Selvitys raitiotielinjauksen ensimmäisen vaiheen alueen liito-oravatilanteesta sekä sen vaikutuksista lajin elinolosuhteisiin

Transkriptio

1 Selvitys raitiotielinjauksen ensimmäisen vaiheen alueen liito-oravatilanteesta sekä sen vaikutuksista lajin elinolosuhteisiin Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Maankäytön suunnittelu Kari Korte,

2 1 1. Selvitysalueesta Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt raitiotiesuunnitelman Kehitysvaihe päättyy vuoden 2016 aikana, jolloin tehdään päätös rakentamisvaiheesta. Suunnitelmien mukaan raitiotien varikkoalue sijoitettaisiin Kauhakorvenkadun ja Hervannantien risteyksen kaakkoispuolelle, myötäillen Kauhakorvenkatua. Raitiotielinjan ensimmäinen vaihe käsittää linjauksen Hervannasta Kalevan kautta yliopistollisen sairaalan alueelle. Vasta toisessa vaiheessa rakennetaan linja keskustasta länteen, Lentävänniemeen. Tämä selvitys käsittää yhteenvedon ja arvion liito-oravatilanteesta ensimmäisen vaiheen raitiotielinjauksen alueelta (liite 1.). Selvitysalueena on erikseen selvitettyjen sairaalan (liite 2.), Hallilan (liite 3.), Hermian ja Hervantajärven alueet (liite 4.) laajemmin sekä muulta osin alueet raitiotielinjan, Hermiasta Hallilaan, ympäriltä noin parinkymmenen metrin säteellä. Hallilan ja sairaalan välillä linjauksen liito-oravatilannetta ei ole erikseen selvitetty, mutta olemassa olevan tiedon ja käsityksen mukaan kyseisellä välillä ei ole liitooravalle otollista elinympäristöä eikä siltä ole tehty satunnaisiakaan havaintoja lajista. Tähän yhteenvetoon on koottu havaintoja liito-oravasta useilta vuosilta. Vuonna 2014 liitooravatilannetta selvitettiin vanhalta varikon kaava-alueelta ja vuonna 2015 laajemmalti kaavaa ympäröivältä selvitysalueelta. Selvityksissä etsittiin merkkejä liito-oravan elämisestä ja liikkumisesta etsimällä sen jättämiä ulostepapanoita puitten (pääasiassa kuusten ja haapojen) tyviltä. Selvityksissä keskityttiin myös etsimään liito-oravan käyttämiä ja potentiaalisia pesäpaikkoja; kolopuita, risupesiä ja sopivia pönttöjä. Lisäksi jätöshavaintojen ja puuston perusteella arvioitiin lajin käyttämiä ja mahdollisia kulkuyhteyksiä. Havaintojen teko keskitettiin kevätaikaan, jolloin liito-orava on aktiivisimmillaan ja jätökset parhaiten havaittavissa. Yliopistollisen sairaalan alueelta havainnot ovat pääasiassa vuosien 2005 ja 2010 väliltä, mutta mukana on havaintoja myös ennen vuotta Hallilan rinteeltä havainnot on tehty vuosina 2014 ja Lukonmäen puolella, vastaavalla kohtaa Hallilan rinnettä, käytiin vasta elokuussa 2015 ja alue osoittautui biotoopiltaan liito-oravalle hyvinkin potentiaaliseksi, mutta havaintoja lajista ei saatu. Tosin ajankohta havaintojen tekoon oli auttamatta liian myöhäinen. 2. Liito-oravasta Liito-orava (Pteromys volans) on vaarantunut uhanalainen, EU:n luontodirektiivin liitteiden II ja IV(a) laji, jota koskevat luonnonsuojelulain 39 :n rauhoitussäännökset ja 49 :n, 1. momentin lisääntymis- ja levähdyspaikkojen heikentämiskielto. Lisäksi se on Suomen erityisvastuulaji. Liito-oravan kannalta ongelmallisinta on sopivien kolopuiden vähyys, metsien pirstaloituminen ja aukottuminen. Liito-oravan mieluisinta elinympäristöä ovat järeähköä kuusta kasvavat lehtisekametsät, joissa kuusen osuus on %. Erityisessä suosiossa ovat haapaa kasvavat metsiköt. Haapa on liito-oravan tärkein ravintopuu ja todennäköisin pesäkolon paikka. Ravinnoksi kelpaavat myös koivu ja raita. Otollisia elinympäristöjä liitooravalle ovat myös järeät kuusikot, joiden reunamilla kasvaa paremmin ravinnoksi kelpaavaa lehtipuuta. Pohdittaessa lajin elinmahdollisuuksia tietyllä alueella olisi otettava huomioon biotoopiltaan sille soveliaat alueet kulkuväylineen mahdollisimman ehyenä kokonaisuutena (pesäkolot,

