ASIA HAKIJA. PÄÄTÖS Nro 119/11/1 Dnro PSAVI/242/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 1 PÄÄTÖS Nro 119/11/1 Dnro PSAVI/242/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Ilkannevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupa, Kärsämäki ja Haapavesi HAKIJA Turveruukki Oy Teknologiantie Oulu

2 2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS 3 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA 3 HAKEMUKSEN SISÄLTÖ 3 Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne... 3 Toiminta... 3 Yleiskuvaus toiminnasta... 3 Vesien käsittely ja päästöt vesistöön... 4 Pöly, melu ja liikenne... 6 Varastointi ja jätteet... 7 Puupolttoaineen varastointi... 7 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT)... 7 Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön... 7 Tuotantoalueen nykytila... 7 Asutus ja maankäyttö... 8 Suojelukohteet ja pohjavesialueet... 8 Vesistö... 8 Kalasto ja kalastus Pöly ja melu Ilkannevan alusmaan happamuus Ympäristöriskit Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Käyttötarkkailu Vesienkäsittelyrakenteiden toimivuuden tarkkailu Päästötarkkailu Vaikutustarkkailu Kalataloustarkkailu ja pohjaeläintarkkailu Vahinkoja estävät toimenpiteet HAKEMUKSEN KÄSITTELY 15 Hakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Muistutukset Hakijan vastine A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U 20 Ympäristöluparatkaisu Lupamääräykset OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALTA 24 RATKAISUN PERUSTELUT 24 Luvan myöntämisen edellytykset Lupamääräysten perustelut VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN 26 LUVAN VOIMASSAOLO 27 LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN 27 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO 28 LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN 28 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET 28 KÄSITTELYMAKSU 28 MUUTOKSENHAKU 29

3 3 HAKEMUS Turveruukki Oy on aluehallintovirastoon saapuneella hakemuksella hakenut ympäristönsuojelulain mukaista lupaa Ilkannevan 87,3 ha:n suuruisen uuden alueen turvetuotantoon Kärsämäen kunnassa ja Haapaveden kaupungissa. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 hehtaaria. Aluehallintovirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 7 c) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne Suurin osa suunnitellusta tuotantoalueesta ja pintavalutuskentän alue ovat vuokratulla alueella ja osa tuotantoalueesta on hakijan omistuksessa. Suunniteltu tuotantoalue kuuluu ympäristöministeriön vahvistamaan Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava-alueeseen. Kaava on tullut lainvoimaiseksi korkeimman hallinto-oikeuden antamalla päätöksellä. Ilkannevalla olevan voimalinjan alle on merkitty moottorikelkkareitti. Toiminta Yleiskuvaus toiminnasta Ilkannevan suunniteltu turvetuotantoalue sijaitsee pääosin Kärsämäen kunnassa noin 8 km kuntakeskuksesta luoteeseen. Tuotantoalueen luoteisosa on Haapaveden kaupungin alueella. Turvetuotantoalueella on viisi lohkoa, joiden tuotantoala on 82 ha ja kolme auma-aluetta, joiden yhteisala on 5,3 ha. Myös auma-alueilla oleva turve tuotetaan ja tarvittaessa turvevarastojen paikkoja vaihdellaan. Suunnitellusta turvetuotantoalueesta noin 15,6 ha on ojittamatonta ja muu osa aiemmin ojitettua. Toiminta, joka käsittää kuntoonpano-, tuotanto- ja jälkihoitovaiheen, aloitetaan ympäristöluvan täytäntöönpanokelpoiseksi tulemisen jälkeen. Kuntoonpanovaihe kestää 1 3 vuotta ja tuotantovaihe arviolta vuoteen Tämän jälkeen alue siirtyy jälkihoitovaiheeseen ja sitä seuraavaan uuteen käyttömuotoon. Kuntoonpano aloitetaan tiestön rakentamisella ja puuston poistolla. Työt tehdään seuraavassa järjestyksessä: eristysojat ja niiden lietesyvennykset, laskeutusaltaat, pintavalutuskentän ojasto sekä penger- ja patorakenteet, reuna- ja kokoojaojat sekä sarkaojat lietesyvennyksineen. Sarkaojitus tehdään 20 metrin välein 1,2 1,5 metrin syvyyteen. Sarkaojien alapäihin asennetaan päisteputket ja sarkaojapidättimet.

4 Sarkojen pintakerros puuaineksineen poistetaan 1 2 vuoden kuluttua ojituksesta. Lopuksi sarat muotoillaan tuotantokuntoon, sarkaojat kunnostetaan sekä tehdään auma-alueiden salaojitus ja kunnostus. Alueen kuntoonpanotyöt tehdään talviaikaan. Keräilyä edeltävät työvaiheet ovat jyrsintä ja kääntäminen sekä karheaminen. Tukikohta-alue raivataan ja sorastetaan. Alueelle ei rakenneta kiinteitä rakennuksia, vesijohtoa tai sähköliittymää. Ilkannevalla tuotetaan jyrsinpolttoturvetta haku-menetelmällä keräiltynä ja kysynnän mukaan palaturvetta. Keskimääräinen vuosituotantomäärä on noin MWh. Turvepaksuus on keskimäärin 2,2 m. Laskennallisesti alueella on turvetta noin MWh. Yrittäjät hoitavat kuntoonpanon, tuotannon, kunnossapidon ja turpeen toimituksen. Energiaturve käytetään Haapaveden tai Oulun voimalaitoksella. Turvetuotannon loputtua alue siistitään, jätteet ja tarpeettomat rakenteet poistetaan alueelta. Vesien käsittelyä jatketaan siihen saakka, kunnes alue siirtyy jälkikäyttöön tai vesien johtaminen voidaan muuten lopettaa. Jälkihoitovaiheen vesientarkkailu sovitaan ELY -keskuksen kanssa. Maanomistaja ratkaisee turvetuotannon jälkeisen maankäyttömuodon. Turveruukki Oy tekee alustavan jälkikäyttösuunnitelman maansa osalta 3 5 vuotta ennen turvetuotannon päättymistä. Tuleva maankäyttö voidaan huomioida ojituksissa ja maansiirroissa. Tuotannosta poistuvia alueita voidaan siirtää joustavasti jälkikäyttöön. Tulevan maankäytön vaihtoehtoja ovat esimerkiksi metsitys, maatalous, kuitu- ja energiakasvien sekä siirtonurmen tuotanto, maa-aineksien ja malmien tuotanto, urheilualue, virkistysalue, tuhkan sijoitus tai uudelleen soistaminen. 4 Vesien käsittely ja päästöt vesistöön Ilkannevan vedet johdetaan kahden pintavalutuskentän kautta vesistöön reittiä Ilkanoja Veneoja Pyhäjoki. Vesien käsittelyyn kuuluvat sarkaojien lietetaskut, sarkaojapidättimet, padottavalla rakenteella ja pintapuomilla varustetut kolme laskeutusallasta sekä pintavalutuskentät. Laskeutusaltaat ja sarkaojien lietesyvennykset puhdistetaan tuotantokauden jälkeen syksyllä tai tarpeen vaatiessa. Vedet johdetaan painovoimaisesti pintavalutuskentille ympäri vuoden. Pintavalutuskentälle 1 johdetaan kahden laskeutusaltaan (1 ja 2) kautta vedet lohkoilta 2 5 (62,6 ha). Pintavalutuskentän pinta-ala on 3,5 ha, joka on 4,8 % noin 72 ha:n suuruisesta valuma-alueesta. Kenttä on ojittamatonta isovarpu- ja tupasvillarämettä. Lohkon 1 (19,4 ha) vedet johdetaan laskeutusaltaan 3 kautta pintavalutuskentälle 2. Valuma-alueen ala on 24 ha ja pintavalutuskentän ala noin 1,5 ha, joka on 6,3 % valuma-alueesta. Pintavalutuskenttä on ojitettua mäntyä kasvavaa rämemuuttumaa. Ojat tukitaan kentän rakentamisen yhteydessä. Pintavalutuskentät rakennetaan pengertämällä alueet jakokammasta alaspäin. Pintavalutuskenttien alapäähän asennetaan mittapato. Ojittamattoman alueen nykyinen kuormitus vastaa luonnonhuuhtoumaa: kiintoaine 2 mg/l, kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ) 18 mg/l, typpi 500 µg/l

5 ja fosfori 20 µg/l. Metsäojitetun alueen kuormitusta arvioidaan käyttäen julkaisussa Metsätalouden vesistökuormituksen hallinta suopohjilla (Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 866, 2002) esitettyjä metsätalouskäytössä olevien valuma-alueiden veden mediaanipitoisuuksia Pohjois- Suomessa. Tutkimuksen mediaanipitoisuudet ovat: kiintoaine 4 mg/l, COD Mn 27 mg/l, typpi 680 μg/l ja fosfori 27 μg/l. Valuma-arvona on käytetty Veneojanperän alueen (54.033) vuosien valumakeskiarvoa 9 l/s km 2. Laskettuna koko hankealueen nykyiseksi vuosikuormitukseksi saadaan 890 kg kiintoainetta, 160 kg typpeä ja 6 kg fosforia. Hankealueen nykyistä kuormitusta on arvioitu käyttäen vuosina Ilkanojasta hankealueen alapuolelta otettujen ennakkotarkkailunäytteiden pitoisuuskeskiarvoja. Pitoisuudet ovat olleet: kiintoaine 5 mg/l, typpi μg/l ja fosfori 70 μg/l. Ilkanojan näytteiden pitoisuuksilla ja Veneojan osavaluma-alueen keskimääräisellä vuosivalumalla laskettuna hankealueen nykyinen vuosikuormitus on kg kiintoainetta, 270 kg typpeä ja 17 kg fosforia. Ilkanojan ennakkotarkkailunäytteiden perusteella laskettu hankealueen kiintoainekuormitus on noin 30 % suurempi, kokonaisfosforikuormitus 170 % suurempi ja kokonaistyppikuormitus noin 70 % suurempi kuin kirjallisuuden perusteella laskettu kuormitus. Ilkannevan päästöt on arvioitu Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantoalueiden vuosien päästötarkkailutulosten tietojen avulla. Kuntoonpanovaiheen päästöjen laskennassa on käytetty ympärivuotisten pintavalutuskentällisten ja laskeutusaltaallisten soiden tuloksia. Tästä syystä laskettu kuormitus on todennäköisesti jonkin verran liian suuri. Tuotantovaiheen päästöjä vesistöön on arvioitu Pohjois-Pohjanmaan alueen tuotantovaiheen pintavalutuskentällisten soiden tarkkailuaineiston vuosien ominaiskuormituksien perusteella. Seuraavassa taulukossa on Ilkannevan arvioitu vesistökuormitus kuntoonpanon ja tuotannon aikana: 5 Tuotantovaiheen aikana kiintoainepäästöt kasvavat 96 %, kokonaisfosforipäästöt 121 % ja kokonaistyppipäästöt 173 % kirjallisuustietojen perusteella laskettuihin taustapitoisuuksiin verrattuna. Ennakkotarkkailunäytteiden tulosten perusteella laskettuihin nykykuormitusarvoihin verrattuna kiintoainekuormitus kasvaa tuotantovaiheessa 49 % ja kokonaistyppikuormitus noin 62 %. Kokonaisfosforikuormitus pienenee 19 % nykytilanteeseen verrattuna. BRUTTO NETTO Kiintoaine kg/v Kok.P kg/v Kok.N kg/v Kiintoaine kg/v Kok.P kg/v Kok.N kg/v Kuntoonpanovaihe Tuotantovaihe Kuntoonpanovaiheen aikana Ilkannevan hankealueen kiintoaine- ja kokonaistyppipäästöt kasvavat noin kolminkertaisiksi ja kokonaisfosforipäästöt kasvavat noin viisinkertaisiksi kirjallisuudesta saatujen vedenlaatuarvojen avulla laskettuun nykykuormitukseen verrattuna. Verrattuna Ilkanojan ennakkotarkkailunäytteiden avulla laskettuihin nykykuormitusarvoihin kasvavat kiintoainepäästöt 2,5-kertaisiksi, kokonaistyppipäästöt 1,5-kertaisiksi ja kokonaisfosforipäästöt noin kaksinkertaisiksi.

