YHTEENVETORAPORTTI KEVÄTÖN- JA PÖLJÄNJÄRVEN ALIVEDENKORKEUDEN NOSTAMISVAIHTOEHDOISTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YHTEENVETORAPORTTI KEVÄTÖN- JA PÖLJÄNJÄRVEN ALIVEDENKORKEUDEN NOSTAMISVAIHTOEHDOISTA"

Transkriptio

1 Päivämäärä YHTEENVETORAPORTTI KEVÄTÖN- JA PÖLJÄNJÄRVEN ALIVEDENKORKEUDEN NOSTAMISVAIHTOEHDOISTA SIILINJÄRVI Laatinut Dipl.ins. Hannu Alatalo Maveplan Oy

2 1. JOHDANTO Kesällä 2012 Maveplan Oy käynnisti Pohjois-Savon ELY-keskuksen toimeksiannosta Kevätön ja Pöljänjärven alivesipintojen nostosuunnittelun. Alivesipintojen nosto oli tarkoitus toteuttaa Pöljänjärven luusuaan rakennettavan pohjapadon avulla. Varastotilavuuden pienenemisestä aiheutuva tulvien pieni kasvu oli tarkoitus kompensoida Pöljänjoen pienillä perkauksilla. Pohjapatopaikan painokairauksissa selvisi, että järven luusuassa on noin 19 m paksu löyhä pehmeikkö pintakerroksen alla. Tämä tarkoitti sitä, että pohjapato sekä kulkutie padolle on perustettava paalutuksen varaan, mikä nostaa merkittävästi kustannuksia. Sen lisäksi pohjapadon rakentaminen vaikeutuu, koska työn aikana on koko ajan varottava rikkomasta ohutta pintakerrosta. Pöljänjoen pohjaa tutkittiin alavirran suuntaan paremman pohjapatopaikan löytämiseksi 5-tien sillan alavirran puoleiseen lampeen saakka, mutta kantavapohjaista patopaikkaa ei löytynyt. Tämän takia päätettiin vielä uudestaan selvittää vertailun vuoksi, voidaanko alivesipintoja nostaa Pöljänmyllypadon avulla sen säännöstelyä kehittämällä. Pohjois-Savon ELY-keskus oli aikaisemmin tehnyt alustavan selvityksen myllypadon käyttämisestä. Tässä yhteenvetoraportissa vertaillaan eri pohjapatovaihtoehtoja ja säännöstelyvaihtoehtoja alivesipintojen nostamiseksi sekä niiden kustannuksia ja haittoja ja hyötyjä. 2. VIRTAUSMALLIN KALIBROINTI JA PERKAUSTEN SUUNNITTELU Sekä pohjapato- että säännöstelyn kehittämisvaihtoehdoissa laskentaa varten laadittiin Hec- Ras virtausmalli Pöljänjärven luusuan ja Pöljänmyllyn välille. Hec-Ras mallin pohjana käytettiin Pohjois-Savon ELY - keskukselta saatua Hec-Ras mallia, jota täydennettiin 6. ja Maveplan Oy:n toimesta tehtyjen maastomittauksien pohjalta. ELY-keskuksen toimittama uomageometria perustui vuosina 1975, ja tehtyihin poikkileikkausmittauksiin, joita oli täydennetty uoman yläosalla v tehdyillä poikkileikkausmittauksilla. Mallia kalibroitiin Kevättömänjärvellä vuosien välisenä aikana tehtyjen vedenkorkeusmittauksien ja laskettujen virtaamien sekä 6. ja tehtyjen vedenkorkeusmittauksien ja mittauspäivien arvioitujen virtaamien avulla. Kalibroinnin suorittamisessa vaikeinta oli lähtötietojen puutteellisuus ja vähäiset vedenpintojen mittaukset mallinnetulta jokiosuudelta, sekä varsinkin tulvavirtaamia pienemmillä virtaamilla padon käytön tiedon puuttuminen. Kalibroinnin mukaan mallinnetun jokiosuuden uoman profiili on todennäköisesti merkittävästi muuttunut ELY keskuksen tekemien vanhojen mittausten jälkeen. Jotta malli saatiin vastaamaan mitattuja vedenkorkeustietoja, jouduttiin uoman pohjaa vanhan mallin osalta osittain korottamaan. Mallin mukaan jokiosuudella pohjan taso on paikoitellen kohtalaisen korkealla ja vesisyvyys näillä alueilla on merkittävän pieni. Matalimpia kohtia uomassa on mittausten mukaan Saitalammen ylävirran puolella ja 5-tien viereisen kevyenliikenteen sillan ja sen alapuoleisen lammen välillä. Paikoitellen uoma oli osittain tukkeutunut vesikasvillisuudesta. Mallinnuksen mukaan vesikasvillisuuden poistolla parannetaan uoman vetokykyä lähinnä pienillä virtaamilla. Suurilla virtaamilla uomassa oleva vedenpinta nousee uoman alaosan profiilista sekä silta-aukkojen virtaushäviöistä johtuen kohtalaisen korkealle vesikasvuston 2

3 yläpuolelle jolloin veden nopeus näillä alueilla ei ole kovin suuri ja tästä johtuen vesikasvillisuus ei aiheuta merkittäviä virtaushäviöitä ja nosta vesipintaa suurilla virtaamilla. Tavoitteena oli, että perkaus on maltillista eli perkausta tehdään yhteensä korkeintaan muutaman sadan metrin matkalla pahimmissa tukkopaikoissa, jolloin myös kustannukset ja työnaikaiset vaikutukset pysyvät kohtuullisina. Vaihtoehtojen vertailussa tarkasteltiin myös suurempia perkauksia ( m 3 -ktr), mutta ne hylättiin jatkotarkastelusta niistä jokiekosysteemille aiheutuvien haittojen takia. Suuremmat perkaukset eivät myöskään olleet tarpeen hankkeen tavoitteiden takia, sillä perkauksilla ei tavoiteltu järvien tulvakorkeuksien laskua. Perkausmitoituksen tavoitteena oli lisätä Pöljänjoen virtauskapasiteettiä järven ja säännöstelypadon välillä, jolloin säännöstelyllä voidaan nykyistä nopeammin ja helpommin vaikuttaa Kevättömän ja Pöljänjärven vedenkorkeuksiin. Sillä estetään tulvahuippujen nousua ja tulvan laskuvaiheen pidentymistä. Pohjapatovaihtoehdossa jokiuoman vetokyvyn parantamisella tavoitellaan järven varastotilavuuden pienenemisestä johtuvan tulvahuipun kasvun poistamista ja tulvan laskuvaiheen ajallisen jatkumisen kompensoimista. Jos pohjapadolla halutaan nostaa alimpia vedenkorkeuksia, tarkoittaa tämä järven varastotilavuuden vähäistä pienenemistä ja suurimpien virtaamien vähäistä kasvua. Virtaamien vähäisestä kasvusta johtuvalle vedenpinnan nousulle haettiin kompensaatiota uomaan tehtävillä pienillä perkauksilla. Hec-Ras mallin mukaan paras paikka perkauksen tekemiselle olisi noin 100 m matkalla 5-tien viereisen kevyenliikenteen sillasta alavirtaan ja siltojen välistä sekä noin 100 metrin matkalla Saita-lammesta ylävirtaan. Näillä osuuksilla uoman pohjalta perattaisiin kasvusto ja löyhää pintakerrosta 3 4 m pohjanleveydellä luiskakaltevuudella 1:2 pohjan tasolla N60+89,75 89,8. Tällöin perkaussyvyys olisi keskimäärin noin 30 cm ja perkausmassoja tulisi yhteensä noin 1000 m 3 ktr. Varastotilavuuden pienenemisestä johtuva keskiylivirtaaman kasvu on noin 0,4 0,5 m 3 /s ja em. mallinnetulla perkauksella saadaan uoman vetokykyä parannettua nykyisellä MHW vedenpinnan tasolla 0,5 0,6 m 3 /s, jolloin tulvavedenpinnat säilyvät nykyisellä tasolla pohjapadon rakentamisen jälkeen. Säännöstelyvaihtoehdossa (kts. kohta 4) lisäjuoksutuskapasiteettitarve on vähintään 0,3 m 3 /s Pöljänjärven vedenkorkeusvälillä N60+90,5 90,8. Tällöin pohjapatovaihtoehdon perkaus on riittävä myös kohdassa 4 esitettyyn säännöstelyn kehittämisvaihtoehtoon. Perkausta laajentamalla voidaan lisäjuoksutuskapasiteettiä kasvattaa, mutta se kasvattaa kustannuksia ja pahentaa työnaikaisia vaikutuksia sekä saattaa muuttaa hanketta liiaksi säännöstelyhankkeeksi. 3. POHJAPATOVAIHTOEHTOJEN TARKASTELU Pohjapadon mitoituksessa reunaehtoja olivat mm. -kesällä kasvukaudella vesipinta ei saisi ylittää tasoa N60+90,50 tavoitteen ollessa noin N60+90,40. -alivesi nousee tasoon N60+90,35 poikkeuksellisen kuivia vuosia lukuun ottamatta -tulvakorkeudet eivät nouse. Pohjapadon mitoitus tehtiin Excel-taulukkolaskentapohjaisella vesitaselaskentaohjelmalla, jossa lähtötietoina käytettiin järven havaittuja vedenkorkeuksia jaksolta ja Pohjois-Savon ELY-keskuksen laatimaa Pöljänjärven nykytilanteen purkautumiskäyrää. Tuloksena saatiin havaittujen vedenkorkeuksia ja virtaamia vastaavat arvot, jos pohjapato olisi ollut olemassa. 3

