YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 51/2008/3 Dnro LSY 2006 Y 329

Transkriptio

1 LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 51/2008/3 Dnro LSY 2006 Y 329 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJAT Koenjoen kunnostus ruoppaamalla ja rakentamalla kolme pohjapatoa Ylisenmyllyn myllypadon ja valtatien nro 9 välisellä osuudella, Humppila Myllynkulman kyläseura ry, Pekka Leino, Olli Vasa, Jorma Kankaanpää, Marja Leena Kesälahti, Jari Kesälahti, Jaakko Knuutila, Maire Sireeni, Ilkka Järvi ja Jaana Kankaanpää HAKEMUS Myllynkulma kyläseura ry, Pekka Leino, Olli Vasa, Jorma Kankaanpää, Marja Leena Kesälahti, Jari Kesälahti, Jaakko Knuutila, Maire Sireeni, Ilkka Järvi ja Jaana Kankaanpää ovat ympäristölupavirastossa vireille panemassaan ja myöhemmin täydentämässään hakemuksessa pyytäneet lupaa Koenjoen kunnostukseen ruoppaamalla ja rakentamalla kolme pohjapatoa Ylisenmyllyn myllypadon ja valtatien nro 9 väliselle osuudelle hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti Humppilan kunnassa. SUUNNITELMA Johdanto Hankkeen tarkoituksena on ehkäistä Koenjoen umpeenkasvua, parantaa joen virkistyskäyttöä sekä kohentaa jokimaisemaa. Tavoitteisiin pyritään nostamalla kesäaikaisia ali ja keskivedenkorkeuksia kolmen pohjapadon avulla. Lisäksi pyritään vähentämään tulvahaittoja paikoitellen toteutettavilla uoman perkauksilla ja pohja ja rantakasvillisuuden poistolla. Suunnitelman pohjana on käytetty maanomistajien alustavaa ehdotusta patojen sijainnista sekä toivomusta tulevasta vedenkorkeudesta. Koenjoen vedenkorkeus vaihtelee huomattavasti vuodenaikojen mukaan. Syys ja erityisesti kevättulvien aikana vedenpinta on erittäin korkealla, kun taas kesäkaudella virtaamat ovat pieniä ja vedenkorkeudet erittäin alhaisia. Kesällä jokiuoma on paikoitellen lähes kuiva ja erittäin runsaan kasvillisuuden peittämä. Koenjoki virtaa Myllykylän halki ja on merkittävä osa kylämaisemaa. Vanhan myllyn koneiston jäänteet on laitettu esille Myllypadon alapuolelle, joten alueella on jo panostettu jokimaiseman elvyttämiseen. Koenjoen alhaiset vedenkorkeudet ja jokiuoman osittainen umpeen

