-2, KV :00

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "-2, KV 2015-03-09 18:00"

Transkriptio

1 -2, KV :00 Kokoustiedot Aika klo Paikka Raatihuone, kaupunginvaltuuston istuntosali Päättäjät Berg, Vesa Lyyra, Anna-Maija Boström, Peter Mäenpää, Tua Brännbacka-Brunell, Brita Nyman, Kaj Englund, Conny Piippolainen, Vuokko Forsman, Bo Pitkäjärvi, Eija Granholm, Markus Rantala, Mervi Haldin, Annica Saari, Kristina Heinonen, Ilmari Salmu, Marita Hellén, Ulla Silvennoinen, Pentti Hellstrand, Kurt Sipinen, Helinä Helsing, Christina Sjölund, Owe Henriksson, Anna-Maja Sjölund, Richard Henriksson, Malin Snellman, Mikael Holmgård, Kenneth Storbjörk, Jacob Isokoski, Sauli Sundqvist, Carola Ittonen, Jarmo Suojoki, Marcus Karjaluoto, Johan Suvanto, Vesa Karlsson, Markus Tamminen, Jaakko Koskela, Kari Wester, Harald Kull, Bjarne Vikström, Mona Lunabba, Maria Vähäsöyrinki, Eija Luomala, Eero Käsiteltävät asiat Oheisen esityslistan mukaan. Toimeksi saanut: Milla Kallioinen kaupunginsihteeri

2 7, KV :00 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA KOKOUKSEN PÄÄTÖSVALTAISUUS

3 8, KV :00 PÖYTÄKIRJANTARKASTUS Pöytäkirja tarkastetaan kaupunginkansliassa tiistaina 17. maaliskuuta 2015 klo Ehdotus Kaupunginhallitus ehdottaa: - että kaupunginvaltuusto valitsee kaksi pöytäkirjantarkastajaa.

4 9, KV :00 SOCHV: 101/2014 VIRKANIMIKKEIDEN MUUTOKSET, VANHUSHUOLTO Sotel Valmistelu: vanhushuollon päällikkö Kotihoidossa on järjestetty palveluohjaus alueen ikääntyneelle väestölle vanhuspalvelulain ( ) edellyttämällä tavalla. Neljän kunnan alueella oli alun perin 8 kotihoidon ohjaajaa. Näistä kolmen aikaisemmin kotihoidon ohjaajana toimineen viranhaltijan tehtävät on muutettu palveluohjaajan tehtäviksi. Palveluohjaajan toimenkuva on uusi. Näiden kolmen palveluohjaajana toimivan henkilön virkanimike tulisi muuttaa nykyistä tehtävänkuvaa vastaavaksi. Muutos koskee seuraavia virkoja: Pietarsaari 02 (virka 100 %), Uusikaarlepyy 02 (virka 100 %) ja Luoto 00 (virka 80 %). Palveluohjaajat ovat antaneet kirjallisen suostumuksensa siihen, että heidän nykyiset kotihoidon ohjaajan virkansa voidaan muuttaa palveluohjaajan viroiksi. Työaika ei muutu eikä muutos aiheuta lisäkustannuksia. Vanhushuollon päällikkö Ehdotetaan, että sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyy virkanimikkeiden muutokset ja siirtää asian Pietarsaaren kaupunginhallitukselle ja -valtuustolle. Ehdotus Päätös Sosiaali- ja terveysjohtaja: Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyy virkanimikkeiden muutokset ja siirtää asian Pietarsaaren kaupunginhallitukselle ja - valtuustolle. Sosiaali- ja terveyslautakunta: Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi virkanimikkeiden muutokset ja siirtää asian Pietarsaaren kaupunginhallitukselle ja - valtuustolle. Kh Ehdotus Päätös Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto hyväksyy virkanimikkeiden muutokset. Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen.

5 9, KV :00 SOCHV: 101/2014 Kv Ehdotus Kaupunginhallitus ehdottaa: - että kaupunginvaltuusto hyväksyy virkanimikkeiden muutokset.

6 10, KV :00 CFV: 784/2014 IKÄIHMISTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA Sotel Valmistelija: vanhushuollon päällikkö Pirjo Knif, puh Liite A: Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( / 980) Sosiaali- ja terveyslautakunnan päätöksen mukaisesti perustetaan työryhmä vanhushuollon palvelujen järjestämistä suunnittelemaan. Lautakunta päättää työryhmän esityksen pohjalta pitkäkestoiset, vuoteen 2030 ulottuvat strategialinjaukset vanhuspalvelujen toteuttamiseksi Pietarsaaren yhteistoimintaalueella. Vanhuspalvelulain mukaan kunnan on laadittava suunnitelma toimenpiteistään ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi sekä iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen ja omaishoidon järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Suunnittelussa on painotettava kotona asumista ja kuntoutumista edistäviä toimenpiteitä. Työryhmä laatii suunnitelman alueen ikääntyvän väestön tarpeita vastaavaksi. Palvelujen kokonaisuudessa huomioidaan eri toimijoiden, julkisen, yksityisten, yhdistyspohjaisten ja ikääntyvien sekä heidän omaistensa toiminta. Suunnitelma tehdään yhteistoiminta-alueen neljää kuntaa koskevaksi ja se perustuu voimaan tulevaan vanhuspalvelulakiin. Lain mukaan suunnitelma on laadittava osana kunnan strategista suunnittelua ja kunnanvaltuusto hyväksyy sen. Suunnitelma on tarkistettava valtuustokausittain. Suunnitelmassa - arvioidaan ikääntyneen väestön hyvinvoinnin tilaa, ikääntyneelle väestölle tarjolla olevien palvelujen riittävyyttä ja laatua sekä ikääntyneen väestön palveluntarpeeseen vaikuttavia tekijöitä; - määritellään tavoitteet ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi sekä ikääntyneelle väestölle tarjottavien palvelujen määrän ja laadun kehittämiseksi. Lisäksi määritellään toimenpiteet, joilla kunta vastaa edellä olevien tavoitteiden toteutumisesta, sekä arvioidaan voimavarat, jotka kunnassa tarvitaan toimenpiteiden toteuttamiseksi. Määritellään kunnan eri toimialojen vastuut näiden toimenpiteiden toteuttamisessa; - määritellään, miten kunta toteuttaa yhteistyötä kunnassa toimivien julkisten tahojen, yritysten sekä ikääntynyttä väestöä edustavien järjestöjen ja muiden yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi. Vanhuspalvelulain mukaisesti vanhusneuvosto on otettava mukaan suunnitelman valmisteluun. Kunnan on otettava suunni-

7 10, KV :00 CFV: 784/2014 telma huomioon valmisteltaessa ikääntyneen väestön asemaan ja iäkkäiden henkilöiden tarvitsemiin palveluihin vaikuttavaa kunnan päätöksentekoa, kuntalain (365/1995) 65 :ssä tarkoitettua talousarviota ja -suunnitelmaa sekä terveydenhuoltolain 12 :n 1 momentissa tarkoitettua raporttia ja hyvinvointikertomusta. Suunnitelman laatimisen lisäksi kunnan tulee vanhuspalvelulain ( 6) mukaan vuosittain arvioida iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien sosiaalipalvelujen riittävyyttä ja laatua alueellaan. Vanhushuollon päällikkö: Perustetaan työryhmä, joka laatii Pietarsaaren yhteistoimintaalueelle vanhuspalvelulain edellyttämän suunnitelman ikääntyneen väestön tukemiseksi. Suunnitelman avulla otetaan kantaa alueen vanhuspalvelujen järjestämiseen, asetetaan strategiset linjaukset tulevaisuutta varten. Suunnitelma tuodaan lautakuntaan hyväksyttäväksi. Lisäksi yhteistoiminta-alueen kuntien kunnanvaltuustot hyväksyvät suunnitelman. Suunnitelma tarkistetaan valtuustokausittain. Työryhmän toimiaika on yksi vuosi ja suunnitelman odotetaan valmistuvan keväällä Työryhmään valitaan 7 jäsentä kolme virkamiestä (vanhushuollon päällikkö, sosiaali- ja terveysjohtaja, koulutussuunnittelija) ja neljä luottamushenkilöä (yksi luottamushenkilö/kunta). Vanhushuollon päällikkö toimii työryhmän sihteerinä. Myös muuta kirjoittamisresurssia käytetään tarpeen mukaan. Asiantuntijajäseniä voidaan tarvittaessa kutsua mukaan työryhmän kokouksiin. Työryhmä tiedottaa lautakunnalle säännöllisesti. Ehdotus Päätös Sosiaali- ja terveysjohtaja: Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää - valmistelijan ehdotuksen mukaisesti. Sosiaali- ja terveyslautakunta: Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti sosiaali- ja terveysjohtajan ehdotuksen mukaisesti. Työryhmään valittiin kolmen (3) viranhaltijan lisäksi neljä (4) luottamushenkilöä, yksi luottamushenkilö/kunta, Åsa Nyberg-Sundqvist/Pedersören kunta, Mona Vikström/Pietarsaari, Sven Grankulla/Luoto ja Bo Kronqvist/Uusikaarlepyy, joka nimettiin myös työryhmän puheenjohtajaksi. Sotel Liite A: Taulukot 5,6 ja 7 Työryhmä on kokoontunut ja laatinut Ikäihmisten hyvinvointisuunnitelman Suunnitelman tavoitteena on ikääntyneiden hyvinvoinnin edistäminen yhteistoiminta-alueella.

8 10, KV :00 CFV: 784/2014 Suunnitelmassa esitellään toimenpide-ohjelma, joka koskee; (1) kuntoutumista edistävien hoitomallien käyttöönottoa (taulukko 5) ja (2) rakenteiden muuttamisen toimenpidesuunnitelmaa (taulukot 6 ja 7). Toimenpide-ehdotukset on koottu taulukoihin 5,6 ja 7. Rakenteiden muuttamisen tavoitteena on malli B", joka on kustannustehokkain malli. Se voidaan toteuttaa vuonna 2020, koska yhteistoiminta-alueen palvelurakenteen lähtökohdat eivät vastaa kansallista palvelurakennetta. On realistisempaa ulottaa rakenteiden muuttamisen aikataulu vuoteen 2020 vuoden 2017 sijasta. Vanhushuollon päällikkö: Ehdotetaan, että sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyy suunnitelman ja lähettää sen edelleen yhteistoiminta-alueen kunnille käsiteltäväksi. Suunnitelma päivitetään vuosittain. Ehdotus Päätös Sosiaali- ja terveysjohtaja: Sosiaali- ja terveyslautakunta keskustelee suunnitelmaehdotuksesta. Suunnitelma käännetään ja lähetetään lautakunnan jäsenille kommentoitavaksi, ja se käsitellään elokuun kokouksessa. Sosiaali- ja terveyslautakunta: Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti sosiaali- ja terveysjohtajan ehdotuksen mukaisesti. Sotel Pietarsaaren sosiaali- ja terveystoimen yhteistoiminta-alueelle on laadittu suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin tukemiseksi. Suunnitelma on tehty vuosille Vanhuspalvelulaki edellyttää suunnitelman tarkistamista valtuustokausittain. Ikääntyneiden hyvinvointisuunnitelmassa on esitetty laatusuositusten mukaisesti linjaukset vanhushuollon palvelujen järjestämiseksi vuoteen 2017 mennessä. Osassa toimintoja linjaukset ulottuvat vuoteen Pitemmälle ulottuvat linjaukset ovat suuntaa antavia ja vaativat tarkentamista. Suunnitelma lähetettiin elokuussa lautakunnan jäsenille kommentoitavaksi. Vanhushuollon päällikkö: Ehdottaa, että sosiaali- ja terveyslautakunta keskustelee ikäihmisten hyvinvointisuunnitelmasta, lähettää sen yhteistoimintaalueen kuntiin kommentoitavaksi ja valtuuttaa viranhaltijat ot-

9 10, KV :00 CFV: 784/2014 tamaan suunnitelman huomioon vanhushuollon toiminnassa Ehdotus Päätös Sosiaali- ja terveysjohtaja: Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää valmistelijan ehdotuksen mukaisesti. Sosiaali- ja terveyslautakunta: Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti sosiaali- ja terveysjohtajan ehdotuksen mukaisesti sillä lisäyksellä, että ikäihmisten hyvinvointisuunnitelma lähetetään lausuntokierrokselle yhteistoimintakuntien hallituksiin ja vanhusneuvostoihin. Lausunnot toimitetaan sosiaali- ja terveysvirastoon viimeistään Kommenteista laaditaan kooste ja päivitetty suunnitelma käsitellään sosiaali- ja terveyslautakunnassa, joka lähettää suunnitelman edelleen yhteistoimintakuntien valtuustoille. Sotel Yhteistoiminta-alueen kuntien ja kaupunkien hallitukset ja vanhusneuvostot ovat antaneet lausuntonsa ikääntyneen väestön hyvinvointisuunnitelmasta. Työryhmä on käynyt läpi lausunnot, tarkastanut suunnitelman ja tehnyt siihen korjauksia. Ennaltaehkäisevän toiminnan ja kuntoutuksen painotusta samoin kuin palvelusetelin käyttöönottoa pidetään hyvänä. Lausunnoissa tulee esiin myös huoli palvelujen riittävyydestä ja saatavuudesta sekä yleisesti muutoksista. Työryhmän esityksen mukaan suunnitelma esitetään vain sähköisessä muodossa. Vanhushuollon päällikkö: Ehdotetaan, että sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyy päivitetyn suunnitelman ja lähettää Suunnitelman ikääntyneen väestön hyvinvoinnin tukemiseksi isäntäkuntaan hyväksyttäväksi, tämän lisäksi suunnitelma lähetetään yhteistyöalueen kuntiin. Ehdotus Päätös Sosiaali- ja terveysjohtaja: Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyy päivitetyn suunnitelman ja lähettää Suunnitelman ikääntyneen väestön hyvinvoinnin tukemiseksi isäntäkuntaan hyväksyttäväksi, tämän lisäksi suunnitelma lähetetään yhteistyöalueen kuntiin. Sosiaali- ja terveyslautakunta: Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi päivitetyn suunnitelman ja lähettää Suunnitelman ikääntyneen väestön hyvinvoinnin tu-

10 10, KV :00 CFV: 784/2014 kemiseksi isäntäkuntaan hyväksyttäväksi. Tämän lisäksi suunnitelma lähetetään yhteistoiminta-alueen kuntiin. Sosiaali- ja terveyslautakunta korosti suunnitelman vuosittaista arviointia. Kh Ikäihmisten hyvinvointisuunnitelma: Liite 88 Kaupunginsihteeri: Kaupunginhallitus käsitteli luonnosta ikäihmisten hyvinvointisuunnitelmaksi , ja antoi lausuntonsa suunnitelmasta sosiaali- ja terveyslautakunnalle. Suunnitelmasta keskusteltiin myös kaupunginvaltuuston kokouksen yhteydessä Ikäihmisten hyvinvointisuunnitelmassa on esitetty laatusuositusten mukaisesti linjaukset vanhushuollon palvelujen järjestämiseksi vuoteen 2017 saakka. Osassa toimintoja linjaukset ulottuvat vuoteen Sosiaali- ja terveyslautakunta on käsitellyt kuntien lausunnot ja päivittänyt suunnitelman. Ehdotus Päätös Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto hyväksyy ikäihmisten hyvinvointisuunnitelman. Kaupunginhallitus: Kaupunginjohtajan sijainen lisäsi esitykseensä kohdan, että ennen valtuuston kokousta vanhushuollon päällikkö Pirjo Knif tiedottaa kaupunginvaltuustoa suunnitelmasta. Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. Kv Ikäihmisten hyvinvointisuunnitelma: Liite 10 Ehdotus Kaupunginhallitus ehdottaa: - että kaupunginvaltuusto hyväksyy ikäihmisten hyvinvointisuunnitelman.

11 10, KV :00 / :s bilaga: Liite 10/kv

12 10, KV :00 / :s bilaga: Liite 10/kv

13 10, KV :00 / :s bilaga: Liite 10/kv

14 10, KV :00 / :s bilaga: Liite 10/kv

15 10, KV :00 / :s bilaga: Liite 10/kv

16 10, KV :00 / :s bilaga: Liite 10/kv

17 10, KV :00 / :s bilaga: Liite 10/kv

18 10, KV :00 / :s bilaga: Liite 10/kv

19 10, KV :00 / :s bilaga: Liite 10/kv

20 10, KV :00 / :s bilaga: Liite 10/kv

21 10, KV :00 / :s bilaga: Liite 10/kv

22 10, KV :00 / :s bilaga: Liite 10/kv

23 10, KV :00 / :s bilaga: Liite 10/kv

24 10, KV :00 / :s bilaga: Liite 10/kv

25 10, KV :00 / :s bilaga: Liite 10/kv

26 10, KV :00 / :s bilaga: Liite 10/kv

27 10, KV :00 / :s bilaga: Liite 10/kv

28 10, KV :00 / :s bilaga: Liite 10/kv

29 10, KV :00 / :s bilaga: Liite 10/kv

30 10, KV :00 / :s bilaga: Liite 10/kv

31 10, KV :00 / :s bilaga: Liite 10/kv

32 10, KV :00 / :s bilaga: Liite 10/kv

33 10, KV :00 / :s bilaga: Liite 10/kv

34 10, KV :00 / :s bilaga: Liite 10/kv

35 10, KV :00 / :s bilaga: Liite 10/kv

36 10, KV :00 / :s bilaga: Liite 10/kv

37 10, KV :00 / :s bilaga: Liite 10/kv

38 10, KV :00 / :s bilaga: Liite 10/kv

39 10, KV :00 / :s bilaga: Liite 10/kv

40 10, KV :00 / :s bilaga: Liite 10/kv

41 10, KV :00 / :s bilaga: Liite 10/kv

42 10, KV :00 / :s bilaga: Liite 10/kv

43 10, KV :00 / :s bilaga: Liite 10/kv

44 10, KV :00 / :s bilaga: Liite 10/kv

45 10, KV :00 / :s bilaga: Liite 10/kv

46 10, KV :00 / :s bilaga: Liite 10/kv

47 10, KV :00 / :s bilaga: Liite 10/kv

48 10, KV :00 / :s bilaga: Liite 10/kv

49 10, KV :00 / :s bilaga: Liite 10/kv

50 10, KV :00 / :s bilaga: Liite 10/kv

51 10, KV :00 / :s bilaga: Liite 10/kv

52 10, KV :00 / :s bilaga: Liite 10/kv

53 10, KV :00 / :s bilaga: Liite 10/kv

54 10, KV :00 / :s bilaga: Liite 10/kv

55 10, KV :00 / :s bilaga: Liite 10/kv

56 10, KV :00 / :s bilaga: Liite 10/kv

57 10, KV :00 / :s bilaga: Liite 10/kv

58 10, KV :00 / :s bilaga: Liite 10/kv

59 10, KV :00 / :s bilaga: Liite 10/kv

60 10, KV :00 / :s bilaga: Liite 10/kv

61 10, KV :00 / :s bilaga: Liite 10/kv

62 10, KV :00 / :s bilaga: Liite 10/kv

63 10, KV :00 / :s bilaga: Liite 10/kv

64 10, KV :00 / :s bilaga: Liite 10/kv

65 10, KV :00 / :s bilaga: Liite 10/kv

66 10, KV :00 / :s bilaga: Liite 10/kv

67 10, KV :00 / :s bilaga: Liite 10/kv

68 11, KV :00 CFV: 960/2012 VALTIOVARAINMINISTERIÖ: KUNTARAKENNELAKILUONNOKSEN LAUSUN- TOPYYNTÖ Kh Kaupunginsihteeri: Valtiovarainministeriö pyytää kaupungilta lausuntoa kuntarakennelakiluonnoksesta. Lausunto on toimitettava valtiovarainministeriölle viimeistään Kaupunki käsittelee lausuntoaan talven 2013 aikana. Kuntarakennelakiluonnos on luettavissa osoitteesta Ehdotus Päätös Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus merkitsee asian tiedoksi. Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. Kh Apulaiskaupunginsihteeri: Lausuntopyyntö: Valtiovarainministeriö pyytää jakelussa mainituilta tahoilta lausuntoa oheisesta luonnoksesta yleisesti sekä erityisesti lausumaan seuraavista kysymyksistä: - selvitysvelvollisuudesta, selvitysperusteista (ml. poikkeusperusteista) ja selvitysvelvollisuuden sisällöstä; - esityksen sisältämistä määräajoista ja menettelyistä; - valtioneuvoston toimivallasta päättää kuntajaon muuttamisesta; - yhdistymisavustuksien ehdoista ja määrästä; - sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien turvaamisesta sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta koskevien linjausten mukaisesti. Nyt kyseessä oleva kuntarakennelakiluonnos on valmisteltu hallituksen linjausten pohjalta. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi nykyistä kuntajakolakia, ja samalla lain nimike muutettaisiin sen sisältöä paremmin kuvaavaksi kuntarakennelaiksi. Lakiin lisättäisiin säännökset kuntien selvitysvelvollisuudesta, selvitysperusteista ja niistä poikkeamisesta sekä muutettaisiin kuntien yhdistymisen taloudellista tukea koskevia säännöksiä. Lisäksi ehdotetaan kielilain muuttamista eräiltä osin. Lakiluonnoksen sisältö: Selvitysvelvollisuus, selvitysperusteet (ml. poikkeusperusteet) ja selvitysvelvollisuuden sisältö:

69 11, KV :00 CFV: 960/2012 Kuntarakenneuudistuksen toteuttamiseksi kunnalla olisi velvollisuus selvittää kuntien yhdistymistä, jos yksikin seuraavista kolmesta selvitysperusteesta osoittaa selvitystarvetta: 1) palveluiden edellyttämä väestöpohja; 2) työpaikkaomavaraisuus, työssäkäynti ja yhdyskuntarakenne; 3) kunnan taloudellinen tilanne. Kunta ei kuitenkaan voi jättäytyä selvityksen ulkopuolelle, vaikka se ei täytä selvitysperustetta, mikäli alueella ei muutoin ole saavutettavissa lain edellytykset täyttävää toiminnallista kokonaisuutta. Lisäksi, jos kunta olisi jäämässä muiden kuntien muodostaman selvitysalueen ulkopuolelle, sillä olisi mahdollisuus valita naapurikunnista selvityskumppanikseen sellainen kunta, jonka kanssa se muodostaisi toiminnallisen kokonaisuuden, ja kyseisten kuntien olisi selvitettävä kuntien yhdistymistä yhdessä. Palveluiden edellyttämää väestöpohjaa koskevan selvitysperusteen mukaan alle asukkaan kunnan tulisi selvittää yhdessä alueen muiden kuntien kanssa yhdistymistä alueella, jossa on palveluiden, rahoittamisen ja kehittämisen kannalta riittävä väestöpohja sekä kyky riittävään omaan palvelutuotantoon. Vahva työpaikkaomavaraisuusaste kuvaa kunnan elinvoimaisuutta, kilpailukykyä ja kykyä vastata alueensa elinkeinotoiminnan kehittämisestä. Lakiehdotuksen mukaan työpaikkaomavaraisuusaste täyttyisi, mikäli kunnan työpaikkaomavaraisuus on alle 80 prosentin. Lakiehdotuksen perustelujen mukaan kuntien, jotka muodostavat työssäkäynti- tai yhdyskuntarakenneperusteen perusteella yhtenäisen alueen, tulisi selvittää kuntien yhdistymistä yhdessä. Kunnan taloudellisen tilanteen perusteella tarve selvittää kuntien yhdistymistä olisi ensinnäkin erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevilla kunnilla (niin kutsutut kriisikunnat), joiden rahoituksen riittävyyttä ja vakavaraisutta kuvaavat kunnan talouden tunnusluvut alittavat valtioneuvoston asetuksen rajaarvot kahtena vuonna peräkkäin. Suomen alueiden erilaisuuden huomioon ottamiseksi laissa säädettäisiin myös mahdollisuudesta poiketa perusteiden osoittamasta selvitysalueesta. Poikkeaminen ei kuitenkaan olisi automaattista, vaan sen edellytyksiä arvioitaisiin suhteessa alueen kokonaisuuteen ja toisaalta kunnan itsenäisiin edellytyksiin järjestää palveluja asukkailleen. Lisäksi poikkeaminen olisi mahdollista suomen- tai ruotsinkielisten asukkaiden kielellisten oikeuksien turvaamiseksi. Poikkeamismahdollisuutta on kunnan haettava, ja sen myöntää valtiovarainministeriö. Esityksen sisältämät määräajat ja menettelyt: Lakiehdotuksen mukaan kuntien on ilmoitettava valtiovarainministeriölle mennessä, minkä kunnan tai kuntien kanssa se selvittää kuntien yhdistymistä. Kuntien tulee tehdä yhdistymisselvitys ja mahdollinen siihen perustuva yhdistymisesitys mennessä. Valtioneuvoston toimivalta päättää kuntajaon muuttamisesta:

70 11, KV :00 CFV: 960/2012 Päätöksenteko kuntien yhdistymisestä perustuisi pääsääntöisesti kuntien yhteiseen esitykseen. Poikkeuksena tästä on lakiluonnokseen sisällytetty se mahdollisuus, että valtioneuvosto voi päättää kuntajakoselvittäjän esityksestä erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevaa kuntaa koskevasta kuntajaon muuttamisesta kyseisen kunnan tai kuntien vastustamisesta huolimatta. Yhdistymisavustusten ehdot ja määrät: Lakiluonnoksen mukaan kunnille voidaan maksaa avustusta yhdistymisselvitysten kustannuksiin. Koska selvitysvelvollisuuden tarkoituksena on edistää kuntarakenneuudistuksen tavoitteiden mukaisen kuntarakenteen muodostumista, ei avustusta lähtökohtaisesti maksettaisi selvitysperusteiden vastaisille selvityksille. Yhdistymisavustukset vastaisivat tasoltaan vuoden 2012 ja 2013 alussa voimaan tulevissa kuntien yhdistymisissä maksettavia avustuksia. Tällä hetkellä voimassa olevasta laista poiketen kaikille kuntien yhdistymisille ei välttämättä myönnettäisi yhdistymisavustuksia. Yhdistymisavustusten saamiseksi edellytettäisiin, että kuntien yhdistyminen on kuntarakenneuudistuksen keskeisten tavoitteiden mukainen. Siten kuntien yhdistymisen tulisi lähtökohtaisesti koskea vähintään asukkaan väestöpohjaa sekä työssäkäynti- ja yhdyskuntarakenneperusteen täyttävää aluetta tai vähintään aluetta johon sisältyy työssäkäyntialueen keskuskunta. Yhdistymisavustuksen saamisen edellytyksenä on lisäksi, että kuntien yhdistyminen tulee voimaan viimeistään vuonna 2017 ja kunnat ovat tehneet yhdistymisesityksen mennessä. Yhdistymisavustus koostuu perusosasta ja lisäosasta. Avustus maksetaan kolmen ensimmäisen vuoden aikana. Yhdistymisavustuksen perusosan määrä riippuu siitä kuinka monta kuntaa yhdistymiseen osallistuu, ja miten suureksi uusi kunta muodostuu. Avustuksen määrä on 2-10 miljoonaa euroa. Pietarsaaren seudun osalta enimmäismäärä voi siten olla 3-4,5 miljoonaa euroa. Lisäosan määrä on kiinteä 150 euroa per asukas, kuitenkin enintään 1 miljoona euroa. Sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien turvaaminen: Työryhmän lausunto: Palvelujen saatavuus ja laatu voidaan taata vain siten, että sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä vastaavalla kunnalla tai sote-alueella on riittävä kantokyky. Kantokykyyn vaikuttavia tekijöitä ovat järjestäjän taloudellinen kestävyys ja vakaus, riittävä osaaminen, henkilöstön saatavuus ja riittävyys, infrastruktuuri ja riittävä väestöpohja. Työryhmän näkemyksen mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen riittävän väestöpohjan tulisi olla vähintään Kunnille olisi säädettävä lakisääteinen velvoite kuulua sosiaalija terveydenhuoltoalueeseen, ellei kunta ole tarpeeksi vahva

