Raportti 1 (13) Marja Savolainen HYDRO-772

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Raportti 1 (13) Marja Savolainen 18.11.2005 HYDRO-772"

Transkriptio

1 Raportti 1 (13) Tarkastaja, pvm Markku Lahti Hyväksyjä, pvm Jukka Muotka VIRKISTYSKÄYTÖN KANNALTA SOPIVIEN VEDENKORKEUSVYÖHYKKEIDEN ARVIOINTI KYYVEDELLÄ 1 JOHDANTO VIRKISTYSKÄYTTÖMALLIN LASKENTAPERIAATTEET LASKENNAN LÄHTÖTIEDOT MAASTOMITTAUKSET KÄYTETYT HARKINNANVARAISET PARAMETRIT KYYVEDEN VEDENKORKEUDET TULOKSET VEDENKORKEUDEN OPTIMIVYÖHYKE VIRKISTYSKÄYTTÖHAITTA ESIMERKKIVUOSINA YHTEENVETO TULOKSISTA LÄHDELUETTELO Fortum Power and Heat Oy Postiosoite Käyntiosoite Puhelin/Faksi Y-tunnus PL FORTUM Keilaniementie 1 Espoo Puhelin Faksi ,

2 Raportti 2 (13) 1 JOHDANTO Tässä raportissa tarkastellaan Kyyveden kesäaikaisten vedenkorkeuksien vaikutusta rantojen virkistyskäyttöön. Tarkastelu tehtiin Etelä-Savon ympäristökeskuksen toimeksiannosta Fortumissa kehitetyn VIRKI-laskentamallin avulla. Mallia on sovellettu aiemmin monilla säännöstellyillä järvillä ja joilla mm. Oulujoen vesistössä, Saimaalla ja Puulavedellä. 2 VIRKISTYSKÄYTTÖMALLIN LASKENTAPERIAATTEET Mallilla tarkastellaan rantakiinteistöjen kesäaikaista virkistyskäyttöä rantojen käytön näkökulmasta. Vesirajan sijainnille määritellään ns. optimivyöhyke, eli sellainen vesirajan sijaintivyöhyke, jolla rannan käytölle ei aiheudu haittaa. Optimivyöhyke määritetään jokaiselle maastossa mitattavalle rantakiinteistön rannalle erikseen. Optimivyöhykkeen leveys riippuu mm. rannan maalajista, joten esimerkiksi hiekkapohjaisella rannalla vesirajan sijainti voi vaihdella enemmän kuin liejupohjaisella rannalla ilman että vaihtelusta aiheutuu enemmän haittaa. Virkistyskäytön arvo alenee suorassa suhteessa vesirajan siirtymään, kun vesiraja siirtyy optimivyöhykkeestä vesille tai maalle päin. Virkistysarvon nollakohta on se vesirajan siirtymä optimivyöhykkeen alarajalta vesille päin tai optimivyöhykkeen ylärajalta maalle päin, jossa rannan virkistysarvo katsotaan kokonaan hävinneeksi. Esimerkiksi hiekkapohjaisilla rannoilla on arvioitu, että virkistyskäyttöarvon nollakohta on saavutettu vesirajan siirtyessä 100 m järvelle päin, tai ylöspäin mentäessä kun alimman rakennuksen sokkelin taso on saavutettu. Mallin käyttämää periaatetta on havainnollistettu kuvassa 1. Vesiraja siirtynyt järvelle päin Vesiraja siirtynyt maalle päin Vesirajan optimivyöhyke Täysi virkistysarvo Virkistysarvo nollassa Vesiraja Vesiraja siirtyy järvelle päin optimivyöhykkeessä Virkistysarvo nollassa Vesiraja siirtyy maalle päin Kuva 1. Periaatekuva vesirajan siirtymän ja siitä aiheutuvan haitan tarkastelusta. (Sinisalmi ym. 1999)

3 Raportti 3 (13) Järvelle ja maalle päin suuntautuneet vesirajan siirtymät yhteismitallistetaan rahallisiksi virkistyskäyttöhaitoiksi harkinnanvaraisia parametreja käyttäen. Yhteismitallistettujen rahallisten haittojen laskemiseksi tarvitaan rannan virkistysarvo, joka on osa rantatontin ja sillä olevan rakennuksen arvosta. Mattila (1995) on tutkinut rantakiinteistön virkistysarvon muodostumista ja esittänyt, että ihannerantatontin (merenranta tai suuri järvi) vesistöstä johtuva virkistysarvo on 80 % tontin arvosta. Rakennuksen vesistöstä johtuvaa virkistysarvo on saatu vertailemalla rantakiinteistön ja rannattoman kiinteistön hintoja toisiinsa. Sen perusteella voidaan arvioida vesistöstä johtuvan virkistysarvon olevan noin 30 % rakennuksen arvosta. Tämäntyyppisessä tarkastelussa, jossa tutkitaan kokonaisvaikutuksia koko järven alueella, ei ole mahdollista eikä tarkoituksenmukaista määrittää jokaisen kiinteistön ja tontin arvoa erikseen. Rannan virkistysarvo ei myöskään ole välttämättä suoraan riippuvainen kiinteistöön sijoitetun rahamäärän suuruudesta. Siksi kaikki rakennukset ja tontit katsotaan keskenään samanarvoisiksi. Loma- ja vakituisen asunnon rannan virkistyskäyttöarvo ei ole riippuvainen käytön määrästä, siksi ne ovat myös keskenään samanarvoisia (Sinisalmi ym. 1999). Kiinteistön hinnasta laskettu virkistysarvo on pääoma-arvo ja sille laskettu virkistyskäyttöhaitta on siten pääomitettu haitta. Pääomahaitta syntyy jos vesi nostetaan tai lasketaan pysyvästi jollekin korkeudelle. Vedenkorkeuden vaihtelun vuoksi on haitta laskettava jokaiselle vuodelle ja päivälle erikseen. Yhden päivän aikana syntyvä haitta saadaan laskemalla, millä päivähaitalla tietyn vuosimäärän kuluessa kokonaishaitta olisi pääomahaitan suuruinen, kun tulevien vuosien haitat muutetaan nykyrahaan korkokannalla p (jatkuvasti korkoa korolle). Yhden päivän virkistyskäyttöhaitta on laskettu pääomahaitasta kaavalla (Sinisalmi ym. 1999): päivähaitta missä: ln(1 p) pääomahaitta 1 1 p VirkiVrk p = korkokanta n = käytettävä vuosien määrä VirkiVrk = virkistyskäyttökauden pituus vuorokausina n, VIRKI-mallissa voidaan tarkastella myös veneilyn virkistyskäyttöarvoa samalla periaatteella. Kyyvedellä tarkasteltiin kuitenkin vain rantojen virkistyskäyttöä, eikä mallin vene-virki -osaa käytetty. Koska sekä ranta- että vene-virkiin sisältyy useita harkinnanvaraisia parametreja, on niitä luotettavinta käyttää vertailtaessa vedenkorkeuksia tai eri säännöstelyvaihtoehtoja keskenään. Jos virkistyskäyttöhaittaa verrataan joihinkin muihin haittoihin tai hyötyihin, on muistettava, että parametreihin liittyvän

4 Raportti 4 (13) epävarmuuden vuoksi rahalliset arvot kuvaavat vain vaikutusten suuntaa ja karkeaa suuruusluokkaa. (Sinisalmi ym. 1999) 3 LASKENNAN LÄHTÖTIEDOT 3.1 Maastomittaukset Laskentaa varten tarvittavat maastomittaukset tehtiin kesällä Mittaustöistä vastasi Etelä-Savon ympäristökeskus. Rantaprofiileja mitattiin 47. Nämä mitatut rantalinjat kattavat 129 rakennettua rantakiinteistöä Kyyvedellä sijaitsevista yhteensä noin 1160 rantakiinteistöstä, eli runsaat 10 %. Profiilin määrittämisen lisäksi jokaiselle profiilille mitattiin paras vedenpinnankorkeusväli eli ns. optimivyöhyke, pohjan laatu sekä matalalla olevien rakennusten korkeudet. Lisäksi mitattiin vesisyvyydet Haukivuoren satamassa. 3.2 Käytetyt harkinnanvaraiset parametrit Harkinnanvaraisten parametrien arvoina käytettiin samoja arvoja kuin Saimaan virkistyskäyttömallinnuksessa vuonna Optimivyöhykkeen yläraja määritettiin maastossa. Optimivyöhykkeelle annetaan menetelmässä pohjan laadusta riippuva leveys, jonka perusteella optimivyöhykkeen alarajan korkeustaso määräytyy. Optimivyöhykkeen leveydeksi määrättiin: hiekkarannoilla 7 m kalliorannoilla 5 m kivikkorannoilla 3 m pehmeäpohjaisilla rannoilla 2 m turverannoilla 2 m Optimivyöhykkeen alaraja pyrittiin määrittämään myös maastossa. Nämä luvut ovat kuitenkin harkinnanvaraisia ja arvoja käytettiinkin vain pohjan laadusta riippuvan leveyden oikeuden tarkastamisessa. Virkistysarvon nollakohta on se vesirajan siirtymä optimivyöhykkeen alarajalta vesille päin tai optimivyöhykkeen ylärajalta maalle päin, jossa rannan virkistysarvo katsotaan kokonaan hävinneeksi. Myös virkistysarvon nollakohta riippuu pohjan laadusta. Nollakohdiksi valittiin rantatontilla: Vesirajan siirtymä vesille päin: hiekkarannoilla 100 m kalliorannoilla 75 m kivikkorannoilla 50 m pehmeäpohjaisilla rannoilla 40 m turverannoilla 40 m

