Selvitys raitiotielinjauksen ensimmäisen vaiheen alueen liito-oravatilanteesta sekä raitiotien vaikutuksista lajin elinolosuhteisiin

Transkriptio

1 Selvity raitiotielinjauken enimmäien vaiheen alueen liito-oravatilanteeta ekä raitiotien vaikutukita lajin elinolouhteiiin Tampereen kaupunki Kaupunkiympäritön kehittäminen Maankäytön uunnittelu Kari Korte,

2 Siälly 1. Selvityalueeta Liito-oravata Itä-Tampereen elinympäritöjen kulkuyhteykitä, eteitä ja verkotota Arvio Itä-Tampereen liito-oravamäärätä Raitiotielinjan liito-oravatilanne TAYS:n alue Hallilan Vackerinpuito Hervannan kanjonin ylity Varikon alue Tohtorinpuito-Hervantajärvi -alue Kompenaatiotoimet Loppuyhteenveto Liitteet 1. Itä-Tampereen liito-oravatilanne 2. TAYS:n alueen liito-oravatilanne 3a. Hallilan Vackerinpuiton liito-oravatilanne 3b. Hallilan Vackerinpuiton raitiotielinjan vaatima puuton tila 4. Varikkoalueen liito-oravatilanne 5. Tohtorinpuito-Hervantajärvi -alueen liito-oravatilanne 6. TAYS:n alueen raitiotieuunnitelma 7. Hallilan Vackerinpuiton raitiotieuunnitelma 8. Varikkoalueen raitioitieuunnitelma 9. Tohtorinpuito-Hervantajärvi -alueen raitiotieuunnitelma

3 1 1. Selvityalueeta Kaupunginvaltuuto on hyväkynyt raitiotieuunnitelman Kehityvaihe päättyy vuoden 2016 aikana, jolloin tehdään päätö rakentamivaiheeta. Suunnitelmien mukaan raitiotien varikkoalue ijoitettaiiin Kauhakorvenkadun ja Hervannantien riteyken kaakkoipuolelle, myötäillen Kauhakorvenkatua (liite 4.). Raitiotielinjan enimmäinen vaihe käittää linjauken Hervannata Kalevan kautta yliopitollien airaalan alueelle. Vata toiea vaiheea rakennetaan linja kekutata länteen, Lentävänniemeen. Tämä elvity käittää yhteenvedon ja arvion liito - oravatilanteeta enimmäien vaiheen raitiotielinjauken alueelta (liite 4.). Selvityalueena on tarkemmin elvitetyt TAYS:n (Yliopitollien airaalan alue, liite 2.), Hallilan Vackerinpuiton alue (liite 3.), varikon alue (liite 4.) ja Tohtorinpuito - Hervantajärvi - alue (liite 5.) ekä muulta raitiotielinjalta alueet väliltä varikko - Hallila, noin parinkymmenen metrin äteellä. Hallilan ja airaalan välillä linjauken liito-oravatilannetta ei ole erikeen elvitetty, mutta olemaa olevan tiedon ja arvion mukaan kyeiellä välillä ei ole liito-oravalle otollita elinympäritöä eikä iltä ole atunnaiiakaan havaintoja lajita. Tähän yhteenvetoon on koottu havaintoja liito - oravata ueilta vuoilta. Vuonna 2014 liito-oravatilannetta elvitettiin OAS:n mukaielta varikon kaava - alueelta (pitäytyen Kauhakorvenkadun eteläpuolelle, liite 4.) ja vuonna 2015 laajemmalta nykyitä kaava - aluetta (ulottuen myö Kauhakorvenkadun pohjoipuolella) ympäröivältä elvityalueelta. Viimeiimmät elvityket tilanteeta tehtiin kuluvan vuoden marrakuun ekä 23. päivinä, liittyen Hallilan Vackerinpuiton ekä Hervannan kanjonin liito - oravatilanteeeen. Tähän raporttiin on kyytty Kangaalan ja Lempäälän kunnilta viimeiin tieto liitooravahavainnoita, niin Kaukajärven etelä - kaakkoi - puolelta kuin myö Ojala - Lamminrahkan alueelta ekä Hervantajärven eteläpuolelta. Suunnittelualueeeen kiinteäti liittyvitä, Kangaalan puoleiita metitä, on vain vähän tietoa liito - oravan olemaaolota eikä iellä liene tehty järjetelmällitä tutkimuta aiheeta. Lempäälän puolen tilanteeta aatiin tietoa , ja en mukaan Hervantajärven eteläpuolelta ei ole havaintoja liito - oravata (Virpi Karjalainen/ Lempäälän kunta). Selvitykiä etittiin merkkejä liito - oravan elämietä ja liikkumieta etimällä en jättämiä ulotepapanoita (jätöhavainto) puitten (pääaiaa kuuten ja haapojen) tyviltä. Selvitykiä kekityttiin myö etimään liito - oravan käyttämiä ja potentiaaliia peäpaikkoja; kolopuita, riupeiä ja opivia pönttöjä. Liäki jätöhavaintojen ja puuton peruteella arvioitiin lajin käyttämiä ja mahdolliia kulkuyhteykiä. Havaintojen teko kekitettiin kevätaikaan, jolloin liito-orava on aktiiviimmillaan ja jätöket parhaiten havaittavia. Yliopitollien airaalan alueelta havainnot ovat pääaiaa vuoien 2005 ja 2010 väliltä, mutta mukana on atunnaiia havaintoja myö ennen vuotta Hallilan rinteeltä havainnot on tehty vuoina 2014 ja Lukonmäen puolella, vataavalla kohtaa Hallilan rinnettä, käytiin elokuua 2015 ja alue ooittautui biotoopiltaan liito - oravalle hyvinkin potentiaalieki, mutta havaintoja lajita ei aatu. Toin ajankohta havaintojen tekoon oli auttamatta liian myöhäinen. Kohteella käytiin myö marrakuua, mutta tällöinkään lajita ei aatu havaintoja.

