Shadow-tulkkauksen toteutus viittomakielellä

Transkriptio

1 MAHDOLLISUUKSIA VARJOISSA Shadow-tulkkauksen toteutus viittomakielellä Nina Lindroos ja Kaisa Marjander Opinnäytetyö, kevät 2009 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Länsi, Turku Viittomakielentulkin koulutusohjelma Viittomakielen tulkki (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Lindroos, Nina & Marjander, Kaisa Mahdollisuuksia varjoissa shadow-tulkkauksen toteutus viittomakielellä. Turku, kevät 2009, 70 s., 8 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, DIAK Länsi, Turku, Viittomakielentulkin koulutusohjelma, Viittomakielentulkki (AMK). Työn tavoite oli tutkia viittomakielen tulkkien käsityksiä shadow-tulkkauksesta sekä sen toteuttamista käytännössä. Shadow-tulkkaus on valmistautumista vaativa teatteritulkkausmalli, jossa tulkki seuraa näyttelijää ikään kuin varjona lavalla. Työn tarkoituksena oli koota käytännön ohjeita shadow-tulkkauksen suunnittelemiseen ja toteuttamiseen viittomakielen tulkeille sekä tulkkiopiskelijoille. Työssä toteutettiin kyselytutkimus viittomakielen tulkeille. Kyselylomakkeita oli kaksi erilaista. Toinen oli suunnattu tulkeille, jotka ovat tehneet shadow-tulkkausta ja toinen tulkeille, joilla ei ole siitä kokemusta. Kysely oli muodoltaan strukturoidun kyselyn ja avokyselyn välimuoto. Opinnäytetyössä tehtiin myös osallistuvaa havainnointia toiminnallisessa osiossa. Havainnot koottiin Turun Kaupunginteatterissa esitettävän Viirun ja Pesosen joulupuuhat -näytelmän tulkkausprojektin aikana. Projektin kulku on kuvattu aloituspalaverista aina tulkattuihin näytöksiin saakka, jotta se voisi toimia sovellettavana työskentelymallina tulkeille ja tulkkiopiskelijoille. Huolellinen ja monipuolinen valmistautuminen sekä tiivis yhteistyö näytelmän työryhmän kanssa ovat ensisijaisen tärkeitä toteutettaessa shadow-tulkkausta. Kyselytutkimus osoitti, että tulkit kaipaavat lisätietoa shadow-tulkkauksesta. Kyselyvastauksissa erityisesti tulkin rooli, yhteistyö teatterin kanssa, palkanmaksu sekä näyttämökuvan muuttuminen herättivät kysymyksiä. Projektin aikana havaittiin, että tulkkauksen sopiminen näytelmään ei niinkään ole kiinni näytelmän luonteesta tai tiloista, vaan yhteistyön onnistumisesta teatterin kanssa. Shadow-tulkkaus on toteutettavissa oleva teatteritulkkausmalli, jota tulisi hyödyntää Suomessa useammin. Oikeanlaisen foorumin löytäminen tiedottamiselle, kouluttamiselle ja shadow-tulkkaukseen perehdyttämiselle lisäisivät varmasti shadow-tulkkausten määrää. Lähdekirjallisuus sekä kyselyyn vastanneet tulkit pitävät shadow-tulkkausta erittäin nautinnollisena teatteritulkkausmallina. Tulkkauksia tulisi lisätä, sillä shadowtulkkaus havaittiin aikaa vaativasta valmistautumisesta huolimatta erittäin hyväksi teatteritulkkausmalliksi. Asiasanat: teatteritulkkaus, shadow-tulkkaus, valmisteltu tulkkaus, Viiru ja Pesonen, osallistuva havainnointi, kyselytutkimus

3 ABSTRACT Lindroos, Nina & Marjander, Kaisa Possibilities in the Shadows Actualization of Shadow Interpretation in Sign Language. Turku, Spring 2009, 70 p., 8 appendices. Diaconia University of Applied Sciences, Turku Unit. Degree Programme in Sign Language Interpreting. Degree: Sign Language Interpreter. The aim of this thesis was to research Sign Language interpreters opinions of shadow interpreting and its actualization in practice. Shadow interpreting is a theatre interpreting model which requires preparation. In this model the interpreter follows an actor like a shadow. The point of the thesis was to collect practical advice for planning and accomplishing shadow interpreting for Sign Language interpreters and students. A survey of Sign Language interpreters was included in the thesis. There were two different kinds of questionnaires. One was for the interpreters who have done shadow interpreting and the other was for the interpreters who have not done it. There were both structured questions and open-ended questions in the questionnaires. The practical part of the thesis was observing by participation. These perceptions were collected during an interpreting project of the play, Pettson and Findus Christmas Chores. It was performed in the Turku City Theatre. This project is described from the first meeting to the interpreted plays so it can be an applied working model for interpreters and students. Careful and versatile preparation and intense co-operation with the working group of the play are most important while doing shadow interpreting. The survey established that interpreters need more information about shadow interpreting. In the answers from the survey the role of interpreter, co-operation with the theatre, payment of salaries and the scene s changing picture raised comments. During the project it was observed that interpreting fits in the play if co-operation with the theatre succeeds. The genre of the play and space of the stage are not so important. Shadow interpreting is feasible and it should be used more often in Finland. If the right forum for informing, educating and briefing for shadow interpreting could be found, it would increase the number of shadow interpretations. According to the source material and the interpreters who replied to the questionnaire, shadow interpretation is a very enjoyable theatre interpreting model. Despite the fact that preparation requires a lot of time, shadow interpreting should be increased because it has proved to be a very good interpreting model. Keywords: theatrical interpreting, shadow interpreting, Sign Language, prepared interpretation, Pettson and Findus, observing by participation, survey

4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO TEATTERITULKKAUS Teatteritulkkauksen mallit Platform-tulkkaus Sightline-tulkkaus Zone-tulkkaus Shadow-tulkkaus Valmisteltu teatteritulkkaus PROJEKTIN KÄYNNISTÄMINEN Viirun ja Pesosen joulupuuhat -näytelmä Yhteydenotto teatteriin VALMISTAUTUMINEN Kääntämisen teoria Skopos-teoria Dynaaminen ekvivalenssi Pragmaattiset adaptaatiot Viittomakieli shadow-tulkkauksessa Käännösprosessi Valmisteltu tulkkaus Käännösongelmat Näytelmän juoni Roolihahmot ja tulkkausjako Hahmojen viittomanimet ja viittomistyylit... 23

5 4.3 Shadow-tulkkauksen vaatima muu valmistautuminen Valmistautuminen videota hyödyntäen Harjoitukset näytelmän työryhmän kanssa Esityksen katsominen etukäteen Tulkkien asuvalinnat TULKATUT NÄYTÖKSET Tulkkien liikkuminen näyttämöllä Tulkkiparin tukeminen Katseen suuntaaminen Valaistus ja näkyvyys Yleisön palaute Monivalintakysymysten vastaukset Avovastaukset Kooste-DVD KYSELYTUTKIMUS Kyselytutkimusten toteuttaminen Taustatiedot tulkeista, jotka eivät ole tehneet shadow-tulkkausta Tulokset kyselystä tulkeille, jotka eivät ole tehneet shadow-tulkkausta Shadow-tulkkausta tehneiden tulkkien taustatiedot Shadow-tulkkausta tehneiden tulkkien kyselyvastaukset YHTEENVETO JA POHDINTA Tiedonsaanti shadow-tulkkauksesta Yhteistyö teatterin kanssa Shadow-tulkkaukseen sopivat näytelmät Valmistautumisaika Tulkin rooli Yleisön huomioiminen... 51

6 LÄHTEET LIITTEET LIITE 1: Mainos LIITE 2: Tiedote LIITE 3: Kohtauskartta LIITE 4: Kooste-DVD tulkatusta näytöksestä LIITE 5: Yleisön palautelomake LIITE 6: Kyselylomake tulkeille, jotka ovat tehneet shadow-tulkkausta LIITE 7: Kyselylomake tulkeille, jotka eivät ole tehneet shadow-tulkkausta LIITE 8: Kyselylomakkeen saatekirje... 70

7 1 JOHDANTO Teatteritulkkaus kiinnostaa monia viittomakielen tulkkeja, koska se on antoisaa ja haastavaa. Teatterissa tulkkauksen voi toteuttaa monen erilaisen mallin mukaisesti, mutta helpoin tie ei yleensä tarjoa parasta mahdollista tulosta. Työssämme käsitteellä teatteritulkkausmalli viitataan Julie Gebronin Sign to Speech (1996) -kirjassa määrittelemiin tulkkausmalleihin. Gebronin mukaan shadow-tulkkaus tarjoaa nautinnollisimman kulttuurielämyksen viittomakieliselle yleisölle, koska tulkit ovat lavalla ikään kuin näyttelijöiden varjoina. Näin viittomakielisetkin pystyvät seuraamaan näytelmän kulkua täysipainoisesti. Suomessa shadow-tulkkausta ja siihen liittyvää tutkimusta on toteutettu lähinnä opinnäytetöiden yhteydessä. Kyseiset tutkimukset eivät kerro tulkkien suhtautumisesta shadow-tulkkaukseen tai sen käytännön toteutusmahdollisuuksista työelämässä. Halusimme opinnäytetyössämme tutkia, miksi shadow-tulkkausmallia käytetään Suomessa niin harvoin. Ovatko kyseessä vain tulkkien negatiiviset ennakkoluulot vai ulkopuoliset tekijät? Toteutimme osan työstämme kyselytutkimuksen avulla. Kyselyitä oli kaksi, joista toinen oli suunnattu shadow-tulkkausta tehneille tulkeille ja toinen niille tulkeille, jotka sitä eivät olleet tehneet. Pääasiassa tutkimuksemme perustuu osallistuvaan havainnointiin, jota toteutimme opinnäytetyömme toiminnallisessa osiossa. Saimme mahdollisuuden shadow-tulkata Viirun ja Pesosen joulupuuhat -näytelmän Turun Kaupunginteatterissa marraskuussa Projektimme alkoi jo vuotta aiemmin yhteydenotolla teatteriin oman kiinnostuksemme pohjalta. Olemme kertoneet melko tarkasti projektimme etenemisestä, jotta se voisi toimia eräänlaisena runkona shadow-tulkkausta suunnittelevalle tulkille. Projektin aikana opimme monia asioita shadow-tulkkauksesta sekä tulkin ja teatterin välisestä yhteistyöstä. Työssämme vertailemme havaintojamme kyselytutkimuksen tuloksiin. Yhteenvedossa esittelemme käytännön ohjeita shadow-tulkkauksen toteuttamiseen meidän ja kyselyyn vastanneiden tulkkien kokemusten pohjalta. Toivomme työmme anta-

8 8 van konkreettista tietoa shadow-tulkkauksen onnistuneesta toteutuksesta tulkeille ja tulkkiopiskelijoille, jotka haluavat löytää uuden ja antoisan tavan tulkata teatterissa.

9 9 2 TEATTERITULKKAUS Viittomakielisen teatteritulkkauksen johtoajatuksena on, että tulkki tulkkaa näyttelijöiden repliikit roolihenkilöä mukaillen. Ilman rooliin eläytymistä ja roolin toiminnan seuraamista laadukasta tulkkausta ei voi toteuttaa. Lisäksi roolin näkyminen tulkkaustavassa on välttämätöntä, jotta viittomakieliset voisivat ymmärtää, kuka roolihenkilöistä on milloinkin kyseessä. (Anturaniemi ja Sillanpää 2002, 30.) Teatteritulkkausta pidetään nykyään vaativana. Tulkilta vaaditaan hyvän ammattitaidon lisäksi näyttelijän lahjoja ja esiintymisvalmiutta. Tulkit, jotka menestyvät teatteritulkkauksessa, ovat sisimmässään näyttelijöitä. Teatteritulkkaukseen valmistautuminen vaatii paljon etukäteissuunnittelua, johon kuuluvat muun muassa käsikirjoituksen sisäistäminen, roolien jako tulkkien kesken, harjoituksiin osallistuminen ja käännöksen tekeminen rooleihin sopiviksi. (Gebron 1996, 6 9.) Teatteritulkkaus ei ole puhtaasti kääntämistä eikä tulkkausta. Vaikka tulkki tietää ja osaa vuorosanat ulkoa, hänen täytyy pystyä mukautumaan näyttelijän mahdollisiin vuorosanojen muutoksiin. On siis tärkeää, että tulkki kuulee, mitä näyttelijä puhuu. (Anturaniemi ja Sillanpää 2002, 32.) 2.1 Teatteritulkkauksen mallit Gebron (1996, 16) on kirjassaan esitellyt neljä erilaista teatteritulkkausmallia, jotka perustuvat ensisijaisesti tulkin sijoittumiseen eli tulkkauspaikkaan. Hänen mukaansa tulkin sijoittumisella on vaikutus niin harjoitteluprosessiin kuin yleisön saamaan nautintoonkin. Seuraavissa kappaleissa esittelemme nämä neljä toteutusmallia painottaen toiminnalliseen osaan valitsemaamme mallia, shadow-tulkkausta.

