Lausunto Saarenmaantien asemakaava-alueen liito-oravan kaukomaisematilanteesta (liitteenä kartta)

Transkriptio

1 TAMPERE () Kaupunkiympäristön kehittäminen Pvm.. Lausunto Saarenmaantien asemakaava-alueen liito-oravan kaukomaisematilanteesta (liitteenä kartta) Saarenmaantien asemakaava-alueen liito-oravayhteyksiä käytiin tarkastelemassa maastossa.. ja... Tarkastelu ulotettiin Ruskon Annalan koulun paikkeilta aina Kangasalan puolelle, Muuraimäen talolta noin puoli kilometriä itään voimalinjaa pitkin sekä Kaukajärven itäpäähän saakka. Lisäksi Kangasalan puolen liito-oravatilanteesta saatiin havaintotietoja Kangasalan kunnalta syyskuussa. Kangasalan puolta alueesta ei ole inventoitu järjestelmällisesti vaan tiedot ovat satunnaisia havaintoja. Asemakaava-alueelta on aiempia havaintoja liito-oravasta. Havaintojen perusteella asemakaava-alue toimii liito-orava kulkuyhteytenä eikä niinkään liito-oravan lisääntymisalueena. Kulkuyhteys on toiminut aiemmin Kaukajärven maisemista Solkimäkeen sekä Hirvikallion, Langinportin kautta Ruskoon ja Perä-Ruskoon ja edelleen Huppionmäkeen saakka. Mutta tänä vuonna suoritettujen maastotarkastusten perusteella, Tampereen puolella, suora pohjois-etelä-suuntainen yhteys Ruskon kautta Perä-Ruskoon on laajojen hakkuiden ja maanläjitysten vuoksi kokonaan poikki. Mutta kulkuyhteys Solkimäen suuntaan on yhä olemassa ja tämä yhteys on tärkeä Hervannan ja Lukonmäen alueen liito-oravapopulaatiolle. Lisäksi Hervannan kautta on kuin onkin vielä yhteys myös Perä-Ruskon alueelle, jossa on vuosittain todettua pesintää. Vuoden ilmakuvien perusteella myöskin Kangasalan puolella yhteys Perä-Ruskosta pohjoisen suuntaan on heikko, ellei peräti kokonaan saavuttamattomissa. Asemakaava-alueen ympäristöstä on havaintoja liito-oravasta Selkämäestä, Hervannasta, Hervantajärven pohjoispuolelta, Perä-Ruskosta ja Ruskon teollisuusalueelta sekä Kangasalan puolelta Lorunkorven ja Muurainmäen ympäriltä sekä hieman kauempaa Pitkäjärven itäpäästä ja Koiviston tilan alueelta. Näiden alueiden liito-oravakannat lienevät suurella todennäköisyydellä yhteydessä toisiinsa. Vaikka Saarenmaantien länsipuolen, Hirvikallion rakennushankkeet ovat suuresti heikentäneet tätä lounais-koillis-suuntaista yhteyttä, on se silti vielä tärkeässä asemassa. Tämä siitä syystä, että Kangasalan puolen metsät on suurelta osin niin voimakkaasti käsiteltyjä, että sieltä yhteyttä on vaikea ajatella muodostuvan, erityisesti - metriä leveä sähkövoimalinja huomioon ottaen. Jotta linjan ylitys onnistuisi, täytyisi sen reunamilla olla riittävän korkeaa puustoa, mieluiten kuusta, ja mieluiten jonkinlaisen mäen kohdassa, jossa liito-orava saisi ylitykseensä myötämäkiedun. Ainoa tällainen etukäteen ajateltavissa oleva kohta, kilometrien säteellä, oli Kangasalan puolella, Muurainäellä, Kaipainen-talon itäpuolella. Mutta.. suoritetun tarkastelun perusteella tällä paikalla ylitys on mahdotonta. Ylityskohdan kummallakin puolen on liian matalaa kuusta ja linja pensoittunut liian tiheäksi... maastokäynnin perusteella ei myöskään puolen kilometrin matkalla Muurainmäeltä itään löydy ylitettävää kohtaa. Seuraava, vuoden Tampereen kaupunki, Puh. Fax () Kaupunkiympäristön kehittäminen Frenckellinaukio B, PL kirjaamo@tampere.fi Tampere

