VIITTOMAKIELINEN KÄÄNNÖS LASTENKIRJASTA OTTO JA KEIJUVAUVA SADUT JA KUVAKIRJAT VIITTOMAKIELISEN LAPSEN ELÄMÄSSÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VIITTOMAKIELINEN KÄÄNNÖS LASTENKIRJASTA OTTO JA KEIJUVAUVA SADUT JA KUVAKIRJAT VIITTOMAKIELISEN LAPSEN ELÄMÄSSÄ"

Transkriptio

1 VIITTOMAKIELINEN KÄÄNNÖS LASTENKIRJASTA OTTO JA KEIJUVAUVA SADUT JA KUVAKIRJAT VIITTOMAKIELISEN LAPSEN ELÄMÄSSÄ Jertta Kangas Essi Miettinen Opinnäytetyö, kevät 2007 Diakonia ammattikorkeakoulu, Turun toimipaikka Viittomakielentulkin koulutusohjelma Viittomakielentulkki (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Kangas, Jertta Miettinen, Essi Viittomakielinen käännös lastenkirjasta Otto ja keijuvauva sadut ja kuvakirjat viittomakielisen lapsen elämässä Kevät 2007, 60 s., 4 liitettä Diakonia ammattikorkeakoulu, Turun toimipaikka, viittomakielentulkin koulutusohjelma, viittomakielentulkki (AMK) Opinnäytetyön päätavoitteena oli tehdä viittomakielinen käännös kirjailija Aulikki Miettisen vielä julkaisemattomasta lastenkirjasta Otto ja keijuvauva. Viittomakielisten satujen tarjonta on vähäistä, joten myös satukirjoista tehdyille käännöksille on kysyntää. Käännös on taltioitu videolle opinnäytetyön liitteeksi. Opinnäytetyön muina tavoitteina oli tutkia kirjallisuuden pohjalta satujen ja kuvakirjojen merkitystä lapsen, ennen kaikkea viittomakielisen lapsen, kehitykselle, sekä esitellä yleisesti lapsille tehtyjen käännösten ja kuvakirjakäännösten erityispiirteitä. Työssä käytettiin henkilökohtaisten tiedonantojen ja haastattelun lisäksi monipuolista viittomakieleen, kääntämiseen, satuihin ja lapsen kehitykseen liittyvää kirjallista aineistoa. Käännöstyön pohjana käytettiin skoposteoriaa sekä adekvaattisuuden ja dynaamisen ekvivalenssin periaatteita. Näiden teorioiden avulla haluttiin tuottaa viittomakielinen ja viittomakielisessä kulttuurissa toimiva käännös, joka omalta osaltaan parantaisi viittomakielisten satujen tarjontaa. Käännös tehtiin tiiviissä yhteistyössä alkuperäiskirjailijan kanssa, sillä oli tärkeää, että käännös välittää kirjan tunnelmat ja tapahtumat viittomakieliselle yleisölle kirjailijan toivomalla tavalla. Lastenkirjojen kääntäminen viittomakielelle on haastava, mutta myös erittäin monipuolinen ja antoisa työmuoto. Opinnäytetyön tavoitteena on osoittaa, miten tärkeitä sadut ovat myös viittomakielisille lapsille. Vaikkei videoitu käännös ole itsessään esityskelpoinen, on videon ja kirjallisen käännöksen avulla mahdollista toteuttaa esimerkiksi viittomakielinen satutuokio ja tarjota lapsille viittomakielistä materiaalia. Asiasanat: viittomakieli, sadut, kuvakirjat, kääntäminen, lapset, Aulikki Miettinen Säilytyspaikka: Diakonia ammattikorkeakoulu, Turun toimipaikan kirjasto

3 ABSTRACT Kangas, Jertta Miettinen, Essi A Sign Language Translation of the Children s Book Otto ja keijuvauva Fairy Tales and Picture Books in the Life of Children Using Sign Language Spring 2007, 60 pages, 4 appendices The Diaconia Polytechnic, Turku Campus. Degree Programme in Sign Language Interpretation, Sign Language Interpreter The main object of the thesis was to develop a sign language translation of the yet unpublished children s book Otto ja keijuvauva by the author Aulikki Miettinen. As there are only few fairy tales in sign language in general, there is also a need for translations of children s books. The translation procedure has been recorded and attached to the thesis. Other objectives of the thesis were to study how fairy tales and picture books affect a child s development, in particular that of a child using sign language, and to describe the general characteristics of translations and picture book translations aimed at children. The bibliography consists of personal communications and an interview as well as versatile literary references on sign language, translating, fairy tales and the development of children. The translation is based on skopos theory of translation and on the principles of adequacy and dynamic equivalence. These theories were used in order to provide a sign language translation that would be functional in the sign language culture, thus for its own part improving the offering of fairy tales in sign language. The translation was done in close co operation with the author, as it was important that the translation conveys the atmosphere and events in the book to the sign language readers in the way the author has intended. Translating a children s book to sign language is not only a demanding but also a multi faceted and rewarding form of translating. The object of the thesis is to show how important fairy tales also are for children using sign language. Even though the translation on the video is not presentable on its own, it is possible to carry out a reading session in sign language with the help of both the video and the literary translation and provide children with material in sign language. Key words: sign language, fairy tales, picture books, translating, children, Aulikki Miettinen Deposited at the library of Diaconia Polytechnic, Turku Campus.

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO VIITTOMAKIELISENÄ SUOMESSA Viittomakielen ominaisuuksia Viittoman rakenne Viittomakielen peruspiirteet Polysynteettiset ja kiinteät viittomat Roolinvaihdosta viittomakielessä Viittomakieli äidinkielenä Viittomakielisen lapsen kielenkehityksen vaiheet SADUT JA SATUJEN MERKITYS LAPSELLE KÄÄNTÄMINEN JA KÄÄNNÖSTEORIAT Ekvivalenssi ja adekvaattisuus Skoposteoria Viittomakielen kääntäminen Lapsille kääntäminen Kuvakirjat ja niiden kääntäminen OTTO JA KEIJUVAUVA SATU Sadun hahmot Otto ja keijuvauva sadun juoni Kirjailija Aulikki Miettinen OTTO JA KEIJUVAUVA SADUN KÄÄNTÄMINEN Käännöksen skopokset Yhteistyö kirjailijan kanssa Kääntämisen vaiheet Käännösongelmat ja ratkaisut Sormittaminen...38

5 6.4.2 Viittomavalinnat Viittomanimet Tyyli Roolinvaihto Kuvien vaikutus käännökseen Kotouttaminen ja vieraannuttaminen Käännöksen videointi KÄÄNNÖKSEN ANALYSOINTI POHDINTA LÄHTEET...54 LIITTEET Liite 1: Video: Viittomakielinen käännös sadusta Otto ja keijuvauva Liite 2: Otto ja keijuvauva kirja Liite 3: Otto ja keijuvauva satu Liite 4: Käännöksen kirjallinen versio

6 1 JOHDANTO Sadut ovat aina ajankohtaisia. Etenkin satujen merkitys lapsille ja lastenohjelmatarjonnan muuttuminen ovat olleet viime aikoina paljon esillä. Lapsen mielikuvituksen kehitystä monipuolisesti tukevat virikkeet, ennen kaikkea omalla äidinkielellä saadut virikkeet, ovat tärkeitä koko lapsen myöhemmän kehityksen kannalta. Julkisessa keskustelussa ovat olleet suurena huolenaiheena esimerkiksi väkivaltaiset toimintamallit saduissa ja televisio ohjelmissa. Sadut ovat iso osa lapsen elämää, mutta kuuroille ja viittomakielisille lapsille suunnattuja viittomakielisiä satuja ja tarinoita on saatavilla vielä hyvin vähän. Viime vuosina tilanne on parantunut hieman. Halusimme osaltamme lisätä viittomakielisten satujen tarjontaa tekemällä käännöksen perinteistä, positiivista kerrontaa käyttävästä sadusta. Kohderyhmänämme ovat kuurot ja äidinkieleltään viittomakieliset, alle kouluikäiset lapset. Teimme opinnäytetyönämme viittomakielisen käännöksen kirjailija Aulikki Miettisen vielä julkaisemattomasta lastenkirjasta Otto ja keijuvauva. Lisäksi tutkimme kirjallisuuden avulla satujen merkitystä lapsille sekä kuvakirjojen kääntämisen ja lapsille kääntämisen erityispiirteitä. Työmme päätavoite oli tehdä sadusta mahdollisimman viittomakielinen käännös, joka välittää kirjan tarinan ja tunnelman viittomakieliselle yleisölle. Viittomakielelle käännettyjä kuvakirjoja ei ole paljon, joten käännöksemme on tarpeellinen. Käännös tehtiin tiiviissä yhteistyössä kirjailijan kanssa, sillä käännöksen toimivuus yhdessä kuvakirjan kanssa on tärkeää. Mahdollisuus käännöksen julkaisuun yhdessä kirjan kanssa on siis otettu huomioon, vaikkei työhön liitetty videoitu käännös olekaan vielä julkaisukelpoinen (LIITE 1: Video: Viittomakielinen käännös sadusta Otto ja keijuvauva ). Käännöksestä on mahdollista tuottaa julkaistava DVD, mikäli kysyntää viittomakieliselle kuvakirjalle ilmenee

