YHTEENVETORAPORTTI KEVÄTÖN- JA PÖLJÄNJÄRVEN ALIVEDENKORKEUDEN NOSTAMISVAIHTOEHDOISTA
|
|
- Maria Rantanen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Päivämäärä YHTEENVETORAPORTTI KEVÄTÖN- JA PÖLJÄNJÄRVEN ALIVEDENKORKEUDEN NOSTAMISVAIHTOEHDOISTA SIILINJÄRVI Laatinut Dipl.ins. Hannu Alatalo Maveplan Oy
2 1. JOHDANTO Kesällä 2012 Maveplan Oy käynnisti Pohjois-Savon ELY-keskuksen toimeksiannosta Kevätön ja Pöljänjärven alivesipintojen nostosuunnittelun. Alivesipintojen nosto oli tarkoitus toteuttaa Pöljänjärven luusuaan rakennettavan pohjapadon avulla. Varastotilavuuden pienenemisestä aiheutuva tulvien pieni kasvu oli tarkoitus kompensoida Pöljänjoen pienillä perkauksilla. Pohjapatopaikan painokairauksissa selvisi, että järven luusuassa on noin 19 m paksu löyhä pehmeikkö pintakerroksen alla. Tämä tarkoitti sitä, että pohjapato sekä kulkutie padolle on perustettava paalutuksen varaan, mikä nostaa merkittävästi kustannuksia. Sen lisäksi pohjapadon rakentaminen vaikeutuu, koska työn aikana on koko ajan varottava rikkomasta ohutta pintakerrosta. Pöljänjoen pohjaa tutkittiin alavirran suuntaan paremman pohjapatopaikan löytämiseksi 5-tien sillan alavirran puoleiseen lampeen saakka, mutta kantavapohjaista patopaikkaa ei löytynyt. Tämän takia päätettiin vielä uudestaan selvittää vertailun vuoksi, voidaanko alivesipintoja nostaa Pöljänmyllypadon avulla sen säännöstelyä kehittämällä. Pohjois-Savon ELY-keskus oli aikaisemmin tehnyt alustavan selvityksen myllypadon käyttämisestä. Tässä yhteenvetoraportissa vertaillaan eri pohjapatovaihtoehtoja ja säännöstelyvaihtoehtoja alivesipintojen nostamiseksi sekä niiden kustannuksia ja haittoja ja hyötyjä. 2. VIRTAUSMALLIN KALIBROINTI JA PERKAUSTEN SUUNNITTELU Sekä pohjapato- että säännöstelyn kehittämisvaihtoehdoissa laskentaa varten laadittiin Hec- Ras virtausmalli Pöljänjärven luusuan ja Pöljänmyllyn välille. Hec-Ras mallin pohjana käytettiin Pohjois-Savon ELY - keskukselta saatua Hec-Ras mallia, jota täydennettiin 6. ja Maveplan Oy:n toimesta tehtyjen maastomittauksien pohjalta. ELY-keskuksen toimittama uomageometria perustui vuosina 1975, ja tehtyihin poikkileikkausmittauksiin, joita oli täydennetty uoman yläosalla v tehdyillä poikkileikkausmittauksilla. Mallia kalibroitiin Kevättömänjärvellä vuosien välisenä aikana tehtyjen vedenkorkeusmittauksien ja laskettujen virtaamien sekä 6. ja tehtyjen vedenkorkeusmittauksien ja mittauspäivien arvioitujen virtaamien avulla. Kalibroinnin suorittamisessa vaikeinta oli lähtötietojen puutteellisuus ja vähäiset vedenpintojen mittaukset mallinnetulta jokiosuudelta, sekä varsinkin tulvavirtaamia pienemmillä virtaamilla padon käytön tiedon puuttuminen. Kalibroinnin mukaan mallinnetun jokiosuuden uoman profiili on todennäköisesti merkittävästi muuttunut ELY keskuksen tekemien vanhojen mittausten jälkeen. Jotta malli saatiin vastaamaan mitattuja vedenkorkeustietoja, jouduttiin uoman pohjaa vanhan mallin osalta osittain korottamaan. Mallin mukaan jokiosuudella pohjan taso on paikoitellen kohtalaisen korkealla ja vesisyvyys näillä alueilla on merkittävän pieni. Matalimpia kohtia uomassa on mittausten mukaan Saitalammen ylävirran puolella ja 5-tien viereisen kevyenliikenteen sillan ja sen alapuoleisen lammen välillä. Paikoitellen uoma oli osittain tukkeutunut vesikasvillisuudesta. Mallinnuksen mukaan vesikasvillisuuden poistolla parannetaan uoman vetokykyä lähinnä pienillä virtaamilla. Suurilla virtaamilla uomassa oleva vedenpinta nousee uoman alaosan profiilista sekä silta-aukkojen virtaushäviöistä johtuen kohtalaisen korkealle vesikasvuston 2
3 yläpuolelle jolloin veden nopeus näillä alueilla ei ole kovin suuri ja tästä johtuen vesikasvillisuus ei aiheuta merkittäviä virtaushäviöitä ja nosta vesipintaa suurilla virtaamilla. Tavoitteena oli, että perkaus on maltillista eli perkausta tehdään yhteensä korkeintaan muutaman sadan metrin matkalla pahimmissa tukkopaikoissa, jolloin myös kustannukset ja työnaikaiset vaikutukset pysyvät kohtuullisina. Vaihtoehtojen vertailussa tarkasteltiin myös suurempia perkauksia ( m 3 -ktr), mutta ne hylättiin jatkotarkastelusta niistä jokiekosysteemille aiheutuvien haittojen takia. Suuremmat perkaukset eivät myöskään olleet tarpeen hankkeen tavoitteiden takia, sillä perkauksilla ei tavoiteltu järvien tulvakorkeuksien laskua. Perkausmitoituksen tavoitteena oli lisätä Pöljänjoen virtauskapasiteettiä järven ja säännöstelypadon välillä, jolloin säännöstelyllä voidaan nykyistä nopeammin ja helpommin vaikuttaa Kevättömän ja Pöljänjärven vedenkorkeuksiin. Sillä estetään tulvahuippujen nousua ja tulvan laskuvaiheen pidentymistä. Pohjapatovaihtoehdossa jokiuoman vetokyvyn parantamisella tavoitellaan järven varastotilavuuden pienenemisestä johtuvan tulvahuipun kasvun poistamista ja tulvan laskuvaiheen ajallisen jatkumisen kompensoimista. Jos pohjapadolla halutaan nostaa alimpia vedenkorkeuksia, tarkoittaa tämä järven varastotilavuuden vähäistä pienenemistä ja suurimpien virtaamien vähäistä kasvua. Virtaamien vähäisestä kasvusta johtuvalle vedenpinnan nousulle haettiin kompensaatiota uomaan tehtävillä pienillä perkauksilla. Hec-Ras mallin mukaan paras paikka perkauksen tekemiselle olisi noin 100 m matkalla 5-tien viereisen kevyenliikenteen sillasta alavirtaan ja siltojen välistä sekä noin 100 metrin matkalla Saita-lammesta ylävirtaan. Näillä osuuksilla uoman pohjalta perattaisiin kasvusto ja löyhää pintakerrosta 3 4 m pohjanleveydellä luiskakaltevuudella 1:2 pohjan tasolla N60+89,75 89,8. Tällöin perkaussyvyys olisi keskimäärin noin 30 cm ja perkausmassoja tulisi yhteensä noin 1000 m 3 ktr. Varastotilavuuden pienenemisestä johtuva keskiylivirtaaman kasvu on noin 0,4 0,5 m 3 /s ja em. mallinnetulla perkauksella saadaan uoman vetokykyä parannettua nykyisellä MHW vedenpinnan tasolla 0,5 0,6 m 3 /s, jolloin tulvavedenpinnat säilyvät nykyisellä tasolla pohjapadon rakentamisen jälkeen. Säännöstelyvaihtoehdossa (kts. kohta 4) lisäjuoksutuskapasiteettitarve on vähintään 0,3 m 3 /s Pöljänjärven vedenkorkeusvälillä N60+90,5 90,8. Tällöin pohjapatovaihtoehdon perkaus on riittävä myös kohdassa 4 esitettyyn säännöstelyn kehittämisvaihtoehtoon. Perkausta laajentamalla voidaan lisäjuoksutuskapasiteettiä kasvattaa, mutta se kasvattaa kustannuksia ja pahentaa työnaikaisia vaikutuksia sekä saattaa muuttaa hanketta liiaksi säännöstelyhankkeeksi. 3. POHJAPATOVAIHTOEHTOJEN TARKASTELU Pohjapadon mitoituksessa reunaehtoja olivat mm. -kesällä kasvukaudella vesipinta ei saisi ylittää tasoa N60+90,50 tavoitteen ollessa noin N60+90,40. -alivesi nousee tasoon N60+90,35 poikkeuksellisen kuivia vuosia lukuun ottamatta -tulvakorkeudet eivät nouse. Pohjapadon mitoitus tehtiin Excel-taulukkolaskentapohjaisella vesitaselaskentaohjelmalla, jossa lähtötietoina käytettiin järven havaittuja vedenkorkeuksia jaksolta ja Pohjois-Savon ELY-keskuksen laatimaa Pöljänjärven nykytilanteen purkautumiskäyrää. Tuloksena saatiin havaittujen vedenkorkeuksia ja virtaamia vastaavat arvot, jos pohjapato olisi ollut olemassa. 3
