Lapin sairaanhoitopiiri Lapin keskussairaala toiminnallisten hyötyjen arviointi

Transkriptio

1 Lapin sairaanhoitopiiri Lapin keskussairaala toiminnallisten hyötyjen arviointi Tiivistelmä

2 Yhteenveto STM:n koelaskelmien perusteella LSHP:n alueella rahoitus vähenee arviolta 9,9 miljoonaa euroa, eli noin 2,2 % nykyrahoituksesta. Lisäksi kestävyysvajeen pienentäminen edellyttää lähes 70 miljoonan euron säästöä vuoteen 2029 mennessä (=kustannusten kasvun hillitseminen), josta 20 M kohdistuu erikoissairaanhoitoon. Säästöpotentiaalin saavuttaminen erikoissairaanhoidossa edellyttää miljoonan euron säästöä henkilöstökuluista, joka tarkoittaa noin 1,7 % (30 henkeä) henkilöstövähennyksiä vuosittain. Sairaalan uudistamisessa suurin säästöpotentiaali on vuodeosastojen toiminnassa, jossa henkilöstökustannuksia voidaan vähentää 2,4 miljoonalla eurolla (noin 25 % tavoitteesta). Arvion mukaan sairaansijoja pystytään vähentämään 65 kappaletta, joista osa kohdistuu Rovaniemen tuottamiin palveluihin. Toisaalta kotisairaalaan ja osastoilta somaattiseen avohoitoon siirtyvät potilaat vaativat lisäresursseja, jotka on huomioitu laskelmassa. Leikkausyksiköissä on sekä tilojen että toiminnan puolesta merkittävä kehityspotentiaali leikkausmäärää voitaisiin kasvattaa sekä tilojen että resurssien puolesta merkittävästi. Yksityiskohtaisen säästöpotentiaalin laskeminen edellyttäisi tarkempaa perehtymistä yksiköiden toimintaan ja leikkausmäärien nykytasoon suhteessa tarpeeseen. Joka tapauksessa voidaan arvioida, että säästöpotentiaali leikkaustoiminnassa on pelkästään henkilöstökustannuksissa useita satoja tuhansia euroja vuositasolla. Toisaalta samoilla tila- ja henkilöstöresursseilla on mahdollista leikata merkittävästi nykyistä enemmän, mikä voidaan huomioida työnjakokeskusteluissa Länsi-Pohjan kanssa. Poliklinikkatoiminnan keskittämisellä on mahdollista saada aikaan usean kymmenen henkilötyöpanoksen säästö yli miljoonan euron kustannusvaikutus. Nykyisellään poliklinikkatoiminta hajaantunut noin 20 poliklinikalle, joista suurin osa on pieniä. Myös poliklinikoiden toiminnan suunnittelulla ja toimintaa tukevilla yhteiskäyttöisillä tiloilla on mahdollista saavuttaa varovaisestikin arvioiden merkittävä kustannussäästöpotentiaali, nykyisten volyymien mukaan arvioituna vähintään tuhatta euroa vuodessa. Kuvantamisessa ei ole saatavissa suoranaisia kustannussäästöjä ainakaan ilman yksityiskohtaisempaa toiminnan analyysia. Sen sijaan vaadittavat investoinnit (toinen CT-laite ja lisähenkilöstö) voidaan kustantaa vuodeosastohoidon nopeutumisen myötä (säästö kohdistuu vuodeosastoille).