71 11, KV :00 CFV: 960/2012 järjestämään yksin kaikkia väestönsä tarvitsemia palveluja. Myös sellaisella kunnalla, jonka kantokyky täyttää nämä vaatimukset, on oltava velvollisuus kuulua sote-alueeseen, jos muut saman alueen kunnat eivät ole yksinään kantokyvyltään riittävän vahvoja. Hallituksen linjausten mukaisesti perustettaisiin viisi erityisvastuualuetta (erva). Näiden tehtävänä on koordinoida sosiaali- ja terveydenhuoltoa alueellaan, sopia kansallisesti määritellyistä vaativan erityistason palveluista ja varmistaa näiden palveluiden saatavuus. Tällaisia palveluja ovat esimerkiksi ensihoitokeskukset, ympärivuorokautinen erikoissairaanhoidon päivystys ja jotkut erityisryhmien sosiaalipalvelut. Kielilaki: Lakiluonnoksen mukaan lähtökohtana tulee olla, että kuntien kielellisen aseman muutosta tulee välttää. Yhdistymistä ei voida pitää mahdollisena, jos perustuslaissa säädettyjä kielellisiä oikeuksia ei voida turvata. Kuntien yhdistymisen ei eduskunnan perustuslakivaliokunnan linjausten mukaan pidä vaikuttaa kunnan kielelliseen asemaan eikä sen pidä heikentää kunnan asukkaiden mahdollisuuksia tulla toimeen omalla äidinkielellään. Kielilakiin ehdotetaan lisättäväksi pykälä, että kuntaliitostilanteessa mahdollistetaan sen ottaminen huomioon, että kuntaliitokseen osallistuvan vanhan kaksikielisen kunnan kielellinen asema ei muuttuisi uutta kuntaa muodostettaessa Henkilöstön asema: Kuntien henkilöstön asema muutosprosessissa turvattaisiin nykyisen tasoisena. Siten kuntajaon muutos, joka johtaa henkilöstön työnantajan vaihtumiseen, katsottaisiin edelleen liikkeenluovutukseksi. Vuosien alusta voimaan tulevissa kuntajaon muutoksissa, joissa henkilöstöä siirtyy uuden kunnan palvelukseen, työnantajalla ei olisi oikeutta irtisanoa palvelussuhdetta taloudellisilla tai tuotannollisilla irtisanomisperusteilla. Irtisanomiskielto koskisi kaikkia kuntien yhdistymisessä mukana olevia kuntia ja olisi voimassa viisi vuotta kuntien yhdistymisen voimaantulosta. Aikataulu: Tarkoitus on, että valtiovarainministeriölle lähetettävää lausuntoa käsitellään kaupunginhallituksen kokouksissa ja Kaupunginvaltuustolle lausunto esitetään hyväksyttäväksi pidettävässä kokouksessa. Ehdotus Päätös Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus merkitsee asian tiedoksi ja ohjeistaa jatkovalmisteluja. Kaupunginhallitus:

72 11, KV :00 CFV: 960/2012 Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. Kh Ehdotus Pietarsaaren kaupungin lausunnoksi: Liite 136 Vt. kaupunginsihteeri: Valtiovarainministeriö pyytää kaupungin lausuntoa kuntarakennelakiluonnoksesta. Lausunto on toimitettava valtiovarainministeriölle viimeistään Ehdotus Päätös Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto hyväksyy oheisen lausunnon kaupungin lausunnoksi valtiovarainministeriölle. Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. Kv Ehdotus Pietarsaaren kaupungin lausunnoksi: Liite 44 Ehdotus Päätös Kaupunginhallitus ehdottaa: - että kaupunginvaltuusto hyväksyy oheisen lausunnon kaupungin lausunnoksi valtiovarainministeriölle. Kaupunginvaltuusto: Kaupunginvaltuusto hyväksyi yksimielisesti kaupunginhallituksen ehdotuksen. Merkittiin, että Anna-Maja Henriksson ilmoitti esteellisyydestään. Syy: hallituksen jäsen. Kh Ehdotus Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus lähettää kaupunginvaltuuston hyväksymän lausunnon valtiovarainministeriölle. (Aikataulullisista syistä lau-

73 11, KV :00 CFV: 960/2012 sunto on jo lähetetty heti kaupunginvaltuuston kokouksen jälkeen.) Päätös Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. Kh Valtiovarainministeriön kirjelmä : Liite 468 A Kyselyn kysymykset: Liite 468 B Webropol-kyselyssä mainitut kuntarakennelain (1698/2009) pykälät: Liite 468 C Kaupunginsihteeri: Kuntarakennelain (1698/2009) mukaan kuntien on viimeistään ilmoitettava valtiovarainministeriölle minkä kunnan tai kuntien kanssa selvitetään kuntaliitosta. Kunnan on valtiovarainministeriön asetuksen (694/2013) mukaan välitettävä kuntarakenneuudistukseen liittyvää selvitysaluetta koskevan ilmoituksen sisältö valtiovarainministeriölle ministeriön laatimalla kyselyllä (Liite B). Kuntien vastausten on perustuttava valtuustopäätökseen. Ehdotus Päätös Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto hyväksyy ehdotuksen kyselyn vastaukseksi siihen, minkä kuntien kanssa Pietarsaaren kaupunki haluaa kuntarakennelain mukaisesti selvittää kuntaliitosta. Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. Kh Päätös Kaupunginhallitus: Kaupunginjohtaja ehdotti tehtyyn päätökseen lisäystä, jonka mukaan myös Evijärven kunta voi sisältyä selvitykseen, mikäli Evijärven kunta näin haluaa.

74 11, KV :00 CFV: 960/2012 Kaupunginhallitus päätti uuden ehdotuksen mukaisesti sekä totesi päätöksen olevan välittömästi tarkastettu. Kv Valtiovarainministeriön kirjelmä : Liite 95 A Kyselyn kysymykset: Liite 95 B Webropol-kyselyssä mainitut kuntarakennelain (1698/2009) pykälät: Liite 95 C Ehdotus Päätös Kaupunginhallitus ehdottaa: - että kaupunginvaltuusto hyväksyy ehdotuksen kyselyn vastaukseksi siihen, minkä kuntien kanssa Pietarsaaren kaupunki haluaa kuntarakennelain mukaisesti selvittää kuntaliitosta. Kaupunginvaltuusto: Kaupunginvaltuusto hyväksyi yksimielisesti kaupunginhallituksen ehdotuksen. Merkittiin että Anna-Maja Henriksson ilmoitti esteellisyydestään. Syy: valtioneuvoston jäsen. Dnro 96/2014 Kh Työsuunnitelma: Liite 63 Apulaiskaupunginsihteeri: Kuntarakennelain mukainen kuntarakenneselvitystyö on alkanut Pietarsaaren seudulla. Selvitys tehdään kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa tehdään pääosin virkamiestyönä ja ulkopuolisia asiantuntijoita käyttäen kuntarakennelain vähimmäisvaatimukset täyttävä selvitys. Toisessa vaiheessa halukkaat kunnat voivat jatkaa työtä siten, että yhdistymisneuvotteluita jatketaan tavoitteena saada aikaan kuntien välinen yhdistymissopimus, joka voidaan käsitellä kunnan/kaupunginvaltuustoissa. Ulkopuolinen talousasiantuntija aloittaa työnsä mahdollisimman pian. Talousasiantuntija tekee yhteistyötä kuntajohtajista koostuvan työvaliokunnan ja työryhmien kanssa. Liitteenä olevan

75 11, KV :00 CFV: 960/2012 työsuunnitelman mukaisesti talousasiantuntijan tehtävänä on arvioida kuntien talousasemaa kuntakohtaisesti vertaillen ja sen jälkeen arvioida yksittäisiä kuntia suhteessa yhdistyvään kuntaan. Talousasiantuntija tekee nykyisen kuntarakenteen pohjalta laskelman erillisten kuntien tulevaisuuskuvasta ja yhden yhteisen kunnan tulevaisuuskuvasta. Lisäksi kuntien taloutta vertaillaan monipuolisesti toisiinsa, jotta päättäjät saavat tietää selvityksessä mukana olevien taloudellisen tilan mahdollisimman luotettavasti. Talousasiantuntijana toimivasta henkilöstä pyritään sopimaan mennessä. Lisäksi ulkopuolisia asiantuntijoita käytetään tarvittaessa palveluverkkoasiantuntijoina eri alueiden työryhmissä. Jokainen työryhmä tekee nykytila-analyysin tarkastelun kohteen olevan palvelun tuottamisesta kunnittain. Sen jälkeen työryhmien tavoitteena on tehdä esitys tarkastelun kohteena olevan palvelun tai teeman hoitamisesta enintään kuuden kunnan kokoisessa uudessa kunnassa sekä arvioida yhdistymisestä aiheutuvia etuja ja haittoja kyseisellä palvelualueella. Kuntarakenneselvityksen alkamisesta ja sisällöstä tullaan pitämään kaikkien kuuden kunnan valtuustoille yhteinen keskustelutilaisuus maaliskuun aikana. Ehdotus Päätös Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää - hyväksyä yhteistyölautakunnan suosituksen mukaisesti liitteenä olevan kuntarakenneselvityksen työsuunnitelman. Suunnitelmaa muokataan lopulliseen muotoon ohjausryhmänä toimivan yhteistyölautakunnan kokoukseen mennessä. - valita viisi luottamushenkilöä työryhmiin 1-5 (yksi henkilö per ryhmä). - valtuuttaa kaupunginjohtajan valitsemaan virkamiehet kyseisiin työryhmiin. - suostua ehdotukseen, että Pietarsaari koordinoi kuntarakenneselvityksen etenemistä, ja tähän käytetään virkamiesresursseja tarvittavassa määrin. Kaupunginhallitus: Kaupunginjohtaja muutti ehdotustaan niin, että toinen ranskalainen viiva poistettiin ja käsitellään seuraavassa kokouksessa. Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. Dnro 96/2014 Kh Työsuunnitelma: Liite 86 Ehdotus Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää valita viisi luottamushenkilöä työryhmiin 1-5 (yksi henkilö per ryhmä).

76 11, KV :00 CFV: 960/2012 Päätös Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus valitsi seuraavat luottamushenkilöt työryhmiin 1-5: varsinainen jäsen varajäsen Ryhmä 1 Kari Koskela Christina Helsing Ryhmä 2 Owe Sjölund Anna-Maija Lyyra Ryhmä 3 Jarmo Ittonen Ilmari Heinonen Ryhmä 4 Helinä Sipinen Mona Vikström Ryhmä 5 Kurt Hellstrand Pentti Silvennoinen Kh Talousselvityksen loppuraportti: Liite 86 A Työryhmien 1-5 raportit: Liite 86 B Yhdistymissopimuksen luonnos: Liite 86 C Kaupunginsihteeri: Kuntarakennelain (1698/2009) 4b :n mukaan kunnan tulee yhdessä muiden kuntien kanssa selvittää kuntien yhdistymistä kuntarakennelaissa säädettyjen selvitysperusteiden mukaisesti. Selvitysalueen tulee täyttää myös lain 4 :ssä säädetyt kuntajaon muuttamisen edellytykset. Valtuusto päätti tehdä kuntarakenneselvityksen yhdessä Uudenkaarlepyyn, Luodon, Pietarsaaren, Kruunupyyn ja Evijärven kanssa. Selvitysalueen kuusi kuntaa ovat kevään ja syksyn 2014 aikana selvittäneet yhdistymistä ja mahdollisuuksia yhteistyön lisäämiseen. Työryhmien väliraportti esiteltiin syyskuussa ja Perlacon Oy:n laatima talousraportti myöhemmin syksyllä (liite). Yhteistyölautakunnan valitsema ohjausryhmä tutustui kokouksessaan työryhmien raportteihin (liite) ja yhdistymissopimusluonnokseen (liite). Voitaneen todeta, että työryhmien selvitykset ja Perlacon Oy:n talousselvitykset antavat riittävän pohjan valtuuston päätökselle. Prosessin aikana Evijärven kunta on vaatinut, että Evijärvi saa pitää lukion (ainakin sivutoimipisteen) ja terveyskeskuksen. Pietarsaaren puolelta on esitetty mutta ei vaadittu, että uuden

77 11, KV :00 CFV: 960/2012 kunnan johtotoiminnot olisi sijoitettava Pietarsaaren kaupungintaloon. Lisäksi jokaiseen kunnanosaan tulisi hallintohenkilöstöä vähintään 10 henkilöä. Muita vaatimuksia ei selvityksessä ole esitetty. Kuntarakenneselvityksen ohjausryhmä kokoontui päättämään jatkosta. Selvityksen ohjausryhmä pyytää, että kuntien valtuustot ottavat kantaa yhdistymissopimusluonnokseen seuraavan kolmen vaihtoehdon pohjalta. 1. Valtuusto hyväksyy yhdistymissopimuksen. 2. Valtuusto hylkää yhdistymissopimuksen 3. Valtuusto hyväksyy yhdistymissopimuksen siten, että se on pohjana jatkoneuvotteluille, joiden tavoitteena on kuntaliitos. Ehdotus Päätös Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että se hyväksyy vaihtoehdon kolme eli kaupunginvaltuusto hyväksyy yhdistymissopimuksen siten, että se on pohjana jatkoneuvotteluille, joiden tavoitteena on kuntaliitos. Kaupunginhallitus: Jarmo Ittonen ehdotti, että kaupunginhallitus päättää kohdan kaksi mukaan eli valtuustolle ehdotetaan, että se hylkää yhdistymissopimuksen. Eero Luomala kannatti Ittosen ehdotusta. Kaupunginjohtajan sijaisen ehdotusta kannattivat Holmgård, Koskela, Helsing, Hellén, Vikström, Sjölund, Lunabba, Hellstrand ja Boström. Ittosen ehdotusta kannattivat Ittonen ja Luomala. Äänestyksen tuloksena äänin 9-2 kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että se hyväksyy vaihtoehdon kolme eli kaupunginvaltuusto hyväksyy yhdistymissopimuksen siten, että se on pohjana jatkoneuvotteluille, joiden tavoitteena on kuntaliitos. Kv Talousselvityksen loppuraportti: Liite 11 A Työryhmien 1-5 raportit: Liite 11 B Yhdistymissopimuksen luonnos: Liite 11 C Ehdotus Kaupunginhallitus ehdottaa:

78 11, KV :00 CFV: 960/ että kaupunginvaltuusto hyväksyy vaihtoehdon kolme eli kaupunginvaltuusto hyväksyy yhdistymissopimuksen siten, että se on pohjana jatkoneuvotteluille, joiden tavoitteena on kuntaliitos.

79 11, KV :00 / :s bilaga: Liite 11 A/kv Pietarsaaren seudun kunnat Kuntien talous HT Eero Laesterä KTM, BBA, IAT Katja Pesonen Erityisasiantuntija Tuomas Hanhela Perlacon Oy

80 11, KV :00 / :s bilaga: Liite 11 A/kv Sisällys Väestö, väestön muutos, ikärakenteen muutos... 1 Talouden nykytilan tarkastelu... 2 Peruskunnan tase... 2 Nettolaina... 2 Taseen omaisuus... 4 Taseen riskit... 5 Konsernitase... 7 Erityiset konsernitaseen erät... 7 Tuloslaskelma... 9 Tulojen ja menojen epätasapaino... 9 Rahoitus...13 Kuntien talous tulevaisuudessa kuntakohtainen paine...15 Johtopäätökset...20 Vuosien 2017 ja 2025 tilanne, jos kunnat jatkavat erillisinä (realistinen kasvu)...20 Vuosien 2017 ja 2025 tilanne, jos kunnat yhdistyvät...22

81 11, KV :00 / :s bilaga: Liite 11 A/kv Kuvat: Kuva 1 : Vasen: yli 75-vuotiaiden vuotuinen määrän lisäys; oikea: yli 75-vuotiaiden määrä Kuva 2 Kuntakohtainen nettolaina veroprosenttiyksiköiksi muutettuna Kuva 3 Kuntakohtainen taseen ali/ylijäämä 1000 euroa Kuva 4 Pelkän konsernin lainakanta veroprosenttiyksiköiksi muutettuna Kuva 5 Konsernitaseen suuruus /as... 7 Taukukot: Taulukko 1 : Kuntien asukasluku , asukasluvun kasvuennuste aikajaksossa; oikeanpuoleinen taulukko kuntien mediaani-iän kehitys Taulukko 2 Nettolainakanta eur/asukas (vasen) ja nettolainakanta suhteutettuna veroprosenttiyksikköön (oikea)... 3 Taulukko 3 Nettolainan kehitys ja käyttöomaisuuden muutos Taulukko 4 Eräitä kuntien omaisuuseriä... 5 Taulukko 5 Taseen ali/ylijäämä veroprosenttiyksiköiksi muutettuna... 6 Taulukko 6 Yhteenlasketut konsernitaseiden erät tilinpäätösvuonna 2013 verrattuna kuuteen suurimpaan kaupunkiin... 8 Taulukko 7 Taseen mittarit tunnuslukuina... 8 Taulukko 8 Asukasluvun muutos ja tiettyjen tulo/menoerien reaalinen muutos Taulukko 9 Toimintakatteen, verotettavan tulon ja valtionosuuden keskimääräinen reaalinen muutos pitkällä aikajaksolla ( ) ja lyhyemmällä aikajaksolla ( ) tarkasteltuna...10 Taulukko 10 Kuntien palvelurakenteen nettomenot eur/as Taulukko 11 Kuntien palvelurakenteiden nettokustannukset eur/as 2013 ja kunnan sijaluku palvelurakenteeseen käytettyjen asukaskohtaisten nettomenojen perusteella. N= Taulukko 12 Toiminnallinen itsenäisyys Taulukko 13 Tulospohjaiset mittarit tunnusluvuiksi laskettuina...13 Taulukko 14 Kuntakohtainen yhteenveto taseen, tuloksen ja rahoituksen näkökulmista...14 Taulukko 15 Kuntien taloustarkastelu eräiden tunnuslukujen absoluuttisten arvojen ja koko maan tasolle laskettujen sijoitusten perusteella Taulukko 16 Kuntakohtainen valtionosuusleikkaus veroprosenttiyksiköiksi laskettuina...15 Taulukko 17 Kuntakohtainen verotettavan tulon alenema veroprosenttiyksiköiksi laskettuina...16 Taulukko 18 Toimintakatteiden nousut, jotka toteutuvat, jos kunnat eivät löydä hyväksyttyjä keinoja sopeuttaa toimintakatetta Taulukko 19 Tasapainotustarve, jos toimintakatteiden nousuja ei saada sopeutettua...17 Taulukko 20 Uuden kunnan talouden olennaiset erät, jos kunnat pystyisivät yksittäin sopeuttamaan toimintojaan noin 45 miljoonaa euroa ja veroprosentti säilyisi 2014 keskimääräisenä. (TAE talousarvion toteutumisennuste)...17 Taulukko 21 Kumulatiivinen ali/ylijäämä /as, kun tehty menosopeutus...17 Taulukko 22 Toimintakatteen kasvun raja Taulukko 23 Verotasapaino, jolla saataisiin poistettua kuntakohtaiset vuotuiset alijäämät.(tae talousarvion toteutumisennuste)...18 Taulukko 24 Kumulatiivinen ali/ylijäämä /as, kun tehty verosopeutus (TAE talousarvion toteutumisennuste)...18 Taulukko 25 Uuden kunnan talouden olennaiset erät, jos kunnat sopeuttaisivat talouttaan veroprosenteilla...19 Taulukko 26 Kuntien nettolaina vero-% velkasopeutus...19

82 11, KV :00 / :s bilaga: Liite 11 A/kv Pietarsaaren seudun kunnat: Kuntien talous Väestö, väestön muutos, ikärakenteen muutos Viimeisen kymmenen vuoden aikana asukasluku on kasvanut Luodossa, Pietarsaaressa, Pedersören kunnassa ja Uudessakaarlepyyssä. Selvästi nopeinta väestökasvu on ollut Luodossa, noin 1,8 %/v. Kaikissa tarkasteltavissa kunnissa kuntien välinen muuttoliike on ollut negatiivista. Luodossa ja Pedersören kunnassa väestökasvu on aiheutunut suurimmaksi osaksi luonnollisesta väestönlisäyksestä. Pietarsaaressa ja Uudessakaarlepyyssä kasvu taas painottuu maahanmuuttoon. Kruunupyyssä väkiluku on supistunut noin kaksi ja Evijärvellä jopa kahdeksan prosenttia. Vuotuisena muutoksena Kruunupyyn supistuminen on ollut noin -0,2 %/v ja Evijärven noin -1 %/v Asukasluvun alenema on Evijärvellä ja Kruunupyyssä on aiheutunut siitä, että kuolleisuus on ollut syntyvyyttä suurempaa ja kuntien välinen nettomuutto negatiivista. Myös mediaani-iässä on kuntien välillä merkittäviä eroja. Iäkkäintä väestö vaikuttaisi olevan Evijärvellä, jossa mediaani-ikä on myös maan keskitasolla (47). Kruunupyyssä, Pietarsaaressa ja Uudessakaarlepyyssä puolestaan vaikuttaisi asuvan mediaani-iältään keskimääräistä nuorempaa väestöä. Luoto ja Pedersöre olivat 2013 mediaani-iältään Suomen viiden nuorimman kunnan joukossa. Tilastokeskuksen trendiennusteen perusteella väestön ennakoidaan kasvavan muissa alueen kunnissa paitsi Evijärvellä. Nopeinta väestönkasvu tulee Tilastokeskuksen ennusteen mukaan olemaan Luodossa, jossa vuotuinen väestönkasvu on noin 1,4 % > >40 Evijärvi % Evijärvi Kruunupyy % Kruunupyy Luoto % Luoto Pedersören kunta % Pedersören kunta Pietarsaari % Pietarsaari Uusikaarlepyy % Uusikaarlepyy Yhteensä % Yhteensä Taulukko 1 : Kuntien asukasluku , asukasluvun kasvuennuste aikajaksossa; oikeanpuoleinen taulukko kuntien mediaani-iän kehitys Ikääntyminen ja väestöllisen huoltosuhteen muutoksen aiheuttama kustannus- ja rahoituspaine on yksi merkittävimmistä koko maan kuntasektoria koskettavista ongelmista. Alueen yhteenlaskettu yli 75-vuotiaiden määrän vuotuinen kasvu on suuri. Nyt alueella olevien yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa noin 70:llä vuodessa, mutta määrä kasvaa jopa 300 hengellä aivan tulevan vuosikymmenen alussa. 1

83 11, KV :00 / :s bilaga: Liite 11 A/kv Yli 75-vuotiaiden vuotuinen muutos Yli 75-vuotiaiden määrä Kuva 1 : Vasen: yli 75-vuotiaiden vuotuinen määrän lisäys; oikea: yli 75-vuotiaiden määrä Kuntakohtaista vaihtelua tulee myös ikääntyneiden palvelurakenteen kustannusten erosta. Vuonna 2013 eniten ikääntyneiden palvelurakenteeseen varoja käytti Pedersöre (noin eur(v/yli 75-vuotias) ja vähiten Pietarsaari ( eur/v/yli 75-vuotias). Palveluntarpeen kasvu nykymenoilla tarkoittaa 2020-jälkeisinä vuosina keskimäärin 0,45 veroprosenttiyksikön vuotuista nousupainetta. Suurin nousupaine on Pedersörellä, pienin Evijärvellä. Ikääntymisen mukanaan tuoma kasvupaine tulee olemaan oikein hallittuna yksi yhdistyneen kunnan suurimpia säästöpotentiaaleja. Talouden nykytilan tarkastelu Peruskunnan tase Nettolaina Kuntien velkaantumista voidaan tarkastella useilla mittareilla, kuten lainakanta euroa/asukas, suhteellisella velkaantumisasteella jne. Tässä velkaantumista tarkastellaan nettovelan avulla. Nettovelka kuvaa velkaantumista paremmin kuin pelkkä lainakanta eur/as. Nettolaina kuvaa (perus)kunnan velkaantumista, kun lainakannasta vähennetään likvidit rahavarat. Näin esimerkiksi ennenaikainen lainannostaminen kassaa tukemaan ei kasvata nettolainaa. Mittari ei rankaise niitä kuntia, joilla on paljon velkaa mutta jotka ovat sijoittaneet hyvän talletuskoron aikaan varojaan mieluummin kuin olisivat maksaneet lähes nollakoron lainoja pois. Nettolainan määrässä tarkastellaan sen absoluuttista muutosta, mutta nettolaina on hyvä suhteuttaa esimerkiksi asukaslukuun tai velan takaisinmaksukykyyn. Nimenomaan takaisinmaksukykyyn suhteutusta kuvaa nettolainan määrä veroprosenttiyksiköiksi muutettuna: samalla saadaan laskettua, kuinka monta veroprosenttiyksikköä tulisi nostaa vuoden ajaksi, jotta nettovelka saataisiin maksettua pois. Alla olevasta kaavioparista selviää hyvin eur/asukas ja takaisinmaksukykyyn suhteutetun mittauksen ero: eur/asukas tarkastelussa esimerkiksi Evijärvi, Kruunupyy ja Luoto näyttäisivät velkaantuneen, mutta kun tarkastellaan takaisinmaksukykyä, huomataan nettovelan pysyneen samana, jopa laskeneen (Evijärvi). 2

84 11, KV :00 / :s bilaga: Liite 11 A/kv Nettolainakanta /as Muutos Sijoitus ryhmässä Nettolainakanta vero-% Sijoitus maassa Muutos Taulukko 2 Nettolainakanta eur/asukas (vasen) ja nettolainakanta suhteutettuna veroprosenttiyksikköön (oikea) Nettovelkaisin kunta on ollut takaisinmaksukyvyllä mitattuna Pietarsaari ja vähävelkaisin maan sadan vähävelkaisimman joukkoon kuuluva Luoto. Pietarsaari ja Uusikaarlepyy ovat velkaantuneet selvästi muita nopeammin. Velkaantumiskehitys on ollut parasta Evijärvellä, jossa on nettovelkataso suhteutettuna takaisinmaksukykyyn jopa laskenut. Alla olevasta kaaviosta selviää kuntakohtainen nettolaina veroprosenttiyksiköiksi laskettuna. Sijoitus ryhmässä Sijoitus maassa Evijärvi Evijärvi 11,1 9,8-1, Kruunupyy Kruunupyy 12,5 13,2 0, Luoto Luoto 6,0 6,2 0, Pietarsaari Pietarsaari 13,7 29,3 15, Pedersören kunta Pedersören kunta 4,0 11,7 7, Uusikaarlepyy Uusikaarlepyy -2,6 13,7 16, Uusi kunta Uusi kunta 9,1 19,0 9, ,0 30,0 20,0 10,0 0,0 Nettolainakanta vero-% - 10, Evijärvi Kruunupyy Luoto Pietarsaari Pedersören kunta Uusikaarlepyy Uusi kunta Kuva 2 Kuntakohtainen nettolaina veroprosenttiyksiköiksi muutettuna Uusi kunta olisi /as-mitattuna vähän yli ja vero-% mitattuna selkeästi yli maan keskimääräisen velkaantumistason. Yksittäisistä kunnista maan keskiarvoon nähden velattomampia olisivat olleet vero-% mitattuna Evijärvi, Luoto ja Pedersöre. Nettolainan absoluuttinen kasvuvauhti (kymmenessä vuodessa 92 miljoonaa euroa) on ollut nopea. Kun lainaa on nostettu matalan koron aikaan, korko ei ole rasittanut kuntien tulosta. Historiallisen matala korko, jota on maksettu lähinnä kuntatodistuksista, kasvanee jossain vaiheessa. Vuonna 2013 taseen keskikorko oli korkein Kruunupyyssä (2,63 %) ja matalin Luodossa (0,61 %). Lainat on nostettu juoksuajaltaan lyhyissä velkakirjoissa ja pidemmissäkin lainoissa korot on suojattu hyvin. Riskinä on, että koron pohjataso alkaa nousta, mikä on hyvin todennäköistä, kun Kuntarahoituskin joutuu pian kohdelluksi kuten oikeat pankit ja siihen kohdistetaan pankkien tapaan vakavaraisuusvaatimuksia. Pelkästään tämä tullee näkymään korkotasossa. 3

85 11, KV :00 / :s bilaga: Liite 11 A/kv Taseen omaisuus Kuntien taseen omaisuutta voidaan ylätasolla tarkastella esimerkiksi käyttöomaisuuden määrällä ja sen kehityksellä. On tärkeä huomata, että kuntien nettolainan kasvu muuttaa usein muotoaan käyttöomaisuuden kasvuna. Taulukosta 3 voidaankin havaita, että ainoastaan Evijärvellä nettolainakanta on kasvanut enemmän kuin käyttöomaisuus. Kaikkien tarkasteltavien kuntien paitsi Evijärven käyttöomaisuuden määrä on tarkastelujaksolla kasvanut. Ylivoimaisesti suurin käyttöomaisuus on euromääräisesti ollut Pietarsaaressa. Uuden kunnan käyttöomaisuus olisi vuonna 2013 ollut suurempi kuin maassa keskimäärin (6.980 eur/as; koko maassa eur/as) ja käyttöomaisuuden määrä olisi kasvanut nopeammin kuin koko maassa asukasta kohden. Kaavamaisesti tarkastellen Pietarsaaren käyttöomaisuus olisi ollut suurin (9.386 eur/as). Nopeimmin käyttöomaisuuttaan on tarkastelujaksolla kasvattanut Uusikaarlepyy. Pienin käyttöomaisuus oli 2013 Kruunupyyssä, hieman alle eur/as. Käyttöomaisuuden arvoa voivat kasvattaa hieman liian matalat poistot, mutta toisaalta käyttöomaisuuden arvossa on matalalle arvostettuja omaisuuseriä. Nettolainakanta 1000 Käyttöomaisuus 1000 Käyttöomaisuuden muutos - nettolainakannan muutos Muutos Muutos Evijärvi Evijärvi Kruunupyy Kruunupyy Luoto Luoto Pietarsaari Pietarsaari Pedersören kunta Pedersören kunta Uusikaarlepyy Uusikaarlepyy Uusi kunta Uusi kunta Taulukko 3 Nettolainan kehitys ja käyttöomaisuuden muutos Kuntien käyttöomaisuus koostuu omassakin taseessa olevasta suuresta asunto-osakeyhtiöiden ja huoneistojen alasta. Tätä omaisuutta on kirjattu joillakin kunnilla konserniomistukseen. Kunnilla on myös suuria realisoitavissa olevia luonnonvaroja, esimerkiksi Pietarsaarella ja Uudellakaarlepyyllä on hyvin suuria metsäpinta-aloja (2900 ha ja 1900 ha). Pedersörellä ja Uudellakaarlepyyllä on myös peltopinta-alaa yli 100 ha. Tase-erät ovat käytännössä raakamaata, jota käytetään kaavoitukseen tai vaihtomaaksi. 4

