Talousarvio vuodelle 2017 ja taloussuunnitelma vuosille sekä investointiohjelma vuosille

Transkriptio

1 Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Talousarvio vuodelle 2017 ja taloussuunnitelma vuosille sekä investointiohjelma vuosille / /2016 Khall (Valmistelija: talousjohtaja Pirjo Männistö) Vuoden 2017 talousarviokehys on hyväksytty kaupunginhallituksessa Ta lous ar vio ke hys perustui yleiseen taloudelliseen ti lan tee seen, lain sää dän nön ja toimintaympäristön muutoksiin, maan hallituksen hal li tusoh jel maan ja valtiovarainministeriön valtion ta lous ar vio eh do tuk seen. Talous ar vio ke hyk sen hyväksymisen jälkeen mm. kiinteistöveroprosenttien ala- ja ylärajat ovat muuttuneet, maan hallitus perui päivähoitomaksujen ko ro tuk set, kilpailukykysopimuksen vaikutukset sekä val tion osuudet ovat tar ken tu neet. Nämä on huomioitu valmistelun edetessä. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan Suomen bruttokansantuote kasvaa 1,1 %:a vuonna 2016, 0,9 %:a vuonna 2017 ja 1,1 %:ia vuonna Tuotanto tulee olemaan vielä v n. 3 % matalammalla tasolla kuin v Hidas talouskasvu ei tuo helpotusta valtion ja kuntien ta lou teen lähivuosina. Työttömyysaste kääntyy kuitenkin laskuun, mutta pit kä ai kaistyöt tö myys säilyy haasteena. Ennusteen mukaan julkisen talouden ali jäämä pienenee mittavien sopeutustoimien johdosta, mutta julkisen velan mää rä kasvaa edelleen. Sote- ja maakuntauudistus Merkittävin kuntien toimintaan ja palvelujen tuottamistapaan vaikuttava han ke on käynnissä oleva sote- ja maakuntauudistus. Uudistuksen vaikutuk sis ta kuntien talouteen on tehty ensimmäisiä alustavia arvioita, mutta kau pun gin taloussuunnittelun tueksi niistä ei vielä ole tarpeeksi tietoja. Muu tok seen liittyviä lakeja ei kuitenkaan ole vielä hyväksytty eikä niitä ehdi tä hyväksyä vuoden 2016 aikana. Lakia valmistelevien tietojen pe rus teella ei voida tehdä päätöksiä, vaan on tukeuduttava olemassa olevaan lainsää dän töön. Kuntaliitto suosittelee nykyisten ohjeiden perusteella, että kun nat ja kuntayhtymät laativat vuoden 2019 taloussuunnitelmansa siten, et tä sen luvuissa ei huomioida mahdollista tulevaa uudistusta. Kilpailukykysopimus Kilpailukykysopimus syntyi kesällä Kilpailukykysopimuksen kes kei senä tavoitteena on lisätä talouskasvua ja pa ran taa työllisyyttä. Lyhyellä ai kavä lil lä kil pai lu ky ky so pi mus on kun ta ta lout ta heikentävä. On arvioitu, et tä kuntatalous hyötyy kuitenkin pitkällä ai ka vä lil lä ylei ses tä talouskasvusta ja työllisyyden paranemisesta. Kil pai lu ky ky so pi muk sen syntyminen vä hen tää kunnallisveron tuottoa, toi min ta me no ja sekä edellisen seurauksena val tionosuuk sia. Sopimuksen arvioidaan alen ta van kuntien työ voi ma kus tan nuk sia noin 700 milj. eurolla vuonna Työnantajamaksujen ale ne mi ses ta ja lomarahaleikkauksesta seu raa va säästö toteutuu välittömästi, sen sijaan työajan pidennyksestä syn ty vän säästön arvioidaan rea li soi tu van asteittain.