3 Maakunnan rahoituksen muutos Kestävyysvajeen supistaminen STM:n koelaskelmien perusteella LSHP:n alueella rahoitus vähenee arviolta 9,9 miljoonaa euroa, eli noin 2,2 % nykyrahoituksesta Maakuntien rahoituksen koelaskelmat, Mukana sosiaali- ja terveydenhuolto sekä pelastustoimi Rahoitusperuste Lapin maakunta, Milj. Lähde: STM LSHP:n alue*, Milj. Lähde: NHG analyysi Asukasperusteisuus 59,0 38,4 Ikärakenne 232,9 148,1 Muu tarve 322,3 **206,5 Asukastiheys 54,2 50,1 Vieraskielisyys 2,4 1,5 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen (Hyte) Yhteensä 6,5 **4,2 677,2 448,8 Maakuntien rahoituksen koelaskelmat, /asukas, Mukana sosiaali- ja terveydenhuolto sekä pelastustoimi Hyte Vieraskielisyys Asukastiheys Muu tarve Ikärakenne Asukasperusteisuus Verrattuna nykytasoon (= 2016 ennuste) -18,3 (-2,6 %) -9,9 (-2,2 %) Lappi LSHP:n alue* LPSHP:n alue* Koelaskemien perusteet (STM) Kyseessä koelaskelma, jossa pohjana vuoden 2014 taloustiedot korotettuna vuoden 2016 tasolle VM:n ennusteen mukaan. Lopullinen lähtötaso määräytyy vuoden 2016 taloustilastojen pohjalta. Tarkastelussa mukana sosiaali- ja terveydenhuolto sekä pelastustoimi. Rahoituksen jakautumiskriteerit: 10 % asukasperusteisuus, 87 % ikärakenne, sairastavuus ja muun tarve, 1 % hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, 1 % asukastiheys,1 % vieraskielisyys. Ikäryhmä ja tarvehintojen taustalla THL:n tarvekerroin. Koelaskelmien mukaista rahoitusta verrataan laskennalliseen lähtötasoon, joka vastaa maakunnan kuntien yhteenlaskettuja nettomenoja. Maakuntakohtaiset muutokset seuraavat maakuntien tarvetta, koska tarveperusteisen rahoituksen osuus on suuri. Jos tarvevakioidut menot ovat yli maan keksiarvon, rahoitus laskee. Jos tarvevakioidut menot ovat alle maan keskiarvon, rahoitus nousee. Hyte-kertoimen mukainen rahoitus mukaan vuonna 2022, tässä laskelmassa alustava arvio sen vaikutuksesta. Lähde: STM, Maakuntien rahoituksen koelaskelmat, (*) NHG-analyysi STM:n koelaskelmia mukaillen (**) Laskentatapa ei täysin yhtenevä STM:n koelaskelmien kanssa. Näihin tulee suhtautua suuntaa-antavina. NHG:n käyttämä tarvekerroin ei täysin yhtenevä, Hyte-kerroin oletettu samaksi koko Lapin maakunnan alueella. 3

4 Kestävyysvajeen pienentäminen edellyttää noin 30 henkilötyövuoden vähentämistä vuosittain erikoissairaanhoidossa. Tämä voidaan toteuttaa valtaosin eläköitymisen kautta LSHP:n alueen sote-kustannusten kasvutavoitteet Perusura (+1,62 % kasvu) 9,9 Milj. 68,9 Milj. 20 M säästöpotentiaalin saavuttaminen erikoissairaanhoidossa edellyttää noin 1,7 % henkilöstövähennyksiä vuosittain. Henkilötyövuosina tämä tarkoittaa noin 31 henkilötyövuotta per vuosi, eli suunnilleen samaa määrää kuin LKS:stä siirtyy vuosittain eläkkeelle (Lähde: Henkilöstökertomus 2014) Oletukset: Henkilöstökustannusten osuus palveluiden kustannuksista pysyy samana 200 Rahoitusmallin muutos (+1,37 % kasvu vuoteen 2024, sen jälkeen 1,62 %) Palkkakehitys jatkuu vuoteen 2030 saakka samana kuin edelliset 5 vuotta (+2,3% per vuosi) 100 Kestävyysvajeen pienentäminen (+0,58 % kasvu) Eri ammattiryhmien suhde säilyy samana (esim lääkärit suhteessa hoitohenkilöstöön) 0 Rahoitusmallin muutoksen kasvussa ei ole huomioitu ikärakenteen muutoksesta aiheutuvaa muutosta maakunnan rahoituksessa 4