86 11, KV :00 / :s bilaga: Liite 11 A/kv Evijärvi Kruunupyy Luoto Pietarsaari Pedersören k.uusikaarlepyy Kunnan suoraan omistamien asuntojen lukumäärä , kpl Kunnan suoraan omistamien asuntojen huoneistoala, h-m² Kunnan omistamien asuntoosakehuoneistojen lukumäärä, kpl Kunnan määräysvallassa olevien asunto- ja kiinteistöyhtiöiden omistamien asuntojen lukumäärä, Kunnan omistamien kpl tai määräysvallassa olevien asuntojen määrä 1000 asukasta kohti Kunnan suoraan omistamien muiden tilojen kuin asuntojen huoneistoala, h-m² Rakennettujen ja hoidettujen puistojen pinta-ala, ha Puistojen pinta-ala 1000 asukasta kohti, ha 0,7 0,3 1,4 1,6 3,4 3,3 Peltopinta-ala, ha Metsäpinta-ala, ha Taulukko 4 Eräitä kuntien omaisuuseriä Taseen riskit Kuntien taseissa on myös riskejä. Todennäköisesti kansantaloudellisesti ajatellen suurin riski on laiskassa käyttöomaisuudessa (kunnan omistukseen hankittu omaisuus, joka ei palvelle sillä tavalla, mitä varten investointi on tehty), mutta riskejä voi olla myös antolainasaamisissa, sijoituksissa ja takauksissa. Riskit ovat yleensä erissä, joita on myönnetty muille kuin ei-konserniyhteisöille. Kunnan sijoituksiin kirjataan sekä sijoitukset esimerkiksi kuntayhtymiin ja muihin kunnalle palveluja tuottaviin yhteisöihin, mutta myös aitoihin sijoituskohteisiin. Aidoissa sijoituskohteissa, ei-konsernisijoituksissa, on todellinen mahdollisuus voittoon, mutta myös alaskirjaukseen johtavaan tappioon. Tässä selvityksessä riskisijoitus käsitellään positiivisesti, mahdollisuutena voittoon. Riskisijoitus epäonnistuessaankin johtaa vain sijoituksen menetykseen ja riski on näin rajattu, vaikkakin se voi olla suuri. Luodon ei-konsernisijoitukset ovat muita suuremmat ja vastasivat 2013 yli 12 veroprosenttiyksikköä. Evijärven riskisijoitukset vastaavat noin yhdeksää, Uudenkaarlepyyn kahdeksaa ja Pietarsaaren noin seitsemää veroprosenttiyksikköä. Kruunupyyssä ja Pedersöressä on joukon pienimmät ei-konsernisijoitukset. Kuntien antolainasaamiset ylipäätään ovat hyvin pienet, mikä osoittaa varsin hyvin myös sen, että kunnat toimivat toimialansa mukaisesti. Pedersören antolainat ovat joukon suurimmat (177 /as), mutta nekin jäävät selvästi maan keskitason alapuolelle. Nämä pienet antolainasaamiset on annettu ei-konserniyhtiöille. Kuntien takauksista vuonna 2013 suurimmat olivat selkeästi Luodolla (lähes 12 veroprosenttiyksikköä vastaava määrä). Pienimmillään takaukset olivat 2013 Evijärvellä (0,4 veroprosenttiyksikköä vastaava määrä). 5

87 11, KV :00 / :s bilaga: Liite 11 A/kv Suurimmat ei-konsernille annetut takaukset olivat Kruunupyyssä (4,9 veroprosenttiyksikköä vastaava määrä). Takauksissa on yleensä vastatakaus (esimerkiksi kiinteistö vakuutena). Muiden takausriskit ovat vähäiset tai niitä ei ole. Taseessa oleva kumulatiivinen alijäämä tai ylijäämä Kumulatiiviset jäämät /as Evijärvi Kruunupyy Luoto Pietarsaari Pedersören kunta Uusikaarlepyy Uusi kunta Kuva 3 Kuntakohtainen taseen ali/ylijäämä 1000 euroa Kun kunnat siirtyivät hallinnollisesta kirjanpidosta liiketaloudellisen luonteiseen kirjanpitoon, korostui vuotuisen ja taseeseen kertyneen alijäämän ja alijäämän tarkastelun merkitys. Kunta ei saisi tehdä ainakaan montaa alijäämäistä tilinpäätöstä peräkkäin ja taseen alijäämän ollessa tietyn kokoinen, kuntaa uhkaa kriisikuntamenettely. Tarkasteltavista kunnista Evijärvellä oli taseessa kumulatiivista alijäämää. Muilla kunnilla alijäämää ei ole taseeseen kertynyt, joten akuutti kriisikunnan status ei ole uhkaamassa. Kumulatiiviset jäämät vero-% Muutos Taulukko 5 Taseen ali/ylijäämä veroprosenttiyksiköiksi muutettuna Kun taseen ylijäämiä suhteutetaan veroprosenttiyksikön tuottoon, on suurin ylijäämä 2013 ollut Luodossa. Eniten ylijäämään on tarkastelujakson aikana kasvattanut Uusikaarlepyy. Jakson aikana myös Kruunupyyn ja Pedersören kunnan ylijäämät ovat kasvaneet. Evijärven ja Pietarsaaren kumulatiiviset jäämät ovat kehittyneet tarkastelujoukossa heikoimmin. Koska alijäämän ja ylijäämän suhteen on kunnissa voitu toimia jokseenkin luovasti, ei tässä selvityksessä anneta jäämille niin suurta merkitystä kuin mitä esimerkiksi valtionvarainministeriö sille antaa. Kuntien laskennalliset poistot koko maan kuntajoukossa vaikuttavat kauttaaltaan liian pieniltä (poistojen ja nettoinvestointien suhde). Myös lainakannan kasvu osoittaa tämän ylijäämä kasvaa, mutta niin kasvaa lainakantakin! 6 Sijoitus ryhmässä Evijärvi 1,5-1,2-2,6-7,1-8,9-7,5-5,7-2,4-3,4-5,0-6,5 6 Kruunupyy 0,4 0,6 2,5 4,0 5,5 6,3 6,5 5,6 4,4 2,3 1,9 4 Luoto 16,4 15,6 15,0 14,6 14,8 15,4 17,0 15,7 16,0 15,4-1,0 1 Pietarsaari 5,6 4,6 5,5 5,3 4,8 3,7 4,5 3,8 2,8 0,7-5,0 5 Pedersören kunta 5,5 4,2 4,0 3,8 3,9 4,2 5,7 5,9 5,0 6,6 1,1 3 Uusikaarlepyy 7,3 8,1 9,4 10,2 9,9 8,2 9,5 9,9 10,0 10,4 3,1 2 Uusi kunta 5,8 5,1 5,7 5,7 5,6 5,2 6,2 6,0 5,3 4,4-1,4

88 11, KV :00 / :s bilaga: Liite 11 A/kv Konsernitase Erityiset konsernitaseen erät Konsernin nettovelkaa ei voida arvioida samalla tavalla kuin kuntien nettovelkaa. Siksi on tarkasteltava erikseen konsernin vierasta pääomaa ja rahoitusvarallisuutta sekä konsernin käyttöomaisuutta. Kun konsernin lainasta vähennetään peruskunnan laina, suurin konsernilaina on Luodossa (17,0 veroprosenttiyksikköä vastaava määrä). Myös Pietarsaaren konsernilainakanta ylittää 10 veroprosenttiyksikköä (12,3). Pienin konsernilainakanta oli 2013 Kruunupyyssä (noin 4,5 veroprosenttiyksikköä vastaava määrä). Eniten konsernin oma laina on kasvanut Luodossa, Uudenkaarlepyyn konsernin oma lainakanta on alentunut noin 1,5 veroprosenttiyksikköä vastaavalla määrällä. Yhteenlaskettu kuntien konsernien oma lainakanta on vähän maan keskitasoa matalampi. 20,0 15,0 10,0 5,0 Vain konsernin lainakanta vero-% 0, Evijärvi Kruunupyy Luoto Pietarsaari Pedersören kunta Uusikaarlepyy Uusi kunta Kuva 4 Pelkän konsernin lainakanta veroprosenttiyksiköiksi muutettuna Konsernitaseen loppusumma (vastaa riittävällä tarkkuudella käyttöomaisuutta) on absoluuttisesti suurin Pietarsaaressa, pienin Evijärvellä Konsernitase /as Evijärvi Kruunupyy Luoto Pietarsaari Pedersören kunta Uusikaarlepyy Uusi kunta Kuva 5 Konsernitaseen suuruus /as 7

89 11, KV :00 / :s bilaga: Liite 11 A/kv Tilastokeskus ei kerää kuntakohtaisesti kuin konsernitaseet. Näin konsernien vertailu voi rajoittua vain tasetietoihin. Jotta yhdistyvän kaupungin konsernivarallisuutta ja velkaa voidaan suhteuttaa todellisiin kuntiin, laskettiin konsernitaseet tase-erittäin yhteen. Yhdistelmä Tampere Espoo Vantaa Turku Oulu Helsinki Maan ka Konsernitaseen loppusumma Konsernitase /as Oma pääoma Oma pääoma /as Vieras pääoma Lainakanta /as Kaupungin oma lainakanta /as Rahoitusomaisuus Rahoitusomaisuus /as Rahoitusomaisuus /as kunta Taulukko 6 Yhteenlasketut konsernitaseiden erät tilinpäätösvuonna 2013 verrattuna kuuteen suurimpaan kaupunkiin Yllä olevaan taulukkoon on koostettu kuuden kunnan konsernitaseen olennaiset erät ja verrattu tätä eräiden suurimpien kaupunkien konsernitaseisiin. Uuden kunnan konsernilainakanta olisi suhteessa muihin melko maltillinen, mutta sen rahoitusvarallisuuskaan ei olisi muiden tasolla. Myös uuden kunnan oma pääoma olisi selvästi joukon pienin. Yhteenveto taseesta TASE Peruskunta Konserni (muut kuin kunta) Kunnan nettolaina KOM Antolainasa amiset Ei-kons. Ei-kons. Sij. Takaukset Ali/ylijääm ä Lainakan-ta Rahoitusvaralli-suus %:ia Muutos %:ia %:ia %:ia %:ia %:ia Muutos %:ia Muutos %:ia Muutos %:ia Taulukko 7 Taseen mittarit tunnuslukuina Yllä olevaan taulukkoon on koottu kuntakohtaisesti tunnusluvuiksi muutetut mittarit. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen vuoden 2013 tilinpäätöstietoihin. Tunnusluvut on värein kuvattu niin, että heikoimman tunnusluvun arvo on punaisimmalla, paras vihreimmällä. Kun jokaiselle erälle annetaan 1 6 kunnan sijoituksen mukaan, vahvin kunnan ja konsernin tase näyttää olevan Luodossa. Luoto säilyttää paikkansa myös järjestyslukuja painotettaessa tase-erien merkittävyyden perusteella. Vahva tase tarjoaa kunnille joustomahdollisuuden vaikeassa taloustilanteessa. Kunnilla, joilla on paljon nettolainaa, käyttöomaisuuden määrä on pieni tai tase sisältää paljon riskejä, ei tätä joustoa enää ole käytettävissä. Kons tase yht. Evijärvi 9,84-1, ,72 8,67 0,38-4,99-6,49 6,55 2,85 3,81 1,31 10,7 Kruunupyy 13,21 0, ,00 5,11 4,94 2,32 1,94 4,43-0,09 3,27 0,44 14,8 Luoto 6,20 0, ,89 11,97 0,06 15,41-0,96 16,96 7,24 1,48-3,24 32,1 Pietarsaari 29,25 15, ,02 6,59 0,94 0,65-4,98 12,30 4,96 2,19-1,25 37,6 Pedersören kunta 11,72 7, ,34 4,65 2,15 6,64 1,09 6,67 4,08 3,24-3,45 20,2 Uusikaarlepyy 13,69 16, ,71 8,03 0,47 10,42 3,13 7,93-1,62 1,72 0,09 18,6 Uusi kunta 18,96 9,90 48,85 0,89 6,79 1,48 4,42-1,40 9,81 3,37 2,46-1,31 27,21 8

90 11, KV :00 / :s bilaga: Liite 11 A/kv Tuloslaskelma Tulojen ja menojen epätasapaino Suurin syy kuntien talouden epätasapainoon johtuu siitä, että toimintakate (kunnan varsinaisen toiminnan toimintatulojen ja -menojen erotus) heikkenee nopeammin kuin mitä oma verotettava tulo kasvaa valtionosuuksien muutos on kompensoinut vuoteen 2012 saakka melko hyvin toimintakatteen heikkenemistä. Alla oleva taulukko on laskettu kaikkien kuntien tuloslaskelman ja rahoitusosan eristä vuosilta 1999 vuoteen reaalimuutoksin. Taulukosta ilmenee, kuinka asukasluvun muutos ja esimerkiksi toimintakatteen muutos korreloivat. Taulukosta on todettavissa esimerkiksi se, että asukasluvun laskun on oltava jopa yli 4 % vuodessa, ennen kuin toimintakatteet eivät heikkene ja että esimerkiksi neljän prosentin vuotuinen asukasluvun kasvu on johtanut yli 6,5 prosentin vuotuiseen toimintakatteen heikkenemiseen. Näin kasvukunnat eivät voi varautua pelkästään toimintakatteen sopeuttamiseen, vaan niiden on pystyttävä muuttamaan toiminnan rakenteita pystyäkseen ottamaan uudet asukkaat vastaan ja samalla onnistuttava kehittämään tuloja. Myös verotettavan tulon kehitystä suhteessa toimintakatteen muutokseen on syytä seurata. Valtionosuudet ovat kasvaneet menneinä vuosina, mikä on siis tehnyt mahdolliseksi palvelurakenteen kasvattamisen ja laadun lisäämisen. Nyt, kun valtionosuuksia leikataan, puututaan eräänlaiseen tuloautomaattiin. Asl:n muutos %:ia/v / tulo/menoerän -5,0 % -4,0 kasvu % -3,0 % -2,0 % -1,5 % -1,0 % -0,5 % 0,0 % 0,5 % 1,0 % 1,5 % 2,0 % 3,0 % 4,0 % 5,0 % Toimintakate -1,0 % -0,2 % 0,7 % 1,5 % 1,9 % 2,3 % 2,7 % 3,2 % 3,6 % 4,0 % 4,4 % 4,8 % 5,7 % 6,5 % 7,3 % Verotettava tulo -3,9 % -2,8 % -1,7 % -0,6 % 0,0 % 0,5 % 1,1 % 1,6 % 2,2 % 2,7 % 3,3 % 3,8 % 5,0 % 6,1 % 7,2 % Veroprosentti 0,155 0,154 0,154 0,153 0,153 0,153 0,152 0,152 0,152 0,151 0,151 0,151 0,150 0,149 0,149 Yhteisöverot -9,7 % -8,9 % -8,1 % -7,3 % -6,9 % -6,5 % -6,1 % -5,7 % -5,3 % -4,9 % -4,5 % -4,1 % -3,3 % -2,5 % -1,7 % Kiinteistöverot 0,8 % 1,8 % 2,8 % 3,8 % 4,3 % 4,8 % 5,3 % 5,8 % 6,3 % 6,8 % 7,3 % 7,8 % 8,8 % 9,8 % 10,8 % Valtionosuudet 3,2 % 3,5 % 3,7 % 4,0 % 4,2 % 4,3 % 4,5 % 4,6 % 4,7 % 4,9 % 5,0 % 5,2 % 5,4 % 5,7 % 6,0 % Poistot -4,1 % -2,8 % -1,5 % -0,2 % 0,4 % 1,0 % 1,7 % 2,3 % 3,0 % 3,6 % 4,3 % 4,9 % 6,2 % 7,5 % 8,8 % Bruttoinvestoinnit Taulukko 8 Asukasluvun muutos ja tiettyjen tulo/menoerien reaalinen muutos Taulukosta 9 voidaan havaita, että kaikissa tarkasteltavissa kunnissa verotettavan tulon kasvu on alittanut toimintakatteen. Toimintakatteet ovat heikentyneet reaalisesti keskiarvoista laskettuna noin 3,2 % vuodessa verotettavat tulot taas kasvaneet noin 1,7 % vuodessa. Valtionosuudet ovat pitkällä jaksolla kasvaneet Luotoa lukuun ottamatta kaikissa kunnissa toimintakatteen kasvua nopeammin, mutta lyhyellä jaksolla ainoastaan Uusikaarlepyy pystyi säilyttämään kasvujen suhteen myönteisenä. Valtionosuuksien leikkaukset näkyvät. 9

91 11, KV :00 / :s bilaga: Liite 11 A/kv Toimintakate, muutos Pitkä Lyhyt Verotettava tulo Pitkä Lyhyt Valtionosuus Pitkä Lyhyt Evijärvi 2,2 % 2,5 % Evijärvi 0,8 % -1,6 % Evijärvi 3,2 % 0,6 % Kruunupyy 2,8 % 3,0 % Kruunupyy 1,9 % 0,5 % Kruunupyy 3,7 % 2,1 % Luoto 4,3 % 3,0 % Luoto 2,7 % 1,6 % Luoto 3,5 % 1,4 % Pietarsaari 3,1 % 1,8 % Pietarsaari 0,5 % -0,3 % Pietarsaari 5,3 % 1,7 % Pedersören kunta 3,5 % 1,1 % Pedersören kunta 2,5 % 0,7 % Pedersören kunta 4,1 % 0,6 % Uusikaarlepyy 3,1 % 1,8 % Uusikaarlepyy 2,1 % 1,3 % Uusikaarlepyy 4,6 % 2,7 % Uusi kunta 3,2 % 1,9 % Uusi kunta 1,4 % 0,3 % Uusi kunta 4,3 % 1,5 % Taulukko 9 Toimintakatteen, verotettavan tulon ja valtionosuuden keskimääräinen reaalinen muutos pitkällä aikajaksolla ( ) ja lyhyemmällä aikajaksolla ( ) tarkasteltuna Vaikka verotettavan tulon kehitys onkin nyt joissakin kunnissa jopa negatiivinen, ei tulo meno-ongelma ole vain tämänhetkisen tilanteen seurausta: kuntien toimintakatteet kasvoivat lähimenneisyydessäkin liian nopeasti, vaikka verotulojen ja valtionosuuksien kehitys oli historiallisen nopeaa koko kuluvan vuosituhannen alun: rahaa tuli sisään ovista ja ikkunoista, mutta julkisen sektorin vastuulle siirrettiin tätäkin enemmän lisää tehtäviä-sekä valtio mutta myös kunnat itse ottivat tähän osaa. Kuntien palvelurakenteen kustannukset Kuntien kaikkien palveluiden nettomenoissa euroa/asukas on merkittävä hajonta. Koko maan tasolla tarkasteltuna keskimääräistä edullisimpien kuntien joukossa ovat Luoto ja Pedersöre. Näissä kunnissa toimintamenot ovat maltillisia suhteessa (omiin) toimintatuloihin. Uusikaarlepyy on sijaluvulla 160, Kruunupyy 178, Evijärvi 209 ja Pietarsaari 223. Taulukko 10 Kuntien palvelurakenteen nettomenot eur/as Tk vs. ver. Tulo Pitkä Lyhyt Tk vs. vos Pitkä Lyhyt Evijärvi - - Evijärvi + - Kruunupyy - - Kruunupyy + - Luoto - - Luoto - - Pietarsaari - - Pietarsaari + - Pedersören kunta - - Pedersören kunta + - Uusikaarlepyy - - Uusikaarlepyy + + Uusi kunta - - Uusi kunta + - Kaikki yhteensä, nettomenot eur/as Yhdistelmä ,2 % Evijärvi ,4 % Kruunupyy ,4 % Luoto ,5 % Pietarsaari ,0 % Pedersören kunta ,2 % Uusikaarlepyy ,7 % Verrokki ,4 % Manner-Suomi ,9 % 10

92 11, KV :00 / :s bilaga: Liite 11 A/kv Kun palvelurakennetta tarkastellaan Tilastokeskuksen luokituksen mukaan ja järjestetään kunnat edullisuuden /as mukaan, havaitaan että vuonna Vain Pedersören ja Kruunupyyn yleishallinnon nettomenot olivat maan keskitason alapuolella. Uudenkaarlepyyn, Evijärven ja Pietarsaaren yleishallinnon nettomenot /as 100 kalleimman kunnan joukossa. - Vain Kruunupyyn tekniikka oli kalliimpi kuin maassa keskimäärin. Luoto ja Pedersöre 15 edullisimman joukossa. - Vain Evijärven sivistystoimen nettomenot /as olivat maan keskitason alapuolella. - Terveydenhuolto ja sosiaalitoimi yhteensä (perusturva), oli tarkasteltavista kunnista järjestetty koko maan keskitasoa edullisemmin Luodossa, Pedersöressä ja Uudessakaarlepyyssä. Luodon perusturva oli /as-mitattuna maan yhdeksänneksi edullisin Kaikki Sij 2013 PerusturvaSij 2013 Opetus Sij 2013 Muut palvelut Sij Taulukko 11 Kuntien palvelurakenteiden nettokustannukset eur/as 2013 ja kunnan sijaluku palvelurakenteeseen käytettyjen asukaskohtaisten nettomenojen perusteella. N=304 Palvelurakenteen reaalikustannusten /as muutoksissa on kuntien välillä merkittäviä eroja. Pienintä kasvu on ollut Evijärvellä noin 9,5 %. Suurinta Kruunupyyssä, jossa kasvu on ollut lähes 24 %. Kuntien palvelurakenteen kustannuksista on pääteltävissä myös kunnan toiminnallinen itsenäisyys: jos kunta ostaa jo nyt palvelunsa yhteistoiminta-alueelta tai toiselta kunnalta, voidaan sanoa, että kunta on menettänyt yhteistoiminta-alueelle toiminnallista itsenäisyyttään. Tämä on todennäköisesti hyvä, kun halutaan turvata kuntalaisten palvelut, mutta demokraattinen vaikuttaminen ostettaviin palveluihin on vähentynyt. Taulukko 12 Toiminnallinen itsenäisyys Yleishallinto Sij Rusko Muurame Taivassalo Maaninka Lohja Hattula Kontiolahti Marttila Lieto Hausjärvi 2 2 Kerava Rusko Rääkkylä Pornainen Ruovesi 9 3 Pirkkala Pornainen Hämeenlinna Kaskinen Akaa 26 4 Muurame Taipalsaari Varkaus Harjavalta 8 5 Raahe 26 5 Lemi Kempele Ristijärvi Toivakka 21 6 Järvenpää 27 6 Pornainen Pirkkala Imatra Kuopio 33 7 Lapinlahti 29 7 Kontiolahti Hattula Pori Järvenpää 36 8 Tyrnävä 40 8 Kempele Luoto Pieksämäki Karkkila 37 9 Nurmijärvi 42 9 Lieto Uurainen Lappeenranta Kärkölä Valkeakoski Luoto Pedersören kunta Evijärvi Luoto Pedersören kunta Pedersören kunta Uusikaarlepyy Pietarsaari Pedersören kunta Kruunupyy Uusikaarlepyy Kruunupyy Uusikaarlepyy Evijärvi Luoto Kruunupyy Pietarsaari Kruunupyy Pietarsaari Uusikaarlepyy Evijärvi Evijärvi Pedersören kunta Uusikaarlepyy Evijärvi Pietarsaari Luoto Kruunupyy Pietarsaari Henklöstömenot Ostopalvelut Hmenot/ostop. Evijärvi ,32 6 Kruunupyy ,40 5 Luoto ,62 3 Pietarsaari ,99 1 Pedersören kunta ,78 2 Uusikaarlepyy ,59 4 Yhdistelmä ,04 Taulukko 12 osoittaa, että muut paitsi Pietarsaari ostavat enemmän palveluita kuin tuottavat niitä omalla henkilökunnallaan. Eniten ostopalveluihin turvautuvat Evijärvi ja Kruunupyy. 11

93 11, KV :00 / :s bilaga: Liite 11 A/kv Ostopalveluita voidaan ostaa myös yksityisiltä palveluntuottajilta. Tämä tukee yksityistä palveluntarjontaa ja voi monipuolistaa alueellista yritystoimintaa. Kun kuntien peruspalveluita siirretään yksityiselle, on kuitenkin varmistuttava siitä, että kunta ei ulkoista monopolille. Kunnallisvero ja sen elementit Kuntien kunnallisveroprosenttien tasossa on merkittävää vaihtelua. Kaikkien tarkasteltavien kuntien veroprosentit olivat 2013 maan verotettavalla tulolla painotetun keskitason yläpuolella. Evijärvi, Pietarsaari, Pedersöre ja Uusikaarlepyy täyttivät veroprosentin perusteella asetetun kriisikuntakriteerin. Näissä kunnissa veroprosentit ovat myös kasvaneet varsin nopeasti, nopeimmin tarkastelujaksolla Pietarsaaressa (2,75). Kruunupyy on pitänyt tarkastelujoukosta ainoana kuntana tuloveroprosentin vuoden 2004 tasolla. Samalla sen suhteellinen asema on muuttunut joukon eniten verottavasta kevyimmin verottavaksi. Kuntien veroprosentin tuottoon vaikuttaa lisäksi kaksi tekijää: asukaskohtaisen verotettavan tulon suuruus ja veroprosentin teho, jota voidaan mitata efektiivisellä veroprosentilla. Tarkasteltavien kuntien verotettavassa tulossa on suurta hajontaa. Suurin verotettava tulo asukasta kohden oli Pietarsaaressa, jonka verotettava tulo /as oli 2013 maan 70 suurimman joukossa. Tässä kuntajoukossa pienin verotettava tulo oli Evijärvellä, jonka arvo jäi myös maan 70 heikoimman joukkoon. Paras veroprosentin teho, jota mitataan varsinaisen tuloveroprosentin ja efektiivisen veroasteen suhteella, oli Pietarsaaressa, heikoin Evijärvellä. Valtionosuus Valtionosuudet edustavat yleensä suurta osaa kuntien tuloista. Osuus on yleensä suuri ja valtionosuudesta päättää yksin valtio, tämän vuoksi suurta valtionosuutta esimerkiksi verotuloihin verrattuna voidaan pitää isona finanssiriskinä: sekä tulorakenneriskinä että vastapuoliriskinä. Eniten valtionosuutta saavat Evijärvi, Kruunupyy, Luoto ja Pedersöre; pienin riski on Pietarsaaressa. Evijärvellä valtionosuus edustaa lähes 25,3 veroprosenttiyksikön tuottoa, Pietarsaaressa noin 12. Tarkasteltavista kunnista Pietarsaari maksaa nykyjärjestelmässä verotulon tasausta, muut saavat. Uuden valtionosuusjärjestelmän myötä myös Pietarsaari saa verotulon tasausta. Kiinteistövero Kiinteistöveron merkitys on kasvanut jatkuvasti kuntien verotuloissa. Kiinteistöveroa ei pääse karkuun. Koska kiinteistöveroeriä on useita, laskettiin tässä esityksessä kuntien etäisyys maan korkeimpiin kiinteistöveroprosentteihin ja sitä kautta tuloihin: mitä suurempi erotus on, sitä enemmän kiinteistöveroissa olisi vielä varaa. Tämä vara kiinteistöveroissa suhteutettiin tuloveroprosenttiyksiköiksi. Uudessakaarlepyyssä maksimi kiinteistöveroilla saataisiin kerättyä lähes veroprosenttiyksikköä vastaava määrä. Pienin korotusvara oli Pedersöressä ja Evijärvellä Yhteisövero ja tonttikauppa Yhteisöveron suuri määrä kuvaa kunnassa veropohjan monipuolisuuden lisäksi vahvaa yritteliäisyyttä ja kunnan oman rahoituksen vahvuutta. Varsinkin kasvukunnissa tonttikaupan merkitys tuloissa on olennainen ja tarvittava osa rahoitusta. Uudenkaarlepyyn yhteisövero edusti vuonna 2013 jopa 2,8 veroprosenttiyksikön tuottoa, myös Evijärvi ja Kruunupyy keräsivät yhteisöverolla lähes kahden veroprosenttiyksikön tuoton. Pienin yhteisöveron tuotto oli Luodossa. Evijärvellä tonttikaupalla oli suuri merkitys, vuosina tämä vastasi keskimäärin yli yhden veroprosenttiyksikön tuottoa. 12