10 Platform-tulkkaus Platform-tulkkauksessa tulkit istuvat tai seisovat hieman syrjässä vain yhdessä paikassa näyttämöllä tai sen vieressä. Platform-tulkkausta suositaan, koska sitä pidetään vähiten kuulevaa yleisöä häiritsevänä tulkkaustapana. Tulkit ovat pukeutuneet yleensä mustiin vaatteisiin. Tästä tulkkaustavasta ei aiheudu lisätöitä teatterille, sillä tulkkeja varten ei tarvitse yleensä tehdä erityisjärjestelyjä. (Gebron 1996, 17.) Tämän tulkkausmallin huono puoli on se, että yleisö ei pysty samanaikaisesti seuraamaan sekä tulkkausta että esitystä, vaan heidän täytyy jatkuvasti käännellä päätään niiden välillä. Tulkkien viittoessa viittomakieliset seuraavat luonnollisesti heitä. Tämän vuoksi tulkkien on hyvä tehdä valintoja viittomisen ajoituksen suhteen, jotta tulkkausta seuraavat voisivat nähdä myös tärkeitä tapahtumia lavalla. (Gebron 1996, ) Sightline-tulkkaus Sightline-tulkkaus on platform-tulkkauksen tapaista, mutta tulkkauspaikka on erilainen. Tulkit ovat sijoittuneet lähemmäs lavaa tai jopa lavalle niin, että he ovat viittomakielisten asiakkaiden nähtävissä, kun he katsovat esitystä. Vaihtoehtona on myös lavan reunalla istuminen, joka luo mukavan intiimin ja kerronnallisen tunnelman esimerkiksi lastenteatterin tulkkaamiseen. Tulkit pysyvät kuitenkin yhdessä paikassa koko näytelmän ajan ja tulkkauspaikan valaistus on ratkaistavissa yhden kohdevalaisimen avulla. Tämä tulkkausmalli perustuu siihen, että tulkki on asiakkaan näkökentässä koko ajan hänen seuratessaan lavan tapahtumia. (Gebron 1996, 20.) Zone-tulkkaus Tässä tulkkausmallissa tulkit voivat joko istua, seistä tai jopa liikkua lähemmäs tulkattavaa hahmoa, menemättä kuitenkaan hahmon tielle tai peittämättä näkyvyyttä hahmon ja yleisön välillä. Zone-tulkkauksen ideana on se, että näyttämö jaetaan etukäteen alueisiin. Tulkkausjako tapahtuu siis hahmojen paikkojen mukaan.

11 11 Lähimpänä oleva tulkki on tulkkausvuorossa. Jos tulkkeja on kaksi, he pysyvät yleensä vastakkaisilla puolilla näyttämöä tulkaten hahmoja, jotka ovat heidän puolellaan. Vaikka tulkin alueella olisi useampiakin hahmoja samanaikaisesti, on hänen tulkattava ne kaikki yksin. Jos kaikki hahmot siirtyvät esimerkiksi oikeaan reunaan, voi vasemmalla puolella oleva tulkki tällöin liikkua lähemmäs ja valita tulkattavikseen häntä lähinnä olevia hahmoja. Tulkkien ollessa eri puolilla lavaa saattaa viittomakieliselle katsojalle jälleen tulla ikävä tarve siirtää katsetta jatkuvasti puolelta toiselle. Tulkit voidaan myös sijoittaa lähekkäin, jotta yleisön olisi helpompi seurata kokonaisuutta. (Gebron 1996, 21.) Zone-tulkkauksessa tulkin on jatkuvasti seurattava hahmojen liikkeitä ja huomioitava, kenen vuorosanoja pitää tulkata. Parhaiten zone-tulkkaus sopii tulkeille, jotka tuntevat olonsa mukavaksi lavalla ja ovat valmiita nopeisiin muutoksiin. On tärkeää, että tulkit tuntevat ja näyttävät kuuluvan lavalle, koska näyttämökuva muuttuu heidän sijoittuessa sinne. (Gebron 1996, 21.) Shadow-tulkkaus Shadow-tulkkauksen ideana on sulauttaa tulkit näytelmään puvustuksen, tulkkauspaikkojen, liikkumisen ja viittomistyylien avulla. Tulkki on sijoittunut mahdollisimman lähelle puhuvaa näyttelijää seuraten hänen liikkumistaan lavalla ja joskus jopa jäljitellen hänen tekemisiään. Shadow-tulkkaus on haastavin teatteritulkkauksen muoto kaikille projektiin osallistuville, mutta samalla se on myös yleisön kannalta nautittavin tapa seurata tulkattua näytöstä. Shadow-tulkkaus vaatii harjoitustunteja paljon enemmän kuin muut teatteritulkkauksen toteutustavat. (Gebron 1996, 22.) Jäljiteltävien tekemisten ja liikkeiden seuraamisten määrä riippuu muun muassa siitä, minkälainen esitys on, ohjaajan näkemyksestä, lavan ja lavastuksen asettamista rajoitteista sekä tulkkien määrästä. Kun tulkkeja on vain kaksi useampaa hahmoa kohden, valinnat on tehtävä parhaita mahdollisia tulkkauspaikkoja arvioiden. Jos lavalla on useita hahmoja, voi tulkin paikka olla esimerkiksi pääroolin esittäjän vieressä tai kaikkien hahmojen keskellä. Haastavaa on löytää paikka, jossa yleisö tietää, ketä

12 12 milloinkin tulkataan. Hahmo saattaa olla paikassa, jonne tulkin on mahdotonta häntä seurata. Tällöin valitaan tulkin paikka siten, että yleisö pystyy kuitenkin samalla näkemään sekä tulkin että hahmon. (Gebron 1996, 22.) Tulkit voivat seuratessaan hahmoa myös poistua ja saapua lavalle hahmon mukana. Joissakin näytelmissä tulkit myös liikkuvat täysin samoin kuin hahmot. Esimerkiksi tanssikohtauksissa tulkit voivat osallistua tanssiin. (TerpTheatre.) Tulkit tapaavat ohjaajan ja näytelmän muun työryhmän jo projektin alkuvaiheessa, jotta he ymmärtäisivät näytelmän taiteellisen näkökulman. Vaikuttava shadow-tulkkaus vaatii niin käsikirjoituksen työstämistä kuin harjoituksiinkin osallistumista. Selkeän liikkumisstrategian luomiseksi ja muistamiseksi tulkkien on tehtävä yhteistyötä näyttelijöiden kanssa. Kohtauksia analysoimalla on mahdollisuus selvittää sopivat paikat ja liikkeet lavalla. (TerpTheatre.) Tulkkien asujen on sovittava näytelmään. Useimmat puvustajat suosivat yksiväristä pelkistettyä asua, joka on koko ajan näytelmän tyyliin sopiva. On myös mahdollista, että tulkille puetaan näytelmän mukainen rooliasu, jota saatetaan jopa vaihtaa näytelmän aikana. Koska shadow-tulkkauksen tavoite on tuoda tulkki hahmon lähelle, ei lisävaloja tarvita. Joissakin tilanteissa tulkki kuitenkin joutuu sijoittumaan hieman kauemmas hahmosta, jolloin lisävalaistus on tarpeen. Teatterivalaistus usein häivyttää värit ihmisten kasvoilta. Kasvojen ilmeet ovat tärkeä osa viittomakieltä, joten tulkin on osattava teatterimeikin teko, jotta ilmeet näkyisivät. (TerpTheatre.) 2.2 Valmisteltu teatteritulkkaus Viittomakielen simultaanitulkkausta voidaan toteuttaa kahdella eri tavalla, joko suorana tulkkauksena tai valmisteltuna tulkkauksena. Suorasta tulkkauksesta tiedetään yleensä vain aihe, valmisteltu tulkkaus on puolestaan lähempänä käännöstä. Tulkki voi valmistautua molempiin tulkkauksiin, mutta suorassa tulkkauksessa valmistautuminen ja harjoittelu eivät perustu etukäteen saatuun valmiiseen materiaaliin. Valmistautuessaan suoraan tulkkaukseen tulkki voi etsiä aiheesta tietoa ja sanastoa, luoden itselleen sopivan tavan valmistautua. Valmisteltuun tulkkaukseen tulkki valmistautuu perehtymällä etukäteen saamaansa materiaaliin. Valmisteltuja tulkkauksia

13 13 voivat olla esimerkiksi kirkolliset toimitukset sekä teatteritulkkaus (Roslöf & Veitonen 2006, 165). Valmistellussa tulkkauksessa tulkin ei tule liikaa luottaa etukäteismateriaaliin, sillä tilanteessa voi tapahtua mitä tahansa. Puhuja voi puhua eri tavalla kuin oli aiemmin suunnitellut tai ohjelmaan voi tulla jokin yllättävä muutos. Tämän vuoksi tulkin tulee olla koko ajan valppaana ja tulkattava tilanteen mukaan. (Fagerlund-Evangelista & Kluuskeri 2005, )

14 14 3 PROJEKTIN KÄYNNISTÄMINEN Opinnäytetyömme toiminnallinen osa koostuu kahdesta shadow-tulkatusta näytöksestä Turun kaupunginteatterissa marraskuussa 2008 sekä niihin valmistautumisesta. Olimme kiinnostuneita nimenomaan shadow-tulkkauksesta, koska halusimme toteuttaa teatteritulkkauksen tavalla, josta viittomakielinen yleisö pitää. Halusimme projektimme kautta saada uutta tietoa shadow-tulkkauksen toteuttamisesta ja verrata havaintojamme tulkkien yleisimpiin ennakkoluuloihin sekä kokemuksiin. Sopivia näytelmiä puntaroimme siitä näkökulmasta, että toteuttaisimme työn paritulkkauksena. Mietimme näytelmiä, joissa olisi vain kaksi hahmoa. Tämän ajatuksen pohjalta meille tuli mieleen Turun kaupunginteatterissa jo vuosia pyörineet Viiru ja Pesonen -näytelmät, jotka ovat suunnattuja koko perheelle. Uskoimme tulkattujen näytösten kiinnostavan viittomakielistä kohdeyleisöämme, sillä viittomakielistä lasten kulttuuritarjontaa on vähän. 3.1 Viirun ja Pesosen joulupuuhat -näytelmä Turun kaupunginteatterin ohjelmistoon jo kymmenen vuoden ajan kuulunut Viirun ja Pesosen joulupuuhat -näytelmä kerää joulu toisensa jälkeen Pikkolon katsomon täyteen perheitä, jotka haluavat kuulla tarinan joulun lähestymisestä. Vuosien aikana on esitetty seitsemää erilaista Viirusta ja Pesosesta kertovaa tarinaa. Joulupuuhat on kaupunginteatterin esitetyin näytelmä, sillä jouluun 2008 mennessä sitä on esitetty 389 kertaa. Sven Nordqvistin kirjojen pohjalta näytelmän on dramatisoinut ja ohjannut Esko Aarre-Ahtio. Hän esittää myös näytelmässä toista pääroolia, Pesosta. Aarre-Ahtio on toiminut yhteistyössä kanssamme tämän opinnäytetyön puitteissa ensiiltansa saaneen näytelmän työryhmä on pysynyt lähes samana alusta asti. (Esko Aarre- Ahtio, henkilökohtainen tiedonanto )

15 Yhteydenotto teatteriin Otimme yhteyttä Turun Kaupunginteatteriin yhdessä työmme ohjaajan kanssa. Teatterin johto keskusteli ehdotuksestamme näytelmän työryhmän kanssa. Yhteistyön varmistuttua niin johto kuin näytelmän työryhmäkin koki projektimme positiivisena ja mielenkiintoisena. Yhteistyömme alkoi sähköposteilla ja yhteisellä palaverilla. Palaverissa olivat mukana teatterinjohtaja, hallintopäällikkö, teatterisihteeri, näytelmän ohjaaja, oppilaitoksemme tiedotus- ja koulutusvastaava sekä ohjaajamme. Ennen varsinaisen työn aloittamista oli tärkeää neuvotella markkinoinnin toteuttamisesta, lipunmyynnin järjestelyistä sekä sopia tulkattujen näytösten ja yhteisten harjoitusten ajankohdista. Palaverissa päätettiin, että oppilaitoksemme vastaa mainonnasta ja tiedottamisesta (ks. liitteet 1 ja 2). Teatterin vastuulla oli lipunmyynti.

16 16 4 VALMISTAUTUMINEN Heti projektimme alkuvaiheessa koimme etukäteisvalmistelun erittäin tärkeänä, sillä teatteritulkkaus on haastavaa ja tulkkauksen onnistuminen vaatii huolellista etukäteistyöskentelyä. Käsikirjoituksen läpikäymistä ja näytelmän näkemistä etukäteen pidetään hyvänä tapana valmistautua tulkkaukseen (Gebron, 1996, 22). Alusta asti tavoitteemme oli toteuttaa näytelmän tulkkaus valmisteltuna tulkkauksena, jota käsikirjoituksen kääntäminen tukisi. Missään vaiheessa emme suunnitelleet opettelevamme käännöstä ulkoa, sillä meidän tulisi joka tapauksessa olla tilanteessa vahvasti läsnä ja varauduttava yllättäviin muutoksiin. Valmistauduimme huolella ja se vaati aikaa yhteensä noin 40 tuntia. Ennen projektin aloittamista emme osanneet arvioida, kuinka paljon valmistautuminen kokonaisuudessaan veisi aikaa. Näytösten lähestyessä huomasimme valmistautumisen olleen erittäin monipuolista ja antoisaa. Tiivis yhteistyö näytelmän työryhmän ja erityisesti ohjaaja Esko Aarre-Ahtion kanssa osoittautui onnistuneen lopputuloksen kannalta oleelliseksi. 4.1 Kääntämisen teoria Käännösteorioiksemme valitsimme skopos-teorian ja dynaamisen ekvivalenssin, koska tavoitteemme oli selkeä ilmaisu kohdekielellä eli suomalaisella viittomakielellä. Meidän piti löytää käännösstrategia, joka antoi meille tilaa kunnioittaa lähtötekstiä sekä tukea huumorin ja hauskuuden välittymistä kohdekielelle. Käännöstyössämme käytimme myös pragmaattisia adaptaatioita. Käännöstyön helpottamiseksi jaoimme näytelmän käsikirjoituksen kahteenkymmeneenviiteen osaan kohtauskarttaan (ks. liite 3). Nimesimme kohtaukset selittämällä lyhyesti, mitä niissä tapahtuu ja nimeämällä kohtauspaikat. Kartassa näkyy tulkattavien hahmojen määrä jokaisessa kohtauksessa.