4 2 2. Liito - oravata Liito - orava (Pteromy volan) on vaarantunut uhanalainen, EU:n luontodirektiivin liitteiden II ja IV(a) laji, jota kokevat luonnonuojelulain 39 :n rauhoituäännöket ja 49 :n, 1. momentin liääntymi - ja levähdypaikkojen heikentämikielto. Liäki e on Suomen erityivatuulaji. Liito - oravan kannalta ongelmalliinta on opivien kolopuiden vähyy, metien pirtaloituminen ja aukottuminen. Liito - oravan mieluiinta elinympäritöä ovat järeähköä kuuta kavavat lehtiekametät, joia kuuen ouu on %. Erityieä uoioa ovat haapaa kavavat metiköt. Haapa on liito - oravan tärkein ravintopuu ja todennäköiin peäkolon paikka. Ravinnoki kelpaavat myö koivu ja raita. Otolliia elinympäritöjä liito - oravalle ovat myö järeät kuuikot, joiden reunamilla kavaa paremmin ravinnoki kelpaavaa lehtipuuta. Pohdittaea lajin elinmahdolliuukia tietyllä alueella olii otettava huomioon biotoopiltaan ille oveliaat alueet kulkuväylineen mahdolliimman ehyenä kokonaiuutena (peäkolot, kulkureitit, ravintometät ja puuto ja levähdypaikat), jotta populaation eri ykilöt elinympäritöineen eivät joutuii liian eritykiin muita ja poikailla olii mahdolliuu lähteä etimään omia auinijojaan. Metäiten alueiden yhtenäiyy on ii tärkeää liito - oravan populaation äilymien kannalta metriä leveät aukeat ovat lajin kulkemien kannalta lähe eteitä ja maaa liikkueaan e on kömpelö. 3. Itä-Tampereen elinympäritöjen kulkuyhteykitä, eteitä ja verkotota Kaiken kaikkiaan Helingin moottoritie, kaupungin kekuta - alue ja taajama - alue kekutata Kaukajärvelle aakka lokeroivat vahvati Itä - Tampereen liito - oravapopulaation kolmeen oaan (liite 1): 1. Kauppi - Niihama - Ojalan populaatioon 2. Hervannan populaatioon ja 3. Peltolammin populaatioon Peltolammin tilanne lienee hyvin vahvati idokia iihen, mitä Pirkkalan puolella tapahtuu eikä yhteykiä muun Tampereen liito - oravapopulaatioihin ole. Kauppi - Niihama - Ojalan ja Hervannan populaatioiden välillä lienee todella hienoinen yhtey Kaukajärven ja Leinolan kautta ekä Lahdentien varren metien kautta. Kauppi - Niihaman ja Ojalan välinen yhtey on heikko ja todennäköieti n yhden langan varaa, Atalan kohdilla 9 - tien ylite. Ojalata on edelleen eritaoiia heikkoja yhteykiä Nurmi - Sorilaan ja Kangaalan puolelle. Myö Hervannata on yhteykiä Kangaalan mahdolliiin populaatioihin ekä Lempäälän vataaviin. Kangaalan puolella alkaa maaeutumainen miljöö, joa vuorottelevat metät ja pellot. Uein peltojen reunumetiköt ovat lehtipuu - ja nimenomaan haapapuuvaltaiia ja voii ajatella, että Kangaalan puolella olii runaatikin potentiaaliia liito - oravan elinympäritöjä. Toin metät ovat uurimmaki oaki ykityiiä ja nuorempia kuin kunnan tai kaupungin omitamien. Lempäälän kunnan puolella, erämaiet metät uoinevat liito - oravan olemaaoloa. Hervannan populaation etelän ja pohjoien - Hervantajärven ja Selkämäen - välinen kulkuyhtey ijoittuu kaava - alueella en itäpäähän. Toinen kulkuyhtey ijoittuu Houkanojan varteen - idempänä, mutta kaava - alueen kautta oleva yhtey on

5 3 vahvemmalla pohjalla yhtenäiemmän ja leveän metäalueen vuoki ekä iki, että kyeeä olevalla vyöhykkeellä on ueita liito - oravan elinympäritöjä. Nämä kulkuyhteydet ovat avainaemaa koko kaakkoien liito - oravapopulaatioverkoton kannalta (liite 1.). Niiden kautta muodotuu yhtey edelleen Kaukajärven alueelle. Toin ennen Kaukajärveä Saarenmaantien varren rakennetut alueet ja voimalinja ovat heikentäneet merkittäväti liito - oravan mahdolliuukia iirtyä Kaukajärven uuntaan. Selkämäeltä on todennäköieti kulkuyhtey edelleen länteen Särkijärvelle ja Vuorekeen ekä myö Hallilaan. Hervannan ja Vuoreken välinen yhtey - Rukontien ylite - ei todennäköieti nykyiellään toimi Arvio Itä - Tampereen liito - oravamäärätä Koko Itä -Tampereella (Tammerkoken itäpuoli) peii normaalivuoina arviolta liitooravanaarata, parhaimpina vuoina naaraykilöitä mahtuii olemaan jopa ykilöä (liite 1.). Normaalivuoina näitä peinee Kauppi - Niihamaa 5 ykilöä, Ojala - Leinola - akelilla 9, Hervannan ympäritöä 11 ja Peltolammilla 2. Hyvinä poikatuotanto- ja otolliina vuoina vataavat luvut aattavat olla 9, 15, 16 ja 3. Karkeati arvioiden ja epävarmuutekijät huomioon ottaen Itä - Tampereen liito - oravakanta vaihtelee ii välillä 30:tä 50:een. Itä - Tampereen populaation lokeroitumien vuoki on mielekätä arvioida tilanne Kaakkoi - Tampereen (Hervannan populaation) näkökulmata. Kaakkoi - Tampereen liito - oravakanta vaihtelee arviolta kymmenen ja kahdenkymmenen välillä. 4. Raitiotielinjan alueen liito - oravatilanne Raitiotielinjauken enimmäien vaiheen alueella tai en välittömää läheiyydeä elviä liääntymi - ja levähdypaikkoja on havaittu: 1. TAYS:n alueelta (liitteet 2. ja 6.) 2. Hallilan Vackerinpuitota (liitteet 3a., 3b. ja 7.) 3. Varikon alueelta (liitteet 4. ja 8.) 4. Tohtorinpuito - Hervantajärven alueelta (liitteet 5. ja 9.) Näiltä kaikilta on löytynyt jätöken liäki elviä peäpuita, vaikkakaan Vackerinpuitoa ja varikkoalueella jätöhavainnot eivät ole potentiaaliten peäpuiden alta. Tämä ei kuitenkaan ulje poi itä mahdolliuutta etteivätkö nämä peäpuut toimii liääntymi - ja levähdypaikkoina nyt tai tulevaiuudea TAYS:n alue Havainnot Tampereen yliopitollien airaalan, TAYS:n, alueelta liito - oravahavaintoja on aatu lähe vuoittain (liite 2.). Järjetelmällitä tutkimuta alueen liito - oravita on tehty vuoina , jona aikana liito - oravata tehtiin havaintoja joka vuoi lukuun ottamatta vuotta Vuonna 2013 aluetta tutkittiin uppeammalta - kampuken alueelta. Ennen tätä ajanjakoa lajita on atunnaiia havaintoja myö ennen vuotta 2001.