7 7 2 VIITTOMAKIELISENÄ SUOMESSA Suomessa elää noin 5000 jäsenen kuurojen yhteisö. Enemmistö heistä kutsuu itseään ja ryhmänsä jäseniä kuuroiksi, mutta viime aikoina on alettu käyttää myös termiä viittomakielinen, sillä kuurojen yhteisöön kuuluvat mieltävät itsensä myös yhdeksi maamme kieli ja kulttuurivähemmistöistä. (Jokinen 2000, ) Omaksi kulttuuriryhmäksi määritellään ryhmä ihmisiä, joilla on yhdistäviä kokemuksia ja mielenkiinnon kohteita sekä yhteiset normit ja arvot. Ryhmän jäsenet ovat myös saman kieliyhteisön jäseniä ja hakeutuvat toistensa seuraan saadakseen henkistä tukea ja sosiaalisia kontakteja. (Humphrey & Alcorn 1997, ) Suomessa elävät viittomakieliset toteuttavat nämä määritelmät, joten heidät voidaan mieltää omaksi kulttuuriryhmäkseen. Viittomakielinen on Kuurojen Liiton viittomakielitoimikunnan määritelmän mukaan kuuro, kuuleva tai huonokuuloinen henkilö, joka on oppinut viittomakielen ensi tai äidinkielenään, käyttää viittomakieltä jokapäiväisessä elämässään ja samaistuu kielen muihin käyttäjiin (Jokinen 2000, 79 80). Viittomakielinen lapsi voi siis olla joko kuuro tai kuuleva lapsi, joka on oppinut viittomakielen vanhemmiltaan tai ympäristöltään, ja käyttää kommunikointiin ensisijaisesti viittomakieltä. Kuurojen yhteisöön liittyminen edellyttää viittomakielentaitoa ja kielen hyväksymistä. Kuurojen lasten tilanteesta erityisen tekee se, että vain noin 5 10 % lapsista sosiaalistuu kielellisesti kuurojen yhteisöön vanhempiensa kautta heti syntymästään lähtien, sillä suurin osa kuuroista lapsista syntyy kuuleville vanhemmille, jotka eivät kuulu kuurojen yhteisöön. (Jokinen 2000, 90.) Sosiokulttuurisesta näkökulmasta kuurot lapset ovat kuitenkin kuurojen yhteisön jäseniä siinä missä aikuisetkin, sillä lapset käyttävät viittomakieltä kommunikointiin, käyvät kuurojen tapahtumissa sekä jakavat yhteisön arvot, kokemukset ja tavan olla vuorovaikutuksessa toisten kanssa (Jokinen 1991, 54).

8 8 2.1 Viittomakielen ominaisuuksia Viittomakieli on luonnollinen kieli, joka vastaanotetaan näköaistin avulla. Viittomakielen tuottamisessa yhdistyvät käsien, pään ja vartalon liikkeet sekä ilmeet ja suulla artikuloiminen eli huulio. Viittomakielellä ei ole vakiintunutta kirjallista muotoa. Viittomakielestä löytyy kielille tyypillisiä rakenteellisia piirteitä, mutta viitotuilla kielillä on myös monia ominaisuuksia, jotka ovat tyypillisiä ainoastaan viittomakielille. (Rissanen 1985, 5; Jantunen 2003, 28.) Tällainen ominaisuus on esimerkiksi roolien käyttö viestin välittämisessä Viittoman rakenne Viittoma on puhutun kielen sanaa vastaava yksikkö, joka koostuu käsimuodosta, paikasta ja liikkeestä. Joidenkin tutkijoiden mukaan viittomalla on myös neljäs peruspiirre, orientaatio. (Malm & Östman 2000, ) Nämä peruspiirteet esiintyvät viittomassa samanaikaisesti eli simultaanisesti (Rissanen 1985, 19). Käsimuoto tarkoittaa sormien asentoa viittoman aikana, ja on mahdollista, että käsimuoto muuttuu viittomaa tuotettaessa. Käsimuotoja voidaan luokitella esimerkiksi niiden rakenteen tai yleisyyden mukaan. Viittoman paikalla tarkoitetaan kohtaa, jossa viittoma suoritetaan. Paikka voi olla viittojan keholla tai viittojan edessä olevassa viittomatilassa, ja paikka voi myös vaihtua viittoman aikana. Viittoman liikettä voidaan kuvata neljällä elementillä: liikkeen suunnalla, liikkeen tavalla, käsien interaktiolla ja kosketuksella. Liikkeellä voidaan siis tarkoittaa esimerkiksi yksi tai kaksikätistä liikettä yhdessä viittomapaikassa, siirtymää viittomapaikasta toiseen, käsimuodon muutosta, kosketusta vartaloon tai yhdistelmää näistä kaikista. Orientaatiolla tarkoitetaan kämmenen tai sormien suuntaa suhteessa viittojaan, eli onko kämmen ylös vai alaspäin, tai ovatko sormet viittojaa kohti vai viittojasta poispäin. (Jantunen 2003, 28; Malm & Östman ; Rissanen 1985, )

9 Viittomakielen peruspiirteet Viittomakielen rakenteelliset peruspiirteet ovat simultaanisuus, paikantaminen ja ikonisuus eli kuvanomaisuus. Näiden piirteiden yhteisvaikutuksesta muodostuu viittomakielinen viesti. (Rissanen 1984, ) Paikantamalla viittoja voi esittää katsojalle asioita, jotka eivät ole läsnä. Viittoessaan hän rakentaa viittomatilaan ikään kuin pienoismallin siitä, miten asiat sijoittuvat suhteessa toisiinsa. Vastaanottaja muodostaa mieleensä vastaavan mallin tilanteesta. Viittomisen edetessä viittoja voi esimerkiksi viitata johonkin henkilöön vain osoittamalla kohtaa, johon sijoitti hänet. Näin sekä viittoja että vastaanottaja tietävät kenestä puhutaan. Ikonisuudella tarkoitetaan kielellisen muodon ja tarkoitteen vastaavuutta. (Rissanen 1984, ) Polysynteettiset ja kiinteät viittomat Viittomakielessä esiintyvät viittomat voidaan jakaa polysynteettisiin ja kiinteisiin viittomiin. Kiinteillä viittomilla on selkeä perusmuoto ja rajallinen merkitys, joka voidaan esittää sanakirjassa. Polysynteettisillä viittomilla puolestaan ei ole selkeää merkitystä tai perusmuotoa, eikä viittomia ole helppo kuvata sanakirjassa. (Jantunen 2003, 76; Suomalaisen viittomakielen perussanakirja 1998, 29.) Polysynteettinen viittoma voi kuvata esimerkiksi ihmisten liikkumista tai tavaroiden sijaintia. Merkitykseltään polysynteettinen viittoma vastaa lausetta ja viittomat kääntyvätkin usein suomen kieleen kokonaisiksi lauseiksi. (Jantunen 2003, 76; Suomalaisen viittomakielen perussanakirja 1998, 29.) Polysynteettisissä viittomissa ikonisuus on erittäin tärkeää. Sopivaa käsimuotoa käyttämällä viittoja voi kuvata erilaisia tapahtumia hyvinkin tarkasti. (Malm & Östman 2000, 27.) Polysynteettisillä ratkaisuilla voidaan esimerkiksi kertoa, onko kyseessä yksikkö vai monikko. Toistamalla viittomaa tietyssä paikassa ja tietyllä käsimuodolla annetaan lauseelle merkitys ja kerrotaan, montako jotakin tarkoitetta on. (Vivelin Karén 2003, 38.)

10 Roolinvaihdosta viittomakielessä Yksi viittomakielen erityispiirteistä on se, että viittoja voi käyttää vartaloaan sekä kokijana että toimijana. Viittojan ollessa itse kokijana, puhutaan näkökulman vaihdosta, jossa on kyse siitä, että viittoja itse kokee jotain, ja suuntaa tapahtuman viittomat itseensä. (Rissanen 2006, 54.) Viittojan ollessa toimija, puhutaan roolinvaihdosta, jossa viittoja esittää tapahtumat sekä toimijan että kohteen näkökulmasta esiintymällä vuorotellen molemmissa rooleissa. Tällä tavoin viittoja voi kertoa, mihin toimija tarinassa paikantuu suhteessa muihin hahmoihin, miltä maailma näyttää hänen näkökulmastaan ja millainen hahmo itse on. (Vivolin Karén & Alanne 2003, 36.) Roolin vaihtuminen ilmenee viittojassa useimmiten pienenä kehonliikkeenä tai katseen suunnan muutoksena, mutta asennon muutos voi olla myös koko hartialinjan ja pään kääntyminen. Roolin vaihtuessa myös ilmeet muuttuvat toisen ihmisen tai hahmon mukaisiksi. (Rissanen 2006, 39, 54; Vivolin Karén & Alanne 2003, 36.) Roolinvaihto kuuluu pääosin kertovaan viittomiseen, esimerkiksi tarinoiden ja satujen kerrontaan. Satua kerrottaessa viittoja voi ottaa sadun hahmon, esimerkiksi eläimen roolin itselleen. Yhdessä tarinassa viittojalla voi olla rooleja kahdesta neljään. Roolin vaihtuessa viittoja voi antaa vihjeen siitä, kenen rooliin hän on seuraavaksi siirtymässä. Tämä voi tapahtua esimerkiksi viittomalla hahmon viittoma alkuun, osoittamalla paikkaa, jossa hahmo on tai yksinkertaisesti siirtämällä katse suuntaan, johon hahmo on paikannettu. Tämän siirron jälkeen katsoja tietää, että nyt tapahtumia kerrotaan uuden hahmon näkökulmasta. (Vivolin Karén & Alanne 2003, 36.) Roolinvaihto oli erittäin keskeistä käännöksessämme. Käytimme sekä hahmon viittoman viittomista puheenvuoron alkuun että pelkkiä katseen suunnan ja ilmeiden muuntamisia.