5 Teho 6 Teho 8 Vuodeosastojen toiminnassa potentiaalia vähentää henkilöstökustannuksia 2,4 miljoonalla eurolla (noin 25 % tavoitteesta) Henkilöstön joustava käyttö eri potilasryhmien ja erikoisalojen välillä voi tuoda vielä lisää säästöjä Sairaansijojen vähennyspotentiaali Nykyiset sairaansijat A 14 3B 19 4AB 62 5A 34 5B 32 6A 12 6B 17 Lapset 20 Psykiatria 72 Roi (A1,A2,ehvi,K3, osto) 83 Tarve nykymallilla 2022 (jos toimintaa ei kehitetä) LSHP yht 315 Rovaniemi yht (sis. Osto) 104 Uudet sairaansijat 2022 Aikuisten somatiikka 99 Lapset ja naiset 29 POS 24 Valv. 14 Psykiatria 54 Kuntoutssairaala 76 Pall.hoit. 6 Vähenee 65 Lisäykset muualle Kotisrla 12 Som.avohoito 30 Päivitetyn arvion mukaan sairaansijoja pystytään vähentämään 65 kappaletta, joista osa kohdistuu Rovaniemen tuottamiin palveluihin. Jos yhdelle sairaansijalle allokoituva hoitohenkilöstön kustannus on arviolta noin 65 t * vuodessa, tuo 65 sairaansijan vähentäminen 4,2 miljoonan euron säästöä vuodeosastoilla (osa Rovaniemen palveluissa) Toisaalta kotisairaalaan ja osastoilta somaattiseen avohoitoon siirtyvät potilaat vaativat lisäresursseja. Jos oletetaan että kotisairaalan sairaansijalle kohdistuva henkilöstökustannus on 50 % vuodeosaston sairaansijan kustannuksesta ja somaattisen avohoidon sairaansijan kustannus on 75 % verrattuna vuodeosaston sairaansijan kustannukseen, säästetään näillä toimintamallien muutoksella 2,4 miljoonaa euroa. *Somaattinen avohoito pitää sisällään mm. poliklinikoille, päiväsairaalaan ja potilashotelliin tehtävät lisäykset osastohoidosta siirtyviä potilaita varten Laskettu osastojen 3-5 A/B hoitotyönkustannusten ja sairaansijamäärän perusteella Lähde: LSHP:n arvio, NHG analyysi

6 Erikoissairaanhoidon hoitopäivämäärä kasvaa vanhenevan väestön takia. Toimintakäytäntöjä muuttamalla hoitopäivämäärän kasvu voidaan ehkäistä LSHP:n erikoissairaanhoidon hoitopäivämäärän kehitys väestön ikääntymisen myötä, % % Operatiivinen elektiivinen, lisäys työnjaon muutoksista (+20%) Psykiatrinen päivystyksellinen Psykiatrinen elektiivinen Konservatiivinen päivystyksellinen Konservatiivinen elektiivinen Operatiivinen päivystyksellinen Operatiivinen elektiivinen

7 Perusterveydenhuollon hoitopäivämäärät kasvavat räjähdysmäisesti ellei toimintakäytäntöjä kehitetä Rovaniemen perusterveydenhuollon hoitopäivämäärän kehitys väestön ikääntymisen myötä, Lyhytaikaisosastot % Kotisairaala % Pitkäaikaishoito päivystyksellinen Pitkäaikaishoito elektiivinen Lyhytaikaishoito päivystyksellinen Lyhytaikaishoito elektiivinen

8 Leikkausyksiköissä on sekä tilojen että toiminnan puolesta merkittävä kehityspotentiaali leikkausmäärää voitaisiin kasvattaa sekä tilojen että resurssien puolesta merkittävästi Ajan jakautuminen leikkausyksiköissä Iso leikkausyksikkö 2015 (pl ) Päiki 2015 (pl ) Ei käytössä 30 Salipäiviä voitaisiin lisätä 30% tilojen puolesta Aamu 11 Vaihto 10 Ilta 14 Salipäivien käyttöastetta voitaisiin kasvattaa toimintakäytäntöjen muutoksilla yli 10%- yksikköä Ei käytössä 23 Aamu 18 Päiväkirurgiassa on merkittävä Vaihto 15 kehityspotentiaali leikkausprosessin vaiheissa että aikataulutuksessa 34 % 47 % 50 Resursoitu 100 Jälkityöt 10 Leikkaus Resursoitu 100 Ilta 15 Jälkityöt 8 Leikkaus 25 0 Salit virkaaikana Hoitajien töihin tulosta ensimmäisen potilaan saliin tuloon Vaihto-ajat leikkausten välissä Viimeisen potilaan salista poistumisesta työajan loppuun Valmistelut 17 Saliaika 0 Salit virkaaikana Hoitajien töihin tulosta ensimmäisen potilaan saliin tuloon Vaihto-ajat leikkausten välissä Viimeisen potilaan salista poistumisesta työajan loppuun Valmistelut 20 Saliaika Sali lasketaan resurssoiduksi, jos saliaika on ollut vähintään 2 tuntia kyseisenä päivänä. Silmäsali (L1) ei mukana