2 2 kasvaminen heikentävät oleellisesti maisemaa, joten uoman kunnostukselle on olemassa myös selvät maisemalliset perusteet. Vesialue Kunnostusalue kuuluu Kokemäenjoen päävesistöalueeseen ja Loimijoen osa alueeseen. Tarkemmin rajattuna kunnostusalue kuuluu Kojonjoen valuma alueeseen (vesistöalue 35.96, pinta ala 465 km 2, järvisyys 0,42 %). Koenjoen kunnostusalueen kohdalla valumaalueen pinta ala on 171 km 2 ja järvisyys 0,7 %. Koenjoki saa alkunsa Koijärvestä ja sen eteläpuolisista ojista. Joki virtaa ensin Koijokena muuttuen Matkun Myllynkulman alueella Kojonjoesta Koenjoeksi. Koenjoki yhtyy myöhemmin Loimijokeen. Virtaamat ja vedenkorkeudet Koenjoen valuma alueella on vähän tasaavia järvialtaita, joten virtaamien ja vedenkorkeuksien vaihtelu on erittäin suuri. Kesällä uoma kuivaa paikoitelleen lähes kokonaan ja keväällä vastaavasti esiintyy tulvia. Kunnostusalueen kohdalla tulvien nousua peltoalueelle rajoittavat ojan korkeat penkereet. Kunnostusalueen yläpuolella sijaitsee Ylisenmyllyn pato, jonka yhteydessä on ollut aikoinaan mylly, saha ja höylä. Myllystä on nykyisin jäljellä myllypato sekä ranta alueelle esille laitetut myllykoneiston jäänteet. Koenjokea on perattu1940 luvulla sekä kunnostusalueen ylä että alapuolelta. Sen sijaan kunnostusalueella ei ole tiettävästi tehty uoman perkauksia. Koenjoen virtaaman tunnusluvut kunnostusalueen kohdalla ovat seuraavat: ylivirtaama HQ 33 m 3 /s keskiylivirtaama MHQ 17 " keskivirtaama MQ 1,7 " keskialivirtaama MNQ 0,1 " alivirtaama NQ 0,01 " Kunnostusalueen yläpuolella sijaitsevan Ylisenmyllyn padon pudotuskorkeudeksi on Hämeenlinnan maaherran päätöksellä määrätty +102,60 m (verrattuna kosken oikealla puolella olevan kiintopisteen +103,90 m korkeuteen). Patoa ei käytetä nykyisellään vedenpinnan säännöstelyyn. Ylisenmyllyn pato on kokonaisuudessaan noin 37 m leveä. Patoaukot ovat korkeudella +101,4 m ja aukkojen yhteenlaskettu leveys on 8,20 m. Myllyn alapuolella olevan kosken putouskorkeus on noin 2,3 m. Ylisenmyllyn padon yhteydessä on ollut aikoinaan mylly, saha ja höylä, joita on käytetty noin 20 hv:n vesiturbiinin voimalla. Koenjoen vedenkorkeuksia on seurattu Ylisenmyllyn padon vieressä sijaitsevalta sillalta marraskuusta 2005 alkaen. Samalla aikavälillä on

3 3 lisäksi mitattu Koenjoen virtaamia kolme kertaa. Lisäksi paikallisilta asukkailta on tiedusteltu toteutuneita alivedenkorkeuksia. Koijokea Koenjokea on perattu 1940 luvulla kunnostusalueen alapuolelta, joilta alueilta on olemassa tuolloin mitattuja vedenkorkeus ja virtaamatietoja. Mitatun aineiston, paikallisilta saatujen tietojen sekä vastaavien vertailuvesistöjen avulla lasketut vedenkorkeustiedot N 60 korkeusjärjestelmässä ovat suunniteltujen patojen kohdalla seuraavat: HW MHW MW MNW NW Ylin pato (m) +101,3 +100,7 +99,4 +99,0 +98,8 Keskimmäinen pato (m) +99,6 +97,7 +96,0 +95,4 +95,2 Alin pato (m) +99,4 +97,5 +95,85 +95,3 +95,1 Vedenlaatu Koenjoen valuma alue koostuu suurelta osin peltomaista sekä niiden välisistä metsäsaarekkeista. Valuma alueen luonteesta johtuen Koenjoen vesi on erityisesti tulva aikoina hyvin sameaa ja ravinteikasta. Koenjoen veden laatua seurataan säännöllisesti Humppilan kunnan jätevedenpuhdistamon tarkkailun yhteydessä. Kunnan puhdistetut jätevedet johdetaan Aronojaan, josta edelleen noin 5 km:n päässä Koenjokeen. Koenjoesta vedet laskevat edelleen Loimijokeen. Tarkkailutulosten mukaan Koenjoen veden laadussa näkyy selvästi peltoalueilta ja haja asutuksesta peräisin olevan kuormituksen vaikutus. Vaikutus näkyy kohonneina ravinnepitoisuuksina sekä ajoittain heikentyneenä veden hygieenisenä laatuna. Yleisessä vedenlaatuluokituksessa Koenjoen vedenlaatu on luokiteltu välttäväksi. Kalasto ja kalastus Koenjoen kalastoa on selvitetty Loimijoen kalataloustarkkailun yhteydessä. Joessa tavataan haukea (saaliista 38 %), ahventa (18 %), turpaa (17 %), lahnaa (10 %), särkeä ( 9%), säynettä, toutainta, sulkavaa ja madetta (yhteensä 7 %). Joesta kalastetaan pääasiassa katiskoilla ja mato ongilla sekä jossain määrin heittovavoilla, merroilla ja rysillä. Koenjokeen ei ole istutettu kalaa. Alapuolella sijaitsevaan Loimijokeen on istutettu kirjolohta, toutainta, kuhaa ja haukea. Koenjoki kuuluu Tammelan kalastusalueeseen. Kunnostusalueella ei toimi järjestäytyneitä osakaskuntia. Vesistön muu käyttö Pienimuotoisen kotitarvekalastuksen lisäksi Koenjoen muu virkistyskäyttö on suhteellisen vähäistä. Ylisen myllypadon yläpuolella sijaitsee epävirallinen uimapaikka, jota on aiemmin käytetty jossain määrin uimiseen. Kesällä 2004 otettu vesinäyte ei täyttänyt uimaveden laatuvaatimuksia fekaalisten streptokokkien osalta. Tämän jälkeen uimapaikkaa ei ole juurikaan käytetty. Koenjoen vettä ei käytetä vedenhankintaan.