17 Skopos-teoria Skopos on kreikkaa ja tarkoittaa päämäärää, tarkoitusta. Kääntämisessä käytettynä skopos on käännöksen tärkein kriteeri. Se on vastaanottajasta riippuva muuttuja. Käännöksessä on tärkeää ottaa huomioon käännöksen, ei lähtötekstin tarkoitus, jolloin käännetään käännöksen kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. Tällöin kohdekielen funktio voi olla erilainen kuin lähtötekstin. Hyvän käännöksen kriteerinä on se, että se pystyy toteuttamaan oman funktionsa. (Reiss ja Vermeer 1986, ) Dynaaminen ekvivalenssi Ekvivalenssilla tarkoitetaan lähtötekstin ja kohdetekstin välillä vallitsevaa yhdenmukaisuutta, samuutta ja vastaavuutta (Shuttleworth & Cowie 1997, 49). Ekvivalenssilla on eri muotoja, kuten muodollinen ja dynaaminen ekvivalenssi. Muodollisessa ekvivalenssissa haetaan mahdollisimman tarkkaa vastaavuutta lähtötekstin ja kohdetekstin sisällön ja muodon välillä. Dynaamisessa ekvivalenssissa pyritään tekemään käännös, joka saa aikaan saman reaktion niin lähtötekstin kuin kohdetekstin lukijoissa. (Hatim & Masom 1990, 7.) Jouduimme pohtimaan tätä käännöstyössämme, sillä näytelmässä oli paljon huumoria. Huumoria pidetään erittäin haasteellisena käännettävänä. Erityisesti kielikuviin ja sanaleikkeihin on vaikea tehdä käännös- ja tulkkausratkaisuja. (Hely Perttula, henkilökohtainen tiedonanto ) Huumori on hyvin kulttuurisidonnainen asia, sillä eri kulttuureissa ihmiset huvittuvat ja liikuttuvat eri asioista (Oittinen 1995, 34) Pragmaattiset adaptaatiot Lisäykset, poistot, korvaukset ja järjestyksen muutokset ovat käännöksessä pragmaattisia adaptaatioita. Yleisimmin näistä käytetään korvauksia ja lisäyksiä, joita myös me käytimme käännöstyössämme. Pragmaattisten adaptaatioiden tavoitteena on saada kohdekielessä ymmärrettäviksi ne lähtökielen kohdat, jotka eivät olisi sellaisinaan ymmärrettäviä. Ne muokataan uuteen kulttuuri- ja kieliympäristöön sopiviksi ilmauksiksi.

18 18 Pragmaattisilla adaptaatioilla ratkaistaan ongelmia, jotka liittyvät tilannetekijöiden sekä käännöksen vastaanottajien huomioonottamiseen käännöksessä. (Vehmas-Lehto 1999, ) Lähtö- ja kohdekieliset henkilöt edustavat yleensä erilaista kulttuuritaustaa. Näin ollen heillä on myös erilaiset taustatiedot. Lähtökieltä lukevilla on yleensä tiedot, joilla he ymmärtävät kulttuuriin liittyviä kielellisiä ilmauksia, mutta kohdekielisiltä ne puuttuvat. Kulttuureihin liittyvät taustatietojen erot vaativat näin ollen usein pragmaattisia adaptaatioita (Vehmas-Lehto 1999, ). Teimme käännöstyössämme esimerkiksi lisäyksen, joka liittyi suomenkieliseen satu- ja elokuvakulttuuriin. Kohtauksessa 14 (ks. liite 3) Viiru puetaan Lucia-neidoksi ja se sanoo peili kädessään kerro kerro kuvastin. Moni lähtökieltä seuraava saa tästä mielleyhtymän Lumikki ja seitsemän kääpiötä -klassikkosatuun. Me päädyimme lisäämään tähän repliikkiin tutun lausahduksen loppuosan ken on maassa kaunehin, jotta se aukeaa myös viittomakieliselle yleisölle Viittomakieli shadow-tulkkauksessa Tässä kappaleessa kerromme siitä, millaisia vaatimuksia shadow-tulkkaus asettaa viittomakielelle. Havaitsimme, että muun muassa perspektiivin vaihtoon ja eimanuaalisiin elementteihin piti kiinnittää erityistä huomiota. Viittomakieleen kuuluvista ei-manuaalisista elementeistä erityisesti ilmeet ja eleet korostuivat tulkkauksessamme. Vivolin-Karén ja Lehtonen kuvaavat kirjassaan Viittomakieli 2 (2005, 31) perspektiivin vaihtoa, joka tunnetaan myös nimellä roolinvaihto. Perspektiivillä tarkoitetaan sitä näkökulmaa, josta katsoen asia kerrotaan. Viittoja ilmaisee aina jollakin tavoin valitsemansa perspektiivin sekä sen vaihtumisen. Kirjoittajien mukaan tämä voi tapahtua joko manuaalisesti tai ei-manuaalisesti. Manuaalinen vihje on esimerkiksi viittoma ÄITI, jonka jälkeen kerrotaan asia äidin näkökulmasta. Ei-manuaalinen vihje taas saattaa olla katseen suunta, hartialinjan muutos tai hahmolle tyypillinen ilme tai tapa viittoa. Jääskeläinen & Rajalin ( , 35) kertovat havainneensa toteuttamassaan shadowtulkkauksessa puhujien erottamisen roolinvaihdolla helpoksi, sillä henkilöt olivat

19 19 nopeudeltaan ja luonteeltaan erilaisia. Myös tulkin viittomistyyli sekä ilmeet eri henkilöiden kohdalla poikkesivat selvästi toisistaan. Myös omien havaintojemme perusteella voimme todeta, että shadow-tulkkauksessa korostuvat ei-manuaaliset vihjeet, sillä esimerkiksi viittomanimen lisääminen puheenvuoron alkuun irrottaisi tulkin tilanteesta hieman ulkopuoliseksi. Tulkki joutuu käyttämään perspektiivin vaihtoa aina kun hänellä on samanaikaisesti useampia hahmoja tulkattavanaan. Kohtauskartasta (ks. liite 3) käy ilmi, että kahdestakymmenestäviidestä kohtauksesta kahdeksassa oli useampia hahmoja samaan aikaan näyttämöllä. Ilmeet, eleet ja huulio ovat viittomakielen ei-manuaalisia elementtejä (Rissanen 1985, ). Havaintojemme mukaan näillä elementeillä välitetään tunnetta ja tunnelmaa sekä persoonallisuutta shadow-tulkkauksessa. Myös viittomisvauhti ja viittomavalinnat tekevät joidenkin hahmojen tulkkauksesta persoonallisempaa, mutta eleiden ja ilmeiden käyttö roolihahmoa mukaillen on tärkeää jokaista hahmoa tulkatessa. 4.2 Käännösprosessi Varsinainen yhteistyömme näytelmän työryhmän kanssa alkoi tavattuamme näytelmän ohjaajan Esko Aarre-Ahtion. Tiesimme etukäteen valmistautumisen shadow-tulkattuun teatterinäytelmään olevan aikaa vievää. Saimme käsikirjoituksen jo puoli vuotta ennen näytöksiä, joten aikaa sen kääntämiseen oli riittävästi. Tämä antoi mahdollisuuden ensin tutustua näytelmän juoneen kunnolla, mikä helpotti vaativaa käännöstyötä. Näytelmässä oli tulkattavia hahmoja yhteensä 13. Ennen kääntämisen aloittamista olimme jakaneet ne keskenämme. Koimme tämän hyödylliseksi, sillä ennen ensimmäistä käsikirjoituksen lukukertaa saatoimme molemmat tarkastella tulkattavia hahmoja eri näkökulmasta. Näin ollen tulkattavien roolihahmojen luonteen, tyylin ja persoonan omaksuminen oli jo alkanut. Havaitsimme tällaisen työskentelytavan olevan todella antoisa. Lukiessamme käsikirjoitusta teimme tahoillamme muistiinpanoja, joihin keräsimme ajatuksia, ideoita ja pohdintoja mahdollisista tulkkaustavoista. Ensin aloimme kääntää omien hahmojemme vuorosanoja kumpikin tahoillamme, mutta käsikirjoitus osoittautui kie-

20 20 lellisesti haastavaksi. Saimme huomata sen sisältävän paljon suomen kielellä leikittelyä, riimittelyä sekä ilmaisuja, joilla on monia merkityksiä. Repliikit liittyivät myös luonnollisesti vahvasti toisiinsa, joten päädyimme tekemään käännösratkaisuja yhdessä. Työskentely oli tuottoisaa, sillä keksimme ratkaisuja monin verroin enemmän verrattuna aiempaan yksilötyöskentelyyn. Käännösprosessin aikana meidän piti jatkuvasti huomioida kohdeyleisömme ikäjakauma. Yleisössähän saattaisi olla sekä viittomakielisiä lapsia että aikuisia. Näin ollen heidän kielellinen tasonsa saattaisi olla hyvinkin vaihteleva joku on viittonut vasta kolme vuotta toisen viitottua jo kolmekymmentä. Teimme käännöksemme yleiskieliseksi lähtötekstiä kunnioittaen, koska emme voineet tietää etukäteen kohdeyleisömme ikärakennetta. Näytelmä on rakennettu niin, että lapset ja aikuiset nauravat samaan aikaan. Siihen on sisällytetty huumoria, jonka vain aikuiset ymmärtävät. Tällaisiin kohtiin on luotu lapsia naurattava kohta, jotta lapset eivät ihmettelisi, minkä takia aikuiset nauravat. Tämä oli meille haaste. Näytelmää tulkatessa ei olisi ollut mahdollista selittää asioita, vaan suomen kielelle piti löytää selkeitä viittomakielisiä vastineita. Hauskuutta välitimme viittomisratkaisujen lisäksi ilmeillä ja eläytymisellä Valmisteltu tulkkaus Voimme pitää tulkkauksemme toteuttamista valmisteltuna tulkkauksena, sillä tiesimme jo etukäteen, että näytelmän käsikirjoitus on elänyt vuosien saatossa ja repliikit muuttuneet. Meidän piti keskittyä vuorosanojen kuuntelemiseen, emmekä voineet tulkata täysin käännöksemme mukaan. Käännös toimi vain tulkkauksemme tukena. Tulkkaustamme voidaan pitää valmisteltuna tulkkauksena myös sen vuoksi, että loppupuheenvuoroa ja näyttelijöiden sekä yleisön välistä keskustelua emme luonnollisesti voineet tietää etukäteen.

21 Käännösongelmat Kääntäminen ei sujunut ilman ongelmia. Saimme huomata, että viittomakielellä riimittely ei ole helppoa. Joissain kohdissa emme osanneet valita viidestä eri vaihtoehdosta parasta. Skopos-teoria antoi suuntaa käännöksellemme, mutta silti meidän oli vaikea arvioida joitakin viittomakielen näkökulmasta parhaita ratkaisuja. Saimme käännösratkaisuihimme tukea oppilaitoksemme lehtoreilta. Pesosen käyttämät lievät kirosanat, kuten möhkäleen pentele osoittautuivat hankaliksi. Kirosanoista käytetään näytelmän aikana monta eri variaatiota, joten niille piti saada monta erilaista vastinetta. Viiru luulee näiden olevan noitumista ja toruu Pesosta rumasta kielenkäytöstä. Variaatioita pohtiessamme ja niistä keskustellessamme lehtoreidemme kanssa, saimme huomata, ettei viittomakielessä ole tällaisia lieviä kirosanoja. Meidän piti siis luoda niitä itse. Esimerkiksi Pesosen harmitteleman möhkäleen pentele ratkaisimme viittomalla ensin viittoman PAHUS ja sen jälkeen viittoman KIROILLA. Viittomaa KIROILLA muokkasimme niin, että viitoimme sen siihen kuuluvan käsimuodon sijaan käsimuodolla /S/ (ks. Rissanen 1985, 68). Näin se antoi mielestämme viittauksen kirosanasta, muttei suoranaisesti ollut kiroilemista. Viirun värikäs kieli ja osin kontekstin irrallisuus osoittautuivat käännöstyössämme haasteellisiksi. Kohtauksessa viisi (ks. liite 3) Viiru harmittelee Voihan liiskattu juusto, home ja räkä. Haimme tällekin erilaisia vaihtoehtoja, mutta loppujen lopuksi se näytti viitottuna yhtä hassulta kuin se kuulostaa suomen kielellä. Tosin käänsimme sanajärjestystä niin, että ensin ilmaistaan juusto, home ja räkä, jotka ikään kuin laitetaan visuaalisesti viittojan toiselle kädelle ja lopuksi ne liiskataan kaikki Näytelmän juoni Alkuruno (ks. liite 3) johdattelee yleisön näytelmään. Näytelmä kertoo Viiru-kissan ja herra Pesosen jouluvalmisteluista ja joulun odotuksesta. Kekseliäänä miehenä Pesonen on päättänyt rakentaa mekaanisen konejoulupukin tietysti salaa Viirulta. Viiru taas on huolissaan koristelusta ja jouluherkuista, jouluun kun on enää yksi yö. Mäenlaskun tohinassa Pesonen loukkaa jalkansa ja Viiru pelkää joulun olevan pilalla ja jakaa

22 22 huolensa kanalan väen kanssa. Pesosen kekseliäiden ratkaisujen ja naapurin herra Kososen avulla joulu kuitenkin saapuu Viirun ja Pesosenkin tupaan. Koneellisen joulupukin sijasta kaapista tuleekin yllättäen aito, elävä joulupukki lahjoineen. Tästä riittää ihmeteltävää niin kissalle kuin ukollekin. Näytelmän lopussa herra Kosonen tuo vielä lisää lahjoja naapureilleen, ja näin yleisökin saa osansa joulusta. Lahjoja jakaessaan hahmot keskustelevat yleisön kanssa ja lapsilla on mahdollisuus purkaa ajatuksiaan näytelmän tapahtumista Roolihahmot ja tulkkausjako Kolmentoista tulkattavan hahmon ja esineen jakaminen kahdelle tulkille oli haasteellista. Se vaati käsikirjoituksen ja näytelmästä kuvatun videon läpikäymistä. Eilolan, Hautamäen ja Vartiaisen (2005, 42 43) mukaan tärkein roolinjako peruste on lavatilanteiden toimivuus, mikäli toteutusmallina on shadow-tulkkaus. Ehdotimme lopullista jakoamme myös Viirun ja Pesosen hahmojen esittäjille, ja hekin olivat siihen tyytyväisiä. Päädyimme siihen, että tulkki A tulkkaa Viirun, joulupukin, kaapin, kellon ja herra Kososen. Tulkki B tulkkaa puolestaan herra Pesosen, kaksi kanaa, rotan, kukon ja peiton. Valinta tulkattavien hahmojen välillä oli haastavampi. Molempia tulkkeja nimittäin kiinnosti päästä tulkkaamaan Viirua. Toinen tulkki oli myös kiinnostunut kahden kanan tulkkaamisesta, koska niiden välisten keskustelujen tulkkaaminen tuntui mielenkiintoiselta haasteelta. Tämän vuoksi tulkki A oli Lindroos ja tulkki B oli Marjander. Tulkkausjako perustui pääosin siihen, että yhden tulkin tulkattavat hahmot olisivat mahdollisimman eri aikaan lavalla. Hahmojen yhtaikaiselta esiintymiseltä emme voineet täysin välttyä. Osa tulkkausjaosta perustui myös käytännöllisyyteen ja mahdollisimman vähään ylimääräiseen liikkumiseen. Esimerkiksi Pesosen mennessä nukkumaan, oli Viirun tulkki jo poistunut lavalta (ks. liite 3, kohtaus 18 19). Näin oli järkevää, että Pesosen tulkki tulkkaa myös Pesosen peiton repliikin. Viirun tulkilla oli sillä aikaa mahdollisuus tulla lavasteiden takaa tulkkaamaan kaapin repliikki.