4 Nykyiseen noin 8 m leveään jokiuomaan kokeiltiin m leveitä ja korkeusasemiltaan erilaisia pohjapatovaihtoehtoja. Kokeilujen perusteella seuraavanlainen pohjapato täyttää mitoitusvaatimukset. Pohjapadon harjan kokonaispituus on 15,1 m. Siinä on keskiosalla 0,20 m syvä (pohja N60+90,10) ja 0,3 m leveä alivirtaama-aukko, josta luiskat nousevat rantoja kohti tasoon N60+90,40, josta rantaluiskat nousevat keskikaltevuudella 1:3 tai loivemmin. Uomaa levennetään länsirannalle päin, jotta harjan pituus saadaan riittäväksi. Pohjapadon harjan tason määrittely on tarkkaa, sillä vesistaselaskelmien mukaan 5 cm:n harjan korotus nostaa kasvukauden vedenkorkeudet liian korkealle ja toisaalta 5 cm:n lasku nostaa alivedenkorkeuksia liian vähän (<10 cm). Pohjapadolla vedenkorkeusmuutokset (jakso ). N60-järjestelmä Nykyinen Simuloitu Nousu NW 90,12 90,27 15 cm MNW 90,26 90,37 11 cm MW 90,47 90,52 5 cm MHW 90,81 90,82 1 cm HW 90,01 90,01 - Jos jokea ei perata, tuleva MW on N60+90,54 eli nousu olisi 7 cm. ja tarkemmat kuvat vuosijaksoilta ja
5 Pohjapadolla virtaamamuutokset (jakso ). (m 3 /s) Nykyinen Simuloitu Ero NQ 0,07 0,03-0,4 MNQ 0,39 0,25-0,14 MQ 1,04 1,04 - MHQ 3,0 3,3 +0,3 HQ 4,76 5,05 +0,29 5
6 Pohjapadon vaikutuksesta alivirtaama pienenee alle puoleen havaitusta ja keskialivirtaamakin noin kolmasosalla. Tällä saattaa olla haitallisia vaikutuksia kalatalouteen ja virkistyskäyttöön pohjapadon Sulkavanjärven välillä. Keskiylivirtaaman 10 %:n ja ylivirtaaman 6 %:n kasvusta ei liene haittaa alapuolella. ja tarkemmat kuvat vuosijaksoilta ja
7 Pohjapadon haittapuolena on veneilylle aiheutuva haitta ja perkauksesta johtuva vesipintojen vähäinen lasku Saita-lammen alueella. 4. SÄÄNNÖSTELYN KEHITTÄMISVAIHTOEHDOT Säännöstelyn kehittämisvaihtoehtoina tarkasteltiin erilaisia Pöljänjoen perkausvaihtoehtoja yhdistettynä Pöljänmyllyn säännöstelypadon uusimiseen ja padotuskorkeuden nostoon. Nykyinen huonokuntoinen säännöstelypato korvataan uudella betonirakenteisella padolla, johon tulee nykyisiä aukkoja vastaavat tulva-aukot. vasemman puoleiseen aukkoon tulee automatisoitu luukku, jonka käyttöä ohjaa Pöljänjärveen rakennettava vedenkorkeuden mittaus. Toiseen aukkoon tulee käsikäyttöiset setit/luukut, joita käytetään suurilla tulvilla. Säännöstelypadon ja sen juoksutusohjeeseen vaikuttavat samat vedenkorkeustavoitteet Pöljänjärvellä kuin pohjapatovaihtoehdoissakin sekä lisäksi säännöstelypadolta on juoksutettava jatkuvasti riittävä minimivirtaama Pöljänjoen alaosan rapukannan elinolosuhteiden turvaamiseksi. Havaittu minimijuoksutus on ollut vuonna 2006 usean kuukauden ajan noin 0,06 m 3 /s. Padolla on kalatievelvoite, joten uuteen patoon on rakennettava kalatie. Koska tämän hankkeen päätavoite on Kevättömän ja Pöljänjärven alivesipintojen nostaminen, kalatie ei voi olla jatkuvasti auki, jos Pöljänjokea perataan, vaan kalatie suljetaan talveksi ja kalatien virtaamaa rajoitetaan kuivakausina siten, että padolta on juoksutettava 0,06 0,1 m 3 /s, joka sisältää myös kalalammikkoon menevän virtaaman. Padon padotuskorkeutta nostetaan 20 cm tasoon N60+90,35 m, joka on Kevättömän ja Pöljänjärven alivedenkorkeuden uusi tavoitetaso. Tällöin padon harjaa korotetaan nykyisestä vähintään tasoon N60+90,65 m eli korotus nykyisen padon harjaan verrattuna on noin 0,4 0,5 m. 7
8 Vesitaselaskelmin kokeiltiin erilaisia juoksutusohjeita erilaisilla joen perkausvaihtoehdoilla koettaen löytää ratkaisu, joka vastaisi mahdollisimman hyvin asetettuihin tavoitteisiin. Parhaiten tavoitteita toteutti seuraava juoksutusohje, joka voidaan toteuttaa maltillisilla joen perkauksilla. Juoksutusohje on alustava ja sitä voidaan jatkosuunnittelussa tarkentaa. Uuden juoksutusohjeen ideana on se, että matalilla vedenkorkeuksilla juoksutusta rajoitetaan nykyiseen purkautumiskäyrään verrattuna, mutta vedenkorkeustasoilla 90,50 90,80 juoksutus olisi jonkin verran suurempi kuin nykytilassa, jolloin sillä voitaisiin toisaalta hidastaa tulvien nousemista ja toisaalta nopeuttaa tulvien laskua ja pienentää hiukan kesätulvia. Tason 90,80 yläpuolella juoksutus olisi nykyisen kaltainen, jotteivät tulvat kuitenkaan laskisi. Eo. juoksutusohjeella vedenkorkeusmuutokset (jakso ). N60-järjestelmä Nykyinen Simuloitu Nousu NW 90,12 90,24 12 cm MNW 90,26 90,36 10 cm MW 90,47 90,52 5 cm MHW 90,81 90,82 1 cm HW 90,01 90,03 2 cm Simuloiduilla pohjapatoratkaisulla ja säännöstelyn muutoksella vaikutukset Kevättömän ja Pöljänjärven vedenkorkeuden tunnuslukuihin ovat lähes samanlaiset. Keskiveden nousu on molemmissa 5 cm ja tulvakorkeuksien muutokset ovat mittaustarkkuuden rajoissa. Alimmat ja matalat vedenkorkeudet nousevat säännöstelyvaihtoehdossa hieman enemmän. Suurin ero kevättulvan tulvan laskuvaiheessa, jolloin säännöstelyvaihtoehdossa kevättulva laskee nopeammin kuin pohjapatovaihtoehdossa. Lisäksi säännöstelyvaihtoehto lyhentää kesätulvia hieman. 8
9 ja tarkemmat kuvat vuosijaksoilta ja
10 Säännöstelyvaihtoehdolla virtaamamuutokset (jakso ). (m 3 /s) Nykyinen Simuloitu Ero NQ 0,07 0,06-0,01 MNQ 0,39 0,26-0,13 MQ 1,04 1,04 - MHQ 3,0 3,2 +0,2 HQ 4,76 4,95 +0,19 Säännöstelyn muutoksen vaikutuksesta alivirtaama pienenee 0,01 m 3 /s ( =14 % havaitusta) ja keskialivirtaamakin noin kolmasosalla. Tällä saattaa olla haitallisia vaikutuksia säännöstelypadon ja Sulkavanjärven välillä kalatalouteen ja virkistyskäyttöön. Keskiylivirtaaman 7 %:n ja ylivirtaaman 4 %:n kasvusta ei liene haittaa alapuolella. Jatkosuunnittelussa minimijuoksutus voidaan nostaa vähintään havaittuun alivirtaamaan. 10
11 ja tarkemmat kuvat vuosijaksoilta ja