5 Raportti 5 (13) Vesirajan siirtymä maalle päin: kaikilla rannoilla 20 m, paitsi jos rannassa on rakennus alle 20 m:n päässä rantaviivasta, saa haitta täyden arvonsa vedenkorkeuden saavuttaessa kastuvan rakenteen. Rantatonttien kauppahintoina käytettiin Saimaan alueella (Etelä-Savo) vuosina tehtyjen tonttikauppahintojen keskiarvoa (Maanmittauslaitos 2002, 2003). Rakennuksen vesistöstä johtuvana virkistysarvona käytettiin 30 % rakennuksen arvosta ja rakennuksen arvona noin 70 m 2 hirsirakenteisen rakennuksen arvoa, jota voidaan pitää korvattavuuden ylärajana (Äijö ym. 1992). Kiinteistöjen kauppahintatilaston tietojen perusteella rakennuksen arvo oli Rantakiinteistön virkistysarvo määräytyy näiden tietojen perusteella seuraavasti: Rakennuksen arvo Tontin arvo Veneen ja moottorin arvo: Virkistysarvon osuus rakennuksen arvosta 30 % Virkistysarvon osuus tontin arvosta 80 % Pääomahaittaa laskettaessa on kiinteistöillä käytetty 20 vuoden ja veneillä 15 vuoden diskonttausaikaa. Korkotasona on käytetty vesioikeudellisissa intressivertailuissakin käytettyä viittä prosenttia. Virkistyskäyttökautena on tarkasteltu toukokuun kahdeksannen päivän (vastaa keskimääräistä jäänlähtöpäivää Kyyvedellä) ja syyskuun lopun välistä aikaa. Vedenkorkeuksista aiheutuva haitta on painotettu virkistyskäytön määrän mukaan. Painokertoimet on määritetty Päijänteellä 1996 tehtyjen kalastustiedustelujen perusteella. Kyselyn perusteella jokaiselle päivälle virkistyskäyttökauden aikana on laskettu painoarvo, joka kuvaa virkistyskäytön suhteellista vilkkautta. Päiväarvoista lasketut kuukausikeskiarvot ovat: toukokuussa 0,68 kesäkuussa 1,16 heinäkuussa 1,42 elokuussa 1,07 syyskuussa 0,66 Käytön määrän ja sopimattomista vedenkorkeuksista aiheutuneen haitan välillä on suora riippuvuus. Esimerkiksi heinäkuussa esiintyvästä haitallisen alhaisesta vedenkorkeudesta aiheutuu yli kaksi kertaa suurempi haitta kuin vastaavasta vedenkorkeudesta touko- tai syyskuussa.

6 Raportti 6 (13) 4 KYYVEDEN VEDENKORKEUDET Haukivuoren asteikolla (7400) havaittujen vedenkorkeuksien tunnusluvut ovat: vuosijakso vuosijakso Ylivesi HW 101,50 101,26 (N60 +m) Keskiylivesi MHW 101,09 101,01 (N60 +m) Keskivesi MW 100,66 100,62 (N60 +m) Keskialivesi MNW 100,38 100,32 (N60 +m) Alivesi NW 100,21 100,19 (N60 +m) Virkistyskäyttökaudella keskivedenkorkeudet ovat olleet vuosijaksolla toukokuussa N ,95 m kesäkuussa 100,93 m heinäkuuussa 100,72 m elokuussa 100,58 m syyskuussa 100,53 m Näistä arvoista laskettu kesän keskivedenkorkeus on N ,74 m. Tässä raportissa on tarkasteltu vedenkorkeuksien vaikutusta virkistyskäyttöön muutamana esimerkkivuotena: 1981, 1993, 1997 ja Vuonna 1981 kesä oli sateinen ja vedenpinta oli keskimääräistä korkeammalla koko virkistyskäyttökauden ajan. Vuonna 1993 alkukesä oli kuiva ja vuonna 1997 vedenpinta oli normaalia alempana koko virkistyskäyttökauden ajan. Alkukesä 2004 oli tavanomainen, mutta loppukesästä vedenpinta oli selvästi normaalia korkeammalla. Näiden vuosien vedenkorkeudet sekä vuosijakson keskivedenkorkeudet kesäkuukausina on esitetty kuvassa 2.

7 Vedenkorkeus N60 +m Raportti 7 (13) 101,40 101,20 101,00 100,80 100,60 100,40 100,20 100,00 toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu Kuukauden keskivedenkorkeus Kuva 2. Vedenkorkeus Kyyvedellä esimerkkivuosina sekä kuukauden keskivedenkorkeus vuosijaksolla kesäkuukausina. Kuvassa näkyvät 8.5. alkavan virkistyskäyttökauden lisäksi toukokuun alkupäivät. 5 TULOKSET 5.1 Vedenkorkeuden optimivyöhyke Virkistyskäytön kannalta paras vedenkorkeustaso Kyyvedellä on välillä N ,80-101,00 m. Näillä vedenkorkeuksilla ei mallin mukaan aiheudu haittaa millään rannalla. Haitta on vähäistä vielä hieman laajemmalla vyöhykkeellä (N ,70-101,05 m), mutta alkaa kasvaa jyrkästi vedenpinnan noustessa tason 101,20 m yläpuolelle. Vedenpinnan laskiessa optimivyöhykkeen alapuolelle haitta kasvaa hitaammin. Kuvassa 3 on esitetty eri vedenkorkeuksien aiheuttamat vesirajan siirtymät optimivyöhykkeestä Kyyvedellä. Keskimääräisenä vesivuotena alkukesän vedenkorkeus on virkistyskäytölle suotuisa. Heinäkuun keskivedenkorkeus on kuitenkin jo optimivyöhykkeen alapuolella ja ero optimivyöhykkeeseen kasvaa loppukesää kohti. Kuvassa 4 on esitetty yhteismitallistetut eri vedenkorkeuksilla aiheutuvat vuosittaiset virkistysarvon alenemat optimiarvosta, jos vesi olisi koko kesän tietyllä korkeudella.

8 Kokonaisvuosihaitta Vuosihaitta / kiinteistö Järvelle päin, metreinä Maalle päin, metreinä Raportti 8 (13) Vesirajan siirtymä optimivyöhykkeestä vedenkorkeuden suhteen. Vakinaisten ja loma-asuntojen keskiarvo. Kyyvesi. Järvelle päin Maalle päin Kuva 3. Vesirajan siirtymä optimivyöhykkeestä vedenkorkeuden suhteen. Vakinaisten ja loma-asuntojen keskiarvo. W[N60+m] e Vakinaisten ja loma-asuntojen virkistyskäytölle aiheutuva vuosihaitta, jos vesi olisi koko kesän tietyllä korkeudella. Kyyvesi e e e e e e e e e MNW ( ) N m kesänmw (61-90) N m MHW ( ) N m e e 500 e 0 e 0 e W[N60+m] Kuva 4. Vakinaisten ja loma-asuntojen vuosittainen virkistysarvon alenema optimiarvosta, jos vesi olisi koko kesän tietyllä korkeudella. Katkoviiva kuvaa kiinteistökohtaista vuosihaittaa.