4 Nykyiseen noin 8 m leveään jokiuomaan kokeiltiin m leveitä ja korkeusasemiltaan erilaisia pohjapatovaihtoehtoja. Kokeilujen perusteella seuraavanlainen pohjapato täyttää mitoitusvaatimukset. Pohjapadon harjan kokonaispituus on 15,1 m. Siinä on keskiosalla 0,20 m syvä (pohja N60+90,10) ja 0,3 m leveä alivirtaama-aukko, josta luiskat nousevat rantoja kohti tasoon N60+90,40, josta rantaluiskat nousevat keskikaltevuudella 1:3 tai loivemmin. Uomaa levennetään länsirannalle päin, jotta harjan pituus saadaan riittäväksi. Pohjapadon harjan tason määrittely on tarkkaa, sillä vesistaselaskelmien mukaan 5 cm:n harjan korotus nostaa kasvukauden vedenkorkeudet liian korkealle ja toisaalta 5 cm:n lasku nostaa alivedenkorkeuksia liian vähän (<10 cm). Pohjapadolla vedenkorkeusmuutokset (jakso ). N60-järjestelmä Nykyinen Simuloitu Nousu NW 90,12 90,27 15 cm MNW 90,26 90,37 11 cm MW 90,47 90,52 5 cm MHW 90,81 90,82 1 cm HW 90,01 90,01 - Jos jokea ei perata, tuleva MW on N60+90,54 eli nousu olisi 7 cm. ja tarkemmat kuvat vuosijaksoilta ja

5 Pohjapadolla virtaamamuutokset (jakso ). (m 3 /s) Nykyinen Simuloitu Ero NQ 0,07 0,03-0,4 MNQ 0,39 0,25-0,14 MQ 1,04 1,04 - MHQ 3,0 3,3 +0,3 HQ 4,76 5,05 +0,29 5

6 Pohjapadon vaikutuksesta alivirtaama pienenee alle puoleen havaitusta ja keskialivirtaamakin noin kolmasosalla. Tällä saattaa olla haitallisia vaikutuksia kalatalouteen ja virkistyskäyttöön pohjapadon Sulkavanjärven välillä. Keskiylivirtaaman 10 %:n ja ylivirtaaman 6 %:n kasvusta ei liene haittaa alapuolella. ja tarkemmat kuvat vuosijaksoilta ja

7 Pohjapadon haittapuolena on veneilylle aiheutuva haitta ja perkauksesta johtuva vesipintojen vähäinen lasku Saita-lammen alueella. 4. SÄÄNNÖSTELYN KEHITTÄMISVAIHTOEHDOT Säännöstelyn kehittämisvaihtoehtoina tarkasteltiin erilaisia Pöljänjoen perkausvaihtoehtoja yhdistettynä Pöljänmyllyn säännöstelypadon uusimiseen ja padotuskorkeuden nostoon. Nykyinen huonokuntoinen säännöstelypato korvataan uudella betonirakenteisella padolla, johon tulee nykyisiä aukkoja vastaavat tulva-aukot. vasemman puoleiseen aukkoon tulee automatisoitu luukku, jonka käyttöä ohjaa Pöljänjärveen rakennettava vedenkorkeuden mittaus. Toiseen aukkoon tulee käsikäyttöiset setit/luukut, joita käytetään suurilla tulvilla. Säännöstelypadon ja sen juoksutusohjeeseen vaikuttavat samat vedenkorkeustavoitteet Pöljänjärvellä kuin pohjapatovaihtoehdoissakin sekä lisäksi säännöstelypadolta on juoksutettava jatkuvasti riittävä minimivirtaama Pöljänjoen alaosan rapukannan elinolosuhteiden turvaamiseksi. Havaittu minimijuoksutus on ollut vuonna 2006 usean kuukauden ajan noin 0,06 m 3 /s. Padolla on kalatievelvoite, joten uuteen patoon on rakennettava kalatie. Koska tämän hankkeen päätavoite on Kevättömän ja Pöljänjärven alivesipintojen nostaminen, kalatie ei voi olla jatkuvasti auki, jos Pöljänjokea perataan, vaan kalatie suljetaan talveksi ja kalatien virtaamaa rajoitetaan kuivakausina siten, että padolta on juoksutettava 0,06 0,1 m 3 /s, joka sisältää myös kalalammikkoon menevän virtaaman. Padon padotuskorkeutta nostetaan 20 cm tasoon N60+90,35 m, joka on Kevättömän ja Pöljänjärven alivedenkorkeuden uusi tavoitetaso. Tällöin padon harjaa korotetaan nykyisestä vähintään tasoon N60+90,65 m eli korotus nykyisen padon harjaan verrattuna on noin 0,4 0,5 m. 7

8 Vesitaselaskelmin kokeiltiin erilaisia juoksutusohjeita erilaisilla joen perkausvaihtoehdoilla koettaen löytää ratkaisu, joka vastaisi mahdollisimman hyvin asetettuihin tavoitteisiin. Parhaiten tavoitteita toteutti seuraava juoksutusohje, joka voidaan toteuttaa maltillisilla joen perkauksilla. Juoksutusohje on alustava ja sitä voidaan jatkosuunnittelussa tarkentaa. Uuden juoksutusohjeen ideana on se, että matalilla vedenkorkeuksilla juoksutusta rajoitetaan nykyiseen purkautumiskäyrään verrattuna, mutta vedenkorkeustasoilla 90,50 90,80 juoksutus olisi jonkin verran suurempi kuin nykytilassa, jolloin sillä voitaisiin toisaalta hidastaa tulvien nousemista ja toisaalta nopeuttaa tulvien laskua ja pienentää hiukan kesätulvia. Tason 90,80 yläpuolella juoksutus olisi nykyisen kaltainen, jotteivät tulvat kuitenkaan laskisi. Eo. juoksutusohjeella vedenkorkeusmuutokset (jakso ). N60-järjestelmä Nykyinen Simuloitu Nousu NW 90,12 90,24 12 cm MNW 90,26 90,36 10 cm MW 90,47 90,52 5 cm MHW 90,81 90,82 1 cm HW 90,01 90,03 2 cm Simuloiduilla pohjapatoratkaisulla ja säännöstelyn muutoksella vaikutukset Kevättömän ja Pöljänjärven vedenkorkeuden tunnuslukuihin ovat lähes samanlaiset. Keskiveden nousu on molemmissa 5 cm ja tulvakorkeuksien muutokset ovat mittaustarkkuuden rajoissa. Alimmat ja matalat vedenkorkeudet nousevat säännöstelyvaihtoehdossa hieman enemmän. Suurin ero kevättulvan tulvan laskuvaiheessa, jolloin säännöstelyvaihtoehdossa kevättulva laskee nopeammin kuin pohjapatovaihtoehdossa. Lisäksi säännöstelyvaihtoehto lyhentää kesätulvia hieman. 8

9 ja tarkemmat kuvat vuosijaksoilta ja

10 Säännöstelyvaihtoehdolla virtaamamuutokset (jakso ). (m 3 /s) Nykyinen Simuloitu Ero NQ 0,07 0,06-0,01 MNQ 0,39 0,26-0,13 MQ 1,04 1,04 - MHQ 3,0 3,2 +0,2 HQ 4,76 4,95 +0,19 Säännöstelyn muutoksen vaikutuksesta alivirtaama pienenee 0,01 m 3 /s ( =14 % havaitusta) ja keskialivirtaamakin noin kolmasosalla. Tällä saattaa olla haitallisia vaikutuksia säännöstelypadon ja Sulkavanjärven välillä kalatalouteen ja virkistyskäyttöön. Keskiylivirtaaman 7 %:n ja ylivirtaaman 4 %:n kasvusta ei liene haittaa alapuolella. Jatkosuunnittelussa minimijuoksutus voidaan nostaa vähintään havaittuun alivirtaamaan. 10

11 ja tarkemmat kuvat vuosijaksoilta ja

12 5. TOIMENPIDEVAIHTOEHTOJEN VAIKUTUS VEDENKORKEUKSIIN JOKI- VARRESSA Pohjapatovaihtoehdossa Saita- lammen kohdalla pienten virtaaminen ajanjaksot pitenevät, koska Kevättömän ja Pöljänjärven vedenkorkeutta ei lasketa enää niin alas kuin nykyisin, jolloin tuon ajan vedenkorkeudet laskevat muutaman senttimetrin, vaikka jokea ei perattaisikaan. Perkaus lisää edelleen muutamalla senttimetrillä laskua. Varpaisjärventien sillan yläpuolella rakennusten kohdalla pienten virtaaminen ajanjaksot pitenevät, mutta vedenkorkeudet eivät laske, jos Pöljän myllyn säännöstelypato pitää nykykäytännön mukaisesti vedenkorkeuden säännöstelyn ylärajan tuntumassa. 12