12 5. TOIMENPIDEVAIHTOEHTOJEN VAIKUTUS VEDENKORKEUKSIIN JOKI- VARRESSA Pohjapatovaihtoehdossa Saita- lammen kohdalla pienten virtaaminen ajanjaksot pitenevät, koska Kevättömän ja Pöljänjärven vedenkorkeutta ei lasketa enää niin alas kuin nykyisin, jolloin tuon ajan vedenkorkeudet laskevat muutaman senttimetrin, vaikka jokea ei perattaisikaan. Perkaus lisää edelleen muutamalla senttimetrillä laskua. Varpaisjärventien sillan yläpuolella rakennusten kohdalla pienten virtaaminen ajanjaksot pitenevät, mutta vedenkorkeudet eivät laske, jos Pöljän myllyn säännöstelypato pitää nykykäytännön mukaisesti vedenkorkeuden säännöstelyn ylärajan tuntumassa. 12
13 Pöljänjärvi Varpaisjärventien sillan ylävirranpuoleiset rakennukset Saita Pöljänmylly Säännöstelyn kehittämisvaihtoehdossa Saita lammen kohdalla perkausten takia tulvakorkeudet laskevat, jos luukut olisivat täysin auki, mutta hankkeen tarkoituksena ei ole alentaa tulvakorkeuksia, joten juoksutus vastaa nykyistä. Padotuskorkeuden noston takia alimmat vedenkorkeudet nousevat vähintään tasoon N60+90,35. Varpaisjärventien sillan yläpuolella rakennusten kohdalla nykyiset matalat ja keskimääräiset vedenkorkeudet nousevat 0,2 m padotuskorkeuden noston takia. Suurimmat tulvakorkeudet eivät havaittavasti muutu, mutta pienemmät tulvat nousevat 5 8 cm. 6. KUSTANNUKSET Pohjapatovaihtoehdon kustannukset paalutuksineen euroa+alv Pöljänjoen perkaus 1000 m3krt n euroa+alv Säännöstelypadon automaattiluukku asennettuna euroa+alv. Jos automatiikka ja vedenkorkeuden automaattinen mittaus jätetään pois, alenevat kustannukset euroa+alv Uusi säännöstelypato ja kalatie suunnitteluineen euroa+alv. Säännöstelypadon huoltokustannukset koostuvat luukun ja sen laitteiston huolloista sekä energiakuluista ja ovat vuositasolla ostopalveluna noin 1000 euroa+alv (vuosihuolto kerran vuodessa). Varsinaisen luukun käytön kustannusta ei ole huomioitu, koska padon omistaja hoitaa sen. Kun luukun peruskorjaus vuoden käyttövuoden jälkeen huomioidaan, 20 vuoden käyttö- ja huoltokustannukset diskontattuna nykyhetkeen korkokannasta riippuen ovat noin euroa+alv. Korvaukset alivesipintojen nostosta pyritään sopimaan AVIn lupapäätös: pohjapatovaihtoehto e, säännöstelyn muutos tai uusi säännöstely 6000 tai euroa. Lisäksi kummassakin vaihtoehdossa vesioikeudellisen yhteisön perustaminen 1500 e. Yhteenveto vaihtoehtojen kustannuksista: Pohjapatovaihtoehto euroa+alv Säännöstelyvaihtoehto käyttö- ja huoltokuluineen euroa+alv 13
14 7. VAIHTOEHTOJEN VERTAILU Alla olevaan taulukko on koottu yhteenveto pohjapato- ja säännöstelypatovaihtoehtojen vaikutuksista. Kevätön- ja Pöljänjärven tilan ja käytön kannalta vaihtoehdot eivät juuri poikkea toisistaan, sillä muutokset vedenkorkeuksissa ja virtaamissa ovat likimain samat. Säännöstelypatovaihtoehdossa on tosin mahdollista ottaa viljelijöiden tarpeet paremmin huomioon kuin pohjapatovaihtoehdossa, jos lupaan tuleva padotus- ja juoksutusohje laaditaan riittävän joustavaksi. Pohjapatovaihtoehdon etuna ovat pienemmät rakentamis- sekä kunnossapito- ja käyttökustannukset. Pohjapadon rakentamiskustannukset ovat jopa euroa pienemmät kuin säännöstelypatovaihtoehdon eikä pohjapato juurikaan edellytä kunnossapitoa. Säännöstelypatovaihtoehto sen sijaan edellyttää padon toiminnan jatkuvaa seurantaa, vaikka patoon tulisikin automaattisesti toimiva säännöstelyluukku. Käytännössä on myös osoittautunut, että automatiikassa esiintyy usein erilaisia häiriöitä, joiden selvittely vaatii aikaa ja ammattitaitoa. Pohjapatovaihtoehdossa Saitanlammen alimmat vedenpinnat laskevat ruoppausten ja alivirtaamien pienenemisen takia, mikä vaikeuttaa kiinteistöjen käyttöä ja laskee niiden arvoon. Pato myös estää tai ainakin haittaa veneilyä joen ja järven välillä. Säännöstelypatovaihtoehdossa sen sijaan Saitanlammen ja Varpaisjärven tien sillan välisen alueen alimmat vedenpinnat nousevat, mikä helpottaa kiinteistöjen käyttöä. Säännöstelypatovaihtoehdossa on edellä esitetyn lisäksi etuna se, että joessa on vain yksi pato ja vanha huonokuntoinen pato tulee uusituksi. Toisaalta ongelmia voi aiheutua säännöstelyyhteisön perustamisesta sekä rakentamis-, kunnossapito ja käyttökustannusten ja -vastuiden jakamisesta. Yhteenveto pohjapato- ja säännöstelypatovaihtoehtojen vaikutuksista Kevätön- ja Pöljänjärven vedenpinnat Pöljänjoen virtaamat Vedenpinnan pysyvyys yli virkistyskäytön kannalta tyydyttävän tason 90,40 ajanjaksolla Vedenpinnan pysyvyys alle maatalouden haittarajan 90,50 ajanjaksolla Saita lammen vedenkorkeudet Pohjapatovaihtoehto MNW nousee noin 11 cm, MW noin 5 cm, MHW noin 1 cm MNQ pienenee 140 l/s (0,39>0,25 m3/s) MHQ nousee 300 l/s ( 3,0 >3,3 m3/s) Pysyvyys lisääntyy keskimäärin 28 päivää/v (51 pv>79 pv), pysyvyys ko. tason yläpuolella 86 % Pysyvyys lisääntyy keskimäärin 3 päivää/v (66>69), tulvan lasku ko. rajan alapuolelle aikaistuu muutaman päivän Perkausten ja virtaaman pienenemisen seurauksena lammen alimmat vedenkorkeudet laskevat muutaman senttimetrin. Myös keskive- Säännöstelypatovaihtoehto MNW nousee noin 10 cm, MW noin 5 cm, MHW noin 1 cm MNQ pienenee 130 l/s (0,39>0,26 m3/s) MHQ nousee 200 l/s ( 3,0 >3,2 m3/s) Pysyvyys lisääntyy keskimäärin 27 päivää/v (51 pv>78 pv), pysyvyys ko. tason yläpuolella 86 % Pysyvyys lisääntyy keskimäärin 5 päivää/v (66>71) ), tulvan lasku ko. rajan alapuolelle aikaistuu muutaman päivän Alimmat vedenkorkeudet nousevat noin 10 cm, keskivesi nousee 5 cm, tulvat eivät havaittavasti muutu 14
15 Vedenpinnat Varpaisjärventien sillan yläpuolella Vaikutukset kala- ja rapukantaan Vaikutukset veneilyyn Vaikutukset jokivarren kiinteistöjen käyttömahdollisuuksiin ja arvoon Kustannukset (ei sisällä korvauksia, sisältää lupamaksun) Tilusjärjestelyn tarve Yleinen hyväksyttävyys denkorkeudet laskevat Ei juurikaan vaikutuksia vedenkorkeuksiin Pienten virtaamien pysyvyys vähenee, millä voi olla haittavaikutuksia Pöljänjoen kalastoon ja rapukantaan Pohjapato estää/vaikeuttaa veneilyä joen ja järven välillä. Saitanlammen rannalla olevien kiinteistöjen käyttömahdollisuudet ja arvo pienenevät vedenpinnan laskun seurauksena Alimmat ja keskimääräiset vedenkorkeudet nousevat 0,2 m. Ylimmät korkeudet eivät juurikaan muutu. Pienten virtaamien pysyvyys vähenee, millä voi olla haittavaikutuksia kala- ja rapukantaan etenkin Pöljän myllypadon alapuolella Ei vaikutuksia Saitanlammen ja Varpaisjärventien sillan välillä olevien kiinteistöjen käyttömahdollisuudet paranevat alimpien vedenkorkeuksien nousun myötä Edellyttää tilusjärjestelyä (VL17:11) Pohjapatovaihtoehdolla on jonkin verran vastustajia mm. jokivarressa Voi edellyttää kiinteistötoimitusta (VL17:6) Säännöstelypatovaihtoehdolla