9 Raportti 9 (13) Laskennallinen virkistyskäytölle aiheutuva vuosihaitta kesän keskivedenkorkeudella N ,74 m on 570 euroa. Koko virkistyskäytön arvo on Kyyvedellä lähes kolme miljoonaa euroa, joten haittaa voidaan pitää hyvin pienenä. Laskennassa käytettyjen rantaprofiilien optimivyöhykkeiden ylärajan ja alarajan jakaumat on esitetty kuvassa 5. Kuvasta erottuu selvästi vedenkorkeuden optimivyöhyke ala- ja ylärajojen välissä. Optimivyöhykkeen ala- ja ylärajojen jakauma % alaraja yläraja Korkeustaso N60+ m Kuva 5. Optimivyöhykkeiden ylä- ja alarajat Kyyvedellä. 5.2 Virkistyskäyttöhaitta esimerkkivuosina Vuonna 1981 vedenpinta oli koko kesän tavanomaista ylempänä. Toukokuun puolivälistä heinäkuun lopulle korkea vedenkorkeus aiheutti haittaa virkistyskäytölle. Virkistyskäyttökauden lopulle tavanomaista korkeampi vedenkorkeus oli kuitenkin hyväksi, sillä elokuulta alkaen vedenkorkeus oli optimivyöhykkeellä. Malli painottaa haittaa virkistyskäytön määrän mukaan, ja vilkkaimpaan virkistyskäyttöaikaan sattuneista liian korkeista vedenkorkeuksista aiheutui vuonna 1981 laskennallisesti euron haitta (kuva 6). Vuonna 1993 vedenkorkeus oli virkistyskäyttökauden alkupuolella optimaalinen, mutta alkoi laskea heinäkuun lopulla selvästi tavanomaista alemmaksi. Elo- ja syyskuun matalista vedenkorkeuksista aiheutui haittaa virkistyskäytölle. Haitta jäi kuitenkin pieneksi, sillä vedenkorkeuden lasku kasvattaa Kyyvedellä hitaasti haittaa, ja toisalta haitalliset vedenkorkeudet ajoittuivat vilkkaimman virkistyskäyttökauden ulkopuolelle (kuva 7). Laskennallinen haitta on vain 130 euroa, eli pienempi kuin teoreettisella tasaisella kesän keskivedenkorkeudella.

10 Virkistyskäyttöhaitta vuorokaudessa Vedenkorkeus [N60+m] Virkistyskäyttöhaitta vuorokaudessa Vedenkorkeus [N60+m] Raportti 10 (13) Kyyvesi, 1981, kesän vedenkorkeudet ja rantojen käytön virkistysarvon alenema vuorokaudessa. Mukana rantakiinteistöt. Virkistyskäyttöhaitta vuodessa yhteensä Milj. e e e e e e e e e e e e e e e e 600 e 0 e pvm Kuva 6. Kesäkauden 1981 vedenkorkeus ja virkistyskäytölle aiheutunut haitta Kyyvesi, 1993, kesän vedenkorkeudet ja rantojen käytön virkistysarvon alenema vuorokaudessa. Mukana rantakiinteistöt. Virkistyskäyttöhaitta vuodessa yhteensä 127 e e e 800 e 700 e 600 e 500 e e 300 e e 100 e 0 e Kuva 7. Kesäkauden 1993 vedenkorkeus ja virkistyskäytölle aiheutunut haitta. Haittaasteikko on esitetty eri mittakaavassa kuin edellisessä kuvassa! pvm

11 Virkistyskäyttöhaitta vuorokaudessa Vedenkorkeus [N60+m] Raportti 11 (13) Vuonna 1997 vedenpinta oli keskitasoa selvästi alempana koko kesän. Vilkkaimmalla virkistyskäyttökaudella ero optimivyöhykkeeseen oli kuitenkin melko pieni, eikä haittaa juuri syntynyt. Loppukesästä ero optimivyöhykkeeseen kasvoi, ja haittaa syntyi virkistyskäyttökaudella laskennallisesti yhteensä e (kuva 8) Kyyvesi, 1997, kesän vedenkorkeudet ja rantojen käytön virkistysarvon alenema vuorokaudessa. Mukana rantakiinteistöt. Virkistyskäyttöhaitta vuodessa yhteensä 1797 e e e e e e e e e e e e e e e e 600 e 0 e Kuva 8. Kesäkauden 1997 vedenkorkeus ja virkistyskäytölle aiheutunut haitta. Vuonna 2004 loppukesä oli tavanomaista runsasvetisempi, mikä hyödytti selvästi virkistyskäyttöä. Haitta virkistyskäytölle oli olematon. Laskennallinen haitta aiheutuu muutamasta jaksosta, jolloin vedenpinta laski optimivyöhykkeen alapuolelle (kuva 9). Korkeista vedenkorkeuksista ei siis aiheutunut haittaa, vaan tavanomaista korkeampi vedenpinta pikemminkin hyödytti virkistyskäyttöä. pvm

12 Virkistyskäyttöhaitta vuorokaudessa Vedenkorkeus [N60+m] Raportti 12 (13) Kyyvesi, 2004, kesän vedenkorkeudet ja rantojen käytön virkistysarvon alenema vuorokaudessa. Mukana rantakiinteistöt. Virkistyskäyttöhaitta vuodessa yhteensä 4 e 100 e e 80 e 70 e 60 e 50 e e 30 e e 10 e 0 e Kuva 9. Kesäkauden 2004 vedenkorkeus ja virkistyskäytölle aiheutunut haitta. Haittaasteikko on esitetty eri mittakaavassa kuin edellisissä kuvissa! pvm 6 YHTEENVETO TULOKSISTA Kyyvedellä on havaittavissa selvä virkistyskäytön kannalta hyvä vedenkorkeusvyöhyke. Vedenkorkeuksilla N ,80-101,00 m virkistyskäytölle ei aiheudu mallin mukaan lainkaan haittaa millään rannalla. Haitta kasvaa selvästi nopeammin vedenkorkeuksien noustessa tämän vyöhykkeen yläpuolelle kuin vedenkorkeuden laskiessa vyöhykkeen alapuolelle. Vuosijakson vedenkorkeuksien kuukausikeskiarvojen perusteella näyttää siltä, että Kyyveden vedenkorkeudet ovat touko-kesäkuussa virkistyskäytön kannalta hyvällä tasolla, heinäkuussa hieman liian alhaisia ja alenevat loppukesästä edelleen. Virkistyskäytölle aiheutuva haitta on kuitenkin kaiken kaikkiaan vähäinen. Esimerkkivuosien avulla tarkasteltuna voidaan sanoa, että tavanomaista korkeammat alkukesän vedenkorkeudet haittaavat virkistyskäyttöä selvemmin kuin kuivat alkukesät. Heinäkuusta eteenpäin vedenkorkeuden pysyminen tavanomaista kohtuullisesti korkeammalla hyödyttää virkistyskäyttöä. Loppukesän kuivuudesta on jonkin verran haittaa virkistyskäytölle, mutta haitta kasvaa hitaasti vedenkorkeuden laskiessa ja toisaalta virkistyskäyttökin hiljenee kesäkauden lopulla.

13 Raportti 13 (13) 7 LÄHDELUETTELO Maanmittauslaitos Kiinteistöjen kauppahintatilasto Helsinki. Maanmittauslaitos Kiinteistöjen kauppahintatilasto Helsinki. Mattila, T Rantakiinteistön virkistysarvo ja vesistön likaantumisen vaikutus siihen. Suomen ympäristökeskuksen moniste s. Sinisalmi, T., Mustonen T., & Lahti, M Päijänteen ja Konnivesi-Ruotsalaisen säännöstelyn kehittäminen. Säännöstelyn vaikutukset rantojen virkistyskäyttöön. Suomen ympäristö s. Äijö et al. (toim.) Hyödyn ja vahingon arviointi vesitaloudessa. Teknillinen korkeakoulu, Rakennus- ja maanmittaustekniikan osasto, vesitalouden laboratorio,

KYYVEDEN KYSELY. Yhteenvetoraportti vastausmäärä 322 VESISTÖN KÄYTTÖ

KYYVEDEN KYSELY. Yhteenvetoraportti vastausmäärä 322 VESISTÖN KÄYTTÖ KYYVEDEN KYSELY Yhteenvetoraportti vastausmäärä 322 VESISTÖN KÄYTTÖ Mihin vesistön käyttäjäryhmään kuulutte? Voitte valita useita vaihtoehtoja. 1. Kyyveden rantaasukas (vakituinen asuminen) Kyyveden vapaaajan

Lisätiedot

COD Mn mg/l. chl-a. Kok P ,

COD Mn mg/l. chl-a. Kok P , Taulukko 1. Heinijärven vedenlaatuhaavainnot (Hertta-ympäristötietojärjestelmä). Paikka Heinijärvi Linnasaari et Heinijärvi, koillisosa 1 Aika Syvyys m Alkaliniteetti mmol/ l Happi % mg/l COD Mn mg/l chl-a