2 TAMPERE () Kaupunkiympäristön kehittäminen Pvm.. ilmakuvan perusteella, ajateltavissa oleva ylityspaikka idän suuntaan on noin kolmen kilometrin päässä. Tämä korostaa entisestään Saarenmaantien asemakaava-alueen kulkuyhteystarvetta. Tässä mielessä kannattaa yrittää säilyttää, ja jopa kohentaa, Saarenmaantien asemakaava-alueen ja Hirvikallion heikot yhteydet. Erittäin valitettavaa on, että Hirvikallion alueella kaavassa puistoiksi osoitettuja alueita on avohakattu ja käytetty rakennusaikaisina läjityspaikkoina ja parkkipaikkoina. Tässä tilanteessa olisi parempi yrittää säilyttää niin monta kulkuyhteyttä kuin mahdollista, kun yhteydet joka tapauksessa ovat heikkoja. Koillis-lounais-suuntaisella yhteydellä on sikäli merkitystä, että Kaukajärven eteläpuolella on laaja kuusta, haapaa ja koivua kasvava metsä, jossa liito-oravalle hyvää elinympäristöä on paljon. Lajin pesintä alueella on erittäin todennäköistä ja siellä eläneekin kokonainen liitooravapopulaatio. Lisäksi Kaukajärven kautta saattaa löytyä yhteyksiä Lempolan, Vatialan kautta Kangasalan radan varren pesimäpaikoille ja jopa Rissoon saakka. Sillä matka puheena olevalta asemakaava-alueelta Rissoon on karkeasti mitaten vain kilometriä. Ympäristösuunnittelija Kari Korte Tampereen kaupunki, Puh. Fax () Kaupunkiympäristön kehittäminen Frenckellinaukio B, PL Tampere

3

4 TAMPERE () Suunnittelupalvelut Yhdyskuntasuunnittelu Pvm.. Ruskoon teollisuusalueen laajennuksen (kaavanumero ) liito oravatilanteesta (liite) Selvitysalue on lähes täysin neitseellistä aluetta, lukuun ottamatta entisiä, jo käytöstä poistuneita peltoja, jotka ovat jo hyvässä vauhdissa metsittymässä uudelleen sekä hakkuuaukeita. Metsän pääpuulajina on kuusi, joka on kasvanut joillakin osin jo melko järeäksikin. Paikoin kuusi alkaa olla jo tiensä päässä; se on alkanut harsuuntua ja sitä on maapuuna. Kuusen seassa kasvaa isokokoista koivua ja haapaa sekä vähemmässä mitassa myös muita lehtipuulajeja. Entiset pellot, soiden reunat ja hakkuuaukot kasvavat nuorehkoa leppää ja koivua. Kaiken kaikkiaan alueella on melko paljon jopa ihanteellista metsää liito oravan kannalta. Tässä selvityksessä pyrittiin löytämään merkkejä liito oravan elämisestä alueella jätöshavaintojen ja virtsajälkihavaintojen muodossa. Lisäksi arvioitiin metsän soveltuvuutta liito oravan elinympäristöksi sekä mahdollisia kulkuyhteyksiä muille aluetta ympäröiville alueille. Tämän selvityksen maastotyö tehtiin... Selvityksen kohteena oleva alue on sijainnut keskeisellä paikalla Hervantajärven suunnalta koilliseen, Kaukajärvelle, ulottuvan liitooravayhteyden kannalta, näin varsinkin selvitysalueen itäpuoliskon osalta. Tämä siksi, että Kangasalan puolella metsien käsittely on ollut voimaperäisempää ja siellä liito oravan kulkuyhteydeksi sopivaa metsää on huomattavasti vähemmän. Liito oravasta ei saatu havaintoja koko selvitysalueelta, vaikka ominaispiirteidensä puolesta lajille hyvin soveltuvaa metsää onkin varsin paljon. Ainoa lajista saatu havainto on vuodelta entisen Finnwearin tehtaan tontin reunalta. Viime aikaisten hakkuiden ja maankäytön muutosten vuoksi liito oravan elinolosuhteet alueella ovat heikentyneet. Yhteydet selvitysalueelta etelään ovat katkenneet hakkuiden, maanläjitystoiminnan ja siihen liittyvien tiejärjestelyjen vuoksi. Yhteydet pohjoiseen ovat katkenneet uuden Hirvikallion asuinalueen rakentamisen myötä. Ainoat säilyneet kulkuyhteydet alueelta ovat kaakosta luoteeseen, Kangasalta Solkimäkeen. Lajin tiedetään pesineen Solkimäen suunnalla aiemmin. Jos kaakko luode yhteys alueen metsät säilyvät sellaisenaan, liito orava saattaa aivan hyvin joku vuosi pesiä myös tällä alueella. Onhan alueella riittävästi hyvin sen elinympäristöksi soveltuvaa metsää ja kolopuita. Ympäristösuunnittelija Kari Korte Tampereen kaupunki Suunnittelupalvelut Puh. () Fax () Frenckellinaukio B, PL kirjaamo@tampere.fi Tampere