11 Viittomakieli äidinkielenä Äidinkielenä pidetään kieltä, jonka ihminen oppii ensimmäisenä, jonka puhujiin samaistuu ja jonka avulla solmii varhaisimmat kielelliset suhteensa (Skutnabb Kangas 1988, 35). Äidinkieli ohjaa lapsen ajattelutapaa ja vaikuttaa siihen, miten lapsi hahmottaa todellisuutta (Kangasniemi 1997, 87, 91). Näin ollen lapsen äidinkielen ollessa viittomakieli, lapsi luo suhteensa muihin viittomakielellä ja hahmottaa maailmaa viittomakielen kautta. Lapsen kokonaiskehityksen kannalta on erittäin tärkeää, että lapsella on kieli, jonka avulla voi olla yhteydessä läheisiin ihmisiin, ja jolla voi kommunikoida (Malm & Östman 2000, 30). Viittomakieli on siis muiden äidinkielten tavoin hyvin tärkeä osa lapsen kokonaiskehitystä, ja lapsella on myös täysi oikeus olla äidinkieleltään ja kulttuuritaustaltaan viittomakielinen. Yhdistyneiden kansakuntien lasten oikeuksien yleissopimuksen 30. artiklan mukaan myös vähemmistöryhmään kuuluvalla lapsella on oikeus käyttää omaa kieltään ja olla osa kulttuuriyhteisöään (Suomen YK liitto). Kuuleva lapsi oppii kielen kuuntelemalla ja matkimalla läheistensä puhetta, kun taas kuurona syntyneen lapsen on mahdotonta oppia puhuttua kieltä näköaistin avulla. Kuuron lapsen ainoa mahdollisuus oppia kieli spontaanisti kuulevan lapsen tavoin on saada omaksua visuaalista kieltä luonnollisissa tilanteissa. (Malm & Östman 2000, 30; Kuurojen kulttuurityöryhmän muistio 1985, ) Kielenkehitysvaiheet ovat tutkimusten mukaan samat niin kuulevilla kuin kuuroillakin lapsilla (Kuurojen kulttuurityöryhmän muistio 1985, 21). Kuuroista lapsista kuitenkin vain noin 10 % syntyy viittomakieliseen ympäristöön ja oppii viittomakielen äidinkielenään vanhemmiltaan. Oppiakseen viittomakielen kuuro lapsi tarvitsee luonnollisia kontakteja ja vuorovaikutusta viittovan ympäristön, sekä kuurojen lasten että aikuisten, kanssa. Mikäli luonnollisia kontakteja on vähän, olisi lapselle hyvä tarjota viittomakielisiä virikkeitä muilla tavoin. (Takkinen 2000, 120; Kuurojen kulttuurityöryhmän muistio 1985, 21.) Lapselle voi tarjota viittomakieltä esimerkiksi perheopetuksen, videoiden ja kuurojen yhdistys käyntien avulla.

12 Viittomakielisen lapsen kielenkehityksen vaiheet Lapsella on syntymästään asti valmiudet vastaanottaa ja oppia kieltä. Kun lapsi saa turvallisessa ympäristössä kielellisen mallin ja motiivin käyttää kieltä, alkaa hänen kielensä kehittyä luonnollisesti vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa. (Takkinen 2000, 113.) Oli lapsi sitten kuuro tai kuuleva, ympäristön ollessa viittomakielinen lapsi alkaa omaksua visuaalista kieltä spontaanisti (Takkinen 2000, 113). Puhekieliseen ympäristöön syntyneillä kuuroilla lapsilla tätä mahdollisuutta ei ole (Volterra, Iverson & Castrataro 2006, 58 ). Puhekielisessä ympäristössä kuuro lapsi ei saa riittävästi viittomakielisiä virikkeitä, sillä kuulevat vanhemmat joutuvat käyttämään itselleen vierasta kieltä. Näin ollen kuuro lapsi ei opi äidinkielenään suomen kieltä eikä viittomakieltä. Kuuron lapsen äidinkielen puute hidastaa kielellisten taitojen ja kielellisen tietoisuuden kehittymistä, eikä kieli ole kieliopillisesti yhtä rikasta kuin viittomakieliseen ympäristöön syntyneellä kuurolla. Valmiudet käyttää kieltä kommunikointiin ovat kuitenkin hyvät. Tutkimukset osoittavat, että mikäli lapsi on yhteydessä muihin viittomakielisiin, myös kuulevan perheen kuuron lapsen kieli kehittyy tyypillisellä tavalla, vaikkakin viiveellä. (Takkinen 2000, ) Kielenkehityksen kannalta olisi siis tärkeää, että lasta viedään viittomakieliseen ympäristöön ja että lapselle tarjotaan mahdollisuus nähdä viittomakieltä päivittäin. Kuurolla lapsella on kaikki mahdollisuudet kehittyä yhtä taitavaksi viittomakielessä kuin kuulevalla lapsella puhutussa kielessä. Viimeaikaisten tutkimusten mukaan puhuttujen ja viitottujen kielten kielellinen kehitys on prosessiltaan ja ajoitukseltaan samanlaista, vaikka puhutut ja viitotut kielet ovatkin rakenteeltaan hyvin erilaisia. (Takkinen 2000, 113; Volterra ym. 2006, 64.) Kuurouden tiedetään vaikeuttavan lapsen kielenkehitystä ja puhekielen oppimista, mutta kielellistä kykyä kuurous ei vähennä (Takala 2002, 25). Viittovassa ympäristössä elävien lasten eleistä on löydetty systemaattisia piirtei tä, jotka vastaavat puhuttujen kielten äänteiden muuttumista jokellukseksi. Kuu ro lapsi käyttää eleitä, kuten osoitusta, kommunikointiin jo ennen ensimmäisten

13 13 merkityksellisten viittomien esiintymistä. Kuuro lapsi pyrkii kommunikoimaan ympäristönsä kanssa jo hyvin varhaisessa vaiheessa kielellä, joka on hänelle luonteva. (Takkinen 2000, 113; Volterra ym. 2006, 64.) Kuuron lapsen eleissä eli niin sanotussa elejokelluksessa esiintyy viittomakielille tyypillisiä, merkityksettömiä foneettisia yksiköitä, jotka ovat järjestäytyneet viittomakielen tavujen tavoin. Elejokelluksessa lapsi voi tuottaa muun muassa käsimuodon muutoksen kaltaista liikettä, sormien avautumista ja sulkeutumista. (Takkinen 2000, 113, 116.) Joidenkin tutkijoiden mukaan elejokeltaminen on viittomakielisen lapsen ensimmäinen merkityksellinen kommunikointiyritys, vaikka rakenteellisesti oikeita viittomia ei jokelluksessa vielä esiinnykään (Hoiting 2006, 169). Vähitellen elejokellus alkaa kehittyä viittomiksi, jotka muistuttavat tavoiteltua viittomaa, mutta joita voi olla vaikea tunnistaa. Lapsi käyttää näitä viittomia monissa eri merkityksissä. (Takkinen 2000, 116.) Kuuron lapsen viittomakielen kehityksestä on havaittu, että kehitys etenee vaiheittain yksittäisten elementtien, kuten käsimuodon ja paikan, oppimisen kautta viittomiin ja edelleen merkityksellisiin viittomakielisiin ilmauksiin. Vähitellen ilmaantuvat kysymys, myöntö ja kieltolauseet, omistusmuodot ja aina vaikeammat, monipuoliset viittomarakenteet. (Takkinen 2000, ) Viittomakieli kehittyy siis puhuttujen kielten tavoin vähitellen: yksinkertaiset elementit ja muodot korvautuvat entistä vaikeammilla ja monimutkaisemmilla rakenteilla. Lapsen aistit valikoituvat havaitsemaan niitä elementtejä, jotka ovat hänen äidinkielelleen tärkeitä. Kuuron lapsen kielenkehitys on riippuvainen ympäristön kielellisestä jäsentyneisyydestä ja kielellisestä tuesta. Kieli opitaan jokapäiväisissä vuorovaikutustilanteissa, oli kieli sitten visuaalinen tai auditiivinen. (Korpilahti 2002, ) Jos luonnollista viittomakielistä ympäristöä ei ole, tulee lapsen saada kielellinen malli muualta (Takkinen 2000, ). Paras tilanne on se, että kuuro lapsi saa omaksua viittomakieltä häntä kielellisesti kehittyneemmältä, äidinkieleltään viittomakieliseltä henkilöltä (Korpilahti 2002, 11).