23 23 Näytelmän ulkopuolisia tulkattavia henkilöitä oli kolme. Ennen näytelmää vahtimestari otti yleisön vastaan lämpiössä. Tulkki A oli hänen tulkkina. Alussa yksi näyttelijöistä lausui runon, jossa kerrottiin kuinka teatterissa käyttäydytään. Tulkki B tulkkasi tämän. Näytelmän lopussa lapset saivat keskustella näyttelijöiden kanssa. Tilanne oli tulkin näkökulmasta haastava. Moni lapsi puhui samaan aikaan näyttelijän kanssa. Olimme sopineet tulkkausjärjestelyn niin, että säilytämme tulkattavat roolihahmomme loppuun asti ja mahdolliset yleisöstä tulevat kommentit tulkkaa lähempänä oleva tulkki. Lopussa lavalle tuli naapuri Eriksson. Olimme sopineet, että tulkki A tulkkaa häntä. Havaitsimme, että shadow-tulkatuissa näytöksissä käsikirjoituksen ulkopuolisten tilanteiden varalle on hyvä tehdä suunnitelma tulkkausjaosta Hahmojen viittomanimet ja viittomistyylit Kävimme keräämässä etukäteen ehdotuksia viittomakielisiltä lapsilta näytelmän päähahmojen Viirun, Pesosen ja Kososen viittomanimiksi. Näytimme heille kuvia Sven Nordqvistin Viiru ja Pesonen -kirjoista. Viittomanimen muotoon voi esimerkiksi vaikuttaa nimen saajan jokin ulkoinen ominaisuus, luonteenpiirre, osa virallisesta nimestä tai vaatekappale (Vivolin-Karén & Alanne 2004, 32). Viittomakielessä käsimuodot ilmaistaan yleensä suuraakkosilla tai numeroilla (ks. Rissanen 1985, 68 69). Olemme työssämme ilmaisseet viittomanimet tämän käytännön mukaan. Saimme lapsilta monia ehdotuksia, joista yhdessä valitsimme omaperäisimmät ja käytännöllisimmät. Viiru sai viittomakseen /3/-käsimuodolla (ks. Rissanen 1985, 69) tehtävän viittomanimen, joka kuvastaa Viirun housujen ainoaa olkainta. Viittomanimi alkaa oikealta olalta, käden ollessa auki /3/-käsimuodossa ja liikkuen vinosti vasemmalle, vyötärölle. Käsi sulkeutuu koskettaessaan vartaloa. Pesosen ja Kososen viittomat kuvastivat miesten partoja. Pesosen viittomanimi tehtiin /C/-käsimuodolla (ks. Rissanen, 69) leuan alapuolella. Alkuasennossa kämmen osoittaa itseen päin ja liike alkaa leuan vasemmalta puolelta, päättyen leuan oikealle puolelle. Kososen viittomanimi tehtiin leukaan /5/- käsimuodolla (ks. Rissanen, 69), joka ottaa ikään kuin kiinni leuasta peukalon ollessa leuan alla. Kiinni auki -liike itsestä poispäin toistettiin kaksi kertaa.

24 24 Rooleja jakaessamme huomasimme, että energiset ja vahvat hahmot herättävät meissä tulkeissa kiinnostusta, vaikka ne olivatkin haastavia tulkattavia. Henkilökohtainen kiinnostus roolihahmoa kohtaan saattaa auttaa motivoitumaan ja löytämään hahmon tyylin. Havaitsimme, että esineiden sekä voimakkaiden persoonien tyyli ja henki oli helpompi ja nopeampi sisäistää. Tavoitteenamme oli erottaa hahmot toisistaan sekä omaksua niiden puhetyyli ja olemus vahvaksi osaksi viittomistamme ja tulkkaustamme. Teatterin työryhmä oli suorastaan innoissaan kertoessamme, että valitsemme jokaiselle ominaisen viittomistyylin. Esimerkiksi kanoille ominaiseksi viittomistyyliksi valitsimme käytettäväksi /B/-käsimuodon (ks. Rissanen 1985, 69), sillä ajattelimme niiden viittovan siivillään. Muun muassa viittomasta MILLAINEN tulkki käytti vanhaa viittomaa, jossa on /B/-käsimuoto (ks. Viittomakielen kuvasanakirja, 1999, 185.6). Kuten näytelmän ohjaaja meitä neuvoi, eläinhahmoja saa tulkata erityisen vahvasti eläytyen, mutta ihmishahmojen tulee pysyä luonnollisen oloisina. Koimme, että eläinhahmojen vilkas ja joskus jopa dramaattinen tapa esittää asiat oli helppo kuulla ja pitää mukana viittomisessa näytelmän aikana silloinkin, kun tulkki ei nähnyt kyseistä hahmoa. Vahvat äänensävyt siis tukivat tulkkia, koska tulkeilla oli tulkatessa katsekontakti katsomoon. 4.3 Shadow-tulkkauksen vaatima muu valmistautuminen Kuten Gebron on todennut (1996, 6 9), pelkkä käsikirjoituksen kääntäminen ei riitä etukäteisvalmistautumiseksi teatteritulkkaukseen. Projektimme aikana havaitsimme shadow-tulkkauksen kannalta hyödyllisiksi valmistautumistavoiksi näytelmän katsomisen videolta, yhteiset harjoitukset työryhmän kanssa sekä aidon esityksen katsomisen etukäteen. Tässä luvussa kerromme myös tulkkausasujen valinnasta, sillä se tuli aiheelliseksi harjoitusten lomassa. Nämä näyttämötyöskentelyyn liittyvät osiot veivät noin puolet kokonaisvalmistautumisajasta Valmistautuminen videota hyödyntäen Kolme kuukautta ennen tulkattuja näytöksiä ohjaaja tarjosi meille näytelmästä kuvattua tallennetta valmistautumisen tueksi. Se osoittautui oivalliseksi tavaksi päästä mukaan

25 25 näytelmän vauhtiin, äänenpainoihin ja tilannekomiikkaan. Harjoittelimme neljä kertaa näytelmää videolta. Tämän koimme erittäin hyödylliseksi, sillä videota tulkatessa pystyimme antamaan palautetta toisillemme. Yksi vaativimpia kohtia oli Viirun hätääntyminen kanalan edustalla (ks. liite 3, kohtaus 10). Pystyimme hakemaan tulkkaukseen vauhtia videon avulla ja saamaan tuntumaa nopeuteen jo ennen harjoituksia. Käsikirjoituksen lukeminen ääneen olisi vaatinut jonkun ulkopuolisen aikaa ja vaivaa, joten video osoittautui meille korvaamattoman arvokkaaksi. Käännetyt repliikit olivat tukenamme videota tulkatessamme ja niistä oli hyötyä, koska pystyimme aina palaamaan jo mietittyihin ratkaisuihin. Kävimme näytelmästä kuvattua videota läpi myös näytelmän ohjaajan sekä toisen pääroolin esittäjän kanssa. Palaverimme tavoitteena oli sopia tulkkauspaikat. Kerroimme heille shadow-tulkkauksen perusajatuksesta ja yritimme sen sekä heidän kokemustensa näkökulmasta löytää parhaimmat tulkkauspaikat. Tässä neuvottelussa lavalta löytyi muutamia paikkoja, jotka olivat näkyvyyden kannalta toimivia Harjoitukset näytelmän työryhmän kanssa Koska teatterin johto suhtautui erittäin suopeasti projektiimme, he antoivat työryhmälle mahdollisuuden kaksiin ylimääräisiin harjoituksiin kanssamme. Nämä harjoitukset olivat samalla viikolla esitysten kanssa. Tiivis aikataulu muodosti jatkumon, jonka koimme erittäin hyväksi. Harjoituksissa saimme huomata, että kaikki etukäteen suunnitellut tulkkauspaikat eivät olleetkaan toimivia, vaan jouduimme yhdessä pohtimaan niitä uudelleen. Huomasimme, että oli vaikea muistaa kaikki ne kohdat, joissa vaihdamme paikkaa. Meille tuli virheitä paikan vaihdoissa, eikä niitä aina muistettu ollenkaan. Koimme harjoitukset hyödyllisiksi myös sen vuoksi, että pystyimme tekemään havaintoja lavalla olevista esineistä muutamien visuaalisten viittomien luomiseksi. Löysimme myös joitain kielellisiä ongelmia, joita pohdimme harjoitusten välissä ja ennen varsinaisia tulkattuja esityksiä.

26 Esityksen katsominen etukäteen Teattereiden tulkille tarjoama ilmainen näytös esityksestä on hyvä toimintamalli, jota olisi syytä toteuttaa, jos siihen vain on aikaa. Esityksen katsomalla saa hyvän yleiskuvan näytelmän kulusta ja näyttelijöiden puhetyylistä. (Lintula 2006, 34.) Yksi näyttelijöistä ehdotti meille, että tekisimme itsellemme paikkakartan, koska paikanvaihtojen ja jäljiteltävien liikkeiden muistaminen tuotti meille ongelmia. Siihen voisimme merkitä kaikki kohtaukset, joissa meidän tulee siirtyä ja lisäksi sen mistä mihin vaihdamme tulkkauspaikkaa. Toteutimme paikkakarttojen tekemisen menemällä katsomaan aidon esityksen harjoitusten jälkeisenä päivänä. Paikkakartasta oli meille suuri hyöty. Mielestämme se voi edesauttaa ja helpottaa shadow-tulkkauksella toteutettua tulkkausta. Katsoessamme näytelmää, saimme huomata, että roolihahmojen repliikit olivat erilaiset kuin harjoituksissa. Emme ehtineet kirjoittaa muuttuneita vuorosanoja ylös, mutta tieto muutoksista auttoi valmistautumisessa tulkkaukseen. Tämän katsomamme esityksen ja tulkattujen esitysten repliikit olivat lähes samanlaiset. Osasimme odottaa muutoksia tulkatessamme ja asennoitua niin, että kuuntelemme aina, mitä hahmot todella sanovat. Käsikirjoituksen, videon tai harjoitusten perusteella tehtyjä ratkaisuja emme voineet täysin noudattaa. Esityksen katsominen ennen tulkattuja näytöksiä auttoi myös meitä orientoitumaan vauhdikkaaseen loppukohtaukseen (ks. liite 3, kohtaus 25) Tulkkien asuvalinnat Shadow-tulkkauksessa tulkkien asut joko mukailevat tulkattavan roolihahmon asua tai tulkki on pukeutunut yksiväriseen asukokonaisuuteen (Gebron 1996, 23). Projektin alkuvaiheessa ajattelimme, että olisi hienoa löytää näytelmä, jossa on vain kaksi roolihahmoa myös sen vuoksi, että voisimme pukeutua niiden rooliasujen mukaisesti. Alkuvaiheessa myös näytelmän ohjaaja oli innoissaan samantyylisestä pukeutumisesta, mutta hahmojen määrästä ja näytelmän nopeatempoisuudesta johtuen sitä ei voitu toteuttaa. Osittain jouduimme myös tulkkaamaan useampia hahmoja kerralla (ks. liite 3). Meidän tulkkien sekä näyttelijöiden yhteinen päätös kallistui näin ollen kokomustaan asuun. Koruja meillä ei ollut. Meikillä korostimme silmien, ilmeiden sekä

27 27 huulion näkymistä. Näyttelijätyöryhmän toive oli, että laitamme täysin äänettömät jalkineet, sillä kenkien kopina häiritsee näytelmää sekä paljastaa yleisölle, että joku kulkee lavasteiden takana.

