Maa-aineslupahakemus Pudasjärven Sotkajärven kylälle, hakijana Mikko Hallikainen

Transkriptio

1 Oulunkaaren ympäristölautakunta Maa-aineslupahakemus Pudasjärven Sotkajärven kylälle, hakijana Mikko Hallikainen OULYMP 7 ASIA Maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten ottamiseen Pu das jär ven kaupungin Sotkajärven kylän tilalle Ahorinne Päätös sisältää ratkaisun maa-aineslain 21 :n mukaisesta ha ke muk ses ta toiminnan aloittamiseksi mahdollisesta muu tok sen haus ta huolimatta. HAKIJA Mikko Hallikainen Petäjäsaarentie Iinattijärvi VALMISTELIJA Kati Juurikka, ympäristötarkastaja, vs., p LUVAN HAKEMISPERUSTE Maa-aineslaki 4. ASIAN VIREILLETULO Hakemus on jätetty ja sitä on täydennetty ja Maa-aines- ja ympäristölupien yhteiskäsittelyä koskeva lain muu tos astui voimaan (MAL 4 a ja YSL 47 a ). Koska ha ki ja on jättänyt maa-aineslain mukaisen hakemuksen eli ennen edellä mainitun lain voimaan astumista ja ym pä ris tö lu pa ha ke muk sen , tehdään maa-aines- ja ym pä ris tö lu pa ha ke muk sis ta erilliset päätökset. ALUEEN SIJAINTI Hakemuksen mukainen ottoalue sijaitsee Pudasjärven kaupungin Sot ka järven kylässä tilalla Ahorinne Alue sijaitsee Ruu hi vaa ras sa, Haukiojantien läheisyydessä. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, ALUEEN KAAVOITUSTILANNE JA MUUT MAANKÄYTÖN RAJOITUKSET Kyseessä on uusi toiminta. Alueella ei ole aikaisemmin ollut maa-ai nes ten ottoa. Hakijalla on esisopimus tilan omistajan kans sa määräalasta. Alueella ei ole yksityiskohtaisempaa kaavaa. Poh jois-poh jan maan maakuntakaavassa alue sijoittuu maaseudun kehittämisen koh de alu een rajan ulkopuolelle. Alue ei sijaitse pohjavesialueella. Etäisyys lähimpään luokiteltuun poh ja vesi alu ee seen (II lk.), Pelttari ( ), on noin 5 ki lo met riä. Etäisyys lähimpään vesistöön, Ruuhijärvi, on noin 700 met riä hiekan ja soran ottoalueelta kaakkoon. Kalliokiviaineksen ot to alu eel ta 760 metriä luoteeseen sijaitsee Venymänoja, joka las kee Iijokeen Kuren Haaponiemessä. Alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole luon non suo je lun