4 Kaavoitus ja suojelualueet 4 Rakenteet ja toimenpiteet Kunnostusalueella ei ole yleiskaavaa eikä asemakaavaa. Alueen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse suojelualueita tai muita erityisen arvokkaita luontokohteita. Lähin suojelualue Kaakkosuon Kivijärven Natura 2000 verkostoon kuuluva alue sijaitsee Urjalan kunnan puolella noin 5 km kunnostusalueesta koilliseen. Hankkeen yhteydessä kartoitettiin patoalueiden vesikasvillisuus. Vesikasvillisuutta oli kokonaisuudessaan niukasti suunniteltujen patojen kohdilla. Vesi oli hyvin sameaa, mikä osaltaan rajoittaa kasvillisuuden esiintymistä. Vesikasvillisuuden päälajeina kaikilla patoalueilla olivat ulpukka Nuphar lutea ja järvikorte Equisetum fluviatile. Kartoituksessa ei todettu patoalueiden uhanalaisia kasvilajeja. Koenjoen välille Ylisenmylly valtatie 9 rakennetaan kolme pohjapatoa ja jokaisen padon yhteyteen tulvauoma. Rakenteiden tarkoituksena on nostaa kesällä esiintyviä alhaisia vedenkorkeuksia siten, että veden tulvakorkeudet eivät nouse. Joen kunnostuksen yhteydessä tehdään myös pienimuotoinen ruoppaus sekä uoman pohjakasvillisuuden poistoa kaivinkoneella. Pohjapadot Suunnitellut pohjapadot ovat maapatoja, joiden verhoilu tehdään louhoksella/luonnonkivillä. Padon sisällä oleva tiivisteosa voidaan tehdä esimerkiksi moreenista. Tiivisteosan routivuudesta riippuen sen ja verhoilukerroksen väliin tehdään eristekerros routimattomasta maa aineksesta, esimerkiksi sorasta. Tiivisteosa asennetaan niin syvälle kuin se on tarpeellista, jotta voidaan välttyä padon painumiselta. Jos painaumia huomataan jälkeenpäin, patoa korjataan siten, että suunnitelmassa esitetyt korkeustasot saavutetaan. Suodatinkangas asetetaan padon alle verhoilukivien ja uoman pohjan väliin tai tiivisteosan ja uoman pohjan väliin. Lisäksi tiivisteosan ja verhoilukivien väliin asennetaan suodatinkangas. Padon luiskan kaltevuus ylävirran puolella on vähintään 1:2 ja alavirran puolella vähintään 1:6. Padon harja (virtauksen suuntainen) rakennetaan lievästi kaltevaksi alavirtaan päin ja sen leveys on riippuvainen padon korkeudesta siten, että ylimmässä ja keskimmäisessä padossa leveys on noin 2 m ja alimmassa padossa 3 m. Padon harja (virtauksen poikkisuuntainen) muotoillaan loivaan v muotoon. V aukon leveys on jokaisessa padossa 4 m ja syvyys 30 cm. Muuten padon harja on vaakasuora. Patojen kohdalla rantaluiskan alaosa verhoillaan kivillä. Myös pohjapatojen yhteyteen rakennettavat tulvauomat verhoillaan kivillä.