6 4 Järjetelmällien tutkimujakon peruteella alueen liito - oravien elinympäritöitä ja liikkumieta on aatu hyvä ja kattava kuva. Näinä vuoina peintää alueella ja en lähiympäritöä on ollut Teikontien eteläpuolella ekä airaala - alueen itä -, pohjoi - ja länipuolella että airaala - alueen rakennetun alueen kekellä. Havaintoja on aatu myö Teikontien ja airaala - alueen välieltä harvapuutoielta alueelta, mutta tältä alueelta aadut havainnot ovat uurella todennäköiyydellä atunnaiia eikä alue ole lajin elinympäritön ydinaluetta. TAYS:n alueella raitiotielinjau noudattaa olemaa olevia liikenneväyliä kuten Vieritiellä eikä en rakentamiella ole todennäköieti vaikututa tien pohjoipuolella oleviin kolokoivuihin. Lähin kolokoivu ijaitee noin 10 metriä Vieritietä ja euraavan noin 20 metrin päää. Kulkuyhteykitä TAYS:n ympäritöä on liito - oravan peintää myö Teikontien eteläpuolella, jonka liito - orava - alueilta on kulkuyhteydet vain TAYS:n alueelle; etelän uuntaan yhteykiä ei ole. Kulkuyhteydet Teikontien eteläpuolelle kulkevat Yliopitollien airaalan alueelta ja Lääkärikadun itäpuolelta Teikontien ylite (liite 2.). Aiemmin Teikontien eteläpuolelta on ollut kulkuyhtey kekelle airaalan aluetta, Mediiinarinraitin metäkaitaleelle, joa on havaittu ueana vuonna peintää, mutta nykyiellään tämä yhtey on luokkaa parannettava. Lääkärikadun itäpuolella kulkuyhteydet ovat vielä toimivia, mutta luokiteltavia puuton korkeuteen nähden heikoiki pitkän liitomatkan takia (45-50 m). Raitiotien vaikutuket Yliopitollien airaalan alueella raitiotielinjau kulkee juoheati liito - oravaeiintymien ja kulkuyhteykien lomite (liitteet 2. ja 6.), olemaa olevilla liikenneväylillä. Raitiotien ja muiden iihen liittyvien rakenteiden uunnitelman mukainen toteuttaminen ei vaikuta TAYS:n ympäritön nykyiiin liito-oravan elinympäritöihin tai kulkuyhteykiin. Johtopäätelmät Suunnitelman mukainen raitiotie iihen liittyvine rakenteineen ijoittuu TAYS:n alueelle ilman, että e muuttaa nykyiiä liito - oravan elinolouhteita tai kulkua alueella Hallilan Vackerinpuito Havainnot Vackerinpuitota ei aatu havaintoja liito - oravata vuoden 2014 elvitykeä, joa kuitenkin todettiin alueen olevan potentiaalinen ellainen. Vuoden 2015 keväällä alueelta löytyi vähäieä määrin liito - oravan jätötä ja kaki riupeää. Marrakuua tehdyllä käynnillä havaittiin liito - orava jätötä enemmän ja laajemmalla alueella kuin keväällä (liite 3a.). Ilmeieti vuonna 2014 alue oli tyhjä, mutta loppukeväällä 2015 alueelle aapui tämän vuoden poikanen, ja iki jätötä löytyi vielä vähän. Tämän peruteella arvioitiin alueen olleen vain levähdypaikka. Mutta nyt poikanen on ottanut alueen elinympäritökeen. Tänä ykynä alueelta löydettiin neljä uutta riupeää ja havaittiin yhden riupeän hävinneen eli tunnettuja riupeiä on tällä hetkellä viii. Ne kaikki ijaitevat Pehkuuonkadun varren kuuikoa, puiton ylärinteellä, mahdolliimman

7 5 kaukana Hervannan Valtaväylätä ja liikenteen meluta. Riupeät oli helpompi löytää nyt ykyllä lehtien varitua maahan kuin loppukeväällä. Riupeien alta ei löytynyt jätötä, vaan jätöket löytyivät kaikki alapuolielta, lähempänä ramppia olevan notkon tienoilta, joa on runaati liito - oravan ravintopuuta, haapaa. Notkota ei kuitenkaan löydy riupeiä eikä kolopuita. On varin todennäköitä, että ylärinteellä olevat riupeät ovat liito - oravan liääntymi - ja levähdypaikkoja. Kulkuyhteykitä Vackerinpuiton (liite 3a.) kulkuyhteykiä ei voi luokitella hyviki. Kevätkeällä 2015 inventoitiin Hallilata etelän uuntaan olevia mahdolliia kulkuyhteykiä, illä etelää olevan voimalinjan ja Särkijärven väliellä alueella on aiemmin todettu liito - oravan peintää. Hallilata etelään löydettiin kaki mahdollita kulkuyhteyttä, jotka liitteeä on eitetty kulkuyhteykiki oveltuvina alueina. Näitä Hervannan Valtaväylän varrelle ijoittuva kulkuyhtey on puutoltaan parempi kuin Hallilan autualueen läpi ajateltu kulkuyhtey, vaikka ei ekään kokonaiuutena ottaen hyvä ole. Autualueen halki ulottuvalla kulkuyhteytaipaleella on ueita parannettaviki arvioituja kohtia. Tänä ykynä tarkateltiin tarkemmin Hervannan Valtaväylän itäpuolita kulkuyhteyttä ja arvioitiin Valtaväylän ylitypaikkoja ekä etittiin merkkejä liito - oravan liikkumieta väylän itäpuoliella metäouudella. Vackerinpuiton eiintymältä on juuri ja juuri ajateltavia olevia yhteykiä Hervannan Valtaväylän ylite Lukonmäen puolelle. Pohjoiempi näitä ijaitee ramppien kohdilla, kun Hervannata aavutaan 9 - tielle, toinen ijaitee Pehkuuonkadun ja Hervannan Valtaväylän riteyken pohjoipuolella, mutta yhtey toiminee vain idän uuntaan. Ylity aattaa juuri ja juuri olla mahdollinen myö muutamata muutakin paikata, mutta vain idän uuntaan, illä puuton korkeuden uhde liitomatkaan on liian pieni. Puuto Hervannan Valtaväylän varrella on näet vielä nuorta ja matalaa, mutta vuoien mittaan ylity onnitunee paremmin. Hervannan Valtaväylän itäpuolelta ei löydetty merkkejä liito - oravan keväiitä liikkeitä, mutta kyeien metäkaitaleen eteläoata, Hervannan kanjonin reunalta löytyi liito - oravan jätötä, joka kielii tällä paikalla olevata liito - oravan elinympäritötä. Hyppyrimäen tienoilta on aiemminkin tehty havaintoja lajita. Väylän itäpuolinen metä on lähe kokonaiuudeaan liito - oravan kulkuyhteydeki hyvin oveltuvaa ja en eteläoat biotoopiltaan liito - oravan elinympäritöki hyvin oveltuvaa. Kulkuyhtey Hallilaan oliikin erittäin luontevaa tältä hyppyrimäen elinympäritöltä Hervannan Valtaväylän itäpuoliten metien kautta, jo vain Hervannan Valtaväylä olii ylitettäviä. Raitiotien vaikutuket Vackerinpuiton alueella raitiotielinja halkaiee biotoopiltaan liito - oravan elinympäritöki hyvin ja välttäväti oveltuvan alueen (liitteet 3a. ja 7.). Nykyiellään biotoopiltaan elinympäritöki hyvin oveltuvan alueen pinta - ala on noin 3,04 ha, yhdeä välttäväti oveltuvan kana 6,38 ha. Tutkimuten peruteella 4 ha hyvää liito - oravametää pidetään liito - oravan elinympäritön minimipinta - alana. Vackerinpuiton aluetta voi pitää nykyiellään pinta - alojen peruteella juuri ja juuri lajin elinympäritön kriteerit täyttävänä kohteena. Se on kuitenkin iinä mieleä erittäin poikkeukellinen, että illä kavaa hyvin paljon lajille parata ravintopuuta, haapaa, rinteen alaoan entiellä pellolla (notkoa, rampin vierellä). Raitiotielinjauken vaatiman puuttoman tilan (liite 3b.) ja pyäkin toteutuken ekä uuien kevyen liikenteen väylien rakentamien jälkeen hyvin oveltuvan alueen pinta - ala pienenee 1,56 ha:iin (- 49 %), välttäväti oveltuvan alueen pinta - ala

