Raportti 1 (13) Marja Savolainen HYDRO-772

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Raportti 1 (13) Marja Savolainen 18.11.2005 HYDRO-772"

Transkriptio

1 Raportti 1 (13) Tarkastaja, pvm Markku Lahti Hyväksyjä, pvm Jukka Muotka VIRKISTYSKÄYTÖN KANNALTA SOPIVIEN VEDENKORKEUSVYÖHYKKEIDEN ARVIOINTI KYYVEDELLÄ 1 JOHDANTO VIRKISTYSKÄYTTÖMALLIN LASKENTAPERIAATTEET LASKENNAN LÄHTÖTIEDOT MAASTOMITTAUKSET KÄYTETYT HARKINNANVARAISET PARAMETRIT KYYVEDEN VEDENKORKEUDET TULOKSET VEDENKORKEUDEN OPTIMIVYÖHYKE VIRKISTYSKÄYTTÖHAITTA ESIMERKKIVUOSINA YHTEENVETO TULOKSISTA LÄHDELUETTELO Fortum Power and Heat Oy Postiosoite Käyntiosoite Puhelin/Faksi Y-tunnus PL FORTUM Keilaniementie 1 Espoo Puhelin Faksi ,

2 Raportti 2 (13) 1 JOHDANTO Tässä raportissa tarkastellaan Kyyveden kesäaikaisten vedenkorkeuksien vaikutusta rantojen virkistyskäyttöön. Tarkastelu tehtiin Etelä-Savon ympäristökeskuksen toimeksiannosta Fortumissa kehitetyn VIRKI-laskentamallin avulla. Mallia on sovellettu aiemmin monilla säännöstellyillä järvillä ja joilla mm. Oulujoen vesistössä, Saimaalla ja Puulavedellä. 2 VIRKISTYSKÄYTTÖMALLIN LASKENTAPERIAATTEET Mallilla tarkastellaan rantakiinteistöjen kesäaikaista virkistyskäyttöä rantojen käytön näkökulmasta. Vesirajan sijainnille määritellään ns. optimivyöhyke, eli sellainen vesirajan sijaintivyöhyke, jolla rannan käytölle ei aiheudu haittaa. Optimivyöhyke määritetään jokaiselle maastossa mitattavalle rantakiinteistön rannalle erikseen. Optimivyöhykkeen leveys riippuu mm. rannan maalajista, joten esimerkiksi hiekkapohjaisella rannalla vesirajan sijainti voi vaihdella enemmän kuin liejupohjaisella rannalla ilman että vaihtelusta aiheutuu enemmän haittaa. Virkistyskäytön arvo alenee suorassa suhteessa vesirajan siirtymään, kun vesiraja siirtyy optimivyöhykkeestä vesille tai maalle päin. Virkistysarvon nollakohta on se vesirajan siirtymä optimivyöhykkeen alarajalta vesille päin tai optimivyöhykkeen ylärajalta maalle päin, jossa rannan virkistysarvo katsotaan kokonaan hävinneeksi. Esimerkiksi hiekkapohjaisilla rannoilla on arvioitu, että virkistyskäyttöarvon nollakohta on saavutettu vesirajan siirtyessä 100 m järvelle päin, tai ylöspäin mentäessä kun alimman rakennuksen sokkelin taso on saavutettu. Mallin käyttämää periaatetta on havainnollistettu kuvassa 1. Vesiraja siirtynyt järvelle päin Vesiraja siirtynyt maalle päin Vesirajan optimivyöhyke Täysi virkistysarvo Virkistysarvo nollassa Vesiraja Vesiraja siirtyy järvelle päin optimivyöhykkeessä Virkistysarvo nollassa Vesiraja siirtyy maalle päin Kuva 1. Periaatekuva vesirajan siirtymän ja siitä aiheutuvan haitan tarkastelusta. (Sinisalmi ym. 1999)

3 Raportti 3 (13) Järvelle ja maalle päin suuntautuneet vesirajan siirtymät yhteismitallistetaan rahallisiksi virkistyskäyttöhaitoiksi harkinnanvaraisia parametreja käyttäen. Yhteismitallistettujen rahallisten haittojen laskemiseksi tarvitaan rannan virkistysarvo, joka on osa rantatontin ja sillä olevan rakennuksen arvosta. Mattila (1995) on tutkinut rantakiinteistön virkistysarvon muodostumista ja esittänyt, että ihannerantatontin (merenranta tai suuri järvi) vesistöstä johtuva virkistysarvo on 80 % tontin arvosta. Rakennuksen vesistöstä johtuvaa virkistysarvo on saatu vertailemalla rantakiinteistön ja rannattoman kiinteistön hintoja toisiinsa. Sen perusteella voidaan arvioida vesistöstä johtuvan virkistysarvon olevan noin 30 % rakennuksen arvosta. Tämäntyyppisessä tarkastelussa, jossa tutkitaan kokonaisvaikutuksia koko järven alueella, ei ole mahdollista eikä tarkoituksenmukaista määrittää jokaisen kiinteistön ja tontin arvoa erikseen. Rannan virkistysarvo ei myöskään ole välttämättä suoraan riippuvainen kiinteistöön sijoitetun rahamäärän suuruudesta. Siksi kaikki rakennukset ja tontit katsotaan keskenään samanarvoisiksi. Loma- ja vakituisen asunnon rannan virkistyskäyttöarvo ei ole riippuvainen käytön määrästä, siksi ne ovat myös keskenään samanarvoisia (Sinisalmi ym. 1999). Kiinteistön hinnasta laskettu virkistysarvo on pääoma-arvo ja sille laskettu virkistyskäyttöhaitta on siten pääomitettu haitta. Pääomahaitta syntyy jos vesi nostetaan tai lasketaan pysyvästi jollekin korkeudelle. Vedenkorkeuden vaihtelun vuoksi on haitta laskettava jokaiselle vuodelle ja päivälle erikseen. Yhden päivän aikana syntyvä haitta saadaan laskemalla, millä päivähaitalla tietyn vuosimäärän kuluessa kokonaishaitta olisi pääomahaitan suuruinen, kun tulevien vuosien haitat muutetaan nykyrahaan korkokannalla p (jatkuvasti korkoa korolle). Yhden päivän virkistyskäyttöhaitta on laskettu pääomahaitasta kaavalla (Sinisalmi ym. 1999): päivähaitta missä: ln(1 p) pääomahaitta 1 1 p VirkiVrk p = korkokanta n = käytettävä vuosien määrä VirkiVrk = virkistyskäyttökauden pituus vuorokausina n, VIRKI-mallissa voidaan tarkastella myös veneilyn virkistyskäyttöarvoa samalla periaatteella. Kyyvedellä tarkasteltiin kuitenkin vain rantojen virkistyskäyttöä, eikä mallin vene-virki -osaa käytetty. Koska sekä ranta- että vene-virkiin sisältyy useita harkinnanvaraisia parametreja, on niitä luotettavinta käyttää vertailtaessa vedenkorkeuksia tai eri säännöstelyvaihtoehtoja keskenään. Jos virkistyskäyttöhaittaa verrataan joihinkin muihin haittoihin tai hyötyihin, on muistettava, että parametreihin liittyvän

4 Raportti 4 (13) epävarmuuden vuoksi rahalliset arvot kuvaavat vain vaikutusten suuntaa ja karkeaa suuruusluokkaa. (Sinisalmi ym. 1999) 3 LASKENNAN LÄHTÖTIEDOT 3.1 Maastomittaukset Laskentaa varten tarvittavat maastomittaukset tehtiin kesällä Mittaustöistä vastasi Etelä-Savon ympäristökeskus. Rantaprofiileja mitattiin 47. Nämä mitatut rantalinjat kattavat 129 rakennettua rantakiinteistöä Kyyvedellä sijaitsevista yhteensä noin 1160 rantakiinteistöstä, eli runsaat 10 %. Profiilin määrittämisen lisäksi jokaiselle profiilille mitattiin paras vedenpinnankorkeusväli eli ns. optimivyöhyke, pohjan laatu sekä matalalla olevien rakennusten korkeudet. Lisäksi mitattiin vesisyvyydet Haukivuoren satamassa. 3.2 Käytetyt harkinnanvaraiset parametrit Harkinnanvaraisten parametrien arvoina käytettiin samoja arvoja kuin Saimaan virkistyskäyttömallinnuksessa vuonna Optimivyöhykkeen yläraja määritettiin maastossa. Optimivyöhykkeelle annetaan menetelmässä pohjan laadusta riippuva leveys, jonka perusteella optimivyöhykkeen alarajan korkeustaso määräytyy. Optimivyöhykkeen leveydeksi määrättiin: hiekkarannoilla 7 m kalliorannoilla 5 m kivikkorannoilla 3 m pehmeäpohjaisilla rannoilla 2 m turverannoilla 2 m Optimivyöhykkeen alaraja pyrittiin määrittämään myös maastossa. Nämä luvut ovat kuitenkin harkinnanvaraisia ja arvoja käytettiinkin vain pohjan laadusta riippuvan leveyden oikeuden tarkastamisessa. Virkistysarvon nollakohta on se vesirajan siirtymä optimivyöhykkeen alarajalta vesille päin tai optimivyöhykkeen ylärajalta maalle päin, jossa rannan virkistysarvo katsotaan kokonaan hävinneeksi. Myös virkistysarvon nollakohta riippuu pohjan laadusta. Nollakohdiksi valittiin rantatontilla: Vesirajan siirtymä vesille päin: hiekkarannoilla 100 m kalliorannoilla 75 m kivikkorannoilla 50 m pehmeäpohjaisilla rannoilla 40 m turverannoilla 40 m