3 2 kulkureitit, ravintometsät ja puusto ja levähdyspaikat), jotta populaation eri yksilöt elinympäristöineen eivät joutuisi liian eristyksiin muista ja poikasilla olisi mahdollisuus lähteä etsimään omia asuinsijojaan. Metsäisten alueiden yhtenäisyys on siis tärkeää liitooravan populaation säilymisen kannalta metriä leveät aukeat ovat lajin kulkemisen kannalta lähes esteitä ja maassa liikkuessaan se on kömpelö. 3. Selvitysalueen liito-oravatilanne Selvitysalueella selviä lisääntymispaikkoja ovat olleet yliopistollisen sairaalan alue sekä Hermian ja Hervantajärven alueet. Hallilan rinteeltä löytyi jätösten läheltä myös risupesät, mutta varsinaisesti niiden alta jätöshavaintoja ei ole tehty. Löytyneen jätösmäärän ja risupesien olemassaolon perusteella Hallilan rinne lienee keväällä 2015 toiminut lähinnä levähdyspaikkana, vaikka alue on hyvinkin potentiaalinen lisääntymisympäristö. Hervantajärven alueella, Tohtorinpuiston Hervannan Valtaväylän varrelle sijoittuva puiston itäosa inventoitiin keväällä Tällöin kohteelta ei löydetty jälkiä liito-oravasta. Sittemmin kesällä Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys oli löytänyt alueen kolohaapojen alta runsaasti jätöstä. Kun alue inventoitiin uudelleen elokuussa, löytyi jätöstä edelleen kyseisen metsän keskivaiheilla olevien kahden kolohaavan tyveltä. Jätöstä löytyi myös lähempää Ruskontietä, paikasta, jossa jo aiempien - Hervantajärven kaavan yhteydessä tehtyjen selvitysten yhteydessä - on arvioitu olevan liito-oravan Ruskontien ylityspaikka. Kolopuita Tohtorinpuiston itäosassa on kaikkiaan neljä kolopuuta. Elokuussa Tohtorinpuistosta tehdyt jätöshavainnot ovat viitteenä siitä, että pesintä Hervantajärven rantamilla on onnistunut ja poikaset ovat lähteneet Tohtorinpuistoon tai Tohtorinpuiston kautta maailmalle. Tohtorinpuisto on kokonaisuudessaan myös potentiaalinen lisääntymispaikka Selvitysalueen kulkuyhteyksistä Liito-oravan kulkuyhteydet ovat heikentyneet monin paikoin selvitysalueella. Syynä ovat olleet pääasiassa uudet tielinjat, parkkipaikat ja muut uudet rakennetut alueet. Harvemmin kantakaupungin alueella varsinainen metsienhoitokäsittely enää aiheuttaa ongelmia liitooravan kannalta. Yliopistollisen sairaalan alue Yliopistollisen sairaalan alueella (liite 2.) todennettuja kulkuyhteyksiä on hävinnyt Lääkärikadun länsipuolelta, jossa aiemmin liito-oravalla oli kulkuyhteys Teiskontien ylitse, sekä todennäköisiä kulkuyhteyksiä sairaala-alueen sisällä, mm. Medisiinarinraitin ympäristössä. Kulkuyhteydet ovat uhattuina viimeaikaisissa liikennejärjestelyissä koko Teiskontien matkalla, sairaala-alueelta Ali-Huikkaantien risteyksen tienoille asti. Tällä matkalla tien ylitys olisi tärkeä säilyttää sen eteläpuolella olevan kannan säilyttämiseksi.