5 kh kr kh Jätöshavainto v. kh kh Selitteet Biotoopiltaan liito-oravan elinympäristöksi hyvin soveltuvaa aluetta Biotoopiltaan liito-oravan elinympäristöksi hyvin soveltuvaa aluetta Kolopuu Liito-oravan kulkuyhteydeksi soveltuva reitti Selitteet kr kh = koloraita = kolohaapa Liite. Ruskon teollisuusalueen laajennuksen liito-oravatilanne v.

6 TAMPEREEN KAUPUNKI Suunnittelupalvelut Selvitykset ja arvioinnit LIITO-ORAVASELVITYS RUSKO Asemakaavat nro ja Saija Torniainen LUONNOS.. Selvitysalue Tämä selvitys on laadittu osana asemakaavojen () Rusko teollisuusalueen laajennus nro ja () Rusko teollisuusalueen asemakaavan muutos nro laadintaa. Ruskon liito-oravatilannetta on selvitetty Hervantajärven osayleiskaavan laadinnan yhteydessä vuosina ja sekä asemakaavan nro Hirvikallio, yhteydessä vuonna. Nämä tiedot sekä Tampereen kaupungin päivittyvät tietokannat liito-oravahavainnoista sekä soveliaista biotoopeista ovat olleet tämän selvityksen laadinnassa käytössä. Selvitysalueen laajuus on n. ha ja se kattaa asemakaava-alueiden nro ja lisäksi kaavaalueiden ja kuntarajan väliin jäävät maa-alueet sekä kulkuyhteyksien tarkastelun laajemmalta alueelta. (Liite.) Yleistä liito-oravasta Liito-orava (Pteromys volans) on rauhoitettu, vaarantunut, uhanalainen, EU:n luontodirektiivin liitteiden II ja IV(a) laji sekä Suomen erityisvastuulaji. Luonnonsuojelulain mukaisesti kaikkien luontodirektiivin liitteeseen IV (a) kuuluvien eläinlajien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty (LSL ). Kiellettyä on myös eläinten tahallinen tappaminen tai pyydystäminen, pesien sekä munien ja yksilöiden muiden kehitysasteiden ottaminen haltuun, siirtäminen toiseen paikkaan tai muu tahallinen vahingoittaminen sekä tahallinen häiritseminen, erityisesti eläinten lisääntymisaikana, tärkeillä muuton aikaisilla levähdysalueilla tai muutoin niiden elämänkierron kannalta tärkeillä paikoilla (LSL ). Käytetyt menetelmät Selvityksessä esitetyt liito-oravaesiintymät on rajattu löytyneiden jätöshavaintojen sekä liito-oravalle soveltuvien biotooppien maastokartoituksen pohjalta. Ilmakuvien avulla kartalta selvitettiin alustavasti liito-oravalle soveltuvat alueet, jotka tutkittiin maastossa. Maastossa käytiin läpi myös liito-oravalle mahdollisesti soveltuvia alueita, joiden puusto on vielä nuorehkoa. Tehdyt rajaukset ovat edellä mainittujen seikkojen pohjalta tehtyjä arvioita liito-oravan käyttämistä lisääntymis- ja levähdyspaikoista. Jätöshavainnot eivät paljasta kaikkia liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja, vaan huomioon tulee ottaa koko lajille soveltuva metsäverkosto sekä kulkuyhteydet. Esiintymien rajaus pitää sisällään lisääntymiseen käytettävät mahdolliset pesäpuut, levähtämiseen käytettävän puuston, mutta myös suojaa ja ravintoa tarjoavan puuston. Tulokset Liito-oravan elinympäristöksi soveltuvaa biotooppia on selvitysalueella kohtalaisesti. Havaintojen sekä liitooravan käyttöön soveltuvien biotooppien perusteella alueelle on hahmoteltavissa verkosto, jota liito-orava todennäköisesti tai mahdollisesti käyttää. (Liitteet ja.) Selvitysalueen pinta-alasta (, ha) n. % on liito-oravalle erinomaisesti tai hyvin soveltuvaa aluetta (, ha). Tämän lisäksi alueelta löytyy liito-oravan kulkureiteiksi soveltuvaa metsää. Selvitysalueen parasta liito-orava-aluetta ovat Ruskonperän peltojen reunusmetsiköt ja peltojen itäpuolelle jäävä mäki, joka sijoittuu osittain Kangasalan puolelle. Alueella on järeitä kuusia ja haapoja ()