28 28 5 TULKATUT NÄYTÖKSET Tulkkasimme Viirun ja Pesosen joulupuuhat -näytelmän Turun Kaupunginteatterissa perjantaina iltanäytöksessä sekä lauantaina päivänäytöksessä. Tässä luvussa esittelemme asioita, joihin jouduimme kiinnittämään erityistä huomiota juuri ennen näytöksiä sekä niiden aikana. Näistä asioista keräsimme palautetta myös yleisöltä. Palaute on analysoituna luvun lopussa. 5.1 Tulkkien liikkuminen näyttämöllä Shadow-tulkkauksessa tulkki liikkuu lavalla enemmän kuin muissa teatteritulkkauksen malleissa. Liikkuminen ei aina ole ongelmatonta, ja se vaatii lähes yhtä paljon valmistautumista kuin näytelmän kielellinen puolikin. (Gebron 1996, 23.) Yhteistyössä näytelmän työryhmän kanssa päätimme ne kohdat, joissa liikumme hahmon perässä ja joissa jäämme paikoillemme (ks. liite 4). Päätimme vaihtaa paikkaa vain silloin, kun se ei häirinnyt näytelmän kulkua. Näin ollen jäi pari lyhyttä kohtausta, joissa tulkki oli eri puolella kuin tulkattava hahmonsa. Kohtaukset olivat lyhyitä, eikä tulkista ja tulkattavasta hahmosta voinut näin erehtyä. Shadow-tulkkauksen ansiosta viittomakielisen yleisön oli helppo hahmottaa jo alusta asti, kuka oli kenenkin tulkki. Kävimme harjoituksissa läpi erilaisia liikkumisvaihtoehtoja. Hahmoista Viirun perässä liikkuminen varjona oli helpoin toteuttaa käytännössä. Näin ollen tulkki A pääsi liikkumaan lavasteissa enemmän ja seuraamaan hahmoaan kuten varjo. Esimerkiksi kohtauksessa 1 (ks. liite 3) tulkki B jäi lavalle odottamaan esiin tulevaa hahmoaan, sillä lavasteissa kulkeminen osoittautui hankalaksi. Myös uudelleen lavalle tulo olisi näyttänyt levottomalta, koska tulkki olisi joutunut kiertämään paikalleen näyttelijän edestä. Lavastus oli toteutettu niin, että sisä- ja ulkotilat olivat selkeästi erillään toisistaan. Mennessään ulos ihmishahmot pukivat ulkovaatteet päälleen ja sisätiloista ulkotiloihin sekä päinvastoin siirryttiin aina lavasteiden takaa. Näin luotiin yleisölle illuusio erillisistä sisä- ja ulkotiloista. Me rikoimme tämän illuusion, kulkemalla lavasteiden edestä tilasta toiseen. Emme myöskään pukeneet mitään eri vaatteita tulkatessamme

29 29 pihalla. Keskustelimme tästä harjoituksissa näytelmän työryhmän kanssa, eikä ratkaisu haitannut heitä. 5.2 Tulkkiparin tukeminen Paritulkkauksena toteutettu tulkkaus parantaa tulkkauksen laatua sekä laadun arvioimisen mahdollisuutta. Tulkkauksen laatu paranee, sillä vuorotellessaan tulkeista voi aina toinen kerätä voimia seuraavaan tulkkausvuoroonsa. (Cleaver 2003, 8,11.) Shadow-tulkkauksessa emme pystyneet hyödyntämään tätä, sillä olimme molemmat koko ajan aktiivisessa tulkkausvuorossa. Paritulkkauksessa tulkit voivat myös tukea toinen toisiaan. Ennen tulkkausta on sovittava milloin ja miten toinen haluaa tukea. Myös avuntarpeen ilmaisemisesta on sovittava etukäteen, sillä väärään aikaan ja väärällä tavalla annettu tuki voi olla haitaksi parityöskentelylle. (Cleaver 2003, 8,11.) Huomasimme myös toisen tukemisen mahdottomaksi shadow-tulkkauksessa. Olimme välillä niin kaukana toisistamme, ettemme pystyneet tukemaan toisiamme huomaamattomasti. Tukemista vaikeutti myös katseen suunta, sillä olimme sopineet tulkatessamme katsovamme yleisöön ja muutoin tapahtumiin. Hahmojen dialogin ollessa vilkasta emme aina ehtineet edes kääntää katsettamme pois yleisöstä. Näin ollen emme pystyneet aina seuraamaan toisen viittomista, jolloin meidän piti vain luottaa siihen, että tulkkipari tulkkaa sovittujen yleislinjojen mukaisesti. Merkittävin syy siihen, ettemme voineet tukea tai korjata toistemme viittomista, oli kuitenkin se, että kommentti olisi näyttänyt toisen hahmon vuorosanoilta. Havaitsimme, että shadow-tulkkauksessa tulkki on niin vahvasti roolissaan, että irtaantuminen tukitulkiksi on mahdotonta. Parin seuraamisen ja tukemisen vaikeus aiheutti meille tulkkausvirheitä. Esimerkiksi kohtauksessa 13 (ks. liite 3) Pesonen odottaa silmät kiinni, kun Viiru hoitaa hänen jalkaansa. Viiru sanoo, että hyvältä näyttää, mutta tulkilta A jää tulkkaamatta viittoma NÄYTTÄÄ. Tulkki B tulkkaa olettaen, että tulkki A olisi tulkannut sen. Kyse on vain yhdestä sanasta, mutta kohtaushuumorin ymmärtämisen kannalta se on tärkeä. Muissa tulkkausmalleissa tulkki olisi voinut vihjata tästä puuttuvasta viittomasta.

30 Katseen suuntaaminen Pohdimme katseen suuntaamisen mahdollisuuksia ennen harjoituksia. Kävimme läpi harjoituksissa eri vaihtoehtoja. Ensisijaisesti halusimme kokeilla katseen suuntaamista hahmoon. Tulkkasimme harjoituksissa katsoen toisiamme kuten Viirun ja Pesosen hahmot. Tämä mahdollisti tulkkiparin viittomisen seuraamisen koko ajan. Tulkkasimme myös suunnaten katseemme hahmoon, jolle tulkkaamamme vuorosanat olivat osoitettu. Molemmat vaihtoehdot vaikuttivat luonnottomilta sen vuoksi, ettemme olleet kertaakaan katsoneet yleisöön ja olimme ikään kuin jättäneet huomioimatta viittomakielisen kohdeyleisön. Lopullisen päätöksen katseen suunnasta teimme yhdessä näytelmän työryhmän kanssa. Heidän mielestään oli mukavampi seurata tulkkia, joka katsoi yleisöön. Kun tulkattavaa ei ollut, ohjasimme katseillamme huomion lavan tapahtumiin. Näin kunnioitimme lavan tapahtumia. Katseen suuntaaminen lavalle antoi myös vihjeen tapahtumapaikasta. Koko näytelmän ajan meidän tuli kiinnittää huomiota siihen, ettei katseemme kiertele levottomana ympäri lavaa, sillä selkeästi suunnatulla katseella olisimme vahvasti läsnä. 5.4 Valaistus ja näkyvyys Sopiva valaistus on tärkeä tekijä tulkkauksen onnistumisessa. Valaistuksen voisi katsoa olevan yksi vähimmäisvaatimuksista tulkkausjärjestelyissä. (Lintula 2005, 35.) Pikkolonäyttämöllä lavastuksen valaisimien määrä oli rajoitettu, eikä sitä voitu lisätä tulkkauksen takia. Näytelmässä ei ollut yhtään kohtausta, jossa olisi ollut täysin pimeää, sillä yökohtauksessakin (ks. liite 3, kohtaus 20) on tähtitaivasvalaistus. Valojen suunnat vaihtelivat paljon, ja meidän piti pyrkiä olemaan jatkuvasti jonkin valokeilan alla. Joissain kohdissa jäimme kuitenkin hieman valaistuksen ulkopuolelle, sillä emme voineet peittää näkyvyyttä yleisön ja hahmon välillä. Lavalla seistessämme oli vaikeaa arvioida näkyvyyttä yleisöön. Harjoituksissa katsomossa istuneet näytelmän työryhmäläiset antoivat meille neuvoja valoisista paikoista. Joissain kohtauksissa näkyvyys oli vain askeleesta kiinni. Lisähaastetta työhömme toi valojen jatkuva huomioiminen tulkatessa.

31 Yleisön palaute Keräsimme yleisöltä palautetta (ks. liite 5). Tavoitteenamme oli, että palautelomake olisi mahdollisimman helppo ja nopea täyttää. Palautelomakkeissa käytimme sanojen tyytyväinen, melko tyytyväinen ja tyytymätön sijaan hymiöitä, ja. Käytimme hymiöitä, koska halusimme saada vastaajiksi sekä lapsia että aikuisia. Halusimme erityisesti palautetta viittomisen ymmärrettävyydestä, tulkkien paikoista, näkyvyydestä, tulkkien vaatetuksesta ja kokonaisuudesta. Rastittavien kohtien lisäksi palautteenantajilla oli mahdollisuus kirjoittaa sanallista palautetta. Eniten koimme hyötyvämme nimenomaan sanallisesta palautteesta, jota yleisö kirjoitti paljon. Näytöksiä oli katsomassa yhteensä 120 ihmistä. Heistä 47 (39,2 %) antoi palautetta. Saimme täytettyjä lomakkeita perjantaina 32 ja lauantaina 17. Aikuisten täyttämiä oli 44 ja lasten kolme kappaletta. Lisäksi yhteen lomakkeeseen oli merkitty vain tieto, että palauttaja on aikuinen ja yhteen, että palauttaja on lapsi. Viittomakielentaitoisia vastaajia oli yhteensä 26 ja viittomakielentaidottomia 16. Äidinkieleltään viittomakielisiä palautteenantajia oli kolme Monivalintakysymysten vastaukset 65,3 % palautteen antajista oli tyytyväisiä viittomisen ymmärrettävyyteen. Vastaajista 4,1 % oli melko tyytyväisiä ja 30,6 % jätti vastaamatta kyseiseen kohtaan. Suurin osa vastaamatta jättäneistä oli viittomakielentaidottomia. Vastaamatta jättäneiden määrä oli odotettavissa, koska kielen ymmärrettävyyttä on vaikea arvioida, jos sitä ei osaa. Jotkut vastaajista olivat kommentoineet tähän kohtaan, että he osasivat päätellä jonkin verran osaamatta viittomakieltä yhtään (ks. kaavio 1).

32 % 80 % Aikuinen, ei osaa viittomakieltä N=16 60 % Aikuinen, osaa viittomakieltä N=26 40 % 20 % 0 % Tyytyväinen Melko Tyytymätön tyytyväinen Tyhjä Lapsi, ei osaa viittomakieltä N=4 Aikuinen, viittomakielinen N=3 KAAVIO 1. Viittomisen ymmärrettävyys Palautteenantajista tulkkien paikkoihin oli tyytyväisiä 73,5 % ja melko tyytyväisiä 22,4 %. Kukaan ei ollut tyytymätön ja kohdan oli jättänyt tyhjäksi 4,1 % vastaajista (ks. kaavio 2). 100 % 80 % Aikuinen, ei osaa viittomakieltä N=16 60 % 40 % 20 % Aikuinen, osaa viittomakieltä N=26 Lapsi, ei osaa viittomakieltä N=4 0 % Tyytyväinen Melko Tyytymätön tyytyväinen Tyhjä Aikuinen, viittomakielinen N=3 KAAVIO 2. Tulkkien paikat

33 33 Näkyvyyteen oli tyytyväisiä 75,5 % vastaajista ja melko tyytyväisiä 18,4 %. Näkyvyyteen tyytymättömiä ei ollut yhtään, sen sijaan vastaamatta jättäneitä oli 6,1 % (ks. kaavio 3). 100 % 80 % Aikuinen, ei osaa viittomakieltä N=16 60 % Aikuinen, osaa viittomakieltä N=26 40 % 20 % Lapsi, ei osaa viittomakieltä N=3 0 % Tyytyväinen Melko Tyytymätön tyytyväinen Tyhjä Aikuinen, viittomakielinen N=3 KAAVIO 3. Näkyvyys Vastaajista 91,8 % oli tyytyväisiä tulkkien vaatetukseen. Melko tyytyväisiä oli 4,1 %. Täysin tyytymättömiä ei ollut yhtään. 4,1 % ei ilmaissut mielipidettään (ks. kaavio 4). 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % Aikuinen, ei osaa viittomakieltä N=16 Aikuinen, osaa viittomakieltä N=26 Lapsi, ei osaa viittomakieltä N=4 0 % Tyytyväinen Melko Tyytymätön tyytyväinen Tyhjä Aikuinen, viittomakielinen N=3 KAAVIO 4. Tulkkien vaatetus

34 34 Palautteenantajista 93,9 % oli tyytyväisiä kokonaisuuteen. Melko tyytyväisiä heistä oli 2 %. Kokonaisuuteen tyytymättömiä ei ollut yhtään ja 4,1 % jätti vastaamatta tähän. Vastaajien tyytyväisyys vastaa hyvin sitä palautetta, jonka saimme esitysten jälkeen suoraan yleisöltä sekä palautelomakkeen avovastauskohdasta. Ks. kaavio % 80 % Aikuinen, ei osaa viittomakieltä N=16 60 % 40 % 20 % Aikuinen, osaa viittomakieltä N=26 Lapsi, ei osaa viittomakieltä N=3 0 % Tyytyväinen Melko Tyytymätön tyytyväinen Tyhjä Aikuinen, viittomakielinen N=3 KAAVIO 5. Kokonaisuus Avovastaukset Vain aikuiset olivat kirjoittaneet kommentteja. Tulkkauksen lisäksi myös näytelmää oli kommentoitu. Näytelmää kuvailtiin sanoin hyvä, hauska ja ihana, lavastusta pidettiin puolestaan suurenmoisena. Tulkkien ilmeet, eläytyminen ja eleet saivat vuolaita kehuja. Erityisesti tulkkien eläytyminen kanojen, rotan ja Viirun rooliin saivat erittäin positiivista palautetta. Viittomakieltä osaavista muutamat mainitsivat vielä erikseen viittomisen olleen elävää, selkeää ja ymmärrettävää. Muutamat kommentoivat, että tulkit antoivat hyvin tilaa näyttelijöille. Ilmeemme ja eleemme olivat vastanneet näyttelijöiden olemusta. Tulkkaus oli ollut huomaamatonta, vaikka olimme olleet koko ajan läsnä ja lähellä tapahtumia. Palautteesta kävi ilmi, ettei tulkkausta tarvinnut seurata, ellei halunnut. Kritiikkiä saimme näkyvyydestä ja huonosta valaistuksesta. Muutamat mainitsivat, että välillä tulkit viittoivat liian hämärässä, mutta kädet olivat näkyneet koko ajan.