2 Kilpailukykysopimuksen ko ko nais vai ku tus kuntatalouden ra hoi tus ase maan arvioidaan noin 90 milj. euroa sitä heiken tä väk si vuonna Verotulot Kilpailukykysopimus sekä muut maan hallituksen tekemät ve ro pe rus te muutok set alentavat kuntien verotuloja palkkasumman ja työn te ki jä mak su jen muutosten kautta sekä tulosta ja verosta tehtävien vähennysten kas vaessa. Kilpailukykysopimukseen liit ty vä veropaketti helpottaa pal kan saa jan tuloverotusta ja vastaava ke ven nys tehdään myös eläketuloihin. Kil pai lu kyky so pi mus vähentää kuntien ve ro tu lo ja 750 milj. eurolla ja muut ve ro pe ruste muu tok set lähes 120 milj. eurolla. Verotulojen aleneminen kom pen soidaan osit tain kunnille valtionosuusjärjestelmän kautta (kom pen saa tio n. 390 milj. euroa). Valtionosuudet Kunnan valtionosuus koostuu aina kahdesta osasta: kunnan pe rus pal ve lujen valtionosuudesta (laki 1704/2009) ja opetus- ja kulttuuritoimen ra hoi tuslain (1705/2009) mukaisesta valtionosuusrahoituksesta. Kuntien val tionavut ovat 10,3 mrd. euroa vuonna 2017, mistä peruspalvelujen val tionosuus 8,5 mrd. euroa kattaa yli 80 prosenttia. Vuon na 2017 val tion osuuspro sent ti alenee 0,38 prosenttiyksikköä ja on 25,23 % vuonna 2017 (25,61 % vuonna 2016). Vuoden 2017 peruspalveluiden valtionosuuteen kohdistuu merkittävä määrä leikkauksia, joista merkittävimpinä kilpailukykysopimuksen ja pe rus toimeen tu lo tu en siirron vaikutukset. Peruspalveluiden valtionosuutta kunnat saa vat yhteensä n. 0,4 mrd. euroa edellisvuotta vähemmän, vaikka huomioi daan veromenetysten kompensaatio. Ammatillisen koulutuksen reformi Ammatillisen koulutuksen uudistaminen on maan hallituksen kärkihanke, jon ka osaltaan toivotaan parantavan julkisen talouden ahdinkoa. Osana uu dis tus ta ammatillisen koulutuksen rahoitusosuudesta leikataan 190 miljoo naa euroa siten, että sen hyöty OKM:n alaisessa valtionosuudessa tu lee kunnille. Kalajoki Vuoden 2017 merkittävät muutokset Kalajoen kaupungin taloudellisessa tilan tees sa tulevat kilpailukykysopimuksen, perustoimeentulotuen Kela siirron sekä valtionosuuden vähenemisen kautta. Näistä pe rus toi meen tu lo tuen siirtyminen Kelalle on lähes kustannusneutraali, lukuun ottamatta valtion osuu des ta vähennettävää hal lin to kus tan nus ta. Kilpailukykysopimus vähen tää kau pun gin kunnallisveron tuottoa ja toimintamenoja lo ma ra ha vähen nyk sen se kä työnantajakustannusten laskun kautta. Toimintamenojen vä hen nys pie nen tää valtionosuutena saatavaa osuutta, mutta verotulojen me ne tyk ses tä osa kompensoidaan valtionosuusjärjestelmässä. Olennaisia rakenteellisia muutoksia vuoden 2017 talousarvio ei sisällä. Talous ar vion 2017 verotuloarvio on laskettu kaupunginvaltuuston vah vis ta mien tulo- ja kiinteistöveroprosenttien mukaan. Verotuloarvion pohja na on lokakuun lopussa 2016 valmistuneen vuoden 2015 verotuksen tiedot, Suomen Kuntaliiton arvio maan talouden kehityksestä ja kaupungin talous oh jauk sen arvio alueen talouden kehityksestä. Valtionosuuksien ar-

3 vioin nis sa on käytetty Suomen Kuntaliiton arvioita. Peruspalvelujen val tionosuus laskee huomattavasti edellisvuoteen verrattuna. Palvelujen toimintakatteet ovat pääsääntöisesti ke hyk sen mukaiset. Toimin ta tuot to jen osalta raami ei täysimääräisesti toteutunut johtuen ai em pi na vuosina saaduista hanke- ym. avustuksista, joita ei enää ta lous ar vio vuon na saada. Kalajoen kaupungin seuraavien vuosien investointipaine on korkea. In vestoin tien taustalla on kaupunkikehitys, perusparannustarpeet pal ve lutuo tan non käytössä oleviin rakennuksiin ja rakennelmiin sekä pa nos ta minen kaupungin elinvoimaan. Investointitarpeista johtuen kaupungin on lainan ot to kasvaa erityisesti vuosina 2017 ja Kaupunginhallitus kuulee ja palveluvastaavia ja pal ve lu alue vas taa via talousarvioesityksistä Kaupunginjohtajan esitys ta lous ar viok si 2017 ja taloussuunnitelmaksi ja investointiohjelmaksi an netaan kau pun gin hal li tuk sel le em. esittelyjen jälkeen Esityslistan oheismateriaalina on vuoden 2017 talousarvion käyt tö ta lousosa hallinnon ja teknisten palveluiden osalta ja tuloslaskelmaennuste valmis te lun tilanteen mukaisena. Talousjohtaja: Kaupunginhallitus merkitsee esittelyt tietoonsa saatetuksi. Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus merkitsee esittelyt tietoonsa saatetuksi. Merkittiin, että valtuuston I varapuheenjohtaja Miika Heikkilä saapui kokouk seen tämän asian käsittelyyn klo 16:55. Merkittiin, että henkilöstöjohtaja Mari Saari-Somero osallistui tämän asian kä sit te lyyn asiantuntijana. Henkilöstöjohtaja esitteli vuoden 2017 ta lous arvion käyttötalouden kohdan henkilöstöohjaus. Merkittiin, että valtuuston II varapuheenjohtaja Jouko Arvo poistui ko koukses ta tämän asian käsittelyn aikana klo Merkittiin, että tietohallintojohtaja Sami Krank osallistui tämän asian kä sitte lyyn asiantuntijana. Tietohallintojohtaja esitteli vuoden 2017 talousarvion käyt tö ta lou den kohdan tietohallintopalvelut. Merkittiin, että tekninen johtaja Marko Raiman osallistui tämän asian kä sitte lyyn asiantuntijana. Tekninen johtaja esitteli vuoden 2017 talousarvion käyt tö ta lou den kohdan tekniset palvelut. Kaupunginsihteeri Otso Juvonen esitteli vuoden 2017 talousarvion käyt töta lou den kohdat toiminnanohjaus, keskusvaalilautakunta, konserniohjaus ja yleishallinto. Merkittiin, että talousjohtaja Pirjo Männistö osallistui tämän asian käsittelyn