6 6 Pöly, melu ja liikenne Turvetuotannon pölypäästöille ovat tunnusomaisia tuotannon ja sääolosuhteiden mukaan vaihtelevat lyhytkestoiset, mutta ajoittain korkeat pitoisuushuiput sekä pitkät lähes päästöttömät tilanteet. Pölyäminen ajoittuu kesän tuotantokaudelle sekä turpeen kuljetusajankohtaan. Turvetuotannon pölypäästöt vaihtelevat eri työvaiheissa. Jyrsintä aiheuttaa suhteellisen vähän pölypäästöjä, koska turve on jyrsittäessä kosteaa. Jyrsöstä käänneltäessä pölyäminen lisääntyy turpeen kuivumisen edetessä. Karheamisen aikana pölypäästöt ovat kääntelyä vähäisemmät. Turpeen keräilymenetelmistä haku-menetelmä aiheuttaa suurimmat pölypäästöt. Turvetuotannon eri työvaiheiden kokonaisleijumasta keskimäärin 47 % on alle 10 μm hiukkasia ja 33 % alle 2,5 μm hiukkasia. Pölyn leviäminen ympäristöön riippuu päästön suuruudesta, hiukkaskokojakaumasta, ilmasto-olosuhteista ja ympäristön pinnanmuodoista. Jo sadan metrin etäisyydellä toiminta-alueesta pölyn määrä on laskenut merkittävästi lähtötasosta. Valtioneuvoston asetuksessa nro 711/2006 on määrätty hengitettävien hiukkasten (PM10) pitoisuuden raja-arvoksi 50 μg/m 3 24 tunnin keskiarvona laskettuna. Hakumenetelmää käytettäessä yksikään tuotantovaihe ei avoimessa maastossa ylitä mainittua raja-arvoa 100 metrin etäisyydellä toiminta-alueesta. Hetkellinen pitoisuus alittaa kyseisen raja-arvon jyrsinnän, käännön ja karheamisen aikana 250 metrin etäisyydellä toiminta-alueesta ja kerättäessä turvetta hakumenetelmällä noin 600 metrin etäisyydellä toiminta-alueesta. Yli 500 metrin etäsyydellä turvetuotannon pölyämisen vaikutus on vähäistä ja noin 1000 metrin etäisyydellä turvepölyn ei yleensä voida sanoa aiheuttavan pölyhaittaa. Melupäästöt vaihtelevat tuotannon ja sääolosuhteiden mukaan. Toiminnassa on lyhytkestoisia meluisia jaksoja ja pitkiä lähes äänettömiä tilanteita. Melu ajoittuu kesän tuotantokaudelle sekä turpeen kuljetusajankohtaan usein keskeytyksettä ympäri vuorokauden. Tuotannosta aiheutuva melu vastaa lähinnä maataloudesta aiheutuvaa konemelua. Tuotantopäiviä on kesäisin Turpeen kuljetusta voi tapahtua ympäri vuoden. Turvetoimitusten melu syntyy kuormauksessa. Hakumenetelmän eri työvaiheiden lähtömelutasot ovat db(a) ja kuntoonpanotoimien lähtömelutasot ovat db(a). Hakumenetelmässä päiväajan melun ohjearvo 55 db(a) ei missään työvaiheessa ylity 100 metrin etäisyydellä tuotantokoneista avoimessa maastossa ja olosuhteissa, jotka ovat melun leviämisen kannalta otolliset. Kuntoonpanotoimien aikana hetkellinen 55 db(a) melutasovyöhyke voi ulottua noin 350 metrin etäisyydelle työkoneista. Äänen vaikutusalue voi kuitenkin olla äänilähteen voimakkuudesta ja suuntaavuudesta sekä ympäristön olosuhteista riippuen useita kilometrejä. Äänen leviämiseen vaikuttavat muun muassa sääolot ja kasvillisuus. Turve kuljetetaan Ilkannevalta kahta rakennettavaa työmaatietä pitkin teille ja 7980 ja edelleen Haapavedelle tai Ouluun. Toimitukset ovat mahdollisia ympäri vuoden ennalta laaditun toimitussuunnitelman mukaisesti. Yhdistelmäajoneuvoja käy tuotantoalueella enimmillään vuorokaudessa. Liikenne tuotantoalueella ja turvetoimitukset aiheuttavat pölyn lisäksi pakokaasupäästöjä.

7 7 Varastointi ja jätteet Polttoaineita säilytetään joko tukikohdassa tai auma-alueella paikoissa, jotka ovat alustaltaan tiiviitä ja kantavia ja valittu siten, että aineet eivät vahinkotapauksissa pääse leviämään vesistöön tai pohjaveteen. Valumaaltaallisten tai vastaavien säiliöiden koko on litraa. Polttoöljyn kulutus tuotantokauden aikana on noin litraa. Voiteluaineet varastoidaan tukikohta-alueella niille varatuissa, yleensä lukituissa paikoissa. Tuotannossa syntyy jäteöljyjä, kiinteää öljyjätettä, erilaisista pakkauksista koostuvaa sekajätettä, muovijätettä ja rautaromua. Jätemäärät ovat jäteöljyjä lukuun ottamatta vähäisiä. Eri jätejakeille on omat keräysastiansa. Jätteet lajitellaan ja jäteastiat tyhjennetään Kärsämäen kunnan ja Haapaveden kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti. Alueella toimiva urakoitsija vastaa jätehuollosta jätehuoltosuunnitelman mukaisesti. Toiminnassa syntyy jätejakeita, joihin sovelletaan kaivannaisjätteistä annettua asetusta (379/2008). Kannot ja muu puuaines (5 tonnia koko tuotantoaika) välivarastoidaan tuotantoalueella ja käytetään biopolttoaineena. Pintamaat (8 200 tonnia), kivet (5 tonnia), kivennäismaat (820 tonnia) ja laskeutusaltaiden lietteet (65 tonnia) maisemoidaan maapohjana. Puupolttoaineen varastointi Ilkannevan auma-alueilla varastoidaan ja haketetaan puuperäisiä polttoaineeksi käytettäviä jätteitä, esimerkiksi kemerapuuta, hakkuutähteitä, purua tai kutterinlastua, alle tonnia vuodessa. Materiaali on peräisin lähialueen hakkuutyömailta tai puunjalostuslaitoksilta. Hake toimitetaan sellaisenaan tai turpeeseen sekoitettuna energiantuotantoon. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Alueelle suunnitellut kuormitusta vähentävät rakenteet, niiden huolto ja tuotantotoiminta ovat hakemuksen mukaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaiset. Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön Tuotantoalueen nykytila Suunnitellulla tuotantoalueella ja sen lähiympäristössä vuonna 2007 tehdyn kasvillisuusselvityksen mukaan Ilkanneva on pääosin metsäojitettua rämemuuttumaa. Paikoin esiintyy melko luonnontilaista rämettä ja pienehköjä niukkaravinteisia neva-alueita. Alueella ei ole havaittu uhanalaisia kasvilajeja tai suojeltuja luontotyyppejä. Linnustoselvitys on tehty vuonna 2007 linjalaskentana. Ilkannevan lajisto koostuu pääasiassa metsälajeista. Lintudirektiivin I-liitteen lajeja ovat teeri, metso ja liro. Todetuista linnuista Euroopan vastuulajeihin kuuluvat teeri, metso, valkoviklo, liro ja leppälintu. Maakunnallisesti alueen linnusto on tavanomainen. Ilkannevan ylittää Petäjävesi Nuojua 220 kv:n voimajohto.