5 Raportti 5 (13) Vesirajan siirtymä maalle päin: kaikilla rannoilla 20 m, paitsi jos rannassa on rakennus alle 20 m:n päässä rantaviivasta, saa haitta täyden arvonsa vedenkorkeuden saavuttaessa kastuvan rakenteen. Rantatonttien kauppahintoina käytettiin Saimaan alueella (Etelä-Savo) vuosina tehtyjen tonttikauppahintojen keskiarvoa (Maanmittauslaitos 2002, 2003). Rakennuksen vesistöstä johtuvana virkistysarvona käytettiin 30 % rakennuksen arvosta ja rakennuksen arvona noin 70 m 2 hirsirakenteisen rakennuksen arvoa, jota voidaan pitää korvattavuuden ylärajana (Äijö ym. 1992). Kiinteistöjen kauppahintatilaston tietojen perusteella rakennuksen arvo oli Rantakiinteistön virkistysarvo määräytyy näiden tietojen perusteella seuraavasti: Rakennuksen arvo Tontin arvo Veneen ja moottorin arvo: Virkistysarvon osuus rakennuksen arvosta 30 % Virkistysarvon osuus tontin arvosta 80 % Pääomahaittaa laskettaessa on kiinteistöillä käytetty 20 vuoden ja veneillä 15 vuoden diskonttausaikaa. Korkotasona on käytetty vesioikeudellisissa intressivertailuissakin käytettyä viittä prosenttia. Virkistyskäyttökautena on tarkasteltu toukokuun kahdeksannen päivän (vastaa keskimääräistä jäänlähtöpäivää Kyyvedellä) ja syyskuun lopun välistä aikaa. Vedenkorkeuksista aiheutuva haitta on painotettu virkistyskäytön määrän mukaan. Painokertoimet on määritetty Päijänteellä 1996 tehtyjen kalastustiedustelujen perusteella. Kyselyn perusteella jokaiselle päivälle virkistyskäyttökauden aikana on laskettu painoarvo, joka kuvaa virkistyskäytön suhteellista vilkkautta. Päiväarvoista lasketut kuukausikeskiarvot ovat: toukokuussa 0,68 kesäkuussa 1,16 heinäkuussa 1,42 elokuussa 1,07 syyskuussa 0,66 Käytön määrän ja sopimattomista vedenkorkeuksista aiheutuneen haitan välillä on suora riippuvuus. Esimerkiksi heinäkuussa esiintyvästä haitallisen alhaisesta vedenkorkeudesta aiheutuu yli kaksi kertaa suurempi haitta kuin vastaavasta vedenkorkeudesta touko- tai syyskuussa.

6 Raportti 6 (13) 4 KYYVEDEN VEDENKORKEUDET Haukivuoren asteikolla (7400) havaittujen vedenkorkeuksien tunnusluvut ovat: vuosijakso vuosijakso Ylivesi HW 101,50 101,26 (N60 +m) Keskiylivesi MHW 101,09 101,01 (N60 +m) Keskivesi MW 100,66 100,62 (N60 +m) Keskialivesi MNW 100,38 100,32 (N60 +m) Alivesi NW 100,21 100,19 (N60 +m) Virkistyskäyttökaudella keskivedenkorkeudet ovat olleet vuosijaksolla toukokuussa N ,95 m kesäkuussa 100,93 m heinäkuuussa 100,72 m elokuussa 100,58 m syyskuussa 100,53 m Näistä arvoista laskettu kesän keskivedenkorkeus on N ,74 m. Tässä raportissa on tarkasteltu vedenkorkeuksien vaikutusta virkistyskäyttöön muutamana esimerkkivuotena: 1981, 1993, 1997 ja Vuonna 1981 kesä oli sateinen ja vedenpinta oli keskimääräistä korkeammalla koko virkistyskäyttökauden ajan. Vuonna 1993 alkukesä oli kuiva ja vuonna 1997 vedenpinta oli normaalia alempana koko virkistyskäyttökauden ajan. Alkukesä 2004 oli tavanomainen, mutta loppukesästä vedenpinta oli selvästi normaalia korkeammalla. Näiden vuosien vedenkorkeudet sekä vuosijakson keskivedenkorkeudet kesäkuukausina on esitetty kuvassa 2.

7 Vedenkorkeus N60 +m Raportti 7 (13) 101,40 101,20 101,00 100,80 100,60 100,40 100,20 100,00 toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu Kuukauden keskivedenkorkeus Kuva 2. Vedenkorkeus Kyyvedellä esimerkkivuosina sekä kuukauden keskivedenkorkeus vuosijaksolla kesäkuukausina. Kuvassa näkyvät 8.5. alkavan virkistyskäyttökauden lisäksi toukokuun alkupäivät. 5 TULOKSET 5.1 Vedenkorkeuden optimivyöhyke Virkistyskäytön kannalta paras vedenkorkeustaso Kyyvedellä on välillä N ,80-101,00 m. Näillä vedenkorkeuksilla ei mallin mukaan aiheudu haittaa millään rannalla. Haitta on vähäistä vielä hieman laajemmalla vyöhykkeellä (N ,70-101,05 m), mutta alkaa kasvaa jyrkästi vedenpinnan noustessa tason 101,20 m yläpuolelle. Vedenpinnan laskiessa optimivyöhykkeen alapuolelle haitta kasvaa hitaammin. Kuvassa 3 on esitetty eri vedenkorkeuksien aiheuttamat vesirajan siirtymät optimivyöhykkeestä Kyyvedellä. Keskimääräisenä vesivuotena alkukesän vedenkorkeus on virkistyskäytölle suotuisa. Heinäkuun keskivedenkorkeus on kuitenkin jo optimivyöhykkeen alapuolella ja ero optimivyöhykkeeseen kasvaa loppukesää kohti. Kuvassa 4 on esitetty yhteismitallistetut eri vedenkorkeuksilla aiheutuvat vuosittaiset virkistysarvon alenemat optimiarvosta, jos vesi olisi koko kesän tietyllä korkeudella.

8 Kokonaisvuosihaitta Vuosihaitta / kiinteistö Järvelle päin, metreinä Maalle päin, metreinä Raportti 8 (13) Vesirajan siirtymä optimivyöhykkeestä vedenkorkeuden suhteen. Vakinaisten ja loma-asuntojen keskiarvo. Kyyvesi. Järvelle päin Maalle päin Kuva 3. Vesirajan siirtymä optimivyöhykkeestä vedenkorkeuden suhteen. Vakinaisten ja loma-asuntojen keskiarvo. W[N60+m] e Vakinaisten ja loma-asuntojen virkistyskäytölle aiheutuva vuosihaitta, jos vesi olisi koko kesän tietyllä korkeudella. Kyyvesi e e e e e e e e e MNW ( ) N m kesänmw (61-90) N m MHW ( ) N m e e 500 e 0 e 0 e W[N60+m] Kuva 4. Vakinaisten ja loma-asuntojen vuosittainen virkistysarvon alenema optimiarvosta, jos vesi olisi koko kesän tietyllä korkeudella. Katkoviiva kuvaa kiinteistökohtaista vuosihaittaa.