14 14 3 SADUT JA SATUJEN MERKITYS LAPSELLE Sadut ovat ehjän kokonaisuuden muodostavia kertomuksia, jotka on kerrottu suullisesti tai esitetty kirjallisesti. Sadut ovat mielikuvituksen tuotetta ja fiktiivisiä kertomuksia, joihin ei uskota. Ominaista saduille ovat todellisuuden ylittävät henkilöt ja tapahtumat, kuten eläinten keskustelu keskenään tai kuvitteelliset hahmot. (Ylönen 2005, 10.) Sadut voivat sijoittua erilliseen mielikuvitusmaailmaan tai yliluonnolliset asiat voivat tapahtua todentuntuisessa ympäristössä (Ylönen 2000, 9 10). Sadut voidaan jakaa kansansatuihin ja taidesatuihin (Ylönen 2005, 10). Taidesatu on satu, jonka kirjailija on luonut ja kirjoittanut lopulliseen muotoonsa. Kansansatu puolestaan on suullisena perintönä muotoutunut tarina, jonka tekijää ei tunneta ja joka on saanut kirjallisen muotonsa vasta vuosikymmenien jälkeen. (Kivilaakso 2003, ) Kuuluisa satujen tutkija, psykoanalyytikko ja lastenpsykologi Bruno Bettelheim (1975, 20) pitää satuja ainutlaatuisina taideteoksina, joita lapsi ymmärtää paremmin kuin mitään muita taidemuotoja. Bettelheimin mukaan sadut ilmaisevat mielikuvituksen keinoin ihmisen kasvamiselle tärkeät vaiheet, jolloin pienessä lapsessa herää halu kokea nämä kehitysvaiheet. Sadut herättävät lapsessa kysymyksiä ja antavat vastauksia. Ne inspiroivat ja kehittävät lapsen mielikuvitusta, antavat näkemyksiä elämästä, maailmasta, hyvästä ja pahasta sekä ihmisen mahdollisuuksista. (Bettelheim 1975, 20; Jokipaltio 1997, 5.) Sadut rikastuttavat lapsen tunne elämää, lisäävät yhteistyökykyä, auttavat lasta kasvamaan ja kehittävät lapsen kokonaispersoonallisuutta (Laulajainen 2003, 28). Viittomakielisten satujen vähäisen tarjonnan vuoksi viittomakieliset lapset saattavat jäädä paitsi monista näistä satujen positiivisista vaikutuksista, jolloin lapsen tiedollinen kehitys voi olla jäljessä samanikäisiin kuuleviin verrattuna (Kuurojen Liitto).

15 15 Ollakseen vakuuttava, kertomuksen täytyy sopia lukijan ajatusmaailmaan. Sadut etenevät tavalla, joka vastaa lasten tapaa ajatella. Lapsi luottaa hyvin paljon siihen, mitä sadussa kerrotaan, sillä satujen maailmankuva on lapsen maailmankuvan kaltainen. Satuja tunteva lapsi kuitenkin ymmärtää, että sadut eivät ole todellisia, vaan että ne kertovat asioita vertauskuvien kautta. (Bettelheim 1975, 58, 78.) Lapsen ajattelu on hyvin kuvallista. Luomillaan mielikuvilla lapsi täydentää käsitystään ympäröivästä maailmasta. Hänen maailmankuvansa perustuu suurelta osin mielikuviin, ei niinkään realiteetteihin. Sadut ohjaavat lasta muodostamaan näitä mielikuvia, joten erityisesti 5 6 vuotiaan lapsen kehitykselle sadut ovat erittäin tärkeitä. Lapsen ymmärtäessä, että sadussa esiintyvät sanat viittaavat hänen luomiinsa mielikuviin, lapsen sanavarasto alkaa kasvaa. (Jantunen 1997, ) Voimme siis olettaa, että viittomakielen ja puhutun kielen kehityksen ollessa samanlaista, viitotussa sadussa esiintyvät viittomat vastaavat kuuron lapsen luomia mielikuvia ja näin ollen kasvattavat lapsen viittomavarastoa. Sadut edistävät lapsen kielenkehitystä ja ohjaavat lasta käyttämään rikasta kieltä (Kemppinen 2000, 4). Viittomakielisen lapsen tilanteesta hankalan tekee se, että viittomakielisten satujen tarjonta on Suomessa vähäistä (Kuurojen Liitto.) Yhdistyneiden kansakuntien lasten oikeuksien yleissopimus rohkaisee sopimusvaltioita tuottamaan ja levittämään lastenkirjallisuutta sekä lasten kasvua edistävää materiaalia, ja ennen kaikkea kiinnittämään huomiota vähemmistöryhmien lasten kielellisiin tarpeisiin (Suomen YK liitto). Halusimme tuottaa opinnäytetyönä viittomakielisen sadun, sillä käännösten kautta viittomakielinen lapsi voi hyötyä saduista puhekielisten lasten tavoin. Viittomakielisille lapsille tehdyt käännökset myös toteuttavat Yhdistyneiden kansakuntien esittämää toivetta siitä, että vähemmistöryhmien lasten tarpeisiin kiinnitettäisiin entistä enemmän huomiota. Luokanopettaja Timo Jantunen (1997, 18) nostaa artikkelissaan satujen erittäin suureksi ansioksi sen, että niiden kautta lapsi oppii käsittelemään ongelmiaan ja pelkojaan. Lapsi oppii vähitellen, että ongelmat ovat elämässä väistämättömiä, mutta ratkaistavissa. Sadut auttavat lasta muodostamaan myönteisen asenteen

16 16 elämään. Myös Bettelheim (1975, 11) korostaa satujen positiivista vaikutusta lapsen elämänasenteelle. Bettelheimin mukaan lapsi löytää saduista keinon käsitellä tunteitaan ja ymmärtää itseään, sillä sadut kasvattavat lasta viitteellisesti, hienovaraisella tavalla mielikuvituksen kautta, eivätkä konkreettisten toimintamallien kautta. Lapsi oppii satujen kautta myös kuuntelemisen taidon, sillä sadut vastaavat lapsen luontaista kehitysvaihetta ja sopivat sen hetkiseen maailmankuvaan (Jantunen 1997, 17). Lapsi siis jaksaa keskittyä tarinan kuuntelemiseen, sillä siinä esiintyvät asiat ovat hänelle mielekkäitä. Viittomakieli perustuu visuaaliseen vastaanottamiseen, joten voimme olettaa, että satujen kautta lapsi oppii myös keskittyneen katsomisen taidon. Satua keskittyneesti kuuntelevan lapsen tavoin viittomakielinen lapsi voi keskittyä viitotun sadun katsomiseen.

17 17 4 KÄÄNTÄMINEN JA KÄÄNNÖSTEORIAT Kääntäminen on lähtökielisen aineksen ilmaisemista tulokielelle ominaisilla keinoilla (Vehmas Lehto 1999, 12). Lähtökielellä tarkoitetaan kieltä, josta käännetään ja tulokielellä kieltä, jolle käännetään (Hytönen & Rissanen 2006, 18 19). Kieli koostuu aina sekä muodosta että merkityksestä. Sekä muodon että merkityksen kääntäminen ilman minkäänlaista muutosta on useimmiten mahdotonta. (Ingo 1990, 18.) Viime aikoina kääntäjän rooli on muuttunut. Aikaisemmin kääntäjä saattoi keskittyä sanavastaavuuksien löytämiseen ja kielitaidon soveltamiseen, kun taas nykyään kääntäjältä vaaditaan hyvää lähde ja kohdekulttuurin tuntemusta sekä kykyä välittää tämä kulttuuri kielestä toiseen. (Balk 2004, 95.) Teksti, jonka kanssa kääntäjä työskentelee, on usein kirjoitettu toisenlaiselle lukijakunnalle, eri kulttuurissa, vieraalla kielellä ja mahdollisesti eri käyttötarkoitusta varten. Teksti on osa vierasta kieli ja kulttuuritaustaa ja se sisältää tälle kielelle ja kulttuurille tyypillisiä ominaisuuksia. Kääntäjän tulee tuottaa teksti uudelleen siten, että se toimii myös kohdekielessä ja kulttuurissa. (Ruokonen 2004, 63.) Kääntäminen on monimutkainen prosessi, jossa kääntäjä joutuu tekemään valintoja ja kompromisseja eri käännösvaihtoehtojen välillä koko käännöstyön ajan. Kääntäminen ei ole vain kielikoodin vaihtamista, sillä päästäkseen hyvään käännösratkaisuun kääntäjän on ensin analysoitava, mitä käännettävä teksti tarkoittaa ja mitä siitä olisi tärkeää välittää käännökseen. (Vehmas Lehto 1999, ) 4.1 Ekvivalenssi ja adekvaattisuus Kääntämisen perustavoitteeksi voidaan asettaa joko ekvivalenssin tai adekvaat tisuuden tavoittelu. Ekvivalenssi termiä käytetään monessa eri merkityksessä ja