8 8 Asutus ja maankäyttö Lähimmät asutut kiinteistöt (7 kpl) sijaitsevat metrin etäisyydellä Ilkannevasta itään. Samalla suunnalla on seitsemän tyhjillään olevaa rakennusta, joista lähimmät ovat 400 metrin päässä Ilkannevasta. Noin 7 km pohjoiseen Ilkannevasta on toiminnassa oleva Piipsannevan turvetuotantoalue (noin ha) ja 3 km:n päässä idässä Onkinevan turvetuotantoalue (57 ha). Veneojan valuma-alueen latvaosalla on suunnitellun Ilkannevan turvetuotantoalueen lisäksi ojitettua suota, metsiä ja peltoja. Ilkanojan, Veneojan ja Pyhäjoen varrella on asutusta. Alueen pellot ovat keskittyneet Pyhäjokivarteen. Suojelukohteet ja pohjavesialueet Suunnitellulla tuotantoalueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole luonnonsuojelualueita tai erityisiä luontokohteita. Noin 1,7 km:n päässä tuotantoalueesta on yksityinen luonnonsuojelualue ja lähimmät Natura alueet ovat yli 15 km:n päässä. Muinaismuistokohteita, valtakunnallisesti arvokkaita maisemakokonaisuuksia tai perinnemaisemia ei ole suolla tai sen lähituntumassa. Ilkannevan läheisyydessä ei sijaitse pohjavesialueita. Pitkien etäisyyksien vuoksi hankkeella ei hakemuksen mukaan ole vaikutuksia luonnonsuojelualueiden luonnonarvoihin tai pohjavesialueisiin. Vesistö Ilkanneva sijaitsee Pyhäjoen keskiosan vesistöalueen Haapajärven alueella ja siellä tarkemmin Veneojan valuma-alueella (54.036). Vuosien vedenlaatutietoihin perustuvan vesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan Pyhäjoki kuuluu luokkaan välttävä. Ekologisen luokittelun mukaan Pyhäjoen tila vaihtelee välttävästä hyvään. Veneojaa ja Ilkanojaa ei ole luokiteltu kummassakaan luokituksessa. Virtaamat ja valuma-alueen koko Pyhäjoessa 85-tien (oikeastaan 28-tien) sillan kohdalla, Veneojan suulla laskussa Pyhäjokeen sekä Ilkanojassa vedenlaadun ennakkotarkkailupisteen kohdalla on esitetty seuraavassa taulukossa. Ilkanojan virtaamat on laskettu pinta-alaan suhteuttamalla Veneojan virtaamista. Lukemat ovat keskimääräisiä arvoja vuosien tiedoista.

9 9 Valuma l/s km 2 Ilkanojan ennakkotarkkailupiste m 2 /s Veneojan suu m 2 /s Pyhäjoki 28-tien silta m 2 /s koko vuosi MQ 1) 9,0 0,09 0,47 15 MNQ 2) 0, ,001 3,7 MHQ 3) 187 1,9 9, joulu-maaliskuu MQ 2,7 0,027 0,14 11 kesä-syyskuu MQ 4,5 0,045 0,24 10 MNQ 0, ,002 3,9 MHQ 42 0,41 2,2 37 Valuma-alueen koko km 2 9, ) keskivirtaama 2) keskialivirtaama 3) keskiylivirtaama Ilkannevan alapuolista Ilkanojaa on tarkkailtu ennakkoon vuosina 2007 ja Veneojan alaosalta on vedenlaatutietoja vuosilta 1982 ja 1994 kolmelta näytteenottokerralta. Pyhäjoesta 28-tien sillan kohdalta on kesällä otettujen vesinäytteiden vedenlaatutietoja vuosilta 2001, 2004 ja Ilkanojan vesi on ollut hapanta ja veden puskurikyky on ollut huono. Ojan vesi on ollut tummaa, humuspitoista, sameaa sekä ravinteikasta. Ilkanojan fosforipitoisuus on ollut µg/l ja typpipitoisuus µg/l. Oja on ollut rehevä. Veneojan tulosten perusteella ei voida tehdä luotettavaa arvioita Veneojan vedenlaadun nykytilasta. Veneojan vesi on ollut näyteajankohtina happamuudeltaan lähes neutraalia. Vesi on ollut tummaa, sameaa ja erittäin ravinteikasta. Keskimääräiset fosfori- ja typpipitoisuudet ovat olleet ylirehevien vesien luokkaa. Kesällä 1982 vesi on ollut lähes hapetonta. Ilkannevan ennakkotarkkailupisteen ja Veneojan tarkkailupisteen välillä vesistöön tulee muun muassa peltoalueiden valuma-vesiä, mikä selittää osaltaan Veneojan suuria ravinnepitoisuuksia verrattuna Ilkanojan ravinnepitoisuuksiin. Pyhäjoessa 28-tien sillan kohdalla noin 1,6 km Veneojan purkukohdan alapuolella veden happitilanne on ollut näytteenottoajankohtina keskimäärin hyvä. Vesi on ollut melko tummaa ja humuspitoista. Veden ph on ollut 6 7, rautapitoisuus µg/l, fosforipitoisuus µg/l ja typpipitoisuus µg/l. Pyhäjoen keskimääräiset ravinnepitoisuudet ovat rehevien vesien luokkaa ja keskimääräinen a-klorofyllipitoisuus kuvastaa lievää rehevyyttä. Kiintoainepitoisuus on ollut 2 13 mg/l. Vesi on ollut lievästi tai ajoittain silmin havaittavasti sameaa. Vedenlaatu on ollut pääosin parempi Pyhäjoen pääuomassa kuin siihen laskevassa Veneojassa tai ylempänä Ilkanojassa. Pyhäjoen ja Veneojan vedenlaatuun vaikuttavat ojitetuilta metsä- ja suoalueilta tulevat valumavedet ja maanviljelyn sekä asutuksen kuormitus. Veneojan valuma-alue on pääosin ojitettua metsä- ja suoaluetta sekä peltoa. Seuraavassa taulukossa on hakijan arvio Ilkannevan turvetuotantoalueen kuntoonpano- ja tuotantovaiheen päästöjen aiheuttamista pitoisuuslisistä Ilkanojassa, Veneojan suulla ja Pyhäjoessa Veneojan suun alapuolella 28- tien sillan kohdalla talven ja kesän virtaamatilanteissa.

10 10 Keskivirtaama MQ m³/s NETTO Kiintoaine mg/l Kok.P µg/l Kok.N µg/l Ilkanoja joulu-maaliskuu 0,027 kuntoonpanovaihe 1, tuotantovaihe 0,6 9,2 210 kesä-syyskuu 0,045 kuntoonpanovaihe 1, tuotantovaihe 0,6 4,8 110 Veneoja joulu-maaliskuu 0,14 kuntoonpanovaihe 0,3 7,4 60 tuotantovaihe 0,12 1,8 40 kesä-syyskuu 0,24 kuntoonpanovaihe 0,3 2,6 30 tuotantovaihe 0,12 0,9 21 Pyhäjoki joulu-maaliskuu 11 kuntoonpanovaihe 0,004 0,09 0,8 tuotantovaihe 0,002 0,02 0,5 kesä-syyskuu 10 kuntoonpanovaihe 0,007 0,06 0,7 tuotantovaihe 0,003 0,02 0,5 Ilkannevan kuntoonpanovaiheessa erityisesti typen ja fosforin kuormituksen vaikutukset näkyvät pienessä Ilkanojassa selvästi talviaikaan sekä kiintoaineen vaikutus ympäri vuoden. Ilkannevan tuotantoalueen osuus Ilkanojan ennakkotarkkailupisteen valuma-alueesta on noin 9 % ja sillä on selvä heikentävä vaikutus vähävetisen ja pienen Ilkanojan vedenlaatuun. Ilkanoja on peltojen ja metsäojitusten vaikutusalueella oleva oja, jonka vettä ei käytetä talousvetenä, eikä sillä ole virkistys- tai kalataloudellista arvoa. Ilkannevan tuotantoalueen osuus Veneojan valuma-alueesta on noin 1,7 %. Ilkannevan kuntoonpanovaiheen arvioidut vaikutukset Veneojan vedenlaatuun ovat selvästi pienemmät kuin Ilkanojassa. Ilkannevan kuntoonpanovaiheen päästöjen laskennalliset vaikutukset Pyhäjoen vedenlaatuun jäävät hyvin vähäisiksi. Fosfori- ja typpipitoisuuksien lisäykset ovat alle 1 µg/l, mikä on määritystarkkuutta vähemmän. Ilkannevan turvetuotantoalueen kuntoonpanoaikaisilla vesillä ei arvioida myöskään olevan vaikutusta kiintoaineen pitoisuuksiin Pyhäjoessa. Myös tuotantovaiheessa Ilkannevan laskennalliset ravinteiden vaikutukset ovat suurimmillaan talvella. Tuotantovaiheessa kuormitus vesistöön on pienempi kuin kuntoonpanovaiheessa, jolloin myös vesistövaikutukset ovat tuotantoaikana kuntoonpanovaihetta pienemmät. Ilkannevan vedet laskevat Pyhäjokeen Pyhäjoen keskiosalla Kärsämäenjoen yhtymäkohdan alapuolelle. Pyhäjoen vesimuodostuman tila on purkukohdassa luokiteltu tyydyttäväksi. Kaikkien vesimuodostumien tulee saavuttaa vähintään hyvä tai hyvä saavutettavissa oleva tila. Suurin este hyvän ekologisen tilan saavuttamiselle on valtaosassa vesimuodostumia liian suuri ravinne- ja kiintoainekuormitus sekä Pyhäjoen