94 11, KV :00 / :s bilaga: Liite 11 A/kv Rahoitus Rahoitukseen kuuluvista investoinneista tarkastellaan vain bruttoinvestointien suuruutta asukasta kohden aikajaksossa sekä nettoinvestointien suhdetta poistoihin. Kunnan on investoitava ja sen olisi ollut investoitava. Muuten voidaan olettaa, että uusinvestoinnit ovat joiltain osin tekemättä ja käyttöomaisuuden korjausinvestoinnit on osin laiminlyöty. Jos nettoinvestointien suhde poistoihin on hyvin suuri, voidaan lisäksi olettaa, että kunnan tuloslaskelmassa on vaikuttanut liian pieni poistojen taso ja tulos olisi todellisuudessa nykyistä heikompi. Aiemmasta taulukosta selviää, että asukasluvultaan taantuvatkin kunnat ovat joutuneet investoimaan, mutta kasvukunnat ovat keskimäärin joutuneet investoimaan huomattavasti enemmän. Tarkasteltavista kunnista Pietarsaari on investoinut asukasta kohden eniten, Evijärvi vähiten. Toki investoinnit on voitu tehdä myös muihin kuin kunnan taseeseen. Samalla ajanjaksolla kaikkien tarkasteltavien kuntien paitsi Evijärven nettoinvestoinnit ovat olleet yli puolitoistakertaiset suhteessa poistoihin. Kasvut (nimellis) Tkate/ VOS Efektiivi Kiinteistöveroveroosuukauppa Yhteisö- Valtion- Tontti- Verotet- Toimintakate Veroprosentti nen Itsenä-isyys tava tulo Investoinnit Ikääntyminen Veroa Hlöstöm/ Ostopalvelu NINV per Brutto- investoin lisää poistot nit TKATE/ Vetut eur/as muutos Suuruus Kasvu suhde %:ia %:ia %Ia %:ia Suhde eur/as Suhde eur/as Muutos Taulukko 13 Tulospohjaiset mittarit tunnusluvuiksi laskettuina Tulospohjaisista mittareista ja rahoituksen mittareista tarkasteltuna vahvimmat kunnat näyttävät olevan Uusikaarlepyy ja Luoto, heikoimmat Evijärvi ja Kruunupyy. Talousvaikutus Evijärvi 1,68 7, ,00 2,00 65 % 0,39 1,79 25,33 1,21 0, , ,20 Kruunupyy 1,21 1, ,50 0,00 67,8 % 0,64 1,77 19,46 0,21 0, , ,30 Luoto 1,43 1, ,50 2,00 71 % 0,52 0,41 18,25 0,46 0, , ,45 Pietarsaari 1,03 2, ,25 2,75 75 % 0,47 1,49 12,01 0,34 1, , ,35 Pedersören kunta1,16 1, ,50 2,00 70 % 0,32 1,58 18,06 0,61 0, , ,47 Uusikaarlepyy 0,82 1, ,00 1,50 69,5 % 0,81 2,82 16,09 0,12 0, , ,29 Uusi kunta 1,11 1, ,56 1,99 71 % 0,51 1,65 15,74 0,40 1, , ,36 13

95 11, KV :00 / :s bilaga: Liite 11 A/kv Taulukossa 14 tase ja tulospohjaiset luvut on painotettu ja laskettu yhteen. Tämän tarkastelun perusteella vahvin talous vaikuttaisi olevan Luodolla ja Uudellakaarlepyyllä, heikoimmat Evijärvellä ja Kruunupyyssä. Yhdenkään kunnan talous ei kuitenkaan ole sillä tasolla, että sen kanssa olisi merkittävää riskiä kuntaliitokseen ryhtymisessä: heikoimmankin kunnan talous on vähintään/lähes keskimääräisellä tasolla koko maassa. Painotettu Tasepohja Sij. Tulos ja muut Taulukko 14 Kuntakohtainen yhteenveto taseen, tuloksen ja rahoituksen näkökulmista Sij. Kaikki yhteensä Evijärvi 3,30 2 4,75 6 8,05 6 Kruunupyy 3,85 5 3,77 5 7,62 5 Luoto 3,09 1 2,98 2 6,07 1 Pietarsaari 3,93 6 3,23 3 7,16 4 Pedersören kunta 3,38 3 3,57 4 6,95 3 Uusikaarlepyy 3,45 4 2,64 1 6,09 2 Alla olevasta taulukosta selviää, kuinka hyvin tarkasteltavat kunnat sijaitsevat eräillä talouden mittareilla tarkasteltuna koko kuntajoukossa. Siksi heikko sijoitus tarkastelujoukossa ei automaattisesti tarkoita sitä, että talous olisi huono. Sijaluku/kaikki kunnat Evijärvi Kruunupyy Luoto Pietarsaari Pedersören Uusikaarlepyy kunta Nettolaina Veroprosentti Verotettava tulo VOS-riippuvaisuus Käyttöomaisuus Alijäämä Konsernivelka Tunnusluvun arvo Evijärvi Kruunupyy Luoto Pietarsaari Pedersören Uusikaarlepyy kunta Nettolaina %:ia 9,8 13,2 6,2 29,3 11,7 13,7 Veroprosentti 21,00 19,50 19,50 21,25 20,50 20,00 Verotettava tulo eur/as VOS %:ia 25,3 19,5 18,2 12,0 18,1 16,1 Käyttöomaisuus eur/as Alijäämä %:ia -5,0 2,3 15,4 0,7 6,6 10,4 Konsernivelka eur/as Taulukko 15 Kuntien taloustarkastelu eräiden tunnuslukujen absoluuttisten arvojen ja koko maan tasolle laskettujen sijoitusten perusteella Sij. 14

96 11, KV :00 / :s bilaga: Liite 11 A/kv Kuntien talous tulevaisuudessa kuntakohtainen paine Painelaskenta perustuu trendiin, jota oikaistaan niillä tekijöillä, joiden tiedetään muuttuvan. Painelaskenta ei ole ennuste tulevasta, se on kuvaus tulevaisuudesta, jos asioiden annetaan kehittyä kuten menneessä. Painelaskelmaan on huomioitu toimintakatteen ja verotettavan tulon kasvukertoimiksi tässä selvityksessä trendi , koska tällä ajanjaksolla kuntien toimintaympäristö on muuttunut nykyiselleen. Verotettavan tulon kasvuvauhti on monessa kunnassa hidastunut, mutta kunnat ovat myös sopeuttaneet toimintaansa. Verotuloissa huomioidaan Kuntaliiton veroennustekehikko. Valtionosuudet on määritetyt uuden järjestelmän mukaisiksi ja niiden muutos arvioidaan tarveperusteisesti. Korot arvioidaan vuoden 2014 lasketun kuntakohtaisen keskikoron perusteella. Poistojen taso perustuu kunnan omaan arvioon vuoteen 2017 saakka ja tästä eteenpäin poistojen taso muuttuu käyttöomaisuuden muutoksen perusteella. Poistoprosenttina käytetään 2017 poistojen suhdetta käyttöomaisuuteen. Investointitaso noudattaa aluksi kuntien omaa arviota, myöhemmin taso on määrätty menneeseen perustuvalle asukaskohtaiselle tasolle. Tämä taso on todennäköisesti liian pieni. Kunnat voivat tasapainottaa talouttaan menoleikkauksilla tai tuloja lisäämällä. Tässä selvityksessä menojen leikkaustarve on arvioitu toimintakatteen tasapainotustarpeena. Tulojen lisäystarvetta arvioidaan verotasapainolla, jossa tuloveroprosenttia korotetaan maksimissaan yhdellä veroprosenttiyksiköllä vuodessa. Tässä selvityksessä ei huomioida yhdistyvän kunnan mahdollisia yhdistymisestä seuraavia kustannussäästöjä eikä toisaalta investoinitarpeita. Aluksi veroprosentit jäädytetään vuoden 2014 tiedossa olevalle tasolle. Tämän jälkeen on laskettavissa, kuinka paljon käyttötalouden ja nettoinvestointien rahoittaminen edellyttää nettovelkaantumista, toiseksi voidaan arvioida, kuinka paljon kunnalla on sopeutumistarvetta, jos sopeutuminen otetaan vain toimintakatteesta. Verotasapainossa taloutta pyritään tasapainottamaan tuloveroprosentin korotuksilla. Veroprosenttia korotetaan maksimissaan yhdellä yksiköllä vuodessa. Tasapainottamistarve Tasapainottamistarve johtuu kolmesta suuresta kokonaisuudesta väestönkasvun ja ikääntymisen sekä palveluiden tarjonnan laadun ja laajuuden kasvun vauhdista, verotulojen tason kasvun hidastumisesta ja valtionosuusleikkauksista e/as 2020 Evijärvi -1,0-1,2-1,8-2,1-2,1-2,2-2,2-2,2-2,2-257 Kruunupyy -0,9-1,0-1,5-1,8-1,9-1,9-1,9-1,9-1,9-257 Luoto -0,9-1,1-1,6-1,9-1,9-2,0-2,0-2,0-2,0-257 Pietarsaari -0,7-0,9-1,3-1,5-1,6-1,6-1,6-1,6-1,6-257 Pedersöre -0,9-1,0-1,5-1,8-1,9-1,9-1,9-1,9-1,9-257 Uusikaarlepyy -0,8-1,0-1,5-1,7-1,8-1,8-1,8-1,8-1,8-257 Taulukko 16 Kuntakohtainen valtionosuusleikkaus veroprosenttiyksiköiksi laskettuina Edellisestä taulukosta selviää kuntakohtaisesti valtionosuuden leikkaus. Vaikka leikkaus on samansuuruinen euroa/asukas, kuntakohtaiset erot verotettavassa tulossa euroa/asukas johtavat siihen, että joidenkin kuntien tulopohja kärsii vähemmän kuin joidenkin toisten. Pelkästään valtionosuusleikkaukset heikentävät kuntien tuloja jopa yli 2,0 veroprosenttiyksikön määrää vastaavalla määrällä vuoden 2011 tasosta, kun tullaan vuoden 15

97 11, KV :00 / :s bilaga: Liite 11 A/kv tasoon. Tarkasteltavissa kunnissa suurimmat vaikutukset kohdistuvat Evijärvelle, pienimmät Pietarsaarelle. Keskim. nousu Keskim. nousu Erotus Taulukko 17 Kuntakohtainen verotettavan tulon alenema veroprosenttiyksiköiksi laskettuina Verotulon alikertymä yht. Veroprosenttiyksiköitä Edellisestä taulukosta käy selville verotettavan tulon kasvun muutos nopean kasvun aikana ja alkaneen hitaan kasvuin aikana. Vasemman puoleisiin sarakkeisiin on laskettu keskimääräinen vuotuinen verotettavan tulon kasvu ja erotus-sarakkeeseen lasketaan hitaan kasvun ja nopean kasvun erotus. Alenema on ollut noin 0,5 veroprosenttiyksikkö vastaava summa vuodessa. Uudenkaarlepyyn verotettava tulo ei ole muista poiketen heikentynyt Tarkastelussa on syytä huomata, että alenema on luonnollisesti suurempi jakson loppupäässä. Verotettava tulo on siis alentunut paljon, mutta tämä ei ole näkynyt riittävällä tavalla kuntien palvelurakenteissa. Kunnat ovat kuitenkin onnistuneet jonkin verran tasapainottamaan talouttaan hillitsemällä toimintakatteiden kasvuja. Kaikissa muissa tarkasteltavissa kunnissa paitsi Evijärvellä ja Kruunupyyssä toimintakatteiden kasvut ovat leikkautuneet keskimäärin matalimmiksi kuin pitkä sarjan ( ) keskiarvo. Taulukko 18 Toimintakatteiden nousut, jotka toteutuvat, jos kunnat eivät löydä hyväksyttyjä keinoja sopeuttaa toimintakatetta. Vuodessa Evijärvi 3,16 % 0,49 % -2,67 % ,9-0,6 Kruunupyy 5,19 % 1,77 % -3,41 % ,6-0,7 Luoto 8,08 % 4,15 % -3,93 % ,3-0,9 Pietarsaari 3,76 % 1,62 % -2,14 % ,4-0,5 Pedersören kunta 5,70 % 3,41 % -2,29 % ,6-0,5 Uusikaarlepyy 3,31 % 3,58 % 0,27 % ,0 0,0 Toimintakatteen muutos ilman tasapainotusta TP 2012 TP 2013 Tpe 2014 TA 2015 TASU 2016 TASU 2017 TE 2018 TE 2019 TE 2020 Evijärvi 9,28 % 1,56 % 4,76 % 4,68 % 4,68 % 4,68 % 4,68 % 4,68 % 4,68 % Kruunupyy 5,38 % 3,67 % 1,91 % 5,20 % 5,20 % 5,20 % 5,20 % 5,20 % 5,20 % Luoto 2,99 % 6,65 % 2,40 % 5,14 % 5,14 % 5,14 % 5,14 % 5,14 % 5,14 % Pedersören kunta 6,62 % -0,15 % 2,76 % 3,26 % 3,26 % 3,26 % 3,26 % 3,26 % 3,26 % Pietarsaari 6,36 % 5,03 % 1,58 % 3,97 % 3,97 % 3,97 % 3,97 % 3,97 % 3,97 % Uusikaarlepyy 7,29 % 3,84 % 6,32 % 4,00 % 4,00 % 4,00 % 4,00 % 4,00 % 4,00 % Jos oletetaan, että kaikkien kuntien vuosien toimintakatteiden nousuun kohdistuisi menneen ( ) kaltainen paine ja kunnat päättäisivät sopeuttaa taloutensa niin, että ne sopeutuisivat vuoden 2014 veroprosenteilla vuoteen 2020 mennessä sellaiselle tasolle, missä alijäämä saataisiin vuotuisesti pois, olisi kuntien yhteenlaskettu tasapainottamisen tarve yli 45 miljoonaa euroa. Tämä vastaisi noin kuuden veroprosenttiyksikön tuottoa, koska kunnat yhteenlaskettuna keräävät yhdellä veroprosenttiyksiköllä noin 7,6 miljoonaa euroa. Tästä valtionosuusleikkauksen osuus olisi siis noin 1,8 veroprosenttiyksikköä ja verotettavan tulon kasvun alenema jopa tätäkin suurempi. 16

98 11, KV :00 / :s bilaga: Liite 11 A/kv Sopeutustarve meur TASU 2015 TASU 2016 Yhteensä eur/as vero-% Evijärvi -1,4-1,4-2, ,55 Kruunupyy -5,1-5,0-10, ,31 Luoto -2,3-2,0-4, ,73 Pedersören kunta -2,1-2,1-4, ,81 Pietarsaari -8,8-8,8-17, ,61 Uusikaarlepyy -3,2-3,2-6, ,91 Yhdistelmä -22,8-22,4-45, ,01 Taulukko 19 Tasapainotustarve, jos toimintakatteiden nousuja ei saada sopeutettua Tämä johtaisi mekanistisesti yhdistettynä uuden kunnan tuloslaskelmaan ja rahoitustarvearvioon, joka selviää alla olevasta taulukosta. Jos kunnat sopeuttaisivat taloutensa viimeisten itsenäisyysvuosiensa aikana, uusi kunta saisi sovitun 6,5 miljoonaa euroa yhdistymisavustusta ja liitoksesta johtuva sopeutus olisi neutraali, uusi kunta selviäisi 20,25 kunnallisveroilla niin, että uuden kunnan nettolainakanta lähtisi laskuun. Nettolainan aleneman yhteydessä täytyy kuitenkin huomioida, että nettoinvestoinnit vuodesta 2017 eteenpäin perustuvat laskennalliseen pitkän aikasarjan /as-arvioon, jonka ansiosta ne saattavat olla liian matalat. Yhdistelmä TP 2012 TP 2013 Tpe 2014 TA 2015 TASU 2016 TASU 2017 TE 2018 TE 2019 TE 2020 Asukasluku Verotettava tulo Muutos-% 4,19 % 1,61 % 0,43 % 3,12 % 3,54 % 2,37 % 2,37 % 2,37 % Veroprosentti 19,92 20,56 20,64 20,64 20,63 20,25 20,25 20,25 20,25 Toimintakate Muutos 3,55 % 2,78 % -3,78 % -3,96 % 4,11 % 4,48 % 4,47 % 4,45 % Sopeutus Verotulot Valtionosuudet josta yhdistymisavustus Rahoitustuotot ja -kulut Vuosikate Poistot Ylijäämä/alijäämä Kumulatiivinen ylij/alij Kumulatiivinen ylij/alij./as Nettoinvestoinnit Lainakanta 1000 eur Nettolaina 1000 eur Nettolaina eur/as Nettolaina veroprosenttia 17,96 18,30 19,43 20,30 18,32 16,19 14,81 14,17 14,49 Taulukko 20 Uuden kunnan talouden olennaiset erät, jos kunnat pystyisivät yksittäin sopeuttamaan toimintojaan noin 45 miljoonaa euroa ja veroprosentti säilyisi 2014 keskimääräisenä. (TAE talousarvion toteutumisennuste) Kumulatiivinen ali/ylijäämä /as TP 2012 TP 2013 Tpe 2014 TA 2015 TASU 2016 TASU 2017 TE 2018 TE 2019 TE 2020 Evijärvi Kruunupyy Luoto Pedersören kunta Pietarsaari Uusikaarlepyy Yhdistelmä Taulukko 21 Kumulatiivinen ali/ylijäämä /as, kun tehty menosopeutus 17

99 11, KV :00 / :s bilaga: Liite 11 A/kv Tasapainotustarve muutettuna toimintakatteen kasvuksi tarkoittaisi sitä, että kunnat pystyvät rajaamaan toimintakatteiden kasvun tietylle tasolle. Tasapaino-% Evijärvi 1,85 % Kruunupyy 0,55 % Luoto 2,21 % Pedersören kunta 2,40 % Pietarsaari 1,22 % Uusikaarlepyy 1,57 % Yhdistelmä 1,55 % Taulukko 22 Toimintakatteen kasvun raja Taulukossa 22 näkyvillä toimintakatteen kasvuilla saavutetaan lähes sama lopputulema kuin 45 miljoonan tasapainotuksella. Toimintakatteen rajaus on laskettu siten, että toimintakate on vuonna 2020 määritetty kunnissa samaksi kuin taulukon 19 mukaisilla tasapainotuksilla. Vuoden 2014 kuntien tilinpäätösennusteen mukaista toimintakatetta on suhteutettu vuoden 2020 laskennalliseen toimintakatteeseen ja saatu siten määritetty vuotuinen kasvu. Kasvukertoimista voidaan havaita, että toimintakatteen kasvuvara on hyvin niukka. Tasapainottaminen verotuksella Tasapainoon päästäisiin myös verotasapainolla. Silloin toimintakate kasvaisi, kuten se kasvaisi ilman sopeutustoimia. Vuotuinen alijäämä pyrittäisiin poistamaan nostamalla tuloveroprosenttia maksimissaan prosenttiyksiköllä vuodessa. Kuntakohtainen veropaine selviää alla olevasta taulukosta. Veroprosentti TP 2012 TP 2013 TPE 2014 TASU 2015 TASU 2016 TASU 2017 TE 2018 TE 2019 TE 2020 Evijärvi 21,00 21,00 21,50 22,50 23,50 Paine vuoteen 2020 yli 25 Kruunupyy 19,50 19,50 20,00 21,00 22,00 Paine vuoteen 2020 yli 25 Luoto 19,50 19,50 19,50 20,50 21,50 Paine vuoteen 2020 yli 25 Pedersören kunta 19,50 20,50 20,50 21,50 22,25 Paine vuoteen 2020 alle 24 Pietarsaari 20,25 21,25 21,25 22,25 23,25 Paine vuoteen 2020 yli 25 Uusikaarlepyy 19,75 20,00 20,00 21,00 22,00 Paine vuoteen 2020 yli 25 Yhdistelmä 19,92 20,56 20,64 21,64 22,59 23,59 24,34 25,34 26,34 Taulukko 23 Verotasapaino, jolla saataisiin poistettua kuntakohtaiset vuotuiset alijäämät.(tae talousarvion toteutumisennuste) Kumulatiivinen ali/ylijäämä /as TP 2012 TP 2013 TA 2014 TASU 2015 TASU 2016 TASU 2017 TE 2018 TE 2019 TE 2020 Evijärvi Kruunupyy Luoto Pedersören kunta Pietarsaari Uusikaarlepyy Yhdistelmä Taulukko 24 Kumulatiivinen ali/ylijäämä /as, kun tehty verosopeutus (TAE talousarvion toteutumisennuste) Edellinen veroprosenttitaso johtaisi uuden kunnan tuloslaskelmaan ja rahoitustarvearvioon, joka selviää alla olevasta taulukosta. Uuden kunnan veroprosentti kasvaisi siis vuoden 2017 lähtötasosta, joka olisi 23,59 ja päätyisi valtuustokauden loppuun hieman yli 26 prosenttiyksikköön. Tämä ei johtaisi aivan yhtä hyvään tilanteeseen kuin raju sopeutus, mikä selviää nettolainan määrässä verotasapainolla nettolainan määrä ei alenisi. Sopeuttaminen palvelurakenteesta on aina tehokkaampaa kuin pelkkä tulojen lisäys, sopeuttamaton 18

100 11, KV :00 / :s bilaga: Liite 11 A/kv palvelurakenne kasvaa absoluuttisesti enemmän kuin sopeutettu, vaikka prosentit olisivat samat. Verosopeutuksessa kasvaa vain veroprosentti, ei tulopohja. Yhdistelmä TP 2012 TP 2013 Tpe 2014 TA 2015 TASU 2016 TASU 2017 TE 2018 TE 2019 TE 2020 Asukasluku Verotettava tulo Muutos-% 4,19 % 1,61 % 0,43 % 3,12 % 3,54 % 2,37 % 2,37 % 2,37 % Veroprosentti 19,92 20,56 20,64 21,64 22,59 23,59 24,34 25,34 26,34 Toimintakate Muutos 3,55 % 2,78 % 4,14 % 4,14 % 4,15 % 4,46 % 4,45 % 4,44 % Verotulot Valtionosuudet josta yhdistymisavustus Rahoitustuotot ja -kulut Vuosikate Poistot Ylijäämä/alijäämä Kumulatiivinen ylij/alij Kumulatiivinen ylij/alij./as Nettoinvestoinnit Lainakanta 1000 eur Nettolaina 1000 eur Nettolaina eur/as Nettolaina veroprosenttia 17,96 18,30 19,43 22,29 24,18 24,50 24,96 25,26 25,64 Taulukko 25 Uuden kunnan talouden olennaiset erät, jos kunnat sopeuttaisivat talouttaan veroprosenteilla. Pelkkä velkasopeutus johtaisi tilanteeseen, jossa lähes kaikkien kuntien velkataso nousee kestämättömälle tasolle. Nettolaina vero-% TP 2012 TP 2013 Tpe 2014 TA 2015 TASU 2016 TASU 2017 TE 2018 TE 2019 TE 2020 Evijärvi 6,9 9,1-0,2 5,2 10,0 15,7 22,0 29,4 38,5 Kruunupyy 9,7 13,2 16,0 22,2 29,5 37,1 46,1 56,7 68,7 Luoto 4,9 5,3 10,5 13,7 17,7 25,0 29,1 35,4 41,4 Pedersören kunta 10,1 10,4 10,2 13,3 15,9 17,5 19,3 21,7 24,5 Pietarsaari 29,9 28,8 30,3 34,2 37,4 40,8 45,3 50,4 56,3 Uusikaarlepyy 11,6 13,0 14,4 17,4 21,7 26,7 32,1 38,2 45,2 Yhdistelmä 18,0 18,3 19,4 23,3 27,1 30,4 34,5 39,5 45,5 Taulukko 26 Kuntien nettolaina vero-% velkasopeutus 19

101 11, KV :00 / :s bilaga: Liite 11 A/kv Johtopäätökset Vuosien 2017 ja 2025 tilanne, jos kunnat jatkavat erillisinä (realistinen kasvu) Alueen erityispiirteenä on asukasluvun kasvu, nuori mediaani-ikä ja kuntien välillä merkittävä hajonta ikääntymisen suhteen. Koko alueella yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa kuitenkin hyvin paljon 2020-luvun alusta alkaen, joten on helposti pääteltävissä, että eläkkeelle jääminen on juuri nyt nopeaa: tämä heikentää jo nyt 2020-luvulla voimakkaasti ikääntyvien kuntien verotettavan tulon kasvua. Ikääntymisen vaihteluväli kuntakohtaisesti vastaa 0,20 0,48 veroprosenttiyksikköä vuodessa. Nopeimman ikääntymisen aikaan vuotuinen paine veroprosenttiyksikköön vastaa 0,30 0,61 veroprosenttiyksikköä. Alueen kuntien yhteenlaskettu palvelurakenne on koko valtakunnan keskitasolla. Myös palvelurakenteen kustannuksissa on kuntien välillä merkittäviä eroja. Neljän kunnan asukaskohtaiset nettomenot olivat 200:n edullisimman joukossa, yhden jopa neljänkymmenen edullisimman joukossa. Tästä voidaan päätellä, että alueellinen palvelurakenne ei vaikuta optimaaliselta ja siinä on kokonaisuutena tarkastellen vielä tehtävää. Suuri osa tarkasteltavista kunnista on ollut taloudellisesti melko vahvoja vielä vuonna Tämä siitä huolimatta, että 2009 alkanut heikko taloudellinen kehitys on iskenyt joihinkin kuntiin poikkeuksellisen lujasti. Luodon ja Uudenkaarlepyyn tase ja tuloksentekokyky ja talouden sopeutumismahdollisuus tuloissa oli vahvin vielä Kunnat ovat toimineet melko tarkasti varsinaisen toimialansa sisällä, tämän vuoksi niissä ei ole mainittavia takaus-, sijoitus-tai antolainasaamisriskejä; niissä on lisäksi järkevät suojaukset. Lainakantaa suojaavat myös yleisesti käytetyt kuntatodistukset, joissa on lyhyt juoksuaika. Alla olevaan taulukkoon on koottu uuden kunnan konsernitase suhteessa muihin suuriin kuntiin. Konsernitase on pienin euroa/asukas, mutta konsernilainakin olisi toiseksi pienin. Sama pätee konsernin rahoitusomaisuuteen, joka on ainoastaan Oulussa pienempi. Uusi kunta olisi muihin verrattuna vähävelkainen, mutta omistuksiltaankin kevyempi. Yhdistelmä Tampere Espoo Vantaa Turku Oulu Helsinki Maan ka Konsernitaseen loppusumma Konsernitase /as Oma pääoma Oma pääoma /as Vieras pääoma Lainakanta /as Kaupungin oma lainakanta /as Rahoitusomaisuus Rahoitusomaisuus /as Rahoitusomaisuus /as kunta Itsenäisinä kuntina jatkaessaan kuntien on sopeutettava toimintaansa toisaalta pystyäkseen turvaamaan kasvu, toisaalta voidakseen turvata erityisesti ikääntyvien ihmisten vaatimat palvelut. Taloudelliseen ahdinkoon ajautuminen johtuu tulojen kasvun hitaudesta suhteessa menojen kasvuun. Suurimmat yksittäiset tulon alennukset johtuvat valtionosuusleikkauksista (valtionosuusleikkaukset, 257 euroa/asukas, tarkoittaa kuntakohtaisesti 1,6 2,2 veroprosenttiyksikköä vastaavaa määrää vuosien välillä) sekä verotettavan tulon alenemasta ja hitaasta kasvusta (tulon alennuksen vaihteluväli noin 0-0,9 veroprosenttiyksikköä vuodessa). Valtionosuusuudistus vaikuttaa myös alueen kuntiin: kolme alueen kunnista menettävää uudistuksen ansiosta valtionosuuksia - Luoto hyvinkin paljon. Evijärvi taas hyötyy erittäin merkittävästi uudistuksesta. Yhteenvetona voidaan todeta, että kuntien menojen kasvun on hidastuttava. 20