35 35 Perjantain ja lauantain välisissä vastauksissa oli ero juuri näiden välillä. Perjantaisen palautteen perusteella pyrimme lauantaina kiinnittämään enemmän huomiota paikkoihin. Lauantaina yleisö olikin tyytyväisempi näkyvyyteen. Näkyvyys oli ainoa asia, jossa näytösten väliset palautteet erosivat toisistaan selkeästi. Tulkkien paikat saivat myös vaihtelevaa palautetta. Muutamien mielestä olimme siirtyneet oikeissa kohdissa, juuri sopivasti näyttelijöiden mukana. Joku esitti kysymyksen, olisiko tulkkauspaikoille löytynyt muita vaihtoehtoja. Joidenkin mielestä tulkit olivat osittain varjossa, jolloin viittomista oli vaikea nähdä. Suurin osa piti vaatetustamme sopivana ja sen väriä hyvänä. Kahdessa palautelomakkeessa kiiteltiin sitä, että kuurotkin lapset oli huomioitu. Toisessa oli vielä toivottu, että kohdeyleisöä oli paikalla. Lomakkeissa toivottiin viittomakielelle tulkattuja esityksiä lisää. Muutamat lupasivat tulla katsomaan uudestaan tulkatun näytelmän, vaikka eivät viittomakieltä osaakaan. 5.6 Kooste-DVD Tulkatuista näytöksistä ensimmäinen kuvattiin. Tallenteesta tehtiin kooste-dvd, joka on liitteenä työssämme (ks. liite 4). Kokemustemme perusteella suosittelemme, että shadow-tulkkausta tehdessä ainakin yhdet harjoitukset kuvattaisiin, jotta tulkit itse pystyisivät analysoimaan toimintaansa lavalla ennen varsinaisia näytöksiä. Kooste-DVD:stä näkyy esimerkkejä muun muassa katseen suuntaamisesta, paikanvaihdoista sekä hahmon seuraamisesta. Vaikka shadow-tulkkauksessa tulkki on lähellä hahmoaan, tulee tulkkauksen olla näyttelemistä tukevaa, eikä viedä siitä huomiota pois. Tämä ja shadow-tulkkauksen vahva säilyminen alusta loppuun sekä kunnioitus näyttelijöitä ja heidän työtään kohtaan on havaittavissa koosteesta. Siinä näkyy tulkkien vahva eläytyminen tulkkaukseen ja näytelmän tunnelman välittäminen, joka on shadow-tulkkauksen tavoite.

36 36 6 KYSELYTUTKIMUS Kyselytutkimuksella halusimme selvittää viittomakielentulkkien ajatuksia ja kokemuksia shadow-tulkkauksesta, jotta voisimme verrata niitä omiin kokemuksiimme ja havaintoihimme projektista. Halusimme tietoa sekä shadow-tulkkausta tehneiltä tulkeilta että niiltä tulkeilta, jotka eivät ole sitä tehneet. Selkeyden vuoksi teimme kaksi erilaista kyselyä, kummallekin perusjoukolle omansa (liitteet 6 ja 7). Luvussa 7 vertaamme tuloksia havaintoihimme Kyselytutkimusten toteuttaminen Kyselylomakkeet ovat strukturoidun kyselyn ja avovastauskyselyn välimuotoja (ks. Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2007, ). Kysely toteutettiin paperiversiona, sillä koimme sen helpommin lähestyttäväksi tavaksi suunnittelemissamme kyselytilanteissa. Käytimme kahta Hirsjärven ym. (2007, ) esittelemää aineiston keruumenetelmää, informoitua kyselyä sekä postikyselyä. Informoitua kyselyä jaoimme tulkkien opintopäivillä Seinäjoella marraskuussa Vastaajilla oli mahdollisuus keskustella toisen tutkijan kanssa. Lisäksi lähetimme niitä postikyselynä Turun, Lahden, Hämeenlinnan ja Jyväskylän tulkkikeskuksiin sekä yhteen Tampereella toimivaan tulkkiyritykseen. Kyselylomakkeisiin olimme kirjoittaneet saatekirjeen tulkeille (ks. liite 8) korvaamaan opintopäivien suullista informaatiota. Shadow-tulkkausta tehneiltä tulkeilta saimme vastauksia vain kolme. Niiltä, jotka eivät olleet sitä tehneet, saimme yhteensä 28 vastausta. Otokset eivät ole laajoja, eikä niistä voi tehdä yleistyksiä, mutta ne täyttävät kyselyn tarkoituksen kokemusten ja ajatusten keräämisen. Kyselyiden tulokset ovat suuntaa antavia. Niistä näkyy kehittämisalueita. Siten niiden tulokset ovat pikemminkin laadullisesti kuin määrällisesti merkittäviä. 6.2 Taustatiedot tulkeista, jotka eivät ole tehneet shadow-tulkkausta Kyselyymme vastasi 28 tulkkia, jotka eivät ole tehneet shadow-tulkkausta. Suomessa toimii tällä hetkellä aktiivisesti 450 viittomakielentulkkia (Suomen Viittomakielentulkit

37 37 ry). Vastauksien lukumäärää ei voi pitää kovin laajana otoksena, kun sen suhteuttaa Suomessa tulkkeina työskentelevien määrään. Tulkkien ammattikunta on naisvaltainen, sillä alalla työskentelevistä yli 90 % on naisia (Viittomakielentulkin koulutusohjelman ajankohtaisselvitys 2007, 15). Tähän viittaa myös kyselymme vastaajienkin sukupuoli, sillä kaikki kyselymme vastaajista olivat naisia. Ikäjakauma oli laaja, vastaajia oli vuotiaista yli 51-vuotiaisiin. Suurin osa heistä oli vuotta. Tämä on hieman alle Suomen Viittomakielen tulkit ry:n naisjäsenten keski-iän, joka on 32 vuotta (Viittomakielentulkin koulutusohjelman ajankohtaisselvitys 2007, 15) (ks. kaavio 6). 50 % 40 % 46 % 43 % 30 % 20 % 10 % 7 % 4 % 0 % vuotta vuotta vuotta yli 50 vuotta KAAVIO 6. Vastaajien ikäjakauma Suurin osa vastaajistamme (75 %) oli käynyt ammattikorkeakoulutasoisen koulutuksen. 1- tai 2-vuotisen koulutuksen käyneitä ei ollut ollenkaan vastaajiemme joukossa (ks. kaavio 7).

38 38 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 4 % 21 % 7 % 21 % 11 % 7 % 29 % 0 % Lyhytkurssi 3-vuotinen 3 v. ja muuntokoulutus 3,5v. AMK, Diak 4v. AMK, Diak 3,5v. AMK, Humak 4v. AMK, Humak KAAVIO 7. Vastaajien koulutustausta Tulkkien aktiivisista työvuosista kysyimme vaihtoehtokysymyksellä, jossa ensimmäinen vaihtoehto oli 0 3 vuotta ja viimeinen yli 16 vuotta. Suurin osa oli työskennellyt alalla aktiivisesti 0 3 vuotta (ks. kaavio 8). 50 % 40 % 39 % 30 % 20 % 21 % 21 % 10 % 7 % 11 % 0 % 0 3 vuotta 4 6 vuotta 7 10 vuotta vuotta yli 16 vuotta KAAVIO 8. Aktiiviset työvuodet tulkkina

39 39 Kyselyyn vastanneista tulkeista yli puolet työskentelee tällä hetkellä Länsi-Suomen läänissä. Itä-Suomen, Lapin ja Ahvenanmaan läänistä ei ollut yhtään vastaajaa (ks. kaavio 9). 100 % 80 % 60 % 64 % 40 % 32 % 20 % 0 % 0 % Etelä-Suomen Länsi- Itä-Suomen lääni Suomen lääni lääni 4 % Oulun lääni 0 % 0 % Lapin lääni Ahvenanmaan lääni KAAVIO 9. Vastaajien työalue 6.3 Tulokset kyselystä tulkeille, jotka eivät ole tehneet shadow-tulkkausta Selvitimme, ovatko tämän vastaajaryhmän tulkit tehneet teatteritulkkausta ollenkaan. Tulkeista 53,6 % oli tehnyt teatteritulkkausta yhdestä kymmeneen kertaan. Vastaajista 46,4 % ei ollut tehnyt teatteritulkkausta lainkaan. Heistä 61,5 % haluaisi kokeilla teatteritulkkausta, jos tilaisuus tarjoutuisi. Tulkeista 15,4 % ei haluaisi tulevaisuudessakaan tehdä sitä. Heistä 23,1 % ei puolestaan ollut tehnyt sitä, koska he eivät koe olevansa vielä valmiita siihen. Kartoitimme sitä, onko tulkeilla tietoa shadow-tulkkauksesta ja ovatko he nähneet tai kuulleet muiden toteuttaneen sitä. Enemmistö vastaajista oli kuullut shadow-tulkkauksesta aiemmin, mutta vain 39 % tietää kollegansa tehneen shadow-tulkkausta (ks. kaavio 10).

40 % 86 % 80 % 60 % 40 % 39 % 61 % Kyllä Ei 20 % 14 % 0 % Olen kuullut aiheesta aiemmin Tiedän kollegani tehneen shadowtulkkausta KAAVIO 10. Tietoisuus shadow-tulkkauksesta Kysyimme tulkeilta, jotka on tilattu shadow-tulkiksi syitä siihen, minkä vuoksi tulkkaus ei ollut koskaan toteutunut. Vastaajista ketään ei kuitenkaan ollut tilattu shadowtulkiksi, joten kaikki olivat jättäneet vastaamatta kysymykseen. Seuraavaksi selvitimme syitä, miksi tulkit eivät olleet tehneet shadow-tulkkausta (ks. kaavio 11). Osa vastaajista oli valinnut useamman vaihtoehdon. 50 % 44 % 40 % 30 % 20 % 10 % 18 % 6 % 6 % 9 % 6 % 12 % 0 % Ei tarpeeksi tietoa Ei tarpeeksi pätevä Liian työlästä Ei kiinnosta Ei tarpeeksi palkkaa Ei tilauksia Muu syy KAAVIO 11. Syitä, miksi tulkit eivät ole tehneet shadow-tulkkausta

41 41 Eniten shadow-tulkkausta ei ollut tehty sen vuoksi, ettei tulkkeja ollut tilattu shadowtulkiksi tai he kokivat, ettei heillä ole tarpeeksi tietoa aiheesta. Yksikään tulkki ei maininnut syyksi, ettei ollut saanut paria tai tarpeeksi muita tulkkeja työryhmään. Muina syinä tulkit olivat ilmaisseet, että teatteri ei ollut tarjonnut mahdollisuutta shadow-tulkkaukseen tai tulkkaus suoritettiin näytelmässä, jossa sitä ei olisi voitu toteuttaa. Kukaan ei varmasti uskaltaisi ehdottaa sitä (shadow-tulkkausta) ammattiteatterille. Salla Lintulan (2006, 30) tekemän tutkimuksen mukaan ammattiteattereista hieman yli 70 %:ssa on järjestetty viittomakielelle tulkkausta, mutta harrastajateattereista valtaosa (80 %) ei ollut käyttänyt tulkkia kertaakaan. Uskomme, että aiempi kokemus tulkkauksesta voi helpottaa shadow-tulkkauksen valintaa muiden menetelmien joukosta. Lintulan tutkimuksessa (2006, 42) teattereiden saama palaute tulkkauksen järjestämisestä oli ollut lähes aina positiivista. Näiden tietojen sekä omien havaintojemme perusteella suosittelemme sen ehdottamista teatterille kuin teatterille tulkkaustapaa valitessa. Mielestäni shadow-tulkkaus vaatii paljon teatterilta/näyttelijöiltä, joten se soveltuu parhaiten vielä harjoitusvaiheessa olevan esityksen tulkkaamiseen. Tiedustelimme sitä, tarttuisivatko tulkit shadow-tulkkauksen haasteeseen. Tulkeilla oli mahdollisuus myös perustella vastaustaan. Vastaajista 39,3 % tarttuisi tilaisuuteen varmasti. Vastanneista tulkeista 28,6 % sanoi ehkä tarttuvansa shadow-tulkkaukseen. Vastaajista 25 % ei luultavasti tarttuisi siihen. Kaaviossa 12 näkyy tekijöitä, jotka vaikuttavat shadow-tulkkauksen vastaanottamiseen.