8 6 2,45 ha:iin (- 27 %) ja yhteenä näiden alueiden pinta-ala pienenee 4,01 ha:iin (- 37 %). Huomattavaa on myö e, että työkoneet vaatinevat väylän leveyttä iomman alan työkentelyyn, työkoneet ja väylien luikauket aattavat aiheuttaa juuritovaurioita erityieti kuuten lähellä, mikä vuoien mittaan aiheuttaa kuuikon kuolemita ekä e, että paikoin vanhaan kuuikkoon tehdyn väylän reunavaikutu voi haruunnuttaa ja harventaa vanhaa kuuikkoa entietään. Liäki io haitta lajin elämielle alueella yntyy iitä, että linjauken takia ruokailualue (ravintopuumetä) jää raitiotielinjan eri puolelle kuin liääntymi - ja levähdypaikat. Lähin riupeä ijaitee noin 18 metriä raitiotielinjata ja noin 6 metriä linjan vaatiman puuttoman vyöhykkeen reunata. Raitiotielinjau heikentää merkittäväti myö Hervannan Valtaväylän varteen ijoittuvaa, todennäköiintä kulkuyhteyttä etelän populaatioiden uuntaan (liite 3a.). Kriittiiä kohtia etelän kulkuyhteyden uhteen muodotuu Pehkuuonkadun riteykeen ja Hervannan kanjonin reuna - alueelle, joa raitiotielinjau kulkee liito - oravan kulkuyhteyden uhteen parhaimmaa kohdaa. Raitiotieuunnitelman (liite 7.) mukainen toteutuminen pirtoo ja vähentää biotoopiltaan liito -oravan elinympäritöki oveltuvan alueen pinta - alaa niin voimakkaati, että alue ei uurella todennäköiyydellä kelpaa enää liito - oravan elinympäritöki. Vackerinpuiton elinympäritö ei ijaite kuitenkaan mitenkään kekeiellä paikalla laajemmaa liito - oravaverkotoa vaan on lähinnä jonkinlaiea puiperä - aemaa, Kaakkoi - Tampereen liito - oravaverkoton pohjoiimmalla reunalla. Tämän elinympäritön liääntymi- ja levähdypaikkojen hävittämieen tarvitaan Elinkeino -, Liikenne - ja Ympäritökekuken poikkeamilupa Hervannan kanjonin ylity Raitiotielinja ylittää Hervannan kanjonin nykyien illan länipuolelta iten, että kanjonin pohjoipuolella linjau on noin 70 metrin ja kanjonin eteläpuolella noin 85 metrin etäiyydellä Hervannan Valtaväylätä. Kanjonin pohjan metä on biotoopiltaan liito - oravan elinympäritöki hyvin oveltuvaa eikä uunnitelmien mukaan inne tule iltarakenteita. Maatokäynnillä ei aatu havaintoja lajin olemaaolota alueella, vaikka nykyien illan itäpuolen metät ovat uuien löydöten peruteella lajin elinympäritöä. Myökään kolopuita eikä riupeiä löydetty. Toin riupeien etimitä vaikeutti puiden lumiuu. Kanjonin pohjalla ja rinteillä kavavalla puutolla on io merkity liito - oravan kulkuyhteykien kannalta. Nykyiellään tämä yhtey on heikohko. Kulkuyhtey kanjonia pitkin illan kummallekin puolelle on äilytettävä. Tää kohtaa on myö kriittinen paikka pohjoien, Hallilan uuntaan arvioidulla kulkuyhteydellä, illä raitiotielinjau ylittää kanjonin en pohjoirinteellä liito - oravan kulkuyhteyden kannalta parhaimmata paikata. On olemaa riki, että raitiotieillan rakentaminen heikentää kanjonin myötäitä yhteyttä entietään ja illan uunnittelua tämän yhteyden äilyttäminen on otettava huomioon.

9 Varikon alue Havainnot Kauhakorvenkadun eteläpuoleien kaava - alueen oan liito - oravatilanne inventoitiin vuoden 2014 keväällä (liite 4.). Tällöin alueen itäpäätä, pellon ja Santenin tehtaan välietä metikötä (Etuhaanpuito) löytyi ueita kolopuita ja liito - oravan jätötä eli liito - orava pei tällöin alueella. Myö alueen länipäätä löytyi liito - oravan jätötä muutaman papanan verran, mutta ei kuitenkaan iellä olevien kolohaapojen tyveltä tai pönttöjen alta. Kuitenkin ne on tulkittava liääntymi - ja levähdypaikoiki. Tämän alueen oalta havaintoja on aatu myö vuoina 2003, 2004 ja Alueen länipäätä on liito - oravita atunnaiia havaintoja vuodelta 1997, mutta ei vuoilta 1999 ja 2000, jolloin alueella on myö käyty. Kaava - alueen eteläpuolen kukkulan eteläpuolella olevaa notkelmaa on myö runaati kolopuita ja riupeä. Siellä myö on aiemmin ollut todennäköieti peintää. Vuoden 2015 keväällä liito - oravatilanne inventoitiin kaava - aluetta laajemmalta alueelta (Hermiata Houkanojalle ja kaava-alueen eteläpäätä Selkämäelle ati) kuin vuonna 2014 (liite 4.). Tällöin liito - oravata ei aatu ollenkaan havaintoja koko Santenin tehtaan ympäritötä (Hervannantien, Kauhakorvenkadun, Niittyhaankadun ja Santenin eteläpuolien metätien välinen alue). Sen ijaan liito - oravan jätötä löytyi nyt Kauhakorvenkadun pohjoipuolelta niin, että todettua peintää on heti Kauhakorvenkadun pohjoipuolella olevan kukkulan rinteillä. Todennäköitä ja mahdollita peintää löytyi edelleen pohjoiempaa, ennen voimalinjaa olevalta, Kauhakorven alueelta. Peintää todettiin myö n. Senaattikiinteitön tontilla, Hermiankadun ja Hervannantien riteyken luoteipuolella, jota löytyi liito - oravan jätötä riupeäkuuen ja kolohaavan tyveltä. Aiemmin alueella on todennäköitä peintää vuodelta Tätä ennen lajita on havaintoja myö vuoilta ja Muita jätöhavaintoja aatiin Hermiankadun eteläpuolelta ekä Houkanojan varrelta. Hermiankadun eteläpuoliet havainnot liittynevät lajin liikehdintään kadun pohjoipuolielta peintäpaikalta Hermiankadun yli. Houkanojan varren havainnot ooittavat liito - oravan käyttävän ojan vartta kulkuyhteytenään. Myöhemmin keällä 2015 aatiin Jere Niemien tekemä jätöhavainto Etuhaanpuitota, mutta tätä ei yritykitä huolimatta aatu varmitettua. Vuoien mittaan aatujen havaintojen peruteella näyttää iltä, että Santenin tehtaan ympäritöä peintä kekittyy aivan tehtaan liepeille, Etuhaanpuitoon, Santenin tontille, en pohjoi - ja länipuolella ekä Santenin tontin rajan tuntumaan myö en etelä - ja kaakkoipuolelle (liite 4.). Varinaien varikon paikalta löydetyt liääntymi - ja levähdypaikat näyttävät tähän ati tehtyjen havaintojen peruteella olevan oa laajempaa elinympäritöä, liittyen todennäköieti Etuhaanpuiton peintään. Lähialueella peintää eiintyy myö Hervannantien länipuolella, Senaattikiinteitöjen tontilla. Arvion mukaan aivan Santenin tehtaan ympärillä opii ueimpina vuoina peimään kaki liito - oravanaarata, parhaimpina vuoina jopa kolme. Santenin alue kuuluu aina pohjoiea olevalle voimalinjalle ati biotooppi - ja elinympäritökokonaiuuteen, joa peinee tavallieti ehkä neljä, parhaimpina vuoina jopa 6 naarata. Seuraavat eiintymät ovat pohjoien uunnalla Selkämäeä ekä Rukoa ja Hervantajärven metiä.