2 HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Maa-ainesten ottaminen kannalta merkittäviä alueita tai kohteita eikä tiedossa olevia mui nais jäännök siä. Lähin vapaa-ajan asutus sijaitsee kalliokiviaineksen ottoalueesta 550 metriä ja maa-ainesten ottoalueesta noin 190 metriä kaak koon. Lähin vakituinen asutus sijaitsee kalliokiviaineksen ot to alu ees ta 820 metriä ja maa-ainesten ottoalueesta noin 430 metriä kaak koon. Etäisyys DNA:n telemastolle kalliokiviaineksen ottopaikalta on noin 140 metriä lounaaseen ja soran ja hiekan ottoalueelta noin 180 metriä luoteeseen. Hakija on tiedottanut hankkeesta maston omis ta jaa. Suunnitellun ottamisalue on kangasmaastoa ja kalliota. Puusto on pääosin nuorta ja vanhaa mäntymetsää. Mikko Hallikainen hakee lupaa ottaa yhteensä noin 3,0 hehtaarin suu rui selta ottamisalueelta kalliokiviainesta, soraa ja hiekkaa m 3 kymmenen vuoden aikana. Suunnitelman mukaisella alu eel la on kaksi erillistä ottoaluetta, jotka sijaitsevat noin 260 metrin etäi syy del lä toisistaan. Alueelta 1 otetaan kalliokiviainesta arviolta m³ noin yhden hehtaarin alalta. Alueelta 2 otetaan hiek kaa ja soraa arviolta m³ kahden hehtaarin alalta. Arvioitu vuo tui nen ottomäärä on m³, joka vaihtelee kysynnän mu kaan. Kalliokiviaineksen otto alueella 1 tullaan ulottamaan tasolle +170,00, mikä tarkoittaa noin 5-15 metrin ottamissyvyyttä. Hiekan ja soran otto alueella 2 tullaan ulottamaan tasolle +178,00, mikä tar koit taa noin metrin ottamissyvyyttä. Koekuoppia kaivettaessa alueella ei havaittu pohjavettä. Lä him mät havaitut veden korkeudet ovat Ruuhijärven pinnan tasolla Kalliokiviaineksen ottoalueen pohjoispuolelle kaivetaan kui va tus ve sien laskeutusallas, jonne johdetaan sekä soran ja hiekan ot to alu een, että louhoksen kuivatusvedet ojia pitkin. Kulku ottamisalueille tapahtuu Haukiojantieltä erkaantuvaa met sä au to tie tä pitkin, josta on edelleen liittymä ottoalueelle. Tie kal lio ki vi ai nek sen ottoalueen itäpuoliselle met sä pals tal le säilyy en ti sel lään. Louhoksen ympärille kasataan pintamaita suojavalliksi, lisäksi ra ken ne taan puuaita. Soran ja hiekan ot to alu eel ta pois te tut pin ta maat ja muu käyttötarkoitukseen kel paa ma ton maa-ai nes va ras toi daan ottoalueen ympärille tur va pen kak si ja käy te tään alueen mai se moin tiin. Alueelta saatava maa-aines on kalliota, hiekkaa sekä kivistä so raa ja kiviä, jotka hakijan mukaan soveltuvat hyvin murskeen raa ka-ai neek si. Otettava maa-aines tullaan käyttämään talon- ja maan ra ken nus toi min nas sa rakentamiseen ja kunnossapitoon. Maisemointi

3 YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Ottotoiminnan jälkeen kalliokiviaineksen ottoalue luiskataan mah dol li suuksien mukaan louhinnalla. Soran ja hiekan ottoalueen reu nat täytetään pintamailla ja luiskataan vaihtelevin kaltevuuksin ym pä röi vä maasto huomioiden. Muotoilussa vältetään ym pä ris töön huonosti sopivia suoria ja teräväkulmaisia muotoja. Mikäli ot to alu eel ta otettu materiaali riittää, ottoalueen pohjalle muotoillaan ma ta lia kohoumia luonnonmukaisemman maisemavaikutelman ai kaan saa mi sek si. Pintamaat levitetään valmiiksi muotoiltuun maan pin taan kasvualustaksi. Toiminnan jälkeen loppuun otettu alue palautetaan met sä ta lous käyt töön. Ottotoiminnan jälkeen alue jätetään metsittymään luon tai ses ti, sil lä alue taimettuu nopeasti ympäröivästä metsästä. Mi kä li täy den nys is tu tuk set ovat tarpeen, tai jos katsotaan, että met sit ty mis tä tu lee nopeuttaa, istutetaan alueelle kotimaista mäntyä (tai mi ti heys n kpl/ha). Eri puolella Suomea taajamien läheisyydessä olevien vanhojen maa-ai nesot to aluei den jälkikäyttömuotona ovat mm. ulkoilu-, vir kis tys- ja urheilukäyttö. Maankäytön tulevasta suun nit te lu ti lan tees ta riippuen tämänkin alueen jälkikäytön yhtenä vaihtoehtona voi tai siin miettiä myös virkistys- ja urheilukäyttöä lähiseudun asu tuk sel le. Hakijan mukaan ottotoiminnan loputtua alueiden ym pä ris tö vai ku tuk set tulevat olemaan vähäiset. Ottoaluetta ympäröivä maasto on kangasta, jossa kasvaa pääasiassa mäntyä. Tällaiseksi mont tu alue kin tulee muodostumaan. Ottoalueiden huolellinen mai se moin ti muuttaa vain alueen korkeustasoja ja pinnan muotoa eikä vai ku ta häiritsevästi alueiden jälkikäyttöön. Ottotoiminnan ja maisemoinnin lopputuloksena alueen maan pin nan korkeustaso muuttuu ja alueelle syntyy uusi, luonnontilaista jyr kem pi mäki. Alueen pinnanmuodon muutos lisää alueen jäl ki käy tön vaihtoehtoja, joita voivat olla metsätalouskäytön lisäksi myös mahdollisesti liikuntaan liittyvät aktiviteetit. Kiinnittämällä eri tyis tä huomiota jälkitöissä maanpinnan muotoiluun, alue su lau tuu ympäröivään maastoon yhdeksi sen painanteeksi. Maanpinnan muotoilussa ei tulla käyttämään tasaista luis ka kal te vuut ta, vaan se muotoillaan vaihtelevasti niin, että alue tulee näyt tä mään luonnonmukaiselta. Kasvillisuuden uusiutuessa alu ees ta tulee entistä kasvutyyppiä vastaava. Alue ei näy asutuksiin ei kä yleisille kulkuväylille, koska harjun laita jää luonnontilaiseksi, jo ten maisemallista häiriötä ei juurikaan ole. Hakemus toiminnan aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta Hakija hakee toiminnan aloittamislupaa ennen lupapäätöksen lain voi maisuut ta. Perusteena on maa-ainestarpeen kiireellisyys. ASIAN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen

4 Maa-aineslupahakemuksesta on tiedotettu Pudasjärven kau pun gin ta lon virallisella ilmoitustaululla ja Internet -sivuilla Hakemuksesta on ilmoitettu kirjallisesti suunnitellun ottoalueen naa pu ri ti lojen omistajille ja muille asianosaisille. Lausunnot Hakemuksesta ei ole pyydetty lausuntoja. Suunniteltu ottoalue ei si jait se pohjavesialueella, eikä alueen läheisyydessä ole luon non suo je lu aluei ta tai muinaisjäännöksiä. Muistutukset ja mielipiteet ASIAN VALMISTELIJAN PÄÄTÖSESITYS Asiasta ei ole jätetty muistutuksia eikä mielipiteitä. Oulunkaaren ympäristölautakunta myöntää Mikko Hallikaiselle maa-ai neslain 4 :n mukaisen luvan kalliokiviaineksen sekä hie kan ja soran ottamiseen haetulle m3 määrälle Pu das jär ven kaupungin Sotkajärven kylän tilalle Ahorinne Maa-aineslain mukainen lupa myönnetään hakemuksen ja ot ta mis suun nitel man mukaisesti seuraavin määräyksin: 1. Kalliokiviaineksen ja maa-aineksen ottoalueet on merkittävä sel väs ti (esim. paaluin) maastoon ennen ottotoiminnan aloit ta mis ta. Molemmille ottamisalueille on sijoitettava riittävä määrä kiin tei tä kor ko mer kin tö jä. Luvan haltijan on huolehdittava merkintöjen säi ly mi ses tä alueella. 2. Kalliokiviaineksen ottoalueella naapureiden rajaan tulee jättää vä hin tään 30 metrin suojavyöhyke. Maa-ainesten ottoalueella naa pu rei den rajaan tulee jättää vähintään 10 metrin suo ja vyöhyke. 3. Ottotoiminta tulee järjestää siten, että kulkuyhteys ottoalueen itä puo lel la sijaitsevalle kiinteistölle säilyy. 4. Luvan haltijan on ennen ottamistoiminnan aloittamista jär jes tet tä vä valvovan viranomaisen kanssa alkutarkastus ottoalueella. 5. Ottotoiminta kalliokiviaineksen ottoalueella saadaan ulottaa enin tään tasoon +170,00 ja soran ja hiekan ottoalueella tasoon +178,00, kuitenkin siten, että havaitun luonnollisen poh ja ve si pin nan yläpuolelle jätetään vähintään yhden (1) metrin suo ja maakerros. 6. Humuspitoisten vesien pääsy louhokseen tulee estää toi min nan aikana ja sen jälkeen. 7. Louhosalueen ja louhoksen turvallisuuteen on kiinnitettävä eri tyis tä huomiota. Louhoksen kaikki reunat on luiskattava kal te vuu teen 1:3 tai loivemmaksi kaksi metriä luonnollisen täyt ty mis ve si pin nan alapuolelle. Täyttymisvesipinnan alapuolella ei saa käyt tää humuspitoisia maita.