Lisätiedot

Pohjois-Tammelan järvien tulvavesien ja alimpien vedenkorkeuksien tasaaminen, vesistömallinnus

Pohjois-Tammelan järvien tulvavesien ja alimpien vedenkorkeuksien tasaaminen, vesistömallinnus S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A TAMMELAN KUNTA Pohjois-Tammelan järvien tulvavesien ja alimpien vedenkorkeuksien tasaaminen, vesistömallinnus Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 659-P17905

Lisätiedot

Pielisjoen ranta-asukkaiden haastattelut Yhteenveto tuloksista. Marja Wuori

Pielisjoen ranta-asukkaiden haastattelut Yhteenveto tuloksista. Marja Wuori Pielisjoen ranta-asukkaiden haastattelut Yhteenveto tuloksista Marja Wuori Sisältö Yleistä Haastateltavat Virkistyskäyttö Kokemukset vedenkorkeuksista Yleistä Yläosa: Uimaharju-Kaltimo Keskiosa: Kaltimo-Kuurna

Lisätiedot

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI Mikko Kylliäinen Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Dagmarinkatu 8 B 18, 00100 Helsinki kylliainen@kotiposti.net 1 JOHDANTO Suomen rakentamismääräyskokoelman

Lisätiedot

JÄNI- JA HEINIJÄRVEN VEDENKORKEUDEN NOSTO

JÄNI- JA HEINIJÄRVEN VEDENKORKEUDEN NOSTO FCG Finnish Consulting Group Oy Tammelan kunta JÄNI- JA HEINIJÄRVEN VEDENKORKEUDEN NOSTO Esiselvitys 30309-P11912 16.9.2010 FCG Finnish Consulting Group Oy Esiselvitys 1 ( 12 ) SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto...

Lisätiedot

Kevättömän ja Pöljänjärven säännöstely tavoitteena alivedenkorkeuden nostaminen

Kevättömän ja Pöljänjärven säännöstely tavoitteena alivedenkorkeuden nostaminen Kevättömän ja Pöljänjärven säännöstely tavoitteena alivedenkorkeuden nostaminen Yleisötilaisuus 21.3.2013 Siilinjärven kunnantalo Taustaa Järvet on laskettu vuonna1909 Perustuu kuvernöörin päätökseen 30.11.1909

Lisätiedot

PIRSKE. Tanja Dubrovin, SYKE

PIRSKE. Tanja Dubrovin, SYKE PIRSKE Tanja Dubrovin, SYKE 10.5.2016 2 Vaihtoehdot hieman kärjistäen korostavat tiettyjä tavoitteita Tarkoituksena havainnollistaa erilaisten tavoitteiden ristiriitaisuutta ja erilaisten toteutusten vaikutuksia

Lisätiedot

Pielisen säännöstely vaikutukset Pielisen, Pielisjoen ja Saimaan virkistyskäyttöön. Pielisen juoksutuksen kehittämisen neuvotteluryhmä

Pielisen säännöstely vaikutukset Pielisen, Pielisjoen ja Saimaan virkistyskäyttöön. Pielisen juoksutuksen kehittämisen neuvotteluryhmä Pielisen säännöstely vaikutukset Pielisen, Pielisjoen ja Saimaan virkistyskäyttöön Pielisen juoksutuksen kehittämisen neuvotteluryhmä Esityksen sisältö Pielisen säännöstelyn lähtökohdat Laskennassa käytetty

Lisätiedot

Vattenfall Sähköntuotanto Oy

Vattenfall Sähköntuotanto Oy Vattenfall Sähköntuotanto Oy Venetpalon voimalaitoksen maapadon vahingonvaaraselvitys Oy Vesirakentaja 28.12.2007 Oy Vesirakentaja Puhelin Telefax Sähköposti Kotisivu Hiihtomäentie 39 A 1 00800 HELSINKI

Lisätiedot

Kiinteistö Oy Kellokosken Tehtaat Kellokosken voimalaitospadon vahingonvaaraselvitys Oy Vesirakentaja

Kiinteistö Oy Kellokosken Tehtaat Kellokosken voimalaitospadon vahingonvaaraselvitys Oy Vesirakentaja Kiinteistö Oy Kellokosken Tehtaat Kellokosken voimalaitospadon vahingonvaaraselvitys Oy Vesirakentaja 1.6.2006 Oy Vesirakentaja Puhelin Telefax Sähköposti Kotisivu Hiihtomäentie 39 A 1 00800 HELSINKI (09)

Lisätiedot

Alustava pohjaveden hallintaselvitys

Alustava pohjaveden hallintaselvitys Alustava pohjaveden hallintaselvitys Ramboll Finland Oy Säterinkatu 6, PL 25 02601 Espoo Finland Puhelin: 020 755 611 Ohivalinta: 020 755 6333 Fax: 020 755 6206 jarno.oinonen@ramboll.fi www.ramboll.fi

Lisätiedot

Säännöstelyluvan muuttaminen

Säännöstelyluvan muuttaminen Säännöstelyluvan muuttaminen Näkökulmana Pirkanmaan keskeiset järvet Oikeudelliset edellytykset Tarvitaanko säännöstelyluvan muuttamiseen lupa? VL2:2 4 mom Lupa tarvitaan myös luvan saaneen vesitaloushankkeen

Lisätiedot

Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki

Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki 27.8.2014 1 Taustatiedot Suonenjoen kaupungin keskustassa on käynnissä asemakaavatyö, jonka

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 30.11.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteutti tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Kevätön ja Pöljänjäreven alivedenkorkeuden nostaminen

Kevätön ja Pöljänjäreven alivedenkorkeuden nostaminen Kevätön ja Pöljänjäreven alivedenkorkeuden nostaminen Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet Pohjois-Savon ELY-keksus, Tuulikki Miettinen 10.7.2012 1 Aiemmat hankkeet Järvet laskettu vuonna1909 laskun

Lisätiedot

LAUKAAN KUNTA. Muistio. Asia: Onnelantie 47a tarkastuskäynti. Tarkastuksen suorittaja: Päivi Niemi, johtava rakennustarkastaja, Laukaan kunta

LAUKAAN KUNTA. Muistio. Asia: Onnelantie 47a tarkastuskäynti. Tarkastuksen suorittaja: Päivi Niemi, johtava rakennustarkastaja, Laukaan kunta LAUKAAN KUNTA Rakennusvalvontatoimi Sivu 1/2 Muistio Asia: Onnelantie 47a tarkastuskäynti Tarkastuksen suorittaja: Päivi Niemi, johtava rakennustarkastaja, Laukaan kunta Lisäksi paikalle olivat läsnä:

Lisätiedot

VIKAJÄRVEN OSAYLEISKAAVA

VIKAJÄRVEN OSAYLEISKAAVA LIITE Rovaniemen kaupunki VIKAJÄRVEN OSAYLEISKAAVA Mitoituslaskelma rakennusoikeuden jakamisesta kaava-alueella Kaavoitus VIKAJÄRVEN OSAYLEISKAAVA Mitoitus laskelma Vikajärven osayleiskaavan rakennusoikeuden

Lisätiedot

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA 1 Mihin tarvitset virheen arviointia? Mittaustuloksiin sisältyy aina virhettä, vaikka mittauslaite olisi miten uudenaikainen tai kallis tahansa ja mittaaja olisi alansa huippututkija Tästä johtuen mittaustuloksista

Lisätiedot

Insinööritoimisto Geotesti Oy TÄRINÄSELIVITYS TYÖNRO 060304. Toijalan asema-alueen tärinäselvitys. Toijala

Insinööritoimisto Geotesti Oy TÄRINÄSELIVITYS TYÖNRO 060304. Toijalan asema-alueen tärinäselvitys. Toijala Insinööritoimisto Geotesti Oy TÄRINÄSELIVITYS TYÖNRO 060304 Toijalan asema-alueen tärinäselvitys Toijala Insinööritoimisto TÄRINÄSELVITYS Geotesti Oy RI Tiina Ärväs 02.01.2006 1(8) TYÖNRO 060304 Toijalan

Lisätiedot

Hämeenkylän koulun voimistelusalin vesikaton liimapuupalkkien kantavuustarkastelu

Hämeenkylän koulun voimistelusalin vesikaton liimapuupalkkien kantavuustarkastelu TUTKIMUSSELOSTUS Nro VTT S 01835 10 4.3.010 Hämeenkylän koulun voimistelusalin vesikaton liimapuupalkkien kantavuustarkastelu Tilaaja: Vantaan Tilakeskus, Hankintapalvelut, Rakennuttaminen TUTKIMUSSELOSTUS

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ. Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet. Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3. Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi

TIIVISTELMÄ. Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet. Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3. Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi R RAPORTTEJA Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3 TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet Tutkimuksessa arvioitiin, mitä muutoksia henkilön tuloissa ja

Lisätiedot

Iso-Lamujärven alustava pohjapatolaskelma

Iso-Lamujärven alustava pohjapatolaskelma Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Iso-Lamujärven alustava pohjapatolaskelma 28.9.2015 Insinööritoimisto Pekka Leiviskä www.leiviska.fi 2 Sisällysluettelo 1 ASETETTU TAVOITE... 3 2 KÄYTETTÄVISSÄ OLEVA AINEISTO...