18 18 termin sisältö vaihtelee käyttäjästä riippuen, mutta yleensä ekvivalenssilla tar koitetaan lähtötekstin ja kohdetekstin vastaavuutta. (Hytönen 2006, 66; Ingo 1990, 96.) Adekvaattisuus termiä voidaan niin ikään käyttää monin tavoin, mutta useimmiten sillä tarkoitetaan käännöksen suhdetta kohdekieleen ja vastaanottajiin. Käännöksen tärkeimpänä ominaisuutena pidetään sen toimivuutta kohdekielisessä kulttuurissa, jolloin itse käännöksen sisällöstä tulee tärkeämpi kuin lähtökielisestä muodosta. (Hytönen 2006, 69.) Tähän periaatteeseen nojaten meidänkin oli kääntäjinä mahdollista huomioida kulttuurisia piirteitä ja käyttää kohdekielisiä ilmauksia vapaammin, kun vaatimuksena ei ole sanavastaavuus. Kielitieteilijä Eugene A. Nida (1964, 165) on jakanut ekvivalenssin kahteen eri tyyppiin: muodolliseen ja dynaamiseen ekvivalenssiin. Muodollisessa ekvivalenssissa huomio kiinnitetään viestin muotoon ja rakenteeseen, jolloin tavoitteena on, että lähtökielisestä muodosta poiketaan mahdollisimman vähän. Muodollisesti ekvivalentin käännöksen tavoitteena on antaa lukijalle mahdollisimman lähtökielinen kokonaisuus. Käännöksessä pyritään säilyttämään lähtökielen sanajärjestys ja lauseopilliset rakenteet sekä löytämään kohdekielestä sanavastineita lähtökielisille sanoille. Muodollisen vastaavuuden tavoittelusta ollaan kuitenkin irtautumassa, sillä sanatarkkuus ja liiallinen uskollisuus lähtötekstin rakenteelle yleensä heikentävät käännöksen ymmärrettävyyttä ja nautittavuutta (Vehmas Lehto 1999, 29). Dynaamisessa ekvivalenssissa pyritään siihen, että viestin lähtökielisen vastaanottajan ja kohdekielisen vastaanottajan reaktiot olisivat samat. Tavoitteena on siis saada käännöksen lukijan suhde tekstiin samanlaiseksi kuin alkuperäisen tekstin lukijan. Dynaamisessa ekvivalenssissa kuitenkin huomioidaan edelleen se, että kyseessä on käännös, eikä kohdekielinen teksti voi olla merkitykseltään ja sisällöltään liian kaukana lähtökielisestä tekstistä. (Nida 1964, 166; Bassnett 1995, ) Hyvin lähellä Nidan dynaamisen ekvivalenssin teoriaa on funktionaalinen ekvi valenssiteoria, jossa huomio kohdistetaan lähtötekstin ja käännöksen tavoittei

19 19 siin. Funktionaalisen ekvivalenssin ajatuksena on, että lähtötekstin ja käännöksen tavoitteiden tulisi olla lähellä toisiaan ja että käännöksen ja lähtötekstin funktiot ikään kuin sulautuvat toisiinsa. Teoria painottaa kielellisten keinojen valitsemista sen mukaan, miten hyvin ne toteuttavat tekstin funktion. Esimerkiksi kiertoilmauksia käännettäessä paras vaihtoehto on käyttää niin sanottuja funktionaalisia vastineita, eli kohdekielen vastaavia ilmaisuja eikä yrittää kääntää kiertoilmausta sanavastaavaksi. Funktionaalinen ekvivalenssiteoria siis painottaa sitä, että käännöksessä käytettäisiin mahdollisimman kohdekielisiä ilmaisuja ja elementtejä, jotka ovat funktioiltaan samoja, kuin lähtötekstin ilmaisut. (Vehmas Lehto 1999, 70.) Neljänneksi ekvivalenssin muodoksi voidaan laskea semanttinen ekvivalenssi eli niin sanottu merkitysvastaavuus. Semanttisessa ekvivalenssissa painotetaan kohdekielisyyttä ja käännöksellä pyritään välittämään lähtötekstin syvämerkitykset, ei muotoa. (Hytönen 2000, 69.) Vehmas Lehto (1999, 29) esittelee niin sanotun vapaan kääntämisen, joka on toisaalta lähellä semanttista ekvivalenssia. Vapaassa kääntämisessä pyritään siihen, että käännöksellä välitetään tarkasti lähtötekstin asiasisältö käyttämällä hyvää ja kieliopillisesti oikeaa kohdekieltä. Rakenteellinen ja sanastollinen vastaavuus eivät ole pääasia, mutta käännöksessä huomioidaan myös kohdekielen merkitykselliset, lauseopilliset ja tyylilliset elementit. 4.2 Skoposteoria Skopos on kreikankielinen sana, joka tarkoittaa tavoitetta ja päämäärää. Sanoja skopos, funktio, päämäärä ja tarkoitus käytetään toisinaan synonyymeina, mutta käännösteorian yhteydessä puhuttaessa funktiolla viitataan käännöksen tarkoitukseen ja skopokseen. Skoposteorian pääajatuksen mukaan kääntämisessä tärkeintä on huomioida käännökselle asetettu funktio. (Reiss & Vermeer 1986, 54 55). Kääntäjän tulee huomioida työlle asetetut funktiot käännöstyön aikana ja pyrkiä toteuttamaan nämä tavoitteet käännöksessään. Skoposteorian mukaan käännös on hyvä kun se toteuttaa sille asetetut funktiot (Vehmas Lehto

20 , 92). Se, mitä menetelmiä käyttämällä funktiot toteutuvat, on toissijaista (Reiss & Vermeer 1986, 57). Kielitieteilijä Hella Kirchhoff on esittänyt, että käännökselle on mahdollista asettaa skopos ainoastaan, mikäli kääntäjä kykenee arvioimaan tulevaa kohderyhmää. Tämän skopoksen pohjalta kääntäjän tulee arvioida, mitkä osat tekstistä ovat kaikkein tärkeimpiä välittää ja välittää nämä asiat kohdekielisillä keinoilla. Kohdekulttuurin ja kielen tunteminen on näiden vaiheiden toteutumiseksi välttämätöntä. (Reiss & Vermeer 1989, 59.) Käännöksen skopokset voivat olla hyvinkin erilaisia, esimerkiksi sanavastaavuuden tai adekvaattisuuden tavoittelu, mutta ilman ennalta määrättyä skoposta kääntäminen ei voi onnistua. Skoposteoria ei edellytä minkään tietyn käännösmenetelmän käyttämistä, vaan se mahdollistaa kääntäjälle minkä tahansa menetelmän käyttämisen. Ainoa edellytys on, että valittua menetelmää käytetään johdonmukaisesti ja asetetut funktiot huomioidaan läpi käännösprosessin. (Vermeer 1989, 223, 228.) Skoposteoriaa laajasti tutkinut Hans J. Vermeer (1998, 50) pitää kääntämisen tärkeimpänä skopoksena sitä, että lopullinen käännös toimii parhaalla mahdollisella tavalla kohdekulttuurissa. Tämä skopos oli myös meidän käännöstyössämme keskeinen, sillä asetimme käännöksemme ensisijaiseksi tavoitteeksi toimivuuden viittomakielisessä kulttuurissa. 4.3 Viittomakielen kääntäminen Suomalaisen viittomakielen kääntämisessä pätevät osittain samat periaatteet kuin kielten kääntämisessä yleensäkin (Roslöf & Veitonen 2006a, 108). Näin ollen viittomakielen kääntäjältä edellytetään myös samoja ominaisuuksia kuin minkä tahansa kielen kääntäjältä. Kääntäjän täytyy muun muassa olla keskitasoa taitavampi kaikissa kääntämissään kielissä, hänen täytyy hallita kielten eri tyylit ja rekisterit sekä olla kirjallisesti lahjakas. Tämän lisäksi kääntäjän tulee tuntea lähde ja kohdekulttuurin ominaisuudet, jotta kääntäminen kielten välillä olisi mahdollista. (Ingo 1990, 29 31; Vermeer 1998, 50.) Viittomakieltä käännettäessä ei siis riitä hyvä kielitaito, vaan tietämys kohdekulttuurista on välttämä

MIKSI TUKIVIITTOMAT?

MIKSI TUKIVIITTOMAT? MITKÄ TUKIVIITTOMAT? Tukiviittomilla tarkoitetaan viittomamerkkien käyttämistä puhutun kielen rinnalla, siten että lauseen avainsanat viitotaan. Tukiviittomien tarkoituksena on tukea ja edistää puhutun

Lisätiedot

AAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon. Kirsi Vainio 24.3.2011

AAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon. Kirsi Vainio 24.3.2011 AAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon Kirsi Vainio 24.3.2011 1 Kommunikointi Tarkoittaa niitä keinoja joilla ihminen on yhteydessä toisiin Merkittävä tekijä ihmisen persoonallisuuden muodostumisessa

Lisätiedot

Lähtökohta. Lapsen kielellinen tukeminen päivähoidossa on kokonaisuus

Lähtökohta. Lapsen kielellinen tukeminen päivähoidossa on kokonaisuus Lähtökohta Kyky omaksua kieltä on lapsella syntyessään mutta sen kehittyminen riippuu ympäristöstä. Kielellisesti inspiroiva arki päivähoidossa Varhaiskasvatusmessut, 5.10.2012 Johanna Sallinen Kielen

Lisätiedot

Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu

Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Tavoitteet Kohderyhmät Käyttö Suomen kielen Osaamispyörän tavoitteena on tehdä näkyväksi maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden suomen kielen osaamista. Osaamispyörä

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

Lapsen tyypillinen kehitys. -kommunikaatio -kielellinen kehitys

Lapsen tyypillinen kehitys. -kommunikaatio -kielellinen kehitys Lapsen tyypillinen kehitys -kommunikaatio -kielellinen kehitys Kielellinen kehitys Vauvalla on synnynnäinen kyky vastaanottaa kieltä ja tarve olla vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa Kielellinen kehitys

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan (PWR1) Valitaan

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi 1. Milloin lapsenne otti ensiaskeleensa? 2. Minkä ikäisenä lapsenne sanoi ensisanansa? Esimerkkejä ensisanoista (käännöksineen):