5 5 Suunnitellun tulvauoman kohdalla kasvavat puut ja pensaat poistetaan. Ylin pato Ylin pato rakennetaan olemassa olevan kivipadon paikalle. Pohjapadon v aukon alareunan korkeustaso on +99,2 m. V aukon leveys on 4 m. Vaakasuoran osan korkeustaso on +99,5 m. Harjan kokonaisleveys on noin 16 m. Tulvauoma rakennetaan veden virtaussuuntaan nähden padon oikealle puolelle. Tulvauoman korkeustaso on +100,0 m, leveys kapeimmillaan noin 10 m ja pituus noin 35 m. Keskimmäinen pato Keskimmäinen pato rakennetaan paaluluvun 1000 kohdalle. Padon v aukon alareunan korkeustaso on +96,1 m. V aukon leveys on 4 m. Vaakasuoran osan korkeustaso on +96,4 m. Harjan kokonaisleveys on noin 17 m. Tulvauoma rakennetaan veden virtaussuuntaan nähden padon vasemmalle puolelle. Tulvauoman korkeustaso on +97,0 m, leveys kapeimmillaan noin 10 m ja pituus noin 40 m. Alin pato Alin pato rakennetaan paaluluvun 480 kohdalle. Pohjapadon v aukon alareunan korkeustaso on +95,8 m. V aukon leveys on 4 m. Vaakasuoran osan korkeustaso on +96,1 m. Harjan kokonaisleveys on 14 m. Tulvauoma rakennetaan paaluluvun 540 kohdalle. Tulvauoma oikaisee joen mutkan, jossa pato sijaitsee. Tulvauoman korkeustaso on +96,5 m, leveys noin 9 m ja pituus noin 5 m. Uoman perkaus Koenjoen uomassa tehdään pienimuotoinen ruoppaus paalun 1600 kohdalla. Jokiuomassa on matala kohta, jossa uoma on kasvamassa umpeen itärannalta alkaen. Ruopattavaa massaa kertyy noin m 3. Ruopattavat massat voidaan maanomistajan luvalla läjittää joen itärannalla olevalle rantaniitylle. Kunnostusalueella poistetaan vesikasvillisuutta umpeen kasvamisen ehkäisemiseksi kolmessa kohteessa (paaluväli , ja ). Pohjakasvillisuutta voidaan poistaa koneellisesti ruoppaustöiden yhteydessä siten, että uoman pohjalta poistetaan kasvillisuuden peittämä pintakerros noin cm:n syvyydeltä. Poistettavaa kasvi ja maa ainesta kertyy noin m 3 /alue. Massat läjitetään maanomistajan luvalla läheisille peltoalueille. Kunnostusalueen alaosalla raivataan paaluvälillä tiheää rantapensaikkoa. Pensaat kääntyvät jokiuoman päälle, mikä toden