4 3 Hallilan alue Hallilan rinteen (Vackerinpuiston, liite 3.) esiintymän ulos suuntautuvien kulkuyhteyksien ei myöskään voi sanoa olevan hyvät. Kevätkesällä 2015 inventoitiin Hallilasta etelän suuntaan olevia mahdollisia kulkuyhteyksiä, sillä etelässä olevan voimalinjan ja Särkijärven välisellä alueella on aiemmin todettu liito-oravan pesintää. Hallilasta etelään löydettiin kaksi mahdollista kulkuyhteyttä, jotka liitteessä on esitetty kulkuyhteyksiksi soveltuvina alueina. Näistä Hervannan Valtaväylän varrelle sijoittuva kulkuyhteys on puustoltaan parempi kuin Hallilan asutusalueen läpi ajateltu kulkuyhteys, vaikkakaan ei sekään hyvä ole kokonaisuutena. Asutusalueen halki ulottuvalla kulkuyhteystaipaleella on useita parannettaviksi arvioituja kohtia. Hallilan rinteeltä on ehkä juuri ja juuri ajateltavissa oleva yhteys Hervannan Valtaväylän ylitse Lukonmäen puolelle, suurin piirtein Pehkusuonkadun risteyksen tienoilla. Hermian ja Hervantajärven alue Keväällä 2015 paljastui liito-oravan pesiminen Hervannantien länsi- ja Hermiankadun pohjoispuolella olevalla ns. Senaattikiinteistön tontilla (liite 4.). Tältä kohteelta liito-orava näyttää kulkevan niin Hervannantien kuin myös Hermiankadun ylitse, mutta merkittävämpi näistä yhteyksistä on Hervannantien ylitse, sillä sen itäpuolelta on havaintoja liito-oravan pesimisestä usealla kohteella. Lisäksi idän suunnalla on yhteys laajempaan liitooravaverkostoon ulottuen mm. Hervantajärven alueelle. Aiemmin kulkuyhteyksiä on ollut Hervantajärven suuntaan Ruskontien maankaatopaikan kummaltakin puolen ja Huppionmäen kautta. Nyt näistä yhteyksistä on hävinnyt maankaatopaikan ja Ruskontien välissä ollut etelä-pohjois-suuntainen - yhteys sekä Huppionmäellä olleet yhteydet. Myös Ruskonperän alueella yhteyksiä on hävinnyt. Niinpä Hervantajärveltä koilliseen olevat yhteydet ovat aika heikkojen lankojen varassa, sillä Kangasalan puolella metsät ovat huomattavasti nuorempia kuin Tampereen kaupungin puolella eikä metsien rakenne tue hyvin liito-oravan kulkuyhteystarvetta. Tampereen puolella lähestulkoon ainoaksi yhteydeksi Hervantajärveltä koilliseen jää Ruskontien maankaatopaikan itäpuolella oleva yhteys, joka ylittää uuden Ruskontien jatkon ja jatkuu Huppionmäen teollisuusalueen kaakkoispuolelta koilliseen ja edelleen Delete Oy:n sivuitse Houkanojalle. Tällä kulkuyhteydellä on Ruskontien jatkon lisäksi myös muita heikkoja kohtia. Ruskonperällä yhteys kohtaa jälleen uusia haasteita teollisuusalueen ja Ruskontien jatkon tahoilta. 4. Raitiotielinjauksen vaikutukset liito-oravatilanteeseen Yliopistollisen sairaalan alue Yliopistollisen sairaalan alueella raitiotielinjaus kulkee juoheasti liito-oravaesiintymien ja kulkuyhteyksien lomitse (liite 2.). Ainoa mietittävä paikka on Teiskontien, perhetukikeskuksen kohdilla, Riistakadun pohjoispuolella, jossa on aiemmin sijainnut tien ylitys ja yhteys sairaalan alueen pesintäpaikoille. Tämä yhteys olisi kohtalaisen helposti palautettavissa, etenkin kun Vieritien pohjoispuoliselta metsäkaistaleelta on havaintoja liito-oravan pesimisestä useilta vuosilta. Uusia haasteita liito-oravakulkuyhteyksien