Lisätiedot

Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere

Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere LAPSET OVAT ERILAISIA SOSIAALINEN LAPSI Jos kommunikaatiotaidot vielä heikot Huomioidaan aloitteet Jatketaan lapsen aloittamaa keskustelua Jutellaan kahden

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

VIITTOMAKIELINEN KÄÄNNÖS H. C. ANDERSENIN SADUSTA PIENI MERENNEITO

VIITTOMAKIELINEN KÄÄNNÖS H. C. ANDERSENIN SADUSTA PIENI MERENNEITO VIITTOMAKIELINEN KÄÄNNÖS H. C. ANDERSENIN SADUSTA PIENI MERENNEITO Heidi Hannula Marja Kirjavainen Eeva Pekanheimo Opinnäytetyö, syksy 2003 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Turun yksikkö Viittomakielentulkin

Lisätiedot

Anne Joukanen Opinnäytetyö, kevät 2008 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Länsi, Turku Viittomakielentulkin koulutusohjelma Viittomakielentulkki (AMK)

Anne Joukanen Opinnäytetyö, kevät 2008 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Länsi, Turku Viittomakielentulkin koulutusohjelma Viittomakielentulkki (AMK) VIITTOMAKIELISET KOULULAISET VIITTOMAKIELEN TULKIN TUKENA KÄÄNNÖSPROSESSISSA Yhteistoiminnallinen kääntäminen Mauri Kunnaksen Viikingit tulevat -kirjan tarinoista Anne Joukanen Opinnäytetyö, kevät 2008

Lisätiedot

HUUMORIN KÄÄNTÄMINEN VIITTOMAKIELELLE NÄYTELMÄSSÄ IDEAPARKKI

HUUMORIN KÄÄNTÄMINEN VIITTOMAKIELELLE NÄYTELMÄSSÄ IDEAPARKKI HUUMORIN KÄÄNTÄMINEN VIITTOMAKIELELLE NÄYTELMÄSSÄ IDEAPARKKI Niina Lehtinen ja Sanni Niemelä Opinnäytetyö, kevät 2011 Diakonia-ammattikorkeakoulu Diak Länsi, Turku Viittomakielentulkin koulutusohjelma

Lisätiedot

Jorma Joutsenlahti / 2008

Jorma Joutsenlahti / 2008 Jorma Joutsenlahti opettajankoulutuslaitos, Hämeenlinna Latinan communicare tehdä yleiseksi, jakaa Käsitteiden merkitysten rakentaminen ei ole luokassa kunkin oppilaan yksityinen oma prosessi, vaan luokan

Lisätiedot

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Ulkomailla toimivien peruskoulujen ja Suomi-koulujen opettajat 4.8.2011 Pirjo Sinko, opetusneuvos Millainen on kielellisesti lahjakas

Lisätiedot

Berlitzin taitotaso 1 CEF-taso A 1

Berlitzin taitotaso 1 CEF-taso A 1 t Berlitzin taitotaso 1 CEF-taso A 1 Ymmärtää ja osaa käyttää tuttuja, jokapäiväisiä ilmauksia ja yksinkertaisia lauseita. Osaa esitellä itsensä ja kysyä muilta perustietoja kuten asuinpaikkaa, vointia

Lisätiedot

Ilmaisun monet muodot

Ilmaisun monet muodot Työkirja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin (ops 2014) Ilmaisun monet muodot Toiminnan lähtökohtana ovat lasten aistimukset, havainnot ja kokemukset. Lapsia kannustetaan kertomaan ideoistaan, työskentelystään

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan

Lisätiedot

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama Tekijät: Auli Siltanen, Vaajakosken päiväkoti, erityislastentarhanopettaja Eva Iisakka, Haapaniemen päiväkoti, lastenhoitaja Sanna Leppänen, Linnan päiväkoti,

Lisätiedot

YKSI KOLUMNI, KOLME KÄÄNNÖSTÄ Käännösten kolme erilaista lähestymistapaa

YKSI KOLUMNI, KOLME KÄÄNNÖSTÄ Käännösten kolme erilaista lähestymistapaa YKSI KOLUMNI, KOLME KÄÄNNÖSTÄ Käännösten kolme erilaista lähestymistapaa Kaisa Kujala Opinnäytetyö, kevät 2011 Diakonia-ammattikorkeakoulu Diak Länsi, Turku Viittomakielentulkin koulutusohjelma Viittomakielentulkki

Lisätiedot

VIITTOMAKIELINEN KÄÄNNÖS TYÖTURVALLISUUSKORTTIKOULUTUKSEN KIRJALLISESTA MATERIAALISTA

VIITTOMAKIELINEN KÄÄNNÖS TYÖTURVALLISUUSKORTTIKOULUTUKSEN KIRJALLISESTA MATERIAALISTA VIITTOMAKIELINEN KÄÄNNÖS TYÖTURVALLISUUSKORTTIKOULUTUKSEN KIRJALLISESTA MATERIAALISTA Johanna Nummila - Johanna Suomalainen Opinnäytetyö, syksy 2005 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Turun yksikkö Viittomakielentulkin

Lisätiedot

Kuurojen kulttuuri. 9.11.2011 Elina Pokki Kulttuurituottaja Kuurojen Liitto ry

Kuurojen kulttuuri. 9.11.2011 Elina Pokki Kulttuurituottaja Kuurojen Liitto ry Kuurojen kulttuuri 9.11.2011 Elina Pokki Kulttuurituottaja Kuurojen Liitto ry Kuka on viittomakielinen, entä kuuro? Kuuroutta voidaan määritellä monesta eri näkökulmasta. Kuurot pitävät itseään ensisijaisesti

Lisätiedot

MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus

MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET Selkokielen käyttö opetuksessa Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus Ihmisten viestinnän epätarkkuus johtaa usein virheellisiin tulkintoihin keskusteluissa!

Lisätiedot

VIITTOMAKIELINEN KÄÄNNÖS: VARHAISEN KOMMUNIKAATION JA KIELEN KEHITYKSEN ARVIOINTIMENETELMÄ MCDI-lomake 8-16kk

VIITTOMAKIELINEN KÄÄNNÖS: VARHAISEN KOMMUNIKAATION JA KIELEN KEHITYKSEN ARVIOINTIMENETELMÄ MCDI-lomake 8-16kk VIITTOMAKIELINEN KÄÄNNÖS: VARHAISEN KOMMUNIKAATION JA KIELEN KEHITYKSEN ARVIOINTIMENETELMÄ MCDI-lomake 8-16kk Hanna Laulaja Maria Takamaa Opinnäytetyö Syksy 2001 Diakonia-ammattikorkeakoulu Turun yksikkö

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014 Monilukutaito Marja Tuomi 23.9.2014 l i t e r a c y m u l t i l i t e r a c y luku- ja kirjoitustaito tekstitaidot laaja-alaiset luku- ja kirjoitustaidot monilukutaito Mitä on monilukutaito? tekstien tulkinnan,

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten

Lisätiedot

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija , Monikulttuurisuuden asiantuntija SUOMESSA ON Monikulttuurisuus koulussa Noin 50 000 maahanmuuttajataustaista perhettä (4%) Yli 30 000 maahanmuuttajataustaista nuorta PERHEET Maahanmuuttajia Maahanmuuttotaustaisia

Lisätiedot

VISUAALISUUS VIITOTUSSA PUHEESSA

VISUAALISUUS VIITOTUSSA PUHEESSA VISUAALISUUS VIITOTUSSA PUHEESSA Sari Kajarila ja Marjo Nuutinen Opinnäytetyö, syksy 2013 Diakonia-ammattikorkeakoulu Viittomakielentulkin koulutusohjelma Viittomakielentulkki (AMK) TIIVISTELMÄ Kajarila,

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN KOKOUS 9.6.1997

SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN KOKOUS 9.6.1997 1 PÖYTÄKIRJA SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN KOKOUS 9.6.1997 Aika torstai 9.6.1997 kello 12.00-16.00 Paikka Kuurojen Liiton suuri neuvotteluhuone A3.44 Läsnä Poissa Petri Engman Markku Jokinen,

Lisätiedot

Ote teoksesta: Jantunen, Tommi (2003). Johdatus suomalaisen viittomakielen rakenteeseen. Helsinki: Finn Lectura.

Ote teoksesta: Jantunen, Tommi (2003). Johdatus suomalaisen viittomakielen rakenteeseen. Helsinki: Finn Lectura. Ote teoksesta: Jantunen, Tommi (2003). Johdatus suomalaisen viittomakielen rakenteeseen. Helsinki: Finn Lectura. 6.4 Polysynteesi Polysynteesi tarkoittaa yleisesti uuden lekseemin muodostamista sulauttamalla

Lisätiedot

Alberta Language Environment Questionnaire (ALEQ)

Alberta Language Environment Questionnaire (ALEQ) Alberta Language Environment Questionnaire (ALEQ) Lapsen nimi Koodi Lapsen syntymäaika Lapsen sukupuoli Haastattelun päivämäärä Haastattelun tekijä Tulkin tarve kyllä ei Tulkki Äidin kieli Isän kieli Vanhempien

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Kuunnellaan ääniä ja musiikkia (LM1) Kuunnellaan ja nimetään ääniä, joita eri materiaaleilla voidaan saada aikaan.