7 TAMPEREEN KAUPUNKI Suunnittelupalvelut Selvitykset ja arvioinnit LIITO-ORAVASELVITYS RUSKO Asemakaavat nro ja Saija Torniainen LUONNOS.. sekä pesintään soveltuvia kolohaapoja, pönttöjä ja risupesiä. Jo Tampereen puolelle jäävä soveltuva alue on riittävän suuri yhden naaraan elinympäristöksi ja alue jatkuu Kangasalan puolelle. (Naaraat eivät elä samoilla elinpiireillä, urosten elinpiirit voivat olla päällekkäisiä.) Lajin jätösten runsaan määrän perusteella alueella on todennäköisesti pesintää keväällä. Alueelta on myös todennäköinen pesintähavainto vuodelta. Entisen Finnwearin tontin ympäristöstä ei tehty keväällä havaintoja liito-oravasta. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö otus voisi alueella liikkua. Alueelta (hallin pohjoispuolelta) on löytynyt jätöstä vuonna. Tehdashallin kaakkois- ja pohjoispuolelta löytyy liito-oravalle erinomaisesti sekä hyvin soveltuvaa metsää. Kesällä uuden maankaatopaikan rakennustöistä aiheutuva voimakas melu on voinut vaikuttaa siihen, että alueelta ei tehty havaintoja liito-oravasta. Ruskontieltä itään Saarenmaantielle kulkevan yhdystien eteläpuolelta löytyy lajille sopivaa biotooppia. Soveliainta aluetta on erityisesti Finnwearin tehtaan pohjoispuolelta Langinportin notkoon ulottuvalla vyöhykkeellä. Lajin esiintyminen alueella saattaa olla mahdollista, vaikka alueelta ei tehty keväällä jätöshavaintoja. Alue saattaa liittyä Muurainmäen ja Lorunkorven liito-orava-alueisiin, joilta on jätöshavaintoja, Muurainmäeltä keväällä ja Lorunkorvesta keväältä. Kulkuyhteydet Ongelman liito-oravan kulkuyhteyksien kannalta muodostaa erityisesti pohjois-etelä-suuntaisten yhteyksien vaikeutuminen uuden Ruskon maankaatopaikan ja sen kulkuyhteyksien rakentumisen myötä. Erityisen tärkeäksi muodostuu Ruskonperän peltojen itäpuolelta, maankaatopaikan uuden tieyhteyden yli ja Finnwearin vanhan tontin itäpuolitse kulkeva yhteys, joka on käytännössä ainoa sopiva pohjoisetelä-suuntainen kulkuyhteys Tampereen kaupungin puolella. Tämän kulkuyhteyden säilyttäminen on liito-oravan kannalta erityisen tärkeää. Kaavan nro eteläosissa, Ruskonperällä, liito-oravan itä-länsi-suuntaiset kulkuyhteydet