11 pääuomassa, Piipsanjoessa, Kärsämäenjoessa ja Pyhäjärven Junttiselällä happamuuden aiheuttamat haitat. Pyhäjoen alaosalla fosforin kokonaiskuormitusta tulisi saada vähennetyksi noin neljänneksellä nykyisestä, jotta keskimääräinen kokonaisfosforipitoisuus alenisi tasolle 40 μg/l. Vähentämistarve koskee pääasiassa maataloutta. Nykykäytännön mukaisilla toimilla Pyhäjoen ala- ja keskiosalla hajaasutuksen kuormitus vähenee noin 70 %, maatalouden noin 4 % ja pistekuormituksen noin 5 %. Ihmisen aiheuttamaa fosforikuormitusta saadaan laskennallisen arvion mukaan nykykäytännön mukaisilla toimilla vähennettyä Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueen eteläisillä vesimuodostumilla keskimäärin %. Fosforipitoisuus alenisi tällöin vuoteen 2015 mennessä nykytasolta 49 μg/l tasolle 44 μg/l. Pyhäjoen alaosalla peltojen, kunnostusojitusten ja peruskuivatusten happamuus- ja metallikuormituksen vähentäminen riittävästi ei ole mahdollista nykykäytännön mukaisilla teknistaloudellisesti käyttökelpoisilla toimenpiteillä ja hallinnollisilla ohjauskeinoilla. Lisätoimenpiteenä uusilla turvetuotantoalueilla vähennetään kuormitusta ottamalla pintavalutus tai muu tehostettu vesienkäsittelymenetelmä ympärivuotiseen käyttöön. Lisäksi selvitetään vesistön happamoitumisriski ja esitetään tarvittavat toimenpiteet tai rajoitukset haittojen ehkäisemiseksi. Happamilla sulfaattimailla turvetuotantoalueiden loppuvaiheen tuotantotoimenpiteet ja jälkihoitotyöt tehdään erityisen huolellisesti. Ilkannevan uudelle tuotantoalueelle on suunniteltu kaksi ympärivuotisesti painovoimalla toimivaa pintavalutuskenttää. Happamoitumisriskiä ei Ilkannevan alueella arvioida olevan. Alueelta lähtevän veden ph:ta tarkkaillaan kuntoonpano- ja tuotantovaiheessa, jolloin mahdollisiin ongelmiin voidaan reagoida toimenpitein. Ilkannevan turvetuotannon kuntoonpanon ja tuotannon ei katsota vaarantavan vesienhoitosuunnitelmien tavoitteita. 11 Kalasto ja kalastus Ilkanoja on kaivettu oja, jolla ei ole merkittävää kalataloudellista arvoa. Veneoja on pienivirtaamainen oja ja sen vesi lienee Ilkanojan tapaan tummaa, humus- ja rautapitoista sekä ravinteikasta eikä ojalla liene merkittävää kalataloudellista arvoa. Kalastus Pyhäjoella Kärsämäen kunnan alueella keskittyy kirjolohiistutusten myötä Kärsämäenjoen alapuolelle. Vuonna 2007 tehdyn kalastustiedustelun mukaan 60 taloutta harjoitti siellä luvanvaraista kalastusta. Tärkeimpiä kalastusalueita ovat Veneojan yläpuoliset alueet, joilla on myös koskiosuuksia. Kalastus alueella oli lähes täysin heittovapakalastusta. Lisäksi oli käytössä muutamia koukkuja sekä mato- ja pilkkionkia. Tärkeimmät saalislajit olivat kirjolohi, hauki ja ahven. Näiden lisäksi saatiin vähän särkeä, lahnaa ja satunnaisesti harjusta. Kalastajien mukaan kalastusta eniten haittaavia tekijöitä Pyhäjoella Kärsämäen alueella olivat vesikasvien runsaus, säännöstely, veden heikko laatu ja kalojen ajoittaiset makuvirheet. Luonuankoskella noin 2 km Veneojan suun yläpuolella vuonna 2007 tehtyjen sähkökoekalastusten mukaan Pyhäjoen koskikalasto oli pääasiassa ki-

12 vennuoliaista, kivisimppua, mutua ja särkeä. Näiden lisäksi saatiin hiukan ahventa, madetta ja salakkaa. Pyhäjoen yläosan lisääntyvä kalasto koostuu pääasiassa vedenlaadun muutoksia melko hyvin kestävistä kevätkutuisista kalalajeista kuten hauki, ahven ja särki, joiden kantoihin Ilkannevan kuormituksella ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta. Kevätkutuisista kalalajeista vedenlaadun suhteen vaateliain on harjus, joka lisääntyy Pyhäjoen yläosalla luontaisesti. Ilkannevan aiheuttama ravinne- ja kiintoainekuormitus vaikuttaa vähäiseltä osaltaan Pyhäjoen vedenlaatuun. Lisääntyvä kuormitus lisää nykyisinkin Pyhäjoessa esiintyviä erilaisia kalastukseen liittyviä haittoja kuten veden tummuus, pyydysten likaantuminen, vesikasvien runsaus ja kalojen makuvirheet. Ilkannevan turvetuotantoalueen vaikutuksia ei voida erottaa maaja metsätalouden, muiden turvesoiden ja asutuksen vaikutuksista. 12 Pöly ja melu Turvetuotantoalueen ja asutuksen välinen etäisyys on vähintään 400 metriä ja välissä on puustoa. Ilkannevan turvetuotanto saattaa aiheuttaa ajoittain vähäistä pölyhaittaa tuotantoalueen itäpuolella sijaitsevalla lähimmällä tyhjillään olevalla kiinteistöllä. Noin metrin etäisyydellä olevilla asutuilla kiinteistöillä haittaa ei hakijan arvion mukaan juurikaan ole. Turvetuotannosta ei arvioida aiheutuvan pölyhaittaa kilometrin päässä suon itäpuolella sijaitsevalle Korpijärvelle tai kaksi kilometriä suon luoteispuolella sijaitsevalle Halmelammelle. Ilkannevan suunnitellun työmaatien varrella ei ole asutusta. Pölyhaittaa läheisellä maantiellä voi esiintyä lähinnä turpeen kuljetusajankohtana, jolloin kuljetuskaluston renkaissa kulkeutuu pölyä tuotantoalueelta maantielle. Hakijan arvion mukaan Ilkannevan turvetuotantoalueen kuntoonpanosta ja tuotannosta ei aiheudu meluhaittoja. Työmaateiden varrella ei ole asutusta. Yleisillä teillä turpeen kuljetuksen aiheuttama melu häviää muun liikenteen aiheuttamaan meluun. Ilkannevan alusmaan happamuus Siikajoen alaosan soiden alusmaa on muinaisen Litorinameren pohjaa, johon sisältyy happamia sulfiittimaan kerroksia. Ilkanneva sijaitsee Siikajoen valuma-alueesta noin 6 km etelään ja sen korkeus merenpinnasta on noin 112 metriä. Litorinameren ylin ranta on Siikajoen valuma-alueella noin 80 metrin korkeudella merenpinnasta. Hakijan arvion mukaan Ilkannevan alueella ei ole happamuusriskiä. Ympäristöriskit Turvetuotantotoimintaan liittyviä keskeisiä riskejä ovat tulipalot, kuivatus- ja vesienkäsittelyrakenteiden rikkoontuminen sekä mahdolliset polttoaine- ja jäteöljysäiliöiden vuodot. Tulipalovaaran ennalta ehkäisemiseksi Ilkannevan turvetuotantoalueelle laaditaan ennen tuotannon aloittamista sisäasianministeriön ohjeiden mukainen pelastussuunnitelma. Tulipalovaaran vuoksi tuotantotoimet lopetetaan välittömästi, mikäli tuulen nopeus on yli 10 m/s.

13 Rikkoontuneet sarkaojien lietteenpidätysrakenteet korjataan välittömästi. Sarkaojien lietetaskut puhdistetaan tuotantoaikana tarpeen vaatiessa. Sarka- ja muiden kuivatusojien mahdolliset sortumat korjataan tarvittaessa. Laskeutusaltaiden vioittuneet pintapuomit ja mittapadon ohivirtaamat ja syöpymät korjataan välittömästi vikahavainnon jälkeen. Laskeutusaltaat tyhjennetään niihin kertyneestä lietteestä vuosittain tuotantokauden jälkeen tai silloin kun lietetila on täynnä. Polttoaine- ja jäteöljysäiliöt sijoitetaan riittävän kauas avo-ojista sorastetulle turvemaalle. Mahdollisissa vuototapauksissa ensisijaisena toimenpiteenä on tukkia vuoto sekä estää öljyn pääsy ympäristöön ja ojiin. Urakoitsija ilmoittaa vuototapaukset välittömästi Turveruukki Oy:n ympäristö- tai tuotantopäällikölle sekä kunnan paloviranomaiselle ja toimii hänelle annettujen ohjeiden mukaisesti. Turveruukki Oy:llä on voimassa oleva ympäristövahinkovakuutus. 13 Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Hakemuksen liitteenä on käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelma. Pyhäjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelma vuosille uusitaan vuonna Tällöin otetaan myös Ilkannevan tuotantoalueen tarkkailutarve huomioon. Käyttötarkkailu Käyttötarkkailu alkaa heti, kun turvetuotantoaluetta aletaan kuntoonpanna turvetuotantoon, ja se jatkuu keskeytyksettä siihen saakka, kun tuotantoalueen jälkihoitotyöt on tehty. Käyttötarkkailuun kuuluu käyttöpäiväkirjan pito, vesienkäsittelylaitteiden toiminnan tarkkailu ja yleensä toiminnan seuraaminen niin, että se tapahtuu lupamääräysten mukaisesti ja ympäristökuormitus jää mahdollisimman vähäiseksi. Käyttötarkkailu on apuna myös erilaisten häiriötilanteiden selvittämisessä. Vesienkäsittelyrakenteiden toimivuuden tarkkailu Vesienkäsittelyrakenteiden toimivuuden ja tehon tarkkailu sisältyy käyttötarkkailuun. Tarkkailuun kuuluu aina vesienkäsittelyrakenteiden kunnon ja toimivuuden tarkistaminen keväällä ja syksyllä sekä tarvittaessa muulloinkin. Tarkistusten seurauksena tehdään tarvittavat korjaukset ja puhdistukset. Pintavalutuskentän 1 tehon tarkkailu tehdään ottamalla näytteitä laskeutusaltaiden yläpuolisesta jakokaivosta ja pintavalutuskentän alapuoliselta mittapadolta 1.

14 14 Päästötarkkailu Kuntoonpanovaiheen tarkkailu Kuntoonpanovaiheen päästötarkkailu tehdään pintavalutuskentän 1 alapuoliselta mittapadolta 1 seuraavan aikataulun mukaan: Työvaihe tai ajanjakso Näytteenottotiheys Kuntoonpanotyöt käynnissä (aina 1 näyte / 2 viikkoa kun aktiiviset toimenpiteet käynnissä) Kevättulva 1 näyte / viikko Touko lokakuussa 1 näyte / 2 viikkoa Muutoin marras toukokuussa 1 näyte / kuukausi Virtaama mitataan kuntoonpanovuosina mittapadolta 1 jatkuvatoimisella virtaamamittarilla Talvella kirjataan näytteenottohetken virtaama. Näytteistä määritetään aina kiintoaine, kokonaisfosfori, kokonaistyppi, kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ), ammoniumtyppi (NH 4 -N) ja ph. Mikäli turvetuotantoalue ei siirry aktiivisesta kuntoonpanovaiheesta suoraan tuotantosuoksi, voidaan valvovan viranomaisen kanssa päättää kuntoonpanovaiheen näytteenoton harventamisesta. Tuotantovaiheen tarkkailu Virtaama mitataan tarkkailuvuosina mittapadolta jatkuvatoimisella virtaamamittarilla Tuotantovaiheen tarkkailu tehdään kahtena vuotena lupakaudella. Koska kuntoonpanovaiheen tarkkailu kestää 2 3 vuotta ja tuotantovaiheen tarkkailua tehdään kahtena vuonna, tulee lupakaudelle 4 5 vuotta päästötarkkailua. Tuotantovaiheen kalenterivuosia ei voida vielä esittää. Päästötarkkailunäyte otetaan pintavalutuskentän 1 alapuolella olevalta mittapadolta 1 kahden viikon välein Näytteet ovat kertanäytteitä ja niistä määritetään aina kiintoaine, kokonaisfosfori, kokonaistyppi, COD Mn ja ph. Lisäksi kolme kertaa kesässä (kesä-, heinä- ja elokuun ensimmäinen näytekerta) määritetään fosfaattifosfori (PO 4 -P), ammoniumtyppi (NH 4 -N), nitraatti+nitriittityppi (NO 2 + NO 3 -N) ja rauta (Fe). Tehon tarkkailu Pintavalutuskentän tehon tarkkailemiseksi otetaan näytteet laskeutusaltaiden yläpuolelta jakokaivosta kerran kuukaudessa. Kesäkuukausina näyte otetaan kuukauden ensimmäisellä näytekerralla. Näytteestä tehdään samat määritykset kuin alapuoliselta pisteeltä. Poikkeustilanteiden tarkkailu Tuottajan edustaja ottaa tarkkailuvuosina ylimääräisiä kuormitusnäytteitä poikkeustilanteissa (ylivaluma, suolla tehtävät kunnostustoimet). Näyte toimitetaan viipymättä laboratorioon, jossa siitä määritetään kiintoaine, kokonaisfosfori, kokonaistyppi ja COD Mn.