5 Louhoksen pohjalle tai reunalle ei saa jät tää vaarallisia lohkareita tai kielekkeitä. 8. Ottamisalue on vaarallisten, työaikaisten jyrkänteiden kohdalta ja muilta tarvittavilta osin suojattava lippusiimalla sekä maa val leil la, jotka on pidettävä kunnossa. Alueen lopullinen maisemointi on to teu tet ta va siten, ettei alueelle jää säännöllistä kunnossapitoa vaa ti via suojauksia. 9. Kuivatusvedet tulee johtaa siten, ettei niistä aiheudu va hin gol lis ta vettymistä toiselle kuuluvalla alueella, haitallista kuormitusta ala puo li seen ojastoon, pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta va hin koa tai haittaa ympäristölle. Laskeutusaltaan rakenteen, koon ja hoidon tulee olla riittävä. Laskeutusaltaaseen johdettavan ve den mää rän seurannalla tulee varmistaa laskeutusaltaan koon ja vii py män riittävyys. Ojan tekemisestä toisen maalle tai veden johtamisesta toisen maal la kulkevaan ojaan on sovittava maanomistajan kanssa niin pit käl le kuin vesien johtamisesta voi aiheutua vettymistä tai uo man kunnossapitotarpeen lisääntymistä. 10. Luvan haltijan on tarkkailtava silmämääräisesti kui va tus ve sien määrää ja laatua sekä lasketusaltaassa että ojissa. Mikäli ve des sä havaitaan jotain poikkeuksellista (esim. öljyä), on veden pump paa mi nen keskeytettävä ja vedestä otettava välittömästi tark kai lu näy te, joka tulee toimittaa laboratorioon analysoitavaksi. Asias ta on viipymättä ilmoitettava valvontaviranomaiselle, jolle myös analyysitulokset on toimitettava heti niiden valmistuttua. Ve den laadun ja määrän tarkkailusta on pidettävä kirjaa ja kirjanpito on esitettävä valvovalle viranomaiselle pyydettäessä. 11. Soran ja hiekan ottoalueen luiskattavat reunat on muotoiltava vä hintään 1:3 tai loivemmaksi ympäröivän maaston luonnollisia kor keus vaih te luja mukaillen. Ottamisalueen pohja tulee muotoilla pin nal taan vaihtelevaksi. 12. Ainesten ottamistoiminta on kokonaisuudessaan toteutettava si ten, että missään toimintavaiheessa ei pääse syntymään pohja- tai pintaveden tai maaperän pilaantumisvaaraa. Polttoaineet on säilytettävä kaksoisvaipallisissa tai suo ja-al taal li sis sa, lukituissa säiliöissä. Suoja-altaan tilavuuden tulee olla vä hin tään 10 % suurempi kuin suoja-altaassa olevan suurimman säi liön tilavuus. Säiliöissä tulee olla ylitäytönestin ja lukittava sul ku venttiili. 13. Muualta tuotuja ylijäämä- tai jätemaita ei saa tuoda ot ta mis alueil le. Ottamisalueilla ei saa säilyttää jätteitä tai käytöstä pois tet tu ja esineitä tai materiaalia. Luvan haltijan on muutoinkin pi det tä vä ottoalueet siistinä ja estettävä niiden roskaantuminen. 14. Mikäli maa-ainesten ottoalueilta kuoritut pintamaat eivät riitä met sän kasvualustaksi, voi alueelle tuoda valvontaviranomaisen eril li sel lä suostumuksella kasvualustaksi soveltuvaa pi laan tu ma ton ta materiaalia. 15. Ottamistoiminnassa on noudatettava ympäristöhäiriöiden ra joit ta mi seksi ja eliminoimiseksi sekä ympäristön suojelemiseksi eril li ses sä