10 8 Kulkuyhteykitä Keväällä 2015 paljatui liito - oravan peiminen Hervannantien läni - ja Hermiankadun pohjoipuolella olevalla n. Senaattikiinteitön tontilla (liite 4.). Tältä kohteelta liito - orava näyttää kulkevan niin Hervannantien kuin myö Hermiankadun ylite, mutta merkittävämpi näitä on kulkuyhtey Hervannantien ylite itäpuolella ijaiteville peintäpaikoille. Liäki idän uunnalla on yhtey laajempaan liito - oravaverkotoon ulottuen mm. Hervantajärven alueelle. Ainoaki yhteydeki Hervantajärveltä pohjoieen ja koillieen on jäänyt Rukontien maankaatopaikan itäpuolella oleva yhtey. Etelä - pohjoi - uuntainen kulkuyhtey, Santenin tehtaan lounaipuolelta Kauhakorvenkadun pohjoipuolelle, muodotuu todennäköieti Santenin tehtaan ja pellon väliä - Santenin tontin alueella - olevata kapeata puutokäytävätä ekä Etuhaanpuitota eteenpäin Niittyhaankadun ja Kauhakorvenkadun varren puutokäytävitä. Mahdollita on myö e, että liito - orava käyttää Etuhaanpuiton pohjoipuolen pellolla olevia metäaarekkeita kulkuyhteytenään. Raitiotien vaikutuket Tällä alueella raitiotie ja varikkoalueen rakentaminen hävittävät liito - oravalle oveltuvaa metää, kolopuita, jotka ovat liääntymi - ja levähdypaikoiki tulkittavia ekä heikentävät olemaa olevia kulkuyhteykiä (liitteet 4. ja 8.). Rakentamien alle jää metää 5,6 ha, jota biotoopiltaan liito - oravalle oveltuvaa on 1,8 ha. Liäki varikkoalue hävittää 8 kolopuuta, kolme pönttöä ekä mahdollieti yhden riupeäkuuen varikkoalueen reunan ulkopuolella. Kulkuyhteykitä heikennytä tapahtuu Hervannantien ja Hermiankadun riteyken ylitypaikalle ekä kaava - alueen läpi olevalle etelä - pohjoi - uuntaielle kulkuyhteydelle, Santenin tehtaan läni - ja pohjoipuolella, korttelin 6202 rakentumien myötä. Korttelin rakentaminen hävittää Kauhakorvenkadun ja Niittyhaankadun kulkuyhteydeki opivat kadunvaripuutokäytävät. Hervannantien ylity on tärkeä yhtey n. Senaattikiinteitön tontille, jolla on todettu lajin peintää. Etelä - pohjoi - uuntaien kulkuyhteyden heikkenemiellä on uurta merkitytä Hervantajärven ja Selkämäen - Särkijärven välien liito - oravaverkoton kannalta. Alueen rakentamieen iältyvät rikit kaava-alueen elinympäritöjen heikentymien liäki myö itä ympäröivien elinympäritöjen heikkenemietä. On mahdollita, että enaattikiinteitön tontilla oleva eiintymä näivettyy eikä Kauhakorvenkadun pohjoipuolella ja Santenin tehtaan lounaipuolella olevat elinympäritöt ole enää niin houkuttelevia liito - oravan kannalta. Laajemmaa mitaa etelä - pohjoi - uuntaiten kulkuyhteyden katkeaminen heikentäii todennäköieti myö koko Kaakkoi - Tampereen liito - oravaverkoton toimivuutta ja vaikutuket koko Kaakkoi - Tampereen liito - oravapopulaatioon oliivat merkittäviä. Epävarmuutta tämä alueen läpi olevalle yhteydelle aiheuttaa myö e, että varikkoalueen eteläpuolen metät eivät ole kaupungin omitukea. Raitiotielinjau Hermiankadulla ei heikennä liito - oravan kulkuyhteykiä eikä Senaattikiinteitön peintäpaikan elinolouhteita. Johtopäätelmät Varinaien varikon alle jää 8 liääntymi - ja levähdypaikoiki luokiteltavaa kolopuuta, kolme pönttöä ja mahdollieti yki riupeä tuhoutuu kaava-alueen reunalla, en ulkopuolella. Varikkoalueen liääntymi- ja levähdypaikkojen hävittämieen tarvitaan Elinkeino -, Liikenne - ja Ympäritökekuken poikkeamilupa. Kaava - alue on niin merkittävää aemaa etelä - pohjoi - uuntaiille kulkuyhteykille, että ilman

11 9 kompenaatiotoimia näiden kulkuyhteykien menettämiellä on todennäköieti laajemmaltikin vaikututa liito - oravaverkotoon ja itä kautta merkittävä vaikutu Kaakkoi - Tampereen liito - oravapopulaatioon Tohtorinpuito - Hervantajärvi - alue Havainnot Tohtorinpuiton Hervannan Valtaväylän varrelle ijoittuva puiton itäoa inventoitiin keväällä 2015 (liite 5.). Tällöin kohteelta ei löydetty jälkiä liito - oravata. Sittemmin keällä Tampereen ympäritönuojeluyhdity löyi kahden kolohaavan alta runaati jätötä. Kun alue inventoitiin uudelleen elokuua, löytyi jätötä edelleen kyeien metän kekivaiheilla olevien kahden kolohaavan tyveltä. Jätötä löytyi myö lähempää Rukontietä, paikata, joa jo aiempien - Hervantajärven kaavan yhteydeä tehtyjen elvityten yhteydeä - on arvioitu olevan liito - oravan Rukontien ylitypaikka. Kolopuita Tohtorinpuiton itäoaa on kaikkiaan neljä. Elokuua Tohtorinpuitota tehdyt jätöhavainnot ovat viitteitä iitä, että peintä Hervantajärven rantamilla on onnitunut ja poikaet ovat lähteneet Tohtorinpuitoon tai Tohtorinpuiton kautta maailmalle. Tohtorinpuito on kokonaiuudeaan myö potentiaalinen liääntymipaikka. Kulkuyhteykitä Tohtorinpuiton itäpäätä ei ole kulkuyhteykiä pohjoieen eikä itään, rukonkehän pohjoipuolella. Kohteelta on Rukonkehän pohjoipuolella olevan metän kautta kulkuyhtey länteen, Suolijärvelle ekä Rukonkehän ylite Hervantajärven alueelle, joka uunta on Tohtorinpuiton elinympäritön kannalta merkittävämpi ja todennäköiempi (liite 5.). Rukonkehän ylityketä on viitteitä Hervantajärven kaavoituken yhteydeä tehtyjen havaintojen ja nyt keällä löytyneiden jätöten peruteella. Noiden havaintojen peruteella Rukonkehä ylitetään paikata noin 100 metriä Hervannan Valtaväylän riteyketä länteen. Mahdolliia ylitypaikkoja on tätäkin vielä muutamin paikoin parin adan metrin matkalla lännen uuntaan ekä lähellä Ahvenijärventien riteytä. Raitiotien vaikutuket Raitiotielinjau koukkaa Ininöörinkadulta etelän uuntaan Hervannan Valtaväylän varteen iten, että e kulkee nykyien kevyen liikenteen väylän paikalla eikä hävitä yhtään Tohtorinpuiton itäoan puutoa liito - oravan liääntymi - ja levähdypaikkojen kohdalla (liitteet 5. ja 9.). Eli kolopuiden ympärillä äilyy nykyinen noin 25 metrin äteellä oleva uojapuuto. Sen ijaan puiton itäoan koillikulmata häviää nuorta puutoa parinkymmenen metrin yvyydeltä, mutta tämä oa ei ole liito - oravan kannalta tärkeä. Tällä hetkellä raitiotielinjauketa muine rakenteineen on kolme vaihtoehtoa, joita kuitenkin jokainen on Tohtorinpuiton oalta toiena kopio. Liito - oravan tunnetaan ietävän melua aika hyvin. Tiedetään en peivän jopa aivan liikennealueiden lähellä. Raitiotien aiheuttama melu on elvityten mukaan pienempi kuin Hervannan Valtaväylän aiheuttama melu. Mielenkiintoita tämän keän havainnoia on e, että jätöhavainnot löytyivät kahden kolohaavan tyveltä, kekeltä metikköä, eikä