Musiikkipäiväkirjani: Kuunnellaan ääniä ja musiikkia (LM1) Kuunnellaan ja nimetään ääniä, joita eri materiaaleilla voidaan saada aikaan. Musiikkipäiväkirjani: Kuunnellaan ääniä ja musiikkia (LM1) Kuunnellaan ja nimetään ääniä, joita eri materiaaleilla voidaan saada aikaan. Musiikkipäiväkirjani: Kuunnellaan ääniä ja musiikkia (LM1) Kuunnellaan

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan

Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan kuva: kuvakori Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeää puhua lapselle hänen

Lisätiedot

POJASTA MIEHEKSI, TYTÖSTÄ NAISEKSI SEKSUAALIVALISTUSTA VIITTOMAKIELELLÄ

POJASTA MIEHEKSI, TYTÖSTÄ NAISEKSI SEKSUAALIVALISTUSTA VIITTOMAKIELELLÄ POJASTA MIEHEKSI, TYTÖSTÄ NAISEKSI SEKSUAALIVALISTUSTA VIITTOMAKIELELLÄ Paula Mattila Eeva Rautanen Opinnäytetyö, kevät 2005 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Turun yksikkö Viittomakielentulkin koulutusohjelma

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

YKSI ASIA JOHTI TOISEEN JA TÄSSÄ SITÄ NYT OLLAAN Suomen kansan innoittamat sanonnat käännettynä suomalaiselle viittomakielelle

YKSI ASIA JOHTI TOISEEN JA TÄSSÄ SITÄ NYT OLLAAN Suomen kansan innoittamat sanonnat käännettynä suomalaiselle viittomakielelle YKSI ASIA JOHTI TOISEEN JA TÄSSÄ SITÄ NYT OLLAAN Suomen kansan innoittamat sanonnat käännettynä suomalaiselle viittomakielelle Jenny Kolbe ja Henna Oinonen Opinnäytetyö, kevät 2010 Diakonia-ammattikorkeakoulu,

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys I. Alle vuoden ikäisen vanhemmille. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys I. Alle vuoden ikäisen vanhemmille. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys I Alle vuoden ikäisen vanhemmille www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 LAPSEN KIELEN KEHITYS Lapsen kieli kehittyy rinnan hänen muun kehityksensä kanssa. Puhetta

Lisätiedot

Kääntämisen sisäkkäiset etenevät ympyrät

Kääntämisen sisäkkäiset etenevät ympyrät Kääntämisen sisäkkäiset etenevät ympyrät Tommi Nieminen tommi.nieminen@uef.fi Itä-Suomen yliopisto KäTu XIII Kääntämisen ja tulkkauksen yhteisöt... Helsinki Sisäkkäiset etenevät ympyrät Kuvio jota kukaan

Lisätiedot

TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA KEVÄT 2015

TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA KEVÄT 2015 TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA ULLA PIIRONEN-MALMI METROPOLIA KEVÄT 2015 KIELELLINEN SAMAUTTAMINEN IHMISELLÄ ON SOSIAALISISSA TILANTEISSA MUUNTUMISEN TARVE HÄN HALUAA MUOKATA JA SOVITTAA OMAA

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lapsen oikeudet LOS:ssa Lapsella on oikeus: Suojeluun Osallistumiseen ja vaikuttamiseen Osuuteen yhteiskunnan voimavaroista

Lisätiedot

Suomen kielen variaatio 1. Puhuttu ja kirjoitettu kieli Suomen puhekielen vaihtelu

Suomen kielen variaatio 1. Puhuttu ja kirjoitettu kieli Suomen puhekielen vaihtelu Suomen kielen variaatio 1 Puhuttu ja kirjoitettu kieli Suomen puhekielen vaihtelu Puhuttu ja kirjoitettu kieli Puhuttu kieli on ensisijaista. Lapsi oppii (omaksuu) puhutun kielen luonnollisesti siinä ympäristössä,

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Dia 1. Dia 2. Dia 3. Tarinat matematiikan opetuksessa. Koulun opettaja. Olipa kerran pieni kyläkoulu. koulu

Dia 1. Dia 2. Dia 3. Tarinat matematiikan opetuksessa. Koulun opettaja. Olipa kerran pieni kyläkoulu. koulu Dia 1 Tarinat matematiikan opetuksessa merkityksiä ja maisemia matemaattiselle ajattelulle Dia 2 Olipa kerran pieni kyläkoulu koulu Dia 3 Koulun opettaja Laskehan kaikki luvut yhdestä sataan yhteen Dia

Lisätiedot

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista.

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista. Kiina, B3kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiinan kursseilla tutustutaan kiinankielisen alueen elämään, arkeen, juhlaan, historiaan ja nykyisyyteen. Opiskelun ohessa saatu kielen ja

Lisätiedot

Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet. Marja-Sisko Paloneva lukiapuvälineasiantuntija Datero

Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet. Marja-Sisko Paloneva lukiapuvälineasiantuntija Datero Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet lukiapuvälineasiantuntija Datero Esityksen sisältö Johdanto 1. Lukiapuvälinepalvelut Suomessa 2. Oppiminen ei ole vain lukemista ja kirjoittamista 3.

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 Kurdin kielen opetuksen suunnitelma 2005 KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan rytmissä omaa ääntä käyttämällä (RV1) Juhlitaan kaikkia tunnettuja kielen ääniä.

Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan rytmissä omaa ääntä käyttämällä (RV1) Juhlitaan kaikkia tunnettuja kielen ääniä. Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan rytmissä omaa ääntä käyttämällä (RV1) Juhlitaan kaikkia tunnettuja kielen ääniä. Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan rytmissä omaa ääntä... (RV1) Juhlitaan kaikkia tunnettuja

Lisätiedot

SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN TOINEN KOKOUS 18.8.1997

SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN TOINEN KOKOUS 18.8.1997 1 PÖYTÄKIRJA SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN TOINEN KOKOUS 18.8.1997 Aika maanantai 18.8.1997 kello 15.00 18.10 Paikka Kuurojen Liiton suuri neuvotteluhuone A3.44 Läsnä Petri Engman Markku Jokinen,

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2)

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2) Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Valinnainen kieli (B2) B 2 -SAKSA Valinnaisen kielen opiskelun tulee painottua puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa ja toimia samalla johdantona

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 THAIKIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä

Lisätiedot

Kokemuksia Unesco-projektista

Kokemuksia Unesco-projektista Kokemuksia Unesco-projektista Puheviestinnän harjoitusten tavoitteet Kuuden oppitunnin mittaisen jakson aikana asetin tavoitteiksi seuraavia oppimis- ja kasvatustavoitteita: Oppilas oppii esittämään omia

Lisätiedot

Kieliohjelma Atalan koulussa

Kieliohjelma Atalan koulussa Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen 28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?

Lisätiedot

4-vuotiaan lapsen Hyve mallin mukainen vanhempien ja päivähoidon yhteinen varhaiskasvatuskeskustelurunko

4-vuotiaan lapsen Hyve mallin mukainen vanhempien ja päivähoidon yhteinen varhaiskasvatuskeskustelurunko 4-vuotiaan lapsen Hyve mallin mukainen vanhempien ja päivähoidon yhteinen varhaiskasvatuskeskustelurunko 1. Tunne-elämän kehitys, sosiaaliset taidot, vuorovaikutus ja leikki on utelias, haluaa tutkia,

Lisätiedot

OPPILASTIEDOTE 2012-2013 TAITEEN PERUSOPETUKSEN LAAJAN OPPIMÄÄRÄN PÄÄTTÖTYÖ

OPPILASTIEDOTE 2012-2013 TAITEEN PERUSOPETUKSEN LAAJAN OPPIMÄÄRÄN PÄÄTTÖTYÖ OPPILASTIEDOTE 2012-2013 TAITEEN PERUSOPETUKSEN LAAJAN OPPIMÄÄRÄN PÄÄTTÖTYÖ PÄÄTTÖTYÖ Keväällä 2013 Vantaan Tanssiopistossa voi suorittaa syventävien opintojen päättötyön. Päättötyön voivat suorittaa

Lisätiedot

Psykologitiimi Päämäärä Oy

Psykologitiimi Päämäärä Oy Psykologitiimi Päämäärä Oy Perustettu 1994 Turussa Päätoimiala soveltuvuustutkimukset ja opiskelijavalintojen tutkimukset Valintakoeyhteistyötä 14 toisen asteen oppilaitoksen ja 5 ammattikorkeakoulun kanssa

Lisätiedot

TIEDONSIIRTOLOMAKE LAPSEN SIIRTYESSÄ PÄIVÄHOIDOSTA ESIOPE- TUKSEEN

TIEDONSIIRTOLOMAKE LAPSEN SIIRTYESSÄ PÄIVÄHOIDOSTA ESIOPE- TUKSEEN Huoltajien lomake TIEDONSIIRTOLOMAKE LAPSEN SIIRTYESSÄ PÄIVÄHOIDOSTA ESIOPE- TUKSEEN Tiedonsiirron tarkoituksena on helpottaa yhteistyötä kodin, päivähoidon ja koulun kanssa. Tiedonsiirtolomakkeeseen kootaan

Lisätiedot

Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä. Живи и учись. Век живи - век учись

Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä. Живи и учись. Век живи - век учись Valtakunnalliset ammattikorkeakoulujen liiketalouden koulutusalan kehittämispäivät 7. 8.11.2012 Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä Живи и учись. Век живи - век учись Mitä on Venäjä-osaaminen?