5 4 säilyttämiseen kehkeytyy, mikäli linjausta tullaan joskus jatkamaan idemmäksi, mutta tämä ensimmäisen vaiheen linjaus ei heikennä liito-oravan tilannetta sairaalan alueella. Hallilan alue Hallilan Vackerinpuiston alueella raitiotielinja halkaisee biotoopiltaan liito-oravan elinympäristöksi hyvin soveltuvan alueen (liite 3.). Alueelta on löytynyt lajin jätöstä ja pari risupesää. Kuitenkin linjausta on kyetty muuttamaan siten, että liito-orava-alueen ydin jää linjauksen ulkopuolelle ja siten, että alueella pitäisi säilyä lajille pesimisympäristöksi hyvää metsää riittävässä määrin. Raitiotielinja ei pelkästään leveytensä puolesta katkaise liitooravan kulkuyhteyksiä, mutta varovaisuuteen on syytä Pehkusuonkadun risteyksen paikkeilla, jonka kautta raitiotielinjaus on viety ja jonka kautta on arviolta paras, vaikkakaan ei hyvä, liito-oravan kulkuyhteys etelän suuntaan. Tällä paikalla yhteyttä on ehkä tukevoitettava istutuksin. Jotta kulkuyhteys ei jäisi tämän yhden langan varaan, olisi asutusalueen läpi olevaa kulkuyhteyttä myös parannettava tiheikköjä harventaen ja istutuksin. Näillä toimin Vackerinpuisto kelvannee tulevaisuudessakin liito-oravalle. Hermian alue Tällä alueella raitiotie ja varikkoalue hävittävät liito-oravalle soveltuvaa metsää, kolopuita, jotka ovat lisääntymis- ja levähdyspaikoiksi tulkittuja sekä heikentää olemassa olevia kulkuyhteyksiä (liite 4.). Varikon alueelta on käsittelyssä poikkeuslupa lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittämiseksi. Merkittävin heikennys kulkuyhteyksiin muodostunee Hervannantien ylityspaikalle. Tämä ylitys on tärkeä yhteys ns. Senaattikiinteistön tontille, jolla on todettu lajin pesintää tänä vuonna, Jos varikko tulee Hervannantien ja Kauhakorvenkadun varteen, niin suunnitelmien mukaan liito-oravan kulkuyhteyksien ja pesintäpaikan heikennyksiä ja menetyksiä kompensoidaan istutuksin ja pöntötyksin. Hermiankadun ja Hervannantien risteyksen kulkuyhteyksien turvaamiseksi on tavoitteena puustoisten yhteyksien säilyttäminen/ vahvistaminen/ tekeminen risteyksen sekä eteläettä pohjoispuolelta, Kauhakorvenkadun varteen, jatkuen Senaattikiinteistön tontille. Näin liito-oravalla olisi mahdollisuus kulkuyhteyteen Senaattikiinteistön tontille, Hervannantien ylitse, varikon etelä- tai pohjoispuolelta. Myös risteyksen eteläpuolella on mahdollisuus tukevoittaa pääsyä Senaattitontille Hervannantien varteen tehtävin istutuksin. Raitiotielinjaus Hermiankadulla ei heikennä liito-oravan kulkuyhteyksiä eikä Senaattikiinteistön pesintäpaikan elinolosuhteita. Hervantajärven alue Hervantajärven alueella raitiotielinjauksen on suunniteltu menevän Hervannan Valtaväylän myötäisesti Ruskontien ylitse Hervantajärven asuinalueelle (liite 4.). Linjauksen varrella, Tohtorinpuiston itäosasta on havaintoja liito-oravasta myös tältä vuodelta. Alueella on liitooravan lisääntymis- ja levähdyspaikka; kahden kolohaavan tyveltä löytyi jätöstä elokuussa Kolohaapoja on kaikkiaan neljä, joista kaksi on aivan rivitalojen pihanurmikon reunalla. Raitiotielinjaus koukkaa Insinöörinkadulta etelän suuntaan Hervannan Valtaväylän varteen siten, että Tohtorinpuiston itäosan puusto hävinnee pieneltä osin vain sen pohjoiskärjestä. Etelämpänä linjaus on nykyisen puuston ulkopuolella, nykyisen kevyen liikenteen väylän paikkeilla, noin 25 metrin etäisyydellä lisääntymis- ja

6 5 levähdyspaikan kolohaavoista. Näin tieten linjauksen mukaisesti toteutettuna raitiotiellä tai sen toiminnalla ei todennäköisesti ole vaikutusta Tohtorinpuiston liito-oravan elinolosuhteisiin. 5. Yhteenveto Kaiken kaikkiaan raitiotien ensimmäisen vaiheen linjaus kohtelee liito-oravan elinolosuhteita hyvin lukuun ottamatta Hervannantien ja Kauhakorvenkadun risteykseen tulevaa varikon aluetta, johon on haettu poikkeuslupaa lisääntymis- ja levähdyspaikan hävittämiseksi. Varikon alueelta häviäisi useita mahdollisia pesäpuita, mutta kuitenkin varsinaiset pesimisen ydinalueet jäisivät varikon ulkopuolelle. Suunnitelmien mukaan varikon haittavaikutuksia kompensoitaisiin tekemällä korvaavia kulkuyhteyksiä ja viherkaistoja sekä pöntöttämällä ympärillä olevia metsiä. Hallilassa ja myös yliopistollisen sairaalan alueilla tulee kiinnittää huomiota liito-oravan kulkuyhteyksien turvaamiseen ja parantamiseen. Myös Hervantajärvellä, Tohtorinpuistossa ja Salmenkalliontien risteyksen alueella on oltava tarkkana, ettei turmeltaisi olemassa olevia, heikohkoja, kulkuyhteyksiä.

7

8

9

10