13 Pöljänjärvi Varpaisjärventien sillan ylävirranpuoleiset rakennukset Saita Pöljänmylly Säännöstelyn kehittämisvaihtoehdossa Saita lammen kohdalla perkausten takia tulvakorkeudet laskevat, jos luukut olisivat täysin auki, mutta hankkeen tarkoituksena ei ole alentaa tulvakorkeuksia, joten juoksutus vastaa nykyistä. Padotuskorkeuden noston takia alimmat vedenkorkeudet nousevat vähintään tasoon N60+90,35. Varpaisjärventien sillan yläpuolella rakennusten kohdalla nykyiset matalat ja keskimääräiset vedenkorkeudet nousevat 0,2 m padotuskorkeuden noston takia. Suurimmat tulvakorkeudet eivät havaittavasti muutu, mutta pienemmät tulvat nousevat 5 8 cm. 6. KUSTANNUKSET Pohjapatovaihtoehdon kustannukset paalutuksineen euroa+alv Pöljänjoen perkaus 1000 m3krt n euroa+alv Säännöstelypadon automaattiluukku asennettuna euroa+alv. Jos automatiikka ja vedenkorkeuden automaattinen mittaus jätetään pois, alenevat kustannukset euroa+alv Uusi säännöstelypato ja kalatie suunnitteluineen euroa+alv. Säännöstelypadon huoltokustannukset koostuvat luukun ja sen laitteiston huolloista sekä energiakuluista ja ovat vuositasolla ostopalveluna noin 1000 euroa+alv (vuosihuolto kerran vuodessa). Varsinaisen luukun käytön kustannusta ei ole huomioitu, koska padon omistaja hoitaa sen. Kun luukun peruskorjaus vuoden käyttövuoden jälkeen huomioidaan, 20 vuoden käyttö- ja huoltokustannukset diskontattuna nykyhetkeen korkokannasta riippuen ovat noin euroa+alv. Korvaukset alivesipintojen nostosta pyritään sopimaan AVIn lupapäätös: pohjapatovaihtoehto e, säännöstelyn muutos tai uusi säännöstely 6000 tai euroa. Lisäksi kummassakin vaihtoehdossa vesioikeudellisen yhteisön perustaminen 1500 e. Yhteenveto vaihtoehtojen kustannuksista: Pohjapatovaihtoehto euroa+alv Säännöstelyvaihtoehto käyttö- ja huoltokuluineen euroa+alv 13

14 7. VAIHTOEHTOJEN VERTAILU Alla olevaan taulukko on koottu yhteenveto pohjapato- ja säännöstelypatovaihtoehtojen vaikutuksista. Kevätön- ja Pöljänjärven tilan ja käytön kannalta vaihtoehdot eivät juuri poikkea toisistaan, sillä muutokset vedenkorkeuksissa ja virtaamissa ovat likimain samat. Säännöstelypatovaihtoehdossa on tosin mahdollista ottaa viljelijöiden tarpeet paremmin huomioon kuin pohjapatovaihtoehdossa, jos lupaan tuleva padotus- ja juoksutusohje laaditaan riittävän joustavaksi. Pohjapatovaihtoehdon etuna ovat pienemmät rakentamis- sekä kunnossapito- ja käyttökustannukset. Pohjapadon rakentamiskustannukset ovat jopa euroa pienemmät kuin säännöstelypatovaihtoehdon eikä pohjapato juurikaan edellytä kunnossapitoa. Säännöstelypatovaihtoehto sen sijaan edellyttää padon toiminnan jatkuvaa seurantaa, vaikka patoon tulisikin automaattisesti toimiva säännöstelyluukku. Käytännössä on myös osoittautunut, että automatiikassa esiintyy usein erilaisia häiriöitä, joiden selvittely vaatii aikaa ja ammattitaitoa. Pohjapatovaihtoehdossa Saitanlammen alimmat vedenpinnat laskevat ruoppausten ja alivirtaamien pienenemisen takia, mikä vaikeuttaa kiinteistöjen käyttöä ja laskee niiden arvoon. Pato myös estää tai ainakin haittaa veneilyä joen ja järven välillä. Säännöstelypatovaihtoehdossa sen sijaan Saitanlammen ja Varpaisjärven tien sillan välisen alueen alimmat vedenpinnat nousevat, mikä helpottaa kiinteistöjen käyttöä. Säännöstelypatovaihtoehdossa on edellä esitetyn lisäksi etuna se, että joessa on vain yksi pato ja vanha huonokuntoinen pato tulee uusituksi. Toisaalta ongelmia voi aiheutua säännöstelyyhteisön perustamisesta sekä rakentamis-, kunnossapito ja käyttökustannusten ja -vastuiden jakamisesta. Yhteenveto pohjapato- ja säännöstelypatovaihtoehtojen vaikutuksista Kevätön- ja Pöljänjärven vedenpinnat Pöljänjoen virtaamat Vedenpinnan pysyvyys yli virkistyskäytön kannalta tyydyttävän tason 90,40 ajanjaksolla Vedenpinnan pysyvyys alle maatalouden haittarajan 90,50 ajanjaksolla Saita lammen vedenkorkeudet Pohjapatovaihtoehto MNW nousee noin 11 cm, MW noin 5 cm, MHW noin 1 cm MNQ pienenee 140 l/s (0,39>0,25 m3/s) MHQ nousee 300 l/s ( 3,0 >3,3 m3/s) Pysyvyys lisääntyy keskimäärin 28 päivää/v (51 pv>79 pv), pysyvyys ko. tason yläpuolella 86 % Pysyvyys lisääntyy keskimäärin 3 päivää/v (66>69), tulvan lasku ko. rajan alapuolelle aikaistuu muutaman päivän Perkausten ja virtaaman pienenemisen seurauksena lammen alimmat vedenkorkeudet laskevat muutaman senttimetrin. Myös keskive- Säännöstelypatovaihtoehto MNW nousee noin 10 cm, MW noin 5 cm, MHW noin 1 cm MNQ pienenee 130 l/s (0,39>0,26 m3/s) MHQ nousee 200 l/s ( 3,0 >3,2 m3/s) Pysyvyys lisääntyy keskimäärin 27 päivää/v (51 pv>78 pv), pysyvyys ko. tason yläpuolella 86 % Pysyvyys lisääntyy keskimäärin 5 päivää/v (66>71) ), tulvan lasku ko. rajan alapuolelle aikaistuu muutaman päivän Alimmat vedenkorkeudet nousevat noin 10 cm, keskivesi nousee 5 cm, tulvat eivät havaittavasti muutu 14

15 Vedenpinnat Varpaisjärventien sillan yläpuolella Vaikutukset kala- ja rapukantaan Vaikutukset veneilyyn Vaikutukset jokivarren kiinteistöjen käyttömahdollisuuksiin ja arvoon Kustannukset (ei sisällä korvauksia, sisältää lupamaksun) Tilusjärjestelyn tarve Yleinen hyväksyttävyys denkorkeudet laskevat Ei juurikaan vaikutuksia vedenkorkeuksiin Pienten virtaamien pysyvyys vähenee, millä voi olla haittavaikutuksia Pöljänjoen kalastoon ja rapukantaan Pohjapato estää/vaikeuttaa veneilyä joen ja järven välillä. Saitanlammen rannalla olevien kiinteistöjen käyttömahdollisuudet ja arvo pienenevät vedenpinnan laskun seurauksena Alimmat ja keskimääräiset vedenkorkeudet nousevat 0,2 m. Ylimmät korkeudet eivät juurikaan muutu. Pienten virtaamien pysyvyys vähenee, millä voi olla haittavaikutuksia kala- ja rapukantaan etenkin Pöljän myllypadon alapuolella Ei vaikutuksia Saitanlammen ja Varpaisjärventien sillan välillä olevien kiinteistöjen käyttömahdollisuudet paranevat alimpien vedenkorkeuksien nousun myötä Edellyttää tilusjärjestelyä (VL17:11) Pohjapatovaihtoehdolla on jonkin verran vastustajia mm. jokivarressa Voi edellyttää kiinteistötoimitusta (VL17:6) Säännöstelypatovaihtoehdolla laaja kannatus 8. VAIHTOEHDON VALINTA Edellä esitetyn vertailun perusteella jatkosuunnitteluun valittiin säännöstelypatovaihtoehto, jolla on lähes yksimielien kannatus alueen asukkaiden keskuudessa. Myös nykyisen myllypadon omistaja kannattaa hanketta. Säännöstelypatovaihtoehdolla päästään järvien kannalta samaan lopputulokseen kuin pohjapadolla ilman pohjapadosta jokivarren tilalle ja käytölle aiheutuvia haittoja. Pohjapadon kustannukset ovat vaikeista pohjaolosuhteista johtuen suuret ja rakentamiseen sisältyy riskejä, kuten kovan pintamaakerroksen rikkoutuminen rakentamisvaiheessa. Säännöstelypatovaihtoehdolle lasketut toteuttamiskustannukset ovat suuremmat kuin pohjapadon, mutta pidemmällä aikavälillä se tulee kokonaistaloudellisesti edullisemmaksi, koska huonokuntoinen myllypato tulisi joka tapauksessa rakentaa uudelleen jossain vaiheessa. Padon yläpuolisen jokivarren tilan takia padon purkaminen ei ole mahdollista. Nykyisen padon omistaja sitoutuu hoitamaan patoa ilman korvausta, joten padon hoidosta ei aiheudu kunnalle käyttökustannuksia. Vastavuoroisesti myllylupaan sisältyvä vesivoiman käyttöoikeus säilyy nykyisen padon omistajalla. Oulussa Maveplan Oy Kiilakiventie OULU Hannu Alatalo DI

Kevättömän ja Pöljänjärven säännöstely tavoitteena alivedenkorkeuden nostaminen

Kevättömän ja Pöljänjärven säännöstely tavoitteena alivedenkorkeuden nostaminen Kevättömän ja Pöljänjärven säännöstely tavoitteena alivedenkorkeuden nostaminen Yleisötilaisuus 21.3.2013 Siilinjärven kunnantalo Taustaa Järvet on laskettu vuonna1909 Perustuu kuvernöörin päätökseen 30.11.1909

Lisätiedot

KYYVEDEN POHJAPATO Mikkeli, Kangasniemi

KYYVEDEN POHJAPATO Mikkeli, Kangasniemi KYYVEDEN POHJAPATO Mikkeli, Kangasniemi Yleissuunnitelma Sisällysluettelo 1. Suunnitelman tavoitteet ja taustatiedot... 3 1.1 Sijainti... 3 1.2 Maastotutkimukset... 4 1.3 Hankkeen tausta ja tavoitteet...