15 15 Suppea tarkkailu Suppeaa tarkkailua ei esitetä tehtäväksi suon pienen koon vuoksi sekä koska suo on tulevalla lupakaudella tarkkailussa 4-5 vuotena (kuntoonpanovaiheen ja tuotantovaiheen päästötarkkailu). Vaikutustarkkailu Ilkannevan vaikutustarkkailu tehdään Pyhäjoen kuormitus-, vesistö ja kalataloustarkkailuohjelma vuosille mukaisesti. Seuraavassa on esitetty pääkohdat liittyen alueen tarkkailuun. Ilkannevan vaikutusta vesistöön tarkkaillaan Veneojasta pisteestä Veneoja 28-tien silta. Piste on ns. vaihtuvan tarkkailun näytepiste, jolta näytteet otetaan kuntoonpano- ja tuotantovaiheen päästötarkkailuvuosina. Näyte otetaan kolmesti vuodessa: maalis-, heinä- ja elokuussa. Päästö- ja vesistötarkkailunäytteet otetaan samalla näytteenottokierroksella. Näytteistä määritetään lämpötila, happi, sähkönjohtavuus, ph, väri, COD Mn, kiintoaine, sameus, kok. P, PO 4 -P, kok. N, NO 2 + NO 3 -N, NH 4 -N ja Fe. Vuosittain toistuvassa vesistötarkkailussa näytteitä otetaan vähintään kahdeksalta ennalta sovitulta havaintopaikalta. Näytteenottoajankohdat ovat samat kuin vaihtuvassa tarkkailussa. Vaihtuvan tarkkailun määritysten lisäksi tutkitaan fekaalisten koliformisten bakteerien ja kesällä a-klorofyllin määrä. Sameutta ja rautapitoisuutta ei tutkita. Kalataloustarkkailu ja pohjaeläintarkkailu Kalatalous- ja pohjaeläintarkkailua tehdään Pyhäjoen kuormitus-, vesistö ja kalataloustarkkailuohjelma vuosille mukaisesti. Tarkkailuun kuuluu kalastuskirjanpito, kalastustiedusteluja sekä sähkökoekalastuksia. Vahinkoja estävät toimenpiteet Pohjois-Pohjanmaalla useiden pintavalutuskentällisten soiden kalatalousmaksun suuruus on viimeisimmissä ympäristölupapäätöksissä ollut tasoa 2 euroa/tuotantohehtaari. Siten Ilkannevan (87,3 ha) kalatalousmaksun suuruudeksi voidaan arvioida 200 vuodessa. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla aluehallintovirastossa, Kärsämäen kunnassa ja Haapaveden kaupungissa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Haapavesi-lehdessä. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta, Kainuun ELY-keskuksen kalatalouden ryhmältä, Kärsämäen kunnalta, Haapaveden kaupungilta sekä Kär-

16 sämäen kunnan ja Haapaveden kaupungin ympäristönsuojelu-, terveydensuojelu- ja kaavoitusviranomaisilta. 16 Lausunnot 1. Pohjois-Pohjanmaan ELY -keskus, ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualue ELY-keskus on todennut, että vedet on suunniteltu puhdistettavan sarkaojarakenteiden lisäksi kolmen laskeutusaltaan ja kahden pintavalutuskentän avulla ympärivuotisesti ilman pumppaamista. Pintavalutuskentälle 1 johdetaan vedet lohkoilta 2 5 (62,6 ha) ja pintavalutuskentälle 2 lohkolta 1 (19,4 ha). Kenttä 1 on ojittamaton, ja sen turvepaksuus on keskimäärin 1,1 metriä. Kentän koko on 4,8 % valuma-alueesta. Kenttä 2 sijaitsee metsäojitetulla alueella. Kentällä olevat kaksi ojaa tukitaan. Hakemuksessa ei ole kerrottu, miten ja millä. Kentän koko on 6,3 % valuma-alueesta ja turvepaksuus keskimäärin 1,4 metriä. Alueidenkäyttö-, luonnonsuojelu- ja vesivaraviranomaisen kannalta hankkeeseen ei ole huomautettavaa. Maakuntakaavaan osoitetun moottorikelkkareitin merkinnän selitys kuuluu: "merkinnällä osoitetaan olemassa olevia ja suunniteltuja moottorikelkkailun pääreittejä". Kaavaselostuksessa kerrotaan, että "Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus toteuttaa kuntien kanssa moottorikelkkailun runkoreitistön yleissuunnitelmaa". ELY-keskuksen tiedossa ei ole, että reitistöä olisi Kärsämäen alueella suunniteltu. Hakemuksessa on otettu huomioon vesienhoitosuunnitelma ja myös happamoitusriski on käsitelty. Vesistövaikutukset on arvioitu riittävästi lukuun ottamatta ylivirtaamatilanteita. Alueelle on suunniteltu painovoimaisesti toimivat pintavalutuskentät eli oletettavasti ylivalumatilanteissa voi olla selvästi esitettyä keskimääräistä kuormitusta suurempi vesistökuormitus. Myöskään muuta alueen kuormitusta ei ole esitetty eikä turvetuotantoalueiden yhteisvaikutuksia. Ilkanneva sijaitsee Veneojan osavalumaalueella , jolla sijaitsee myös Kanteleen Voiman Oy:n Venenevan juuri lainvoiman saanut uusi turvetuotantoalue (147,4 ha). Venenevan vedet johdetaan Makkarojan kautta Veneojaan ja edelleen Pyhäjokeen. Tuotantoalueiden yhteenlaskettu pinta-ala on 234,7 ha ja niiden osuus valumaalueesta on 4,6 %. Haapajärven vesistöalueelle johdetaan lisäksi Piipsannevan (osa), Hankilannevan (osa), Kivinevan ja Kuljunnevan turvetuotantoalueiden vedet. Mikäli lupa myönnetään, on pintavalutuskentän 2 ojat tarpeen tukkia koko matkaltaan, koska ojat ovat veden kulkeutumissuunnassa. Vesistötarkkailu voidaan liittää osaksi Pyhäjoen yhteistarkkailua ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Vesienkäsittelyrakenteet on tehtävä ensimmäisenä ja oltava käyttökunnossa ennen tuotantoalueen kunnostustöiden aloittamista. 2. Kainuun ELY -keskus, kalatalouden ryhmä ELY-keskus on katsonut, että kuormituksen vesistövaikutukset olisivat suurimmillaan Ilkan- ja Veneojissa, joiden merkitys yleiselle kalatalousedulle on vähäinen. Kuormitus aiheuttaa kuitenkin yhdessä muun kuormituksen kanssa haittaa kalastolle ja kalastukselle myös Pyhäjoen pääuomassa, jonka kalataloudellinen merkitys on huomattava. Haapakosken kalatie on valmistunut ja otettu käyttöön, joten vaellusyhteys on mereltä Venetpaloon

17 saakka. Samalla alueella toteutetaan lähivuosina myös kalataloudellinen kunnostus. Aiheutuva kalataloudellinen haitta voidaan kompensoida kalatalousmaksulla tehtävin toimenpitein. Esitetty maksu on kuitenkin haitta-alueen kalataloudelliseen arvoon nähden liian alhainen. Hakija on määrättävä maksamaan kunnostuksen aloittamisvuodesta alkaen 300 euron suuruinen kalatalousmaksu. Kalataloudellinen tarkkailu on tarpeen eri kuormittajien yhteisvaikutuksen vuoksi. Yhtenäisen tarkkailukäytännön varmistamiseksi tarkkailu on määrättävä tehtäväksi Kainuun ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Käytännössä tarkkailu voidaan järjestää Pyhäjoen yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Lupa voidaan myöntää toistaiseksi voimassa olevana. Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on jätettävä vuoden 2021 loppuun mennessä. 3. Peruspalvelukuntayhtymä Selänne, ympäristö- ja rakennusvalvontapalvelut Kärsämäen kunnan ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaisena Lausunnon antaja on vaatinut, että pintavalutuskentiksi aiottujen ojitettujen alueiden suunnittelussa on huomioitava veden mahdollisimman pitkä viipymä ja tasainen jakautuminen kentällä. Vesienkäsittelymenetelmiä on seurattava jatkuvasti ja tarpeen mukaan niihin on tehtävä muutoksia. Toiminnassa tulee käyttää tiedossa olevaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja toimia parhaan käytännön mukaisesti. Vesistövaikutuksia tulee tarkkailla ja kuormituksen olennaisesti lisääntyessä tulee vesienkäsittelyä tehostaa. Jäte- ja polttoainehuolto on suunniteltava niin, ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantumista. Toimintatavoista on tiedotettava riittävästi alueella työskenteleville ympäristöhaittojen minimoimiseksi. Pöly- ja meluhaitat kohdistuvat luonnon lisäksi lähialueen asutukseen. Haittojen ehkäisemiseksi tulee jättää riittävät suojavyöhykkeet, huomioida tuotannonaikainen tuulen voimakkuus ja suunta, eri tuotantovaiheiden jaksotus ja rytmitys sekä tuotannonaikainen kosteus. 4. Ympäristöpalvelut Helmi Haapaveden kaupungin ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaisena Lausunnon antaja on todennut, että lähimmät turvetuotantoalueet ovat Piipsanneva ja Onkineva. Lähistöllä olevan Jylennevan ympäristöluvan lupamääräykset ovat parhaillaan tarkistettavana. Lupamääräyksissä tulee ottaa huomioon Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa olevat yleiset suunnittelumääräykset. Tulee varmistaa, että valuma-aluekohtainen vesistön kuormitus vähenee valtakunnallisen vesiensuojelun tavoiteohjelman mukaisesti. Tulee huolehtia siitä, ettei vesistöjen ravinne- ja kiintoainekuormitus lisäänny eivätkä virkistyskäyttömahdollisuudet heikenny. Vedet tulee puhdistaa tehokkaammilla menetelmillä, jos tarkkailutulokset osoittavat vesienkäsittelyn olevan riittämätöntä. Vesistön vedenlaatu ei saa heikentyä tulva-aikoinakaan. Vesistön tilaa, eliöstöä ja vedenlaatua tulee tarkkailla riittävän monipuolisesti. Raskasmetallien pääsy turvetuotantoalueelta vesistöön tulee estää riittävän tehokkaasti. 17

