Ympäristövirtaamien toteutus Pohjois-Pohjanmaalla -kohteet ja eri etenemistavat-

Transkriptio

1 Ympäristövirtaamien toteutus Pohjois-Pohjanmaalla -kohteet ja eri etenemistavat- Kimmo Aronsuu, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2018 Oulu

2 Ympäristövirtaaman hanketyyppejä Vähävetisten uomien virtaamat Keväiset 0-juoksutukset Lyhytaikaissäännöstelyn kehittäminen Ympäristövirtaaman huomioiminen järven säännöstelyn kehittämisessä

3 Etenemistapoja viime vuosilta Vapaaehtoinen kehittäminen Esim. luvanhaltijan, kunnan, haitankärsijän aloitteesta ELY osallistuu Sopimus

4 Etenemistapoja viime vuosilta VL 19:7 Valvontaviranomaisen päätös, jos lupa ennen ja huomattavia haitallisia vaikutuksia Vapaaehtoinen kehittäminen Esim. luvanhaltijan, kunnan, haitankärsijän aloitteesta ELY osallistuu Selvitys haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista Riittävä haittojen vähentäminen sopimalla tai hakemus AVI:in Sopimus

5 Etenemistapoja viime vuosilta VL 19:7 Valvontaviranomaisen päätös, jos lupa ennen ja huomattavia haitallisia vaikutuksia Vapaaehtoinen kehittäminen Esim. luvanhaltijan, kunnan, haitankärsijän aloitteesta ELY osallistuu VHSviranomaisvetoinen kehittäminen Selvitys haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista Riittävä haittojen vähentäminen sopimalla tai hakemus AVI:in Sopimus Sopimus

6 Etenemistapoja viime vuosilta VL 19:7 Valvontaviranomaisen päätös, jos lupa ennen ja huomattavia haitallisia vaikutuksia Vapaaehtoinen kehittäminen Esim. luvanhaltijan, kunnan, haitankärsijän aloitteesta ELY osallistuu VHSviranomaisvetoinen kehittäminen Luvan haltijan (ELY) kehittämishanke Selvitys haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista Riittävä haittojen vähentäminen sopimalla tai hakemus AVI:in Sopimus Sopimus Uusi säännöstelykäytäntö Usein sopimus vesivoimayhtiön kanssa

7 Viimeaikaiset ympäristövirtaamahankkeet Pohjois-Pohjanmaalla Oulun pohjoispuoli Oulun eteläpuoli Kuusinkijoki (VL 19:7) Siikajoen vähävetinen uoma (Luvanhaltija) Irninjoki (VL 19:7) Kostonjoki (Vapaaehtoinen) Kuonanjoen vähävetinen uoma (Luvanhaltija) Kuonanjärvi (Luvanhaltija) Oulu Hupisaaren purot (Vapaaehtoinen) Pyhäjärvi (Luvanhaltija) Tärkein ohjaava tekijä vesienhoitosuunnitelman toimenpideohjelma

8 Viimeaikaiset ympäristövirtaamahankkeet Pohjois-Pohjanmaalla Oulun pohjoispuoli Oulun eteläpuoli Kuusinkijoki (VL 19:7) Siikajoen vähävetinen uoma (Luvanhaltija) Irninjoki (VL 19:7) Kostonjoki (Vapaaehtoinen) Kuonanjoen vähävetinen uoma (Luvanhaltija) Kuonanjärvi (Luvanhaltija) Oulu Hupisaaren purot (Vapaaehtoinen) Pyhäjärvi (Luvanhaltija) Tärkein ohjaava tekijä vesienhoitosuunnitelman toimenpideohjelma