12 10 rauhallien rivitalonpihamaan reunamilta, joa on myö vataavanlaiet kolohaavat. Raitiotie ei vaikuttane mitenkään Tohtorinpuiton liito - oravien elinolouhteiiin. Hervantajärven kaavoituta varten liito - oravatilanne on elvitetty ja aia otettu huomioon alueen maankäyttöä uunniteltaea. Kaavaa on huomioitu mm. Rukonkehän ylitypaikka Hervannan Valtaväylän ja Rukonkehän riteyken länipuolella. 5. Kompenaatiotoimet Raitiotien liito - oravaan kohdituvien vaikututen lieventämieki kompenaatiotoimia uoitellaan Hervannan kanjonia ekä varikon alueella. Kompenaatioilla pyritään tää kulkuyhteykien turvaamieen ja peimipaikkojen liäämieen. Hallilan Vackerinpuito Vackerinpuiton nykyiellä raitiotielinjauuunnitelmalla kohteen liito - oravan elinympäritö ei äily, vaikka kompenaatiotoimia tehtäiiinkin (liitteet 3b. ja 7.). Mikäli raitiotielinjan vaatima tilan tarve olii pienempi, opivia kompenaatiotoimia oliivat olleet pöntöttäminen ja kulkuyhteykien parantamiet. Hervannan kanjoni Hervannan kanjonin puuto kanjonin ylittävän iltojen alla on merkittävää oaa alueen liito - oravan verkoton kannalta. Tämä on yytä ottaa huomioon raitiotieillan uunnittelua niin, että luonnontilaita puutoa äilyii mahdolliimman paljon ja turvattava nykyielläänkin jo heikohko kulkuyhtey itutukin. Siltojen alite olevan puutoien kulkuyhteyden on äilyttävä. Varikon alue Tällä alueella varinaien varikon ijoitupaikalla liääntymi - ja levähdypaikkoja jää rakentamien alle (liite 4.). Kauhakorvenkadun kyljeä, en eteläpuolella on metikkö, jota ei kokaan ole aatu havaintoja liito - oravan liikkumieta, huolimatta iitä, että e on biotoopiltaan liito - oravan elinympäritöki hyvin oveltuvaa. Tämä aattaa johtua iitä, että kohteella ei liene yhtään peäpuuki kelpaavaa puuta. Kohteen pöntöttäminen aattaii tämän metikön paremmin liito - oravan käytettäväki ja toimii amalla kompenaationa varikkoalueella menetettäville liääntymi - ja levähdypaikoille. Kulkuyhteykiä tekemällä/ vahvitamalla tämä metikkö olii tukeva oa alueen muuta liito - oravaverkotoa ja elinympäritöjä (liite 8.). Kauhakorvenkadun ja Niittyhaankadun lounaipuolen kulman (kortteli 6202) rakentaminen hävittää todennäköien, kadun reunapuutota muodotuvan, kulkuyhteyden. Tämän kulkuyhtey on korvattavia amalla kun Kauhakorvenkadun varren metikkö aatetaan muiden liito -oravaelinympäritöjen yhteyteen ituttamalla Kauhakorvenkadun ja Etuhaanpuiton välielle peltoalueelle puutoa (liite 8.). Etuhaanpuitota etelän uuntaan on nykyiellään kapea puutoinen yhtey, mutta e on Santenin tehtaan tontilla. Tätä yhteyttä on yytä vahvitaa en viereen, kaupungin puolelle tehtävin itutukin. Pellolle tehtävät itutuket vahvitaiivat merkittäväti tärkeää etelä - pohjoi - uuntaita yhteyttä.

13 11 Hermiankadun ja Hervannantien riteyken kulkuyhteykien turvaamieki on tarpeen puutoiten yhteykien äilyttäminen/ vahvitaminen/ tekeminen riteyken ekä etelä - että pohjoipuolelle (liite 8.). Itutuket parantaiivat enaattikiinteitölle pääyä myö Kauhakorvenkadun ja Hervannantien riteykeen tehtävin itutukin. Varikkkoalueen kaavaluonnokea kulkuyhteykiin onkin kiinnitetty huomiota (liite 8.). Luonnokea Hervannantien ja Kauhakorvenkadun varteen on ooitettu itutettavaki kadunvaripuita. Kauhakorvenkadun ja Etuhaanpuiton välielle pellolle on ooitettu puutoieki itutettavaa aluetta. Myö olemaa olevaa metikköä on luonnoken mukaan hoidettava niin, että kulkuyhteydet äilyvät. Etuhaanpuitoa ekä Kauhakorvenkadun eteläpuolella että en pohjoipuolella olevaa laajempaa metikköä on luonnoken mukaan hoidettava liito - oravan elinolouhteet äilyttävällä tavalla. 6. Loppuyhteenveto Raitiotien enimmäien vaiheen linjaukea merkittävin riki ja heikenny ilman kompenaatiotoimia iältyy varikkoalueen kaava - alueen rakentamieen. Kaava - alueen kompenaatiotoimet ovat välttämättömiä, mikäli liito - oravan elinolouhteet halutaan äilyttää, ja pitää Kaakkoi - Tampereen liito - oravapopulaatio elinvoimaiena. Mikäli kompenaatiotoimet toteutetaan hyvin, niin aiemmin kuvatut rikit raitiotien vaikutukita jäävät pieniki. Varikkoalueen liääntymi - ja levähdypaikkojen hävittämieen tarvitaan Elinkeino -, Liikenne - ja Ympäritökekuken lupa. Hallilan Vackerinpuiton liito - oravan elinympäritö ei ole niin merkittävää aemaa liito - oravaverkoton kannalta kuin varikkoalue. Se on Kaakkoi - Tampereen verkoton reuna - alueella eikä en menety heikennä Kaakkoi - Tampereen tilannetta muuta kuin kyeien elinympäritön oalta. Raitiotien rakentaminen tämän hetkiten uunnitelmien mukaan heikentää Vackerinpuiton liito - oravan elinolouhteita niin merkittäväti, että uurella todennäköiyydellä alue liito-oravan elinympäritönä häviää. Vackerinpuiton liääntymi- ja levähdypaikkojen hävittämieen tarvitaan Elinkeino -, Liikenne - ja Ympäritökekuken lupa. Hervannan kanjonin puutoien yhteyden menettämiellä olii kauakantoiet vaikutuket Kaakkoi - Tampereen liito - oravapopulaatiolle. Kanjonin metät toimivat kulkuyhteytenä Selkämäeltä Särkijärven uuntaan. Tämän yhteyden merkity korotuu iten, että todennäköieti Vuoreken alueen rakentaminen ja Rukonkehä muodotavat eteen tai lähe eteen liito - oravan kulkuyhteykille etelän uunnalta Särkijärvelle. Ilman kanjonin yhteyttä Särkijärven liito - oravat jäävät entitä enemmän omaki, erityneeki populaatioki, jonka häviämiriki tällöin myö kavaa. Kanjonin yhtey on yytä äilyttää. Raitiotie ei vaikuttane mitenkään TAYS:n eikä Tohtorinpuiton liito - oravien elinolouhteiiin. Haittavaikututen lieventämieki olii hyvä pyrkiä ijoittamaan rakentaminen näillä kriittiillä paikoilla ei-liääntymiaikaan. Liääntymi - ja levähdypaikoilla rakentamita ei ii uoitella maalikuun puolivälin ja keäkuun puolivälin välienä aikana.