Lisätiedot

Pohjois-Tammelan järvien tulvavesien ja alimpien vedenkorkeuksien tasaaminen, vesistömallinnus

Pohjois-Tammelan järvien tulvavesien ja alimpien vedenkorkeuksien tasaaminen, vesistömallinnus S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A TAMMELAN KUNTA Pohjois-Tammelan järvien tulvavesien ja alimpien vedenkorkeuksien tasaaminen, vesistömallinnus Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 659-P17905

Lisätiedot

Iso-Lamujärven alustava pohjapatolaskelma

Iso-Lamujärven alustava pohjapatolaskelma Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Iso-Lamujärven alustava pohjapatolaskelma 28.9.2015 Insinööritoimisto Pekka Leiviskä www.leiviska.fi 2 Sisällysluettelo 1 ASETETTU TAVOITE... 3 2 KÄYTETTÄVISSÄ OLEVA AINEISTO...

Lisätiedot

Kevättömän ja Pöljänjärven alivedenkorkeuden nostaminen -hanke Esiselvitykset ja kunnan päätökset

Kevättömän ja Pöljänjärven alivedenkorkeuden nostaminen -hanke Esiselvitykset ja kunnan päätökset Kevättömän ja Pöljänjärven alivedenkorkeuden nostaminen -hanke Esiselvitykset ja kunnan päätökset Yleisötilaisuus 25.9.2012 Ympäristönsuojelutarkastaja Matti Nousiainen Siilinjärven kunta Taustaa Ranta-asukkaat

Lisätiedot

Kevätön ja Pöljänjäreven alivedenkorkeuden nostaminen

Kevätön ja Pöljänjäreven alivedenkorkeuden nostaminen Kevätön ja Pöljänjäreven alivedenkorkeuden nostaminen Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet Pohjois-Savon ELY-keksus, Tuulikki Miettinen 10.7.2012 1 Aiemmat hankkeet Järvet laskettu vuonna1909 laskun

Lisätiedot

JÄNI- JA HEINIJÄRVEN VEDENKORKEUDEN NOSTO

JÄNI- JA HEINIJÄRVEN VEDENKORKEUDEN NOSTO FCG Finnish Consulting Group Oy Tammelan kunta JÄNI- JA HEINIJÄRVEN VEDENKORKEUDEN NOSTO Esiselvitys 30309-P11912 16.9.2010 FCG Finnish Consulting Group Oy Esiselvitys 1 ( 12 ) SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto...

Lisätiedot

Selvitys Kotijoen purkautumiskykyä heikentävistä tekijöistä (Kotijoen mittaus, HEC-RAS mallinnus ja arviot toimenpiteistä)

Selvitys Kotijoen purkautumiskykyä heikentävistä tekijöistä (Kotijoen mittaus, HEC-RAS mallinnus ja arviot toimenpiteistä) Sivu 1 / 4 Selvitys Kotijoen purkautumiskykyä heikentävistä tekijöistä (Kotijoen mittaus, HEC-RAS mallinnus ja arviot toimenpiteistä) 1. Yleistä Kiljanrannan kyläyhdistys ry on tilannut Maveplan Oy:ltä

Lisätiedot

Pohjapatojen suunnittelussa huomioitavaa. Varsinais-Suomen ELY- Keskus, Veijo Heikkilä

Pohjapatojen suunnittelussa huomioitavaa. Varsinais-Suomen ELY- Keskus, Veijo Heikkilä Pohjapatojen suunnittelussa huomioitavaa Varsinais-Suomen ELY- Keskus, Veijo Heikkilä 25.11.2013 Vesiasetus 11 Työkohteista sekä rakennelmista ja laitteista laadittavat piirustukset Alueesta, jolle vesitaloushankkeen

Lisätiedot

PEKKA TAHTINEN 17610 AUTTOINEN RAUTJÄRVEN POHJAPATO. Padaslokl, Auttolnen. Yleissuunnitelma

PEKKA TAHTINEN 17610 AUTTOINEN RAUTJÄRVEN POHJAPATO. Padaslokl, Auttolnen. Yleissuunnitelma PEKKA TAHTINEN 17610 AUTTOINEN RAUTJÄRVEN POHJAPATO Padaslokl, Auttolnen Yleissuunnitelma Si sällvsluettelo 1. Suunnitelman tavoitteet ja taustatiedot... '...'..'...'...'.. '..3 1.1 Sijainti......3ja4

Lisätiedot

Kevättömän ja Pöljänjärven säännöstely ja vesioikeudellisen yhteisön sääntöjen vahvistaminen,

Kevättömän ja Pöljänjärven säännöstely ja vesioikeudellisen yhteisön sääntöjen vahvistaminen, Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 12/2016/2 Dnro ISAVI/1278/2015 Annettu julkipanon jälkeen 17.3.2016 ASIA HAKIJA Kevättömän ja Pöljänjärven säännöstely ja vesioikeudellisen yhteisön sääntöjen vahvistaminen, Siilinjärvi

Lisätiedot

Saloistenjärven ja Kyynäräjärven vedenkorkeuden noston rakennussuunnitelma

Saloistenjärven ja Kyynäräjärven vedenkorkeuden noston rakennussuunnitelma S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TAMMELAN KUNTA Saloistenjärven ja Kyynäräjärven vedenkorkeuden noston rakennussuunnitelma Työselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 30309-P17905 Työselostus 1 (6)

Lisätiedot

Hydrologia. Munakan W-asema Kyrönjoella

Hydrologia. Munakan W-asema Kyrönjoella Hydrologia L11 Altaiden vedenkorkeudet Tilastollista hydrologiaa Munakan W-asema Kyrönjoella 15/01/2013 WETA150 Hydrologia T.Huttula 2 1 Matalan rannan W-mittaus 15/01/2013 WETA150 Hydrologia T.Huttula

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy. Tammelan kunta JÄNIJÄRVEN POHJAPATO. Rakennussuunnitelma 30309-P11912

FCG Finnish Consulting Group Oy. Tammelan kunta JÄNIJÄRVEN POHJAPATO. Rakennussuunnitelma 30309-P11912 FCG Finnish Consulting Group Oy Tammelan kunta JÄNIJÄRVEN POHJAPATO Rakennussuunnitelma 30309-P11912 ENNAKKOKOPIO 10.6.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Rakennussuunnitelma I 10.6.2011 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 58/2011/2 Dnro ISAVI/30/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 25.10.2011

PÄÄTÖS Nro 58/2011/2 Dnro ISAVI/30/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 25.10.2011 Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 58/2011/2 Dnro ISAVI/30/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 25.10.2011 HAKIJA Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ASIA Virtausaukon tekeminen

Lisätiedot

Lyhytaikaissäätöselvityksen tulokset. Pielisen juoksutuksen kehittämisen neuvotteluryhmä

Lyhytaikaissäätöselvityksen tulokset. Pielisen juoksutuksen kehittämisen neuvotteluryhmä Lyhytaikaissäätöselvityksen tulokset Pielisen juoksutuksen kehittämisen neuvotteluryhmä Esityksen sisältö Pielisjoen lyhytaikaissäätöselvityksen tausta ja tavoitteet Pielisjoen mallinnuksen periaatteet

Lisätiedot

SUUNNITTELUKESKUS OY SELVITYS 1(6) Helsinki/M Vähäkäkelä 2.2.2005 4899-C5527

SUUNNITTELUKESKUS OY SELVITYS 1(6) Helsinki/M Vähäkäkelä 2.2.2005 4899-C5527 SELVITYS 1(6) Satamatekninen ENNAKKOKOPIO Helsinki/M Vähäkäkelä 2.2.2005 4899-C5527 ISOJÄRVEN VESIENSUOJELUYHDISTYS R.Y. TEKNINEN SELVITYS ISOJÄRVEN VEDENKORKEUDEN NOSTOMAHDOLLISUUKSISTA 1 JOHDANTO Isojärven

Lisätiedot

Inarijärven säännöstelyn toteutuminen vuosina Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Inarijärven säännöstelyn toteutuminen vuosina Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Inarijärven säännöstelyn toteutuminen vuosina 2014 2015 Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Juha-Petri Kämäräinen 17.9.2015 Keskiennusteen (15.9.2014) mukainen suunnitelma 15.9.2014 ennuste

Lisätiedot

Puulaan laskevien virtavesien kalataloudellinen kunnostaminen

Puulaan laskevien virtavesien kalataloudellinen kunnostaminen Puulaan laskevien virtavesien kalataloudellinen kunnostaminen Kangasniemi 25.11.2015 Kalastusbiologi Teemu Hentinen puh. 029 502 4037 tai teemu.hentinen@ely-keskus.fi Puulaan laskevien virtavesien kalataloudellinen

Lisätiedot

Porin JOKIKESKUS 1(6) Vesistö

Porin JOKIKESKUS 1(6) Vesistö Porin JOKIKESKUS 1(6) 1. VESISTÖ Kokemäenjoen vesistön valuma-alueen pinta-ala on noin 27.000 km 2 ja järvisyysprosentti noin 11. on Suomen neljänneksi suurin. 2. TILASTO- JA HISTORIATIETOA Porin läpi

Lisätiedot

53 Kalajoen vesistöalue

53 Kalajoen vesistöalue Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 125(196) 53 Kalajoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 4 247 km 2 Järvisyys 1,8 % Suojelu (koskiensuojelulaki 35/1987) nro 34, Siiponjoki nro 35, Hamari jokisuu Vesistönro

Lisätiedot

Kiimingin yksityiskohtaiset tulvavaarakartat

Kiimingin yksityiskohtaiset tulvavaarakartat Tulvavaarakartan laatiminen Dnro: POPELY/1/07.02/2011 Kiimingin yksityiskohtaiset tulvavaarakartat Diar Isid Pohjois-pohjanmaan ELY-keskus Raportti 9.3.2012 POHJOIS-POHJANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA

Lisätiedot

KORTTEISEN TEKOJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN LOPETTAMINEN, KALATIEN, POHJAPADON JA SILLAN RAKENTAMINEN, MUUTOSSUUNNITTELUN TIEDOTUSTILAISUUS

KORTTEISEN TEKOJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN LOPETTAMINEN, KALATIEN, POHJAPADON JA SILLAN RAKENTAMINEN, MUUTOSSUUNNITTELUN TIEDOTUSTILAISUUS 4.10.2013 KORTTEISEN TEKOJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN LOPETTAMINEN, KALATIEN, POHJAPADON JA SILLAN RAKENTAMINEN, MUUTOSSUUNNITTELUN TIEDOTUSTILAISUUS Hanke: Paikka: Aika: Läsnä: Kortteisen tekojärven säännöstelyn

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 113/2004/4 Dnro LSY-2003-Y-318. Pohjapatojen rakentaminen Kälviänjokeen ja Vähäjokeen, Kälviä

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 113/2004/4 Dnro LSY-2003-Y-318. Pohjapatojen rakentaminen Kälviänjokeen ja Vähäjokeen, Kälviä LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 113/2004/4 Dnro LSY-2003-Y-318 Annettu julkipanon jälkeen 22.12.2004 ASIA LUVAN HAKIJA Pohjapatojen rakentaminen Kälviänjokeen ja Vähäjokeen, Kälviä

Lisätiedot

Karvianjoen vesistön alaosan säännöstelyjen kehittäminen

Karvianjoen vesistön alaosan säännöstelyjen kehittäminen Karvianjoen vesistön alaosan säännöstelyjen kehittäminen Liite ELY-keskuksen ja kuntien väliseen puitesopimukseen 1. Johdanto Karvianjoen vesistön säännöstelyjen kehittämistarkastelut toteutettiin pääosin

Lisätiedot

Paimionjoen säännöstelyn kehittämissuunnitelma

Paimionjoen säännöstelyn kehittämissuunnitelma VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Paimionjoen säännöstelyn kehittämissuunnitelma Raportti ENNAKKOKOPIO FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P26028 Raportti ENNAKKOKOPIO Puuronen Elisa Sisällysluettelo 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

KUSIANJOEN KALATIEN YLEISSUUNNITELMA. Sotkamo

KUSIANJOEN KALATIEN YLEISSUUNNITELMA. Sotkamo KUSIANJOEN KALATIEN YLEISSUUNNITELMA Sotkamo KAINUUN ETU OY Kainuun vaelluskalahanke Lönnrotinkatu 1, 87100 KAJAANI, Finland +358-50-5859459 simo.yli-lonttinen@kainuunetu.fi Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ...

Lisätiedot

Luukosken myllypadon korvaaminen pohjapadolla, Kouvola

Luukosken myllypadon korvaaminen pohjapadolla, Kouvola Etelä-Suomi Päätös Nro 194/2011/4 Dnro ESAVI/321/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 23.9.2011 ASIA HAKIJA Luukosken myllypadon korvaaminen pohjapadolla, Kouvola Metsähallitus HAKEMUS Metsähallitus on

Lisätiedot

Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä 2010:1. Helsingin kaupungin tulvastrategia

Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä 2010:1. Helsingin kaupungin tulvastrategia Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä 200: Helsingin kaupungin tulvastrategia Tulviin varautuminen Helsingin kaupungissa Joulukuu 2008 Viite: 8220495 Pvm: 9.2.2008

Lisätiedot

TURUN KAUPPATORI TARKASTELU TORISEUDUN VESIHUOLLOSTA SUUNNITELMASELOSTUS. Turun kaupunki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Suunnittelutoimisto 26.1.

TURUN KAUPPATORI TARKASTELU TORISEUDUN VESIHUOLLOSTA SUUNNITELMASELOSTUS. Turun kaupunki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Suunnittelutoimisto 26.1. Turun kaupunki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Suunnittelutoimisto TURUN KAUPPATORI TARKASTELU TORISEUDUN VESIHUOLLOSTA SUUNNITELMASELOSTUS 26.1.2012 Ramboll Finland Oy, Kotipaikka Espoo, Y-tunnus 0101197-5,

Lisätiedot

Kiinteistö Oy Kellokosken Tehtaat Kellokosken voimalaitospadon vahingonvaaraselvitys Oy Vesirakentaja

Kiinteistö Oy Kellokosken Tehtaat Kellokosken voimalaitospadon vahingonvaaraselvitys Oy Vesirakentaja Kiinteistö Oy Kellokosken Tehtaat Kellokosken voimalaitospadon vahingonvaaraselvitys Oy Vesirakentaja 1.6.2006 Oy Vesirakentaja Puhelin Telefax Sähköposti Kotisivu Hiihtomäentie 39 A 1 00800 HELSINKI (09)

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 98/2008/4 Dnro LSY 2007 Y 249 Annettu julkipanon jälkeen Tuiskulan myllypadon kunnostaminen, Köyliö

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 98/2008/4 Dnro LSY 2007 Y 249 Annettu julkipanon jälkeen Tuiskulan myllypadon kunnostaminen, Köyliö LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 98/2008/4 Dnro LSY 2007 Y 249 Annettu julkipanon jälkeen 30.9.2008 ASIA LUVAN HAKIJA Tuiskulan myllypadon kunnostaminen, Köyliö Köyliön kunta HAKEMUS

Lisätiedot

LAPUANJOEN VESISTÖALUEEN MONITAVOITEARVIOINNIN TYÖPAJA II

LAPUANJOEN VESISTÖALUEEN MONITAVOITEARVIOINNIN TYÖPAJA II LAPUANJOEN VESISTÖALUEEN MONITAVOITEARVIOINNIN TYÖPAJA II 5.11.2013 ASIANTUNTIJA-ARVIOINNISSA JA TYÖPAJASSA II KÄYTETYT ARVIOINTIASTEIKOT 1. TULVAHAITTOJEN VÄHENEMINEN MERKITTÄVÄLLÄ TULVARISKIALUEELLA

Lisätiedot

Siikajoki Ruukin alueen yksityiskohtaiset tulvavaarakartat HW1/20 HW1/1000

Siikajoki Ruukin alueen yksityiskohtaiset tulvavaarakartat HW1/20 HW1/1000 SIIKAJOEN KUNTA Siikajoki Ruukin alueen yksityiskohtaiset tulvavaarakartat HW1/20 HW1/1000 6.9.2011 Insinööritoimisto Pekka Leiviskä Vauhtipyörä 4, 91800 Tyrnävä www.leiviska.fi SISÄLLYSLUETTELO 2 SISÄLLYSLUETTELO...2

Lisätiedot

Vesistö ja keskivedenkorkeus. Jari Hakala, SYKE, Vesikeskus, Haja-asutuksen jätevesineuvojien koulutus,

Vesistö ja keskivedenkorkeus. Jari Hakala, SYKE, Vesikeskus, Haja-asutuksen jätevesineuvojien koulutus, Vesistö ja keskivedenkorkeus Jari Hakala, SYKE, Vesikeskus, Haja-asutuksen jätevesineuvojien koulutus, 7.4.2017 Sisältö Vesistö Rantaviiva Keskivesi Näiden keskinäiset yhteydet 2 Vesistö Vesilain 1. luvun

Lisätiedot

Vesistöjen säännöstelyn haasteet

Vesistöjen säännöstelyn haasteet Vesistöjen säännöstelyn haasteet Olli-Matti Verta, 30.3.2010 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 1.4.2010 1 Esityksen sisältö Ilmastonmuutoksen ennustetut vaikutukset vesistöjen vedenkorkeuksiin

Lisätiedot

Itä-Suomen vesioikeus on 20.6.1972 antamallaan päätöksellä nro 35/Ym/72 myöntänyt

Itä-Suomen vesioikeus on 20.6.1972 antamallaan päätöksellä nro 35/Ym/72 myöntänyt Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 50/2012/2 Dnro ISAVI/95/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 26.6.2012 ASIA HAKIJA Unnukan-Kallaveden säännöstelymääräysten tarkistaminen sekä Konnuskosken ja Karvionkosken pohjapatojen

Lisätiedot

Kunnostuksen suunnittelu Alavus Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami Aho DI Jami Aho

Kunnostuksen suunnittelu Alavus Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami Aho DI Jami Aho Kunnostuksen suunnittelu Alavus 13.10.2016 Aho DI Jami Aho Yrittäjä ja suunnittelija Jami Aho DI ympäristötekniikka, Tampereen TKK 2001 Yritystoimintaa vuodesta 2002 Päätoimiala vesistösuunnittelu Järvien

Lisätiedot

Raportti 1 (13) Marja Savolainen 18.11.2005 HYDRO-772

Raportti 1 (13) Marja Savolainen 18.11.2005 HYDRO-772 Raportti 1 (13) Tarkastaja, pvm Markku Lahti 12.12.2005 Hyväksyjä, pvm Jukka Muotka 12.12.2005 VIRKISTYSKÄYTÖN KANNALTA SOPIVIEN VEDENKORKEUSVYÖHYKKEIDEN ARVIOINTI KYYVEDELLÄ 1 JOHDANTO... 2 2 VIRKISTYSKÄYTTÖMALLIN

Lisätiedot

Mallusjärven Vähäjoen Hakoistenkosken säännöstelypadon korvaaminen kiinteällä padolla, Orimattila.

Mallusjärven Vähäjoen Hakoistenkosken säännöstelypadon korvaaminen kiinteällä padolla, Orimattila. PÄÄTÖS Nro 101/08/1 Dnro ISY-2007-Y-253 Annettu julkipanon jälkeen 11.7.2008 HAKIJA Orimattilan kaupunki ASIA Mallusjärven Vähäjoen Hakoistenkosken säännöstelypadon korvaaminen kiinteällä padolla, Orimattila.