6 6 näköisesti jossakin määrin aiheuttaa padotusta tulvatilanteessa. Pensaiden poistossa otetaan huomioon kuitenkin peltojen ja jokiuoman väliin jäävä kasvipeitteinen suojavyöhyke. Hankkeen vaikutukset Suunniteltujen rakenteiden mukaiset vedenkorkeudet ja vedenkorkeuksien muutokset toteutuneisiin vedenkorkeuksiin nähden Koenjoessa kunkin padon kohdalla ovat seuraavat: HW MHW MW MNW NW Ylin pato Keskimmäinen pato Alin pato Vedenkorkeus Muutos m Vedenkorkeus Muutos m Vedenkorkeus Muutos m +101,3 +99,6 +99,4 +100,7 +97,7 +97,5 +99,6 0,20 +96,5 0,50 +96,2 0,35 +99,4 0,40 +96,3 0,90 +95,9 0,60 +99,2 0,40 +96,1 0,90 +95,8 0,70 Pohjapatojen kohdalla alivedenkorkeudet nousevat cm ja keskivedet cm. Rakenteet ovat mitoitettu siten, että ne eivät nosta veden tulvakorkeuksia. Kunnostettava alue on pieni osa koko valuma alueesta. Kunnostusalueen tulvavedenkorkeudet ovat voimakkaasti riippuvaisia yläpuoliselta valuma alueelta tulevasta vesimäärästä sekä kunnostusalueen alapuolisen uoman padotusvaikutuksesta. Siten pienimuotoisilla uoman perkauksilla ei ole merkittävää alentuvaa vaikutusta tulvakorkeuksiin. Kokonaisuudessaan vaikutukset vedenkorkeuksiin ovat positiivisia. Kesän alivedenkorkeudet kohoavat, sen sijaan tulvavedenkorkeudet pysyvät suunnilleen nykyisessä tasossa, joten hankkeella ei ole haitallisia vaikutuksia ranta alueille. Uoman jyrkkäreunaisuudesta johtuen vedenpinnan kohoamisesta ei aiheudu myöskään pelto tai metsämaan vettymishaittoja. Kunnostusalueen ylä ja alapuolilla ei aiheudu muutoksia vedenkorkeuksissa eikä virtaamissa. Koska joki virtaa kunnostusalueella syvässä uomassa, on keskiveden kohoamisen seurauksena veden alle jäävän maa alueen pintaala pieni. Koko kunnostusalueella veden alle jäävä maapinta ala on 0,3 ha ja kiinteistökohtainen vaihtelu 0,02 0,1 ha. Keskiveden kohoamisen seurauksen veden alle jäävä maapinta ala on yhteensä 0,332 ha. Hankkeesta ei aiheudu haitallisia muutoksia vedenlaatuun tai määrään. Vedenlaatu on voimakkaasti riippuvainen valuma alueelta tulevasta kuormituksesta, johon kunnostuksella ei ole vaikutuksia. Veden määrän muutokset ovat kesän alivedenkorkeuksien kohoamisen myötä positiivisia.

7 Hankkeen toteutus ja kustannukset Maa ja vesialueen omistajat 7 Hankkeella ei ole haitallisia vaikutuksia kalastoon tai muuhun vesieliöstöön. Kalojen kulku joessa on nykyisellään estynyt Ylisenmyllyn padon johdosta. Pato säilyy ennallaan, joten tilanne ei muutu nykyisestä. Rakennettavat pohjapadot pyritään rakentamaan siten, että kalojen kulku on mahdollista myös vähäisten virtaamien aikana. Vesimäärän lisääntymisellä kunnostusalueen kohdalla on positiivia vaikutuksia kalastoon. Koenjoessa ei esiinny lohikaloja tms. arvokkaita vaelluskaloja, joten kalojen esteetön kulku ei ole tässä hankkeessa keskeisimmällä sijalla. Pohjapatojen, tulvauomien sekä pienimuotoisten ruoppausten työvaiheessa voi esiintyä hetkellisiä veden samentumavaikutuksia. Rakennustyö on kuitenkin suhteellisen lyhytaikainen ja vesistön käyttö vähäistä, joten haittavaikutukset jäävät kokonaisuutena vähäisiksi ja lyhytaikaisiksi. Kaivu ja rakennustyöt tehdään talvikaudella. Töiden arvioidaan kestävän noin kuukauden. Koenjoen kunnostuksen arvioidut kustannukset (alv 0 %) ovat seuraavat: pohjapato ja tulvauoma 3 kpl euroa ruoppauskohteet 4 kpl euroa Vesialue RN:o 876:1 on Humppilan kylän yhteistä vesialuetta, jonka osakaskunta ei ole järjestäytynyt. Maa alueet ovat pääosin yksityisomistuksessa. Suunnittelualueen yläpuolella sijaitsevan Ylisenmyllyn patoalueen Myllymaa RN:o 55:1 omistaa Humppilan kunta. Hieman patoalueen yläpuolella vesialue muuttuu Koiviston kylän yhteiseksi vesialueeksi RN:o 876:1. Ylin pohjapato sijaitsee Humppilan kunnan Humppilan kylässä sijaitsevalla kiinteistöllä Mäkelä RN:o 1:164 ja yhteisellä maa alueella RN:o 878:1:0, keskimmäinen pato Humppilan kunnan Humppilan kylässä kiinteistöllä Myllynkulman yhteislaidun RN:o 6:379 ja alin pato Humppilan kunnan Humppilan kylässä kiinteistöillä Yli Rekola RN:o 1:140 ja Ali Knuutila RN:o 2:111. Luvan hakijat omistavat 90 % veden alle pysyvästi jäävästä maaalueesta eivätkä he vaadi itselleen korvausta hankkeen aiheuttamista vahingoista, haitoista ja edunmenetyksistä. Ne maanomistajat, jotka eivät toimi hakijoina, ovat luopuneet antamissaan suostumuksissa vaatimasta korvausta veden alle jäävistä maa alueista ja mahdollisista vettymishaitoista sekä myöntäneet pysyvän käyttöoikeus pohjapatojen alle jääviin alueisiin korvauksetta.