9 Irninjoki Vesilain 19:7 mukainen prosessi Keväisen 0-juoksutuksen haittojen vähentäminen

10 Lähtökohdat Lupapäätös Irnijärvestä on, mikäli se on mahdollista alittamatta säännöstelyn a aina juoksutettava vettä vähintään 2 m 3 /s Vähimmäisjuoksutus on välisenä aikana kuitenkin 4 m 3 /s, mikäli se on mahdollista alittamatta säännöstelyn a Kevättulvan aikana, tulovirtaaman ollessa yli 150 m 3 /s Haapakosken voimalaitoksella, säännöstelypato voidaan kuitenkin pitää suljettuna Järven suurehkolla kevätkuopalla (=>suuret talvivirtaamat) merkittävä tulvasuojeluvaikutus ja myös voimatalousmerkitystä Kevätvirtaaman kasvattaminen vähentää säännöstelystä saatavaa voimataloushyötyä Iijoen alaosan voimalaitoksilla ohijuoksutusten lisääntyessä Joella hyvin pieni valuma-alue, joten juoksutuksen vaikutus on suuri koko 7 km:n matkalla kaikille koskialueille (4 ha) Irnijoki, luusua (m3/s)

11 Irnijoen ylin koskikevättulvan aikana ennen kunnostustoimenpiteitä

12 Selvitys säännöstelyhaittojen vähentämisestä vesilain 19:7 nojalla Jos säännöstelyhankkeesta, jolle on myönnetty lupa ennen 1 päivää toukokuuta 1991, aiheutuu vesiympäristön ja sen käytön kannalta huomattavia haitallisia vaikutuksia, asianomaisen valtion valvontaviranomaisen tulee selvittää mahdollisuudet vähentää säännöstelyn haitallisia vaikutuksia...

13 Selvitykset Ylimmän kosken elinympäristömittaus ja valokuvaus neljällä eri juoksutusmäärällä Elinympäristön määrän arviointi eri kokoisille taimenille sekä harjuksen mädille, kudulle sekä aikuiselle harjukselle kesäaikana Lähes kaikkien koskialueiden valokuvaus 2,5 m 3 /s virtaamalla Maastokäynti yhdessä luvanhaltijan, viranomaisten ja vesialueen omistajien kanssa 2 ja 4 m 3 /s virtaamilla Kutualuekartoitus 2 ja 4 m 3 /s virtaamilla ja potentiaalin arviointi Ilmakuvaus 2 ja 4 m 3 /s virtaamilla Ei saatu käyttöön arviointia varten Ympäristövirtaamatyöpaja (Building block -menetelmä) Karkea arvio voimatalousmenetyksistä

14 Ylin koskialue neljässä eri juoksutustilanteessa

15 Kosken keskiosasta ylävirtaan 1 m 3 /s 2,5 m 3 /s 5 m 3 /s 7,5 m 3 /s

16 Kosken keskiosasta alavirtaan 1 m 3 /s 2,5 m 3 /s 5 m 3 /s 7,5 m 3 /s

17 WUA, m2/100 m Harjuksen elinympäristön määrä Yksinkertainen laskenta elinympäristön määrästä omatekoisella excelillä: sopimaton (0) sopiva (0,5) tai optimi (1,0) virtausnopeus/syvyys mittauspisteen arvoksi pienempi Mittauspisteitä eri virtaamilla Harjus, aikuinen, kutuaika Harjus, mäti Harjus, aikuinen, kesä Marin sovelletut pref. ja min-laskenta laji/koko: harjus aikuinen kutuaika ymp.muuttuja syvyys, cm virt.nop., cm/s laji/koko: harjus mäti ymp.muuttuja Optimin syvyys, cm virt.nop., cm/s laji/koko: harjus aikuinen kesä ymp.muuttuja syvyys, cm virt.nop., cm/s Virtaama, m3/s

18 WUA, m2/100 m Taimenen elinympäristön määrä (tiukat preferenssit) 700 Saijan pref. ja min-laskenta laji/koko: taimen < 10 cm ymp.muuttuja syvyys, cm virt.nop., cm/s laji/koko: taimen cm ymp.muuttuja syvyys, cm virt.nop., cm/s laji/koko: taimen > 15 cm ymp.muuttuja syvyys, cm virt.nop., cm/s taimen < 10 cm taimen cm taimen > 15 cm Virtaama, m3/s

19 WUA, m2/100 m Taimenen elinympäristön määrä (löysähköt preferenssit) 1200 Kimmon pref. ja min-laskenta laji/koko: taimen < 10 cm ymp.muuttuja syvyys, cm virt.nop., cm/s laji/koko: taimen cm ymp.muuttuja syvyys, cm virt.nop., cm/s laji/koko: taimen > 15 cm ymp.muuttuja syvyys, cm virt.nop., cm/s taimen < 10 cm taimen cm taimen > 15 cm Virtaama, m3/s