Lisätiedot

Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma

Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma Janne Ruokolainen Raportti nro 6/2015 Sisällys 1 Kohteen yleiskuvaus ja hankkeen tavoitteet... 2 2 Toimenpiteet... 2 2.1 Joutsiniementien

Lisätiedot

Padotus- ja juoksutusselvitys

Padotus- ja juoksutusselvitys Padotus- ja juoksutusselvitys Iso-Lamujärvi Pyhännän kunta LAATIJAT: POHJOIS-POHJANMAAN ELY-KESKUS: ERIKA TOIVONEN, VELI-PEKKA LATVALA, KIMMO ARONSUU JA KAISA KETTUNEN SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS: JARI UUSIKIVI

Lisätiedot

Itä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa 1.1.2010 lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston

Itä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa 1.1.2010 lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston 1 Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 70/10/2 Dnro ISAVI/21/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 30.6.2010 Itä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa 1.1.2010 lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston

Lisätiedot

1) Tulvavahinkojen väheneminen

1) Tulvavahinkojen väheneminen LAPUANJOEN TULVATYÖPAJA III 14.4.214, TAUSTA-AINEISTO JA KYSELYLOMAKE 1) Tulvavahinkojen väheneminen ja erityiskohteiden suojaus penkereillä VE 3 Lapuan taajama 1/5 1/1 1/25 Muut alueet hyvä hyvä koht

Lisätiedot

ASIA Hiukkasen järven kunnostamista aliveden pintaa nostamalla koskevan, annetun lupapäätöksen nro 118/04/2 muuttaminen, Mäntyharju

ASIA Hiukkasen järven kunnostamista aliveden pintaa nostamalla koskevan, annetun lupapäätöksen nro 118/04/2 muuttaminen, Mäntyharju Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 12/2012/2 Dnro ISAVI/68/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 21.2.2012 ASIA Hiukkasen järven kunnostamista aliveden pintaa nostamalla koskevan, 17.11.2004 annetun lupapäätöksen nro

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 17/2011/2 Dnro ISAVI/205/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 1.4.2011

PÄÄTÖS Nro 17/2011/2 Dnro ISAVI/205/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 1.4.2011 Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 17/2011/2 Dnro ISAVI/205/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 1.4.2011 HAKIJA Ahti Kopponen ASIA Ala-Paukkajan järven säännöstelypatojen muuttaminen kiinteiksi

Lisätiedot

Rauhajärven käyttäjäkysely

Rauhajärven käyttäjäkysely Rauhajärven käyttäjäkysely Yhteenvetoraportti Vastausmäärä 75 VESISTÖN KÄYTTÖ Mihin vesistön käyttäjäryhmään kuulutte? Voitte valita useita vaihtoehtoja. 1. Rauhajärven rantaasukas (vakituinen asuminen)

Lisätiedot

49 Perhonjoen vesistöalue

49 Perhonjoen vesistöalue Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 117(196) 49 Perhonjoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 2 524 km 2 Järvisyys 3,4 % Suojelu (koskiensuojelulaki 35/1987) nro 32, Murikinkoski rautatiesilta Vesistönro

Lisätiedot

Paimionjoki voimantuotannossa

Paimionjoki voimantuotannossa Paimionjoki voimantuotannossa Paimionjoki - seminaari 15.6. 2011 Paimio 1 Fortum tänään Power-divisioonaan kuuluvat Fortumin sähköntuotanto, fyysinen tuotannonohjaus ja trading-toiminta, voimalaitosten

Lisätiedot

KYYVEDEN KYSELY. Yhteenvetoraportti vastausmäärä 322 VESISTÖN KÄYTTÖ

KYYVEDEN KYSELY. Yhteenvetoraportti vastausmäärä 322 VESISTÖN KÄYTTÖ KYYVEDEN KYSELY Yhteenvetoraportti vastausmäärä 322 VESISTÖN KÄYTTÖ Mihin vesistön käyttäjäryhmään kuulutte? Voitte valita useita vaihtoehtoja. 1. Kyyveden rantaasukas (vakituinen asuminen) Kyyveden vapaaajan

Lisätiedot

Kunnostuksen suunnittelu Alavus Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami Aho DI Jami Aho

Kunnostuksen suunnittelu Alavus Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami Aho DI Jami Aho Kunnostuksen suunnittelu Alavus 13.10.2016 Aho DI Jami Aho Yrittäjä ja suunnittelija Jami Aho DI ympäristötekniikka, Tampereen TKK 2001 Yritystoimintaa vuodesta 2002 Päätoimiala vesistösuunnittelu Järvien

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 55/05/1 Dnro ISY-2005-Y-65 Annettu julkipanon jälkeen Keski-Suomen ympäristökeskus

PÄÄTÖS Nro 55/05/1 Dnro ISY-2005-Y-65 Annettu julkipanon jälkeen Keski-Suomen ympäristökeskus PÄÄTÖS Nro 55/05/1 Dnro ISY-2005-Y-65 Annettu julkipanon jälkeen 15.6.2005 HAKIJA Keski-Suomen ympäristökeskus ASIA Särkilammen lintuveden kunnostaminen, Uurainen. HAKEMUS Hakija on ympäristölupavirastoon

Lisätiedot

Paimionjoki voimantuotannossa

Paimionjoki voimantuotannossa Paimionjoki voimantuotannossa Teemaryhmäpalaveri 16.3.2011 Tarvashovi 1 Fortum tänään Power-divisioonaan kuuluvat Fortumin sähköntuotanto, fyysinen tuotannonohjaus ja trading-toiminta, voimalaitosten käyttö,

Lisätiedot

Kopakkaojan (53.027) luonnontilaisuus. Jermi Tertsunen, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Kopakkaojan (53.027) luonnontilaisuus. Jermi Tertsunen, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kopakkaojan (53.027) luonnontilaisuus Jermi Tertsunen, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 29.01.2014 1 VL 5. Luku (Ojitus) 3 Ojituksen luvanvaraisuus Ojituksella sekä ojan käyttämisellä

Lisätiedot

Lakaluoman myllypadon kalatie Lapua Toteutussuunnitelma

Lakaluoman myllypadon kalatie Lapua Toteutussuunnitelma Liite 48. Lakaluoman myllypadon kalatien yleissuunnitelma. Etelä-Pohjanmaan Ely-keskus Ympäristö Lakaluoman myllypadon kalatie Lapua Toteutussuunnitelma 7.11.2014 Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami

Lisätiedot

Patorakenteiden periaatekuvia

Patorakenteiden periaatekuvia Patorakenteiden periaatekuvia Piirrokset: Jari Kostet, MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko Muuttola, Harri Hepo-Oja, Jarkko Nurmi, Reijo Orava, MKJ Patorakenteet Munkin ja tulvauoman sijoittaminen

Lisätiedot

+77.75 +77.91 +77.97 +77.70 +77.93 +78.03 +77.95 +81.03 56.25 76.25 +77.82 +77.79 +78.27 +77.78. Op+76.60 +77.95 +77.63 +77.77 +77.

+77.75 +77.91 +77.97 +77.70 +77.93 +78.03 +77.95 +81.03 56.25 76.25 +77.82 +77.79 +78.27 +77.78. Op+76.60 +77.95 +77.63 +77.77 +77. +77.93 +77.94 Rummunharja+78.42 78.73 +78.49Op+76.57 +78.7 +77.82 +77.85 +77.93 6 1 Uoma 6a+77.75 +78.17 +77.91 +78.12 7 2 1 8 3 2 9 +77.57 Eristysoja +81.3 +78.3 Op+76.3 +77.95 +77.65 +77.68 +77.66 +77.82

Lisätiedot

Pielisjoen ranta-asukkaiden haastattelut Yhteenveto tuloksista. Marja Wuori

Pielisjoen ranta-asukkaiden haastattelut Yhteenveto tuloksista. Marja Wuori Pielisjoen ranta-asukkaiden haastattelut Yhteenveto tuloksista Marja Wuori Sisältö Yleistä Haastateltavat Virkistyskäyttö Kokemukset vedenkorkeuksista Yleistä Yläosa: Uimaharju-Kaltimo Keskiosa: Kaltimo-Kuurna

Lisätiedot

Päätös. Nro 98/2010/4 Dnro ESAVI/232/04.09/2010. Annettu julkipanon jälkeen 17.6.2010

Päätös. Nro 98/2010/4 Dnro ESAVI/232/04.09/2010. Annettu julkipanon jälkeen 17.6.2010 Päätös Etelä-Suomi Nro 98/2010/4 Dnro ESAVI/232/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 17.6.2010 ASIA Voikkaan voimalaitospadon hiomokanavan ja nipunsiirtokanavan vesiteiden sulkeminen sekä töiden aloittaminen

Lisätiedot

Rovaniemi T.Kilpiö, M.Talvensaari, I.Kylmänen 23.02.2009

Rovaniemi T.Kilpiö, M.Talvensaari, I.Kylmänen 23.02.2009 LAUSUNTO 1 (2) Rovaniemi T.Kilpiö, M.Talvensaari, I.Kylmänen 23.02.2009 KOLLAJAN ALLAS Lausunto hankkeen vaikutuksista jääolosuhteisiin Iijoella Haapakosken voimalaitoksen yläpuolisella ns. luonnonuomalla

Lisätiedot

ISTO väliseminaari 5.3.2008, Lammi. Noora Veijalainen, Tanja Dubrovin, Bertel Vehviläinen ja Mika Marttunen