tulee säilyttää. Ruskonperän peltojen itäpuolella olevalta mäeltä tulee varmistaa yhteyksien säilyminen Santenin tehtaan luona olevaan elinympäristöön. Tämän nk. Polunmäen yhteyden kautta kulkee myös liitooravalle soveltuva kulkuyhteys entisen maankaatopaikan kautta Makkarajärven elinympäristöön ja sieltä edelleen Hervantajärvelle. Saarenmaantien pohjoispuolen peltojen reunasta löytyi keväällä liito-oravan jätöstä, joten kulkuyhteys tälle alueelle on myös turvattava. Saarenmaantien ja Lorunkorventien risteyksen sivuitse pohjoiseen kulkeva yhteys tulisi säilyttää samoin Hirvikallion kautta kulkeva yhteys. Johtopäätökset Selvityksen yhteydessä löydettiin yksi todennäköinen liito-oravan pesimäympäristö keväällä. Liito-oravalle erinomaisesti tai hyvin soveltuvia biotooppeja löytyi selvitysalueen eteläosan elinympäristön lisäksi Finnwearin entisen tehdashallin ympäristöstä, selvitysalueen koillisosasta Langinportin alueelta, Langinportinnotkon eteläpuoleiselta mäenrinteeltä sekä yhdystien eteläpuolelta läheltä Ruskontien risteystä. Kulkuyhteydet Polunmäen kautta Santenin tehtaan läheiseen elinympäristöön sekä pohjoiseen Lorunkorven ja Muurainmäen liito-orava-alueille tulee turvata. Kulkuyhteyksiä turvatessa tulee huomioida, että liito-orava pystyy liitämään n. - metriä leveiden aukkojen yli riippuen puuston korkeu- ()

8 TAMPEREEN KAUPUNKI Suunnittelupalvelut Selvitykset ja arvioinnit LIITO-ORAVASELVITYS RUSKO Asemakaavat nro ja Saija Torniainen LUONNOS.. desta ja maaston muodoista. Yli metriä leveät aukeat alkavat muodostaa esteitä liito-oravan liikkumiselle. Kulkuyhteyksien toimivuus tulee varmistaa tapauskohtaisesti. Yleisenä suosituksena voidaan pitää, että kulkuyhteyden puuston tulee olla suojaa-antava ja mielellään kuusivaltainen. Myös ne liito-oravalle soveltuvat biotoopit ja kulkuyhteydet, joilta ei tehty havaintoja ovat tärkeässä asemassa liito-oravakannan säilymisen näkökulmasta. Nuoret liito-oravat käyttävät näitä alueita etsiytyessään uusille elinpiireille. Lisäksi liito-orava vaihtaa tietyn alueen sisällä pesimäympäristöä vuosittain, jolloin vakituinen pesimäympäristö voi olla vuosiakin käyttämättä. ()

9

10