Lisätiedot

Kainuun Energia Oy Pyhännän voimalaitoksen maapadon vahingonvaaraselvitys Oy Vesirakentaja

Kainuun Energia Oy Pyhännän voimalaitoksen maapadon vahingonvaaraselvitys Oy Vesirakentaja Kainuun Energia Oy Pyhännän voimalaitoksen maapadon vahingonvaaraselvitys Oy Vesirakentaja 23.02.2007 Oy Vesirakentaja Puhelin Telefax Sähköposti Kotisivu Hiihtomäentie 39 A 1 00800 HELSINKI (09) 7552

Lisätiedot

Virtaamaennustein seurattavat vesistöt, ennuste

Virtaamaennustein seurattavat vesistöt, ennuste 16.4.2013 Virtaamaennustein seurattavat vesistöt, ennuste 16.4.2013 Simojoki Simon Asemakylän kohdalla Simon kohdalla virtaamat eivät ole vielä kääntyneet kasvuun vaan ovat noin 30 m 3 /s luokkaa. 16.4.2013

Lisätiedot

Ilmakanaviston äänenvaimentimien (d=100-315 mm) huoneiden välisen ilmaääneneristävyyden määrittäminen

Ilmakanaviston äänenvaimentimien (d=100-315 mm) huoneiden välisen ilmaääneneristävyyden määrittäminen TESTAUSSELOSTE NRO VTT-S-02258-06 1 (2) Tilaaja IVK-Tuote Oy Helmintie 8-10 2 Jyväskylä Tilaus Tuomas Veijalainen, 9.1.2006 Yhteyshenkilö VTT:ssä VTT, Valtion teknillinen tutkimuskeskus Erikoistutkija

Lisätiedot

TÄHÄN MENNESSÄ TEHTYJEN LYHYTAIKAISSÄÄNNÖSTELYLASKELMIEN YHTEENVETO

TÄHÄN MENNESSÄ TEHTYJEN LYHYTAIKAISSÄÄNNÖSTELYLASKELMIEN YHTEENVETO JNi Sivu 1 (2) Rev 0 3.9.2012 PIelisjoen juoksutuksen kehittämisen työryhmä Neuvottelu 31.8.2012 / Pohjois-Karjalan ELY-keskus TÄHÄN MENNESSÄ TEHTYJEN LYHYTAIKAISSÄÄNNÖSTELYLASKELMIEN YHTEENVETO Virtausmalli

Lisätiedot

Väsymisanalyysi Case Reposaaren silta

Väsymisanalyysi Case Reposaaren silta Väsymisanalyysi Case Reposaaren silta TERÄSSILTAPÄIVÄT 2012, 6. 7.6.2012 Jani Meriläinen, Liikennevirasto Esityksen sisältö Lyhyet esimerkkilaskelmat FLM1, FLM3, FLM4 ja FLM5 Vanha silta Reposaaren silta

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 41/2011/2 Dnro ISAVI/10/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 8.8.2011

PÄÄTÖS Nro 41/2011/2 Dnro ISAVI/10/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 8.8.2011 Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 41/2011/2 Dnro ISAVI/10/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 8.8.2011 HAKIJA Lieksan kaupunki ASIA Kevyen liikenteen sillan rakentaminen Sokojoen yli, Lieksa

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa.

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa. PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, toukokuu 2013 (29.4.-28.5.2013) Toteutus Tämän haastattelututkimukseen perustuvan laskennallisen arvion puolueiden eduskuntavaalikannatuksesta on laatinut Taloustutkimus Oy YLE

Lisätiedot

TURUN JÄTTEENPOLTTOLAITOKSEN MELURAPORTTI

TURUN JÄTTEENPOLTTOLAITOKSEN MELURAPORTTI Ympäristömelu Raportti PR Y2008 10 Sivu 1 (7) Oy Turku Energia Jätteenpolttolaitos PL 105 (Linnankatu 65) 20101 Turku Turku 13.11.2013 TURUN JÄTTEENPOLTTOLAITOKSEN MELURAPORTTI Raportin vakuudeksi Olli

Lisätiedot

RANTA-ALUEEN JA KUIVANMAAN MITOITUS- JA EMÄTILATARKASTELU

RANTA-ALUEEN JA KUIVANMAAN MITOITUS- JA EMÄTILATARKASTELU FCG Planeko Oy YLÖJÄRVEN KAUPUNKI ANTAVERKKA-MUTALAN OYK RANTA-ALUEEN JA KUIVANMAAN MITOITUS- JA EMÄTILATARKASTELU 724-D2280 2.3.2009 FCG Planeko Oy Ylöjärven kaupunki 2 (5) 1 ANTAVERKKA-MUTALAN OYK -

Lisätiedot

Pohjolankatu 25, Tampere MELUSELVITYS. Toukokuu 2010. Tampereen kaupunki, Tilakeskus

Pohjolankatu 25, Tampere MELUSELVITYS. Toukokuu 2010. Tampereen kaupunki, Tilakeskus Pohjolankatu 25, Tampere Toukokuu 2010 Joulukuu 2010 täydennetty Tampereen kaupunki, Tilakeskus Pohjolankatu 25, Tampere 2 (5) SISÄLLYSLUETTELO 1 TYÖN TAUSTA JA LÄHTÖKOHDAT... 3 2 MELUN OHJEARVOT... 3

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 7/2011/2 Dnro ISAVI/177/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 21.1.2011

PÄÄTÖS Nro 7/2011/2 Dnro ISAVI/177/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 21.1.2011 Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 7/2011/2 Dnro ISAVI/177/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 21.1.2011 HAKIJA Säviän vesiosuuskunta ASIA Vesi- ja viemärijohtojen rakentaminen Nilakan Kärväslahteen

Lisätiedot

TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET MELUASIOISSA

TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET MELUASIOISSA TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET MELUASIOISSA Jukka Honkanen työsuojelupäällikkö HUS/Palvelukeskus 05.04.2006/J Honkanen 1 TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET MELUASIOISSA Jukka Honkanen työsuojelupäällikkö HUS/Palvelukeskus

Lisätiedot

eologian tutkimuskeskus Ahvenanmaa, Jomala ---- eofysiikan osasto Seismiset luotaukset Ahvenanmaalla Jomalan alueella 1987.

eologian tutkimuskeskus Ahvenanmaa, Jomala ---- eofysiikan osasto Seismiset luotaukset Ahvenanmaalla Jomalan alueella 1987. eologian tutkimuskeskus Ahvenanmaa, Jomala ---- eofysiikan osasto J Lehtimäki 16.12.1987 Työraportti Seismiset luotaukset Ahvenanmaalla Jomalan alueella 1987. Jomalan kylän pohjoispuolella tavataan paikoin

Lisätiedot

Muiden kuin kuivatusvesien johtaminen toisen ojaan Toimintaohjeet VL:n ja YSL:n valossa

Muiden kuin kuivatusvesien johtaminen toisen ojaan Toimintaohjeet VL:n ja YSL:n valossa Muiden kuin kuivatusvesien johtaminen toisen ojaan Toimintaohjeet VL:n ja YSL:n valossa Ympäristönsuojelupäivät 2013 Lammin biologinen asema Marko Nurmikolu & Vesa Valpasvuo On erilaisia vesiä ja niille

Lisätiedot

Yrittäjän eläkelain (YEL) 140 :n 1 momentissa tarkoitetun valtion osuuden lopullinen määrä vuodelta