18 5. Kärsämäen kunnanhallitus Kunnanhallituksella ei ole ollut huomautettavaa Ilkannevan turvetuotannon ympäristölupaan edellytyksellä, että toiminta järjestetään hakemuksen mukaisesti. Suunnitteluasiakirjoissa valtatie 28 on merkitty valtatieksi Haapaveden kaupunginhallitus Kaupunginhallitus on puoltanut luvan myöntämistä. 18 Muistutukset 7. Fingrid Oyj Yhtiö on ilmoittanut, että Petäjävesi Nuojua 220 kv:n johtoa varten on lunastettu kiinteistöjen käyttöoikeuden supistus. Johtoalue on 58 metriä leveä. Se muodostuu 38 metriä leveästä johtoaukeasta ja reunoissa olevista 10 metrin suojavyöhykkeistä. Johtoalueen maapohja on maanomistajien omaisuutta. Johdon omistajalla on oikeus pitää voimajohto kyseisellä alueella sekä ylläpitää ja huoltaa sitä. Maanomistaja ei ilman johdon omistajan lupaa saa pystyttää rakennuksia tai kahta metriä korkeampia muitakaan laitteita tai rakenteita rakennusrajan sisäpuolelle eli Ilkannevalla 19 metriä voimajohdon keskilinjasta. Maanomistaja ei saa harjoittaa sellaista toimintaa, josta voi koitua vaaraa johdon käytölle tai kunnossa pysymiselle. Johtoalueen käytöstä tulee sopia johdon omistajan kanssa, jos tapahtuu johtoja tai pylväspaikkoja koskevia muutoksia. Johtoalueella on pidettävä katselmus ennen turvetuotantoalueen kuntoonpanoa. Turvetuotantoalueella olevien pylväiden ympärille on jätettävä 20 metrin suoja-alue, jolla ei saa ojittaa, läjittää, liikkua työkoneella, eivätkä suoja-alueen ympärillä olevat kaivualueen reunat saa sortua suojaalueelle. Pylväälle tulee päästä työkoneilla tekemään huolto- ja korjaustöitä. Johdon omistaja järjestää suoja-alueiden merkitsemisen maastoon. Suoja-alueiden ulkopuolelle ulottuvien maadoitusten ympärille tulee jättää viiden metrin suoja-alue. Poikki menneestä maadoitusjohtimesta tulee ilmoittaa johdon omistajalle. Sarkaojien etäisyys voimajohdon reunajohtimista tulee olla viisi metriä vaakasuoraan mitattuna. Ojia ei saa kaivaa 20 metriä lähemmäksi pylvään perustus- tai harusrakenteita. Työkoneen työskentelyalue ei saa pystysuoraan mitattuna ulottua neljää metriä lähemmäksi 220 kv:n voimajohdon johtimia silloin, kun työskentelyalue ulottuu viittä metriä lähemmäksi reunajohtimia. Tarvittaessa voidaan suurin sallittu työkoneen korkeus merkitä alueelle esimerkiksi puisilla kylteillä. Voimajohtoihin kohdistuneista vahingoista tulee ilmoittaa johdon omistajalle. Työskentelyohjeet tulee antaa tiedoksi työmaalla työskenteleville. Turvetuotantotoiminnan johtoaluetta koskevista muutoksista tulee ilmoittaa johdon omistajalle. Omistajaa tulee kuulla uudelleen 10 vuoden kuluttua, jos turvetuotanto jatkuu edelleen.

19 19 8. AA:n ja BB:n kuolinpesä ( ) Muistuttaja on vastustanut turvetuotannon aloittamista, koska toiminnasta aiheutuu pöly-, melu- ja liikennehaittoja asutukselle sekä haittaa vesistölle. Muistuttajan Ilkannevan läheisyydessä sijaitsevalla tilalla ei nykyisin asu kukaan, mutta vireillä on hanke rakentaa loma-asunto nykyiseen pihapiiriin. Rakennushanke kariutuu ja tilan arvo alenee. Hakijan esittämä 200 euron kalastushaittakorvaus on liian pieni. Muistuttaja on pitänyt turpeen polttoa erittäin haitallisena. 9. CC, DD ja EE ( ) Muistuttajien mukaan koko valuma-alueella ainoastaan heidän kiinteistönsä kohdalla voi kalastaa. Muualla vettä on vain lumensulamisaikaan. Muistuttajat ovat pyytäneet, että kalatalouskorvaus kohdennettaisiin kiinteistöille, jotka sijaitsevat alueella Lamminniska Myllytiensilta. He ovat vaatineet, että korvaukset maksettaisiin niille, joita turvetuotannon päästöt eniten haittaavat eli perinteistä harrastuskalastusta harjoittaville. Hakijan vastine Hakija on aluehallintovirastoon toimittamassaan vastineessa esittänyt seuraavaa: 1. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Hakijalla ei ole ollut huomautettavaa ELY-keskuksen lausunnosta. 2. Kainuun ELY -keskus Hakijan näkemyksen mukaan vaatimus korkeammasta kalatalousmaksusta tulee hylätä. 6. Ympäristöpalvelut Helmi Hakija on viitannut hakemusasiakirjoissaan esittämäänsä. 7. Fingrid Oyj Hakija neuvottelee aina johtolinjan omistajan kanssa ennen kuntoonpanotöiden aloittamista. 8. AA:n ja BB:n kuolinpesä Vaatimus hakemuksen hylkäämisestä tulee perusteettomana hylätä. Muistuttajan tila sijaitsee yli 400 metrin päässä suunnitellusta tuotantoalueesta. Alueen ja tilan välissä on metsää, joka estää melu- ja pölyhaittoja. Tila rajoittuu maantiehen ja on kokonaisuudessaan alle 100 metrin etäisyydellä mainitusta tiestä. Hakijan mukaan tieliikenne aiheuttaa suuremman melu- ja pölyhaitan kuin turvetuotantoalue. Valtaosa turvekuljetuksista menee tien 7980 kautta. 9. CC, DD ja EE Muistuttajien tila sijaitsee Veneojan varrella. Ilkannevan käyttöönotosta ei ole haittaa kalastukselle Veneojassa.

20 Hakija on esittänyt 200 euron vuotuista kalatalousmaksua. Sen käytöstä alueen kalatalouden hyödyksi päättää Kainuun ELY-keskus. 20 A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U Ympäristöluparatkaisu Aluehallintovirasto myöntää Turveruukki Oy:lle ympäristöluvan Ilkannevan turvetuotantoon Kärsämäen kunnassa ja Haapaveden kaupungissa Pyhäjoen vesistöalueella hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti siten muutettuna kuin lupamääräyksistä ilmenee. Tuotantoalueen pinta-ala auma-alueineen on noin 87,3 ha. Luvan saajalla on oikeus varastoida auma-alueilla puuperäisiä polttoaineita enintään tonnia vuodessa. Lupamääräykset Päästöt vesiin 1. Turvetuotantoalueen vedet on johdettava tämän päätöksen liitteenä 2 olevan kartan mukaisesti tämän päätöksen lupamääräysten mukaisten vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen Ilkanojan ja Veneojan kautta Pyhäjokeen. 2. Tuotantoalueelta johdettavat vedet on käsiteltävä hakemuksen liitteenä olevan piirustuksen "Kuntoonpanosuunnitelma" MK 1:5 000 mukaisesti sarkaojarakenteiden, kolmen laskeutusaltaan ja kahden ympärivuotisesti toimivan pintavalutuskentän avulla sekä muutoin hakemussuunnitelmasta ilmenevällä tavalla. Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputki. Laskeutusaltaissa on oltava pintapuomit ja purkupään virtaamaa padottava rakenne. Laskeutusaltaiden ja pintavalutuskenttien on oltava mitoitusohjeiden mukaisia. Rankkasateiden ja tulvahuippujen aikaisten virtaamien pidättämiseksi on Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla rakennettava riittävästi varastotilaa, jotta pintavalutuskenttien vesienkäsittelykapasiteetti ei ylity eikä ohijuoksutusta tapahdu. Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojavyöhyke, joka estää turpeen joutumisen ojiin. Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset. 3. Pintavalutuskentät on rakennettava siten, että töiden haitalliset vaikutukset vesistöön jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Pintavalutuskenttiä rakennettaessa ei saa tarpeettomasti vahingoittaa alueen kasvillisuutta. Oikovirtaukset on estettävä. Pintavalutuskentällä 2 olevat ojat on tukittava koko matkaltaan turpeella, jonka ominaisuudet ovat pintavalutukseen soveltuvia. Veden jakautumisesta tasaisesti koko pintavalutuskentälle on huolehdittava jako-ojilla tai putkilla. Tarvittaessa niiden sijoitusta on muutettava ja tehtävä virtausohjaimia.