ISTO väliseminaari 5.3.2008, Lammi. Noora Veijalainen, Tanja Dubrovin, Bertel Vehviläinen ja Mika Marttunen ISTO väliseminaari 5.3.2008, Lammi Noora Veijalainen, Tanja Dubrovin, Bertel Vehviläinen ja Mika Marttunen Suomen ympäristökeskuksen Hydrologian ja Vesivara yksikköjen projekti Arvioidaan ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

SATAKUNNAN PINTAVESIEN TOIMENPIDEOHJELMAEHDOTUKSESTA Vesistökohtaiset kehittämistarpeet

SATAKUNNAN PINTAVESIEN TOIMENPIDEOHJELMAEHDOTUKSESTA Vesistökohtaiset kehittämistarpeet Yhdistyksen nimi: Lounais-Suomen vapaa-ajankalastajapiiri ry Yhdistyksen kotikunta: Raisio Puheenjohtaja: Veikko Meskanen Osoite: Vehaksentie 220 23310 Taivassalo Sähköposti: tavemesk@taivassalo.fi Puhelin:

Lisätiedot

KEVÄTTÖMÄN JA PÖLJÄNJÄRVEN SÄÄNNÖSTELY TAVOITTEENA ALIVEDENKORKEUDEN NOSTAMINEN

KEVÄTTÖMÄN JA PÖLJÄNJÄRVEN SÄÄNNÖSTELY TAVOITTEENA ALIVEDENKORKEUDEN NOSTAMINEN Päivämäärä 15.3.2013 KEVÄTTÖMÄN JA PÖLJÄNJÄRVEN SÄÄNNÖSTELY TAVOITTEENA ALIVEDENKORKEUDEN NOSTAMINEN SIILINJÄRVI Laatinut Dipl.ins. Hannu Alatalo Maveplan Oy Sisällysluettelo 2(25) Sisällysluettelo...

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja vesivarat. Noora Veijalainen Suomen ympäristökeskus Vesikeskus 6.11.2013

Ilmastonmuutos ja vesivarat. Noora Veijalainen Suomen ympäristökeskus Vesikeskus 6.11.2013 Ilmastonmuutos ja vesivarat Noora Veijalainen Suomen ympäristökeskus Vesikeskus 6.11.2013 Noora Veijalainne, SYKE 8.11.2013 Johdanto Ilmastonmuutos vaikuttaa vesistöissä Virtaamien vuodenaikaiseen vaihteluun

Lisätiedot

1) Ansion- ja Mommilanjärven, Kärkölän Valkjärven sekä Oriharonjärven säännöstelyjen muutokset, Hausjärvi, Hämeenkoski, Hämeenlinna ja Kärkölä

1) Ansion- ja Mommilanjärven, Kärkölän Valkjärven sekä Oriharonjärven säännöstelyjen muutokset, Hausjärvi, Hämeenkoski, Hämeenlinna ja Kärkölä Etelä-Suomi Päätös 1) Nro 237/2010/4 2) Nro 238/2010/4 1) Dnro ESAVI/184/04.09/2010 2) Dnro ESAVI/185/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 7.12.2010 ASIAT 1) Ansion- ja Mommilanjärven, Kärkölän Valkjärven

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 15/2011/2 Dnro ISAVI/195/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen

PÄÄTÖS Nro 15/2011/2 Dnro ISAVI/195/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 15/2011/2 Dnro ISAVI/195/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 31.3.2011 HAKIJA Sysmäjärven järjestely-yhtiö ASIA Sysmäjärven järjestelypadon muuttaminen kiinteäkynnyksiseksi

Lisätiedot

Tulvariskien hallinnan toimenpiteet Lapuanjoen vesistöalueella

Tulvariskien hallinnan toimenpiteet Lapuanjoen vesistöalueella Tulvariskien hallinnan toimenpiteet Lapuanjoen vesistöalueella Työpaja 1 11.9.2013 Katja Haukilehto 11.3.2014 Tulvariskien hallinnan toimenpiteet Suunnittelua sekä tulvasuojelu- ja järjestelytöitä tehty

Lisätiedot

Juha Laasonen 26.8.2013

Juha Laasonen 26.8.2013 1 (6) LOHIJÄRVEN MAAPADON MÄÄRÄAIKAISTARKASTUS V.. PTL 19.2 MUKAINEN YHTEENVETO EDELLISEN MÄÄRÄAIKAISTARKASTUKSEN JÄLKEEN TEHDYISTÄ TÖISTÄ, TARKASTUKSISTA JA MITTAUKSISTA SEKÄ ALUSTAVA ARVIO PADON KUNNOSTA

Lisätiedot

HITOLANJOEN MYLLYKOSKEN KALATIEN RAKENTAMI- NEN

HITOLANJOEN MYLLYKOSKEN KALATIEN RAKENTAMI- NEN 1(13) HITOLANJOEN MYLLYKOSKEN KALATIEN RAKENTAMI- NEN Rekijoki, Salo RAKENTAMISTAPA-SELOSTUS / SUUNNITELMA 2(13) Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 3 2. RAKENNUSPAIKKA... 3 2.1 Sijainti ja yhteydet... 3 2.3

Lisätiedot

PIRSKE. Tanja Dubrovin, SYKE

PIRSKE. Tanja Dubrovin, SYKE PIRSKE Tanja Dubrovin, SYKE 10.5.2016 2 Vaihtoehdot hieman kärjistäen korostavat tiettyjä tavoitteita Tarkoituksena havainnollistaa erilaisten tavoitteiden ristiriitaisuutta ja erilaisten toteutusten vaikutuksia

Lisätiedot

Tuusulan kunnan rantaraitti selvitysvaihe 3

Tuusulan kunnan rantaraitti selvitysvaihe 3 Tuusulan kunnan rantaraitti selvitysvaihe 3 17.12.2016 Ksu Kelluva rantaraitti Selvityskohde sijaitsee Tuusulan kunnan alueella Tuusulanjärven eteläpäässä. Suunniteltu rantaraitti sijaitsee Gustavelundin

Lisätiedot

Siikajoen Uljuan altaan säännöstelyn kehittäminen. Hydrologiset selvitykset. Johdanto. Ilmastonmuutoksen vaikutus

Siikajoen Uljuan altaan säännöstelyn kehittäminen. Hydrologiset selvitykset. Johdanto. Ilmastonmuutoksen vaikutus 29.9.2014 Jari Uusikivi ja Bertel Vehviläinen, Suomen ympäristökeskus Siikajoen Uljuan altaan säännöstelyn kehittäminen Hydrologiset selvitykset Johdanto Viime vuosina kesän ja alkutalven tulvissa on tullut

Lisätiedot

Säännöstelyluvan muuttaminen

Säännöstelyluvan muuttaminen Säännöstelyluvan muuttaminen Näkökulmana Pirkanmaan keskeiset järvet Oikeudelliset edellytykset Tarvitaanko säännöstelyluvan muuttamiseen lupa? VL2:2 4 mom Lupa tarvitaan myös luvan saaneen vesitaloushankkeen

Lisätiedot

44 Lapuanjoen vesistöalue

44 Lapuanjoen vesistöalue Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 109(196) 44 Lapuanjoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 4 122 km 2 Järvisyys 2,9 % Yleistä Lapuanjoki alkaa Alavudenjärvestä ja virtaa Alavuden, Kuortaneen, Lapuan,

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 61/2011/2 Dnro ISAVI/27/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 27.10.2011

PÄÄTÖS Nro 61/2011/2 Dnro ISAVI/27/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 27.10.2011 Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 61/2011/2 Dnro ISAVI/27/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 27.10.2011 HAKIJAT Kalevi Nykänen, Tenho Väisänen, Pekka Rusanen, Eero Natunen ja Lauri Palkeinen

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 142/2007/4 Dnro LSY 2006 Y 104 Annettu julkipanon jälkeen

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 142/2007/4 Dnro LSY 2006 Y 104 Annettu julkipanon jälkeen LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 142/2007/4 Dnro LSY 2006 Y 104 Annettu julkipanon jälkeen 17.12.2007 ASIA LUVAN HAKIJA Perhonjoen yläosan kunnostaminen, Perho Perhon kunta HAKEMUS

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 5/2014/2 Dnro ISAVI/44/04.09/2013

PÄÄTÖS Nro 5/2014/2 Dnro ISAVI/44/04.09/2013 Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 5/2014/2 Dnro ISAVI/44/04.09/2013 Annettu julkipanon jälkeen 29.1.2014 ASIA HAKIJA Valkeisen pohjapadon rakentaminen, Pieksämäki Jorma Juutinen HAKEMUS Hakija on aluehallintovirastoon

Lisätiedot

Kakskerranjärven Myllyojan padon korvaaminen kiinteällä pohjapadolla, Turku

Kakskerranjärven Myllyojan padon korvaaminen kiinteällä pohjapadolla, Turku Etelä-Suomi Päätös Nro 153/2010/4 Dnro ESAVI/17/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 24.9.2010 ASIA LUVAN HAKIJA Kakskerranjärven Myllyojan padon korvaaminen kiinteällä pohjapadolla, Turku Harjattula

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy. Tammelan kunta. Jänijärven vedenkorkeuden nosto. Vesilupahakemus

FCG Finnish Consulting Group Oy. Tammelan kunta. Jänijärven vedenkorkeuden nosto. Vesilupahakemus FCG Finnish Consulting Group Oy Tammelan kunta Jänijärven vedenkorkeuden nosto Vesilupahakemus FCG Finnish Consulting Group Oy Vesilupahakemus I Asia Luvan hakija Tiivistelmä Vesilupa Jänijärven vedenkorkeuden

Lisätiedot

SEITENOIKEAN VOIMALAITOKSEN KALATIEN YLEISSUUNNITELMA. Ristijärvi

SEITENOIKEAN VOIMALAITOKSEN KALATIEN YLEISSUUNNITELMA. Ristijärvi SEITENOIKEAN VOIMALAITOKSEN KALATIEN YLEISSUUNNITELMA Ristijärvi KAINUUN ETU OY Kainuun vaelluskalahanke Lönnrotinkatu 1, 87100 KAJAANI, Finland +358-50-5859459 simo.yli-lonttinen@kainuunetu.fi Sisällysluettelo

Lisätiedot

JOUTJOEN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA

JOUTJOEN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA JOUTJOEN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA Anssi Toivonen Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö 30.11.2010 Sisällysluettelo Johdanto... 1 Joutjoen kokonaisuus... 2 Kartta A, joen laskukohta Kiviharjun alue...