6 PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO SOVELLETUT OIKEUSOHJEET ympäristöluvassa annettuja määräyksiä. 16. Ainesten otolle on nimettävä vastuuhenkilö, joka mm. osal lis tuu valvontatarkastuksille. Vastuuhenkilön nimi ja yhteystiedot on toi mi tet ta va valvontaviranomaiselle viimeistään al ku kat sel muk sen yhteydessä. 17. Ainesten ottamisen tai lupa-ajan päättyessä luvan haltijan on pyy det tävä valvontaviranomaiselta lopputarkastuksen suo rit ta mista. 18. Luvan haltijan on vuosittain, tammikuun 31. päivään men nes sä, tehtävä ilmoitus otetun maa-aineksen laadusta ja määrästä val vontaviranomaiselle. 19. Mikäli ainesten ottotoiminnan aikana ilmenee jotain sellaista, mi kä estää ainesten oton hyväksyttyjen suunnitelmien mu kai ses ti, luvanhaltijan on viipymättä ilmoitettava asiasta valvontavi ran omai selle. Päätöksen perustelut Maa-ainesten ottaminen toteutettuna lupahakemuksen, ot ta mis suun ni telman ja edellä esitettyjen lupamääräysten mukaisesti täyt tää maa-aineslain 6 :ssä esitetyt edellytykset, joilla lupa on myön net tä vä. Mikko Hallikainen on esittänyt asianmukaisen ot ta mis suun ni tel man, eikä ottaminen tai sen järjestelyt ole ris ti rii das sa MaL 3 :ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on ottamissuunnitelman liit tee nä. Siinä on esitetty tarpeelliset tiedot toiminnassa syn ty vis tä kaivannaisjätteistä, niiden varastoinnista ja hyödyntämisestä. Alueella ei ole voimassa olevaa asema- tai yleiskaavaa eikä toi min nal le ole muutoinkaan kaavallisia esteitä. Lupamääräyksissä edellytetyt velvoitteet ovat tarpeen kal lio ki vi ai nek sen sekä soran ja hiekan oton haitallisten vaikutusten mi ni moi mi sek si sekä valvonnan toteuttamiseksi. Tämä päätös on voimassa saakka, johon mennessä kaik ki ottamisaluetta koskevat jälkihoitotyöt on suoritettava. Maa-ainesten otto voidaan aloittaa tätä maa-aineslupapäätöstä nou dat taen lupapäätöksen jälkeen muutoksenhakuajasta huo li mat ta luvan haltijan asetettua alueelle vaaditun vakuuden (MaL 21 ). Maa-aineslaki (555/1981) 3-7, 10-13, ja 23, 23a ja 23b Valtioneuvoston asetus maa-ainesten ottamisesta (926/2005), 1-4, 6-9

7 PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä (190/2013) 4 Oulunkaaren ympäristölautakunnan ( ) hyväksymä mak su jen määräytymisperusteet Oulunkaaren ympäristölautakunnan ( ) hyväksymä las ken tame ne tel mä vakuuden määräytymiselle Päätöksestä tiedotetaan julkisesti kuuluttamalla maa-aineslain 19 :n mukaisesti. VAKUUS Luvan haltijan tulee jättää maa-aineslain 21 :n mukainen 3000 eu ron vakuus, jotta lupapäätöstä voidaan noudattaa ennen kuin se on saanut lainvoiman. Tämä vakuus palautetaan, kun päätös on saanut lainvoiman ja MAL 12 :n mukainen vakuus on ase tet tu. Luvan haltijan tulee jättää Oulunkaaren ympäristölautakunnalle en nen toiminnan aloittamista voimaan tulleen mak su tau lu kon mukainen vakuus (MAL 12 ). Vakuus on 1500 ot ta mis alu een hehtaaria kohti, lisättynä 0,03 hyväksytyn ko ko nais ot to mää rän jokaista kuutiota kohti. Vakuuden määrä on 3,0 x x 0,03 = Vakuuden on oltava voimassa vähintään Oulunkaaren ym pä ristö lau ta kun nal la on kustannustason oleellisesti muut tues sa oikeus tarkistaa vakuuden suuruus. MAKSUT Lupamaksu Tämän maa-ainesluvan käsittelymaksu on Maksuissa noudatetaan Oulunkaaren ympäristölautakunnan vahvistamia maksuperusteita, jonka mukaan maa-ai nes lu van käsittelymaksu on hakemuksessa esitetyn tilavuuden mu kaan 7 /1000 m 3, kuitenkin enintään Valvontamaksu MUUTOKSENHAKU Lisäksi hakijan on maksettava jälkitöiden hyväksymiseen saakka voi mas sa olevan taksan mukainen vuosittainen lupamaksu. Val von ta mak su on tällä hetkellä 5,5 sallittua kokonaismäärän tu hat ta kuutiota kohti, kuitenkin vähintään 150 vuodessa. Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Pohjois-Suo men hallinto-oikeuteen. Valittaa saa se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun pää tös välittömästi vaikuttaa sekä kunnan jäsen. Valitusoikeus on myös Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ym pä ris tö kes kuk sel la sekä hankkeen tarkoittamalla alueella toimivalla sel lai sel la rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksen on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinym pä ris tön viihtyisyyden edistäminen Liitteenä valitusosoitus. YMPÄRISTÖJOHTAJAN PÄÄTÖSESITYS

8 Lautakunta hyväksyy valmistelijan päätösesityksen. Päätös: Lautakunta hyväksyi päätösesityksen yksimielisesti.