20 Kutualuekartoituksen perusteella juoksutuksen lisääminen 2:sta 4:ään m 3 /s lisää kutualuepotentiaalia lähes kymmenkertaiseksi 2 m 3 /s 4 m 3 /s Kutualueita kartoitushetkellä 17 m 2 77 m 2 Maksimipotentiaali kunnostuksin 66 m m 2 Maksimipotentiaali kunnostuksin ja soraistuksin 667 m m

21 Sopimus juoksutuskäytännöistä ja kunnostustoimenpiteistä erinäisten vaiheiden jälkeen Sopimuksen voimassa olo Sopimus on voimassa vuoden 2022 loppuun asti. Sen jälkeen toistaiseksi. Juoksutuskäytännöt Kevättulvan aikana, tulovirtaaman ollessa yli 250 m 3 /s Haapakosken voimalaitoksella, juoksutus Irninjokeen on 2,0 m 3 /s Muulloin juoksutus Irninjokeen on vähintään 4,0 m 3 /s Muutokset juoksutuksessa tehdään maltillisesti ja portaittain Huomioidaan Irni-, Polo- ja Kerojärvien ekologisen tilan ja virkistyskäytön edistämiseksi asetetut vedenkorkeustavoitteet Irninjoen kunnostukset Syksyllä 2017 voimayhtiö kunnosti kutualueita siten, että pyrittiin optimoimaan niiden toimivuus 2,0 m 3 /s virtaamalla Seuranta Toimenpiteiden vaikutusta seurataan sähkökoekalastuksien, kalastuskirjanpidon ja kutualuekartoituksien avulla Vuonna 2019 arvioidaan, onko sovituilla toimenpiteillä voitu vähentää riittävästi säännöstelyn haitallisia vaikutuksia. Sähkökalastuksissa vuosien keskimääräinen yksikesäisten harjusten tiheys ja harjusyksikkösaalis kirjanpidossa vähintään 50 % vertailualueisiin verrattuna Vuonna 2019 harjuksella soveltuvia kutualueita tulee olla 2,0 m 3 /s virtaamatilanteessa vähintään 200 m 2 Juoksutuskäytännöt 2019 jälkeen Jos kaikki seurantakohdassa mainitut vähimmäiskriteeri eivät toteudu, on kevättulvan aikainen minimijuoksutus vuoden 2020 alusta lähtien vähintään 3,5 m 3 /s

22 Syksyllä 2017 voimayhtiö kunnosti noin 560 m2 kutualueita, joiden pysyvyyttä sekä soveltuvuutta harjuksen kutualueeksi selvitettiin ensimmäisen kerran toukokuussa

23 Kostonjoki Vapaaehtoinen kehittäminen Keväisen 0-juoksutuksen haittojen vähentäminen

24 Lähtökohdat Lupapäätös samanlainen kuin Irninjärven säännöstelyluvassa ja Kostonjärven säännöstelyllä samanlainen vaikutus tulvasuojeluun ja vesivoimaan Kostonjoen valuma-alue Kostonjärven alapuolella on suuri, ja säännöstelypadon alapuolelle laskee useita sivujokia Voimayhtiö ja kunta esittivät Irninjoen hankkeen jälkeen sopimista myös Kostonjoen ympäristövirtaamasta Lähtökohtana Irninjoen sopimuksesta muokattu sopimus ilman mahdollista muutosta kolmen vuoden koeajan jälkeen Siiranjoki Korpuanjoki

25 ELY-keskus oli varautunut selvitykseen tilaamalla SYKE:ltä mallinnetun päivittäisen virtaaman ( ) joen 7 eri Kostonjoen pisteessä tilanteessa, jossa juoksutus on 0 m 3 /s Vaikutusten arvioinnin ja sopimukseen tehtyjen tarkennusten jälkeen ELY-keskus päätti allekirjoittaa sopimuksen Sopimus juoksutuksesta: kevättulvan aikana tulovirtaaman ollessa Haapakosken voimalaitoksella yli 250 m 3 /s juoksutus Kostonjokeen on 2,0 m 3 /s ja muulloin juoksutus on vähintään 4,0 m 3 /s Sopimus voimassa vuoden 2022 loppuun saakka ja sen jälkeen toistaiseksi Seuranta sähkökalastuksin Sopiminen Virtaama joen eri osissa tulva-aikana (juoksutus 2 m 3 /s) 2,1 km (0 ha) 6,0 km (+4,4 ha) 7,5 km (+4,0 ha) 35 km (yht. 100 ha) Suure Virtaama, m 3 /s Siiranjoen alap. Ylä-Korpua Pyörresuvanto Kypäräkoski Koitikoski Kutinpudas Purku Iijokeen NQ 2,7 3,0 5,3 6,6 9, MNQ 3,2 3,6 7,7 9, MQ 4,7 5, MHQ 7,5 8, HQ