9 Operatiivisessa toiminnassa ei salien määrä toimi esteenä leikkausmäärän lisäämiselle olennaisempaa on saada salit resursoitua ja kehitettyä toimintamalleja Salien käyttöasteita olisi mahdollista nostaa sekä isossa leikkausyksikössä että päiväkirurgiassa merkittävästi sekä vertaamalla parhaisiin verrokkeihin että omaan parhaaseen kvartaaliin. Käyttöasteen nostopotentiaali on molemmissa yksiköissä yli 10 %-yksikköä. Tämän tarkoittaa usean sadan leikkauksen lisäyspotentiaalia tai vastaavasti mahdollisuutta henkilöstön vähentämiseen. Esimerkiksi aamun aloituksen aikaistaminen benchmarkingin parhaimman tasolle eli ison leikkausyksikön puolella keskimäärin 10 minuutilla ja päikin puolella 20 minuutilla, nousisi ison puolen salien käyttöaste 2 %-yksikköä (käyttöaste 68 % 70 %) ja päikin 6 %-yksikköä (käyttöaste 56 % 62 %) Jos tämä saataisiin siirrettyä täysimääräisesti leikkausmääriin, voitaisiin vuosittain leikata noin 200 leikkausta enemmän Tilojen puolesta leikkauspäivien määrää olisi mahdollista kasvattaa vielä merkittävästi enemmän. Jos kaikki salit saataisiin resursoitua jokaiselle arkipäivälle* täysimääräisesti, voitaisiin leikkausmäärää kasvattaa (nykyisellä profiililla) jopa 27 %, eli 1600 leikkauksen verran Yksityiskohtaisen säästöpotentiaalin laskeminen edellyttäisi tarkempaa perehtymistä yksiköiden toimintaan ja leikkausmäärien nykytasoon suhteessa tarpeeseen. Joka tapauksessa voidaan arvioida, että säästöpotentiaali leikkaustoiminnassa on pelkästään henkilöstökustannuksissa useita satoja tuhansia euroja vuositasolla. Operatiivisen toimialueen arvioima potentiaalinen 20 % kasvu volyymeissa sairaaloiden työnjaon uudistamisen kautta pystyttäisiin toteuttamaan nykyisellä salikapasiteetilla * Poislukien loma-ajat kesällä,

10 Poliklinikkatoiminnan keskittämisellä on mahdollista saada aikaan usean kymmenen henkilötyöpanoksen säästö yli miljoonan euron kustannusvaikutus Nykyisellään poliklinikkatoiminta hajaantunut noin 20 poliklinikalle Nykyinen poliklinikkatoiminta** Tulevaisuuden sairaala Poliklinikka Hoitohenkilöt* Fysiatrian pkl 2 Ihotautien pkl 4 Keuhkosairauksien pkl 3 Kipupoliklinikka 1 Kirurgian pkl 13 Korva-, nenä- ja kurkkutautien pkl 9 Kuntoutuspoliklinikka 4 Lastentautien pkl 12 Neurologian pkl 5 Silmäsairauksien pkl 3 Silmäsairauksien pkl (sis. silmäpäiväkir.) 5 Sisätautien pkl 12 Suusairauksien pkl 5 Sydänpaja 7 Syöpätautien pkl 7 Toimenpidepoliklinikka 8 Yleissairaalapsykiatrian pkl 3 Yhteensä 103 Poliklinikka Hoitohenkilöt Päivystyspkl + ESH päivystys 33 Aikuispsykiatrian pkl 29 Lastenpsykiatrian pkl 0 Kuinka monta erillistä poliklinikkaa tarvitaan, voidaanko esimerkiksi somatiikan poliklinikat yhdistää muutamaksi toiminnalliseksi kokonaisuudeksi, joilla on yhteiset tilat ja yhteinen hoito- ja hoitoa tukeva henkilökunta? Omina kokonaisuuksina tulevaisuudessa voisi edelleen olla mm. silmätautien poliklinikkakokonaisuus (nyt 8 hoitajaa), sydänpaja (7 hoitajaa) sekä mahdollisesti yleissairaalapsykiatria (3 hoitajaa) Muut polit (85 hoitajaa) voitaisiin yhdistää esim. suunnitellun päiväsairaalatoiminnan kanssa resursointi siihen voitaisiin saada myös poliklinikan nykyisistä resursseista Suurempi poliklinikka voisi luonnollisesti sisältää useampia toiminnallisia osakokonaisuuksia, pyrkien kuitenkin resurssien tehokkaaseen käyttöön soveltuvin osin Mm. Lasten kokonaisuus, toimenpidekokonaisuus, kuntoutuskokonaisuus Toimintatapojen kuvaus ja kriittinen arviointi keskeisessä asemassa tulevaisuuden toiminnan suunnittelussa Potentiaali tilasäästön lisäksi myös henkilöstösäästössä on merkittävä Kaikki yhteensä 158 * Sisältää erilaiset hoitajat, terapeutit yms. ** Naistentautien yhteiskustannuspaikalla on 55 hoitohenkilöä, ei jaettu tarkemmin pkl-toiminnan henkilöstöä