Lisätiedot

KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI )

KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) OPETTAJA : FARID BEZZI OULU 2013 1/5 Ohjelman lähtökohdat Arabian kieli kuuluu seemiläisiin kieliin, joita ovat myös heprea ja amhara. Äidinkielenä

Lisätiedot

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena

Lisätiedot

Digitaaliset tarinat

Digitaaliset tarinat Future School research Ist Wave-hanke 2009-2011 Digitaaliset tarinat Esi- ja alkuopetusryhmissä Marja Hytönen KM, Tutkija Literacy in the 21st Century- Uusi luku ja kirjoitustaito Digitarina>

Lisätiedot

Työjärjestys 6.12.2011

Työjärjestys 6.12.2011 Kirjoittamalla lukemaan - Trageton -työtapa, rehtori Meriusvan koulu 7.12.2011 Virtuaaliopetuksen päivät, Hki Messukeskus 1 Tietokone apuvälineenä lukemaan oppimisessa Arne Trageton, norjalainen pedagogi,

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 1 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen vaikuttaa

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Tutkitaan, improvisoidaan ja sävelletään (EIC1) Kerrotaan tarina eri äänteillä, äänillä tai melodioilla, joita on luotu yhdessä.

Musiikkipäiväkirjani: Tutkitaan, improvisoidaan ja sävelletään (EIC1) Kerrotaan tarina eri äänteillä, äänillä tai melodioilla, joita on luotu yhdessä. Musiikkipäiväkirjani: Tutkitaan, improvisoidaan ja sävelletään (EIC1) Kerrotaan tarina eri äänteillä, äänillä tai melodioilla, joita on luotu yhdessä. Musiikkipäiväkirjani: Tutkitaan, improvisoidaan...

Lisätiedot

Jatko-opintoja englannista kiinnostuneille

Jatko-opintoja englannista kiinnostuneille Jatko-opintoja englannista kiinnostuneille Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v.) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v.) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön mm. erilaisten työelämäprojektien

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI. Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti

KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI. Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti 1 KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti 2 Tuotetaan käytännöstä tietoa yhdessä Käytännön kuvaamisen tarkoituksena on

Lisätiedot

Päiväkoti monikielisen kehityksen ympäristönä Varsinais-Suomen varhaiskasvattaja 2014 Jaana Toomar, Johanna Sallinen & Karita Mård-Miettinen

Päiväkoti monikielisen kehityksen ympäristönä Varsinais-Suomen varhaiskasvattaja 2014 Jaana Toomar, Johanna Sallinen & Karita Mård-Miettinen Päiväkoti monikielisen kehityksen ympäristönä Varsinais-Suomen varhaiskasvattaja 2014 Jaana Toomar, Johanna Sallinen & Karita Mård-Miettinen Näkökulmia monikielisyyteen Yksikielinen näkökulma: monikielinen=yksikielinen+yksikielinen+jne.

Lisätiedot

KIRJOITTAMINEN JA ROOLIPELIT

KIRJOITTAMINEN JA ROOLIPELIT KIRJOITTAMINEN JA ROOLIPELIT Antti Eronen ae_anttieronen@hotmail.com http://anttieronen.blogspot.fi PROFIILI: ANTTI ERONEN Dreamland Aavekomppania (2008) Talvi (2011) Operaatio: Harmageddon (2013) AIHEITAMME

Lisätiedot

5.5.6 Vieraat kielet, Aasian ja Afrikan kielet, B3-oppimäärä

5.5.6 Vieraat kielet, Aasian ja Afrikan kielet, B3-oppimäärä 5.5.6 Vieraat kielet, Aasian ja Afrikan kielet, B3-oppimäärä Aasian ja Afrikan kielillä tarkoitetaan maailman valtakieliä, kuten japania, kiinaa tai arabiaa, joissa käytetään monenlaisia kirjoitusjärjestelmiä.

Lisätiedot

VIITTOMAKIELINEN KÄÄNNÖS LASTEN LYHYTELOKUVAAN POIKA JA VESI

VIITTOMAKIELINEN KÄÄNNÖS LASTEN LYHYTELOKUVAAN POIKA JA VESI VIITTOMAKIELINEN KÄÄNNÖS LASTEN LYHYTELOKUVAAN POIKA JA VESI Oili Heimonen Eveliina Virkkunen Opinnäytetyö, kevät 2007 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Turun toimipaikka Viittomakielentulkin koulutusohjelma

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm. Keskusteluun osallistujat LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen Vasu) on vanhempien ja päivähoidon henkilöstön välinen työväline, jonka avulla luodaan

Lisätiedot

Johdanto. Viittomakieli. Tiedon tuottaminen viittomakielellä. Kääntäminen ja materiaalit. Video kriteerejä ja ratkaisuja. Tilaaminen ja neuvonta

Johdanto. Viittomakieli. Tiedon tuottaminen viittomakielellä. Kääntäminen ja materiaalit. Video kriteerejä ja ratkaisuja. Tilaaminen ja neuvonta SISÄLLYS Johdanto Viittomakieli Tiedon tuottaminen viittomakielellä Kääntäminen ja materiaalit Video kriteerejä ja ratkaisuja Tilaaminen ja neuvonta Johdanto Tämän käsikirjan tarkoituksena on opastaa,

Lisätiedot

15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto

15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?

Lisätiedot

HÄTÄENSIAPUOHJEET VIITTOMAKIELELLÄ

HÄTÄENSIAPUOHJEET VIITTOMAKIELELLÄ HÄTÄENSIAPUOHJEET VIITTOMAKIELELLÄ Elina Mertanen - Miia Nikander - Piritta Vänttinen Opinnäytetyö, syksy 2003 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Turun yksikkö Viittomakielentulkin koulutusohjelma Viittomakielentulkki

Lisätiedot

Selkokeskus 2014. Selkoa selkokielestä Kuka sitä tarvitsee? Mitä se on?

Selkokeskus 2014. Selkoa selkokielestä Kuka sitä tarvitsee? Mitä se on? Selkoa selkokielestä Kuka sitä tarvitsee? Mitä se on? Copyright: Selkokeskus 2014 Onko tämä selkokieltä? Kuntayhtymän kotihoitokeskuksen hoitohenkilökunta tukee monella tavalla kotiaskareissa sekä antaa

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

1) Kirjoittamisen aiheen tai näkökulman on tunnuttava tuoreelta, maistuttava uudelta.

1) Kirjoittamisen aiheen tai näkökulman on tunnuttava tuoreelta, maistuttava uudelta. Juhani Niemi ALKUOPPIA KIRJOITTAMISEEN Perustavia lähtökohtia: 1) Kirjoittamisen aiheen tai näkökulman on tunnuttava tuoreelta, maistuttava uudelta. 2) Suhteen käsiteltävään aiheeseen on oltava omakohtainen,

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

VIITTOMAKIELINEN KÄÄNNÖS PAAVO-PROJEKTIN IKÄIHMISTEN ITSEARVIOINTIMENETELMÄLOMAKKEESTA

VIITTOMAKIELINEN KÄÄNNÖS PAAVO-PROJEKTIN IKÄIHMISTEN ITSEARVIOINTIMENETELMÄLOMAKKEESTA VIITTOMAKIELINEN KÄÄNNÖS PAAVO-PROJEKTIN IKÄIHMISTEN ITSEARVIOINTIMENETELMÄLOMAKKEESTA Mari Lahti - Kristiina Wallenius Opinnäytetyö, kevät 2007 Diakonia-ammattikorkeakoulu Turun toimipaikka Viittomakielentulkin

Lisätiedot

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA RANSKAN KIELI B2 Opetuksen tavoitteena on totuttaa oppilas viestimään ranskan kielellä suppeasti konkreettisissa arkipäivän tilanteissa erityisesti suullisesti. Opetuksessa korostetaan oikeiden ääntämistottumusten

Lisätiedot

Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana. Suvi Tuominen

Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana. Suvi Tuominen Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana Suvi Tuominen Mikä KAVI? Kansallinen audiovisuaalinen arkisto ja Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus yhdistyivät 1.1.2014 Lakisääteisiä tehtäviä mm. audiovisuaalisen

Lisätiedot

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Struktuurista vuorovaikutukseen Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Termeistä Ihminen, jolla on puhevamma = ei pärjää arjessa puhuen, tarvitsee kommunikoinnissa puhetta

Lisätiedot

Lukivaikeus. ttömällä kouluopetuksella

Lukivaikeus. ttömällä kouluopetuksella LUKIVAIKEUS Lukivaikeus Lukemiseen ja/tai kirjoittamiseen liittyvät erityisvaikeudet, jotka ovat ristiriidassa oppijan muuhun lahjakkuustasoon ja oppimiskykyyn eli lukivaikeus ei selity - alhaisella älykkyydellä

Lisätiedot

KUULON HARJOITTELU DYSFASIALAPSELLA, HOIDON SEURANTA HERÄTEVASTETUTKIMUKSIN

KUULON HARJOITTELU DYSFASIALAPSELLA, HOIDON SEURANTA HERÄTEVASTETUTKIMUKSIN KUULON HARJOITTELU DYSFASIALAPSELLA, HOIDON SEURANTA HERÄTEVASTETUTKIMUKSIN Suur-Helsingin Sensomotorinen Keskus Puh: 09-484644 2 TUTKIMUS Esittelemme seuraavassa yhteenvedon tutkimuksesta, joka on tehty

Lisätiedot