42 42 30 % 20 % 14 % 14 % 14 % 21 % 10 % 7 % 7 % 4 % 4 % 4 % 0 % Teatteriyhteistyö Lisää tietoa En halua tehdä Riippuu parista Valmistautumisaika Mielenkiintoista Vaatii monta tulkkia Tulkkauksen laatu Ei tulkkausta KAAVIO 12. Shadow-tulkkauksen vastaanottamiseen vaikuttavat tekijät Tulkit, jotka varmasti suostuisivat shadow-tulkkaukseen, perustelivat vastaustaan tulkkausmuodon mielenkiintoisuudella ja sillä, että uskovat tulkkauksen laadun olevan parempi kuin tavallisessa teatteritulkkauksessa. Vastauksissa tuotiin myös esiin, että tulkit olisivat siihen valmiita, jos saisivat tarpeeksi tulkkeja työryhmään ja teatterin taho olisi valmis yhteistyöhön. Jos teatterin puolelta oltaisiin valmiita tekemään yht. työtä, olisin kiljuen valmis. Vastaajat, jotka olisivat mahdollisesti valmiita tekemään shadow-tulkkausta, kaipasivat lisää tietoa aiheesta ja tiivistä yhteistyötä teatterin työryhmän kanssa. Tulkit pohtivat vastauksissaan sitä, paljonko saa palkallista valmistautumisaikaa. Vastaajat pitivät tulkkausmuotoa mielenkiintoisena, mutta sanoivat tilauksen vastaanottamisen riippuvan tulkkiparista. Riippuen esim. paljonko saa valmistautumisaikaa työhön ja kenen parin kanssa työn voi tehdä. Ne vastaajat, jotka eivät todennäköisesti ottaisi tilausta vastaan, sanoivat shadowtulkkauksen olevan liian jännittävää. Osa ilmoitti, ettei tee mielellään mitään

43 43 teatteritulkkauksia. Eräs vastaaja kertoi, ettei suostuisi shadow-tulkkaukseen suoraan, vaan haluaisi ensin tulkata koetilanteessa. Toinen tulkki nosti puolestaan esiin, ettei pidä shadow-tulkkausta tulkkauksena ollenkaan. Shadow tulkkaus on mielestäni enemmän näyttelemistä kuin tulkkaamista. Ei ole aikaa ko. projekteihin eikä maksajaa. Kysyimme tulkkien mielipiteitä siitä, vaatiiko shadow-tulkkaus tulkilta enemmän aikaa kuin tavallinen teatteritulkkaus. Vastaajista 89,2 % uskoi sen vaativan enemmän aikaa. Tulkeista 3,6 % ei uskonut sen vaativan enemmän aikaa ja 7,1 % vastanneista ei osannut sanoa. Viimeinen kysymyksemme oli avokysymys, johon tulkit saivat vapaasti kirjoittaa ajatuksia, joita shadow-tulkkaus heissä herättää. Vastauslomakkeista löytyi yhteensä 59 vastausta, jotka olemme jaotelleet aiheittain luokkiin, jotka näkyvät kaaviossa % 20 % 10 % 15 % 12 % 5 % 10 % 20 % 17 % 5 % 8 % 7 % 0 % Vaatii aikaa Haastavaa Näyttämökuva muuttuu Kuka maksaa? Yhteistyö teatterin kanssa Mielenkiintoista Tulkin roolista irtaantuminen Häiriintyykö yleisö? Asiakkaat nauttivat KAAVIO 13. Tulkkien ajatuksia shadow-tulkkauksesta Tulkit olivat sitä mieltä, että shadow-tulkkaus vaatii todella paljon aikaa, valmistautumista ja läsnäoloa harjoituksissa. Heidän mielestään shadow-tulkkaus on todella haastavaa ja vaatii tulkilta erityistä rohkeutta. Eräs vastaaja nosti esiin kysymyksen siitä, kuka päättää, saako lavalla edes olla häiritsemässä näyttelijöiden

44 44 työtä. Aarre-Ahtion mukaan (henkilökohtainen tiedonanto ) ohjaajalla on valtaa ja toivottavasti myös kykyä estää tai vähentää häiriöitä tekemällä yhteistyötä tulkkien kanssa. Vastauksissa toivottiin myös lisäkoulutusta aiheeseen liittyen. Muutamat pohtivat myös näyttämökuvan muuttumista tulkkien ollessa lavalla. Se on aikaa vievää ja vaatii rohkeutta tulkilta ja teatterin pitää todella olla valmis harjoittelemaan tulkin takia paljon. Muuttaa ehkä valaistusta ja asemointia. Visuaalinen näyttämökuva muuttuu myös paljon, ohjaajan pitäisi ottaa se rikkautena. Jos tällainen työ tehdään hyvin, alkaa se lähennellä 2-kielistä esitystä, mikä olisi mahtavaa toteuttaa myös. Tällainen työ ei helposti rahoittajia löydä, joten harrastuneisuutta ja kiinnostusta tarvitaan. Vastaajien mieleen nousi tulkin roolin muuttuminen shadow-tulkatessa. He pohtivat sitä, että tulkin rooli saattaa hämärtyä. Kyselyyn vastanneet toivat esiin, voiko tulkki ikään kuin tulkata yli, jolloin se menee jo näyttelemiseksi. He miettivät tulkin eläytymisen määrää, sillä näyttelijälle on annettava tilaa ja hänen työtään on kunnioitettava. Yksi vastaaja oli sitä mieltä, että shadow-tulkkaus on vain tapa toteuttaa näytelmä. Olen enemmän sitä mieltä että shadow on tapa toteuttaa näytelmä ei tulkkaus. En haluaisi itse maksavana katsojana mennä katsomaan ns. tavallista teatteriesitystä joka olisikin yllättäen shadow-tulkattu. Tulkkien palkanmaksu sekä valmistautumisajalta että itse toteutuneesta tulkkauksesta mietitytti tulkkeja. Joku arvioi, että palkallisia tunteja tarvitaan vähintään 15. Yhteistyö teatterin kanssa koettiin erittäin tärkeäksi, sillä ilman sitä he eivät ryhtyisi shadowtulkkaukseen. Eräs vastaaja pohti sitä, kuinka tulkki pysyy nopeatempoisessa näytelmässä liikkeiden perässä. Vastauksista oli selvästi havaittavissa, että shadowtulkkaus koettiin kiinnostavana ja ajatuksia herättävänä tulkkausmallina.

45 45 Voisi olla mielenkiintoinen projekti. En tiedä onnistuisiko isommissa teattereissa. Luulisi, että tulkin pitäisi olla harjoituksissa mukana paljon, ei voi mennä tulkkaamaan ns. kesken kauden. Vaatisi varmasti näyttelijöiltä uudenlaista asennoitumista ja tilan antamista tulkeille. En tiedä onnistuisiko ammattinäyttelijöiden kanssa Tulkit miettivät shadow-tulkkausta myös yleisön näkökulmasta. He pohtivat vastauksissaan, keitä se mahdollisesti häiritsisi ja toisaalta, haluaisivatko kaikki viittomakieliset asiakkaat, että tulkki on niin näkyvästi esillä. Tulkit olivat sitä mieltä, että on hyvä kokeilla tulkkausalalla eri tapoja toteuttaa tulkkaus. He toivat esiin, että asiakkailla pitäisi olla enemmän vaikutusmahdollisuuksia. Moni uskoi shadowtulkkauksen antavan nautittavamman kokemuksen näytelmästä viittomakieliselle yleisölle. Asiakasnäkökulmasta katsottuna voi teatterielämys olla parempi, toisaalta osa asiakkaista ei välttämättä halua tulkin olevan niin näkyvästi lavalla. 6.4 Shadow-tulkkausta tehneiden tulkkien taustatiedot Shadow-tulkkausta tehneitä tulkkeja saimme vastaajiksi vain kolme. Heistä kaikki olivat naisia, joista yksi oli vuotias ja kaksi vuotiaita. Kaikilla oli ammattikorkeakoulutasoinen koulutustausta. Kahdella vastaajista oli 0 3 vuotta aktiivisia työvuosia tulkkina, kun taas yhdellä oli 7 10 vuotta. Kahden työalue oli Länsi- Suomi ja yhden Etelä-Suomi. 6.5 Shadow-tulkkausta tehneiden tulkkien kyselyvastaukset Tulkeista kaikki olivat saaneet tietoa shadow-tulkkauksesta tulkkikoulutuksesta ja alan kirjallisuudesta. Yksi vastaaja oli löytänyt tietoa internetistä. Tulkkien tapahtumien (esimerkiksi Suomen Viittomakielentulkit ry:n koulutuspäivien) tai kollegojen kautta he eivät olleet saaneet tietoa. Vastaajat olivat tehneet shadow-tulkkausta yhdestä neljään

46 46 kertaan. Kaikilla kerroilla aloite tulkkauksen toteuttamisesta shadow-tulkkauksena oli tullut joko tulkilta itseltään tai kollegalta. Työnantaja, tulkkikeskus, asiakas, teatteri tai oppilaitos ei ollut kertaakaan ehdottanut näille tulkeille shadow-tulkkausta. Kartoitimme tulkattujen esitysten viittomakielisten asiakkaiden määrää. Tulkit olivat tehneet shadow-tulkkausta pienempien ryhmien (1 4 viittomakielistä asiakasta) lisäksi myös suuremmille ryhmille. Yksi tulkeista oli toteuttanut shadow-tulkkausta tulkkiparin kanssa ja kaksi oli tehnyt yhteistyötä useamman tulkin kanssa. Kukaan ei ollut toteuttanut shadow-tulkkausta yksin. Tulkin pukeutumiseen liittyvät vastaukset olivat erilaisia. Asuvalintoina olivat olleet näytelmään sopiva muu rooliasu, musta tai muu yksivärinen, niin sanottu normaali tulkkausasu ja tulkatun hahmon kanssa yhteneväinen asukokonaisuus. Vastausten perusteella asuvalinnan suhteen ei siis voi tehdä mitään yleistyksiä, vaan se päätetään kulloiseenkin projektiin sopien. Kaikki tulkit olivat samaa mieltä siitä, että shadow-tulkkaus vaatii enemmän valmistautumista kuin muut teatteritulkkausmallit. Tiedustelimme, millaista valmistautumista se heidän mielestään vaatii. Tulkit mainitsivat esityksen katsomisen etukäteen, käsikirjoituksen kääntämisen, roolien sisäistämisen ja liikkumisen opettelun, harjoituksissa mukana olemisen sekä tiiviin yhteistyön esiintyjien kanssa. Kysyimme tulkkien positiivisia ja negatiivisia kokemuksia shadow-tulkkauksesta. Kaikkien kokemukset olivat positiivisia. Ne liittyivät lapsiasiakkaiden tulkin seuraamisen helpottumiseen, sekä kuulevalta että kuurolta yleisöltä saatuihin kehuihin ja esiintyjäryhmään kuulumisen tunteeseen. Yksi kertoi kokeneensa shadowtulkkauksen olevan paras tulkkausmalli näytelmän tulkkaamisessa. Kuitenkin myös negatiivisia kokemuksia valmistautumiseen liittyen oli koettu. Tulkkaus vaati liian paljon valmistautumista, jotta oikeasti koki olevansa osa esitystä. Työelämässä ei ole oikeasti aikaa tehdä sellaista valmistautumista työajan puitteissa. Meni omaa aikaa ja PALJON.

47 47 Kaikki tulkit olivat olleet yhteistyössä teatterin kanssa. Vastauksista kävi ilmi esimerkiksi materiaalin saamisen helppous. Jokainen oli ollut harjoituksissa mukana, ja yksi mainitsi myös teatterin järjestäneen asun hänelle. Erään tulkin shadowtulkkausprojektissa teatteri oli järjestänyt viittomakielisen lapsen saattajalle ilmaisen sisäänpääsyn. Vastauksista pystyi näkemään sen, että näytelmissä, joissa tulkille on suunniteltu oma rooli, hän myös kokee olevansa osa projektia ja pääsevänsä vaikuttamaan projektin kulkuun. Kaksi tulkeista oli saanut erittäin positiivista palautetta asiakkailta ja teatterilta. Toinen tulkki oli tulkannut lastennäytelmässä, joten lapsien osallistumismahdollisuuksien paranemista kehuttiin. Toisella tulkilla teatterin työryhmä oli ilmoittanut halukkuutensa tehdä jatkossakin vastaavanlaista yhteistyötä tulkkien kanssa. Vastauksista löytyi myös huomioita negatiivisesta palautteesta, joka oli liittynyt mainostuksen epäonnistumiseen. Paikalle oli tullut vain vähän viittomakielisiä, joiden mielestä kokeilu oli ollut erikoinen. Selvitimme tulkeille mieluisinta teatteritulkkauksen muotoa, ja yksi tulkki oli valinnut vain yhden vaihtoehdon, shadow-tulkkauksen. Kaksi muuta olivat valinneet shadowtulkkauksen lisäksi toisen vaihtoehdon, joko zone-tulkkauksen tai sightlinetulkkauksen. Kaikkien tulkkien mielestä olisi hyvä, jos shadow-tulkkauksen käyttö Suomessa yleistyisi. Perusteluissa näkyi selvästi esteettömyyden ja tasa-arvon parantamisen näkökulma. Shadow-tulkkaus tarjoaisi kuuroille tasavertaisen mahdollisuuden nauttia näyttämötaiteesta ilman, että katse vaeltaisi sivussa olevaan tulkkiin ja siihen mitä lavalla tapahtuu, kuka puhuu jne. Ilmeet ja eleet välittyisivät paremmin. Kysyimme myös, millaisiin näytelmiin shadow-tulkkaus tulkkien mielestä sopii parhaiten. Yhden mielestä se sopii mihin vain, mutta lavalla olevien hahmojen määrän ollessa suuri useampi tulkki olisi tilan puitteissa parempi. Myös toinen tulkki oli kiinnittänyt huomionsa hahmojen määrään ja uskoo shadow-tulkkauksen sopivan parhaiten niihin näytelmiin, joissa ei ole useita hahmoja. Vastauksissa mainittiin shadow-tulkkauksen sopivan erityisen hyvin lastennäytelmiin. Myös musiikkinäytelmät ja kirkolliset esitykset olivat erikseen huomioitu. Kyselyn lopussa annoimme vastaajille

48 48 vielä mahdollisuuden kommentoida aihetta vapaasti. Eräs tulkeista oli halunnut lisätä, että shadow-tulkkaus on vaativaa, mutta todella antoisaa.