9 Raportti 9 (13) Laskennallinen virkistyskäytölle aiheutuva vuosihaitta kesän keskivedenkorkeudella N ,74 m on 570 euroa. Koko virkistyskäytön arvo on Kyyvedellä lähes kolme miljoonaa euroa, joten haittaa voidaan pitää hyvin pienenä. Laskennassa käytettyjen rantaprofiilien optimivyöhykkeiden ylärajan ja alarajan jakaumat on esitetty kuvassa 5. Kuvasta erottuu selvästi vedenkorkeuden optimivyöhyke ala- ja ylärajojen välissä. Optimivyöhykkeen ala- ja ylärajojen jakauma % alaraja yläraja Korkeustaso N60+ m Kuva 5. Optimivyöhykkeiden ylä- ja alarajat Kyyvedellä. 5.2 Virkistyskäyttöhaitta esimerkkivuosina Vuonna 1981 vedenpinta oli koko kesän tavanomaista ylempänä. Toukokuun puolivälistä heinäkuun lopulle korkea vedenkorkeus aiheutti haittaa virkistyskäytölle. Virkistyskäyttökauden lopulle tavanomaista korkeampi vedenkorkeus oli kuitenkin hyväksi, sillä elokuulta alkaen vedenkorkeus oli optimivyöhykkeellä. Malli painottaa haittaa virkistyskäytön määrän mukaan, ja vilkkaimpaan virkistyskäyttöaikaan sattuneista liian korkeista vedenkorkeuksista aiheutui vuonna 1981 laskennallisesti euron haitta (kuva 6). Vuonna 1993 vedenkorkeus oli virkistyskäyttökauden alkupuolella optimaalinen, mutta alkoi laskea heinäkuun lopulla selvästi tavanomaista alemmaksi. Elo- ja syyskuun matalista vedenkorkeuksista aiheutui haittaa virkistyskäytölle. Haitta jäi kuitenkin pieneksi, sillä vedenkorkeuden lasku kasvattaa Kyyvedellä hitaasti haittaa, ja toisalta haitalliset vedenkorkeudet ajoittuivat vilkkaimman virkistyskäyttökauden ulkopuolelle (kuva 7). Laskennallinen haitta on vain 130 euroa, eli pienempi kuin teoreettisella tasaisella kesän keskivedenkorkeudella.

10 Virkistyskäyttöhaitta vuorokaudessa Vedenkorkeus [N60+m] Virkistyskäyttöhaitta vuorokaudessa Vedenkorkeus [N60+m] Raportti 10 (13) Kyyvesi, 1981, kesän vedenkorkeudet ja rantojen käytön virkistysarvon alenema vuorokaudessa. Mukana rantakiinteistöt. Virkistyskäyttöhaitta vuodessa yhteensä Milj. e e e e e e e e e e e e e e e e 600 e 0 e pvm Kuva 6. Kesäkauden 1981 vedenkorkeus ja virkistyskäytölle aiheutunut haitta Kyyvesi, 1993, kesän vedenkorkeudet ja rantojen käytön virkistysarvon alenema vuorokaudessa. Mukana rantakiinteistöt. Virkistyskäyttöhaitta vuodessa yhteensä 127 e e e 800 e 700 e 600 e 500 e e 300 e e 100 e 0 e Kuva 7. Kesäkauden 1993 vedenkorkeus ja virkistyskäytölle aiheutunut haitta. Haittaasteikko on esitetty eri mittakaavassa kuin edellisessä kuvassa! pvm

11 Virkistyskäyttöhaitta vuorokaudessa Vedenkorkeus [N60+m] Raportti 11 (13) Vuonna 1997 vedenpinta oli keskitasoa selvästi alempana koko kesän. Vilkkaimmalla virkistyskäyttökaudella ero optimivyöhykkeeseen oli kuitenkin melko pieni, eikä haittaa juuri syntynyt. Loppukesästä ero optimivyöhykkeeseen kasvoi, ja haittaa syntyi virkistyskäyttökaudella laskennallisesti yhteensä e (kuva 8) Kyyvesi, 1997, kesän vedenkorkeudet ja rantojen käytön virkistysarvon alenema vuorokaudessa. Mukana rantakiinteistöt. Virkistyskäyttöhaitta vuodessa yhteensä 1797 e e e e e e e e e e e e e e e e 600 e 0 e Kuva 8. Kesäkauden 1997 vedenkorkeus ja virkistyskäytölle aiheutunut haitta. Vuonna 2004 loppukesä oli tavanomaista runsasvetisempi, mikä hyödytti selvästi virkistyskäyttöä. Haitta virkistyskäytölle oli olematon. Laskennallinen haitta aiheutuu muutamasta jaksosta, jolloin vedenpinta laski optimivyöhykkeen alapuolelle (kuva 9). Korkeista vedenkorkeuksista ei siis aiheutunut haittaa, vaan tavanomaista korkeampi vedenpinta pikemminkin hyödytti virkistyskäyttöä. pvm

12 Virkistyskäyttöhaitta vuorokaudessa Vedenkorkeus [N60+m] Raportti 12 (13) Kyyvesi, 2004, kesän vedenkorkeudet ja rantojen käytön virkistysarvon alenema vuorokaudessa. Mukana rantakiinteistöt. Virkistyskäyttöhaitta vuodessa yhteensä 4 e 100 e e 80 e 70 e 60 e 50 e e 30 e e 10 e 0 e Kuva 9. Kesäkauden 2004 vedenkorkeus ja virkistyskäytölle aiheutunut haitta. Haittaasteikko on esitetty eri mittakaavassa kuin edellisissä kuvissa! pvm 6 YHTEENVETO TULOKSISTA Kyyvedellä on havaittavissa selvä virkistyskäytön kannalta hyvä vedenkorkeusvyöhyke. Vedenkorkeuksilla N ,80-101,00 m virkistyskäytölle ei aiheudu mallin mukaan lainkaan haittaa millään rannalla. Haitta kasvaa selvästi nopeammin vedenkorkeuksien noustessa tämän vyöhykkeen yläpuolelle kuin vedenkorkeuden laskiessa vyöhykkeen alapuolelle. Vuosijakson vedenkorkeuksien kuukausikeskiarvojen perusteella näyttää siltä, että Kyyveden vedenkorkeudet ovat touko-kesäkuussa virkistyskäytön kannalta hyvällä tasolla, heinäkuussa hieman liian alhaisia ja alenevat loppukesästä edelleen. Virkistyskäytölle aiheutuva haitta on kuitenkin kaiken kaikkiaan vähäinen. Esimerkkivuosien avulla tarkasteltuna voidaan sanoa, että tavanomaista korkeammat alkukesän vedenkorkeudet haittaavat virkistyskäyttöä selvemmin kuin kuivat alkukesät. Heinäkuusta eteenpäin vedenkorkeuden pysyminen tavanomaista kohtuullisesti korkeammalla hyödyttää virkistyskäyttöä. Loppukesän kuivuudesta on jonkin verran haittaa virkistyskäytölle, mutta haitta kasvaa hitaasti vedenkorkeuden laskiessa ja toisaalta virkistyskäyttökin hiljenee kesäkauden lopulla.

13 Raportti 13 (13) 7 LÄHDELUETTELO Maanmittauslaitos Kiinteistöjen kauppahintatilasto Helsinki. Maanmittauslaitos Kiinteistöjen kauppahintatilasto Helsinki. Mattila, T Rantakiinteistön virkistysarvo ja vesistön likaantumisen vaikutus siihen. Suomen ympäristökeskuksen moniste s. Sinisalmi, T., Mustonen T., & Lahti, M Päijänteen ja Konnivesi-Ruotsalaisen säännöstelyn kehittäminen. Säännöstelyn vaikutukset rantojen virkistyskäyttöön. Suomen ympäristö s. Äijö et al. (toim.) Hyödyn ja vahingon arviointi vesitaloudessa. Teknillinen korkeakoulu, Rakennus- ja maanmittaustekniikan osasto, vesitalouden laboratorio,

KYYVEDEN KYSELY. Yhteenvetoraportti vastausmäärä 322 VESISTÖN KÄYTTÖ

KYYVEDEN KYSELY. Yhteenvetoraportti vastausmäärä 322 VESISTÖN KÄYTTÖ KYYVEDEN KYSELY Yhteenvetoraportti vastausmäärä 322 VESISTÖN KÄYTTÖ Mihin vesistön käyttäjäryhmään kuulutte? Voitte valita useita vaihtoehtoja. 1. Kyyveden rantaasukas (vakituinen asuminen) Kyyveden vapaaajan

Lisätiedot

KYYVEDEN POHJAPATO Mikkeli, Kangasniemi

KYYVEDEN POHJAPATO Mikkeli, Kangasniemi KYYVEDEN POHJAPATO Mikkeli, Kangasniemi Yleissuunnitelma Sisällysluettelo 1. Suunnitelman tavoitteet ja taustatiedot... 3 1.1 Sijainti... 3 1.2 Maastotutkimukset... 4 1.3 Hankkeen tausta ja tavoitteet...