Lisätiedot

LUPAPÄÄTÖS Nro 24/09/2 Dnro Psy-2008-y-187 Annettu julkipanon jälkeen 10.3.2009 ASIA LUVAN HAKIJAT

LUPAPÄÄTÖS Nro 24/09/2 Dnro Psy-2008-y-187 Annettu julkipanon jälkeen 10.3.2009 ASIA LUVAN HAKIJAT 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 24/09/2 Dnro Psy-2008-y-187 Annettu julkipanon jälkeen 10.3.2009 ASIA Siirtoviemärin ja runkovesijohdon rakentaminen Tujuojan, Kuonanjoen, Kuonanjoen täyttökanavan ja Lohijoen alitse sekä

Lisätiedot

Vattenfall Sähköntuotanto Oy

Vattenfall Sähköntuotanto Oy Vattenfall Sähköntuotanto Oy Venetpalon voimalaitoksen maapadon vahingonvaaraselvitys Oy Vesirakentaja 28.12.2007 Oy Vesirakentaja Puhelin Telefax Sähköposti Kotisivu Hiihtomäentie 39 A 1 00800 HELSINKI

Lisätiedot

Beat 1 Rostad ja Sanden

Beat 1 Rostad ja Sanden Beat 1 Rostad ja Sanden Rostad. Oikea ranta. Rostad on kalastusalueen ylin pooli ja on pituudeltaan noin 500 metriä. Se on luonteeltaan hitaasti virtaavaa syvää nivaa kosken yläpuolella. Täällä ranta on

Lisätiedot

11.11.2011. RAUHIONOJAN KOSTEIKKOSUUNNITELMA Tyrnävä, Muhos

11.11.2011. RAUHIONOJAN KOSTEIKKOSUUNNITELMA Tyrnävä, Muhos 11.11.2011 RAUHIONOJAN KOSTEIKKOSUUNNITELMA Tyrnävä, Muhos 2 Sisältö 1. Hankkeen tavoitteet ja taustatiedot... 4 1.1 Sijainti ja vesistöalue... 4 1.2 Hankkeen tausta... 4 1.3 Esiselvitykset ja maastotutkimukset...

Lisätiedot

Tulvariskien alustava arviointi Jänisjoen vesistöalueella

Tulvariskien alustava arviointi Jänisjoen vesistöalueella Tulvariskien alustava arviointi Jänisjoen vesistöalueella 2011 Pohjois-Karjalan ELY-keskus Sisällysluettelo 1. TAUSTAA... 3 2. VESISTÖN KUVAUS... 4 2.1. Hydrologia... 6 2.2. Maankäyttö... 9 2.3. Kulttuuriperintö

Lisätiedot

Paimion Vähäjoen kunnostustoimenpiteet

Paimion Vähäjoen kunnostustoimenpiteet Paimion Vähäjoen kunnostustoimenpiteet vuonna 2005 Lounais-Suomen kalastusalue 2006 Jussi Aaltonen Lounais-Suomen kalastusalue Valkkimyllynkuja 2 20540 Turku Puh. 02-2623 444 2 Johdanto Vähäjoessa ja sen

Lisätiedot

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Petri Liljaniemi Biologi Lapin ympäristökeskus 1 Vesistön ekologisen tilan luokittelu Biologiset tekijät Levät, vesikasvillisuus,

Lisätiedot

Pohjapadon rakentaminen Keravanjokeen ja Kellokosken voimalaitoksen patoaltaan kunnostaminen sekä kalatien rakentaminen voimalaitospadon ohi, Tuusula

Pohjapadon rakentaminen Keravanjokeen ja Kellokosken voimalaitoksen patoaltaan kunnostaminen sekä kalatien rakentaminen voimalaitospadon ohi, Tuusula Etelä-Suomi Päätös Nro 193/2012/2 Dnro ESAVI/14/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 19.9.2012 ASIA HAKIJA Pohjapadon rakentaminen Keravanjokeen ja Kellokosken voimalaitoksen patoaltaan kunnostaminen

Lisätiedot

Noormarkku Olli-Matti Verta

Noormarkku Olli-Matti Verta KARVIANJOEN VESISTÖN SÄÄNNÖSTELYJEN KEHITTÄMISEN TILANNEKATSAUS Noormarkku 11.10.2012 Olli-Matti Verta Varsinais-Suomen ELY-keskus olli-matti.verta@ely-keskus.fi puh. 0295 022 961 1 KARVIANJOEN VESISTÖN

Lisätiedot

MUISTIO. Siikajoen tulvariskien hallinnan ja säännöstelyn kehittäminen ja Mankilan tiestöselvitys, tiedotustilaisuus

MUISTIO. Siikajoen tulvariskien hallinnan ja säännöstelyn kehittäminen ja Mankilan tiestöselvitys, tiedotustilaisuus MUISTIO Siikajoen tulvariskien hallinnan ja säännöstelyn kehittäminen ja Mankilan tiestöselvitys, tiedotustilaisuus Aika ja paikka: 16.12.2014 Klo 9.00-, Siikalatvan kunta, Rantsila Gananderin koulu Läsnäolijat:

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 114/2009/4 Dnro LSY-2006-Y-381 Annettu julkipanon jälkeen

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 114/2009/4 Dnro LSY-2006-Y-381 Annettu julkipanon jälkeen LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 114/2009/4 Dnro LSY-2006-Y-381 Annettu julkipanon jälkeen 8.12.2009 ASIA LUVAN HAKIJA Iiroonjokeen rakennetun pohjapadon pysyttäminen, Soini ja

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy. Tammelan kunta HEINIJÄRVEN POHJAPATO. Rakennussuunnitelma 30309-P11912

FCG Finnish Consulting Group Oy. Tammelan kunta HEINIJÄRVEN POHJAPATO. Rakennussuunnitelma 30309-P11912 FCG Finnish Consulting Group Oy Tammelan kunta HEINIJÄRVEN POHJAPATO Rakennussuunnitelma 30309-P11912 ENNAKKOKOPIO 10.6.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Rakennussuunnitelma I 10.6.2011 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

LUPAPÄÄTÖS Nro 33/2013/2 Dnro PSAVI/45/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 4.4.2013

LUPAPÄÄTÖS Nro 33/2013/2 Dnro PSAVI/45/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 4.4.2013 LUPAPÄÄTÖS Nro 33/2013/2 Dnro PSAVI/45/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 4.4.2013 1 ASIA LUVAN HAKIJA Taivallammen kunnostus, Salla Sallan yhteismetsä Tapio Sinkkilä Kuusamontie 25 98900 Salla SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Luonnonmukaiset kalatiet ja uudet lisääntymisalueet

Luonnonmukaiset kalatiet ja uudet lisääntymisalueet Luonnonmukaiset kalatiet ja uudet lisääntymisalueet Jukka Jormola Maisema-arkkitehti Suomen ympäristökeskus SYKE Maailman vesipäivä seminaari Vesi ja kestävä kehitys 19.3.2015 Säätytalo Näkökulmia Vaelluskalapolitiikan

Lisätiedot

Itä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa 1.1.2010 lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue

Itä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa 1.1.2010 lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 46/10/2 Dnro ISAVI/7/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 16.4.2010 Itä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa 1.1.2010 lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston

Lisätiedot

Kainuun Energia Oy Pyhännän voimalaitoksen maapadon vahingonvaaraselvitys Oy Vesirakentaja

Kainuun Energia Oy Pyhännän voimalaitoksen maapadon vahingonvaaraselvitys Oy Vesirakentaja Kainuun Energia Oy Pyhännän voimalaitoksen maapadon vahingonvaaraselvitys Oy Vesirakentaja 23.02.2007 Oy Vesirakentaja Puhelin Telefax Sähköposti Kotisivu Hiihtomäentie 39 A 1 00800 HELSINKI (09) 7552

Lisätiedot

PAIMIONJOEN ALAOSAN KALATIETARKASTELU PAIMIO TARVASJOKI

PAIMIONJOEN ALAOSAN KALATIETARKASTELU PAIMIO TARVASJOKI PAIMIONJOEN ALAOSAN KALATIETARKASTELU PAIMIO TARVASJOKI JA PAIMIONJOKI -YHDISTYS RY Askalanvesivoimalaitoksen pato alavirran puolelta kuvattunal7.05.201 I Suunnittelutoimisto T. Meisalmi O1.O62O11, Tampere

Lisätiedot

Päätös Nro 56/2013/2 Länsi ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/115/04.09/2011

Päätös Nro 56/2013/2 Länsi ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/115/04.09/2011 Päätös Nro 56/2013/2 Länsi ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/115/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 21.8.2013 ASIA HAKIJA Havanganjärven kunnostaminen, Virrat Virtain kaupunki, Vaskiveden osakaskunta ja osa

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 40/2004/4 Dnro LSY-2003-Y-365

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 40/2004/4 Dnro LSY-2003-Y-365 LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 40/2004/4 Dnro LSY-2003-Y-365 Annettu julkipanon jälkeen 4.6.2004 ASIA HAKIJA Naarjärven säännöstelyoikeudesta luopuminen ja kiinteän pohjapadon

Lisätiedot