49 49 7 YHTEENVETO JA POHDINTA Tässä luvussa vertailemme kyselyihimme vastanneiden tulkkien esiintuomia näkökulmia ja ajatuksia omiin kokemuksiimme sekä lähdekirjallisuuteemme. Kappaleista löytyy ehdotuksia shadow-tulkkauksen toteuttamiseen. Niiden aiheiksi olemme nostaneet tulkkeja ja meitä eniten mietityttäneet ongelmat ja kysymykset. 7.1 Tiedonsaanti shadow-tulkkauksesta Tulkeista, jotka eivät ole tehneet shadow-tulkkausta, kolmasosa mainitsi, että heillä ei ole tarpeeksi tietoa aiheesta. Tämä varmasti osaltaan vaikuttaa siihen, ettei Suomessa juurikaan toteuteta shadow-tulkkausta. Tulkit, jotka olivat tehneet shadow-tulkkausta, vastasivat, että he olivat saaneet aiheesta tietoa internetistä, alan kirjallisuudesta sekä tulkkikoulutuksesta. Sen sijaan tulkkien tapahtumista tai kollegoilta he eivät olleet saaneet tietoa. Shadow-tulkkausta tehneiden tulkkien kokemukset ovat varmasti arvokasta tietoa sitä suunnitteleville tulkkikollegoille, joten tietojen jakamiselle olisi hyvä löytää sopiva foorumi. Havaitsimme, että aiheesta on saatavilla teoriatietoa, mutta rajoitetusti. Esimerkiksi kappaleessa 5.4 käsittelemämme katseen suunta on yksi niistä ratkaisuista, joita pohdimme täysin omien havaintojen ja kokeilujen pohjalta. Tiedon löytäminen vaatii aktiivisuutta ja kiinnostusta aiheeseen. 7.2 Yhteistyö teatterin kanssa Kuten lähdekirjallisuudessakin mainittiin, myös me koimme, että tiivis yhteistyö teatterin kanssa on välttämätöntä shadow-tulkkauksen toteuttamiseksi. Palaverit näytelmän ohjaajan ja näyttelijätyöryhmän kanssa sekä harjoituksiin osallistuminen ovat kanavia näytelmään tutustumiseen ja keino päästä osaksi työryhmää. Tulkit, jotka olivat tehneet shadow-tulkkausta, kokivat myös yhteistyön tärkeäksi. Niistä tulkeista, jotka eivät olleet tehneet shadow-tulkkausta, yhteistyö teatterin kanssa mietitytti lähes joka toista. Tulkit toivat esiin, etteivät usko ammattiteatterien olevan valmiita tiiviiseen yhteistyöhön tulkkien kanssa. Turun Kaupunginteatteri otti kuitenkin tulkkauspro-

50 50 jektimme vastaan uutena ja mielenkiintoisena haasteena, ja siellä oltiin valmiita monipuoliseen yhteistyöhön. 7.3 Shadow-tulkkaukseen sopivat näytelmät On vaikeaa määritellä, minkälaisiin näytelmiin shadow-tulkkaus sopii. Kyselyissämme tulkit mainitsivat esimerkkeinä lastennäytelmät, musiikkinäytelmät ja kirkolliset esitykset. Lisäksi tulkit toivat esiin, että näytelmän hahmojen määrän tulisi olla tasapainossa tulkkien määrän kanssa. Tulkkien mielestä shadow-tulkkaus sopii näytelmiin, joissa on vähän hahmoja. Tämä ennakkokäsitys ohjasi myös meitä näytelmän valinnassa. Näytelmän jo valittuamme meille selvisi, että hahmoja onkin 13. Havaitsimme, että ratkaisevaa ei ollutkaan hahmojen kokonaismäärä, vaan se, montako hahmoa on yhdessä kohtauksessa kerrallaan näyttämöllä. Valitsemaamme näytelmää on esitetty jo yli kymmenen vuoden ajan. Yhteistyöllä onnistuimme kuitenkin integroimaan tulkkauksen näytelmään ilman, että näyttelijöiden piti muuttaa aiempaa tapaansa näytellä. Näin ollen meidän kokemuksemme perusteella shadow-tulkkaus sopii myös valmiiseen näytelmään, toisin kuin kyselyn vastauksissa arveltiin. 7.4 Valmistautumisaika Lähes kaikki kyselyihimme vastanneista tulkeista olivat sitä mieltä, että shadowtulkkaus vaatii enemmän valmistautumista kuin muut teatteritulkkausmallit. Shadowtulkkausta tehneet tulkit ilmaisivat selkeästi vastauksissaan, että aikaa valmistautumiseen oli kulunut erittäin paljon kuten meilläkin. Tulokset olivat odotettavissa, sillä myös lähdekirjallisuutemme (Gebron, TerpTheatre) viittasi runsaaseen valmistautumisaikaan. Koska valmistautuminen vaatii paljon aikaa, kyselyyn vastanneet tulkit pohtivat palkanmaksuun liittyviä asioita. Vastaajista monet epäilivät maksajan löytymistä monelle työtunnille. Lisäksi tulkit arvelivat, että shadow-tulkkaus saattaisi vaatia liikaa aikaa ja olla

51 51 liian työläs, vaikka maksaja löytyisikin. Havaitsimme, että valmistautumisajan määrää saattaa olla vaikeaa arvioida etukäteen, esimerkiksi palkanmaksajataholle esitettäväksi. 7.5 Tulkin rooli Eräs tulkki korosti vastauksissaan, että shadow-tulkkaus ei ole varsinaista tulkkausta, vaan ainoastaan tapa toteuttaa näytelmä ellei jopa täysin näyttelemistä. Halusimme kiinnittää tähän huomiota, koska meidän kokemuksemme oli täysin päinvastainen. Koimme koko ajan olevamme tulkin roolissa, vaikka voimakkaat ilmeet ja eläytyminen saattavat vaikuttaa näyttelemiseltä. Lähdekirjallisuutemme mukaan ei-manuaaliset elementit ovat kuitenkin osa viittomakieltä. Eläinhahmoja tulkatessamme korostimme ilmeitä ja eleitä rekisterin mukaisesti sekä näyttelijä työryhmän toiveet huomioiden, emmekä kokeneet irtaantuvamme tulkin roolista missään vaiheessa. Hahmon vierellä oleminen lavalla, mahdollinen hahmon liikkeiden jäljitteleminen sekä hahmon perässä liikkuminen antavat mielestämme kuvan erityisen läsnäolevasta tulkista sekä vahvistavat yleisön tietoisuutta siitä, mitä hahmoa tulkki tulkkaa. 7.6 Yleisön huomioiminen Sekä kuulevan että kuuron yleisön antama palaute oli todella positiivista. Kukaan ei maininnut, että tulkit olisivat häirinneet näytelmän seuraamista. Moni viittomakieltä taitamaton aikuinen kertoi jopa tulevansa mielellään katsomaan tulkattua näytelmää uudestaan. Kyselyymme vastanneista tulkeista muutamat epäilivät kuulevan yleisön häiriintyvän tulkkauksesta varsinkin, kun se toteutetaan niin lähellä lavan tapahtumia. Uskomme, että etukäteistiedotus shadow-tulkkauksesta näytelmässä saa koko yleisön asennoitumaan niin, ettei se häiritse ketään. Kyselyyn vastanneiden tulkkien mielestä shadow-tulkkaus antaisi varmasti nautittavamman teatterielämyksen viittomakieliselle yleisölle. Sekä lukemamme kirjallisuus että oma kokemuksemme tukevat tätä näkemystä vahvasti.

52 Shadow-tulkkauksen toteutus Suomessa Toteuttaessamme kyselytutkimusta huomasimme, ettei shadow-tulkkausta tehneitä tulkkeja juurikaan löytynyt. Tämän perusteella voisi arvioida, että tätä tulkkausmallia käytetään Suomessa harvoin. Kuitenkin toteuttamamme projektin tulokset niin teatteriyhteistyön, tulkkauksen laadun kuin yleisön ja teatterin tyytyväisyyden kannalta olivat erittäin positiivisia. Tulkit, jotka eivät olleet tehneet shadow-tulkkausta, olivat kiinnostuneita tekemään sitä, mutta arvelivat palkanmaksajatahon vastustavan ideaa. Voisi ajatella, että Suomessa esimerkiksi tulkkiyritykset haluavat panostaa myös laatuun, eikä vain vähäisiin palkkakustannuksiin. Havaitsimme valmistautumisajan palkkakustannusten olevan ainut negatiivinen puoli shadow-tulkkauksessa. Näiden näkökulmien perusteella shadow-tulkkaus on erittäin laadukas tulkkausmalli teatterissa. Jatkotutkimuksen aiheita voisivat olla muun muassa palkanmaksajatahon suhtautuminen shadow-tulkkaukseen sekä se, miten shadow-tulkkauksesta voitaisiin tiedottaa paremmin. Shadow-tulkkausta tehneet tulkit olivat yksimielisiä siitä, että shadow-tulkkausta tulisi lisätä Suomessa. Tutkimuksemme ja kokemuksemme perusteella yhdymme heidän mielipiteeseensä.

53 53 LÄHTEET Painetut lähteet: Anturaniemi, Heidi & Sillanpää, Anne Tummat vaatteet tulkeilla ja vangitseva esitys Viittomakielen tulkki parrasvaloissa häiritseekö? Opinnäytetyö. Kuopio: Humanistinen ammattikorkeakoulu. Cleaver, Nigel Co-working a View from the Hot Seat. NEWSLI 1/2003. Eilola, Riikka; Hautamäki, Jenni & Vartiainen, Essi Muumit teatterissa Näytelmän tulkkaus viitotulle puheelle. Opinnäytetyö. Turku: Diakoniaammattikorkeakoulu. Fagerlund-Evangelista, Ella & Kluuskeri, Päivi Shangalala Jakarandan konsertin tulkkaus suomalaiselle viittomakielelle syksyllä Opinnäytetyö. Turku: Diakonia-ammattikorkeakoulu. Gebron, Julie Sign the Speech. An Introduction to Theatrical interpreting. Hillsboro: Butte Publications, Inc. Hatim, Basil & Mason, Ian Discourse and the Translator. By Longman Inc, New York. Hirsjärvi, Sirkka; Remes, Pirkko & Sajavaara, Paula Tutki ja kirjoita. 13. painos. Keuruu: Otava. Jääskeläinen, Lotta & Rajalin, Päivi Viittomakielinen teatteritulkkaus: turkulaisten kuurojen ja viittomakielen tulkkien näkökulmia teatteritulkkaukseen sekä projektityön kuvaus viittomakielisen tulkkauksen toteuttamisesta lastennäytelmässä syksyllä Tutkielma. Turun kristillinen opisto. Viittomakielentulkin opintolinja.

54 54 Lintula, Salla Teattereiden kokemuksia viittomakielen tulkkauksesta. Opinnäytetyö. Turku: Diakonia-ammattikorkeakoulu. Oittinen, Riitta Kääntäjän karnevaali. Tampere University Press. Vammalan Kirjapaino Oy. Reiss, Katharina & Vermeer, Hans Mitä kääntäminen on? Teoriaa ja käytäntöä. Suom. ja toim. P. Roinila. Helsinki: Gaudeamus. Rissanen, Terhi Viittomakielen perusrakenne. Helsinki: Helsingin yliopisto. Roslöf, Raija & Veitonen, Ulla Tavoitteena toimivat tulkkauskäytännöt. Teoksessa Niina Hytönen ja Terhi Rissanen (toim.) Käden käänteessä. Viittomakielen kääntämisen ja tulkkauksen teoriaa sekä käytäntöä. Diakonia-ammattikorkeakoulu. Helsinki: Finn Lectura. Shuttleworth, Mark & Cowie, Moira Dictionary of Translation Studies. Manchester: St Jerome. Vehmas-Lehto, Inkeri Kopiointia vai kommunikointia. Johdatus käännösteoriaan. 2. painos. Helsinki: Finn Lectura. Viittomakielen kuvasanakirja painos. Helsinki: Kuurojen liitto. Vivolin-Karén, Riitta & Alanne, Kaisa Viittomakieli 1. Suomalaista viittomakieltä aikuisopiskelijoille. Oriveden kirjapaino. Helsinki: Kuurojen Liitto. Vivolin-Karén, Riitta & Lehtonen, Aliisa Viittomakieli 2. Suomalaista viittomakieltä aikuisopiskelijoille. Helsinki: Kuurojen Liitto.

55 55 Painamattomat lähteet: Aarre-Ahtio, Esko Ohjaaja. Henkilökohtainen tiedonanto Perttula, Hely Viittomakielen lehtori. Henkilökohtainen tiedonanto Suomen Viittomekielentulkit ry. Viittomakielen tulkit Suomessa. Viitattu Tuloste tekijöiden hallussa. TerpTheatre: Sign Language Interpreting for the Theatre. Viitattu Tulosteet tekijöiden hallussa. Viittomakielentulkkien koulutusohjelman ajankohtaisselvitys Rissanen, Terhi & Mikkonen, Pirkko. Diakonia-ammattikorkeakoulu ja Humanistinen ammattikorkeakoulu

56 56 LIITTEET LIITE 1: Mainos

57 57 LIITE 2: Tiedote TIEDOTE Viirun ja Pesosen joulupuuhat viittomakielelle tulkattuna - Diakin opiskelijat lastennäytelmän tulkkeina Turun kaupunginteatterissa Suosittua lastennäytelmää Viirun ja Pesosen joulupuuhat voi nyt seurata myös viittomakielelle tulkattuna Turun kaupunginteatterissa. Lastennäytelmän kaksi näytöstä taipuvat viittomakielelle perjantaina klo ja lauantaina klo 14. Tulkkeina näytöksissä toimivat Diakonia-ammattikorkeakoulun (Diak) Turun toimipaikan viittomakielen tulkkiopiskelijat Nina Lindroos ja Kaisa Marjander. Näytelmän käännös ja tulkkaus ovat osa opiskelijoiden opinnäytetyötä. Viittomakielelle tulkattua lasten kulttuuritarjontaa on edelleen niukasti tarjolla. Tulkatut näytökset edistävät osaltaan viittomakielisten esteetöntä osallistumista yhteiskunnan palveluihin ja kulttuuritarjontaan, mitä pidetään Kaupunginteatterissa tärkeänä. Kaupunginteatteri on kaikkien kaupunkilaisten teatteri, teatterinjohtaja Raija-Liisa Seilo kiteyttää. Tulkkausta keskellä näytelmää Tulkatut näytökset toteutetaan niin sanotulla shadow-tulkkauksella, jossa tulkki on lavalla keskellä näytelmää, aivan tulkattavan hahmon vierellä. Kahden tulkin voimin tulkataan niin Viirun ja Pesosen kuin puhuvien kaappien, peittojen ja kanojenkin roolit. Tutkimusten mukaan varjotulkkaus tuottaa parhaan elämyksen viittomakielisille. Olisi aivan eri asia seistä lavan reunalla tulkkaamassa erillään näytelmästä, Kaisa Marjander sanoo.