Lisätiedot

Vesistö ja keskivedenkorkeus. Jari Hakala, SYKE, Vesikeskus, Haja-asutuksen jätevesineuvojien koulutus,

Vesistö ja keskivedenkorkeus. Jari Hakala, SYKE, Vesikeskus, Haja-asutuksen jätevesineuvojien koulutus, Vesistö ja keskivedenkorkeus Jari Hakala, SYKE, Vesikeskus, Haja-asutuksen jätevesineuvojien koulutus, 7.4.2017 Sisältö Vesistö Rantaviiva Keskivesi Näiden keskinäiset yhteydet 2 Vesistö Vesilain 1. luvun

Lisätiedot

Vedenkorkeuden vaihtelun vaikutukset Saimaan virkistyskäyttöön ja veneilyyn

Vedenkorkeuden vaihtelun vaikutukset Saimaan virkistyskäyttöön ja veneilyyn y m p ä r i s t ö Vedenkorkeuden vaihtelun vaikutukset Saimaan virkistyskäyttöön ja veneilyyn Tässä raportissa on arvioitu, miten Saimaan juoksutussääntö on hyödyttänyt rantojen virkistyskäyttöä ja veneilyä.

Lisätiedot

COD Mn mg/l. chl-a. Kok P ,

COD Mn mg/l. chl-a. Kok P , Taulukko 1. Heinijärven vedenlaatuhaavainnot (Hertta-ympäristötietojärjestelmä). Paikka Heinijärvi Linnasaari et Heinijärvi, koillisosa 1 Aika Syvyys m Alkaliniteetti mmol/ l Happi % mg/l COD Mn mg/l chl-a

Lisätiedot

Pohjois-Tammelan järvien tulvavesien ja alimpien vedenkorkeuksien tasaaminen, vesistömallinnus

Pohjois-Tammelan järvien tulvavesien ja alimpien vedenkorkeuksien tasaaminen, vesistömallinnus S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A TAMMELAN KUNTA Pohjois-Tammelan järvien tulvavesien ja alimpien vedenkorkeuksien tasaaminen, vesistömallinnus Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 659-P17905

Lisätiedot

Rauhajärven käyttäjäkysely

Rauhajärven käyttäjäkysely Rauhajärven käyttäjäkysely Yhteenvetoraportti Vastausmäärä 75 VESISTÖN KÄYTTÖ Mihin vesistön käyttäjäryhmään kuulutte? Voitte valita useita vaihtoehtoja. 1. Rauhajärven rantaasukas (vakituinen asuminen)

Lisätiedot

Pielisjoen ranta-asukkaiden haastattelut Yhteenveto tuloksista. Marja Wuori

Pielisjoen ranta-asukkaiden haastattelut Yhteenveto tuloksista. Marja Wuori Pielisjoen ranta-asukkaiden haastattelut Yhteenveto tuloksista Marja Wuori Sisältö Yleistä Haastateltavat Virkistyskäyttö Kokemukset vedenkorkeuksista Yleistä Yläosa: Uimaharju-Kaltimo Keskiosa: Kaltimo-Kuurna

Lisätiedot

JÄNI- JA HEINIJÄRVEN VEDENKORKEUDEN NOSTO

JÄNI- JA HEINIJÄRVEN VEDENKORKEUDEN NOSTO FCG Finnish Consulting Group Oy Tammelan kunta JÄNI- JA HEINIJÄRVEN VEDENKORKEUDEN NOSTO Esiselvitys 30309-P11912 16.9.2010 FCG Finnish Consulting Group Oy Esiselvitys 1 ( 12 ) SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto...

Lisätiedot

Inarijärven säännöstelyn toteutuminen vuosina Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Inarijärven säännöstelyn toteutuminen vuosina Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Inarijärven säännöstelyn toteutuminen vuosina 2014 2015 Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Juha-Petri Kämäräinen 17.9.2015 Keskiennusteen (15.9.2014) mukainen suunnitelma 15.9.2014 ennuste

Lisätiedot

Kevättömän ja Pöljänjärven säännöstely tavoitteena alivedenkorkeuden nostaminen

Kevättömän ja Pöljänjärven säännöstely tavoitteena alivedenkorkeuden nostaminen Kevättömän ja Pöljänjärven säännöstely tavoitteena alivedenkorkeuden nostaminen Yleisötilaisuus 21.3.2013 Siilinjärven kunnantalo Taustaa Järvet on laskettu vuonna1909 Perustuu kuvernöörin päätökseen 30.11.1909

Lisätiedot

PIRSKE. Tanja Dubrovin, SYKE

PIRSKE. Tanja Dubrovin, SYKE PIRSKE Tanja Dubrovin, SYKE 10.5.2016 2 Vaihtoehdot hieman kärjistäen korostavat tiettyjä tavoitteita Tarkoituksena havainnollistaa erilaisten tavoitteiden ristiriitaisuutta ja erilaisten toteutusten vaikutuksia

Lisätiedot

Pohjapatojen suunnittelussa huomioitavaa. Varsinais-Suomen ELY- Keskus, Veijo Heikkilä

Pohjapatojen suunnittelussa huomioitavaa. Varsinais-Suomen ELY- Keskus, Veijo Heikkilä Pohjapatojen suunnittelussa huomioitavaa Varsinais-Suomen ELY- Keskus, Veijo Heikkilä 25.11.2013 Vesiasetus 11 Työkohteista sekä rakennelmista ja laitteista laadittavat piirustukset Alueesta, jolle vesitaloushankkeen

Lisätiedot

Pielisen säännöstely vaikutukset Pielisen, Pielisjoen ja Saimaan virkistyskäyttöön. Pielisen juoksutuksen kehittämisen neuvotteluryhmä

Pielisen säännöstely vaikutukset Pielisen, Pielisjoen ja Saimaan virkistyskäyttöön. Pielisen juoksutuksen kehittämisen neuvotteluryhmä Pielisen säännöstely vaikutukset Pielisen, Pielisjoen ja Saimaan virkistyskäyttöön Pielisen juoksutuksen kehittämisen neuvotteluryhmä Esityksen sisältö Pielisen säännöstelyn lähtökohdat Laskennassa käytetty

Lisätiedot

INARIJÄRVEN SÄÄNNÖSTELY VUONNA 2008 JA SEN VAIKUTUKSET

INARIJÄRVEN SÄÄNNÖSTELY VUONNA 2008 JA SEN VAIKUTUKSET Erkki A. Järvinen INARIJÄRVEN SÄÄNNÖSTELY VUONNA JA SEN VAIKUTUKSET Kuva: Erkki A. Järvinen Inarijärven seurantaryhmän kokous 7.11., Saariselkä Suomen ympäristökeskus PL 14, Mechelininkatu 34a 251 HELSINKI

Lisätiedot

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI Mikko Kylliäinen Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Dagmarinkatu 8 B 18, 00100 Helsinki kylliainen@kotiposti.net 1 JOHDANTO Suomen rakentamismääräyskokoelman

Lisätiedot

PEKKA TAHTINEN 17610 AUTTOINEN RAUTJÄRVEN POHJAPATO. Padaslokl, Auttolnen. Yleissuunnitelma

PEKKA TAHTINEN 17610 AUTTOINEN RAUTJÄRVEN POHJAPATO. Padaslokl, Auttolnen. Yleissuunnitelma PEKKA TAHTINEN 17610 AUTTOINEN RAUTJÄRVEN POHJAPATO Padaslokl, Auttolnen Yleissuunnitelma Si sällvsluettelo 1. Suunnitelman tavoitteet ja taustatiedot... '...'..'...'...'.. '..3 1.1 Sijainti......3ja4

Lisätiedot

Hydrologia. Munakan W-asema Kyrönjoella

Hydrologia. Munakan W-asema Kyrönjoella Hydrologia L11 Altaiden vedenkorkeudet Tilastollista hydrologiaa Munakan W-asema Kyrönjoella 15/01/2013 WETA150 Hydrologia T.Huttula 2 1 Matalan rannan W-mittaus 15/01/2013 WETA150 Hydrologia T.Huttula

Lisätiedot

Säännöstelyluvan muuttaminen

Säännöstelyluvan muuttaminen Säännöstelyluvan muuttaminen Näkökulmana Pirkanmaan keskeiset järvet Oikeudelliset edellytykset Tarvitaanko säännöstelyluvan muuttamiseen lupa? VL2:2 4 mom Lupa tarvitaan myös luvan saaneen vesitaloushankkeen

Lisätiedot

Hintalappu vesiensuojelutoimenpiteille ja hyödyt virkistyskäytölle. Turo Hjerppe Suomen ympäristökeskus Mitä nyt Paimionjoki? -seminaari 28.11.