4 asian tun ti ja na na. Talousjohtaja esitteli vuoden 2017 talousarvion käyt tö talou den kohdat tarkastuslautakunta ja talousohjaus. Kaupunginhallitus merkitsi esittelyt tietoon saatetuksi ja totesi, että seu raavas sa kokouksessa jatketaan talousarvion esittelyjä mm. talousarvon käyttö ta lous osan kohdat kehittämispalvelut, hyvinvointipalvelut ja talousarvion in ves toin ti esi tyk set. Merkittiin, että kaupunginhallituksen jäsen Eija Pahkala poistui ko kouk sesta tämän asian käsittelyn jälkeen klo 19:10 Kaupunginhallitus piti tauon klo 19:10 19:25. Khall (Valmistelija: kaupunginsihteeri Otso Juvonen) Esityslistan oheismateriaalina on vuoden 2017 talousarvion käyt tö ta lousosa kehittämispalveluiden ja hyvinvointipalveluiden osalta sekä in ves toin tiosa. Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus merkitsee esittelyt tietoonsa saa te tuk si. Merkittiin, että talousjohtaja Pirjo Männistö ja talonrakennuspäällikkö Rauli Mä ki ta lo osallistuivat tämän asian käsittelyyn asiantuntijoina. Kaupunginjohtaja Jukka Puoskari esitteli vuoden 2017 talousarvion in vestoin ti osan. Kaupunginhallitus piti tauon klo 18:10 18:25 Merkittiin, että elinkeinojohtaja Miia Himanka osallistui tämän asian kä sit telyyn asiantuntijana. Elinkeinojohtaja esitteli vuoden 2017 talousarvion käyttö ta lou den kohdan elinkeinopalvelut. Merkittiin, että maaseutujohtaja Antti Pulkkinen osallistui tämän asian kä sitte lyyn asiantuntijana. Maaseutujohtajajohtaja esitteli vuoden 2017 ta lous arvion käyttötalouden kohdan maaseutupalvelut. Kaupunginhallitus piti tauon klo 20:15 20:25 Merkittiin, että hyvinvointipalvelujohtaja Anne Mäki-Leppilampi osallistui tämän asian käsittelyyn asiantuntijana. Hyvinvointipalvelujohtaja esitteli vuoden 2017 talousarvion käyttötalouden kohdan hyvinvointipalvelut. Kaupunginhallitus merkitsi esittelyt tietoon saatetuksi. Khall (Valmistelija: kaupunginsihteeri Otso Juvonen) Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus esittää valtuustolle,

5 1) että hyväksytään oheismateriaalina oleva talousarvio 2017 ja ta loussuun ni tel ma sekä rakentamisohjelma Merkittiin, että talousjohtaja Pirjo Männistö osallistui tämän asian käsittelyn asian tun ti ja na na. Vuoden 2017 talousarvio ja taloussuunnitelma vuosille sekä in ves toin ti oh jel ma yksityiskohtaiseksi käsittelyjärjestykseksi hy väk syt tiin seuraava: Kalajoen kaupungin strategia, käyttötalous pal ve luittain, investoinnit, liitteet, yhteenveto, yleisperustelut, tuloslaskelma ja ra hoitus las kel ma. Keskustelun kuluessa tehdyt muutokset kirjattiin talousarviokirjaan. Päätösesitys hyväksyttiin yksimielisesti.