Yrittäjän eläkelain (YEL) 140 :n 1 momentissa tarkoitetun valtion osuuden lopullinen määrä vuodelta Selvits Sosiaali- ja tervesministeriö Vakuutusosasto PL 33 00023 VALTIONEUVOSTO Yrittäjän eläkelain (YEL) 140 :n 1 momentissa tarkoitetun valtion osuuden lopullinen määrä vuodelta Eläketurvakeskuksen selvitksen

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivallan siirto kunnille. Kaupunginarkkitehti Ilmari Mattila

Maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivallan siirto kunnille. Kaupunginarkkitehti Ilmari Mattila Maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivallan siirto kunnille Kaupunginarkkitehti Ilmari Mattila 13.4.2016 Maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivallan siirto kunnille Poikkeamistoimivallan siirtoa

Lisätiedot

-'*. 419/3533/21 /? Geologinen tutkimuslaitos

-'*. 419/3533/21 /? Geologinen tutkimuslaitos r -'*. 419/3533/21 /? Geologinen tutkimuslaitos., Seppo ~ i o Geofysiikan osasto Otaniemi TAIVALKOSKEN SAARIJÄRVEN SAVIKIVIESIINTYMÄN GRAVIMETRINEN TUTKIMUS Tämä raportti liittyy työhön, jota geologisen

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 21/2008/3 Dnro LSY 2007 Y 218 Annettu julkipanon jälkeen

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 21/2008/3 Dnro LSY 2007 Y 218 Annettu julkipanon jälkeen LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki PÄÄTÖS Nro 21/2008/3 Dnro LSY 2007 Y 218 Annettu julkipanon jälkeen 26.2.2008 ASIA LUVAN HAKIJA Muutoshakemus Länsi Suomen vesioikeuden 11.3.1985 antamaan päätökseen

Lisätiedot

MERIKARVIA. Merikarviantien alkupään ja Yrittäjäntien ympäristön asemakaavoitus. Hulevesitarkastelu. Kankaanpään kaupunki. Ympäristökeskus.

MERIKARVIA. Merikarviantien alkupään ja Yrittäjäntien ympäristön asemakaavoitus. Hulevesitarkastelu. Kankaanpään kaupunki. Ympäristökeskus. Hulevesitarkastelu Kankaanpään kaupunki Ympäristökeskus talvi 2015 v.2 SISÄLLYS Hulevesien hallinta 2 Kaavoitettavan alueen sijainti 2 Valuma-alue 3 Hulevedet kaava-alueella 4 Hulevesimäärät 5-6 1 HULEVESIEN

Lisätiedot

KAIVOSTOIMINNAN TALOUDELLISTEN HYÖTYJEN JA YMPÄRISTÖHAITTOJEN RAHAMÄÄRÄINEN ARVOTTAMINEN. Pellervon taloustutkimus PTT Suomen ympäristökeskus

KAIVOSTOIMINNAN TALOUDELLISTEN HYÖTYJEN JA YMPÄRISTÖHAITTOJEN RAHAMÄÄRÄINEN ARVOTTAMINEN. Pellervon taloustutkimus PTT Suomen ympäristökeskus KAIVOSTOIMINNAN TALOUDELLISTEN HYÖTYJEN JA YMPÄRISTÖHAITTOJEN RAHAMÄÄRÄINEN ARVOTTAMINEN Pellervon taloustutkimus PTT Suomen ympäristökeskus Työn tavoitteena tarkastella mahdollisimman kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

RAKENNUSFYSIIKKA Kylmäsillat

RAKENNUSFYSIIKKA Kylmäsillat Kylmäsillat Kylmäsillan määritelmä Kylmäsillat ovat rakennuksen vaipan paikallisia rakenneosia, joissa syntyy korkea lämpöhäviö. Kohonnut lämpöhäviö johtuu joko siitä, että kyseinen rakenneosa poikkeaa

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 2/2011/2 Dnro ISAVI/170/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 5.1.2011

PÄÄTÖS Nro 2/2011/2 Dnro ISAVI/170/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 5.1.2011 Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 2/2011/2 Dnro ISAVI/170/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 5.1.2011 HAKIJA Savon Voima Verkko Oy ASIA Kaapelin rakentaminen Kallaveteen välille Säyneensalo

Lisätiedot

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa.

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa. PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, syys-lokakuu 2011 (14.9. 6.10.2011) Toteutus Tämän haastattelututkimukseen perustuvan laskennallisen arvion puolueiden eduskuntavaalikannatuksesta on laatinut Taloustutkimus

Lisätiedot

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin 2. 26.11.2009. Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa.

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin 2. 26.11.2009. Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa. PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, MARRAS 2009 (2. 26.11.2009) Toteutus Tämän haastattelututkimukseen perustuvan laskennallisen arvion puolueiden eduskuntavaalikannatuksesta on tehnyt Taloustutkimus Oy YLE Uutisten

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 1 (1) 40 Asianro 3644/11.03.00/2016 Kuopion ja Suonenjoen kasvihuonekaasupäästöt: Vuoden 2014 vahvistetut päästöt ja ennakkotieto vuodelta 2015 Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen

Lisätiedot

Vesistöjen säännöstelyn haasteet

Vesistöjen säännöstelyn haasteet Vesistöjen säännöstelyn haasteet Olli-Matti Verta, 30.3.2010 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 1.4.2010 1 Esityksen sisältö Ilmastonmuutoksen ennustetut vaikutukset vesistöjen vedenkorkeuksiin

Lisätiedot

KUITUPUUN PINO- MITTAUS

KUITUPUUN PINO- MITTAUS KUITUPUUN PINO- MITTAUS Ohje KUITUPUUN PINOMITTAUS Ohje perustuu maa- ja metsätalousministeriön 16.6.1997 vahvistamaan pinomittausmenetelmän mittausohjeeseen. Ohjeessa esitettyä menetelmää sovelletaan

Lisätiedot

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi Vakka-Suomen Työllisyystilanne valoisa Vakka-Suomen työttömyysaste laski merkittävästi tammikuussa. Tämä johtui erityisesti myönteisestä työllisyyskehityksestä Uudessakaupungissa, jossa työttömyysaste

Lisätiedot

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2011

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2011 Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2011 Tampereen kaupunki, kiinteistötoimi Minna Kalola 1. Ravustuslupien myynti Tampereen kaupungin omistamille yksityisvesialuille oli vuonna 2011

Lisätiedot

Yhteenveto Pirkanmaan säännöstelyjen järvien kehittämishankkeen verkkokyselyn tuloksista

Yhteenveto Pirkanmaan säännöstelyjen järvien kehittämishankkeen verkkokyselyn tuloksista 12.3.2003 Yhteenveto Pirkanmaan säännöstelyjen järvien kehittämishankkeen verkkokyselyn tuloksista Näsijärvellä, Vanajavedellä, Pyhäjärvellä sekä Kulo-, Rauta- ja Liekovedellä käynnissä olevan säännöstelyn

Lisätiedot

HE 45/2013 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi verontilityslakia verojen kertymisjaksoa.

HE 45/2013 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi verontilityslakia verojen kertymisjaksoa. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi verontilityslain 3 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi verontilityslakia siten, että kaikkien verontili- verojen

Lisätiedot

KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 2013

KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 2013 JÄÄLINJAT PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS J-P.Veijola 12.2.214 1 (1) ROVANIEMEN ENERGIA OY KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 213 Talven 213 aikana jatkettiin vuonna 29 aloitettua

Lisätiedot

UIMAVESIPROFIILIN LAATIMINEN: REIJOLA

UIMAVESIPROFIILIN LAATIMINEN: REIJOLA 1/10 UIMAVESIPROFIILIN LAATIMINEN: REIJOLA YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO Jokikatu 8, faksi (013) 267 4474 Sivu 2/10 SISÄLLYSLUETTELO 1 Taustaa... 3 2 Uimavesiprofiilin sisältö... 4 2.1 Maantieteellinen sijainti...