8 HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN 8 Ympäristölupavirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa ja Humppilan kunnassa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään Kuulutuksesta on erikseen lähetetty tieto asiakirjoista ilmeneville viranomaisille ja asianosaisille. MUISTUTUKSET, VAATIMUKSET JA MIELIPITEET 1) Hämeen ympäristökeskus on katsonut, että lupa kunnostukselle ja pohjapatojen rakentamiselle voidaan myöntää normaalein lupamääräyksin. 2) Hämeen työvoima ja elinkeinokeskus on katsonut, että lupa kunnostukselle voidaan myöntää. Kalojen nousumahdollisuuden turvaamiseksi padot on verhoiltava luonnonkivillä ja niiden alapuoliset alueet rakennettava porrastamalla ne koskimaiseksi kalatieksi. Kiintoaineen leviämisen estämiseksi patojen rakennustyöt ja ruoppaus on tehtävä mahdollisimman paljon kuivatyönä vähävetiseen aikaan. Ongelmallisissa kohdissa tulee käyttää riittävää työnaikaista suojausta. Luvan saajan on tarkkailtava Koenjoen vedenkorkeuksia ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. HAKIJAN SELITYS Hakijalle on varattu tilaisuus selityksen antamiseen muistutusten johdosta. Hakija on ilmoittanut, ettei se anna selitystä. HAKEMUKSEN UUSI TIEDOKSIANTO MUISTUTUKSET JA VAATIMUKSET Ympäristölupavirasto on puutteellisen kuulutusjakelun vuoksi vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta uudelleen ympäristölupavirastossa ja Humppilan kunnassa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään Kuulutuksesta on erikseen lähetetty tieto asiakirjoista ilmeneville viranomaisille ja asianosaisille. Ympäristölupavirastolle ei ole toimitettu uusia muistutuksia.

9 YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU 9 Luparatkaisu Käyttöoikeus Korvaukset Lupamääräykset Rakenteet Ympäristölupavirasto myöntää Myllynkulma kyläseura ry:lle, Pekka Leinolle, Olli Vasalle, Jorma Kankaanpäälle, Marja Leena Kesälahdelle, Jari Kesälahdelle, Jaakko Knuutilalle, Maire Sireenille, Ilkka Järvelle ja Jaana Kankaanpäälle luvan Koenjoen kunnostamiseen hakemukseen liitetyn päivätyn suunnitelman mukaisesti Humppilan kunnassa. Ympäristölupavirasto myöntää luvan saajille pysyvän käyttöoikeuden pohjapatojen rakentamista varten tarvittavaan, yhteensä noin 470 m 2 :n suuruiseen alueeseen Humppilan kylän yhteisestä vesialueesta RN:o 876:1. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä. Luvan saajan on noudatettava vesilain säännösten lisäksi seuraavia lupamääräyksiä. Ylin pohjapato 1) Ylin pohjapato on rakennettava asemapiirustuksen nro , poikkileikkauksen nro ja pituusleikkauksen nro mukaisesti olemassa olevan kivipadon paikalle. Padon pituus on 16 m ja leveys 2 m. Padon reunoilla harjakorkeus saa olla enintään N ,5 m ja keskellä olevan 4 m leveän v aukon alareuna korkeudella N ,2 m. Tulvauoma on rakennettava veden virtaussuuntaan nähden padon oikealle puolelle. Uoman pohja on korkeudella N ,0 m. Uoman leveys kapeimmillaan 10 m ja pituus 35 m. Keskimmäinen pohjapato Keskimmäinen pohjapato on rakennettava asemapiirustuksen nro , poikkileikkauksen nro ja pituusleikkauksen nro mukaisesti paaluluvun 1000 kohdalle. Padon pituus on 17 m ja leveys 2 m. Padon reunoilla harjakorkeus saa olla enintään N ,4 m ja keskellä olevan 4 m leveän v aukon alareuna korkeudella N ,1 m. Tulvauoma on rakennettava veden virtaussuuntaan nähden padon vasemmalle puolelle. Uoman pohja on korkeudella N ,0 m. Uoman leveys on kapeimmillaan 10 m ja pituus 40 m. Alin pohjapato Alin pohjapato on rakennettava asemapiirustuksen nro , poikkileikkauksen nro ja pituusleikkauksen nro mukaisesti paaluluvun 480 kohdalle. Padon pituus on 14 m ja leveys 3 m. Padon reunoilla harjakorkeus saa olla enintään N ,1 m ja keskellä olevan 4 m leveän v aukon alareuna korkeudella + 95,8 m.

10 10 Alimmainen tulvauoma on rakennettava poikkileikkauksen nro ja pituusleikkauksen nro mukaisesti paaluluvun 540 kohdalle. Uoman pohja on korkeudella N ,5 m. Uoman leveys on 9 m ja pituus 5 m. Patojen luiskien kaltevuus ylävirran puolella on vähintään 1:2 ja alavirran puolella vähintään 1:6. Kalojen nousumahdollisuuksien parantamiseksi padot on verhoiltava luonnonkivillä ja niiden alapuoliset alueet rakennettava porrastamalla koskimaiseksi kalatieksi. Työn suorittaminen 2) Suunnitelmasta saadaan poiketa vähäisessä määrin Hämeen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla, jos muutoksen seurauksena Koenjoen keskivedenkorkeus ei nouse eikä muutoksesta aiheudu haittaa. Mikäli pohjapadon vaikutus vedenkorkeuteen poikkeaa haitallisella tavalla suunnitellusta, on pohjapatoa muutettava siten, että sen purkautumiskäyrä vastaa suunnitelmaa. 3) Työt on toteutettava siten, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa vesistölle ja sen käytölle. Rakennus ja kaivutyöt on tehtävä alivirtaamajaksoilla. 4) Kaivumassat on sijoitettava maalle omistajan kanssa erikseen sovittaville alueille siten, ettei niistä aiheudu maiseman rumentumista tai muuta vahinkoa tai haittaa. Kaivumassojen happamuus on mitattava ja massat on tarvittaessa kalkittava. Massojen valuminen takaisin jokeen on estettävä. 5) Töiden päätyttyä rakennustöiden jäljet on siistittävä sekä rakennuspaikat muutoinkin saatettava asianmukaiseen ja maisemallisesti hyväksyttävään kuntoon. Kunnossapito Vahingot 6) Luvan saajan on pidettävä rakenteet suunnitelman mukaisessa kunnossa. 7) Töiden suorittamisesta mahdollisesti aiheutuva vahinko on korvattava viivytyksettä asianomaiselle oikeudenomistajalle, ellei toisin sovita. 8) Mikäli tässä päätöksessä tarkoitetusta hankkeesta aiheutuu sellainen vahinko, haitta tai muu edunmenetys, jota lupapäätöstä annettaessa ei ole edellytetty ja josta luvan saajat ovat vesilain mukaan vastuussa, edunmenetyksen kärsinyt tai yleisen edun vaatiessa asianomainen viranomainen voi saattaa asian lupapäätöksen lainvoiman estämättä ympäristölupaviraston käsiteltäväksi siinä järjestyksessä kuin hakemusasioista on vesilaissa säädetty.