Hintalappu vesiensuojelutoimenpiteille ja hyödyt virkistyskäytölle. Turo Hjerppe Suomen ympäristökeskus Mitä nyt Paimionjoki? -seminaari 28.11. Hintalappu vesiensuojelutoimenpiteille ja hyödyt virkistyskäytölle Turo Hjerppe Suomen ympäristökeskus Mitä nyt Paimionjoki? -seminaari 28.11.2012 Mallit apuna vesien tilan parantamisen kustannusten ja

Lisätiedot

Vattenfall Sähköntuotanto Oy

Vattenfall Sähköntuotanto Oy Vattenfall Sähköntuotanto Oy Venetpalon voimalaitoksen maapadon vahingonvaaraselvitys Oy Vesirakentaja 28.12.2007 Oy Vesirakentaja Puhelin Telefax Sähköposti Kotisivu Hiihtomäentie 39 A 1 00800 HELSINKI

Lisätiedot

Kevätön ja Pöljänjäreven alivedenkorkeuden nostaminen

Kevätön ja Pöljänjäreven alivedenkorkeuden nostaminen Kevätön ja Pöljänjäreven alivedenkorkeuden nostaminen Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet Pohjois-Savon ELY-keksus, Tuulikki Miettinen 10.7.2012 1 Aiemmat hankkeet Järvet laskettu vuonna1909 laskun

Lisätiedot

Kiinteistö Oy Kellokosken Tehtaat Kellokosken voimalaitospadon vahingonvaaraselvitys Oy Vesirakentaja

Kiinteistö Oy Kellokosken Tehtaat Kellokosken voimalaitospadon vahingonvaaraselvitys Oy Vesirakentaja Kiinteistö Oy Kellokosken Tehtaat Kellokosken voimalaitospadon vahingonvaaraselvitys Oy Vesirakentaja 1.6.2006 Oy Vesirakentaja Puhelin Telefax Sähköposti Kotisivu Hiihtomäentie 39 A 1 00800 HELSINKI (09)

Lisätiedot

TURUN KAUPPATORI TARKASTELU TORISEUDUN VESIHUOLLOSTA SUUNNITELMASELOSTUS. Turun kaupunki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Suunnittelutoimisto 26.1.

TURUN KAUPPATORI TARKASTELU TORISEUDUN VESIHUOLLOSTA SUUNNITELMASELOSTUS. Turun kaupunki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Suunnittelutoimisto 26.1. Turun kaupunki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Suunnittelutoimisto TURUN KAUPPATORI TARKASTELU TORISEUDUN VESIHUOLLOSTA SUUNNITELMASELOSTUS 26.1.2012 Ramboll Finland Oy, Kotipaikka Espoo, Y-tunnus 0101197-5,

Lisätiedot

LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012

LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012 LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012 JOHANNA MEHTÄLÄ 2014 TARKKAILUN PERUSTA Lokan ja Porttipahdan tekojärvien kalaston elohopeapitoisuuksien tarkkailu perustuu

Lisätiedot

ISTO väliseminaari 5.3.2008, Lammi. Noora Veijalainen, Tanja Dubrovin, Bertel Vehviläinen ja Mika Marttunen

ISTO väliseminaari 5.3.2008, Lammi. Noora Veijalainen, Tanja Dubrovin, Bertel Vehviläinen ja Mika Marttunen ISTO väliseminaari 5.3.2008, Lammi Noora Veijalainen, Tanja Dubrovin, Bertel Vehviläinen ja Mika Marttunen Suomen ympäristökeskuksen Hydrologian ja Vesivara yksikköjen projekti Arvioidaan ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä 2010:1. Helsingin kaupungin tulvastrategia

Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä 2010:1. Helsingin kaupungin tulvastrategia Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä 200: Helsingin kaupungin tulvastrategia Tulviin varautuminen Helsingin kaupungissa Joulukuu 2008 Viite: 8220495 Pvm: 9.2.2008

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 21/2008/3 Dnro LSY 2007 Y 218 Annettu julkipanon jälkeen

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 21/2008/3 Dnro LSY 2007 Y 218 Annettu julkipanon jälkeen LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki PÄÄTÖS Nro 21/2008/3 Dnro LSY 2007 Y 218 Annettu julkipanon jälkeen 26.2.2008 ASIA LUVAN HAKIJA Muutoshakemus Länsi Suomen vesioikeuden 11.3.1985 antamaan päätökseen

Lisätiedot

Alustava pohjaveden hallintaselvitys

Alustava pohjaveden hallintaselvitys Alustava pohjaveden hallintaselvitys Ramboll Finland Oy Säterinkatu 6, PL 25 02601 Espoo Finland Puhelin: 020 755 611 Ohivalinta: 020 755 6333 Fax: 020 755 6206 jarno.oinonen@ramboll.fi www.ramboll.fi

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 41/2011/2 Dnro ISAVI/10/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 8.8.2011

PÄÄTÖS Nro 41/2011/2 Dnro ISAVI/10/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 8.8.2011 Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 41/2011/2 Dnro ISAVI/10/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 8.8.2011 HAKIJA Lieksan kaupunki ASIA Kevyen liikenteen sillan rakentaminen Sokojoen yli, Lieksa

Lisätiedot

Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki

Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki 27.8.2014 1 Taustatiedot Suonenjoen kaupungin keskustassa on käynnissä asemakaavatyö, jonka

Lisätiedot

CW Solutions Oy 25.09.2004 1(1) VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN

CW Solutions Oy 25.09.2004 1(1) VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN CW Solutions Oy 25.09.2004 1(1) VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN SELVITYS Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla

Lisätiedot

Matti Hakulinen Saraakallio vai Astuvansalmi - kumpaa maalattiin ensin?

Matti Hakulinen Saraakallio vai Astuvansalmi - kumpaa maalattiin ensin? 1 Kirjoitus on julkaistu saman sisältöisenä Hiisilehdessä 2/2012 Matti Hakulinen Saraakallio vai Astuvansalmi - kumpaa maalattiin ensin? Pekka Kivikäs totesi keskusteltuamme jälleen kerran Saraakallion

Lisätiedot

Iso-Lamujärven alustava pohjapatolaskelma

Iso-Lamujärven alustava pohjapatolaskelma Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Iso-Lamujärven alustava pohjapatolaskelma 28.9.2015 Insinööritoimisto Pekka Leiviskä www.leiviska.fi 2 Sisällysluettelo 1 ASETETTU TAVOITE... 3 2 KÄYTETTÄVISSÄ OLEVA AINEISTO...

Lisätiedot

Tuulivoimaloiden ympäristövaikutukset

Tuulivoimaloiden ympäristövaikutukset 25.10.2012 1 (6) Tilaaja Suomen Tuulivoima Oy y-tunnus 24098903 Tuulivoimaloiden ympäristövaikutukset Savonrannan Syvälahden tuulivoimalat 25.10.2012 2 (6) Turbiinien varjovaikutus Turbiinin pyörivä roottori

Lisätiedot

Lyhytaikaissäätöselvityksen tulokset. Pielisen juoksutuksen kehittämisen neuvotteluryhmä

Lyhytaikaissäätöselvityksen tulokset. Pielisen juoksutuksen kehittämisen neuvotteluryhmä Lyhytaikaissäätöselvityksen tulokset Pielisen juoksutuksen kehittämisen neuvotteluryhmä Esityksen sisältö Pielisjoen lyhytaikaissäätöselvityksen tausta ja tavoitteet Pielisjoen mallinnuksen periaatteet

Lisätiedot

VIKAJÄRVEN OSAYLEISKAAVA

VIKAJÄRVEN OSAYLEISKAAVA LIITE Rovaniemen kaupunki VIKAJÄRVEN OSAYLEISKAAVA Mitoituslaskelma rakennusoikeuden jakamisesta kaava-alueella Kaavoitus VIKAJÄRVEN OSAYLEISKAAVA Mitoitus laskelma Vikajärven osayleiskaavan rakennusoikeuden

Lisätiedot

Kainuun Energia Oy Pyhännän voimalaitoksen maapadon vahingonvaaraselvitys Oy Vesirakentaja

Kainuun Energia Oy Pyhännän voimalaitoksen maapadon vahingonvaaraselvitys Oy Vesirakentaja Kainuun Energia Oy Pyhännän voimalaitoksen maapadon vahingonvaaraselvitys Oy Vesirakentaja 23.02.2007 Oy Vesirakentaja Puhelin Telefax Sähköposti Kotisivu Hiihtomäentie 39 A 1 00800 HELSINKI (09) 7552