11 Lkm Ala (m2) Lapin keskussairaalan poliklinikoilla* yhteensä 118 vastaanotto ja toimenpidehuonetta Huonekohtaista vastaanottomäärää voitaisiin merkittävästi kasvattaa monikäyttöisillä tiloilla Poliklinikoiden vastaanotto- ja tutkimushuoneiden pinta-ala ja lukumäärä Iho 295 Keuhko 200 KNK 351 N+äpkl 502 Ypsy 119 Sis 680 Kir Syöpä 335 Neuro 289 Suu 191 Lastenpkl 655 Keuhko 4 KNK 9 N+äpkl 13 Sis 24 Syöpä 7 Iho 10 Kir 14 Lastenpkl 20 Ypsy Neuro 8 Suu 4 Poliklinikoiden vastaanotto- ja tutkimushuoneiden vuoden tilakustannukset noin 1 M vuodessa Laskennallinen tilakustannus on 20 /m2 kuussa sisältäen siivouksen Pienemmillä erikoisaloilla pienempi potilaskontaktien määrä pinta-alaa kohden lisäämällä back office tyylistä yhteistilaa ja käyttämällä vastaanottohuoneita vain potilaiden vastaanottoon ja tutkimukseen, olisi tilojen käyttöä mahdollista tehostaa Eri erikoisalat pystyisivät käyttämään samoja tiloja, mikäli vastaanottopäivät ajoittuvat eri ajankohdille Tilojen osalta kustannussäästöpotentiaali on nykyisten volyymien mukaan arvioituna tuhatta euroa vuodessa. Lähde: LSHP arvio

12 Uuden CT:n hankkiminen olisi kannattavaa, jos sen avulla pystyttäisiin vähentämään noin 560 hoitopäivää Kuvantamisen osalta lisäinvestointi maksaa itsensä takaisin hoitoprosessien tehistumisena Toisen CT:n resursoinnin on arveltu vaativan 1 lääkärin ja 2 hoitajan lisäystä virka-ajan toimintaan Palkkakuluissa tämä tarkoittaa noin per vuosi Laitteen vuosikustannuksiksi arvioidaan noin per vuosi (poisto + ylläpito) Odotusaika CT-tutkimukseen tutkimuksen pyytäjän mukaan, % 80% Päivystys Vuodeosasto 60% Jos vuodeosastoilta tilatut tutkimukset voitaisiin toteuttaa kaikille* potilaille: a) Samana päivänä (klo 16 jälkeen tilatuille seuraavana päivänä) ja hoitojakso lyhenisi saman verran, voitaisiin tällä tavalla säästää 500 hoitopäivää. Jos hoitopäivän kustannus olisi 500, tarkoittaisi tämä säästöä b) Viimeistään seuraavana päivänä ja hoitojakso lyhenisi saman verran, voitaisiin tällä tavalla säästää 200 hoitopäivää. Jos hoitopäivän kustannus olisi 500, tarkoittaisi tämä säästöä On kuitenkin mahdollista, että CT-kapasiteetin kasvu lisää tehtävien ei-niin-tarpeellisten tutkimusten määrää Myös nykykapasiteetilla ja tutkimusaikojen joustavammalla organisoinnilla voitaisiin lyhentää potilaiden odotusaikoja ilman tarvetta lisäkapasiteetille 40% 20% 0% 0 pv 1 pv 2 pv 3pv 4 pv 5 pv 6 pv 7 pv Yli 7 pv Jos nämä potilaat saisivat tutkimuksen samana päivänä? Pitkä odotusaika tarkoituksen mukainen? Kuvantamisessa ei ole saatavissa suoranaisia kustannussäästöjä ainakaan ilman yksityiskohtaisempaa toiminnan analyysia. Sen sijaan vaadittavat investoinnit (toinen CT-laite ja lisähenkilöstö) voidaan kustantaa vuodeosastohoidon nopeutumisen myötä (säästö kohdistuu vuodeosastoille). *Huomioitu vain 0-3 päivää tutkimusta odottaneet, pidemmän odotusajan on oletettu olevan tarkoituksen mukainen

13