11 Tarkkailu Luvan voimassaolo Ilmoitukset 11 9) Luvan saajan on tarkkailtava hankkeen vaikutuksia vesistön vedenkorkeuksiin Hämeen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailusuunnitelman on toimitettava ympäristökeskukselle hyvissä ajoin ennen töiden aloittamista. Tarkkailun tulokset on toimitettava tarkkailusuunnitelmassa sanotuin määräajoin ympäristökeskukselle ja Humppilan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tiedot on pyydettäessä esitettävä myös niille, joiden oikeus tai etu voi olla tiedoista riippuvainen. 10) Tämän lupapäätöksen tarkoittamat työt on aloitettava kolmen ja saatettava olennaisin osin loppuun kuuden vuoden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta uhalla, että lupa on muutoin katsottava rauenneeksi. 11) Luvan saajan on hyvissä ajoin ilmoitettava töiden aloittamisesta asianomaisille maa ja vesialueen omistajille, Hämeen ympäristökeskukselle ja Humppilan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 12) Töiden valmistumisesta on 60 päivän kuluessa ilmoitettava ympäristölupavirastolle, Hämeen ympäristökeskukselle ja Humppilan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Valmistumisilmoitukseen on liitettävä patojen sijaintia ja mitoitusta koskevat selvitykset. Perustelut Nykytilassaan Koenjoki on paikoitellen lähes kuiva ja erittäin runsaan kasvillisuuden peittämä. Joen kunnostus parantaa sen virkistyskäyttöä, vähentää tulvahaittoja sekä kohentaa jokimaisemaa. Pohjapatojen kohdalla alivedenkorkeudet nousevat cm ja keskivedet cm. Kunnostus lisää myös kalastusmahdollisuuksia ja turvaa herkimpien kalalajien ja rapujen elinmahdollisuuksia. Hankkeesta ei aiheudu haitallisia vaikutuksia yläpuoliseen eikä alapuoliseen vesistöön. Luvan saajat omistavat 90 % veden alle pysyvästi jäävästä maa alueesta. Ne maanomistajat, jotka eivät toimi hakijoina, ovat antamissaan suostumuksissa luopuneet vaatimasta korvauksia veden alle jäävistä maa alueista ja mahdollisista vettymishaitoista sekä ovat myöntäneet pysyvän käyttöoikeus pohjapatojen alle jääviin alueisiin korvauksetta. Käyttöoikeus hanketta varten tarvittavaan Humppilan kylän yhteiseen vesialueeseen RN:o 876:1 on voitu vesilain 2 luvun 7 :n 2 momentin nojalla myöntää, koska 2 luvun 6 :ssä mainitut luvan myöntämisen edellytykset ovat olemassa. Ympäristölupavirasto on arvioinut, että järjestäytymättömälle osakaskunnalle kuuluvalle vesialueelle tuleva hyöty on suurempi, kuin käyttöoikeudesta vesialueeseen määrättävä korvaus. Sen vuoksi ympäristölupavirasto ei ole määrännyt korvausta tältä osin. Lupamääräysten mukaisesti toteutettuna hankkeesta saatava hyöty on huomattava siitä johtuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna. Lainkohdat Vesilain 2 luvun 6 :n 2 momentti ja 7 :n 2 momentti

12 Lausunto muistutuksista ja vaatimuksista 12 Ympäristölupavirasto on ottanut Hämeen ympäristökeskuksen ja Hämeen työvoima ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksikön muistutukset huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. KÄSITTELYMAKSU Sovellettu säännös 1 039,50 euroa Maksu on määrätty ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista annetun ympäristöministeriön asetuksen 2 :n (1238/2003) ja sen liitteenä olevan maksutaulukon kohdan "pohjapato tai muu kiinteä pato, jolla padotetaan vesialuetta enintään 0,5 km 2 " mukaisesti. Maksu on määrätty 35 prosenttia taulukon mukaista maksua korkeampana, koska asian käsittelyn vaatima työmäärä on ollut taulukossa mainittua työmäärää suurempi.

13 MUUTOKSENHAKU Liite 13 Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus Birgitta Vauhkonen Juha Helin Pertti Seppänen Merja Ahti Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Birgitta Vauhkonen, Juha Helin (tarkastava jäsen) ja Pertti Seppänen. Asian on esitellyt esittelijä Merja Ahti MA/ha

14 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto oikeudelle, on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, Helsinki postiosoite: PL 115, Helsinki puhelin: (vaihde) telekopio: (09) sähköposti: aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.