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 30.11.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteutti tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Valmistelija: henkilöstö- ja talouspäällikkö Seppo Juntti, seppo.juntti@salo.fi, puh. 02 778 2200. Kuntalain 66 kuuluu seuraavasti:

Valmistelija: henkilöstö- ja talouspäällikkö Seppo Juntti, seppo.juntti@salo.fi, puh. 02 778 2200. Kuntalain 66 kuuluu seuraavasti: Kaupunginhallitus 345 26.10.2015 Kiinteistöveroprosentti vuodelle 2016 1978/02.03.01.01/2015 Kaupunginhallitus 26.10.2015 345 Valmistelija: henkilöstö- ja talouspäällikkö Seppo Juntti, seppo.juntti@salo.fi,

Lisätiedot

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA 1 Mihin tarvitset virheen arviointia? Mittaustuloksiin sisältyy aina virhettä, vaikka mittauslaite olisi miten uudenaikainen tai kallis tahansa ja mittaaja olisi alansa huippututkija Tästä johtuen mittaustuloksista

Lisätiedot

Erkki Haapanen Tuulitaito

Erkki Haapanen Tuulitaito SISÄ-SUOMEN POTENTIAALISET TUULIVOIMA-ALUEET Varkaus Erkki Haapanen Laskettu 1 MW voimalalle tuotot, kun voimalat on sijoitettu 21 km pitkälle linjalle, joka alkaa avomereltä ja päättyy 10 km rannasta

Lisätiedot

Kevättömän ja Pöljänjärven alivedenkorkeuden nostaminen -hanke Esiselvitykset ja kunnan päätökset

Kevättömän ja Pöljänjärven alivedenkorkeuden nostaminen -hanke Esiselvitykset ja kunnan päätökset Kevättömän ja Pöljänjärven alivedenkorkeuden nostaminen -hanke Esiselvitykset ja kunnan päätökset Yleisötilaisuus 25.9.2012 Ympäristönsuojelutarkastaja Matti Nousiainen Siilinjärven kunta Taustaa Ranta-asukkaat

Lisätiedot

Yhteenveto Pirkanmaan säännöstelyjen järvien kehittämishankkeen verkkokyselyn tuloksista

Yhteenveto Pirkanmaan säännöstelyjen järvien kehittämishankkeen verkkokyselyn tuloksista 12.3.2003 Yhteenveto Pirkanmaan säännöstelyjen järvien kehittämishankkeen verkkokyselyn tuloksista Näsijärvellä, Vanajavedellä, Pyhäjärvellä sekä Kulo-, Rauta- ja Liekovedellä käynnissä olevan säännöstelyn

Lisätiedot

LAUKAAN KUNTA. Muistio. Asia: Onnelantie 47a tarkastuskäynti. Tarkastuksen suorittaja: Päivi Niemi, johtava rakennustarkastaja, Laukaan kunta

LAUKAAN KUNTA. Muistio. Asia: Onnelantie 47a tarkastuskäynti. Tarkastuksen suorittaja: Päivi Niemi, johtava rakennustarkastaja, Laukaan kunta LAUKAAN KUNTA Rakennusvalvontatoimi Sivu 1/2 Muistio Asia: Onnelantie 47a tarkastuskäynti Tarkastuksen suorittaja: Päivi Niemi, johtava rakennustarkastaja, Laukaan kunta Lisäksi paikalle olivat läsnä:

Lisätiedot

Insinööritoimisto Geotesti Oy TÄRINÄSELIVITYS TYÖNRO 060304. Toijalan asema-alueen tärinäselvitys. Toijala

Insinööritoimisto Geotesti Oy TÄRINÄSELIVITYS TYÖNRO 060304. Toijalan asema-alueen tärinäselvitys. Toijala Insinööritoimisto Geotesti Oy TÄRINÄSELIVITYS TYÖNRO 060304 Toijalan asema-alueen tärinäselvitys Toijala Insinööritoimisto TÄRINÄSELVITYS Geotesti Oy RI Tiina Ärväs 02.01.2006 1(8) TYÖNRO 060304 Toijalan

Lisätiedot

Tuusulan kunnan rantaraitti selvitysvaihe 3

Tuusulan kunnan rantaraitti selvitysvaihe 3 Tuusulan kunnan rantaraitti selvitysvaihe 3 17.12.2016 Ksu Kelluva rantaraitti Selvityskohde sijaitsee Tuusulan kunnan alueella Tuusulanjärven eteläpäässä. Suunniteltu rantaraitti sijaitsee Gustavelundin

Lisätiedot

Juha Laasonen 26.8.2013

Juha Laasonen 26.8.2013 1 (6) LOHIJÄRVEN MAAPADON MÄÄRÄAIKAISTARKASTUS V.. PTL 19.2 MUKAINEN YHTEENVETO EDELLISEN MÄÄRÄAIKAISTARKASTUKSEN JÄLKEEN TEHDYISTÄ TÖISTÄ, TARKASTUKSISTA JA MITTAUKSISTA SEKÄ ALUSTAVA ARVIO PADON KUNNOSTA

Lisätiedot

Hämeenkylän koulun voimistelusalin vesikaton liimapuupalkkien kantavuustarkastelu

Hämeenkylän koulun voimistelusalin vesikaton liimapuupalkkien kantavuustarkastelu TUTKIMUSSELOSTUS Nro VTT S 01835 10 4.3.010 Hämeenkylän koulun voimistelusalin vesikaton liimapuupalkkien kantavuustarkastelu Tilaaja: Vantaan Tilakeskus, Hankintapalvelut, Rakennuttaminen TUTKIMUSSELOSTUS

Lisätiedot

VAHINGONVAARASELVITYS

VAHINGONVAARASELVITYS JNi UPM-Kymmene Oyj Hartolankosken suojapenkereet VAHINGONVAARASELVITYS Vaunujoki Liekovesi Vammala Hartolankoski Hoppu 24.5.2013 Oy Vesirakentaja Puhelin Sähköposti Y-tunnus Bertel Junhin aukio 9 etunimi.sukunimi@afconsult.com

Lisätiedot

RANTA-ALUEEN JA KUIVANMAAN MITOITUS- JA EMÄTILATARKASTELU

RANTA-ALUEEN JA KUIVANMAAN MITOITUS- JA EMÄTILATARKASTELU FCG Planeko Oy YLÖJÄRVEN KAUPUNKI ANTAVERKKA-MUTALAN OYK RANTA-ALUEEN JA KUIVANMAAN MITOITUS- JA EMÄTILATARKASTELU 724-D2280 2.3.2009 FCG Planeko Oy Ylöjärven kaupunki 2 (5) 1 ANTAVERKKA-MUTALAN OYK -

Lisätiedot

Virtaamaennustein seurattavat vesistöt, ennuste

Virtaamaennustein seurattavat vesistöt, ennuste 16.4.2013 Virtaamaennustein seurattavat vesistöt, ennuste 16.4.2013 Simojoki Simon Asemakylän kohdalla Simon kohdalla virtaamat eivät ole vielä kääntyneet kasvuun vaan ovat noin 30 m 3 /s luokkaa. 16.4.2013

Lisätiedot

TÄHÄN MENNESSÄ TEHTYJEN LYHYTAIKAISSÄÄNNÖSTELYLASKELMIEN YHTEENVETO

TÄHÄN MENNESSÄ TEHTYJEN LYHYTAIKAISSÄÄNNÖSTELYLASKELMIEN YHTEENVETO JNi Sivu 1 (2) Rev 0 3.9.2012 PIelisjoen juoksutuksen kehittämisen työryhmä Neuvottelu 31.8.2012 / Pohjois-Karjalan ELY-keskus TÄHÄN MENNESSÄ TEHTYJEN LYHYTAIKAISSÄÄNNÖSTELYLASKELMIEN YHTEENVETO Virtausmalli

Lisätiedot

Muiden kuin kuivatusvesien johtaminen toisen ojaan Toimintaohjeet VL:n ja YSL:n valossa

Muiden kuin kuivatusvesien johtaminen toisen ojaan Toimintaohjeet VL:n ja YSL:n valossa Muiden kuin kuivatusvesien johtaminen toisen ojaan Toimintaohjeet VL:n ja YSL:n valossa Ympäristönsuojelupäivät 2013 Lammin biologinen asema Marko Nurmikolu & Vesa Valpasvuo On erilaisia vesiä ja niille

Lisätiedot

Markkinakommentti. Julkaisuvapaa 7.10.2009 ARVOASUNTOJEN KAUPPA KIIHTYY PERHEASUNTOJEN RINNALLA

Markkinakommentti. Julkaisuvapaa 7.10.2009 ARVOASUNTOJEN KAUPPA KIIHTYY PERHEASUNTOJEN RINNALLA Markkinakommentti Julkaisuvapaa 7.10.2009 ARVOASUNTOJEN KAUPPA KIIHTYY PERHEASUNTOJEN RINNALLA Jos perheasuntojen kauppalukumäärät ovat loppukesän ja alkusyksyn aikana kasvaneet voimakkaasti verrattuna

Lisätiedot

Vesistöjen säännöstelyn haasteet

Vesistöjen säännöstelyn haasteet Vesistöjen säännöstelyn haasteet Olli-Matti Verta, 30.3.2010 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 1.4.2010 1 Esityksen sisältö Ilmastonmuutoksen ennustetut vaikutukset vesistöjen vedenkorkeuksiin

Lisätiedot

SMG-4500 Tuulivoima. Kahdeksannen luennon aihepiirit. Tuulivoiman energiantuotanto-odotukset

SMG-4500 Tuulivoima. Kahdeksannen luennon aihepiirit. Tuulivoiman energiantuotanto-odotukset SMG-4500 Tuulivoima Kahdeksannen luennon aihepiirit Tuulivoiman energiantuotanto-odotukset Tuulen nopeuden mallintaminen Weibull-jakaumalla Pinta-alamenetelmä Tehokäyrämenetelmä 1 TUULEN VUOSITTAISEN KESKIARVOTEHON

Lisätiedot

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa.

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa. PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, toukokuu 2013 (29.4.-28.5.2013) Toteutus Tämän haastattelututkimukseen perustuvan laskennallisen arvion puolueiden eduskuntavaalikannatuksesta on laatinut Taloustutkimus Oy YLE

Lisätiedot

HENKILÖAUTOJEN KESKIKUORMITUS HELSINGISSÄ VUONNA 2004

HENKILÖAUTOJEN KESKIKUORMITUS HELSINGISSÄ VUONNA 2004 HENKILÖAUTOJEN KESKIKUORMITUS HELSINGISSÄ VUONNA 24 Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Liikennesuunnitteluosasto Muistio 21.6.24 / Tuija Hellman 1 Johdanto Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosasto

Lisätiedot

Väsymisanalyysi Case Reposaaren silta

Väsymisanalyysi Case Reposaaren silta Väsymisanalyysi Case Reposaaren silta TERÄSSILTAPÄIVÄT 2012, 6. 7.6.2012 Jani Meriläinen, Liikennevirasto Esityksen sisältö Lyhyet esimerkkilaskelmat FLM1, FLM3, FLM4 ja FLM5 Vanha silta Reposaaren silta

Lisätiedot

Säännöstelyn vaikutus Pielisen järvikutuiseen harjukseen

Säännöstelyn vaikutus Pielisen järvikutuiseen harjukseen Säännöstelyn vaikutus Pielisen järvikutuiseen harjukseen Tapio Sutela, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Joensuu 6.6. 2013 1. Järvikutuisen harjuksen ekologiaa Puhtaiden vesien kala Suosii suurten

Lisätiedot

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin 3. 27.1.2011. Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa.

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin 3. 27.1.2011. Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa. PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, tammikuu 2011 (3. 27.1.2011) Toteutus Tämän haastattelututkimukseen perustuvan laskennallisen arvion puolueiden eduskuntavaalikannatuksesta on laatinut Taloustutkimus Oy YLE

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ. Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet. Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3. Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi

TIIVISTELMÄ. Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet. Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3. Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi R RAPORTTEJA Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3 TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet Tutkimuksessa arvioitiin, mitä muutoksia henkilön tuloissa ja

Lisätiedot

Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin

Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin Liitemuistio, 4.9.213 Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin Sami Grönberg, Seppo Kari ja Olli Ropponen, VATT 1 Verotukseen ehdotetut

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 7/2011/2 Dnro ISAVI/177/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 21.1.2011

PÄÄTÖS Nro 7/2011/2 Dnro ISAVI/177/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 21.1.2011 Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 7/2011/2 Dnro ISAVI/177/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 21.1.2011 HAKIJA Säviän vesiosuuskunta ASIA Vesi- ja viemärijohtojen rakentaminen Nilakan Kärväslahteen

Lisätiedot

Gallträskin rantojen stabiliteettilaskelmat Kauniaisten kaupunki

Gallträskin rantojen stabiliteettilaskelmat Kauniaisten kaupunki Gallträskin rantojen stabiliteettilaskelmat Kauniaisten kaupunki 15.9.2004 19385 Gallträskin rantojen stabiliteettitarkastelu Laskelmat Järven rantojen stabiliteettitarkastelu suoritettiin liukupintalaskelmina

Lisätiedot

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS Maanmittari Oy Öhman 2014 RANTA-ASEMAKAAVASELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Ranta-asemakaavaselostus koskee 2.1.2014 päivättyä ranta-asemakaavakarttaa.

Lisätiedot

HOLLOLAN KUNTA RAIKKOSEN KATUYHTEYS

HOLLOLAN KUNTA RAIKKOSEN KATUYHTEYS Vastaanottaja Hollolan kunta Asiakirjatyyppi Tilanvaraussuunnitelma Päivämäärä 7.12.2016 Viite 1510030125 HOLLOLAN KUNTA RAIKKOSEN KATUYHTEYS HOLLOLAN KUNTA RAIKKOSEN KATUYHTEYS Päivämäärä 7.12.2016 Laatija

Lisätiedot

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin 23.3-15.4.2015 Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa.

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin 23.3-15.4.2015 Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa. PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, huhtikuu 2015 (23.3.-15.4.2015) Toteutus Tämän haastattelututkimukseen perustuvan laskennallisen arvion puolueiden eduskuntavaalikannatuksesta on laatinut Taloustutkimus Oy YLE

Lisätiedot

TURUN JÄTTEENPOLTTOLAITOKSEN MELURAPORTTI

TURUN JÄTTEENPOLTTOLAITOKSEN MELURAPORTTI Ympäristömelu Raportti PR Y2008 10 Sivu 1 (7) Oy Turku Energia Jätteenpolttolaitos PL 105 (Linnankatu 65) 20101 Turku Turku 13.11.2013 TURUN JÄTTEENPOLTTOLAITOKSEN MELURAPORTTI Raportin vakuudeksi Olli

Lisätiedot

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu Alajärven ja Takajärven vedenlaatu 1966-16 Alajärvi Alajärven vedenlaatua voidaan kokonaisuudessaan pitää hyvänä. Veden ph on keskimäärin 7,3 (Jutila 1). Yleisellä tasolla alusvesi on lievästi rehevää

Lisätiedot

Kiesimäjoen rannan kaivu ja pengerlaiturin rakentaminen Unnukan Joensuunlahdella, Leppävirta

Kiesimäjoen rannan kaivu ja pengerlaiturin rakentaminen Unnukan Joensuunlahdella, Leppävirta Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 54/2014/2 Dnro ISAVI/20/04.09/2014 Annettu julkipanon jälkeen 18.8.2014 ASIA HAKIJA Kiesimäjoen rannan kaivu ja pengerlaiturin rakentaminen Unnukan Joensuunlahdella, Leppävirta Jaakko

Lisätiedot

TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET MELUASIOISSA

TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET MELUASIOISSA TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET MELUASIOISSA Jukka Honkanen työsuojelupäällikkö HUS/Palvelukeskus 05.04.2006/J Honkanen 1 TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET MELUASIOISSA Jukka Honkanen työsuojelupäällikkö HUS/Palvelukeskus

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivallan siirto kunnille. Kaupunginarkkitehti Ilmari Mattila

Maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivallan siirto kunnille. Kaupunginarkkitehti Ilmari Mattila Maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivallan siirto kunnille Kaupunginarkkitehti Ilmari Mattila 13.4.2016 Maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivallan siirto kunnille Poikkeamistoimivallan siirtoa

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO 18.1.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

Oma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen?