26 Kuonanjoki Luvanhaltijan (ELY) kehittämishanke Vähävetisen uoman ympäristövirtaama

27 Vähävetinen uoma Pituus 7 km (40 % koko uomasta) Putouskorkeus 37 m (70 % koko uomasta) Juoksutus kesällä 3 kk 100 l, satunnaisia tulvajuoksutuksia, 9 kk ei juoksutusta vähävetinen uoma Lähtökohdat säännöstelypato Suunnittelussa huomioituja seikkoja Vähävetisen uoman virtaama eri vuoden aikoina Yläpuolisen järven juoksutus ja vedenpinnan vaihtelut Täyttökanavan virtaamaolosuhteet Voimataloushyödyn väheneminen Hautaperän tekojärven yhteydessä olevassa voimalaitoksessa (1970-luvun sopimus) säännöstelypato voimalaitos pohjapato

28 Elinympäristömittaukset ja valokuvaukset eri virtaamatilanteissa Järven säännöstelyn ja juoksutuksen kehittäminen: vesistömalli ja vesimittariohjelma SYKE-vetoinen ympäristövirtaamatyöpaja (Building block -menetelmä) Voimatalousmenetysten arviointi Ympäristövirtaamarakenteiden tekninen suunnittelu Sopimukset: POPELY, kaupunki, voimayhtiö Selvitykset ja suunnitelmat

29 Yläpuolisen järven säännöstelyn kehittäminen %-osuus päivistä Nykykäytäntö Minimijuoksutusten esiintyminen kesäaikana vähenee huomattavasti < 250 l/s l/s Uusi käytäntö 0 nykykäytäntö toteutunut mallinnettu nykykäytäntö uusi käytäntö Säännöstelykäytäntö

30 Ratkaisut Selvitysten pohjalta juoksutustavoitteet vähävetiseen uomaan Tulva-aikana kahdeksan päivän ajan noin 5 m 3 /s Tulvan jälkeen syksyyn asti keskimäärin 300 l/s Talvella keskimäärin 200 l/s Mahdollisuuksien mukaan vaihteleva virtaus Mahdollisuus muuttaa kokemusten pohjalta Tekniset ratkaisut tehtiin loppuvuonna 2017 Rahoitus Seuranta Setit vaihdettiin ja settipatoon ympäristövirtaamarako ( l/s) Täyttökanavan pohjapatoon alivirtaama-aukko Tulva-aikainen ja kesän lisäjuoksutus (100 l/s) luukun kautta Rakentamiskustannukset POPELY Menetetyn vesivoimahyödyn kertakaikkinen korvaus POPELY Vattenfall-ympäristöraha Haapajärven kaupunki ympäristövirtaamaraon jäätyminen => lisätoimenpiteet Kalaston kehittyminen: sähkökoekalastukset

31 Arviointimenetelmiä kehitelty ja käytetty tapauskohtaisesti Yhteenveto Lyhytaikaissäännöstelyssä myös muita kuin esitettyjä Sopimus kompromissi ekologisen tarpeen ja voimatalouden (tulvasuojelun) edunmenetyksen välillä Aina sopimukseen ei päästä Pääongelman ratkaisun lisäksi kannattaa karsia säännöstelystä ekologialle haitalliset käytännöt pois, jos siitä ei aiheudu juurikaan haittaa millekään käyttömuodolle Seurannan perusteella arvioidaan jatkotoimenpiteiden tarpeet Yhteistyö: Y-ELY, kala-ely, kunnat, voimayhtiöt, vesialueen omistajat, SYKE

32 Kiitos!