102 11, KV :00 / :s bilaga: Liite 11 A/kv Kuntien on jatkuvasti turvattava myös tarpeellinen infrastruktuuri. Rakentamisen rahoitukseen ei riittäne veroprosentin nostolla saavutettava lisärahoitus, vaan kuntien on (netto)velkaannuttava ja/tai myytävä likvidiä omaisuuttaan. Kuntien talouden kehitys on arvioitu painelaskennalla, missä menetelmänä käytetään sopeutettua trendiä. Laskenta osoittaa, että kuntakohtainen sopeutustarve vaihtelee 370 eur/as 1500 eur/asukas jos sopeuttaminen toteutetaan vuosien aikana ja sopeutus johtaa positiivisiin kuntakohtaisiin tuloksiin vuosikymmenen lopulla. Tällä tarkoitetaan sitä, että tasapainotus on tehty periaatteella, jonka mukaan kunnan talous olisi ylijäämäinen vielä Tämä tarkoittaa vastaavasti 2,8 11,3 veroprosenttiyksikön korotusta. Jos kunnat sopeuttavat toimintansa sopeuttamistarpeen mukaisesti, toimintaan ei jää enää paljon sopeuttamisen mahdollisuutta ainakaan yksin, varsinkin kun joidenkin kuntien palvelurakenteet ylipäätään ovat jo nyt melko ohuet. Jäljelle jää käytännössä enää sopeuttaminen veroilla. Sopeutustarve meur TASU 2015 TASU 2016 Yhteensä eur/as vero-% Evijärvi -1,4-1,4-2, ,55 Kruunupyy -5,1-5,0-10, ,31 Luoto -2,3-2,0-4, ,73 Pedersören kunta -2,1-2,1-4, ,81 Pietarsaari -8,8-8,8-17, ,61 Uusikaarlepyy -3,2-3,2-6, ,91 Yhdistelmä -22,8-22,4-45, ,01 Yllä olevassa taulukossa on kuvattuna kuntakohtainen sopeuttamistarve, jos veroprosentit vakioidaan vuoden 2014 tasolle. Kaikki kunnat on tasapainotettu samoilla periaatteilla historiaan perustuvien toimintakatteen kasvukertoimien avulla. Kaikkien kuntien olisi kuitenkin laadittava mahdollisimman pian valtuuston hyväksymä ohjelma, johon kunnat sitoutuisivat. Tämä olisi ensimmäinen askel myös yhteisen kunnan sopeutuneeseen alkuun ja mahdollinen liitoksesta johtuva henkilöstörakenteen sementoituminen ei vaikeuttaisi uuden kunnan alkua. Eläköitymisen yms. varaan jäisivät erityisesti eri esimiestasojen purkamiset liitoksen toteuduttua. Alla olevassa taulukossa ja sitä seuraavassa kuviossa on laskettu kuntakohtainen veroprosentti, jos kunnat sopeuttavat toimintaa vain veroprosentilla. Veroprosentti TP 2012 TP 2013 TPE 2014 TASU 2015 TASU 2016 TASU 2017 TE 2018 TE 2019 TE 2020 Evijärvi 21,00 21,00 21,50 22,50 23,50 Paine vuoteen 2020 yli 25 Kruunupyy 19,50 19,50 20,00 21,00 22,00 Paine vuoteen 2020 yli 25 Luoto 19,50 19,50 19,50 20,50 21,50 Paine vuoteen 2020 yli 25 Pedersören kunta 19,50 20,50 20,50 21,50 22,25 Paine vuoteen 2020 alle 24 Pietarsaari 20,25 21,25 21,25 22,25 23,25 Paine vuoteen 2020 yli 25 Uusikaarlepyy 19,75 20,00 20,00 21,00 22,00 Paine vuoteen 2020 yli 25 Yhdistelmä 19,92 20,56 20,64 21,64 22,59 23,59 24,34 25,34 26,34 Jos kunnat säilyvät itsenäisinä kuluvan vuosikymmenen loppuun, niiden veroprosentit kasvavat toimintoja sopeuttamatta hyvin merkittävästi ja osa niistä on hyvin velkaisia. 21

103 11, KV :00 / :s bilaga: Liite 11 A/kv Vuosien 2017 ja 2025 tilanne, jos kunnat yhdistyvät Jos kunnat solmivat liitoksen vuonna 2017, ne ovat toivottavasti sopeuttaneet toimintaansa jo ennen liitoksen toteuttamista liitossopimukseen kirjoitetuilla tavoilla. Sopeutustyö on kuitenkin kesken ja palvelurakenne joiltakin osiltaan uudistamatta, koska sopimuksessa on sovittu, että palvelurakenne uudistetaan lopullisesti liitoksen toteutumisen jälkeen. Liitoksen seurauksena valtionosuudet eivät todennäköisesti vähene. Myös tiedossa oleva valtionosuusuudistus ei olennaisesti vaikuta kuntien talouteen. Kunnat saisivat 6,5 miljoonaa euroa yhdistymisavustusta, mikä maksettaisiin kolmena vuonna peräkkäin. Avustuksen merkitys kokonaisuudessa on hyvin pieni ja kuluu todennäköisesti fuusion järjestelyihin. Liitoksen toteuduttua aletaan sopeuttaa palvelurakennetta ja erityisesti alemman, keski- ja ylemmän johdon työntekijöitä ja keskittämällä erityisesti hallintoa saadaan tehostettua toimintoja. Samalla saadaan hallintorakennuksia realisoitua joko rakennuksina tai niiden tontteina. Tuotantorakennuksia jouduttaneen jossain määrin rakentamaan uudestaan, minkä vuoksi uusi kaupunki aluksi velkaantuu. Näitä mahdollisia kustannushyötyjä ja toisaalta lisäinvestointitarpeita ei tässä selvityksessä ole huomioitu. Liitoshetkellä taloudellisesti vahvimmat kaupungit pystyisivät kantamaan ja turvaamaan liitoshetkellä heikoimpien kuntien kuntalaisten palvelut järkevillä veroprosenteilla. Näille kunnille liitos olisi hyvin positiivinen asia, koska ne saisivat turvatut palvelut huomattavasti itsenäisyysvaihtoehtoa edullisemmalla veroprosentilla. Matalimman veroprosentin kunnat joutuisivat aluksi maksamaan hieman itsenäisyysvaihtoehtoa korkeampaa veroprosenttia, mikä kuitenkin järkevän sopeutuksen ja toimintojen kehittymisen jälkeen alkaisi painua itsenäisyysvaihtoehdon alapuolella. Yhdistelmä TP 2012 TP 2013 Tpe 2014 TA 2015 TASU 2016 TASU 2017 TE 2018 TE 2019 TE 2020 Asukasluku Verotettava tulo Muutos-% 4,19 % 1,61 % 0,43 % 3,12 % 3,54 % 2,37 % 2,37 % 2,37 % Veroprosentti 19,92 20,56 20,64 20,64 20,63 20,25 20,25 20,25 20,25 Toimintakate Muutos 3,55 % 2,78 % -3,78 % -3,96 % 4,11 % 4,48 % 4,47 % 4,45 % Sopeutus Verotulot Valtionosuudet josta yhdistymisavustus Rahoitustuotot ja -kulut Vuosikate Poistot Ylijäämä/alijäämä Kumulatiivinen ylij/alij Kumulatiivinen ylij/alij./as Nettoinvestoinnit Lainakanta 1000 eur Nettolaina 1000 eur Nettolaina eur/as Nettolaina veroprosenttia 17,96 18,30 19,43 20,30 18,32 16,19 14,81 14,17 14,49 22

104 Pietarsaaren seudun kuntarakenneselvitys Evijärvi Luoto Kruunupyy Pedersöre Pietarsaari Uusikaarlepyy Kuntaselvitysraportit Työryhmä 1 Työryhmä 2 Työryhmä 3 Työryhmä 4 Työryhmä 5 Uusi kunta Talous-, hallinto- ja tukipalvelut MAL-yhteistyön loppuraportti Kuntarakenneselvitys kannanotto sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulmasta Sivistys- ja opetuspalvelut, varhaiskasvatus, kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-ajan palvelut

105

106 Työryhmä 1 Uusi kunta... 1 Uuden kunnan kuvaus... 1 Väestötiedot... 1 Asutusrakenne... 7 Elinkeinoelämä... 9 Kielellinen jakauma Uuden kunnan visio SWOT Strategiset linjaukset Toimielimet Kaksikielisyys Elinkeinopalvelut Omistajaohjaus ja kuntakonsernin johto Uusi kunta muodostuu Evijärven, Kruunupyyn, Luodon, Pedersören, Pietarsaaren ja Uudenkaarlepyyn kunnanosista. Uusi kunta on kaksikielinen kunta, jossa on n asukasta. Kunta kuuluu Pohjanmaan maakuntaan. Uusi kunta sijaitsee Suomen länsirannikolla ja sen maapinta-ala on km 2. Päärata Helsingistä kulkee kunnan läpi, rautatieasema on Pännäisissä ja pistoraide sitoo Pietarsaaren kunnanosan sataman ja teollisuuden päärataan. Kruunupyyn kunnanosassa sijaitsee Kokkola-Pietarsaaren lentokenttä, joka jaetaan huomattavasti suuremman alueen kanssa. Kunta rajoittuu pohjoisessa Kokkolaan, etelässä Vöyriin ja Kauhavaan ja idässä Kaustiseen, Veteliin ja Lappajärveen. Kunnan läpi kulkee valtatie 8 pohjois-eteläsuunnassa, valtatie 19 Tampereen-Helsingin suuntaan ja valtatie 13 Jyväskylän suuntaan. Kantatie 68 yhdistää Evijärven kunnanosan Pietarsaaren kunnanosaan (satamatie). Etäisyys pääkaupunkiin on tieverkkoa pitkin n. 475 km. Kunnalla on kasvava väestö. Vuonna 2040 kunnassa odotetaan olevan yli asukasta, väestömäärä lisääntyy siis n henkilöllä. Alueen väestömäärä lisääntyi 1980-luvulla ja kääntyi laskuun 1990-luvun taantuman jälkeen. Vuodesta 2003 alkaen 1

107 Työryhmä 1 väestömäärä on kuitenkin lisääntynyt ja Tilastokeskuksen mukaan sen odotetaan lisääntyvän tulevaisuudessakin. Seuraava kaavio osoittaa uuden kunnan väestömuutokset vuosina Vuosien muutokset esitetään Tilastokeskuksen ennusteen (2012) mukaan. Syntyvyysluku on suuri ja kunnassa on huomattavasti suurempi osuus alle 20-vuotiaita kuin maassamme keskimäärin. Vuonna 2013 syntyvyys oli tuhatta asukasta kohden 12,2, koko maassa se oli 10,7. Työikäisten osuus on uudessa kunnassa pienempi kuin koko maassa. Se johtuu lähinnä siitä, että lapsia on 3,1 prosenttiyksikköä enemmän, mutta myös siitä, että yli 65-vuotiaita asukkaita on 1,2 prosenttiyksikköä enemmän. Yllä olevasta kaaviosta näkyy lisäksi, että eri kunnanosien välillä on suuria eroja. Seuraavassa kuvataan uuden kunnan väestöpyramidia jaettuna viiden vuoden kohortteihin. Uusi kunta on merkitty sinisellä värillä, koko maan ollessa oranssinvärinen. 2

108 Työryhmä 1 Vuonna 2013 uuden kunnan väestöllinen huoltosuhde oli 66,9. Luku ilmoittaa, kuinka monta lasta ja vanhusta on sataa työikäistä kohden. Väestöllinen huoltosuhde on tulevaisuuden kansallinen haaste. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan ajat muuttuvat vaikeammiksi ja vuonna 2030 kansallisen luvun odotetaan olevan 71,2. Uuden kunnan tilanteen odotetaan olevan vieläkin vaikeampi, sillä huollettavia on 79,2 sataa työikäistä kohden. Yllä olevasta kaaviosta näkyy kunnanosien kehitys vuoteen 2040 saakka. 3

109 Työryhmä 1 Maantieteellisesti väestö jakautuu taajamiin ja jokilaaksojen varrelle. Väestömäärä on lisääntynyt eniten 20 km:n säteellä Pietarsaaren keskustasta, ja lisäyksestä vastaavat lähinnä lapsiperheet. Seuraavista kartoista näkyy selvästi, että lasten osuus on suuri Pietarsaaren ympärysalueilla, kun taas keskustassa on keskimäärin iäkkäämpää väestöä. Ikääntyneiden maantieteelliseen jakautumiseen vaikuttaa luonnollisesti vanhusten asumispalvelupaikkojen sijainti, mutta kartasta näkyy lisäksi, että Uudenkaarlepyyn, Pedersören, Evijärven ja Kruunupyyn kunnanosissa on haja-asutusta, jossa asuu enimmäkseen ikääntynyttä väestöä. 4

110 Työryhmä 1 5

111 Työryhmä 1 Väestönmuutosten maantieteellinen jakautuminen viimeisten viiden vuoden aikana. Uuden kunnan muuttoliikettä leimaa myönteinen kansainvälinen muuttoliike, nettomuuttoliikkeen ollessa negatiivinen Suomen rajojen sisäpuolella. Kasvava maahanmuutto on vaikuttanut myönteiseen nettomuuttoon kolmen viime vuoden aikana. 6

112 Työryhmä 1 Suomessa muuttoliikkeen suunta on kohti maan suurempia väestönkeskittymiä. Alla olevalla kartalla ilmenee, että tämä trendi on kasvanut huomattavasti vertailtaessa vuosia ja Esimerkiksi nettomuutto oli keskimäärin 47,2 vuodessa uuden kunnan alueelta Vaasaan, vastaavan luvun ollessa jopa 103,8 vuosina Vastaavia trendejä on huomattavissa myös muuttoliikkeessä Helsinkiin, Turkuun, Tampereelle ja Seinäjoelle. Uuden kunnan koko väestöstä 37 % asuu Pietarsaaren kunnanosassa. Toiseksi suurin kunnanosa on Pedersöre 21 %:n osuudellaan. Seuraavina ovat Uusikaarlepyy, Kruunupyy ja Luoto. Pienin kunnanosa on Evijärvi, jossa asuu 5 % väestöstä. Kunnan väestötiheys on 18,6 asukasta/km 2. Suomen väestötiheys on 17,9 asukasta/km 2. 7

113 Työryhmä 1 Taajamissa asuu yhteensä kolme neljäsosaa väestöstä. Kylissä asuu 14 % ja haja-asutusalueella 11 %. Yllä oleva kaavio osoittaa kunnanosien asutusrakenteen väliset erot. Pietarsaaressa ja Luodossa asuu taajamissa enemmän väestöä kuin kunnassa keskimäärin, kun taas muissa kunnanosissa on keskimääräistä enemmän kylä- ja haja-asutusta. Kyläasutus on ominaisinta Evijärven kunnanosalle. (Lähde SYKE, YKR/Hertta.) 8

114 Työryhmä 1 Uuden kunnan elinkeinoelämää leimaa monipuolinen valmistusteollisuus: yritysten työpaikoista 42,3 % on valmistusteollisuudessa. Kauppa työllistää 11,8 % ja peruselinkeinot 12,2 %. Peräti 42,3 % Suomen turkisnahanmyynnin arvosta tulee uudesta kunnasta (Profur 2014). Kaaviosta ilmenevät uuden kunnan työpaikat. Värillä merkityt pylväät osoittavat yritysten työntekijämäärät vuonna 2012 ja harmaat pylväät työpaikkojen kokonaismäärän vuonna Erityisen vahvoja aloja ovat veneteollisuus, turkistarhaus sekä elintarvike-, muovi-, metalli- ja selluloosateollisuus. Seuraava kaavio osoittaa valmistusteollisuuden työpaikkojen jakauman. 9

115 Työryhmä 1 Uudessa kunnassa on yli yritystä ja nämä työllistävät n henkilöä. Noin 84 %:lla yrityksistä on alle 4 työntekijää. Luoto ja Evijärvi ovat kunnanosia, joissa esiintyy eniten mikroyrityksiä, joissa vain joka kymmenessä toimipaikassa on yli neljä työntekijää. Vastaava luku on Pietarsaaressa yksi viidesosa. Yritysten toimipaikat ja henkilöstö jaettuina kunnanosien kesken. 10

116 Työryhmä 1 Huom: yllä olevaan taulukkoon eivät kuulu maatalousyritykset, joilla ei ole työntekijöitä, kokonaissumma vaihtelee sen vuoksi ensimmäiseen taulukkoon verrattuna. Väestöstä 71,3 % on ruotsinkielisiä, 24,5 % suomenkielisiä ja 4,2 % muita. Kunta on proaktiivinen, tehokas, hyvin hoidettu, ulospäin suuntautunut ja monikulttuurinen. Kunnassa onnistutaan ja voidaan hyvin. Työllisyys Työllisyysaste on selvästi maan keskiarvoa suurempi. Huoltosuhde on yli 100 %. Vuoden 2013 keskimääräinen työttömyysaste oli 6,2 % verrattuna 11,3 %:iin koko maan osalta (TEM, 2014). Alla olevassa kuviossa vertaillaan työttömyysastetta kunnanosien välillä. 11

117 Työryhmä 1 Työpaikat ovat keskittyneet taajamiin suuremmassa määrin kuin väestö. Suurin keskittymä on Pietarsaaressa. Jalostus- (teollisuus, rakentaminen, sähkö- ja vesihuolto) ja palvelualojen työpaikkoja koskevissa kartoissa on otettu tietojen toimittajan sääntöjen vuoksi huomioon vain ne työpaikat, joissa on yli 10 työntekijää. 12

118 Työryhmä 1 13

119 Työryhmä 1 Uuden kunnan työssäkäyntivirrat kulkevat Pietarsaaren ja Kokkolan välillä sekä Pedersören, Luodon ja Pietarsaaren kunnanosien välillä. Kokkolasta käy enemmän väkeä työssä Pietarsaaressa kuin Pietarsaaresta Kokkolassa. Kruunupyystä työssäkäyntivirrat kulkevat sekä Kokkolaan että Pietarsaareen. Työssäkäyntikartta koskee Pietarsaaren seutua eikä siinä ole otettu huomioon työssäkäyntiä Evijärven kunnanosasta etelään ja itään päin. Vahvuudet Kaksi kieltä Väestörakenne Sosiaalinen pääoma, aktiivinen yhdistystoiminta, yritteliäisyys Energiahuolto Hyvät liikenneyhteydet/helppopääsyisyys Turvallinen ja luonnonläheinen asuinympäristö Monipuolinen, kansainvälinen elinkeinoelämä Yrittäjyys ja vahvat klusterit 14

120 Työryhmä 1 Korkea työllisyysaste Luonnonarvot ja saaristo Hyvä harrastustarjonta Kuitu- ja verkkopalvelut Perusopetuksen koulurakenne Heikkoudet Keski- ja korkeakouluasteen koulutustaso on maamme keskiarvoa matalampi Kehittymätön joukkoliikenne Pulaa korkeasti koulutettujen työpaikoista Mahdollisuudet Saaristo ja luonto Elävä, avara maaseutu Yrittäjähenkisyys Kielitaito Vahvempi kansallinen edunvalvonta Monikulttuurisuus Globaalien verkostojen hyödyntäminen Yritysten valmius kansainvälistymiseen Uhat Väestömäärän väheneminen Ympäristön tuhoaminen Epäedulliset valtiolliset toimenpiteet Taloudelliset kriisit Yritystoiminnan lakkauttamiset ja siirrot Puutteellinen yhteenkuuluvuus Me-hengen puuttuminen Väestönkasvua kaikissa kunnanosissa Tehokas hallinto - kustannustehokas - laadukas Voimakas yhteenkuuluvuus - molempien kieliryhmien tarpeet huomioidaan palvelutuotannossa, häiriöherkättömällä käännöspalveluresursoinnilla - päätöksenteossa huomioidaan molempien kieliryhmien osallistuminen ja vaikuttaminen - kotouttaminen - yhteistoiminnalliset kehittämispyrkimykset Hyvien valtakunnallisten ja kansainvälisten liikenneyhteyksien turvaaminen 15

121 Työryhmä 1 - helppopääsyisyys turvataan ja sitä kehitetään Kuntalaisten mahdollisuus osallisuuteen ja vaikuttamiseen turvataan päätöksenteon läheisyydellä - aktiivista yhdistystoimintaa tuetaan ja kannustetaan - kansalaisaktiivisuutta kannustetaan, esim. kyselyjen ja hanketukien kautta Yritysten mahdollisuus osallisuuteen ja kaupungin päätösten arvioimiseen turvataan tekemällä yritysvaikuttavuusarvioita päätöksenteon yhteydessä sekä - yrittäjien ja yritysten aktiivista yhdistystoimintaa tuetaan ja kannustetaan - yritys- ja yrittäjäaktiivisuutta kannustetaan, esim. kyselyjen ja hanketukien kautta Palvelutarjonta turvataan kaikissa kunnanosissa - päivähoito - esikoulu - perusopetus, vuosikurssit perusterveydenhuollon vastaanotto - vanhushuoltopalvelut Kehitetään yhteiskunnallinen ilmapiiri, joka kannustaa aloitteenteon rikkauteen ja yrittäjyyteen Toisen ja kolmannen asteen koulutus- ja innovaatiojärjestelmän vahvistaminen ja kehittäminen. Vahva kulttuuritarjonta molemmilla kielillä vahvistaa kuntalaisten viihtyvyyttä ja yhteenkuuluvuutta. Maakunnan kattavin facilitointi maahanmuuttajien oman kulttuurin tuottamiseen ja esittämiseen parantaa kotouttamista ja vahvistaa kunnan asemaa kulttuurituotannollisesti mielenkiintoisena kuntana maakuntien välisessä kilpailussa. Vapaa-ajan toimintojen suuri tarjonta kaikilla osa-alueilla aktivoi asukkaita terveyttä edistäviin toimintoihin. Palvelut ovat asiakkaille suunnattuja ja ne tuotetaan kustannustehokkaasti ja laadukkaasti. Teknologian mahdollisuuksia hyödynnetään palvelutuotannossa, kustannustehokkuuden parantamisessa ja asukkaiden välisessä yhteistoiminnassa. Rakentamisen ja kaavoituksen periaatteet noudattavat Elämänlaatu asiakirjan linjauksia. Konsernin tase optimoidaan strategisesta näkökulmasta huomioiden ennen kaikkea taseen keventämisen tuomat mahdollisuudet verotukselliseen kilpailukykyyn saada kuntaan uusia kuntalaisia. Kunta luo edellytykset yrittäjyydelle hyvän ja kaukonäköisen kaavoituksen ja tonttipolitiikan kautta. 16

122 Työryhmä 1 Uuden kunnan peruslähtökohtana on, että kunta ei kilpaile vapailla markkinoilla yksityisten yritysten kanssa, kuitenkin huomioidaan uuden kunnan palvelustrategian linjaukset sekä mahdolliset markkinapuutetilanteet. Päätöksenteossa tarkistetaan päätöksen vaikutusta yrityksiin. Kunta arvostaa kolmannen sektorin työtä yhteiskunnallisesti aktivoivassa toiminnassaan sekä palveluntuottajana. 17

123 Työryhmä 1 - Esityslistat, pöytäkirjat ja liitteet molemmilla kielillä. - Henkilöstöllä oltava sellainen kielitaito, että asukkaita voidaan palvella näiden äidinkielellä - Kyltit Kehittämisyhtiö Concordian tehtävänä on toimia yhdistävänä voimana ja katalysaattorina uuden kunnan kehittämisessä. Yhtiön tehtävänä on löytää uusia mahdollisuuksia ja tarjota hyvä kasvualusta kehitykselle ja kasvulle. Yrityskehittäminen ja alueellinen kehittäminen ovat Concordian perustehtäviä. Toimintaan kuuluvat pääasiallisesti yritysneuvonta ja yrityskehittäminen sekä strategisesti tärkeiden kehittämisyksiköiden toteuttaminen uuden kunnan strategian tavoitteiden mukaan. Concordialla on tärkeä koordinoiva rooli yhtiön yhdistäessä toimijoita yhteisten kehittämistoimenpiteiden puitteissa. Yhtiö rakentaa aktiivisesti verkostoja ja foorumeita, jotta asiakkaisiin ja sidoshenkilöihin luodaan laaja kontaktipinta, ja näin ollen saavutetaan menestystä yhteistyön kautta. 18

124 Työryhmä 1 Kunta ja sen tytäryhtiöt muodostavat kuntakonsernin. Kunnan tytäryhtiöt ovat yhtiöitä, joissa kunnalla on määräysvalta kirjanpitolain 1. luvun 5 :n mukaan. 19

125 Työryhmä 1 Kunnanvaltuusto päättää kuntakonsernin toiminnasta ja taloudellisista tavoitteista, sekä konserniohjauksen periaatteista ja omistajapoliittisista linjauksista. Lisäksi valtuusto päättää kuntakonsernin sisäisestä tarkkailusta ja riskinkäsittelyn perusteista. Kunnanhallituksen tehtävänä on johtaa kuntakonsernia ja käyttää kunnan toimivaltaa konserniyhteisöissä, tytäryhtiöissä, osakkuusyhtiöissä ja muiden yhteisöjen omistajaohjauksessa. Hallitus valitsee kunnan edustajat niihin yhteisöihin, joissa kunta on jäsen tai omistaja. Uudelle kunnalle laaditaan omistajapoliittiset linjaukset, jotka sisältävät määräykset kunnan hankkimasta omaisuudesta sekä mihin tehtäviin hankintoihin kunta osallistuu omistajana tai sijoittajana. Samalla vahvistetaan omaisuuden tuottotavoitteet ja muut tavoitteet. 20

126

127

128

129

130

131

132

133

134

135

136

137

138

139

140

141

142

143

144

145

146

147

148

149

150 o o o o o o

151

152

153

154

155

156

157

158

159

160

161

162

163

164

165

166

167

168

169

170

171

172

173

174

175

176

177

178

179

180

181

182

183

184

185

186

187

188

189

190

191 Loppuraportti Kuntarakenneselvitys kannanotto sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulmasta. Työryhmä 4 Kuntaselvityksessä mukana olevat neljä kuntaa (Pietarsaari, Uusikaarlepyy, Luoto, Pedersöre) ovat yhteistyösopimukseen perustuen muodostaneet yhteisen sote alueen Pietarsaaren toimiessa isäntäkuntana vuoden 2010 alusta. Alueen väestöpohja on noin Evijärvi ostaa sote palveluja Kauhavan alueelta ja Kruunupyy käyttää Kokkolan tuottamia palveluja ns. isäntäkuntamallin mukaisesti. Mikäli kaikki kuusi edellä mainittua kuntaa yhdistyisi yhdeksi kunnaksi, kaksikielisen kunnan väestöpohja olisi noin Uuden kunnan ikärakenne olisi sekä lapsipainotteinen että vanhuspainotteinen verrattuna maan väestörakenteeseen (katso erillinen taustamateriaali). Maantieteellisesti kunta jakautuisi taajamiin ja keskustaan. Taulukossa 1 on verrattu Swot analyysia hyödyntäen kaksi vaihtoehtoista mallia. Malli 1 kuvaa uutta kuntaa ja malli 2 nykytilannetta, jossa yhteistyö Pietarsaaren sote alueen ja Kruunupyyn sekä Evijärven kanssa on tehostunut ja viimemainitut kunnat ostavat halutessaan palveluita. Taulukko 1. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen, Swot analyysi Vahvuudet Mahdollisuudet Heikkoudet Malli 1 Malli 2 Yksi kunta (Pietarsaari, Luoto, Pedersöre, Uusikaarlepyy, Kruunupyy, Evijärvi) ja sote Ei kuntarajoja eikä erillistä kuntakohtaista kuntalaskutusta Laajempi väestöpohja parempi turva palvelujen tuotannolle Hyvien käytäntöjen hyödyntäminen Erikoisosaamisen turvaaminen Lähipalvelujen tuottaminen alueella Yhteinen SOTE alue (Vaasa-Turku) Pitkällä aikavälillä hallintokustannusten laskeminen mahdollista Maanteiden ja luonnollisten yhteyksien hyödyntäminen taaja-alueiden palveluiden turvaamisessa (Evijärvi, Kruunupyy, Pedersöre) Päällekkäisten toimintojen purkamisen vaikeus/hitaus Organisaatioiden purkaminen/yhdistäminen ja palveluihin liittyvä harmonisointi hidas prosessi Kuntarakenne kuten tällä hetkellä, tehostettu yhteistyö Pietarsaaren sote alueen ja muiden kuntien välillä Pietarsaaren alue jatkaa nykyistä sote toimintaa, joka on vakiintunutta. Yhteistyötä voidaan tehostaa Kruunupyyn ja Evijärven kanssa. Kunnilla on mahdollisuus ostaa palveluja Pietarsaaren alueelta halutessaan Pietarsaaren sote alueen toiminta on vakiintunutta, mahdollisuus on panostaa tuotannon sisällölliseen ja rakenteelliseen kehittämiseen ja kustannusvaikuttavuuteen (Pietarsaaren sote kustannukset laskeneet alle maan keskiarvon) Väestöpohja on liian pieni kattavaan palvelutuotantoon Monta kansallisen tason SOTE aluetta (Oulu, Tampere, Turku)