laaja kannatus 8. VAIHTOEHDON VALINTA Edellä esitetyn vertailun perusteella jatkosuunnitteluun valittiin säännöstelypatovaihtoehto, jolla on lähes yksimielien kannatus alueen asukkaiden keskuudessa. Myös nykyisen myllypadon omistaja kannattaa hanketta. Säännöstelypatovaihtoehdolla päästään järvien kannalta samaan lopputulokseen kuin pohjapadolla ilman pohjapadosta jokivarren tilalle ja käytölle aiheutuvia haittoja. Pohjapadon kustannukset ovat vaikeista pohjaolosuhteista johtuen suuret ja rakentamiseen sisältyy riskejä, kuten kovan pintamaakerroksen rikkoutuminen rakentamisvaiheessa. Säännöstelypatovaihtoehdolle lasketut toteuttamiskustannukset ovat suuremmat kuin pohjapadon, mutta pidemmällä aikavälillä se tulee kokonaistaloudellisesti edullisemmaksi, koska huonokuntoinen myllypato tulisi joka tapauksessa rakentaa uudelleen jossain vaiheessa. Padon yläpuolisen jokivarren tilan takia padon purkaminen ei ole mahdollista. Nykyisen padon omistaja sitoutuu hoitamaan patoa ilman korvausta, joten padon hoidosta ei aiheudu kunnalle käyttökustannuksia. Vastavuoroisesti myllylupaan sisältyvä vesivoiman käyttöoikeus säilyy nykyisen padon omistajalla. Oulussa Maveplan Oy Kiilakiventie OULU Hannu Alatalo DI
Kevättömän ja Pöljänjärven säännöstely tavoitteena alivedenkorkeuden nostaminen
Kevättömän ja Pöljänjärven säännöstely tavoitteena alivedenkorkeuden nostaminen Yleisötilaisuus 21.3.2013 Siilinjärven kunnantalo Taustaa Järvet on laskettu vuonna1909 Perustuu kuvernöörin päätökseen 30.11.1909
LisätiedotKYYVEDEN POHJAPATO Mikkeli, Kangasniemi
KYYVEDEN POHJAPATO Mikkeli, Kangasniemi Yleissuunnitelma Sisällysluettelo 1. Suunnitelman tavoitteet ja taustatiedot... 3 1.1 Sijainti... 3 1.2 Maastotutkimukset... 4 1.3 Hankkeen tausta ja tavoitteet...
LisätiedotSalajärven ja Ruuhijärven vedenkorkeuksien muuttamismahdollisuudet Vedenkorkeuksien muutokset erilaisissa vaihtoehdoissa.
26.6.2018 Salajärven ja Ruuhijärven vedenkorkeuksien muuttamismahdollisuudet Vedenkorkeuksien muutokset erilaisissa vaihtoehdoissa Lahti, Nastola Lahden kaupunki Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami
LisätiedotPohjois-Tammelan järvien tulvavesien ja alimpien vedenkorkeuksien tasaaminen, vesistömallinnus
S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A TAMMELAN KUNTA Pohjois-Tammelan järvien tulvavesien ja alimpien vedenkorkeuksien tasaaminen, vesistömallinnus Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 659-P17905
LisätiedotIso-Lamujärven alustava pohjapatolaskelma
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Iso-Lamujärven alustava pohjapatolaskelma 28.9.2015 Insinööritoimisto Pekka Leiviskä www.leiviska.fi 2 Sisällysluettelo 1 ASETETTU TAVOITE... 3 2 KÄYTETTÄVISSÄ OLEVA AINEISTO...
LisätiedotKevättömän ja Pöljänjärven alivedenkorkeuden nostaminen -hanke Esiselvitykset ja kunnan päätökset
Kevättömän ja Pöljänjärven alivedenkorkeuden nostaminen -hanke Esiselvitykset ja kunnan päätökset Yleisötilaisuus 25.9.2012 Ympäristönsuojelutarkastaja Matti Nousiainen Siilinjärven kunta Taustaa Ranta-asukkaat
LisätiedotKevätön ja Pöljänjäreven alivedenkorkeuden nostaminen
Kevätön ja Pöljänjäreven alivedenkorkeuden nostaminen Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet Pohjois-Savon ELY-keksus, Tuulikki Miettinen 10.7.2012 1 Aiemmat hankkeet Järvet laskettu vuonna1909 laskun
LisätiedotPIELISEN JUOKSUTUKSEN KEHITTÄMINEN
20.12.2010 PIELISENJUOKSUTUKSENKEHITTÄMINEN Yhteenvetovuosina2007 2010tehdyistäselvityksistä OyVesirakentajaPohjois-Karjalanelinkeino-,liikenne-jaympäristökeskus SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 2. Alueenkuvaus...
LisätiedotJÄNI- JA HEINIJÄRVEN VEDENKORKEUDEN NOSTO
FCG Finnish Consulting Group Oy Tammelan kunta JÄNI- JA HEINIJÄRVEN VEDENKORKEUDEN NOSTO Esiselvitys 30309-P11912 16.9.2010 FCG Finnish Consulting Group Oy Esiselvitys 1 ( 12 ) SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto...
LisätiedotSelvitys Kotijoen purkautumiskykyä heikentävistä tekijöistä (Kotijoen mittaus, HEC-RAS mallinnus ja arviot toimenpiteistä)
Sivu 1 / 4 Selvitys Kotijoen purkautumiskykyä heikentävistä tekijöistä (Kotijoen mittaus, HEC-RAS mallinnus ja arviot toimenpiteistä) 1. Yleistä Kiljanrannan kyläyhdistys ry on tilannut Maveplan Oy:ltä
LisätiedotPohjapatojen suunnittelussa huomioitavaa. Varsinais-Suomen ELY- Keskus, Veijo Heikkilä
Pohjapatojen suunnittelussa huomioitavaa Varsinais-Suomen ELY- Keskus, Veijo Heikkilä 25.11.2013 Vesiasetus 11 Työkohteista sekä rakennelmista ja laitteista laadittavat piirustukset Alueesta, jolle vesitaloushankkeen
LisätiedotEURAJOEN YLÄOSAN TULVASUOJELU. Varsinais-Suomen ELY-keskus.
EURAJOEN YLÄOSAN TULVASUOJELU Varsinais-Suomen ELY-keskus. 14.2.2019 Perustiedot Eurajoen yläosasta Eurajoen yläosaksi kutsutaan jokiosuutta Eurakoskelta Kauttualle, osuuden pituus 14 km. Pituuskaltevuus
LisätiedotPEKKA TAHTINEN 17610 AUTTOINEN RAUTJÄRVEN POHJAPATO. Padaslokl, Auttolnen. Yleissuunnitelma
PEKKA TAHTINEN 17610 AUTTOINEN RAUTJÄRVEN POHJAPATO Padaslokl, Auttolnen Yleissuunnitelma Si sällvsluettelo 1. Suunnitelman tavoitteet ja taustatiedot... '...'..'...'...'.. '..3 1.1 Sijainti......3ja4
LisätiedotKevättömän ja Pöljänjärven säännöstely ja vesioikeudellisen yhteisön sääntöjen vahvistaminen,
Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 12/2016/2 Dnro ISAVI/1278/2015 Annettu julkipanon jälkeen 17.3.2016 ASIA HAKIJA Kevättömän ja Pöljänjärven säännöstely ja vesioikeudellisen yhteisön sääntöjen vahvistaminen, Siilinjärvi
LisätiedotLAN TULVIIN JA SIIKAJOEN BIFURKAATIO MUSTAJOEN KAUTTA TEMMESJOKEEN
Vastaanottaja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Asiakirjatyyppi Alustava selvitys Päivämäärä 10.10.2014 Viite 1510007427 RUUKINKOSKEN POHJAPADON VAIKUTUS MANKI- LAN TULVIIN JA SIIKAJOEN BIFURKAATIO MUSTAJOEN
LisätiedotPohjapatohankkeet Vehkajoella ja Vaalimaanjoella. Vesistökunnostuspäivät , Tampere Vesa Vanninen, Varsinais-Suomen ELY-keskus
Pohjapatohankkeet Vehkajoella ja Vaalimaanjoella Vesistökunnostuspäivät 13.-14.6.2017, Tampere Vesa Vanninen, Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Valuma-alue 380 km 2 Pituus n. 40 km Laskee Suomenlahteen Haminassa
LisätiedotLahden kaupunki Hämeen ELY-keskus
11.12.2017 Esiselvitys Ruuhijärven, Salajärven ja Kukkasjärvien vedenkorkeusvaihtelun muuttamismahdollisuuksista Lahti, Nastola Lahden kaupunki Hämeen ELY-keskus 1 Sisällys 1 Tausta... 4 2 Lähtötiedot...