Lisätiedot

Linnanniitun eteläosan kaava-alue K 266 T 3, K 265 T 2-3, K 263 T 1-3, K 264 T 1 Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3632/10

Linnanniitun eteläosan kaava-alue K 266 T 3, K 265 T 2-3, K 263 T 1-3, K 264 T 1 Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3632/10 VIHDIN KUNTA Linnanniitun eteläosan kaava-alue K 266 T 3, K 265 T 2-3, K 263 T 1-3, K 264 T 1 Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3632/10 Sisällys: Pohjatutkimuslausunto Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta

Lisätiedot

TIIRAN UIMARANTAPROFIILI Nurmijärven kunta

TIIRAN UIMARANTAPROFIILI Nurmijärven kunta TIIRAN UIMARANTAPROFIILI Nurmijärven kunta 2 Tiiran uimarantaprofiili SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot 1.3 Uimarantaa

Lisätiedot

Q1-Q3/2016. Autoalan vuosi. Tammi-syyskuu 2016

Q1-Q3/2016. Autoalan vuosi. Tammi-syyskuu 2016 Q1-Q3/216 Autoalan vuosi Tammi-syyskuu 216 Henkilöautojen ensirekisteröintien kehitys 14 12 1 8 6 4 2 12 1 8 6 4 2 213 214 215 216 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu

Lisätiedot

ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU

ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU ESIMERKKI PÄIVÄKOTI ECost ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU Projektipalvelu Prodeco Oy Terminaalitie 6 90400 Oulu Puh. 010 422 1350 Fax. (08) 376 681 www.prodeco.fi RAPORTTI 1 (5) Tilaaja: xxxxxx Hanke: Esimerkki

Lisätiedot

Yhdyskuntatekniikka Lausunto Dnro: Kaavoitus- ja liikennejärjestelmäpalvelut. Anna Hakamäki 11.11.2015 718/11.01.00/2015

Yhdyskuntatekniikka Lausunto Dnro: Kaavoitus- ja liikennejärjestelmäpalvelut. Anna Hakamäki 11.11.2015 718/11.01.00/2015 Yhdyskuntatekniikka Lausunto Dnro: Kaavoitus- ja liikennejärjestelmäpalvelut Anna Hakamäki 11.11.2015 718/11.01.00/2015 Kirkkonummen kunnan rakennus- ja ympäristölautakunta Lausunto Perikunta c/o Christian

Lisätiedot

Korjausvelkahankkeet ja muuta ajankohtaista vesiväylänpidosta. Vesiväyläpäivät 6.4.2016 6.4.2016

Korjausvelkahankkeet ja muuta ajankohtaista vesiväylänpidosta. Vesiväyläpäivät 6.4.2016 6.4.2016 Korjausvelkahankkeet ja muuta ajankohtaista vesiväylänpidosta Vesiväyläpäivät 6.4.2016 6.4.2016 Korjausvelkahankkeet Ns. korjausvelkapaketista vesiväylien kunnostukseen 10,5 M Saimaan kanavan alaporttien

Lisätiedot

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin 17.2. 12.3.2009. Marraskuun 2008 alusta lähtien kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa.

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin 17.2. 12.3.2009. Marraskuun 2008 alusta lähtien kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa. PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, 17.2..12.3.2009 Toteutus YLE Uutiset Tämän haastattelututkimukseen perustuvan laskennallisen arvion puolueiden eduskuntavaalikannatuksesta on tehnyt Taloustutkimus Oy YLE Uutisten

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen

IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen Ilmatieteen laitos 22.9.2016 IL Dnro 46/400/2016 2(5) Terminologiaa Keskituuli Tuulen

Lisätiedot

LUUVANIEMENTIE 2-6, HELSINKI MELUSELVITYS

LUUVANIEMENTIE 2-6, HELSINKI MELUSELVITYS LUUVANIEMENTIE 2-6, HELSINKI MELUSELVITYS 23.02.2015 MELUSELVITYS LUUVANIEMENTIE 2-6, HELSINKI 2 Päivämäärä 23.02.2015 Laatija Tarkastaja Pasi Myyryläinen Jari Hosiokangas Sisältää Maanmittauslaitoksen

Lisätiedot

Käyttövesijärjestelmien tutkimus Sisäympäristö-ohjelmassa: laatu, turvallisuus sekä veden- ja energiansäästö

Käyttövesijärjestelmien tutkimus Sisäympäristö-ohjelmassa: laatu, turvallisuus sekä veden- ja energiansäästö VESI-INSTITUUTIN JULKAISUJA 5 Käyttövesijärjestelmien tutkimus Sisäympäristö-ohjelmassa: laatu, turvallisuus sekä veden- ja energiansäästö Aino Pelto-Huikko (toim.) Vesi-Instituutti WANDER Vesi-Instituutin

Lisätiedot

Valmistelija: henkilöstö- ja talouspäällikkö Seppo Juntti, puh Kuntalain 66 kuuluu seuraavasti:

Valmistelija: henkilöstö- ja talouspäällikkö Seppo Juntti, puh Kuntalain 66 kuuluu seuraavasti: Kaupunginhallitus 374 31.10.2016 Kaupunginvaltuusto 94 14.11.2016 Kiinteistöveroprosentti vuodelle 2017 1933/02.03.01.01/2016 Kaupunginhallitus 31.10.2016 374 Valmistelija: henkilöstö- ja talouspäällikkö

Lisätiedot

073040-09.1. Naantalin voimalaitos ja satama-alue Ympäristömeluselvitys. Benoit Gouatarbes Tapio Lahti Timo Markula

073040-09.1. Naantalin voimalaitos ja satama-alue Ympäristömeluselvitys. Benoit Gouatarbes Tapio Lahti Timo Markula 073040-09.1 Naantalin voimalaitos ja satama-alue Ympäristömeluselvitys Benoit Gouatarbes Tapio Lahti Timo Markula Insinööritoimisto Akukon Oy Helsinki 8/2007 073040-09.1 1 (5)+liitteet DI Benoit Gouatarbes,

Lisätiedot

Puukauppa, toukokuu 2008

Puukauppa, toukokuu 2008 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Puukauppa, toukokuu 2008 23/2008 13.6.2008 Mika Mustonen Puukauppa piristyi toukokuussa Puukauppa piristyi hieman toukokuussa,

Lisätiedot

Valmistelija: henkilöstö- ja talouspäällikkö Seppo Juntti, seppo.juntti@salo.fi, puh. 02 778 2200. Kuntalain 66 kuuluu seuraavasti:

Valmistelija: henkilöstö- ja talouspäällikkö Seppo Juntti, seppo.juntti@salo.fi, puh. 02 778 2200. Kuntalain 66 kuuluu seuraavasti: Kaupunginhallitus 345 26.10.2015 Kaupunginvaltuusto 89 16.11.2015 Kiinteistöveroprosentti vuodelle 2016 1978/02.03.01.01/2015 Kaupunginhallitus 26.10.2015 345 Valmistelija: henkilöstö- ja talouspäällikkö

Lisätiedot

Muutoksen suunnat Porissa III neljännes/2013. Timo Aro ja Timo Widbom, 1.11.2013

Muutoksen suunnat Porissa III neljännes/2013. Timo Aro ja Timo Widbom, 1.11.2013 Muutoksen suunnat Porissa III neljännes/2013 Timo Aro ja Timo Widbom, Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Muu yleinen kehitys I Työllisyyskehitys 1. Työllisyyskehitys Porin työllisyyden kehitys heinäsyyskuussa

Lisätiedot

Suuntaviivojen tilannekatsaus

Suuntaviivojen tilannekatsaus Suuntaviivojen tilannekatsaus Sähköverkkotoiminnan ja maakaasuverkkotoiminnan valvontamenetelmät 2016 2023 Johtaja Simo Nurmi, Energiavirasto 7.1.2015 Tilannekatsauksen aiheet 1) Kohtuullisen tuottoasteen

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus. Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna , neljäs neljännes

Kivihiilen kulutus. Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna , neljäs neljännes Energia 2010 Kivihiilen kulutus 2009, neljäs neljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna 2009 Kivihiiltä käytettiin vuonna 2009 sähkön- ja lämmöntuotannon polttoaineena 4,7 miljoonaa tonnia

Lisätiedot

ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA

ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA RAPORTTI 1 (5) Rovaniemen kaupunki Kaavoituspäällikkö Tarja Outila Hallituskatu 7, PL 8216 96100 ROVANIEMI ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA YLEISTÄ

Lisätiedot

Raportti. Kiinteistö Oy Kalevan Airut 8479 asemakaavatyön meluselvitys. Projektinumero: 307797 Donna ID 1 612 072

Raportti. Kiinteistö Oy Kalevan Airut 8479 asemakaavatyön meluselvitys. Projektinumero: 307797 Donna ID 1 612 072 ! Raportti Kiinteistö Oy Kalevan Airut 8479 asemakaavatyön meluselvitys 27.5.2016 Projektinumero: 307797 Donna ID 1 612 072 Sisältö 1. Johdanto... 1 2. Laskentamalli... 1 2.1. Lähtötiedot... 1 2.1.1. Suunnittelualue...