Oma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen? Oma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen? Teemu Ulvi Suomen ympäristökeskus 25.3.2015 Kalliolan koulu 26.3.2015 Paimelan koulu Vesialueen omistajan oikeudet Oikeus päättää omaisuutensa käytöstä Voi

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 55/2012/2 Dnro ISAVI/3/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 29.6.2012

PÄÄTÖS Nro 55/2012/2 Dnro ISAVI/3/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 29.6.2012 Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 55/2012/2 Dnro ISAVI/3/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 29.6.2012 ASIA Vesialueen ja vesijättömaan täyttö Kyyveden Pitkälahdella tilan Salmen ranta 491 451 3 140 edustalla sekä

Lisätiedot

eologian tutkimuskeskus Ahvenanmaa, Jomala ---- eofysiikan osasto Seismiset luotaukset Ahvenanmaalla Jomalan alueella 1987.

eologian tutkimuskeskus Ahvenanmaa, Jomala ---- eofysiikan osasto Seismiset luotaukset Ahvenanmaalla Jomalan alueella 1987. eologian tutkimuskeskus Ahvenanmaa, Jomala ---- eofysiikan osasto J Lehtimäki 16.12.1987 Työraportti Seismiset luotaukset Ahvenanmaalla Jomalan alueella 1987. Jomalan kylän pohjoispuolella tavataan paikoin

Lisätiedot

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2013

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2013 Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2013 1. Ravustuslupien myynti Tampereen kaupungin omistamille yksityisvesialueille Pyhäjärvellä ja Näsijärvellä oli vuonna 2012 myynnissä yhteensä

Lisätiedot

Metsä sijoituskohteena 1983 2007

Metsä sijoituskohteena 1983 2007 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Metsä sijoituskohteena 198327 3/28 21.8.28 Esa Uotila Puuntuotannon sijoitustuotto pysyi korkeana vuonna 27 Yksityismetsien hakkuut

Lisätiedot

KAIVOSTOIMINNAN TALOUDELLISTEN HYÖTYJEN JA YMPÄRISTÖHAITTOJEN RAHAMÄÄRÄINEN ARVOTTAMINEN. Pellervon taloustutkimus PTT Suomen ympäristökeskus

KAIVOSTOIMINNAN TALOUDELLISTEN HYÖTYJEN JA YMPÄRISTÖHAITTOJEN RAHAMÄÄRÄINEN ARVOTTAMINEN. Pellervon taloustutkimus PTT Suomen ympäristökeskus KAIVOSTOIMINNAN TALOUDELLISTEN HYÖTYJEN JA YMPÄRISTÖHAITTOJEN RAHAMÄÄRÄINEN ARVOTTAMINEN Pellervon taloustutkimus PTT Suomen ympäristökeskus Työn tavoitteena tarkastella mahdollisimman kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN LÄMPÖ OY MAAKAASUN TARIFFIT M2014 HINNASTO

LEMPÄÄLÄN LÄMPÖ OY MAAKAASUN TARIFFIT M2014 HINNASTO LEMPÄÄLÄN LÄMPÖ OY MAAKAASUN TARIFFIT M2014 HINNASTO 1.1.2014 Liittyminen Siirto Myynti Liittymismaksu Maakaasu verkoston tehtyjen ja lähiaikoina tehtävien investointien kattamiseksi peritään verkostoon

Lisätiedot

SUUNNITTELUKESKUS OY SELVITYS 1(6) Helsinki/M Vähäkäkelä 2.2.2005 4899-C5527

SUUNNITTELUKESKUS OY SELVITYS 1(6) Helsinki/M Vähäkäkelä 2.2.2005 4899-C5527 SELVITYS 1(6) Satamatekninen ENNAKKOKOPIO Helsinki/M Vähäkäkelä 2.2.2005 4899-C5527 ISOJÄRVEN VESIENSUOJELUYHDISTYS R.Y. TEKNINEN SELVITYS ISOJÄRVEN VEDENKORKEUDEN NOSTOMAHDOLLISUUKSISTA 1 JOHDANTO Isojärven

Lisätiedot

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa.

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa. PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, syys-lokakuu 2011 (14.9. 6.10.2011) Toteutus Tämän haastattelututkimukseen perustuvan laskennallisen arvion puolueiden eduskuntavaalikannatuksesta on laatinut Taloustutkimus

Lisätiedot

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin 2. 26.11.2009. Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa.

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin 2. 26.11.2009. Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa. PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, MARRAS 2009 (2. 26.11.2009) Toteutus Tämän haastattelututkimukseen perustuvan laskennallisen arvion puolueiden eduskuntavaalikannatuksesta on tehnyt Taloustutkimus Oy YLE Uutisten

Lisätiedot

Yhteenveto vesistön käyttäjille suunnatusta nettikyselystä ja sidosryhmätyöpajasta

Yhteenveto vesistön käyttäjille suunnatusta nettikyselystä ja sidosryhmätyöpajasta HAMELY/2355/2016 Häme Luonnonvarayksikkö 31.5.2017 Viite: Loimijoen padotus- ja juoksutusselvitys Yhteenveto vesistön käyttäjille suunnatusta nettikyselystä ja sidosryhmätyöpajasta Kysely Loimijoen vesistön

Lisätiedot

-'*. 419/3533/21 /? Geologinen tutkimuslaitos

-'*. 419/3533/21 /? Geologinen tutkimuslaitos r -'*. 419/3533/21 /? Geologinen tutkimuslaitos., Seppo ~ i o Geofysiikan osasto Otaniemi TAIVALKOSKEN SAARIJÄRVEN SAVIKIVIESIINTYMÄN GRAVIMETRINEN TUTKIMUS Tämä raportti liittyy työhön, jota geologisen

Lisätiedot

Metsä sijoituskohteena 1983 2008

Metsä sijoituskohteena 1983 2008 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 38/29 Metsä sijoituskohteena 198328 1.1.29 Esa Uotila Antrei Lausti Taantuma painoi puuntuotannon sijoitustuoton miinukselle vuonna

Lisätiedot

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi Vakka-Suomen Työllisyystilanne valoisa Vakka-Suomen työttömyysaste laski merkittävästi tammikuussa. Tämä johtui erityisesti myönteisestä työllisyyskehityksestä Uudessakaupungissa, jossa työttömyysaste

Lisätiedot

Korjausvelkahankkeet ja muuta ajankohtaista vesiväylänpidosta. Vesiväyläpäivät 6.4.2016 6.4.2016

Korjausvelkahankkeet ja muuta ajankohtaista vesiväylänpidosta. Vesiväyläpäivät 6.4.2016 6.4.2016 Korjausvelkahankkeet ja muuta ajankohtaista vesiväylänpidosta Vesiväyläpäivät 6.4.2016 6.4.2016 Korjausvelkahankkeet Ns. korjausvelkapaketista vesiväylien kunnostukseen 10,5 M Saimaan kanavan alaporttien

Lisätiedot

MERIKARVIA. Merikarviantien alkupään ja Yrittäjäntien ympäristön asemakaavoitus. Hulevesitarkastelu. Kankaanpään kaupunki. Ympäristökeskus.

MERIKARVIA. Merikarviantien alkupään ja Yrittäjäntien ympäristön asemakaavoitus. Hulevesitarkastelu. Kankaanpään kaupunki. Ympäristökeskus. Hulevesitarkastelu Kankaanpään kaupunki Ympäristökeskus talvi 2015 v.2 SISÄLLYS Hulevesien hallinta 2 Kaavoitettavan alueen sijainti 2 Valuma-alue 3 Hulevedet kaava-alueella 4 Hulevesimäärät 5-6 1 HULEVESIEN

Lisätiedot

Pohjolankatu 25, Tampere MELUSELVITYS. Toukokuu 2010. Tampereen kaupunki, Tilakeskus

Pohjolankatu 25, Tampere MELUSELVITYS. Toukokuu 2010. Tampereen kaupunki, Tilakeskus Pohjolankatu 25, Tampere Toukokuu 2010 Joulukuu 2010 täydennetty Tampereen kaupunki, Tilakeskus Pohjolankatu 25, Tampere 2 (5) SISÄLLYSLUETTELO 1 TYÖN TAUSTA JA LÄHTÖKOHDAT... 3 2 MELUN OHJEARVOT... 3

Lisätiedot

Kalajoen Keskuskarin aallokkoselvitys

Kalajoen Keskuskarin aallokkoselvitys Dno 7/420/2015 Kalajoen Keskuskarin aallokkoselvitys Heidi Pettersson, Kimmo Kahma ja Ulpu Leijala 2015 Ilmatieteen laitos (Erik Palménin aukio 1, 00560 Helsinki) PL 503, 00101 Helsinki puh: +358 29 5391000

Lisätiedot

Yrittäjän eläkelain (YEL) 140 :n 1 momentissa tarkoitetun valtion osuuden lopullinen määrä vuodelta

Yrittäjän eläkelain (YEL) 140 :n 1 momentissa tarkoitetun valtion osuuden lopullinen määrä vuodelta Selvits Sosiaali- ja tervesministeriö Vakuutusosasto PL 33 00023 VALTIONEUVOSTO Yrittäjän eläkelain (YEL) 140 :n 1 momentissa tarkoitetun valtion osuuden lopullinen määrä vuodelta Eläketurvakeskuksen selvitksen

Lisätiedot