21 Päästöt ilmaan ja melu Varastointi ja jätteet Toiminta johtoalueella 4. Vesienkäsittelyrakenteet on toteutettava ja otettava käyttöön ennen tuotantokenttien kuntoonpanon aloittamista ja rakenteiden valmistumisesta on ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle sekä Kärsämäen kunnan ja Haapaveden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisille. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 5. Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkastettava niiden toimivuus säännöllisesti. Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ja muulloin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkastettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. 6. Toiminta on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu tarpeetonta pölyämistä ja melua. Tuotannossa on käytettävä mahdollisimman vähän turpeen pölyämistä ja melua aiheuttavia koneita ja laitteita. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. 7. Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei jätteestä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on lajiteltava Kärsämäen kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä. Ongelmajätteitä toimitettaessa on laadittava siirtoasiakirja ja ne on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraominaisuuksilla merkittyyn pakkaukseen. Luvan saajan on muutoinkin järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti. Luvan saajan on noudatettava hakemussuunnitelman kohdan 6.12 kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa. Sitä on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava viiden vuoden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Arvioinnista on ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle. Jos kaivannaisjätteen määrä tai laatu taikka jätteen käsittelyn tai hyödyntämisen järjestelyt muuttuvat merkittävästi, kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa on muutettava ja haettava tältä osin ympäristöluvan muuttamista. 8. Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä ja kantavalla alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Pysyvästi paikalleen sijoitettujen polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia tai valuma-altaallisia. Polttoainesäiliöissä on oltava ylitäytönestin. 9. Turvetuotanto on järjestettävä niin, että sillä ei aiheuteta haittaa tuotantoalueella olevalle 220 kv:n voimajohdolle. Luvan saajan tulee noudattaa johdon omistajan kanssa erikseen sovittavia menettelytapoja. 21

22 22 Häiriö- ja poikkeustilanteet Tarkkailut 10. Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. 11. Toiminnan häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on viipymättä ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskukselle ja Kärsämäen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä järjestettävä niiden edellyttämä tarkkailu. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat on korjattava ja häiriötekijät poistettava viipymättä. 12. Käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava tämän päätöksen liitteenä 3 olevan suunnitelman mukaisesti. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. 13. Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan vaikutuksia vesistön tilaan Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla sekä vaikutuksia kalastoon ja kalastukseen Kainuun ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Vesistötarkkailussa voidaan noudattaa kulloinkin voimassa olevaa Pyhäjoen kuormitus-, vesistö- ja kalataloustarkkailuohjelmaa. Ehdotus uudeksi vaikutustarkkailusuunnitelmaksi on toimitettava vesistötarkkailun osalta Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle sekä kalasto- ja kalastustarkkailun osalta Kainuun ELY-keskukselle hyvissä ajoin ennen tarkkailuohjelmien voimassaolon päättymistä. Suunnitelmissa tulee ottaa huomioon, mitä vesienhoidon järjestämisestä annetussa laissa tarkoitetussa vesien tilaa koskevassa seurantaohjelmassa pidetään tarpeellisena seurannan järjestämiseksi. Vesistö-, kalasto- ja kalastustarkkailun vuosiraportit on toimitettava Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle, Kainuun ELY-keskukselle, Kärsämäen kunnan ja Haapaveden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisille sekä Pyhäjokivarren kalastusalueelle. Tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Tarkkailutulosten yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuustekijät sekä analyyseissä ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät. Vesistötarkkailuohjelmaan voidaan tehdä muutoksia Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. Kalasto- ja kalataloustarkkailuohjelmaan voidaan tehdä muutoksia Kainuun ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. 14. Luvan saajan on annettava tieto tästä päätöksestä sekä siihen liittyvästä tarkkailusuunnitelmasta ja käyttötarkkailusta tuotantoalueella toimiville työntekijöille ja urakoitsijoille.

23 23 Selvitysvelvoite Kunnossapitovelvoite Kalatalousmaksu 15. Mikäli kahtena ensimmäisenä kuntoonpanovuotena tehty tehon tarkkailu soittaa, että pintavalutuskentät eivät toimi hakemussuunnitelmassa esitetyllä ja turvetuotannon vesiensuojeluoppaassa esitetyllä tavalla, luvan saajan on seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä jätettävä aluehallintovirastoon suunnitelma ja hakemus luvan muuttamiseksi tai lupamääräysten tarkistamiseksi. Aluehallintovirasto voi täsmentää lupamääräyksiä tai täydentää lupaa selvitysten ja suunnitelmien perusteella. 16. Luvan saajan on osallistuttava laskuojan sekä laskuojan ja Ilkanojan yhtymäkohdan lähivesialueen kunnossapitoon siltä osin kuin kunnostustarve johtuu turvetuotantoalueen vesien johtamisesta. 17. Luvan saajan on maksettava vuosittain tammikuun aikana 300 euroa kalatalousmaksua Kainuun ELY-keskukselle käytettäväksi vesistöön johdettavien päästöjen vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan ehkäisemiseen. Maksun käytöstä on kuultava hankkeen vaikutusalueella toimivia osakaskuntia. Ensimmäinen maksu on suoritettava kuukauden kuluessa kuntoonpanon aloittamisesta siltä vuodelta, jona kuntoonpano aloitetaan. Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito 18. Lupakauden aikana tuotannosta poistettavat alueet on vuosittain ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle. Tuotannosta poistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes alueet ovat kasvipeitteisiä, kuitenkin vähintään kahden vuoden ajan, tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä ELY-keskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ennen vesien käsittelyn lopettamista. Tämän jälkeen tuotannosta poistettujen alueiden vedet voidaan ohjata vesien käsittelyn ohi ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Mikäli turvetuotanto päättyy lupakauden aikana, tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen ELY-keskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet poistettava. Vesien käsittelyä ja päästö- ja vaikutustarkkailua on jatkettava kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä ELY-keskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja jälkihoitovaiheen tarkkailun tuloksista ennen vesien käsittelyn lopettamista. Turvetuotantoalueen ympäristölupapäätös ja siinä luvan saajalle määrätyt velvoitteet lakkaavat olemasta voimassa, kun ELY-keskus on todennut jälkihoitotoimet tehdyiksi. ELY-keskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä.

24 24 OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALTA Vahingonkärsijä voi vaatia luvan haltijalta korvausta ennakoimattomasta vesistön pilaantumisesta aiheutuvasta vahingosta, joka johtuu tässä päätöksessä tarkoitetuista toimista. Hakemus tulee tehdä aluehallintovirastolle. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Ilkannevan turvetuotantoalue on uusi tuotantoalue, joka on lähes kokonaan metsäojitettu. Tuotantoalueella, pintavalutuskentällä eikä päästöjen vaikutusalueella ole erityisiä luonnonarvoja eikä luonnonsuojelulain perusteella erityistä suojeluasemaa omaavia lajeja ja luontotyyppejä. Johdettavat vedet käsitellään ympärivuotisella pintavalutuksella. Vesien käsittely täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset. Päästöjä tarkkaillaan koko kuntoonpanojakson ajan ja tuotantovaiheessa ympärivuotisesti neljänä vuotena lupakautena. Näin saadaan mahdollisimman hyvin tietoa tuotantoalueen päästöjen määristä ja kehityksestä. Lisäksi on määrätty tehtäväksi pintavalutuskenttien toimivuuden ja tehon tarkkailua näinä päästötarkkailuvuosina. Mikäli pintavalutuskentät eivät toimi riittävällä teholla, voi aluehallintovirasto muuttaa lupaa. Vesienkäsittelyrakenteiden toimiessa hakemussuunnitelman mukaisesti toiminnasta aiheutuvat muutokset Pyhäjoen vedenlaadussa ovat vähäisiä. Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman mukaan tavoitteena on saavuttaa Pyhäjoen ala- ja keskiosan hyvä tila vuoteen 2021 mennessä. Tila on nykyisin tyydyttävä. Hyvää tilaa ei arvioida saavutettavan vuoteen 2015 mennessä lähinnä happamien sulfaattimaiden vesien ja maatalouden päästöjen takia. Hyvän tilan saavuttamiseksi tarvitaan lisätoimenpiteitä. Vesienhoitosuunnitelmaan liittyvän toimenpideohjelman mukaan uusilla turvetuotantoalueilla vähennetään tuotannon ulkopuolisen ajan kuormitusta ottamalla pintavalutus tai muu tehostettu vesienkäsittelymenetelmä ympärivuotiseen käyttöön. Ilkannevan vedet on määrätty käsiteltäväksi ympärivuotisella pintavalutuksella, joka on vesienhoitosuunnitelman mukaista. Ilkannevan tuotantoalueella korvataan tuotannosta poistuneita ja lähivuosina poistuvia turvetuotantoalueita, joiden vesienkäsittely ei kaikilta osin ole nyt määrätyn tasoista. Aluehallintovirasto katsoo, että luvan mukainen toiminta ei heikennä Oulujoen Iijoen vesienhoitosuunnitelman mukaisten tilatavoitteiden saavuttamista. Tuotantoalueella ei ole moottorikelkkareitin ja johtoalueen lisäksi muita merkintöjä maakuntakaavassa. Toiminta ei sijoitu kaavamääräysten vastaisesti. Ilkannevan turvetuotantoalueen toiminnasta voi aiheutua pölyn leviämistä ja melua, mikä on otettu lupamääräyksissä huomioon. Ympäristön maankäyttö, asutuksen etäisyys ja annetut lupamääräykset huomioon ottaen melusta ja pölystä ei ennalta arvioiden aiheudu kohtuutonta haittaa. Kalastolle ja kalastukselle aiheutuvia haittoja ehkäistään kalatalousmaksulla tehtävillä toimenpiteillä.