14 12 Tämän hetkien tiedon ja havaintojen peruteella raitiotielinjaukella ja varikon aemakaavaluonnoken mukaiella toteutumiella ei ole merkittävää vaikututa Hervannan tai Kaakkoi -Tampereen liito - oravakannan uojelutaon uotuiuuteen, mikäli tää eitetyt kompenaatiotoimet toteutetaan. Vauriot jäävät yhden Kaakkoi - Tampereen liito - oravaverkoton reuna - alueen elinympäritön menettämieen.

15

16

17

18

19

20

21 Liite 6. TAYS:n alueen raitiotielinjau YLEISSUUNNITELMIEN TARKISTUS VIERITIE PIIRUSTUSNUMERO PÄIVÄMÄÄRÄ KOORDINAATISTO ETRS-GK24/ N2000 SUHDE 1:1000

22 Liite 7. Hallila, Vackerinpuiton raitiotielinjau Raitiotien raideväli kavaa kaarteia (kuvaa ama raideväli) Raitiotien taauta pyritään notamaan tää hieman jolloin eitetty penger leviää hieman Raitiotien raideväli kavaa kaarteia (kuvaa ama raideväli) Kevyen liikenteen väylän ijantia optimoidaan tätä paremmaki Raitiotien raideväli kavaa kaarteia (kuvaa ama raideväli) Pehkuuonkadun liittymä tarkentuu myöhemmin Hallilan AK:n kevyen liikenteen väylän lopullinen liittymäratkaiu tilavaraukineen elvityken alla Hallilan aluereitin liittyminen raitiotien viereä kulkevaan kevyen liikenteen väylään Kanjonin ulkoilureitin linjau ja tilavarauket tarkentuvat myöhemmin