Lisätiedot

Kaavoituksen ajankohtaispäivä J-P Triipponen

Kaavoituksen ajankohtaispäivä J-P Triipponen Tulviin varautuminen rakentamisessa - opas alimpien rakentamiskorkeuksien määrittämiseksi ranta-alueilla - julkaistaan 11.6.2014 sähköisesti ja painettuna Kaavoituksen ajankohtaispäivä 5.6.2014 J-P Triipponen

Lisätiedot

Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme

Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme TYÖTTÖMYYDEN KASVU HIDASTUU EDELLEEN Varsinais-Suomen työttömyysasteen kasvu on hiipunut tasaisesti jo noin vuoden ajan. Merkittävin tekijä työttömyyden kasvuvauhdin hidastumisessa on Vakka-Suomen valoisa

Lisätiedot

Kiesimäjoen rannan kaivu ja pengerlaiturin rakentaminen Unnukan Joensuunlahdella, Leppävirta

Kiesimäjoen rannan kaivu ja pengerlaiturin rakentaminen Unnukan Joensuunlahdella, Leppävirta Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 54/2014/2 Dnro ISAVI/20/04.09/2014 Annettu julkipanon jälkeen 18.8.2014 ASIA HAKIJA Kiesimäjoen rannan kaivu ja pengerlaiturin rakentaminen Unnukan Joensuunlahdella, Leppävirta Jaakko

Lisätiedot

UIMAVESIPROFIILI HUUTJÄRVEN UIMARANTA

UIMAVESIPROFIILI HUUTJÄRVEN UIMARANTA Pyhtään kunta 20.4.2016 UIMAVESIPROFIILI HUUTJÄRVEN UIMARANTA 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja Pyhtään kunta, Siltakyläntie 175, 49220 Siltakylä 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja 1.3

Lisätiedot

Kuka tarvitsee puhtaampaa vettä - kannattaako kunnostaminen? Vesistökunnostusverkoston seminaari Rauma Turo Hjerppe Suomen ympäristökeskus

Kuka tarvitsee puhtaampaa vettä - kannattaako kunnostaminen? Vesistökunnostusverkoston seminaari Rauma Turo Hjerppe Suomen ympäristökeskus Kuka tarvitsee puhtaampaa vettä - kannattaako kunnostaminen? Vesistökunnostusverkoston seminaari Rauma 10.6.2015 Turo Hjerppe Suomen ympäristökeskus Esityksen sisältö A. Asukkaiden ja mökkiläisten maksuhalukkuus

Lisätiedot

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 02.12.2014 CGr TBo Hankilannevan tuulivoimapuiston välkeselvitys.

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 02.12.2014 CGr TBo Hankilannevan tuulivoimapuiston välkeselvitys. Page 1 of 11 Hankilanneva_Valkeselvitys- CGYK150219- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO HANKILANNEVA Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 02.12.2014

Lisätiedot

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Page 1 of 10 Parhalahti_Valkeselvitys_JR15 1211- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO Parhalahti Välkeselvitys Versio Päivä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 7.12.2015 YKo

Lisätiedot

KEMIÖNSAAREN KUNTA LIITE 2 EKNIEMEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

KEMIÖNSAAREN KUNTA LIITE 2 EKNIEMEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS KEMIÖNSAAREN KUNTA LIITE 2 EKNIEMEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kemiönsaaren kunnan Ekniemen alueelle laaditaan asemakaava ja asemakaavan muutos. Tämä osallistumis-

Lisätiedot

Maankohoaminen saaristossa

Maankohoaminen saaristossa Maankohoaminen saaristossa KALVOSARJA 4 1) Ylempi ilmakuva esittää rantaviivaa 1940 luvun loppupuolelta läheltä Siiponjoen suistoa. Maankohoaminen ja joen mereen kuljettama irtain maaaines siirtää rantaviivaa

Lisätiedot

Kiinteistöveroprosentin määrääminen vuodelle 2015

Kiinteistöveroprosentin määrääminen vuodelle 2015 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 833/02.03.01/2014 332 Kiinteistöveroprosentin määrääminen vuodelle 2015 Talousjohtaja Heli Lähteenmäki: Kiinteistöverolain mukaan kunnanvaltuusto määrää kunnan

Lisätiedot

Porvoon sote-kiinteistöjen yhtiöittäminen

Porvoon sote-kiinteistöjen yhtiöittäminen Porvoon sote-kiinteistöjen yhtiöittäminen Keskinäisten kiinteistöyhtiöiden taloudellinen mallinnus 2.3.2016 Johdanto Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy ( Inspira ) on tehnyt Porvoon kaupungin toimeksiannosta

Lisätiedot

LOKINRINNE 1, ESPOO KAUPUNKIYMPÄRISTÖN TUULISUUSLAUSUNTO

LOKINRINNE 1, ESPOO KAUPUNKIYMPÄRISTÖN TUULISUUSLAUSUNTO Vastaanottaja Espoon asunnot Oy Asiakirjatyyppi Lausunto Päivämäärä 12.06.2016 LOKINRINNE 1, ESPOO KAUPUNKIYMPÄRISTÖN TUULISUUSLAUSUNTO LOKINRINNE 1, ESPOO KAUPUNKIYMPÄRISTÖN TUULISUUSLAUSUNTO Päivämäärä

Lisätiedot

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 03.02.2015 CGr TBo Ketunperän tuulivoimapuiston välkeselvitys.

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 03.02.2015 CGr TBo Ketunperän tuulivoimapuiston välkeselvitys. Page 1 of 11 Ketunperä-Välkeselvitys- CG150203-1- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIPUISTO Ketunperä Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 03.02.2015 CGr

Lisätiedot

Maanalaisten kiinnivaahdotettujen kaukolämpöjohtojen rakentamiskustannukset 2011

Maanalaisten kiinnivaahdotettujen kaukolämpöjohtojen rakentamiskustannukset 2011 Maanalaisten kiinnivaahdotettujen kaukolämpöjohtojen rakentamiskustannukset 2011 Kaukolämpö Maanalaisten kiinnivaahdotettujen kaukolämpöjohtojen Energiateollisuus ry 2012 ET-Kaukolämpökansio 2/8 1 Energiateollisuus

Lisätiedot

Kalajoen Keskuskarin aallokkoselvitys

Kalajoen Keskuskarin aallokkoselvitys Dno 7/420/2015 Kalajoen Keskuskarin aallokkoselvitys Heidi Pettersson, Kimmo Kahma ja Ulpu Leijala 2015 Ilmatieteen laitos (Erik Palménin aukio 1, 00560 Helsinki) PL 503, 00101 Helsinki puh: +358 29 5391000

Lisätiedot

UIMAVESIPROFIILIN LAATIMINEN: HONKALAHTI

UIMAVESIPROFIILIN LAATIMINEN: HONKALAHTI 1/8 UIMAVESIPROFIILIN LAATIMINEN: HONKALAHTI YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO Jokikatu 8, faksi (013) 267 4474 Sivu 2/8 SISÄLLYSLUETTELO 1 Taustaa... 3 2 Uimavesiprofiilin sisältö... 4 2.1 Maantieteellinen sijainti...

Lisätiedot

Suon ennallistamisen vaikutus valumaveden laatuun. Markku Koskinen

Suon ennallistamisen vaikutus valumaveden laatuun. Markku Koskinen Suon ennallistamisen vaikutus valumaveden laatuun Markku Koskinen 11. helmikuuta 2008 1 Tulokset Tulokset on jaettu mitattuihin pitoisuuksiin ja laskettuihin huuhtoumiin. Pitoisuudet on edelleen jaettu

Lisätiedot

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa.

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa. PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, huhtikuu 2016 (4.4.-3.5.2016) Toteutus Tämän haastattelututkimukseen perustuvan laskennallisen arvion puolueiden eduskuntavaalikannatuksesta on laatinut Taloustutkimus Oy YLE

Lisätiedot

WENDA-30kW KAMIINAN ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJEET

WENDA-30kW KAMIINAN ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJEET Sivu 1/8 WENDA-30kW KAMIINAN ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJEET Puh: 02-4870258, Web: www.wenda.fi, E-Mail: sales@wenda.fi Sivu 2/8 Kamiinan perustiedot: Kamiina on valmistettu merivettä kestävästä alumiinista,

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 55/2012/2 Dnro ISAVI/3/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 29.6.2012

PÄÄTÖS Nro 55/2012/2 Dnro ISAVI/3/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 29.6.2012 Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 55/2012/2 Dnro ISAVI/3/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 29.6.2012 ASIA Vesialueen ja vesijättömaan täyttö Kyyveden Pitkälahdella tilan Salmen ranta 491 451 3 140 edustalla sekä

Lisätiedot