25 Kun otetaan huomioon Ilkannevan ja sen ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista eikä toiminnan vaikutusalueella eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n mukaista kohtuutonta rasitusta. 25 Lupamääräysten perustelut Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1 5. Ympärivuotinen pintavalutus on vesistön tila ja käyttö huomioon ottaen parhaan käyttökelpoisen tekniikan ja ympäristön kannalta parhaan käytännön mukaista. Pintavalutuskentällä 2 olevat ojat on määrätty tukittaviksi koko matkaltaan, koska ne ovat vesien virtaussuunnassa. Virtaamansäätöpatoja on määrätty tehtäväksi pintavalutuskenttien toimivuuden varmistamiseksi myös ylivirtaamien aikana. Toimivalla ympärivuotisella pintavalutuksella voidaan saatujen kokemusten ja tarkkailutulosten perusteella vähentää olennaisesti turvetuotannon vuotuisia päästöjä aiheuttamatta haittaa pintavalutuskentän toimivuudelle sulan maan aikana. Lupamääräys 6 on annettu pöly- ja melupäästöjen ja niistä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. Koska lähistöllä ei ole häiriytyviä kohteita, määräyksiä melutason ohjearvojen noudattamisesta tai tuotannon rajoittamisesta esimerkiksi epäedullisten tuuliolosuhteiden aikana ei katsota tarpeelliseksi antaa. Määräykset 7 ja 8 on annettu jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Jätteen haltija on jätelain 6 :n mukaan velvollinen järjestämään jätehuollon ja jätteen haltijan on oltava selvillä jätteen määrästä ja laadusta sekä terveys- ja ympäristövaikutuksista. Haitallisten aineiden maaperään ja vesiin pääsyn estämiseksi sekä maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi on tarpeen määrätä polttoaineiden ja öljyjen varastoinnista. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on tarpeen kaivannaisjätteen asianmukaisen käsittelyn varmistamiseksi ja ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi. Turvetuotantoon liittyvät toimet alueen poikki kulkevan 220 kv:n voimajohdon johtoalueella voivat aiheuttaa vaaraa johdon käytölle tai kunnossa pysymiselle. Luvan saaja velvoitetaan lupamääräyksellä 9 sopimaan johdon omistajan kanssa turvatoimista haittojen ehkäisemiseksi. Häiriö- tai poikkeustilanteissa voi aiheutua määrältään tai laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä. Määräykset 10 ja 11 on annettu päästöjen ja haittojen ehkäisemiseksi. Vahinkojen rajoittaminen sekä ajallisesti ja määrällisesti edellyttää ympäristövahinkojen torjuntaan tarkoitettua kalustoa ja toimintasuunnitelmaa. Tiedottamisen sekä ympäristöhaittojen vähentämistoimien ohjaamisen ja valvonnan vuoksi ympäristönsuojelun valvontaviranomaisten on saatava tiedot häiriö- ja poikkeustilanteista viivytyksettä. Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa päästöistä ja niiden vaikutuksesta ympäristöön. Hakija on esittänyt tehon tarkkailua vain pintavalutuskentälle 1. Pintavalutuskenttä 2 perustetaan ojitetulle alueelle, jolla ojat ovat

26 lähes veden virtaussuunnassa. Tarkkailemalla tulee varmistaa, että molemmat pintavalutuskentät toimivat riittävän tehokkaasti. Lupamääräyksissä 12, 13 ja 15 annetut määräykset ovat tarpeen myös valvontaa varten, ennakoimattomien vahinkojen varalta sekä lupamääräysten tarkistamista varten. Tarkkailun perusteella valvontaviranomainen voi tarvittaessa edellyttää toimenpiteitä pintavalutuksen ja muun vesien käsittelyn puhdistustehon parantamiseksi. Vuosittain tehtäviin yhteenvetoraportteihin voidaan sisällyttää selostukset vesien käsittelyssä havaituista puutteista, jo tehdyistä toimenpiteistä niiden poistamiseksi ja suunnitelma tulevista parannustoimenpiteistä. Luvasta ja siihen liittyvästä tarkkailusta ja muista velvoitteista tulee tiedottaa tuotantoalueella toimiville urakoitsijoille, että myös heillä on edellytykset toimia niiden mukaisesti (lupamääräys 14). Lupamääräyksen 16 kunnossapitovelvoite on tarpeen toiminnasta aiheutuvien liettymien poistamisessa. Lupamääräys 17 on tarpeen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi. Kalatalousmaksun suuruutta määrättäessä on otettu huomioon turvetuotannosta aiheutuvien päästöjen suuruus ja vesistössä ilmenevien vaikutusten laajuus. Turvetuotantoalueelta tulee päästöjä vielä tuotannon päätyttyä ja lupamääräys 18 on tarpeen tuotantoalueen jälkihoidon järjestämiseksi ja päästöjen rajoittamiseksi. 26 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN 1. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ja 2. Kainuun ELY-keskus Vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ilmentävästi. 3. Peruspalvelukuntayhtymä Selänne Luvan saaja velvoitetaan lupamääräyksellä 3 tukkimaan pintavalutuskentällä 2 olevat ojat sekä varmistamaan veden tasainen jakautuminen ja riittävän pitkä viipymä molemmilla pintavalutuskentillä. Luvassa määrätty vesien käsittely on parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista. Toiminnasta aiheutuvia päästöjä ja vaikutuksia vesistöön tarkkaillaan. Tarkkailutulosten johdosta Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus voi kehottaa hakijaa tehostamaan vesienkäsittelyä. Turvetuotantoalueen etäisyys lähimpään asutukseen ja viljelyksiin on noin 400 metriä. Ennalta arvioiden toiminnasta ei aiheudu kohtuutonta pöly- tai meluhaittaa. Toiminnan rajoituksista ei ole tarpeen määrätä. 4. Ympäristöpalvelut Helmi Ilkannevan turvetuotantoalue sijoittuu pääosin ojitetulle alueelle ja osin alueelle, johon aiempi ojitus on jo vaikuttanut. Ilkannevaa lähimmiltä muilta turvetuotantoalueilta on ympäristönsuojelun tietojärjestelmän (VAHTI) mukaan poistunut tuotannosta muutaman vuoden sisällä noin 530 ha tuotantoalaa. Ilkannevan ja samalle valuma-alueelle sijoittuvan Venenevan uuden

27 turvetuotantoalueen pinta-ala on yhteensä noin 230 ha. Toiminnan sijoittuminen on maakuntakaavan suunnittelumääräysten mukaista. Vesienhoitosuunnitelmassa edellytetään uusilla turvetuotantoalueilla ympärivuotista pintavalutusta vesienkäsittelyssä sekä maaperän happamuuden huomioimista toiminnassa. Tässä luvassa on Ilkannevan vesienkäsittelyyn määrätty ympärivuotinen pintavalutus. Hakija on hakemuksessaan esittänyt arvion Ilkannevan alusmaan happamuudesta. Ennalta arvioiden Ilkannevan vedet eivät vaikuta Pyhäjoen vedenlaatuun merkittävästi. 7. Fingrid Oyj Lupamääräyksellä 9 luvan saaja velvoitetaan huomioimaan tuotantoalueen halki kulkeva voimajohto toiminnassaan. Hakija on vastineessaan ilmoittanut neuvottelevansa voimajohdon omistajan kanssa ennen turvetuotantoalueen kuntoonpanon aloittamista. 8. AA:n ja BB:n kuolinpesä Vaatimus luvan epäämisestä on hylätty. Aluehallintovirasto on katsonut edellä ratkaisun perusteluista ilmentävästi, että luvan myöntämisen edellytykset täyttyvät. Kalastolle ja kalastukselle aiheutuva haitta on määrätty ehkäistäväksi lupamääräyksen 17 mukaisesti 300 euron vuotuisella kalatalousmaksulla. 9. CC, DD ja EE Kalastolle ja kalastukselle aiheutuva haitta on määrätty ehkäistäväksi lupamääräyksen 17 mukaisesti 300 euron vuotuisella kalatalousmaksulla. Kainuun ELY-keskus kuulee alueella toimivia osakaskuntia päättäessään kalatalousmaksun kohdentamisesta. Ennalta arvioiden kalatalousmaksulla pystytään ehkäisemään kalastolle ja kalastukselle aiheutuva haitta, minkä vuoksi asianosaisille määrättävä korvaus ei ole tarpeen. 27 LUVAN VOIMASSAOLO Lupa on voimassa toistaiseksi. Tarvittaessa aluehallintovirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Luvan saajan on viimeistään jätettävä aluehallintovirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, aluehallintovirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Hakemukseen on liitettävä selvitykset tuotannon aiheuttamista melu- ja pölyhaitoista ja niiden vähentämistarpeista ja -mahdollisuuksista, vesien käsittelyn tehokkuudesta, vesiin joutuvien päästöjen määrästä sekä vesien johtamisen vaikutuksista purkuvesistöön, sen kalastoon ja käyttöön, kalatalousmaksulla tehdyistä toimenpiteistä ja niiden tuloksellisuudesta sekä mahdollisuuksista tehostaa vesien käsittelyä. Hakemukseen on myös liitettävä selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja muut ympäristönsuojeluasetuksen 9 11 :n mukaiset selvitykset tarpeellisilta osin. Lisäksi hakemukseen liitetään yhteenveto vuosittaisista käyttöpäiväkirjakoosteista.

28 28 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin tämä päätös on saanut lainvoiman. Valitus, jossa vaaditaan vahingon korvaamista, ei estä toiminnan aloittamista. LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti on noudatettava asetusta. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 6, 41, 42 1 ja 2 momentti, 43 1 ja 3 momentti, 44, 45 1 momentti, 45 a, 46 1 ja 4 momentti, 50 2 momentti, 52 3 momentti, 55 2 ja 3 momentti, 90 1 momentti ja 103 a Vesilaki 2 luku 22 1 ja 3 momentti Jätelaki 4, 6 ja 15 KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Käsittelymaksuna peritään euroa. Lasku lähetetään erikseen Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Perustelut Oikeusohje Alla mainitun valtioneuvoston asetuksen mukaan ha:n suuruista turvetuotantoaluetta koskevan hakemusasian käsittelymaksu on euroa. Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista (1145/2009)

29 29 MUUTOKSENHAKU Päätökseen ja käsittelymaksuun saa hakea muutosta Vaasan hallintooikeudelta valittamalla. Jukka Sihvomaa Mikko Keränen Raili Pärjälä Päätöksen ovat tehneet ympäristöneuvokset Jukka Sihvomaa ja Mikko Keränen (tarkastava jäsen). Asian on esitellyt ympäristöylitarkastaja Raili Pärjälä. Tiedustelut: asian esittelijä, puh tai RP/am Liitteet Liite 1 Liite 2 Liite 3 Valitusosoitus Kartta Tarkkailusuunnitelma Päätös Tiedoksi Hakija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus / Ympäristö ja luonnonvarat Kainuun ELY-keskus / Kalatalous Kärsämäen kunta Kärsämäen kunta / Kaavoitusviranomainen Peruspalvelukuntayhtymä Selänne Haapaveden kaupunki Haapaveden kaupunki / Kaavoitusviranomainen Ympäristöpalvelut Helmi Suomen ympäristökeskus

30 Liite 1 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusoikeus Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ELY-keskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valitusaika päättyy , jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - aluehallintoviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin aluehallintoviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia aluehallintoviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueelle Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen aluehallintoviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen yhteystiedot käyntiosoite: Linnankatu 1 3 postiosoite: PL 293, Oulu puhelin: vaihde telekopio: sähköposti: kirjaamo.pohjois@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

31 Liite 2 1