192 Uhat Edelleen liian pieni väestöpohja Palvelujen turvaaminen äidinkielellä kaikissa palvelupisteissä Pätevän henkilökunnan saaminen Pietarsaaren sote alue puretaan kansallisen SOTE uudistuksen myötä Palvelujen turvaaminen äidinkielellä kaikissa palvelupisteissä Pätevän henkilökunnan saaminen Sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelut mallissa 1 - Erikoissairaanhoidon palvelut tuotetaan pääsääntöisesti Vaasan sairaalasta ja yliopistollisen sairaalan palvelut Turusta. Potilaiden valinnanvapaus mahdollistaa todennäköisesti palvelujen käytön Kokkolasta ja Seinäjoelta. Lausuntokierroksella olevan SOTE lain puitteissa palvelujen käyttö oman SOTE alueen ulkopuolella on epäselvää. - Perusterveydenhuollon, sosiaalityön ja vanhushuollon (perus/lähipalvelut) palvelut ovat todennäköisesti tuotettavissa omana palveluna. Toisaalta palvelujen tuottamisen osalta on tehostettava kustannusvaikuttavuutta, jotta kustannuskehitys saadaan hallintaan. Tämä tarkoittaa käytännössä palvelupisteiden yhdistämistä, moniammatillisen toiminnan ja palveluohjauksen tehostamista sekä panostamista kuntoutumista edistävään toimintaan kaikissa palveluissa ja kotona asumisen tukemista. o Pietarsaaressa on terveyskeskus (mm, neuvola, vastaanotot, sosiaalityön toimipisteet ja kotihoito) ja vuodeosasto sekä peruserikoissairaanhoito. Pedersöressä, Luodossa ja Evijärvellä on kussakin hyvinvointikeskuksia (neuvolatoimintaa, lääkärivastaanotto, sosiaalityön toimipiste ja kotihoito). Evijärven hyvinvointikeskus toimii keskitetysti suomenkielisenä hyvinvointikeskuksena. Uudessakaarlepyyssä on terveyskeskus (neuvola, vastaanotot, sosiaalityön toimipisteet ja kotihoito) vuodeosastoineen. Myös Kruunupyyn Teerijärvellä on terveyskeskus vuodeosastoineen. Teerijärven terveysosasto tuottaa palveluja Evijärven alueelle o Kaikkien nykyisten kuntien alueella tulee vähentää nykyisiä toimipisteitä - Vanhushuollon toimintamallilla on vaikutusta terveydenhuollon kustannuksiin. Kansallisten linjausten mukaisesti kotona asumisen tukeminen ja kuntoutumista edistävä toiminta muodostaa perustan kustannusvaikuttavalle toiminnalle. Taulukossa 2 on kuvattu miten laitoshoitomaisuudesta siirrytään kotihoitoa tukevaan hoitoon. o Taulukon mukaisesti nykyisissä kunnissa tulee lisätä kotihoitoa ja vähentää nykyisiä pitkäaikaishoitopaikkoja väestöpohjan ja rakenteen mukaisesti. o Pitkäaikaishoito säilyy kunnassa

193 Taulukko 2. Yli 75-vuotiaiden palveluiden %-osuudet Yli 75-vuotiaiden Sosiaali- ja terveysvirasto Kruunupyy Evijärvi palveluiden %-osuudet % Lkm % Lkm % Lkm % Lkm % Lkm % Lkm Väestönennuste >75-vuotiaita 9, hlö 9, hlö 10,8 721 hlö hlö 12,9 343 hlö hlö Tehostettu palveluasuminen 8,4 344 paik paik. 7,6 55 paik paik. 8,8 29 paik paik. Laitosasuminen 4,2 170 paik paik. 4,4 32 paik paik. 4,5 15 paik. 2 7 paik. Kotona asuvia hlö hlö hlö hlö 86,7 297 hlö hlö Omaishoidontuen saajia 3,7 151 hlö hlö 4,4 32 hlö 7 51 hlö 7,9 27 hlö 7 24 hlö Säännöllinen kotihoito hlö hlö 10,5 78 hlö hlö 14,9 49 hlö hlö - Palveluohjaus on keskitetty yhdeksi kokonaisuudeksi, joka vastaa keskitetysti omaishoidon tuen ja tukipalvelujen myöntämisestä kuten myös kotihoitoon ja pitkäaikaishoitoon ohjautumisesta. Palveluohjaus koskee sekä vanhus- että vammaispalveluja - Sosiaalityö toimii organisaationa keskitetysti mutta jakautuu alueella erillisten toimipisteiden mukaisesti tehden kotikäyntejä - Kaikkien palvelujen osalta toimintaa harmonisoidaan. Luodaan yhteiset kriteerit palveluiden käyttöön hyödyntäen olemassa olevia kriteerejä. - Ympäristöterveydenhuolto ei ole lausuntokierroksella olevan SOTE lain piirissä, joten Pietarsaaren sote alueen ympäristöterveydenhuoltoa koskevat käytännöt koskevat myös uutta mahdollista kuntaa. Liitteessä 1 on kuvattu nykyisen Pietarsaaren sote alueen organisaatiorakennemuutoksen vaikutusta kustannuskehitykseen. Laskelmat ovat viitteellisiä ja niihin ei sisälly Kruunupyyn ja Evijärven kustannuksia. Riippumatta kuntareformista ja mahdollisesta SOTE laista, on rakenneuudistus tehtävä, jotta kuntien vähenevät varat käytetään sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tuottamiseksi optimaalisesti. Mallin 2 lähtökohtana on se, että yhteistyötä Pietarsaaren nykyisen sote alueen ja Kruunupyyn sekä Evijärven kuntien kanssa tehostetaan. Vaasan alueen NHG:n tekemän SOTE selvitystyön mukaan yhtenä skenaariona on VSOTE malli. Jos kyseinen malli valitaan, tässä ehdotettua mallia 2 ei ole mahdollista toteuttaa. Väliraportti perustuu seuraaviin perustietoihin: - Maantieteellinen kartta - Nykyiset palvelupisteet ja tuotanto - Väestörakenne ja sairastavuus - Vanhushuollon rakennetta koskevat kansalliset suositukset

194

195

196

197

198

199

200

201

202

203 JAKOBSTAD / PIETARSAARI BILDNINGSNÄMNDEN, SIVISTYSLAUTAKUNTA Bildningsdirektör, sivistysjohtaja: Jan Levander DAGVÅRD, PÄIVÄHOITO Tom Enbacka FINSKA SEKTIONEN, SUOMENKIELINEN JAOSTO Juha Paasimäki SVENSKA SEKTIONEN, RUOTSINKIELINEN JAOSTO Jan Levander JUNGMANS DIREKTION Bertil Klingenberg KULTURSEKTIONEN, KULTUURIJAOSTO Guy Björklund ARBETARINSTITUTETS DIREKTION Mari-Louise Björndahl TYÖVÄENOPISTON JOHTOKUNTA Päivi Rosnell MUSIKINSTITUTETS DIREKTION, MUSIIKKIOPISTON JOHTOKUNTA Bo-Anders Sandström IDROTTSSEKTIONEN, LIIKUNTAJAOSTO Tove Jansson

204

205 NYKARLEBY STAD BILDNINGSVÄSENDET Organisationsschema ADMINISTRATION Ansvarig: direktör för bildningsväsendet Antal anställda: 5,5 Bokslut 2013: , Ospeciferad utbildning: SKOLVÄSENDET (svenskspråkiga) Ansvarig: direktör för bildningsväsendet Antal anställda: 116, bokslut 2013: Topeliusgymnasiet: , Elevvård: SKOLVÄSENDET (FINSKSPRÅKIGA) Ansvarig: skoldirektör Antalet anställda: 6 Bokslut 2013: DAGVÅRD Ansvarig: Dagvårdschef Antalet anställda: 106 Bokslut: 2013: KULTUR & FRITID Ansvarig: kultur- och fritidschef Antalet anställda: 6 Bokslut 2013: , varav Kuddnäs: BIBLIOTEK Ansvarig: bibliotekschef Antalet anställda: 7 Bokslut 2013: ARBETARINSTITUT Ansvarig: Rektor Antalet anställda: 2 Bokslut 2013:

206

207 LARSMO KOMMUN NÄMNDEN FÖR BARNOMSORG OCH BILDNING Budget 2013: 11.3 milj. euro 149,5 tjänster och befattningar BILDNINGSCHEF Carola Holm Palonen 0,8 bildningschef, 0,2 kultursekreterare sektorchef FRITIDSSEKRETERARE REKTORER 4 st i förskola och åk st i åk 7-9 BIBLIOTEKTSCHEF BARNOMSORGSCHEF Malin Källman 1,0 sektorchef 1 dagvårdsledare 60 % 3 föreståndare i barngrupp för förskolbarn och barn å 1-2 Öppen verksamhet

208

209 EVIJÄRVEN KUNTA SIVISTYSLAUTAKUNTA 9 jäsentä Tilinpäätös 2013: ,49 virkaa ja tointa Sivistystoimi Sivistystoimenjohtaja Toimistonhoitaja Päivähoito (ostopalveluna) Perusopetus, lukio Kirjasto Museo Liikunta Nuoriso Kansalaisopisto 1 rehtori 3 koulunjohtajaa kirjastonjohtaja Liikunnanohjaaja/ urheilualueiden hoitaja

210

211 KRONOBY KOMMUN BILDNINGSNÄMNDEN 9 medlemmar bokslut 2013: ,72 tjänster och befattningar SVENSKA SKOLSEKTIONEN 7 medlemmar FINSKA SKOLSEKTIONEN 5 medlemmar BILDNINGSKANSLIET BILDNINGSCHEF/ SEKTORCHEF DAGVÅRDSCHEF 10 REKTORER BIBLIOTEKSCHEF MI-REKTOR 0,1 AVDELNINGS- SEKRETERARE KANSLIST FRITIDSKORDINATOR Obs! skild nämnd o budget KANSLIST SPECIALBARNTRÄD- GÅRDSLÄRARE 4 DAGVÅRDSLEDARE 1 DAGHEMSFÖRESTÅNDARE

212

213 DAGVÅRDS- OCH UTBILDNINGSNÄMNDEN SVENSKA SEKTIONEN FINSKA SEKTIONEN DAGVÅRDS- OCH UTBILDNINGSAVDELNINGEN FÖRVALTNING Ansvarig: Utbildningsdirektör Antal anställda: 4,7 Bokslut 2013: ,58 UTBILDNINGSAVDELNINGEN (svenskspråkiga) Ansvarig: Utbildningsdirektör Antal anställda: 160,79 Bokslut 2013: ,12 UTBILDNINGSAVDELNINGEN (finskspråkiga) Ansvarig: Skoldirektör (10 %) Antal anställda: 7 Bokslut 2013: ,10 FÖRSKOLA/DAGVÅRD/ EFTERMIDDAGSVERKSAMHET Ansvarig: dagvårdschef Antal anställda: 146,68 Bokslut 2013: ,93 Pedersöre gymnasium Bokslut 2013: ,12 KULTURNÄMNDEN KULTURAVDELNINGEN FÖRVALTNING Ansvarig: Kulturchef Antal anställda: Bokslut 2013: BIBLIOTEK Ansvarig: Bibliotekschef Antal anställda: 7,33 Bokslut 2013: MEDBORGARINSTITUTET Ansvarig: Rektor Antal anställda: 4,5 Bokslut 2013: UNGDOMSARBETE Ansvarig: Ungdomssekreterare Antal anställda: 1 Bokslut 2013: KULTURARBETE Ansvarig: Kulturchef Antal anställda: 1 Bokslut 2013: IDROTTSNÄMNDEN Ansvarig: Idrottssekreterare Antal anställda: 1,8 Bokslut 2013:

214

215

216

217 ESI- JA PERUSOPETUKSEN TOTEUTUNEIDEN KUSTANNUSTEN JA RAHOITUKSEN LASKENNALLISTEN PERUSTEIDEN VERTAILU ESIOPETUS -PERUSOPETUS- Opetuksen järjestäjä vl 1-9 josta mamu Oppilas- Toteut. Rah. lask. Erotus Rah. Kokonais ero lisäop. yli 17v valm. määrä kust. peruste e/opp perus. euroa yhteensä e/opp e/opp osuus kust.% Kunta Evijärven kunta Jakobstads stad ,5 0 20, , Kronoby kommun , , Larsmo kommun Nykarleby stad 75,5 732, Pedersöre kommun 192, ,5 0, , Evijärven kunta 22,5 287,5 0 0,5 310, Jakobstads stad 204, ,5 2, , Kronoby kommun 86,5 716,5 0 4,5 807, Larsmo kommun 104,5 772,5 0 4,5 881, Nykarleby stad 68,5 723, Pedersöre kommun 190, , , Evijärven kunta 25,5 273,5 0 0,5 299, Jakobstads stad 220, , , Kronoby kommun 71,5 710, Larsmo kommun ,5 0 4, Nykarleby stad Pedersöre kommun 184, ,5 0 5, ,

218

219 TOTEUTUNEIDEN KUSTANNUSTEN JA VALTIONOSUUDEN LASKENNALLISTEN PERUSTEIDEN VERTAILU Koulutuksen järjestäjä Kunta 1) Yli Aineop. Laskenn. Toteut. Valt. osuuden Edell. YH:n Kokonaisero Opisk. 18 v. kurssien opisk. kust. lask. peruste erotus osuus euroa määrä aloit. määrä määrä e/opisk. e/opisk. kustann. % Evijärven kunta Jakobstads stad Kronoby kommun Nykarleby stad Pedersöre kommun Evijärven kunta Jakobstads stad Kronoby kommun Nykarleby stad Pedersöre kommun Evijärven kunta Jakobstads stad Kronoby kommun Nykarleby stad Pedersöre kommun

220

221

222

223

224

225

226

227

228

229

230

231

232

233

234

235

236

237

238

239

240

241

242

243

244

245

246

247

248

249

250

251

252

253 11, KV :00 / :s bilaga: Liite 11 C/kv YHDISTYMISSOPIMUS (luonnos) Sopimuksen tarkoitus Tämä sopimus on Kuntarakennelain 8 :n tarkoittama yhdistymissopimus. Sopimuksen osapuolina ovat Pietarsaaren ja Uudenkaarlepyyn kaupungit sekä Pedersören, Luodon, Kruunupyyn ja Evijärven kunnat. Liitoksessa perustetaan uusi kunta, johon kuuluvat Pietarsaaren ja Uudenkaarlepyyn kaupungit sekä Pedersören, Luodon, Kruunupyyn ja Evijärven kunnat. Yhdistyminen tulee voimaan Sopimus tulee voimaan, kun sopimuskunnat ovat sen hyväksyneet ja valtioneuvosto on tehnyt päätöksen kuntajaon muutoksesta. Sopimus sitoo sopijaosapuolia kuntajaon muutospäätöksestä lähtien sen voimaantuloon saakka ja sen jälkeen uutta kuntaa kolmen vuoden ajan. Yhdistymisen visio ja yleiset tavoitteet Strategiset linjaukset Väestönkasvua kaikissa kunnanosissa Tehokas hallinto - Kustannustehokas - Laadukas Voimakas yhteenkuuluvuus - Molempien kieliryhmien tarpeet huomioidaan palvelutuotannossa siten, että kääntäjäpalvelut resursoidaan niin, että palvelu toimii ilman häiriöitä - Päätöksenteossa huomioidaan molempien kieliryhmien osallistuminen ja vaikuttaminen - Kotouttaminen - Yhteistoiminnalliset kehittämispyrkimykset Hyvien valtakunnallisten ja kansainvälisten liikenneyhteyksien turvaaminen - Helppopääsyisyys turvataan ja sitä kehitetään Kuntalaisten mahdollisuus osallisuuteen ja vaikuttamiseen turvataan päätöksenteon läheisyydellä - Aktiivista yhdistystoimintaa tuetaan ja kannustetaan - Kansalaisaktiivisuutta kannustetaan, esim. kyselyjen ja hanketukien kautta Yritysten mahdollisuus osallisuuteen ja kunnan päätösten arviointiin turvataan tekemällä yritysvaikutusarviointeja päätöksenteon yhteydessä, sekä - tuetaan ja kannustetaan aktiivista yhdistystoimintaa yrittäjien ja yritysten parissa - kannustetaan yritys- ja yrittäjäaktiivisuutta, esim. kyselyjen ja hanketukien kautta

254 11, KV :00 / :s bilaga: Liite 11 C/kv Palvelutarjonta turvataan kaikissa kunnanosissa - Päivähoito - Esikoulu - Perusopetus, vuosikurssit Perusterveydenhuollon vastaanotto - Vanhushuoltopalvelut Kehitetään yhteiskunnallinen ilmapiiri, joka kannustaa aloitteenteon rikkauteen ja yrittäjyyteen Toisen ja kolmannen asteen koulutus- ja innovaatiojärjestelmän vahvistaminen ja kehittäminen pitkän tähtäimen panostuksilla. Vahva kulttuuritarjonta molemmilla kielillä vahvistaa kuntalaisten viihtyvyyttä ja yhteenkuuluvuutta. Maakunnan parhaat mahdollisuudet maahanmuuttajille heidän oman kulttuurinsa tuottamiseen ja esittämiseen edistää kotouttamista ja vahvistaa kunnan asemaa mielenkiintoisena kuntana kulttuurintuotannon puitteissa maakuntien välisessä kilpailussa. Vapaa-ajan toimintojen suuri tarjonta kaikilla osa-alueilla aktivoi asukkaita terveyttä edistäviin toimintoihin. Palvelut ovat asiakkaille suunnattuja ja ne tuotetaan kustannustehokkaasti ja laadukkaasti. Teknologian mahdollisuuksia hyödynnetään palvelutuotannossa, asukkaiden välisessä yhteistoiminnassa sekä kustannustehokkuuden parantamiseksi. Rakentamisen ja kaavoituksen periaatteet noudattavat Elämänlaatu asiakirjan linjauksia. Konsernin tase optimoidaan strategisesta näkökulmasta, huomioiden ensisijaisesti, että kevyempi tase mahdollistaa kilpailukykyisen verotuksen, joka houkuttelee kuntaan uusia asukkaita. Kunta luo edellytykset yrittäjyydelle hyvän ja kaukonäköisen kaavoituksen ja tonttipolitiikan kautta. Uuden kunnan peruslähtökohtana on, että kunta ei kilpaile vapailla markkinoilla yksityisten yritysten kanssa, kuitenkin huomioidaan uuden kunnan palvelustrategian linjaukset sekä mahdolliset markkinapuutetilanteet. Kunnan sisäisessä päätöksenteossa tarkistetaan päätöksen vaikutus yrityksiin. Kunta arvostaa kolmannen sektorin työtä yhteiskunnallisesti aktivoivassa toiminnassaan sekä palveluntuottajana.

255 11, KV :00 / :s bilaga: Liite 11 C/kv Uuden kunnan perustaminen Pietarsaaren ja Uudenkaarlepyyn kaupunkien sekä Pedersören, Luodon, Kruunupyyn ja Evijärven kuntien yhdistyminen toteutetaan siten, että kaikki kunnat lakkaavat ja uusi kunta perustetaan. Uusi kunta aloittaa toimintansa Lakkaavan kunnan oikeudet, luvat, omaisuus, velat ja velvoitteet siirtyvät kuntarakennelain 36 mukaisesti uudelle kunnalle. Uuden kunnan nimi ja vaakuna Uuden kunnan nimestä sovitaan erillisissä neuvotteluissa sopijapuolten välillä. Se ottaa käyttöön kaupunkinimityksen. Uuden kunnan vaakunasta sovitaan myöhemmin. Valtuusto Uudet kunnallisvaalit järjestetään lokakuussa 2016, jolloin valitaan 51 valtuutettua. Seuraavien kunnallisvaalien jälkeen päätetään uuden kunnan valtuuston koko, joka määräytyy kunnallisvaalien pohjalta nyt voimassa olevan kuntalain 10 mukaisesti (16 esityksessä uudeksi kuntalaiksi), eli 51 valtuutettua. Yhdistymishallitus Yhdistymishallitus vastaa kuntarakennelain 10 :n mukaisesta yhdistymissopimuksen toimeenpanosta ja huolehtii uuden kunnan toiminnan ja hallinnon järjestämisen valmistelusta siihen asti, kunnes uusi valtuusto on valinnut uuden kunnanhallituksen. Yhdistymishallituksesta on muutoin soveltuvin osin voimassa, mitä kunnanhallituksesta säädetään. Kaikki kunnat valitsevat uuteen kunnanhallitukseen kolme jäsentä ja kolme varajäsentä. Puheenjohtajaksi valitaan Pietarsaaren kaupunginhallituksen puheenjohtaja ja muut kunnat valitsevat kunnanhallitukselle varapuheenjohtajan. Yhdistymishallituksen toiminta käynnistyy välittömästi sen jälkeen kun kuntien valtuustot ovat tehneet yhdistymisesitystä koskevat päätöksensä ja nimenneet nykyiset hallitukset yhdistymishallitukseksi. Uuden kunnan rakentaminen Yhdistyvien kuntien tavoitteena on tällä kuntaliitoksella turvata asukkailleen kehittyvät ja hyvät peruspalvelut sekä luoda suotuisat kasvumahdollisuudet yritystoiminnalle ja kuntalaisten hyvinvoinnille.

256 11, KV :00 / :s bilaga: Liite 11 C/kv Yhteiset arvot ja kulttuuri vahvistavat yhteisöllisyyttä ja yhdessä tekemisen tahtoa rakentaa turvallista ja ihmisläheistä kasvuympäristöä. Palvelutoiminnan järjestämisen osalta todetaan erityisesti seuraavaa: Kunnan johto sijoittuu Pietarsaaren kaupungintalolle. Muiden hallinto- ja talouspalvelutoimintojen sekä muiden toimintojen sijoittuminen ratkaistaan sen mukaan mikä on tarkoituksenmukaisinta olemassa olevien tilojen tehokkaan käytön ja palveluiden kannalta, kuitenkin niin, että kussakin kaupunginosassa on henkilökuntaa vähintään 10 kpl. Vuosikursseilla 1-9 arvioidaan kouluverkostoa oppilasmäärän ja maantieteellisen etäisyyden perusteella Nykyiset lukiot jatkavat toimintaansa yksikköhintojen puitteissa edellyttäen, että oppilaita on riittävästi. Uuden kunnan talous Kunta kehittää talouttaan pitkäjänteisesti ja vastuullisesti. Uuden kunnan tuloveroprosentti pidetään tasolla, joka ei ylitä maamme keskitasoa. Uusi kunta saa valtion yhdistymisavustusta kolmen vuoden aikana yhteensä Yhdistymisavustus maksetaan kolmena vuotena siten, että ensimmäisenä vuotena maksetaan 40 %, eli , ja toisena sekä kolmantena vuotena 30 %, /vuosi. Yhdistymisavustus käytetään uuden kunnan elinvoimaa kehittäviin hankkeisiin seuraavasti: Kunnat sitoutuvat tekemään yhdessä ennen kuntien yhdistymistä kaikki sellaiset päätökset, joilla on suuria taloudellisia vaikutuksia, kuten investoinnit, henkilöstövalinnat, ostosopimukset yms. Luottamushenkilöorganisaatio Valtuuston jäsenmäärä määräytyy kuntalain 10 mukaan (16 ). Uudessa valtuustossa on puheenjohtaja ja kolme varapuheenjohtajaa. Hallituksen koko on 11 jäsentä. Hallitusta johtaa jäsenistä valitut puheenjohtaja ja kaksi varapuheenjohtajaa. Uuden kunnan luottamushenkilöorganisaatio:

257 11, KV :00 / :s bilaga: Liite 11 C/kv Nuorisoneuvosto Vanhusneuvosto Vammaisneuvosto Henkilöstöjaosto Valtuusto Kunnanhallitus Kaavoitus- ja kehittämisjaosto Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta Yhtiöt Säätiöt Kiinteistö Oy Energia Oy Satama Oy Tukipalvelu Oy Vähemmistökielen jaosto Sivistyslautakunta Ruotsinkielinen jaosto Suomenkielinen jaosto Sosiaali- ja terveyslautakunta Tekninen lautakunta Ympäristö- ja rakennuslautakunta Lähiympäristö- ja hyvinvointilautakunta Perusopetus Terveydenhuolto Kunnallistekniikka Rakennusvalvonta Urheilu Varhaiskasvatus Sosiaalihuolto Kiinteistöt Ympäristönsuojelu Kulttuuri Vanhushuolto Puistot ja yleiset alueet Museot Lääkinnällinen palvelu Työväenop. / kansal.op.... Kirjastot Paikallinen vaikuttaminen Viranhaltijaorganisaatio Uuden kunnan viranhaltijaorganisaatio on tarkennettu alla olevan kaavion mukaisesti: Kunnanjohtaja Hallintopäällikkö Sivistystoimen päällikkö Sosiaali- ja terveyspäällikkö Tekninen päällikkö Lähiympäristö- ja hyvinvointipäällikkö Kehittämispäällikkö Front office Koulutoimi Terveydenhuolto Kunnallistekniikka Viihtyvyys Kaavoitus Hallinto Varhaiskasvatus Sosiaalihuolto Kiinteistöt Urheilu Maaseudun kehittäminen Talous Vanhushuolto Puistot ja yleiset alueet Kulttuuri Rakennusvalvonta Hankinnat Lääkinnällinen palvelu Museot Ympäristönsuojelu Henkilöstöhallinto... Työväenop. / kansal.op. Kirjastot Kunnassa on kunnanjohtaja.

258 11, KV :00 / :s bilaga: Liite 11 C/kv Henkilöstön sijoittumissuunnitelma tehdään noin kuusi (6) kuukautta ennen yhdistymisen alkamisajankohtaa. Henkilöstöhallinto Yhdistyvien kuntien palveluksessa olevan henkilöstön asema määräytyy kuntarakennelain 29 :n mukaisesti. Kuntien vakinainen henkilöstö siirtyy perustettavan uuden kunnan palvelukseen kuntarakennelain edellyttämällä tavalla siten, että lakkaavien kuntien vakinaiset viranhaltijat ja toistaiseksi voimassa olevassa työsopimussuhteessa olevat työntekijät siirretään uuden kunnan vastaaviin virka- ja työsopimussuhteisiin heille soveltuviin tehtäviin. Ne palvelussuhteen ehdot, jotka siirrettävällä henkilöstöllä on ollut voimassa palvelussuhteessaan lakkaavaan työnantajaan siirtohetkellä, velvoittavat sitovina uutta kuntaa siten kuin kuntarakennelaissa on määrätty. Tämän sopimuksen ja liitteiden tulkinnassa sopimus on ensisijainen. Uuden kunnan järjestämisen aikataulu Alustava aikataulu on seuraava: mennessä allekirjoitetaan yhdistymissopimus yhdistymishallitus aloittaa toimintansa. Lokakuussa 2016 järjestetään ylimääräiset kunnallisvaalit. Kuntarakennelain 8 mukaan yhdistymissopimuksessa on sovittava yhdistyvien kuntien palvelujärjestelmien yhteensovittamisesta ja lähipalvelujen järjestämisen periaatteista. Paikka ja päivämäärä Pietarsaaren kaupunki Uudenkaarlepyyn kaupunki Luodon kunta Pedersören kunta Kruunupyyn kunta Evijärven kunta

259 12, KV :00 CFV: 106/2015 JAKOBSTADS TORGPARKERING AB - PIETARSAAREN TORIPYSÄKÖINTI OY Kh Ehdotus yhtiöjärjestykseksi: Liite 71 Ehdotus yhtiönmuodostamisesta, luonnos osakassopimuksesta ja powerpoint-esitys ovat nähtävissä kokouksessa. Kaupunginlakimies: Kim Mäenpää, perustettavan toripysäköintiyhtiön puolesta, on lähettänyt ehdotuksen osakeyhtiön Jakobstads Torgparkering Ab Pietarsaaren Toripysäköinti Oy muodostamisesta. Ehdotuksen mukaan yhtiöllä olisi neljä osakkeenomistajaa, joista kaupunki omistaisi yhden, jonka osuus yhtiöstä on 35 prosenttia. Osakepääoma olisi euroa jaettuna osakkeeseen 30 euron nimellisarvoon, jolloin kaupungin osuus osakepääomasta olisi euroa. Osakepääomaa ehdotetaan myöhemmässä vaiheessa korotettavaksi osakassopimuksessa vahvistettuun enimmäismäärään. Loput rakentamisesta rahoitettaisiin autopaikkojen myymisellä ja lainan ottamisella. Toripysäköinti rakennettaisiin kahdessa vaiheessa siten, että ensimmäisessä vaiheessa rakennettaisiin n. 200 paikkaa yhteensä 350 autopaikasta. Tässä vaiheessa ehdotetaan, että kaupunki ottaa kantaa siihen, meneekö kaupunki mukaan yhtiöön. Mikäli kaupungilla on 35 prosentin omistusosuus, yhtiöstä tulee kaupungin osakkuusyhtiö ja se sisältyy kaupunkikonserniin. Kaupungin edun mukaista on, että pysäköintilaitos rakennetaan palvelemaan kaupunkilaisia ja kaikkia kaupunkiin saapuvia autoilijoita, mutta kaupungilla ei ole omaa tarvetta pysäköintilaitoksesta eikä sen tule ottaa liian suurta taloudellista riskiä pysäköintilaitoksen rakentamisessa. Sen vuoksi 15 prosentin omistusosuus lienee tässä vaiheessa sopiva. Kaupungin osuus yhtiönmuodostamisen osakepääomasta olisi tällöin euroa. Talousarviovaroja ei ole varattu tätä tarkoitusta varten, joten summa otetaan kaupunginhallituksen investointimäärärahoista, jotka kaupunginvaltuuston on myönnettävä. Kaupunki ottaa myöhemmässä vaiheessa kantaa osakassopimukseen ja rakentamisen rahoittamiseen. Ehdotus Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus päättää: - osallistua Jakobstads Torgparkering Ab Pietarsaaren Toripysäköinti Oy:n muodostamiseen merkitsemällä osaketta euron arvosta ja - ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto myöntää euron investointimäärärahan tarkoitusta varten.