LisätiedotTammelan Pyhäjärven ja Loimijoen vedenkorkeus- ja virtaama-analyysi
Suomen ympäristökeskus SYKE Tammelan Pyhäjärven ja Loimijoen vedenkorkeus- ja virtaama-analyysi Loimijoen padotus- ja juoksutusselvitys Oksala Alina 30.8.2017 Kuhalankosken pato. Hämeen ELY-keskus. Sisällys
LisätiedotMouhijärven ja Kiikoisjärven ilmastonmuutoslaskennat. Miia Kumpumäki Suomen ympäristökeskus Kevät 2018
Mouhijärven ja Kiikoisjärven ilmastonmuutoslaskennat Miia Kumpumäki Suomen ympäristökeskus Kevät 2018 Vesistömallilaskennat tässä projektissa Mouhi- ja Kiikoisjärven säännöstelyselvitykseen osallistuminen.
LisätiedotHydrologia. Munakan W-asema Kyrönjoella
Hydrologia L11 Altaiden vedenkorkeudet Tilastollista hydrologiaa Munakan W-asema Kyrönjoella 15/01/2013 WETA150 Hydrologia T.Huttula 2 1 Matalan rannan W-mittaus 15/01/2013 WETA150 Hydrologia T.Huttula
LisätiedotSaloistenjärven ja Kyynäräjärven vedenkorkeuden noston rakennussuunnitelma
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TAMMELAN KUNTA Saloistenjärven ja Kyynäräjärven vedenkorkeuden noston rakennussuunnitelma Työselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 30309-P17905 Työselostus 1 (6)
LisätiedotPÄÄTÖS Nro 58/2011/2 Dnro ISAVI/30/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 25.10.2011
Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 58/2011/2 Dnro ISAVI/30/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 25.10.2011 HAKIJA Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ASIA Virtausaukon tekeminen
LisätiedotKauvatsanjoen reitin vesitaloudellinen kehittäminen -Ilmastonmuutoksen vaikutusten tarkastelu suhteessa nykyisiin säännöstelylupiin
Kauvatsanjoen reitin vesitaloudellinen kehittäminen -Ilmastonmuutoksen vaikutusten tarkastelu suhteessa nykyisiin säännöstelylupiin Yleisötilaisuus Toukolan koulu, Sastamala 30.10.2018 Vanhempi asiantuntija
LisätiedotInarijärven säännöstelyn toteutuminen vuosina Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Inarijärven säännöstelyn toteutuminen vuosina 2014 2015 Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Juha-Petri Kämäräinen 17.9.2015 Keskiennusteen (15.9.2014) mukainen suunnitelma 15.9.2014 ennuste
LisätiedotMINIMIVIRTAAMA KALATIEN TOIMINNAN KANNALTA. Esa Laajala Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
MINIMIVIRTAAMA KALATIEN TOIMINNAN KANNALTA Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus SISÄLTÖ VIRTAAMA Mikä se on ja miten se lasketaan? Virtaamien vaihteleminen Minimivirtaamat luonnon
LisätiedotFCG Finnish Consulting Group Oy. Tammelan kunta JÄNIJÄRVEN POHJAPATO. Rakennussuunnitelma 30309-P11912
FCG Finnish Consulting Group Oy Tammelan kunta JÄNIJÄRVEN POHJAPATO Rakennussuunnitelma 30309-P11912 ENNAKKOKOPIO 10.6.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Rakennussuunnitelma I 10.6.2011 SISÄLLYSLUETTELO
LisätiedotYmpäristövirtaamien toteutus Pohjois-Pohjanmaalla -kohteet ja eri etenemistavat-
Ympäristövirtaamien toteutus Pohjois-Pohjanmaalla -kohteet ja eri etenemistavat- Kimmo Aronsuu, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2018 Oulu 12.6.2018 Ympäristövirtaaman
LisätiedotLyhytaikaissäätöselvityksen tulokset. Pielisen juoksutuksen kehittämisen neuvotteluryhmä
Lyhytaikaissäätöselvityksen tulokset Pielisen juoksutuksen kehittämisen neuvotteluryhmä Esityksen sisältö Pielisjoen lyhytaikaissäätöselvityksen tausta ja tavoitteet Pielisjoen mallinnuksen periaatteet
LisätiedotPuulaan laskevien virtavesien kalataloudellinen kunnostaminen
Puulaan laskevien virtavesien kalataloudellinen kunnostaminen Kangasniemi 25.11.2015 Kalastusbiologi Teemu Hentinen puh. 029 502 4037 tai teemu.hentinen@ely-keskus.fi Puulaan laskevien virtavesien kalataloudellinen
LisätiedotSUUNNITTELUKESKUS OY SELVITYS 1(6) Helsinki/M Vähäkäkelä 2.2.2005 4899-C5527
SELVITYS 1(6) Satamatekninen ENNAKKOKOPIO Helsinki/M Vähäkäkelä 2.2.2005 4899-C5527 ISOJÄRVEN VESIENSUOJELUYHDISTYS R.Y. TEKNINEN SELVITYS ISOJÄRVEN VEDENKORKEUDEN NOSTOMAHDOLLISUUKSISTA 1 JOHDANTO Isojärven
LisätiedotVantaanjoen yläosan virtausmallinnus Mallin päivitys Peltosaaresta Väinö Sinisalon kadulta alkaen m Herajoen liittymäkohdan alapuolelle
17.12.2015 Vantaanjoen yläosan virtausmallinnus Mallin päivitys Peltosaaresta Väinö Sinisalon kadulta alkaen 100 200 m Herajoen liittymäkohdan alapuolelle Hämeen ELY-keskus Ympäristötekniikan insinööritoimisto
Lisätiedot53 Kalajoen vesistöalue
Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 125(196) 53 Kalajoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 4 247 km 2 Järvisyys 1,8 % Suojelu (koskiensuojelulaki 35/1987) nro 34, Siiponjoki nro 35, Hamari jokisuu Vesistönro
LisätiedotKiimingin yksityiskohtaiset tulvavaarakartat
Tulvavaarakartan laatiminen Dnro: POPELY/1/07.02/2011 Kiimingin yksityiskohtaiset tulvavaarakartat Diar Isid Pohjois-pohjanmaan ELY-keskus Raportti 9.3.2012 POHJOIS-POHJANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA
LisätiedotLoppuuko Loimijoesta vesi. HAMK Tammelan Pyhäjärven Kuivajärven Suojeluyhdistys ry Matti Salo
Loppuuko Loimijoesta vesi HAMK 4.5.2019 Tammelan Pyhäjärven Kuivajärven Suojeluyhdistys ry Matti Salo Loppuuko Loimijoesta vesi Ei lopu, mutta Pyhäjärvestä ja Kuivajärvestä loppuu, ellei jotain tehdä!
LisätiedotPielisen säännöstelyselvitykset. Yhteenveto keskeisimmistä tuloksista Neuvottelu
Pielisen säännöstelyselvitykset Yhteenveto keskeisimmistä tuloksista Neuvottelu 16.6.2014 Pielinen ympäristöineen SYKE ja Maanmittauslaitos 7/MML/10 Pielisen säännöstelyselvitykset Aloitteentekijöinä selvitystyölle
LisätiedotPorin JOKIKESKUS 1(6) Vesistö
Porin JOKIKESKUS 1(6) 1. VESISTÖ Kokemäenjoen vesistön valuma-alueen pinta-ala on noin 27.000 km 2 ja järvisyysprosentti noin 11. on Suomen neljänneksi suurin. 2. TILASTO- JA HISTORIATIETOA Porin läpi
LisätiedotKORTTEISEN TEKOJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN LOPETTAMINEN, KALATIEN, POHJAPADON JA SILLAN RAKENTAMINEN, MUUTOSSUUNNITTELUN TIEDOTUSTILAISUUS
4.10.2013 KORTTEISEN TEKOJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN LOPETTAMINEN, KALATIEN, POHJAPADON JA SILLAN RAKENTAMINEN, MUUTOSSUUNNITTELUN TIEDOTUSTILAISUUS Hanke: Paikka: Aika: Läsnä: Kortteisen tekojärven säännöstelyn
LisätiedotYMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 113/2004/4 Dnro LSY-2003-Y-318. Pohjapatojen rakentaminen Kälviänjokeen ja Vähäjokeen, Kälviä
LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 113/2004/4 Dnro LSY-2003-Y-318 Annettu julkipanon jälkeen 22.12.2004 ASIA LUVAN HAKIJA Pohjapatojen rakentaminen Kälviänjokeen ja Vähäjokeen, Kälviä
LisätiedotHelsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä 2010:1. Helsingin kaupungin tulvastrategia
Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä 200: Helsingin kaupungin tulvastrategia Tulviin varautuminen Helsingin kaupungissa Joulukuu 2008 Viite: 8220495 Pvm: 9.2.2008
LisätiedotSelvitys Isojärven säännöstelyn vaikutuksista Merikarvianjokeen ja Pohjajokeen, Pomarkku ja Siikainen
Etelä-Suomi Päätös Nro 32/2012/2 Dnro ESAVI/132/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 14.2.2012 ASIA Selvitys Isojärven säännöstelyn vaikutuksista Merikarvianjokeen ja Pohjajokeen, Pomarkku ja Siikainen
LisätiedotKarvianjoen vesistön alaosan säännöstelyjen kehittäminen
Karvianjoen vesistön alaosan säännöstelyjen kehittäminen Liite ELY-keskuksen ja kuntien väliseen puitesopimukseen 1. Johdanto Karvianjoen vesistön säännöstelyjen kehittämistarkastelut toteutettiin pääosin
LisätiedotKiinteän padon rakentaminen Tervapuroon Niemelänjärven kunnostustarkoituksessa, Keuruu
PÄÄTÖS Nro 168/08/1 Dnro ISY-2008-Y-142 Annettu julkipanon jälkeen 15.12.2008 HAKIJA Keuruun kaupunki ASIA Kiinteän padon rakentaminen Tervapuroon Niemelänjärven kunnostustarkoituksessa, Keuruu HAKEMUS
LisätiedotVedenpinnan nosto on vuosien työ milloin se kannattaa? Vauhtia vesienhoitoon järvi-ilta
Vedenpinnan nosto on vuosien työ milloin se kannattaa? Vauhtia vesienhoitoon järvi-ilta 7.11.2018 Kuva: Taina Bister Toisveden luusuaan Horhankoskelle v. 2018 valmistunut yli 90 m leveä pohjapato ja kunnostettua
LisätiedotKUSIANJOEN KALATIEN YLEISSUUNNITELMA. Sotkamo
KUSIANJOEN KALATIEN YLEISSUUNNITELMA Sotkamo KAINUUN ETU OY Kainuun vaelluskalahanke Lönnrotinkatu 1, 87100 KAJAANI, Finland +358-50-5859459 simo.yli-lonttinen@kainuunetu.fi Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ...
LisätiedotPYHÄJOKI, OULAISTEN ALUEEN TULVAKARTAT HW1/20 HW1/1000
POHJOIS-POHJANMAAN YMPÄRISTÖKESKUS PYHÄJOKI, OULAISTEN ALUEEN TULVAKARTAT HW1/20 HW1/1000 17.10.2008 Insinööritoimisto Pekka Leiviskä Vauhtipyörä 4, 91800 Tyrnävä www.leiviska.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ...3
LisätiedotLuukosken myllypadon korvaaminen pohjapadolla, Kouvola
Etelä-Suomi Päätös Nro 194/2011/4 Dnro ESAVI/321/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 23.9.2011 ASIA HAKIJA Luukosken myllypadon korvaaminen pohjapadolla, Kouvola Metsähallitus HAKEMUS Metsähallitus on
LisätiedotPaimionjoen säännöstelyn kehittämissuunnitelma
VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Paimionjoen säännöstelyn kehittämissuunnitelma Raportti ENNAKKOKOPIO FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P26028 Raportti ENNAKKOKOPIO Puuronen Elisa Sisällysluettelo 1 JOHDANTO...
LisätiedotJUUANJOEN VIRTAVESIEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS
JUUANJOEN VIRTAVESIEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS Manu Vihtonen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke 2009 53 9 VEPSÄNJOEN KARTOITETUT KOSKET JA TOIMENPIDESUOSITUKSET 9.1 Ilvolankoski Vepsänjoen
LisätiedotLAPUANJOEN VESISTÖALUEEN MONITAVOITEARVIOINNIN TYÖPAJA II
LAPUANJOEN VESISTÖALUEEN MONITAVOITEARVIOINNIN TYÖPAJA II 5.11.2013 ASIANTUNTIJA-ARVIOINNISSA JA TYÖPAJASSA II KÄYTETYT ARVIOINTIASTEIKOT 1. TULVAHAITTOJEN VÄHENEMINEN MERKITTÄVÄLLÄ TULVARISKIALUEELLA
LisätiedotVesilain vastainen rakentaminen Ympäristörikosten torjunnan koulutusohjelma
Vesilaki yleistä Vesilain vastainen rakentaminen Ympäristörikosten torjunnan koulutusohjelma 2017-2018 14.2.2018 Ympäristöneuvos Arto Paananen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 13.6.2016- Pirkanmaan
LisätiedotYMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 98/2008/4 Dnro LSY 2007 Y 249 Annettu julkipanon jälkeen Tuiskulan myllypadon kunnostaminen, Köyliö
LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 98/2008/4 Dnro LSY 2007 Y 249 Annettu julkipanon jälkeen 30.9.2008 ASIA LUVAN HAKIJA Tuiskulan myllypadon kunnostaminen, Köyliö Köyliön kunta HAKEMUS
LisätiedotTURUN KAUPPATORI TARKASTELU TORISEUDUN VESIHUOLLOSTA SUUNNITELMASELOSTUS. Turun kaupunki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Suunnittelutoimisto 26.1.
Turun kaupunki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Suunnittelutoimisto TURUN KAUPPATORI TARKASTELU TORISEUDUN VESIHUOLLOSTA SUUNNITELMASELOSTUS 26.1.2012 Ramboll Finland Oy, Kotipaikka Espoo, Y-tunnus 0101197-5,
LisätiedotKiinteistö Oy Kellokosken Tehtaat Kellokosken voimalaitospadon vahingonvaaraselvitys Oy Vesirakentaja
Kiinteistö Oy Kellokosken Tehtaat Kellokosken voimalaitospadon vahingonvaaraselvitys Oy Vesirakentaja 1.6.2006 Oy Vesirakentaja Puhelin Telefax Sähköposti Kotisivu Hiihtomäentie 39 A 1 00800 HELSINKI (09)
LisätiedotRauhajärven käyttäjäkysely
Rauhajärven käyttäjäkysely Yhteenvetoraportti Vastausmäärä 75 VESISTÖN KÄYTTÖ Mihin vesistön käyttäjäryhmään kuulutte? Voitte valita useita vaihtoehtoja. 1. Rauhajärven rantaasukas (vakituinen asuminen)
LisätiedotKiinteän padon rakentaminen Kirkkokanavaan Isorimpin lintuveden kunnostamistarkoituksessa ja töidenaloittamislupa, Keuruu
PÄÄTÖS Nro 20/06/1 Dnro ISY-2005-Y-186 Annettu julkipanon jälkeen 1.2.2006 HAKIJA Keski-Suomen ympäristökeskus ASIA Kiinteän padon rakentaminen Kirkkokanavaan Isorimpin lintuveden kunnostamistarkoituksessa
LisätiedotPidisjärven tulvavaarakartat HW1/20 HW1/1000
POHJOIS-POHJANMAAN YMPÄRISTÖKESKUS Pidisjärven tulvavaarakartat HW1/20 HW1/1000 30.04.2007 Insinööritoimisto Pekka Leiviskä Vauhtipyörä 4, 91800 Tyrnävä www.leiviska.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ...3
LisätiedotLUPAPÄÄTÖS Nro 1/06/2 Dnro Psy-2005-y-123 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA
LUPAPÄÄTÖS Nro 1/06/2 Dnro Psy-2005-y-123 Annettu julkipanon jälkeen 2.1.2006 1 ASIA LUVAN HAKIJA Kalajoen vesistön vedenjuoksun säännöstelyä koskevan vesioikeuden päätöksen nro 44/74/I lupamääräyksen
LisätiedotHämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma
Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma Janne Ruokolainen Raportti nro 6/2015 Sisällys 1 Kohteen yleiskuvaus ja hankkeen tavoitteet... 2 2 Toimenpiteet... 2 2.1 Joutsiniementien
LisätiedotVesistö ja keskivedenkorkeus. Jari Hakala, SYKE, Vesikeskus, Haja-asutuksen jätevesineuvojien koulutus,
Vesistö ja keskivedenkorkeus Jari Hakala, SYKE, Vesikeskus, Haja-asutuksen jätevesineuvojien koulutus, 7.4.2017 Sisältö Vesistö Rantaviiva Keskivesi Näiden keskinäiset yhteydet 2 Vesistö Vesilain 1. luvun
LisätiedotSiikajoki Ruukin alueen yksityiskohtaiset tulvavaarakartat HW1/20 HW1/1000
SIIKAJOEN KUNTA Siikajoki Ruukin alueen yksityiskohtaiset tulvavaarakartat HW1/20 HW1/1000 6.9.2011 Insinööritoimisto Pekka Leiviskä Vauhtipyörä 4, 91800 Tyrnävä www.leiviska.fi SISÄLLYSLUETTELO 2 SISÄLLYSLUETTELO...2
LisätiedotVesistöjen säännöstelyn haasteet
Vesistöjen säännöstelyn haasteet Olli-Matti Verta, 30.3.2010 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 1.4.2010 1 Esityksen sisältö Ilmastonmuutoksen ennustetut vaikutukset vesistöjen vedenkorkeuksiin
LisätiedotYMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 51/2008/3 Dnro LSY 2006 Y 329
LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 51/2008/3 Dnro LSY 2006 Y 329 Annettu julkipanon jälkeen 16.5.2008 ASIA LUVAN HAKIJAT Koenjoen kunnostus ruoppaamalla ja rakentamalla kolme pohjapatoa
Lisätiedot49 Perhonjoen vesistöalue
Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 117(196) 49 Perhonjoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 2 524 km 2 Järvisyys 3,4 % Suojelu (koskiensuojelulaki 35/1987) nro 32, Murikinkoski rautatiesilta Vesistönro
LisätiedotKYYVEDEN KYSELY. Yhteenvetoraportti vastausmäärä 322 VESISTÖN KÄYTTÖ
KYYVEDEN KYSELY Yhteenvetoraportti vastausmäärä 322 VESISTÖN KÄYTTÖ Mihin vesistön käyttäjäryhmään kuulutte? Voitte valita useita vaihtoehtoja. 1. Kyyveden rantaasukas (vakituinen asuminen) Kyyveden vapaaajan
LisätiedotKunnostuksen suunnittelu Alavus Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami Aho DI Jami Aho
Kunnostuksen suunnittelu Alavus 13.10.2016 Aho DI Jami Aho Yrittäjä ja suunnittelija Jami Aho DI ympäristötekniikka, Tampereen TKK 2001 Yritystoimintaa vuodesta 2002 Päätoimiala vesistösuunnittelu Järvien
LisätiedotASIA Hiukkasen järven kunnostamista aliveden pintaa nostamalla koskevan, annetun lupapäätöksen nro 118/04/2 muuttaminen, Mäntyharju
Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 12/2012/2 Dnro ISAVI/68/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 21.2.2012 ASIA Hiukkasen järven kunnostamista aliveden pintaa nostamalla koskevan, 17.11.2004 annetun lupapäätöksen nro
LisätiedotEhdotus Menkijärven kunnostuksen. velvoitetarkkailuohjelmaksi
Ehdotus Menkijärven kunnostuksen velvoitetarkkailuohjelmaksi Martti Mäkitalo Menkijärvi 9.2.2019 JOHDANTO Länsi ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt 1.2.2016 Menkijärven jakokunnalle luvan Menkijärven
LisätiedotHydrologiset tarkastelut Satakunnassa
Hydrologiset tarkastelut Satakunnassa Tiia Vento, Markus Huttunen Vesikeskus/vesistömalliryhmä Suomen ympäristökeskus 27.01.2015 Sisällys 1 VEMALA-malli... 1 2 Lapinjoki 33... 3 3 Pyhäjoki 34.06... 6 1
LisätiedotInarijärven säännöstelyn kehittyminen
Inarijärven säännöstelyn kehittyminen Vedenkorkeusmittareihin perustuva vaikutustarkastelu Teemu Nurmi, Suomen ympäristökeskus Inarijärven seurantaryhmän kokous Esityksen sisältö Mittaritarkastelun taustaa
LisätiedotMallusjärven Vähäjoen Hakoistenkosken säännöstelypadon korvaaminen kiinteällä padolla, Orimattila.
PÄÄTÖS Nro 101/08/1 Dnro ISY-2007-Y-253 Annettu julkipanon jälkeen 11.7.2008 HAKIJA Orimattilan kaupunki ASIA Mallusjärven Vähäjoen Hakoistenkosken säännöstelypadon korvaaminen kiinteällä padolla, Orimattila.
LisätiedotPuikonkosken pohjapadon rakentaminen Putkilahden virkistys- ja luontoarvojen säilyttämistä
PÄÄTÖS Nro 75/08/2 Dnro ISY-2008-Y-38 Annettu julkipanon jälkeen 11.7.2008 HAKIJA Rantasalmen kunta ASIA Puikonkosken pohjapadon rakentaminen Putkilahden virkistys- ja luontoarvojen säilyttämistä varten,
LisätiedotPaimionjoki voimantuotannossa
Paimionjoki voimantuotannossa Paimionjoki - seminaari 15.6. 2011 Paimio 1 Fortum tänään Power-divisioonaan kuuluvat Fortumin sähköntuotanto, fyysinen tuotannonohjaus ja trading-toiminta, voimalaitosten
LisätiedotRaportti 1 (13) Marja Savolainen 18.11.2005 HYDRO-772
Raportti 1 (13) Tarkastaja, pvm Markku Lahti 12.12.2005 Hyväksyjä, pvm Jukka Muotka 12.12.2005 VIRKISTYSKÄYTÖN KANNALTA SOPIVIEN VEDENKORKEUSVYÖHYKKEIDEN ARVIOINTI KYYVEDELLÄ 1 JOHDANTO... 2 2 VIRKISTYSKÄYTTÖMALLIN
LisätiedotPaimionjoki voimantuotannossa
Paimionjoki voimantuotannossa Teemaryhmäpalaveri 16.3.2011 Tarvashovi 1 Fortum tänään Power-divisioonaan kuuluvat Fortumin sähköntuotanto, fyysinen tuotannonohjaus ja trading-toiminta, voimalaitosten käyttö,
LisätiedotPIRSKE. Tanja Dubrovin, SYKE
PIRSKE Tanja Dubrovin, SYKE 10.5.2016 2 Vaihtoehdot hieman kärjistäen korostavat tiettyjä tavoitteita Tarkoituksena havainnollistaa erilaisten tavoitteiden ristiriitaisuutta ja erilaisten toteutusten vaikutuksia
LisätiedotPatorakenteiden periaatekuvia
Patorakenteiden periaatekuvia Piirrokset: Jari Kostet, MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko Muuttola, Harri Hepo-Oja, Jarkko Nurmi, Reijo Orava, MKJ Patorakenteet Munkin ja tulvauoman sijoittaminen
Lisätiedot1) Tulvavahinkojen väheneminen
LAPUANJOEN TULVATYÖPAJA III 14.4.214, TAUSTA-AINEISTO JA KYSELYLOMAKE 1) Tulvavahinkojen väheneminen ja erityiskohteiden suojaus penkereillä VE 3 Lapuan taajama 1/5 1/1 1/25 Muut alueet hyvä hyvä koht
LisätiedotItä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa 1.1.2010 lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston
1 Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 70/10/2 Dnro ISAVI/21/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 30.6.2010 Itä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa 1.1.2010 lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston
LisätiedotPÄÄTÖS Nro 5/07/1 Dnro ISY-2006-Y-171 Annettu julkipanon jälkeen Keski-Suomen tiepiiri
PÄÄTÖS Nro 5/07/1 Dnro ISY-2006-Y-171 Annettu julkipanon jälkeen 3.1.2007 HAKIJA Keski-Suomen tiepiiri ASIA Lapiojoen sillan rakentaminen ja Lapiojoessa olevan säännöstelypadon korvaaminen pohjapadolla
LisätiedotPÄÄTÖS Nro 17/2011/2 Dnro ISAVI/205/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 1.4.2011
Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 17/2011/2 Dnro ISAVI/205/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 1.4.2011 HAKIJA Ahti Kopponen ASIA Ala-Paukkajan järven säännöstelypatojen muuttaminen kiinteiksi
LisätiedotKopakkaojan (53.027) luonnontilaisuus. Jermi Tertsunen, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Kopakkaojan (53.027) luonnontilaisuus Jermi Tertsunen, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 29.01.2014 1 VL 5. Luku (Ojitus) 3 Ojituksen luvanvaraisuus Ojituksella sekä ojan käyttämisellä
LisätiedotKunnostuksen suunnittelu Alavus Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami Aho DI Jami Aho
Kunnostuksen suunnittelu Alavus 13.10.2016 Aho DI Jami Aho Yrittäjä ja suunnittelija Jami Aho DI ympäristötekniikka, Tampereen TKK 2001 Yritystoimintaa vuodesta 2002 Päätoimiala vesistösuunnittelu Järvien
LisätiedotTULVAVESIEN PIDÄTTÄMINEN VALUMA ALUEELLA
TULVAVESIEN PIDÄTTÄMINEN VALUMA ALUEELLA ESIMERKKIKOHTEENA VÄÄRÄJOEN KORTEJÄRVI Helsinki 7.12.2006 Ville Keskisarja Suomen ympäristökeskus, AO/Vesivarayksikkö Heikki Nikkarikoski Pohjois Pohjanmaan ympäristökeskus
LisätiedotPohjapadon rakentaminen Iso-Nivun luusuaan järven kunnostamiseksi ja vedenkorkeuden ennallistamiseksi, Pieksänmaa.
PÄÄTÖS Nro 112/05/2 Dnro ISY-2004-Y-228 Annettu julkipanon jälkeen 23.11.2005 HAKIJA Karjalankylän osakaskunta ASIA Pohjapadon rakentaminen Iso-Nivun luusuaan järven kunnostamiseksi ja vedenkorkeuden ennallistamiseksi,
LisätiedotPÄÄTÖS Nro 55/05/1 Dnro ISY-2005-Y-65 Annettu julkipanon jälkeen Keski-Suomen ympäristökeskus
PÄÄTÖS Nro 55/05/1 Dnro ISY-2005-Y-65 Annettu julkipanon jälkeen 15.6.2005 HAKIJA Keski-Suomen ympäristökeskus ASIA Särkilammen lintuveden kunnostaminen, Uurainen. HAKEMUS Hakija on ympäristölupavirastoon
LisätiedotPäätös. Nro 98/2010/4 Dnro ESAVI/232/04.09/2010. Annettu julkipanon jälkeen 17.6.2010
Päätös Etelä-Suomi Nro 98/2010/4 Dnro ESAVI/232/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 17.6.2010 ASIA Voikkaan voimalaitospadon hiomokanavan ja nipunsiirtokanavan vesiteiden sulkeminen sekä töiden aloittaminen
LisätiedotSATAKUNNAN PINTAVESIEN TOIMENPIDEOHJELMAEHDOTUKSESTA Vesistökohtaiset kehittämistarpeet
Yhdistyksen nimi: Lounais-Suomen vapaa-ajankalastajapiiri ry Yhdistyksen kotikunta: Raisio Puheenjohtaja: Veikko Meskanen Osoite: Vehaksentie 220 23310 Taivassalo Sähköposti: tavemesk@taivassalo.fi Puhelin:
Lisätiedot+77.75 +77.91 +77.97 +77.70 +77.93 +78.03 +77.95 +81.03 56.25 76.25 +77.82 +77.79 +78.27 +77.78. Op+76.60 +77.95 +77.63 +77.77 +77.
+77.93 +77.94 Rummunharja+78.42 78.73 +78.49Op+76.57 +78.7 +77.82 +77.85 +77.93 6 1 Uoma 6a+77.75 +78.17 +77.91 +78.12 7 2 1 8 3 2 9 +77.57 Eristysoja +81.3 +78.3 Op+76.3 +77.95 +77.65 +77.68 +77.66 +77.82
LisätiedotJuha Laasonen 26.8.2013
1 (6) LOHIJÄRVEN MAAPADON MÄÄRÄAIKAISTARKASTUS V.. PTL 19.2 MUKAINEN YHTEENVETO EDELLISEN MÄÄRÄAIKAISTARKASTUKSEN JÄLKEEN TEHDYISTÄ TÖISTÄ, TARKASTUKSISTA JA MITTAUKSISTA SEKÄ ALUSTAVA ARVIO PADON KUNNOSTA
LisätiedotPielisjoen ranta-asukkaiden haastattelut Yhteenveto tuloksista. Marja Wuori
Pielisjoen ranta-asukkaiden haastattelut Yhteenveto tuloksista Marja Wuori Sisältö Yleistä Haastateltavat Virkistyskäyttö Kokemukset vedenkorkeuksista Yleistä Yläosa: Uimaharju-Kaltimo Keskiosa: Kaltimo-Kuurna
LisätiedotItä-Suomen vesioikeus on 20.6.1972 antamallaan päätöksellä nro 35/Ym/72 myöntänyt
Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 50/2012/2 Dnro ISAVI/95/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 26.6.2012 ASIA HAKIJA Unnukan-Kallaveden säännöstelymääräysten tarkistaminen sekä Konnuskosken ja Karvionkosken pohjapatojen
LisätiedotRovaniemi T.Kilpiö, M.Talvensaari, I.Kylmänen 23.02.2009
LAUSUNTO 1 (2) Rovaniemi T.Kilpiö, M.Talvensaari, I.Kylmänen 23.02.2009 KOLLAJAN ALLAS Lausunto hankkeen vaikutuksista jääolosuhteisiin Iijoella Haapakosken voimalaitoksen yläpuolisella ns. luonnonuomalla
LisätiedotTuusulan kunnan rantaraitti selvitysvaihe 3
Tuusulan kunnan rantaraitti selvitysvaihe 3 17.12.2016 Ksu Kelluva rantaraitti Selvityskohde sijaitsee Tuusulan kunnan alueella Tuusulanjärven eteläpäässä. Suunniteltu rantaraitti sijaitsee Gustavelundin
LisätiedotGaula Flyfishing Lodge - Alueet
Gaula Flyfishing Lodge - Alueet Beat 1 Rostad, Sanden Rostad. Oikea ranta. Rostad on kalastusalueen ylin pooli ja on pituudeltaan noin 500 metriä. Se on luonteeltaan hitaasti virtaavaa syvää nivaa kosken
LisätiedotEURENINKADUN HULEVESITARKASTELU
FCG Finnish Consulting Group Oy Hämeenlinnan kaupunki EURENINKADUN HULEVESITARKASTELU RAPORTTILUONNOS 31102 -P17030 FCG Finnish Consulting F Group Oy Eureninkadun hulevesitarkastelu I SISÄLLYSLUETTELO
LisätiedotBeat 1 Rostad ja Sanden
Beat 1 Rostad ja Sanden Rostad. Oikea ranta. Rostad on kalastusalueen ylin pooli ja on pituudeltaan noin 500 metriä. Se on luonteeltaan hitaasti virtaavaa syvää nivaa kosken yläpuolella. Täällä ranta on
LisätiedotLUPAPÄÄTÖS Nro 24/09/2 Dnro Psy-2008-y-187 Annettu julkipanon jälkeen 10.3.2009 ASIA LUVAN HAKIJAT
1 LUPAPÄÄTÖS Nro 24/09/2 Dnro Psy-2008-y-187 Annettu julkipanon jälkeen 10.3.2009 ASIA Siirtoviemärin ja runkovesijohdon rakentaminen Tujuojan, Kuonanjoen, Kuonanjoen täyttökanavan ja Lohijoen alitse sekä
LisätiedotPÄÄTÖS Nro 15/2011/2 Dnro ISAVI/195/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen
Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 15/2011/2 Dnro ISAVI/195/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 31.3.2011 HAKIJA Sysmäjärven järjestely-yhtiö ASIA Sysmäjärven järjestelypadon muuttaminen kiinteäkynnyksiseksi
LisätiedotISTO väliseminaari 5.3.2008, Lammi. Noora Veijalainen, Tanja Dubrovin, Bertel Vehviläinen ja Mika Marttunen
ISTO väliseminaari 5.3.2008, Lammi Noora Veijalainen, Tanja Dubrovin, Bertel Vehviläinen ja Mika Marttunen Suomen ympäristökeskuksen Hydrologian ja Vesivara yksikköjen projekti Arvioidaan ilmastonmuutoksen
LisätiedotPadotus- ja juoksutusselvitys
Padotus- ja juoksutusselvitys Iso-Lamujärvi Pyhännän kunta LAATIJAT: POHJOIS-POHJANMAAN ELY-KESKUS: ERIKA TOIVONEN, VELI-PEKKA LATVALA, KIMMO ARONSUU JA KAISA KETTUNEN SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS: JARI UUSIKIVI
Lisätiedot