23 HYVÄKSYTTÄVÄ ASEMAKAAVA Liite 8. Varikkoalueen kaavaluonno nro :25 ASEMAKAAVATON ALUE 5:31 l-6 1 u-1 l T-2 II e=0.50 l-7 u VM-6 KYTÖMAANPUISTO l-7 075K 1 l-7 u-1 u-1 i T-22 II e=0.50 lto20% 1ap/te,va85m2 1ap/lto45m2 1pp/300m2 hule-30(1.5) y :31M T-2 II e= u-1 l-6 ajo 1 2 KAUHAKORVENKATU 5 ajo l-6 5:77 i-13 u-1 EV SUOJAVIHERALUE l-6 l-6 HERVANTA 5:31M0510 l-6 i K l-7 u-1 5:31M0510 l-7 1 EV 6236 ET-1 e=0.50 SUOJAVIHERALUE l-7 u-1 u-1 l-7 I l-7 l-7 5:31M0510 l-6 l-6 u-1 u T-22 III e=0.50 lto20% 1ap/te,va85m2 1ap/lto45m i-13 i-13 VL-4 1pp/300m2 hule-30(1.5) y-8600 ETUHAANPUISTO l-7 2 i-13 RUSKO 6210 l YO-1 VI e=0.6 (7000) 21 5: LR-2 III e=0.40 i-13 hule-30(1.5) 1ap/400m2 1pp/1000m y HERVANNANTIE i HERMIANKATU HERMIANKATU EV SUOJAVIHERALUE l-6 5:77 5 i TY-17 IV e=0.85 1ap/te130m2 1ap/to90m2 1pp/300m2 hule-30(1) y-8600 ASEMAKAAVATON ALUE i-13 YLEISMÄÄRÄYKSET: Rakennulupa-aiakirjoihin on liitettävä rakennuhankkeen pohjalta laadittu elvity huleveimenetelmitä. Rakentamien aikaieta huleveien hallinnan toteuttamieta tulee tehdä uunnitelma ennen rakentamieen ryhtymitä. Suunnitelma tulee hyväkyttää valvontaviranomaiella, joka myö valvoo rakentamiaikaita huleveien hallintaa. ET-3 2 Huleveien muodotumien vähentämieki uoitellaan rakennukiin viherkattoja ja pihoille vettäläpäieviä päällyteitä. Viherkattojen ala huomioidaan viivytyken oana määräyken (hule-30) mukaiea huleveien mitoitukea. HERVANNANTIE MUUTETAAN HYVÄKSYTTYÄ ASEMAKAAVAA NRO 7831, MUUTETAAN VAHVISTETTUA ASEMAKAAVAA NRO 7340, MUUTETAAN VAHVISTETTUA ASEMAKAAVAA NRO 6818, MUUTETAAN VAHVISTETTUA ASEMAKAAVAA NRO 5870, MUUTETAAN VAHVISTETTUA ASEMAKAAVAA NRO 5453, MUUTETAAN VAHVISTETTUA ASEMAKAAVAA NRO 5682, MUUTETAAN VAHVISTETTUA ASEMAKAAVAA NRO 5250, MUUTETAAN VAHVISTETTUA ASEMAKAAVAA NRO 5144, MUUTETAAN VAHVISTETTUA ASEMAKAAVAA NRO 4572 JA MUUTETAAN VAHVISTETTUA ASEMAKAAVAA NRO TÄMÄN ASEMAKAAVAN ALUEELLA TONTTIJAOT LAADITAAN SITOVINA JA NE SISÄLTYVÄT ASEMAKAAVAAN SEURAAVASTI: TONTTIJAKO NRO 8777, KOSKEE TONTTIA TONTTIJAKO NRO 8781, KOSKEE TONTTIA TONTTIJAKO NRO 8782, KOSKEE TONTTIA TONTTIJAKO NRO 8775, KOSKEE TONTTIA TONTTIJAKO NRO 8776, KOSKEE TONTTEJA ja 2. T-22 TY-17 VL-4 VM-6 LR-2 ET-1 ET-3 EV ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Teolliuu- ja varatorakennuten korttelialue, jonka kokonairakennuoikeudeta aadaan proenttiluvun ooittama määrä käyttää liike- ja toimitotiloina. Tontin ulkovaratoalueet on aidattava vähintään 180 cm korkealla rakenteelliella aidalla. Tontilta on varattava autopaikkoja merkinnän ooittama määrä. Teolliuurakennuten korttelialue, jolla ympäritö aettaa toiminnan laadulle erityiiä vaatimukia. Korttelialueelle aa rakentaa tuotanto- ja tutkimutoiminnan tiloja ekä niitä palvelevaa toimitotilaa. Autopaikkoja on varattava merkinnän ooittama määrä. Lähivirkityalue. Aluetta on hoidettava iten, että en luonnonuojelun kannalta arvokkaat ominaiuudet äilyvät. Luonnonmukainen lähimetä. Raitiotieliikenteen korttelialue, jolle aa rakentaa raitiotieliikenteen tarvitemia rakennukia ja rakennelmia. Yhdykuntateknitä huoltoa palvelevien rakennuten ja laitoten korttelialue. Yhdykuntateknitä huoltoa palvelevien rakennuten ja laitoten korttelialue, jolle aa rakentaa kerroalaltaan enintään 30 m2:n uuruien muuntamorakennuken. Suojaviheralue. 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Korttelin, korttelinoan ja alueen raja. Oa-alueen raja. HERV KAUHAKORVENK lto20% III e=0.50 i ajo Kaupunginoan nimi. Korttelin numero. Sitovan tonttijaon mukaien tontin raja ja numero. Kadun, puiton tai muun yleien alueen nimi. Merkintä ooittaa, kuinka monta proenttia allituta kerroalata aadaan käyttää liike- ja toimitotiloja varten. Roomalainen numero ooittaa rakennuten, rakennuken tai en oan uurimman allitun kerroluvun. Tehokkuuluku eli kerroalan uhde tontin pinta-alaan. Rakennuala. Itutettava alueen oa. Itutettava alueen oa, jolle on itutettava havu- ja lehtipuita ekä penaita luonnonmetikköä vataavalla tavalla. Alueen kautta aadaan johtaa tarpeelliet kulkutiet. Itutettava puurivi. Säilytettävä puurivi. Maanpinnan likimääräinen korkeuaema. Katu. Ohjeellinen ajoyhtey. 1ap/400m2 1ap/lto45m2 1ap/te130m2 1ap/to90m2 1ap/te,va85m2 1pp/1000m2 l-6 l-7 hule-30(1.5) Katualueen rajan oa, jonka kohdalta ei aa järjetää ajoneuvoliittymää. Merkintä ooittaa, kuinka monta kerroalaneliömetriä kohti on rakennettava yki autopaikka. Merkintä ooittaa, kuinka monta liike- ja toimitotilan kerroalaneliömetriä kohti on rakennettava yki autopaikka. Merkintä ooittaa, kuinka monta teolliuutilan kerroalaneliömetriä kohti on rakennettava yki autopaikka. Merkintä ooittaa, kuinka monta toimitotilan kerroalaneliömetriä kohti on rakennettava yki autopaikka. Merkintä ooittaa, kuinka monta teolliuu- ja varatotilan kerroalaneliömetriä kohti on rakennettava yki autopaikka. Merkintä ooittaa, kuinka monta kerroalaneliömetriä kohti on rakennettava yki polkupyöräpaikka. Vähintään puolet polkupyöräpaikoita on rakennettava katetuiki. Alueen oa, jolla liito-oravan elinolouhteiden ja kulkureittien turvaamieki tulee äilyttää ja ituttaa lajiltaan liito-oravalle uotuiaa puutoa. Tärkeänä liito-orava-alueena äilytettävä alueen oa. Puutoa on hoidettava lajin elinolot huomioon ottaen. Tontilta tulevat hulevedet tulee viivyttää tontilla tai muulla alueella viivytyrakentein ja johtaa purkupaikkaan viranomaien hyväkymän erilliuunnitelman mukaan. Viivytyrakenteiden mitoitutilavuutena on uluia mainittu kuutiometrimäärä jokaita ataa tontille rakennettujen kattojen ja muiden vettäläpäiemättömien pintojen neliömetrimäärää kohden. Tontilta tulevita huleveitä, puhtaita kattoveiä lukuun ottamatta, on erotettava öljy ja hiekka. Öljyn- ja hiekanerotujärjetelmä tulee varutaa näytteenottokaivolla. Viivytyrakenteiden tulee tyhjentyä 12 tunnin kuluea täyttymietään ja niiä tulee olla uunniteltu ylivuoto. T A ASEMAKAAVA M P E Kaupunginoa: HERVANTA (065) Kortteli nro: 7074 /oa Virkityaluetta. ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupunginoa: Kortteli nro: 7074 Katu-, virkity- ja puitoaluetta. Kaupunginoan rajaa. 1:1000 R E ASEMAKAAVALLA JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU Kaupunginoa: HERVANTA (065) Korttelit nro: Katu-, virkity- ja erityialuetta. Kaupunginoan rajaa KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN / KAUPUNKIMITTAUS Aemakaavaehdotu perutuu pohjakarttaan, joka täyttää voimaan tulleen kaavoitumittauaetuken (1284/1999) vaatimuket LUONNOS Kaupunginoa: Korttelit nro: 6202, 6226 / tontit nro 2 ja 9 HERVANTA (065) RUSKO (075) TONTTTIJAOLLA MUODOSTUU Katu- ja puitoaluetta. Kaupunginoan rajaa. Kaupunginoa: RUSKO (075) Korttelit nro: / oa 6236 Katu- ja virkityaluetta. Kaupunginoan rajaa. Kaupunginoa: HERVANTA (065) Kaupunginoa: RUSKO (075) Korttelit nro: 7074 / tontti nro 5 Korttelit nro: 6202 / tontti nro / tontit nro 1 ja / tontti nro / tontti nro 1 TÄHÄN ASEMAKAAVAKARTTAAN LIITTYY ASEMAKAAVAN SELOSTUS, POISTETTAVA ASEMAKAAVAKARTTA, HAVAINNEPIIRROS JA TONTTIJAKO. Elina Erkkilä kiinteitöininööri Ohjeellinen alueen tai oa-alueen raja. Poikkiviiva ooittaa rajan en puolen johon merkintä kohdituu. Kaupunginoan raja. u-1 Ohjeellinen ulkoilureitti. Maanalainen johto. Maanalaita johtoa varten varattu alueen oa. y-8600 Merkintä ooittaa, että tätä aemakaavaa varten on laadittu yleimääräy, joka on aemakaavakartaa. Luku tarkoittaa aemakaavan numeroa. Taokoordinaatti- / korkeujärjetelmä ETRS-GK24 / N2000 KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN / MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU Suunnittelija Päivi Veijola Piirtäjä JG Pvm Elina Karppinen va. aemakaavapäällikkö Aemakaavakartta nro 8600 LUONNOS KV hyv.

24 II 1/2I Liite 9. Tohtorinpuito - Hervantajärvi alueen raitiotielinjau. I U AT K N Ä LIJ E T YT NÄ I Ratikka 1/2I Jk+pp I I TIE N O O K S / RU EHÄ K N SK U R Liito-oravien V HER ANN AN V ALT poituu u7 kat YLÄ AVÄ 7319 Rukontien levity (uuden linjauken tien reunat) huleveipainanne Uui ilta Tohtorin AKS Ratikka 7318 tori kauppa Raitiotien ja kadun ylity, uojatie LUONNOS VE eia n e i t raitio ke HERVANTAJÄRVI kuntoilu leikki huleveipainanne 7325 Suunnittelupalvelut