260 12, KV :00 CFV: 106/2015 Päätös Kaupunginhallitus: Eero Luomala ehdotti, että ehdotus hylätään. Kari Koskela kannatti Luomalan ehdotusta. Asiasta äänestettiin. Valmistelun ehdotusta kannatti kahdeksan henkilöä (Boström, Forsman, Sjölund, Lunabba, Holmgård, Hellén, Helsing ja Ittonen). Ehdotuksen hylkäystä kannatti kaksi henkilöä (Luomala ja Koskela). Kaupunginhallitus päätti äänin 8-2: - osallistua Jakobstads Torgparkering Ab Pietarsaaren Toripysäköinti Oy:n muodostamiseen merkitsemällä osaketta euron arvosta ja - ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto myöntää euron investointimäärärahan tarkoitusta varten. Merkittiin, että Tua Mäenpää poistui esteellisyyden vuoksi käsiteltäessä asiaa 71. Esteellisyyden syy: sukulaisuussuhde yhtiön omistajien kanssa. Kv Ehdotus yhtiöjärjestykseksi: Liite 12 Ehdotus Kaupunginhallitus ehdottaa: - ett kaupunginvaltuusto myöntää euron investointimäärärahan Jakobstads Torgparkering Pietarsaaren Toripysäköinti Oy:n osakkeen merkitsemistä varten euron arvosta.

261 12, KV :00 / :s bilaga: Liite 12/kv Yhtiöjärjestys 1 Yhtiön toiminimi on Jakobstads Torgparkering Ab Pietarsaaren Toripysäköinti Oy. 2 Yhtiön kotipaikka on Pietarsaari. 3 Yhtiön toimialana on suunnitella, rakentaa, omistaa ja harjoittaa pysäköintilaitostoimintaa, - tiloja, -tontteja sekä näihin kuuluvia liiketiloja ja muita tiloja. Yhtiö voi myös omistaa osakkeita ja osuuksia, jotka oikeuttavat pysäköintipaikkoihin, tai yhtiö voi olla osakas sellaisissa yhtiöissä, joiden toimintaan kuuluu moottoriajoneuvojen pysäköinti. Yhtiö voi myös harjoittaa toimialaansa liittyvää liiketoimintaa, kuten esim. polttoaineen myyntiä tai kioskitoimintaa. 4 Yhtiöllä on hallitus, johon kuuluu yhdestä (1) viiteen (5) varsinaista jäsentä ja ainakin yksi varajäsen, jos hallituksessa on vähemmän kuin kolme varsinaista jäsentä. Hallituksen jäsenten toimikausi jatkuu toistaiseksi. 5 Yhtiötä edustavat hallituksen lisäksi myös hallituksen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja, kumpikin yksin. Lisäksi hallitus voi antaa nimetylle henkilölle prokuran tai oikeuden edustaa yhtiötä. 6 Yhtiöllä on tilintarkastaja ja varatilintarkastaja. Jos varsinainen tilintarkastaja on Keskuskauppakamarin tai kauppakamarin hyväksymä tilintarkastusyhteisö, varatilintarkastajaa ei ole tarpeen valita. Tilintarkastajan toimikausi jatkuu toistaiseksi. 7 Kutsu yhtiökokoukseen on toimitettava osakkeenomistajille kirjallisesti heidän osakeluetteloihin merkittyihin osoitteisiin aikaisintaan kahta kuukautta ja viimeistään viikkoa ennen kokousta. 8 Varsinainen yhtiökokous pidetään vuosittain kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä hallituksen määräämänä päivänä. Varsinaisessa yhtiökokouksessa on päätettävä 1. tilinpäätöksen vahvistamisesta; 2. taseen osoittaman voiton käyttämisestä; 3. vastuuvapaudesta hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle; 4. tarpeen vaatiessa hallituksen jäsenten ja tilintarkastajien valitsemisesta. 9 Yhtiön tilikausi on kalenterivuosi.

262 13, KV :00 CFV: 244/2014 VALTUUTETTU MARITA SALMU YM. ALOITE: VIRKAMIESTEN OHJEISTUS KAU- PUNKILAISILLE VASTAAMISESTA Kv Aloite: Liite 28 Päätös Kaupunginvaltuusto: Kaupunginvaltuusto päätti työjärjestyksensä mukaisesti lähettää asian kaupunginhallituksen valmisteltavaksi. Kh Aloite: Liite 155 Kaupunginsihteeri: Marita Salmu ym. ehdottaa, että kaupunginhallitus muotoilee selkeät ohjeet siitä, miten ja minkä aikataulun puitteissa viranhaltijoiden on vastattava sähköpostilla saapuviin asiallisiin kysymyksiin, joita asukkaat ovat heille toimittaneet. Ehdotus Päätös Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus antaa apulaiskaupunginsihteerille tehtäväksi valmistella ehdotuksen ohjeiksi siitä, miten viranhaltijoiden on vastattava sähköpostina saamiinsa asukkaiden kysymyksiin. Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. Kh Aloite: Liite 68 Kaupunginsihteeri: Kaikille virkamiehille annetaan ohjeistus siitä, että sähköpostitse saapuviin kaupunkilaisten kysymyksiin on vastattava viikon kuluessa. Tämä ohjeistus lähetetään koko kaupungin hallinnolle kaupunginkanslian toimesta heti kun kaupunginvaltuusto on sen hyväksynyt. Ehdotus Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus ehdottaa:

263 13, KV :00 CFV: 244/ että kaupunginvaltuusto merkitsee edellä olevan kaupunginsihteerin lausunnon vastaukseksi aloitteeseen ja julistaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Päätös Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. Kv Aloite: Liite 13 Ehdotus Kaupunginhallitus ehdottaa: - että kaupunginvaltuusto merkitsee edellä olevan kaupunginsihteerin lausunnon vastaukseksi aloitteeseen ja julistaa aloitteen loppuun käsitellyksi.

264 13, KV :00 / :s bilaga: Liite 13/kv

265 14, KV :00 CFV: 406/2013 VALTUUTETTU EERO LUOMALA YM.: AMMUTTUJEN TYÖVÄENYHDISTYKSEN JÄSENTEN MUISTOLAATTA Kv Aloite: Liite 65 Päätös Kaupunginvaltuusto: Kaupunginvaltuusto päätti työjärjestyksensä mukaisesti lähettää asian kaupunginhallituksen valmisteltavaksi. Kh Aloite: Liite 252 Ehdotus Päätös Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus pyytää asiasta lausunnon museonjohtajalta. Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. Kh Aloite: Liite 304 A Museonjohtajan lausunto: Liite 304 B Kaupunginsihteeri: Museonjohtaja ehdottaa, että asetetaan työryhmä, jolle annetaan tehtäväksi luoda sopiva muotoilu muistolaatalle niiden työväenyhdistyksen jäsenten muistoksi, jotka teloitettiin tupakkatehtaan seinää vasten Pietarsaaressa. Ehdotus Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus asettaa työryhmän, johon kuuluvat museonjohtaja Guy Björklund ja yksi kaupunginhallituksen tai kaupunginvaltuuston jäsen. Työryhmä konsultoi muita henkilöitä tarpeen mukaan ja esittää ehdotuksensa kustannusarvioineen kaupunginhallitukselle. Päätös

266 14, KV :00 CFV: 406/2013 Kaupunginhallitus: Ehdotetun työryhmän jäseniksi valittiin Marita Salmun ehdotuksesta Eero Luomala, Mona Vikströmin ehdotuksesta Maria Lunabba ja Jarmo Ittosen ehdotuksesta Ulla Hellén. Muilta osin kaupunginhallitus päätti kaupunginjohtajan ehdotuksen mukaisesti. Kh Kaupunginsihteeri: Kaupunginhallitus on asettanut työryhmän, johon kuuluvat museonjohtaja Guy Björklund, Eero Luomala, Maria Lunabba ja Ulla Hellén. Työryhmä konsultoi muita henkilöitä tarpeen mukaan ja esittää ehdotuksensa kustannusarvioineen kaupunginhallitukselle. Kaupunginhallitus ilmoittaa edellä mainitun vastauksena Eero Luomalan ym. aloitteeseen. Ehdotus Päätös Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus päättää - ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että valtuusto julistaa Luomalan aloitteen loppuun käsitellyksi. Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. Kv Aloite: Liite 14 Ehdotus Kaupunginhallitus ehdottaa: - että kaupunginvaltuusto julistaa Luomalan aloitteen loppuun käsitellyksi.

267 14, KV :00 / :s bilaga: Liite 14/kv

268 15, KV :00 CFV: 109/2013 VALTUUTETTU ILMARI HEINONEN YM.: ALOITE KANSANTAJUISEN ESITYKSEN TEKEMISESTÄ KAUPUNGIN TALOUSARVIOVUODESTA 2013 Kh Aloite: Liite 36 Päätös Kaupunginvaltuusto: Kaupunginvaltuusto päätti työjärjestyksensä mukaisesti lähettää asian kaupunginhallituksen valmisteltavaksi. Kh Aloite: Liite 101 A Tilinpäätösyhteenveto (malli): Liite 101 B Kaupunginsihteeri: Kaupunginkamreeria ja taloustoimistoa on pyydetty vastaamaan tehtyyn valtuustoaloitteeseen. Kaupunginkamreeri on laatinut vuoden 2013 tilinpäätöksestä yhteenvedon, jossa on yritetty yksinkertaisesti, tiiviisti ja selkeästi esittää kaupungin tulot ja menot. Samanlainen tehdään tilinpäätöksestä 2014 ja samanlainen tiivistetty esitys voidaan tehdä kunkin vuoden talousarviosta. Nämä tullaan julkaisemaan myös kaupungin verkkosivuilla. Kaupunginhallitus ilmoittaa edellä mainitun vastauksena Ilmari Heinosen ym. aloitteeseen. Ehdotus Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus päättää - ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että se merkitsee edellä olevan valmistelun vastaukseksi aloitteeseen ja julistaa sen loppuun käsitellyksi. Kv Kaupunginvaltuusto ottaa asian käsiteltäväksi edellyttäen, että kaupunginhallitus on hyväksynyt asian kokouksessaan. Aloite: Liite 15 A

269 15, KV :00 CFV: 109/2013 Tilinpäätösyhteenveto (malli): Liite 15 B Ehdotus Kaupunginhallitus ehdottaa: - että kaupunginvaltuusto merkitsee edellä olevan valmistelun vastaukseksi aloitteeseen ja julistaa sen loppuun käsitellyksi.

270 15, KV :00 / :s bilaga: Liite 15 A/kv

271 15, KV :00 / :s bilaga: Liite 15 B/kv Tilinpäätössäännökset Kunnan tilinpäätöksen laatimisessa noudatetaan kuntalain sekä soveltuvin osin kirjanpitolain- ja asetuksen säännöksiä. Tilinpäätökseen kuuluvat tase, tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja niiden liitteenä olevat tiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Lisäksi kunnan, joka tytäryhteisöineen muodostaa kuntakonsernin, tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitilinpäätös. 2 Toimintakertomus Kunnan toimintakertomuksen erityisenä tehtävänä on selvittää valtuuston talousarviossa hyväksymien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista kunnassa ja kuntakonsernissa Talouden yleinen kehittyminen Talouden heikko kehitys jatkui vuoden 2013 aikana. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan bruttokansantuotteen volyymi pieneni 1,4 prosenttia vuonna Työttömyysaste Pietarsaaressa 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0, Befolkningsförändring i Jakobstad Väestönmuutos Pietarsaaressa syntyneet födda kuolleet döda kuntien välinen tulomuutto inflyttning kuntien välinen lähtömuutto utflyttning kokonaismuutos totalförändring

272 15, KV :00 / :s bilaga: Liite 15 B/kv Kunnan henkilöstö Työvuosien määrä toimialoittain vuosina Sosiaali- ja terveystoimi Sivistystoimi Tekninen palvelukeskus Muut Työvuosia yhteensä Työntekijämäärän suuret muutokset v johtuvat siitä, että myös naapurikuntien Luodon, Pedersören kunnan ja Uudenkaarlepyyn sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyivät kaupungille seudulla tehdyn sopimuksen mukaan lukien. Työntekijöitä oli vuodenvaihteessa (31.12.) yhteensä: Tuloslaskelma ja tunnusluvut

273 15, KV :00 / :s bilaga: Liite 15 B/kv Toimintatuotot Milj osuus 2012 muutos Myyntituotot 93,2 81,6 % 90,7 2,7 % Maksutuotot 12,2 10,7 % 12,5-1,7 % Tuet ja avustukset 3,7 3,3 % 3,4 10,1 % Muut tuotot 5,0 4,4 % 4,5 11,2 % Yhteensä 114,2 100,0 % 111,1 2,8 % Myyntituottoihin sisältyvät osuudet, jotka yhteistoimintakunnat maksavat sosiaali- ja terveydenhuollosta. Verotuotot ylittävät talousarvion 1,1 milj. eurolla. Verotulot milj osuus % 2012 muutos Kunnallisvero 66,7 87,2 % 60,9 9,6 % Yhteisövero 4,7 6,1 % 3,6 28,7 % Kiinteistövero 5,1 6,7 % 4,9 4,0 % YHTEENSÄ 76,5 100,0 % 69,5 10,2 % Valtionosuudet nousivat 0,1 milj. euroa, 37,6 milj. eurosta 37,7 milj. euroon. Toimintakustannukset lisääntyivät yhteensä 3,8 % (8,2 milj. euroa). Ulkoiset toimintakustannukset 2013 osuus % 2012 muutos Henkilöstökustannukset 115,1 51,6 % 110,2 4,4 % Palvelujen osto 57,9 26,0 % 56,9 1,8 % Aineet ja tarvikkeet 30,7 13,8 % 29,6 3,8 % Avustukset 8,5 3,8 % 8,1 4,4 % Muut toimintakustannukset 10,6 4,8 % 9,8 8,1 % YHTEENSÄ 222,8 100,0 % 214,6 3,8 %

274 15, KV :00 / :s bilaga: Liite 15 B/kv Rahoituotot ja kulut ovat 0,2 milj. euro johtuen matalasta korkotasosta ja lisääntyvistä osinkotuloista. Liikelaitokset Energialaitoksen tulos on 0,8 milj. euroa talousarviota huonompi, Pietarsaaren Veden tulos talousarvion mukainen ja Pietarsaaren sataman tulos 0,4 milj. euroa talousarviota huonompi. 3 Investointiosion toteutuminen Investointimenojen määrä oli 15,9 milj. euroa ja rahoitusosuudet olivat 0,6 milj. euroa. Käyttöomaisuuden myynnistä saatiin 1,0 milj. euroa. Kaupunginvaltuusto myönsi vuoden mittaan 5,1 milj. euron lisämäärärahat. Länsinummen koulua varten myönnettiin 3,4 milj. euroa, kunnallistekniikan kadunrakennusta varten 0,6 milj. euroa ja satama-altaan ruoppaukseen 1,2 milj. euroa. Oikaistusta talousarviosta käytettiin yhteensä 65 %.

275 15, KV :00 / :s bilaga: Liite 15 B/kv Nettoinvestointien määrä on yhteensä 14,3 milj. euroa eli 729 euroa/asukas. Kokonaisinvestoinneista kaupungin osuus on 7,7 milj. euroa, sosiaali- ja terveysviraston 0,6 milj. euroa ja liikelaitosten investointien 5,45 milj. euroa. Kaupunginvaltuusto päättää liikelaitosten investointien investointikehyksestä, ja liikelaitosten johtokunnat päättävät itse konkreettisista investoinneista. Toteutuma 2013: PIETARSAAREN VESI: 1,543 milj. euroa ENERGIALAITOKSEN HALLITUS: 3,408 milj. euroa SATAMAHALLITUS: 0,499 milj. euroa 4 Toiminnan rahoitus Korkean investointitason johdosta velkakanta kasvoi 2,0 milj. euroa ja oli vuoden 2013 lopussa 111 milj. euroa.

276 15, KV :00 / :s bilaga: Liite 15 B/kv Rahoitusasema ja sen muutokset Kunnan rahoitusrakennetta kuvataan taseen avulla. Pakollisia varauksia tehtiin vuoden aikana 4,3 milj. euroa johtuen Energiaviraston päätöksistä.

277 15, KV :00 / :s bilaga: Liite 15 B/kv Kertynyt ylijäämä 5 Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätökseen kuuluvat yhtiöt TYTÄRYHTEISÖ Kaupungin osuus OSUUDET KUNTAYHTYMISSÄ Kaupungin osuus Jakobstads Företagsfastigheter Ab 100,0 % Vaasan sairaanhoitopiiri 5,50 % Kiinteistö Oy Oxhamnen Fast. Ab, 100,0 % Malmin kiinteistöjen ky 67,7 % Kiinteistö Oy Jakolosa Fast. Ab, 100,0 % Kårkulla kf för spec.omsorger 4,48 % Fast. Ab St. Jakobskälla Kiinteistö Oy, 100,0 % Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä 2,73 % Fast. Ab Kråkholmsvägen 31 Kiinteistö Oy, 100,0 % Optima samkommun 35,97 % Fast. Ab J:stads Castrensg. 5 Kiint. Oy, 100,0 % Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 13,67 % Fast. Ab Vänbo Kiinteistö Oy, 100,0 % Kvarnens sk (Kronoby folhögssk.) 9,52 % Fast. Ab Ahlströmsgatan 9 Kiinteistö Oy, 100,0 % Svenska Österbottens Förbund för bildning och kultur 4,47 % Fast. Ab Bodgärdet Kiinteistö Oy, 100,0 % Pohjanmaan Liitto 12,35 % Fast. Ab Skatahem Kiint. Oy, 100,0 % Fast. Ab Lappnäsvägen 35 Kiint. Oy 100,0 % OSAKKUUSYHTEISÖT Fast. Ab Skata Pensionärer Kiint. Oy, 100,0 % Kaupungin osuus Fast. Ab Ottomalmsgatan 5 Kiint. Oy, 100,0 % Oy Katternö Ab, 40,32 % Fast. Ab Andante Kiinteistö Oy, 60,0 % Ekorosk Ab - Oy, 16,80 % Fastighets Ab Masken Kiinteistö Oy, 96,0 % Ab Jakobstadsregionens näringscentral-concordia- Pietarsaarenseudeun elinkeinokeskus Oy 47,30 % Fastighets Ab Kalapuro Kiint. Oy, 100,0 % Oy Timberpak Ab 33,30 % Fast. Ab Rivipietari Kiint. Oy, 100,0 % VenealanTeknologiakeskus Oy 62,50 % Asunto Oy Pietarsaaren Tanhuantie 100,0 % Kiint Oy Kruunupyyn Lentohalli 26,40 % Oy Pohjanmaan Biokaasu 31,10 % J:stads Gamla Hamn Ab - 51,6 % Aspegrenin Puutarhasäätiö 40,00 % P:saaren Vanha Satama Oy, 1384 aktier Baltic Boat Yard Ab 62,5 %

278 15, KV :00 / :s bilaga: Liite 15 B/kv Konsernia koskevat olennaiset tapahtumat Asunto Oy Fregatten Bostads Ab:n osakkeet myytiin 2013 ja 17 kaupungin kiinteistöyhtiöistä fuusioitiin vuodenvaihteessa 2013/ Konsernitilinpäätöksen tunnusluvut 6 Käyttötalouden toteutuminen Talousarvio on kaupunginvaltuuston päätöksen mukaan sitova lautakuntatasolla ja nettomäärärahaltaan. Kaupunginvaltuusto myönsi vuoden kuluessa seuraavat käyttötalousarvion lisämäärärahat: sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin myönnettiin yhteensä 3,9 milj. euroa, tekniselle lautakunnalle 0,4 milj. euroa ja sivistyslautakunnalle 0,23 milj. euroa. Yhteensä myönnettiin 4,53 milj. euron lisämäärärahat. Oikaistusta talousarviosta käytettiin yhteensä 99,9 % (pl. liikelaitokset). 6.1 Kaupunginhallitus Konsernihallinto: talous, henkilöstö, hallinto, lakiasiat, kaupunkikehitys Nettokustannus 346 euroa/asukas.

279 15, KV :00 / :s bilaga: Liite 15 B/kv Keskusvaalilautakunta Ei vaaleja Ei kustannuksia Tilintarkastus Nettokustannus 1,5 euroa/asukas Kaupunginvaltuusto on valinnut JHTT Martin Slotte tarkastamaan vuosittain hallinnon ja talouden toimikautena Sosiaali- ja terveyspalvelut (Kaupungin osuus) Nettokustannus 3520 euro/asukas.

280 15, KV :00 / :s bilaga: Liite 15 B/kv Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitos Nettokustannus 108 euroa/asukas. 6.6 Sivistyslautakunta

281 15, KV :00 / :s bilaga: Liite 15 B/kv Ympäristö- ja rakennuslautakunta Nettokustannus 25 euroa/asukas 6.8 Tekninen lautakunta

282 15, KV :00 / :s bilaga: Liite 15 B/kv Sosiaali- ja terveyslautakunta 6.10 Jätelautakunta

VALTIOVARAINMINISTERIÖ: LAUSUNTOPYYNTÖ KUNTARAKENNELAKILUON- NOKSESTA. Kh , 537. Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus merkitsee asian tiedoksi.

VALTIOVARAINMINISTERIÖ: LAUSUNTOPYYNTÖ KUNTARAKENNELAKILUON- NOKSESTA. Kh , 537. Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus merkitsee asian tiedoksi. VALTIOVARAINMINISTERIÖ: LAUSUNTOPYYNTÖ KUNTARAKENNELAKILUON- NOKSESTA Kh 4.2.2012, 537 Kaupunginsihteeri: Valtiovarainministeriö pyytää kaupungilta lausuntoa kuntarakennelakiluonnoksesta. Lausunto on toimitettava

Lisätiedot

-2, KV 2015-11-16 18:00

-2, KV 2015-11-16 18:00 -2, KV 205--6 8:00 Kokoustiedot Aika 6..205 klo 8.00 Paikka Raatihuone, kaupunginvaltuuston istuntosali Päättäjät Berg, Vesa Luomala, Eero Boström, Peter Lyyra, Anna-Maija Brännbacka-Brunell, Brita Mäenpää,

Lisätiedot

Sotkamon kunnan vastaus Kajaanin kaupungille koskien yhteistä kuntajakoselvitystä

Sotkamon kunnan vastaus Kajaanin kaupungille koskien yhteistä kuntajakoselvitystä Kunnanhallitus 290 19.11.2013 Kunnanvaltuusto 111 25.11.2013 Kunnanhallitus 78 31.03.2014 Sotkamon kunnan vastaus Kajaanin kaupungille koskien yhteistä kuntajakoselvitystä KHALL 290 Av. hallintojohtaja

Lisätiedot

Kuntauudistus ja Kittilä. Kuntalaisinfo Kunnanjohtaja Anna Mäkelä

Kuntauudistus ja Kittilä. Kuntalaisinfo Kunnanjohtaja Anna Mäkelä Kuntauudistus ja Kittilä Kuntalaisinfo 22.10.2013 Kunnanjohtaja Anna Mäkelä Kaikki mitä olet halunnut kysyä! Mikä on kuntauudistus ja mihin sitä tarvitaan? Miksi Kittilän kunta on mukana kuntauudistuksessa?

Lisätiedot

SOTE- uudistuksen valtakunnalliset reunaehdot. apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen

SOTE- uudistuksen valtakunnalliset reunaehdot. apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen SOTE- uudistuksen valtakunnalliset reunaehdot apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen 16.8.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perus- ja erikoistason palvelut

Lisätiedot

KUNTARAKENNELAKILUONNOS LAUSUNTOPYYNNÖN RYHMITTELYN MUKAISET LAINKOHDAT

KUNTARAKENNELAKILUONNOS LAUSUNTOPYYNNÖN RYHMITTELYN MUKAISET LAINKOHDAT KUNTARAKENNELAKILUONNOS LAUSUNTOPYYNNÖN RYHMITTELYN MUKAISET LAINKOHDAT 1. Selvitysvelvollisuudesta, selvitysperusteista (ml. poikkeusperusteista) ja selvitysvelvollisuuden sisällöstä 4 a Kuntarakenneuudistuksen

Lisätiedot

Lausunnon antaminen Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen väliraportista

Lausunnon antaminen Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen väliraportista Valtuusto 4 10.02.2014 Lausunnon antaminen Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen väliraportista 63/00.04.01/2013 KH 239 Kunnanhallitus 18.6.2013 Valmistelija: kunnanjohtaja Mikael Grannas Taustaa

Lisätiedot

Kuntarakennelain mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen tekeminen Turun seudulla

Kuntarakennelain mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen tekeminen Turun seudulla Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 134/00.04.00/2012 360 Kuntarakennelain mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen tekeminen Turun seudulla Tiivistelmä 1.7.2013 voimaan tullut kuntarakennelaki edellyttää

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan lausunto kuntarakennelakiluonnoksesta

Sonkajärven kunnan lausunto kuntarakennelakiluonnoksesta Kunnanhallitus 84 18.02.2013 Kunnanvaltuusto 29 28.02.2013 Sonkajärven kunnan lausunto kuntarakennelakiluonnoksesta 100/00.04.01/2013 Kunnanhallitus 18.02.2013 84 Valmistelija: kunnanjohtaja Simo Mäkinen

Lisätiedot

Asianro 134/ / Kuntarakennelain mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen tekeminen Turun seudulla

Asianro 134/ / Kuntarakennelain mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen tekeminen Turun seudulla Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 134/00.04.00/2012 127 Kuntarakennelain mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen tekeminen Turun seudulla Tiivistelmä 1.7.2013 voimaan tullut kuntarakennelaki edellyttää

Lisätiedot

6 Lausunto Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen loppuraportista

6 Lausunto Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen loppuraportista Valtuusto 6 06.10.2014 6 Lausunto Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen loppuraportista 63/00.04.01/2013 KH 243 Kunnanhallitus 23.9.2014 Valmistelija: kunnanjohtaja Mikael Grannas, mikael.grannas(at)sipoo.fi

Lisätiedot

Petteri Orpon koordinaatioryhmän linjaukset STM 23.10.2013

Petteri Orpon koordinaatioryhmän linjaukset STM 23.10.2013 Petteri Orpon koordinaatioryhmän linjaukset STM 23.10.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perusja erikoistason palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 1931/ /2014

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 1931/ /2014 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (1) 134 Asianro 1931/00.01.00/2014 Lausunto kuntarakennelain mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen asettamisesta Kuntarakennelain mukaiset selvitysperusteet Lausuntopyyntö

Lisätiedot

Selvitysprosessissa otettava huomioon

Selvitysprosessissa otettava huomioon Insert Firstname Lastname via >Insert >Header & Footer Kuntajakoselvityksen toteutus Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen Karhukuntaneuvosto 17.6.2013 17.6.2013 Page 1 Selvitysprosessissa otettava huomioon Avoin

Lisätiedot

Selvitysperusteet ja selvitysvelvollisuus

Selvitysperusteet ja selvitysvelvollisuus Seinäjoen kaupungin lausunto kuntarakennelakiluonnoksesta Kh 4.2.2013, 80 Valtiovarainministeriö pyytää kunnilta lausuntoa kuntarakennelakiluonnoksesta. Kuntarakennelakiluonnos muuttaa nykyistä kuntajakolakia,

Lisätiedot

KUTSU Kunnantalo, istuntosali

KUTSU Kunnantalo, istuntosali KUTSU Laadittu 20.1.2016 1 Kokousaika Keskiviikkona klo 18:00 Kokouspaikka Kunnantalo, istuntosali Asia nro Asia 1 Laillisuus ja päätösvaltaisuus 2 Pöytäkirjan tarkastus 3 Aloite vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies VM/859/ /2015 Anu Hernesmaa

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies VM/859/ /2015 Anu Hernesmaa VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies 11.6.2015 VM/859/00.01.01.00/2015 Anu Hernesmaa SÄKYLÄN JA KÖYLIÖN KUNTIEN YHDISTYMINEN Yhdistymisesityksen vireillepanosta ja valmistelusta,

Lisätiedot

SOTE rakenneuudistus

SOTE rakenneuudistus SOTE rakenneuudistus 29.5.2013 Esimerkki perustason alueesta ja sote alueesta Kunta C: 15 000 as. SOTE-ALUE (laaja perustaso) PERUSTASON ALUE Kunta E: 3000 as. Kunta A: 50 000 as. SOTE ALUEEN VASTUUKUNTA

Lisätiedot

Askola Copyright Perlacon Oy 1

Askola Copyright Perlacon Oy 1 Askola Askolan tase on loppuraportissa esitellyillä mittareilla arvioituna joukon heikoin. Nettolainakanta on suurin ja taseeseen on kertynyt alijäämää. Myös käyttöomaisuuden määrä on pienin. Toisaalta

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 29/ (5) Kaupunginhallitus Kaj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 29/ (5) Kaupunginhallitus Kaj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 29/2015 1 (5) 805 HSY -kuntayhtymän toiminta- ja taloussuunnitelmaehdotus vuosille 2016-2018 HEL 2015-007268 T 00 01 06 Päätös päätti merkitä tiedoksi liitteinä 2 ja 3 olevat

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Voimaan 1.7.2013 Keskeisiä linjauksia Erillislaki Ei säädetä uusista palveluista

Lisätiedot

Kuntarakenneselvitys Maisemajärjestelmän

Kuntarakenneselvitys Maisemajärjestelmän Kuntarakenneselvitys Maisemajärjestelmän avulla Eero Vaissi Maisema-seminaari 6.2.2013 Lausunnolla olevasta laista Rakennelakiluonnos lähetettiin kuntiin lausunnolle 22.11.2012 ja lausuntoaika päättyy

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta

Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 65 13.3.2013 Asianro 302/00.04.02/2013 155 Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta 2013-2016 Tiivistelmä

Lisätiedot

Kuntajakoselvityksen tausta ja toteutus. Kuntajakoselvittäjä Ossi Repo

Kuntajakoselvityksen tausta ja toteutus. Kuntajakoselvittäjä Ossi Repo Kuntajakoselvityksen tausta ja toteutus Kuntajakoselvittäjä Ossi Repo Joensuun selvitysalueen yhteistarkastelu Ennustettu väestökehitys 2012-2030: +5,4% Koko väestö 110 Joensuun selvitysalue Koko maa Pohjois-Karjala

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 1 päivänä heinäkuuta /2013 Laki. kuntajakolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 1 päivänä heinäkuuta /2013 Laki. kuntajakolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 1 päivänä heinäkuuta 2013 478/2013 Laki kuntajakolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta Annettu Naantalissa 28 päivänä kesäkuuta 2013 Eduskunnan

Lisätiedot

Kuntarakennelaki osana kuntauudistusta

Kuntarakennelaki osana kuntauudistusta Kuntarakennelaki osana kuntauudistusta Eurajoen kunnan, Harjavallan kaupungin, Kokemäen kaupungin, Luvian kunnan ja Nakkilan kunnan kuntajakoselvitys 29.10.2013 Jarno Moisala Sisältö Kuntarakennelaki osana

Lisätiedot

Miten I&O muutosagentti mukana Keski-Suomen sotevalmistelussa

Miten I&O muutosagentti mukana Keski-Suomen sotevalmistelussa Miten I&O muutosagentti mukana Keski-Suomen sotevalmistelussa 1 20.03.2017 Iäkkäille ja omaisille yhdenvertaisemmat, paremmin koordinoidut ja kustannusten kasvua hillitsevät palvelut Lisäämme mahdollisimman

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013 Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset 27.6.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perusja erikoistason palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään

Lisätiedot

Kuntakohtaiset sopeutustarpeet

Kuntakohtaiset sopeutustarpeet Lähentymiskriteerit 2015-2016 ja käyttäytyminen toiminnoissa niin, että yhdentymiskriteerit täyttyvät uuden kunnan taloudenpidossa. Pidättäytyminen rekrytoinnissa Johtoryhmä 5.6.2014 Kuntakohtaiset sopeutustarpeet

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Kunnanhallitus 47 30.03.2015 Kunnanvaltuusto 20 15.06.2015 Vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen Khall 30.03.2015 47 30.3.2015 Kuntalain 68 :n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelujen tuottaminen Pekka Järvinen STM Keskeiset asiat Lakisääteinen julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto toteutetaan jatkossakin kunnallisena toimintana

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

-selvitysvelvollisuudesta, selvitysperusteista (ml. poikkeusperusteista) ja selvitysvelvollisuuden sisällöstä

-selvitysvelvollisuudesta, selvitysperusteista (ml. poikkeusperusteista) ja selvitysvelvollisuuden sisällöstä KÄRKÖLÄN KUNNAN LAUSUNTO KUNTARAKENNELAKILUONNOKSESTA - hyväksytty yksimielisesti kunnanvaltuustossa 4.3.2013 Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelman mukaan hallitus toteuttaa koko maan

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Esitys valtiovarainministeriölle erityisen kuntajakoselvityksen tekemiseksi ja esiselvityksen käynnistäminen. Kunnanhallitus

Esitys valtiovarainministeriölle erityisen kuntajakoselvityksen tekemiseksi ja esiselvityksen käynnistäminen. Kunnanhallitus Kunnanhallitus 148 10.06.2013 Esitys valtiovarainministeriölle erityisen kuntajakoselvityksen tekemiseksi ja esiselvityksen käynnistäminen 31/00.01.00/2013 Kunnanhallitus 148 Kunnanhallitus 20.05.2013

Lisätiedot

-2, KH 2016-05-09 16:00

-2, KH 2016-05-09 16:00 -2, KH 2016-05-09 16:00 Kokouskutsu Maanantaina 9. toukokuuta 2016 klo 16.00, kaupunginhallituksen kokoushuone Päättäjät Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Peter Boström, puheenjohtaja Michael

Lisätiedot

xx klo 10:00 -, After Eight Pietarsaaren Eläkeläiset r.y. Alli Bro, varapuheenjohtaja Pietarsaaren Eläkkeensaajat r.y.

xx klo 10:00 -, After Eight Pietarsaaren Eläkeläiset r.y. Alli Bro, varapuheenjohtaja Pietarsaaren Eläkkeensaajat r.y. PÖYTÄKIRJA Sivu 1 Kokousaika ja kokouspaikka Päättäjät xx klo 10:00 -, After Eight Varsinaiset jäsenet Jakobstads Veteraner Bertel Widjeskog, puheenjohtaja Pietarsaaren Eläkeläiset r.y. Alli Bro, varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuoltolain. l - väliraportti Kirsi Paasikoski Osastopäällikkö Työryhmän puheenjohtaja

Sosiaali- ja terveydenhuoltolain. l - väliraportti Kirsi Paasikoski Osastopäällikkö Työryhmän puheenjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuoltolain järjestämislain j i valmisteluryhmä l - väliraportti 27.6.2013 Kirsi Paasikoski Osastopäällikkö Työryhmän puheenjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki Uudistamisen

Lisätiedot

HE 106/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 106/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 106/1996 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 51 b ja 51 d :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi elinkeinotulon

Lisätiedot

Terveyttä Lapista Kari Haavisto

Terveyttä Lapista Kari Haavisto Terveyttä Lapista 2013 Kari Haavisto Terveyttä Lapista Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus Alkoholilain uudistaminen Raittiustyölain uudistaminen Terveyttä Lapista Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Oulun kaupunki. Hyvinvointipalvelujen johtosääntö

Oulun kaupunki. Hyvinvointipalvelujen johtosääntö Oulun kaupunki Hyvinvointipalvelujen johtosääntö päätöspäivä voimaantulo Johtamisjärjestelmätoimikunta 5.10.2012 22 Yhdistymishallitus 7.11.2012 116 Kaupunginvaltuusto 12.11.2012 13 1.1.2013 Kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

Mika Riipi. SOTE lappilaisittain kunta- ja aluekehityspäivät Pyhätunturi

Mika Riipi. SOTE lappilaisittain kunta- ja aluekehityspäivät Pyhätunturi Mika Riipi SOTE lappilaisittain kunta- ja aluekehityspäivät Pyhätunturi Etunimi Sukunimi / 11.10.2012 Kuntarakennelaki 30.11.2013 ilmoitus siitä minkä kunnan tai kuntien kanssa kunta selvittää yhdistymistä

Lisätiedot

KUNTA- JA PALVELURAKENNEMUUTOKSESTA ANNETUN LAIN MUUTOKSET JA KUNTIEN PÄÄTÖKSENTEKO

KUNTA- JA PALVELURAKENNEMUUTOKSESTA ANNETUN LAIN MUUTOKSET JA KUNTIEN PÄÄTÖKSENTEKO Kunnanhallitus 61 21.02.2011 Valtuusto 23 28.03.2011 Kunnanhallitus 167 06.06.2011 Valtuusto 42 20.06.2011 KUNTA- JA PALVELURAKENNEMUUTOKSESTA ANNETUN LAIN MUUTOKSET JA KUNTIEN PÄÄTÖKSENTEKO KHALL 61 Valmistelija:

Lisätiedot

-2, KH :30

-2, KH :30 -2, KH 2016-12-30 11:30 Kokouskutsu Perjantaina 30. joulukuuta 2016 klo 11.30, kaupunginhallituksen kokoushuone Päättäjät Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Peter Boström, puheenjohtaja Michael

Lisätiedot

VASTAUSLUONNOS STM:N KYSELYYN KOSKIEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOL- LON VALMISTELURYHMÄN VÄLIRAPORTTIA

VASTAUSLUONNOS STM:N KYSELYYN KOSKIEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOL- LON VALMISTELURYHMÄN VÄLIRAPORTTIA VASTAUSLUONNOS STM:N KYSELYYN KOSKIEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOL- LON VALMISTELURYHMÄN VÄLIRAPORTTIA 27.6.2013 TAUSTATIEDOT 1. Vastauksen antajan virallinen nimi Nimi Jyväskylän kaupunginhallitus 2. Vastaaja

Lisätiedot

LUONNOS HE laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta. Esityksen pääasiallinen sisältö

LUONNOS HE laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta. Esityksen pääasiallinen sisältö 1 LUONNOS 23.4.2013 HE laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan terveydenhuoltolakia muutettavaksi siten, erityisvastuualuejaossa tapahtuvat

Lisätiedot

Oulun kaupunki. Ulkoisen tarkastuksen johtosääntö. Voimaantulo

Oulun kaupunki. Ulkoisen tarkastuksen johtosääntö. Voimaantulo Oulun kaupunki Ulkoisen tarkastuksen johtosääntö Voimaantulo 1.1.2013 päätöspäivä voimaantulo Johtamisjärjestelmätoimikunta 5.10.2012 22 Yhdistymishallitus 7.11.2012 110 Kaupunginvaltuusto 12.11.2012 10

Lisätiedot

1. Yhdistymissopimuksen lähtökohdat. 1.2. Sopimuksen sitovuus ja voimaantulo. 1.3. Kuntajaon muutoksen toteutustapa

1. Yhdistymissopimuksen lähtökohdat. 1.2. Sopimuksen sitovuus ja voimaantulo. 1.3. Kuntajaon muutoksen toteutustapa 1 KAUHAJOEN KAUPUNKI TEUVAN KUNTA YHDISTYMISSOPIMUS 1. Yhdistymissopimuksen lähtökohdat 1.1. Sopimuksen tarkoitus Tämä sopimus on liitteineen kuntajakolain (1698/2009) 8 :n tarkoittama yhdistymissopimus,

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMINEN VUODELTA 2007

TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMINEN VUODELTA 2007 Kaupunginhallitus 87 08.04.2008 Kaupunginhallitus 123 06.05.2008 Kaupunginvaltuusto 43 04.06.2008 TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMINEN VUODELTA 2007 918/02/021/2008 KHALL 87 Liite

Lisätiedot

SOTE uudistus Kunnan asukasluvun sekä muiden kantokykyperusteiden mukaan järjestämisvastuu määräytyy seuraavasti;

SOTE uudistus Kunnan asukasluvun sekä muiden kantokykyperusteiden mukaan järjestämisvastuu määräytyy seuraavasti; SOTE uudistus Kunnan asukasluvun sekä muiden kantokykyperusteiden mukaan järjestämisvastuu määräytyy seuraavasti; Alle 20 000 asukkaan kunnat: Kunnalla ei ole oikeutta järjestää sote palveluja. Perustason

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

Tarvasjoen kunta liitoskumppaneiden painelaskelmat. HT Eero Laesterä

Tarvasjoen kunta liitoskumppaneiden painelaskelmat. HT Eero Laesterä Tarvasjoen kunta liitoskumppaneiden painelaskelmat HT Eero Laesterä 20.3.2014 Väestön muutokset Kunnan nimi: Tarvasjoki KNO 838 Muutos 2011-2040 2011 Osuus 2020 Osuus 2030 Osuus 2040 Osuus kpl kpl/v. %:ia

Lisätiedot

KONNEVEDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2011 Sivu 42 (51) Valtuusto. Konneveden kunnantalo, Konnevesisali. 1 varavaltuutettu

KONNEVEDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2011 Sivu 42 (51) Valtuusto. Konneveden kunnantalo, Konnevesisali. 1 varavaltuutettu KONNEVEDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2011 Sivu 42 (51) Valtuusto KOKOUSAIKA Maanantai 14.11.2011 kello 18.00-18.15 KOKOUSPAIKKA Konneveden kunnantalo, Konnevesisali SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET 19 valtuutettua LIITE

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta 22 14.05.2012 Kunnanvaltuusto 23 04.06.2012 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus 2.4.2012 68 Kunnan tilinpäätöksen tulee

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/ (1) Kaupunginhallitus, suunnitteluasiat Asianro 6591/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/ (1) Kaupunginhallitus, suunnitteluasiat Asianro 6591/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) 55 Asianro 6591/00.00.01.00/2016 Jäsenten valinta kunnallisiin luottamustoimiin Yleistä Valtioneuvosto on tehnyt 16. kesäkuuta 2016 päätöksen Kuopion ja Juankosken

Lisätiedot

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 64 22.03.2005 VUODEN 2004 TILINPÄÄTÖS 64/04/047/2005 KH 64 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Lakiluonnoksen muun sisällön voimaantulo haitannee nykytilaan nähden luvussa 1 (1 ) esitettyä tämän lain tarkoituksen toteuttamista

Lakiluonnoksen muun sisällön voimaantulo haitannee nykytilaan nähden luvussa 1 (1 ) esitettyä tämän lain tarkoituksen toteuttamista Lausunnon antaminen luonnokseen hallituksen esitykseksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevaksi laiksi KH 3.3.2014 Vastaukset lausuntopyyntölomakkeen kysymyksiin. 6. 5 :ssä säädetään palvelujen

Lisätiedot

TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA?

TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA? TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA? Senioriliikkeen kevätkokous 22.04.2013 Helsinki Aulikki Kananoja LAKI l l Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

KH 196 Kunnanhallitus Valmistelija: kunnanjohtaja Mikael Grannas ja kunnansihteeri Peter Stenvall

KH 196 Kunnanhallitus Valmistelija: kunnanjohtaja Mikael Grannas ja kunnansihteeri Peter Stenvall Valtuusto 114 13.06.2016 Hakemus Sipoon kunnan osan liittämiseksi Vantaan kaupunkiin 1293/10.00.02/2015 KH 196 Kunnanhallitus 12.4.2016 Valmistelija: kunnanjohtaja Mikael Grannas ja kunnansihteeri Peter

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 15/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 3220/ /2014

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 15/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 3220/ /2014 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 15/2014 1 (1) 178 Asianro 3220/00.00.01.00/2014 Maaninka-neuvottelukunnan jäsenet Kuopion ja Maaningan yhdistymishallitus 5.5.2014 11: Maaningan kunnanvaltuusto päätös 14.4.2014

Lisätiedot

Talousarvio ja vuosien 2012-2013 taloussuunnitelma

Talousarvio ja vuosien 2012-2013 taloussuunnitelma Vesihuoltolaitoksen johtokunta 4 19.01.2011 Vesihuoltolaitoksen johtokunnan käyttösuunnitelma vuodelle 2011 2/02.02.02/2010 VESI 4 Kuntalain mukaan kunnanvaltuuston hyväksymä talousarvio on kunnan kaikkia

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Opetuslautakunta 7 26.01.2016 Kaupunginhallitus 52 15.02.2016. Varhaiskasvatuslain muutokset 1.8.2016 117/12.06/2016. Opetuslautakunta 26.01.

Opetuslautakunta 7 26.01.2016 Kaupunginhallitus 52 15.02.2016. Varhaiskasvatuslain muutokset 1.8.2016 117/12.06/2016. Opetuslautakunta 26.01. Opetuslautakunta 7 26.01.2016 Kaupunginhallitus 52 15.02.2016 Varhaiskasvatuslain muutokset 1.8.2016 117/12.06/2016 Opetuslautakunta 26.01.2016 7 Valmistelija: varhaiskasvatuspalveluiden esimies Anna Karlsson,

Lisätiedot

Kuntajakoselvitys Kotkan-Haminan seudulla

Kuntajakoselvitys Kotkan-Haminan seudulla Kuntajakoselvitys Kotkan-Haminan seudulla 163/07.071/2012 Kh 135 Kuntarakennelaki on astunut voimaan 1.7.2013. Kuntien selvitysvelvollisuus alkaa heti lain voimaan tultua. Selvitysten ja yhdistymisesitysten

Lisätiedot

Pohjois-Savon pelastuslaitos Pöytäkirja 8/ (1) Pohjois-Savon aluepelastuslautakunta Asianro 1163/00.01.

Pohjois-Savon pelastuslaitos Pöytäkirja 8/ (1) Pohjois-Savon aluepelastuslautakunta Asianro 1163/00.01. Pohjois-Savon pelastuslaitos Pöytäkirja 8/2015 1 (1) 58 Asianro 1163/00.01.00/2014 Pelastustoimen yhteistoimintasopimuksen uusiminen historia 22.10.2014 56: Pelastustoimen perussopimuksen ja kuntien maksuosuuden

Lisätiedot

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 Sari Korento kehittämispäällikkö Uusi kuntalaki (410/2015) Voimaan 1.5.2015» Taloussäännöksiä sovelletaan vuodesta 2015» siirtymäsäännöksiä

Lisätiedot

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM Sote-järjestämislaki ja integraatio Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki 11.9.2014 Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Turvataan

Lisätiedot

Saapuvilla Salonen Jarkko puheenjohtaja. Poissa Pasila Olli kunnanvaltuuston 1.

Saapuvilla Salonen Jarkko puheenjohtaja. Poissa Pasila Olli kunnanvaltuuston 1. Iitin kunta Pöytäkirja 5/2013 118 Kunnanhallitus 25.02.2013 Aika 25.02.2013 klo 17:30-19:35 Paikka Kunnantalo, kunnanhallituksen kokoushuone Saapuvilla Salonen Jarkko puheenjohtaja Pitkänen Jyrki 1. varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Sote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM

Sote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM Sote-rakenneuudistus 2013 Jukka Mattila lääkintöneuvos STM Järjestämisvastuussa olevalle taholle kuuluu omalta osaltaan vastuu väestön hyvinvoinnista ja terveydestä Tähän sisältyy vastuu väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki. Valmisteluryhmän ehdotus (2013:45) Virpi Kölhi

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki. Valmisteluryhmän ehdotus (2013:45) Virpi Kölhi Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki Valmisteluryhmän ehdotus (2013:45) Virpi Kölhi 21.1.2014 Yleistä Osa säännöksistä ehdottomia Osa ns. perälautasäännöksiä; kunnat voivat sopia asiasta, mutta

Lisätiedot

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kuurojen Liitto ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Marika Rönnberg 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Kuntarakenneuudistuksen tavoitteet ja tilannekatsaus

Kuntarakenneuudistuksen tavoitteet ja tilannekatsaus Kuntarakenneuudistuksen tavoitteet ja tilannekatsaus Seutufoorumi 8.10.213 Aija Tuimala Johtaja FCG Konsultointi 8.10.2013 Page 1 8.10.2013 Page 2 Tavoitteena vahvat peruskunnat Paras -hankkeen alusta

Lisätiedot

Kuntarakenneselvityksistä

Kuntarakenneselvityksistä Kuntarakenneselvityksistä Aija Tuimala, Johtaja, FCG Konsultointi 4.12.2013 Page 1 NEUVOTTELUT HALUKKAIDEN KANSSA VARSINAISESTA SOPIMUKSESTA 4.12.2013 Page 2 Usein selvityksissä tarkasteltuja näkökulmia

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 242/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yliopistolain ja ammattikorkeakoululain väliaikaisesta muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan yliopistolakia ja ammattikorkeakoululakia muutettaviksi

Lisätiedot

Kuntauudistuspuntari 3 (2013) Tulostaulukot. Suomen Kuntaliitto

Kuntauudistuspuntari 3 (2013) Tulostaulukot. Suomen Kuntaliitto Kuntauudistuspuntari 3 (2013) Tulostaulukot Suomen Kuntaliitto Kyselyn tiedot Kysely toteutettiin 10.12.-21.12.2012 välisenä aikana. Kysely lähetettiin kuntajohtajille. Yhteensä 124 vastaajaa vastasi kyselyyn.

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 5/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/

Helsingin kaupunki Esityslista 5/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/ Helsingin kaupunki Esityslista 5/2015 1 (5) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 02.03.2015 222 HEL 2013-012903 T 00 00 00 Päätös Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle seuraavaa: 1 päättää

Lisätiedot

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 1.12.2003 1. luku YLEISTÄ 1 Soveltamisala Tätä johtosääntöä sovelletaan Kajaanin kaupungin ylläpitämän, kunnallisena

Lisätiedot

SOTE lappilaisittain kunta- ja aluekehityspäivät Pyhätunturi

SOTE lappilaisittain kunta- ja aluekehityspäivät Pyhätunturi SOTE lappilaisittain kunta- ja aluekehityspäivät Pyhätunturi Mika Riipi Etunimi Sukunimi / 11.10.2012 1 Kuntarakennelaki 30.11.2013 ilmoitus siitä minkä kunnan tai kuntien kanssa kunta selvittää yhdistymistä

Lisätiedot

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän perussopimuksen muuttaminen

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän perussopimuksen muuttaminen YHDISTYMISHALLITUS 110 28.11.2012 YHDISTYVÄN RAAHEN 23 10.12.2012 KAUPUNGINVALTUUSTO Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän perussopimuksen muuttaminen 1667/06/0600/2012 YHALL 110 Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän

Lisätiedot

Torstai klo , Ympäristötalo, Kaikutie 11, Pietarsaari

Torstai klo , Ympäristötalo, Kaikutie 11, Pietarsaari KOKOUSKUTSU Kokouskutsu Torstai klo. 14.00, Ympäristötalo, Kaikutie 11, Pietarsaari Päättäjät Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Ulrika Rönnback, puheenjohtaja Carola Sundqvist Ulf Stenman,

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM. 1. Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi. 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lausuntopyyntö STM. 1. Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi. 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Lausuntopyyntö STM Vastausaika 27.2.2014 13:05:09 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi Kymenlaakson Liitto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi Ulla Silmäri 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2016-18 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Henkilöä Rovaniemen väkiluvun kehitys 2005-2018 65000 60000 55000 50000 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016

Lisätiedot

Nivalan kaupunki. 212 :n oheismateriaali paperiversiona on lähetetty teille postitse. Kaupunginhallitus Esityslista 22/2013

Nivalan kaupunki. 212 :n oheismateriaali paperiversiona on lähetetty teille postitse. Kaupunginhallitus Esityslista 22/2013 -3, KH 25.11.2013 14:00 Nivalan kaupunki Kaupunginhallitus 25.11.2013 212 :n oheismateriaali paperiversiona on lähetetty teille postitse Esityslista 22/2013 -2, KH 25.11.2013 14:00 Kokousaika Maanantai

Lisätiedot

Porin seudun kuntarakenneselvitys

Porin seudun kuntarakenneselvitys Porin seudun kuntarakenneselvitys Poliittisen ohjausryhmän kokous 25.9.2013 Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen FCG Konsultointi Oy 26.9.2013 Page 1 Merikarvia Siikainen Pomarkku Pori Lavia Ulvila Luvia Nakkila

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysvaliokunta ehdottaa hallituksen esitystä muutettavaksi siten, että sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen perustaksi otetaan

Sosiaali- ja terveysvaliokunta ehdottaa hallituksen esitystä muutettavaksi siten, että sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen perustaksi otetaan 1 Sosiaali- ja terveysvaliokunta ehdottaa hallituksen esitystä muutettavaksi siten, että sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen perustaksi otetaan yksitasoinen kuntayhtymämalli. Tässä mallissa sosiaali-

Lisätiedot

HE 137/1997 vp PERUSTELUT

HE 137/1997 vp PERUSTELUT HE 137/1997 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion eläkerahastosta annetun lain 4 ja 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi valtion eläkerahastosta

Lisätiedot

Paikka Valtuustotalo, vihreän liiton ryhmähuone, Espoonkatu 5

Paikka Valtuustotalo, vihreän liiton ryhmähuone, Espoonkatu 5 Espoon kaupunki terveyslautakunnan sosiaali- ja Pöytäkirja 17.08.2016 Sivu 1 / 10 Kokoustiedot Aika 17.08.2016 keskiviikko klo 17:00-19:40 Paikka Valtuustotalo, vihreän liiton ryhmähuone, Espoonkatu 5

Lisätiedot

Vanhuspalvelulaki tulee - mistä on kysymys? Päivi Voutilainen sosiaalineuvos, STM

Vanhuspalvelulaki tulee - mistä on kysymys? Päivi Voutilainen sosiaalineuvos, STM Vanhuspalvelulaki tulee - mistä on kysymys? Päivi Voutilainen sosiaalineuvos, STM Lisätietoa: www.stm.fi Tiedotteet Tiedote 66/2012 VALMISTELUN KONTEKSTI TAVOITTEENA VAIKUTTAVA OHJAUS Ikäihmisten palvelujen

Lisätiedot

Niiltä osin kuin tehtävät hoitaa kuntayhtymä tai muu ulkopuolinen toimija, sosiaali- ja terveyslautakunta toimii ko. palveluiden tilaajan roolissa.

Niiltä osin kuin tehtävät hoitaa kuntayhtymä tai muu ulkopuolinen toimija, sosiaali- ja terveyslautakunta toimii ko. palveluiden tilaajan roolissa. Riihimäen kaupunki JOHTOSÄÄNNÖT SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 26.1.2015 Voimaantulo 1.4.2015 1. LUKU SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA 1 Toimiala Sosiaali- ja terveystoimialan

Lisätiedot

1. Raision lausunto selvitysvelvollisuudesta, selvitysperusteista (ml. poikkeusperusteista) ja selvitysvelvollisuuden sisällöstä

1. Raision lausunto selvitysvelvollisuudesta, selvitysperusteista (ml. poikkeusperusteista) ja selvitysvelvollisuuden sisällöstä Raision kaupungin lausunto kuntarakennelakiluonnoksesta 1. Raision lausunto selvitysvelvollisuudesta, selvitysperusteista (ml. poikkeusperusteista) ja selvitysvelvollisuuden sisällöstä Kuntarakennelakiluonnos

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille Kaupunginhallitus 241 20.06.2016 Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2017-2019 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2247/02.02.00/2016 KHALL 20.06.2016 241 Talouden tasapaino

Lisätiedot

Sote-uudistus. Tuula Haatainen

Sote-uudistus. Tuula Haatainen Sote-uudistus Tuula Haatainen 25.1.2013 Sote-palvelurakenne 2 25.1.2013 Tuula Haatainen Perustason kantokykyvaatimukset» Riittävän väestöpohjan lisäksi:» talouden kestävyys ja vakaus» riittävä osaaminen»

Lisätiedot

KARVIAN KUNTA Kasvatus- ja opetuslautakunta 4 / 2016

KARVIAN KUNTA Kasvatus- ja opetuslautakunta 4 / 2016 1 KARVIAN KUNTA Kasvatus- ja opetuslautakunta 4 / 2016 Aika 1.8.2016 klo 15.00 15.16 Paikka Karvian kunnantalo, lautakuntien kokoushuone Läsnä Holkko Merja puheenjohtaja Haavisto Jonna varapuheenjohtaja

Lisätiedot

APULAISKAUPUNGINSIHTEERIN REKRYTOINTI JA KONSERNIHALLINNON UU- DELLEENJÄRJESTELY. Stpj , 10

APULAISKAUPUNGINSIHTEERIN REKRYTOINTI JA KONSERNIHALLINNON UU- DELLEENJÄRJESTELY. Stpj , 10 APULAISKAUPUNGINSIHTEERIN REKRYTOINTI JA KONSERNIHALLINNON UU- DELLEENJÄRJESTELY Stpj 15.3.2012, 10 Liite A Pietarsaaren kaupunki on rekisterinpitäjänä useilla hallinnonaloilla, joissa edellytetään tietosuojan

Lisätiedot

ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET

ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen 23.1.2014 Erityisen kuntajakoselvitysalueen kunnat Joensuu www.joensuu.fi

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 21/ (5) Kaupunginhallituksen konsernijaosto Kj/

Helsingin kaupunki Esityslista 21/ (5) Kaupunginhallituksen konsernijaosto Kj/ Helsingin kaupunki Esityslista 21/2016 1 (5) 4 Sijoituksen tekeminen Stadion-säätiön perustamaan perusparannusrahastoon HEL 2016-013212 T 02 05 05 Päätösehdotus päättää esittää kaupunginhallitukselle seuraavaa:

Lisätiedot

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto Kansliapäällikkö Aikuissosiaalityön päivät 2013 Tampere 24.1.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Tiivistelmä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot