Valtuusto Sivu 1 / 59

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto Sivu 1 / 59 Kokoustiedot Aika maanantai klo 17:30-21:50 Tauko klo Paikka Valtuustotalo, Espoonkatu 5 Saapuvilla olleet jäsenet Jyrki Kasvi, puheenjohtaja (Vihr.) Anitra Ahtola (Kok.) Kaisa Alaviiri (Kok.) Abdirahman Ali (SDP) Kurt Byman (Sit.) Simon Elo (PerusS&Sit.) Tiina Elo (Vihr.) Mikael Eriksson (SFP) Christina Gestrin (SFP) Fred Granberg (SFP) Simo Grönroos, Kari Pajunen Maria Guzenina (SDP) Henri Haaksiala (Kok.), Raija Meriläinen (Kok.), saapui tauon aikana Carl Haglund (SFP) Heli Halava (Vihr.) Martti Hellström (SDP) Sirpa Hertell (Vihr.) Mikko Hintsala (Kesk.) Jan Holst (Kok.) Inka Hopsu (Vihr.) Johanna Horsma (Kok.) Seppo Huhta (PerusS&Sit.), saapui klo käsittelyn jälkeen Saara Hyrkkö (Vihr.) Jaana Jalonen (Kok.) Ulf Johansson (Vårt Esbo) Maria Jungner (SDP), poistui tauon aikana, tilalle Jarkko Rahkonen, joka saapui klo käsittelyn aikana Arja Juvonen (PerusS&Sit.) Kaarina Järvenpää (KD) Stig Kankkonen (SFP) Johanna Karimäki (Vihr.) Pia Kauma (Kok.), poistui klo , tilalle Janne Tähtikunnas , Tähtikunnas poistui klo , kun Kauma palasi Pirjo Kemppi-Virtanen (Kok.) Jukka Niemelä Laura Kiijärvi (Kok.) Hanna Kiljunen (Kok.) Jukka Kilpi (PerusS&Sit.) Kalevi Kivistö Tiina Ahlfors (Vas.) Katja Lahti (Vihr.) Teemu Lahtinen (PerusS&Sit.), poistui klo käsittelyn aikana, tilalle Toni Seppänen klo Mia Laiho (Kok.) Antero Laukkanen (KD)

2 Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto Sivu 2 / 59 Sanna Lauslahti (Kok.) Ville Lehtola (Kok.) Kai Lintunen (Kok.) Kirsi Louhelainen Pinja Nieminen (Vihr.) Leena Luhtanen (SDP) Jasminiitta Lumme (SDP) Liisa Kivekäs Markku Markkula (Kok.) Kari Kuusisto Kristiina Mustakallio (Kok.) Jouni Mykkänen (Kok.) Mari Nevalainen (Vihr.), saapui klo käsittelyn jälkeen Risto Nevanlinna (Vihr.) Marika Niemi (Kok.) Kimmo Oila (Kok.) Johanna Paattiniemi (Kok.) Ulla Palomäki (Kok.) Henna Partanen (Vihr.) Mikko Peltokorpi (Kok.) Petri Pulkkanen (PerusS&Sit.) Susanna Rahkonen Päivi Salli (Vihr.) Yrjö Rossi (Kesk.) Veera Ruoho (PerusS&Sit.) Heikki Seppä (Kok.) Veikko Simpanen (SDP) Markku Sistonen (SDP) Timo Soini Leo Hiltunen (PerusS&Sit.) Jouni J. Särkijärvi (Kok.) Tarja Tallqvist Harriet Klar-Nykvist (SDP) Markus Torkki (Kok.) Kurt Torsell Nina af Hällström (SFP) Kari Uotila (Vas.) Paula Viljakainen (Kok.) Henrik Vuornos (Kok.) Johanna Värmälä (SDP), poistui klo käsittelyn aikana, tilalle Antti Aarnio Kirsi Åkerlund (Kok.) Saija Äikäs (Kok.), poistui klo käsittelyn aikana, tilalle Janne Tähtikunnas Muut saapuvilla olleet Paula Karhunen Jukka Mäkelä Juha Metso Sampo Suihko Olli Isotalo Mauri Suuperko Satu Tyry-Salo Ari Konttas Päivi Sutinen Jouni Majuri nuorisovaltuuston edustaja kaupunginjohtaja perusturvajohtaja sivistystoimen johtaja teknisen toimen johtaja liiketoimintajohtaja viestintäjohtaja rahoitusjohtaja palvelujen kehittämisjohtaja kaupunginsihteeri, sihteeri

3 Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto Sivu 3 / 59 Etukäteen esteen olivat ilmoittaneet seuraavat valtuutetut ja varavaltuutetut Simo Grönroos Kalevi Kivistö Kirsi Louhelainen Jasminiitta Lumme Susanna Rahkonen Timo Soini Tarja Tallqvist Kurt Torsell Markku Markkula Pirjo Kemppi-Virtanen Teuvo Loman

4 Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto Sivu 4 / 59 Allekirjoitukset Jyrki Kasvi puheenjohtaja Jouni Majuri sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: Heikki Seppä Tiina Ahlfors Pöytäkirjan nähtävänäolo julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä osoitteessa Asemakuja 2 C 4. krs., Espoon keskus.

5 Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto Sivu 5 / 59 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 154 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Pöytäkirjan tarkastajien valinta KulttuuriEspoo ohjelma Kirstin koulun ja päiväkodin perusparannuksen 11 hankesuunnitelman hyväksyminen Maanhankinnan ja -luovutuksen sekä 14 maankäyttösopimusten periaatteet Mäkitupa, asemakaavan hyväksyminen, alue , kaupunginosa Kurttila 160 Suurpelto II, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, 27 alue , 21. kaupunginosa Henttaa 161 Kallvik I, asemakaavan hyväksyminen, alue , kaupunginosa Kurttila ja 42. kaupunginosa Saunalahti 162 Valtuustokysymys senioritalon käytöstä Espoon 41 keskuksessa 163 Valtuustoaloite koulukohtaiseen ruoanlaittoon 46 palaamisesta (Pöydälle ) Valtuustoaloite Espoon liittymisestä kuntalaisaloite.fi - 49 palveluun (Pöydälle ) 165 Kokouksessa jätetyt aloitteet 54

6 Espoon kaupunki Pöytäkirja 154 Valtuusto Sivu 6 / Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Selostus Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Merkittiin, että kokous oli kutsuttu koolle valtuuston puheenjohtajan allekirjoittamalla valtuuston jäsenille, kaupunginhallitukselle, kaupunginjohtajalle sekä toimialojen johtajille toimitetulla ja ilmoitustaululla kuulutetulla kokouskutsulla, joka kuului seuraavasti: Liitteet A ja B

7 Espoon kaupunki Pöytäkirja 155 Valtuusto Sivu 7 / Pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätös Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Heikki Seppä ja Tiina Ahlfors.

8 Espoon kaupunki Pöytäkirja 156 Valtuusto Sivu 8 / / /2015 Kaupunginhallitus KulttuuriEspoo ohjelma Valmistelijat / lisätiedot: Susanna Tommila, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy liitteenä olevan KulttuuriEspoo ohjelman. Käsittely Kilpi Hiltusen kannattamana teki seuraavan toivomusehdotuksen: Valtuusto toivoo, että KulttuuriEspoo ohjelmaa toteutettaessa kaupunki lisää kirjallisuuden merkityksen huomioimista kaupungin kulttuuripalvelujen tukemisessa ja tarjonnassa. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja esitti valtuuston hyväksyttäväksi selostuksen keskustelun kuluessa tehdyistä ehdotuksista. Selostus hyväksyttiin yksimielisesti. Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallituksen ehdotus oli tullut yksimielisesti hyväksytyksi. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Kilven toivomusehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Lisäksi valtuusto hyväksyi seuraavan toivomuksen: - Valtuusto toivoo, että KulttuuriEspoo ohjelmaa toteutettaessa kaupunki lisää kirjallisuuden merkityksen huomioimista kaupungin kulttuuripalvelujen tukemisessa ja tarjonnassa. Liite Selostus 1 KulttuuriEspoo ohjelma Valtuuston neuvottelusopimuksen ensimmäisessä pöytäkirjamerkinnässä todetaan, että valtuustolle valmistellaan kulttuuristrategia päätettäväksi vuoden 2015 aikana. Koska Espoolla jo on yksi strategia, Espoo tarina, on kulttuurin linjauksia ja tulevaisuutta käsittelevää ohjelmaa päätetty kutsua nimellä KulttuuriEspoo 2030.

9 Espoon kaupunki Pöytäkirja 156 Valtuusto Sivu 9 / 59 KulttuuriEspoo ohjelman tarkoitus on hyödyntää taiteen ja kulttuurin näkökulmaa koko kaupungin tulevaisuuden toiminnan linjaamisessa. Kulttuuri ylittää ja läpäisee yhteiskunnan sektoreiden rajoja sekä sosiaalisella että taloudellisella kentällä. Espoossa kulttuurilla ja taiteella tulisi olla näkyvämpi rooli mm. kaupunkisuunnittelussa, rakentamisessa, oppimisessa, sosiaalipalveluissa, terveydenhoidossa jne. KulttuuriEspoo 2030 ei siis ole kulttuurin tulosyksikön tai kulttuuritoimijoiden tavoiteohjelma, vaan kaikkia kaupungin eri osapuolia ohjaava suunnitelma, joka huomioi tulevaisuuden haasteet. Kulttuurin tulevaisuudesta ja strategisista painopisteistä on keskusteltu erilaisissa kokoonpanoissa kuluvan vuoden aikana. Työtä on tehty kulttuurin omien toimijoiden ja kulttuurilaitosten sekä kaupungin johtavien päätöksentekijöiden ja viranhaltijoiden kanssa. Keskusteluihin on kutsuttu kulttuurilautakunnan, tilakeskuksen sekä teknisen- ja elinkeinotoimen edustajia. Yhteisiä ajatuksia on kartoitettu myös muiden hallintokuntien edustajien kanssa. Ulkopuolisena asiantuntijana on työssä käytetty ajatushautomo Demos Helsingistä tutkimusjohtaja Aleksi Neuvosta, joka on tulevaisuudentutkija ja elämäntapamuutosten asiantuntija. Toinen ulkopuolinen asiantuntija työskentelyssä on ollut brittiläinen kaupunkitutkija, kirjailija Charles Landry, joka on Suomessa tunnettu parhaiten Luova kaupunki (The Creative City) käsitteen luomisesta. Landry on toiminut KulttuuriEspoo työssä ulkopuolisena sparraajana katsoen Espoota myös kansainvälisestä viitekehyksestä. Lähtökohtana KulttuuriEspoo ohjelmassa on tulevaisuuden neljä megatrendiä, jotka vaikuttavat jo nyt. Nämä neljä globaalia ilmiötä ovat: niukkenevat luonnonvarat, väestön muutos, digitalisaatio sekä yhteiskunnallinen muutos. Näistä tulevaisuuden ilmiöistä on lähdetty miettimään, miten kulttuurin ja taiteen avulla voimme kohdata nämä muutokset. KulttuuriEspoo 2030 huomioi myös kaupungin kehittymisen ja sen miten organisaation tulee lähitulevaisuudessa muuttua, jotta voimme paremmin ja tuottavammin vastata tulevaisuuden kuntalaisen tarpeisiin. KulttuuriEspoo ohjelma nostaa esiin kärkiä kestävän elämäntavan eettisistä tavoitteista ja tekee näistä kärkitavoitteista konkreettisia toimenpide-ehdotuksia. Toimenpide-ehdotukset ovat poikkihallinnollisia ja niiden toteutumiselle on tärkeää kaupunkitasoinen yhteinen tahtotila. Tämä työ, jolla lisätään yhteistyötä kaupungin sisällä ja katsotaan rohkeasti tulevaisuuteen, on pikemminkin prosessi kuin staattinen asiakirja. Uusi yhteistyö mahdollistaa lisää uusia yhteisiä hankkeita, joka taas parhaimmillaan synnyttää innovaatioita ja nykyaikaisia palveluratkaisuja. Keskiössä on Espoo tarinan mukaisesti hyvinvoiva ja aktiivinen kuntalainen.

10 Espoon kaupunki Pöytäkirja 156 Valtuusto Sivu 10 / 59 Päätöshistoria Kaupunginhallitus Päätösehdotus Sivistystoimen johtaja Sampo Suihko Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy liitteenä olevan KulttuuriEspoo ohjelman. Käsittely Elo Hyrkön kannattamana teki seuraavan lisäysesityksen: Toimeenpano ja seuranta KulttuuriEspoo ohjelman toimenpiteet ovat poikkihallinnollisia ja niiden toteutuminen edellyttää eri toimialojen sitoutumista. Toimenpiteet huomioidaan asianomaisten toimialojen ja tulosyksiköiden toiminnan suunnittelussa ja toteutumisesta raportoidaan valtuustokausittain kulttuurilautakunnalle ja valtuustolle. Perustelu: Ohjelmilla ja linjapapereilla valtuusto johtaa ja ohjaa kaupungin toimintaa. Johtamiseen kuuluu myös toimeenpanon seuranta. Koska KulttuuriEspoo 2030 on laaja poikkihallinnollinen ohjelma, jolla on pitkä aikajänne, on seurantaa perusteltua tehdä pidemmällä aikajänteellä kuin vuosittain. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Elon lisäysesitys hyväksyä yksimielisesti. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen sen. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti seuraavalla lisäyksellä: Toimeenpano ja seuranta KulttuuriEspoo ohjelman toimenpiteet ovat poikkihallinnollisia ja niiden toteutuminen edellyttää eri toimialojen sitoutumista. Toimenpiteet huomioidaan asianomaisten toimialojen ja tulosyksiköiden toiminnan suunnittelussa ja toteutumisesta raportoidaan valtuustokausittain kulttuurilautakunnalle ja valtuustolle. Tiedoksi

11 Espoon kaupunki Pöytäkirja 157 Valtuusto Sivu 11 / / /2015 Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto Kaupunginhallitus Kirstin koulun ja päiväkodin perusparannuksen hankesuunnitelman hyväksyminen Valmistelijat / lisätiedot: Jaana Hellinen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy liitteenä olevan Kirstin koulun ja päiväkodin perusparannuksen hankesuunnitelman. Päätös Liite Oheismateriaali Selostus Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 2 Hankesuunnitelma , lausuntojen tarkennukset Hankesuunnitelman liitteet - Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan lausunto Kirstin koulu ja päiväkoti - Liikunta- ja nuorisolautakunnan lausunto Kirstin koulun ja päiväkodin alustava tarveselvitys on hyväksytty opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnassa sekä tarkennettu tarveselvitys opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnassa ja liikunta- ja nuorisolautakunnassa Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta sekä liikunta- ja nuorisolautakunta toteavat hankesuunnitelmaa koskevissa lausunnoissaan, että hankesuunnitelma vastaa pääosaltaan lautakunnan näkemystä hyvästä, nykyaikaisesta ja tulevaisuudessa tapahtuviin muutoksiin varautuvasta monitoimirakennuksesta. Hankesuunnitelmaan on viety lautakuntien lausuntojen mukaiset tarkennukset, jotka koskevat hankkeen perusteluita ja toiminnallisia tavoitteita. Hankesuunnitelman laadintaan ovat osallistuneet tilakeskuksen hankekehitys ja erikoissuunnittelun lisäksi sivistystoimesta suomenkielisen opetuksen ja nuorisopalvelujen sekä tilat ja alueet -yksikön edustajat. Kirstin koulu, alkuperäiseltä nimeltään Suvelan koulu on valmistunut vuonna Sen on suunniteltu Espoon kaupungin teknisen viraston talonsuunnitteluosaston omana työnä. Rakennus on kaksikerroksinen, tasakattoinen, pääosin punatiilellä verhoiltu rakennus. Rakennusta on laajennettu 2001 ja laajennus on muutettu päiväkodiksi 2012.

12 Espoon kaupunki Pöytäkirja 157 Valtuusto Sivu 12 / 59 Kohteen osoite on Kirstintie 11, Espoo ja se sijaitsee korttelin tontilla 1. Koulurakennus on kaupungin kiireellisimpiä peruskorjaushankkeita teknisen kuntonsa ja sisäilmaongelmien vuoksi. Koulun toiminta siirtyi alkuvuodesta 2015 pihalle sijoitettuihin siirtokelpoisiin tiloihin. Päiväkoti toimii edelleen omassa laajennusosassaan. Kirstin koulun perusparannuksessa tilat muutetaan kolmesarjaisen alakoulun tarpeiden mukaisiksi ja uudistetaan vastaamaan nykyaikaista oppimisympäristöä. Uusi laskennallinen mitoitusoppilasmäärä on 470. Samalla uusitaan myös laajennuksen eli päiväkodin talotekniikka ja tehdään talotekniikkatöiden tarvitsemat/tuottamat korjaukset esim. alakattoihin ja pintoihin. Päiväkoti on kuuden ryhmän päiväkoti. Rakennuksen perusparannuksen jälkeen siihen sijoittuvat koulun ja päiväkodin lisäksi asukas- ja nuorisotila Sentteri sekä Matikka- ja mediamaa. Matikka- ja mediamaa toimi kaupunkitasoisesti uusiutuvaa oppimista tukevien toiminnallisten tilaratkaisujen mallinnuspaikkana. Suunnitteluratkaisuin (mm. pohtimalla varastointiin soveltuvia ratkaisuja) pyritään parantamaan rakennuksen kuntalaiskäyttöä ja alueen aktiivista järjestötoimintaa myös muualla rakennuksessa kuin pelkästään Sentterin tiloissa. Tavoitteena on aktivoida rakennuksen tilojen käyttäjiä myös yhteistoimintaan keskenään. Rakennuksen koko on hym², htm², brm². Kaupunginhallituksen johtosäännön 6 mukaan valtuusto hyväksyy talonrakennushankkeita koskevan hankesuunnitelman, kun vanhojen tilojen muutostöitä koskevan hankkeen laajuus ylittää kerros m². Koulun perusparannus toteutetaan nk. elinkaarimallilla, jossa valittu päätoteuttaja vastaa kohteen suunnittelusta ja 20 vuoden ylläpidosta. Kohde muodostaa elinkaarikoulupaketin 4A yhdessä Viherlaakson koulun ja lukion kanssa ja ne kilpailutetaan yhdessä. Hankeen investointiosuuden kustannusarvio on 21,76 milj. euroa (ALV 0, indeksi 88, 9/2015). Hanke toteutetaan lainarahoituksella, johon haetaan valtuustolta takausta. Hanke toteutetaan Espoon Toimitilat KOy:n taseeseen, kuten aikaisemmatkin elinkaarihankkeet. Koska kyseessä on elinkaarikohde, sen ylläpitovuokran määrä täsmentyy urakka- ja palvelusopimuksen sisällön ja kilpailuttamisen myötä. Elinkaarikohteiden vertailulukujen myötä vuokran määrä on n. 22 euroa / m2 (8 905 htm2), joka vastaa n euroa / kk. Vuoden 2015 talousarvion investointiohjelmassa hankkeen peruskorjaus on ajoitettu vuosille Koska hanke kilpailutetaan yhdessä Viherlaakson koulun ja lukion kanssa, sen eteneminen on sovitettu yhteen Viherlaakson kanssa. Hankesuunnitelman mukaan rakentaminen alkaa

13 Espoon kaupunki Pöytäkirja 157 Valtuusto Sivu 13 / 59 elokuussa 2017 ja valmistuu marraskuussa Rakennus otetaan käyttöön tammikuussa Päätöshistoria Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto 1 ehdottaa kaupunginhallitukselle, että valtuusto hyväksyy liitteenä olevan Kirstin koulun ja päiväkodin perusparannuksen hankesuunnitelman sekä 2 päättää, että Kirstin koulun ja päiväkodin perusparannus tehdään enimmäishintaan 20 milj. euroa. Käsittely Päätös Esittelijän kokouksessa tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunginhallitus Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy liitteenä olevan Kirstin koulun ja päiväkodin perusparannuksen hankesuunnitelman. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

14 Espoon kaupunki Pöytäkirja 158 Valtuusto Sivu 14 / / /2015 Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto Kaupunginhallitus Maanhankinnan ja -luovutuksen sekä maankäyttösopimusten periaatteet 2015 Valmistelijat / lisätiedot: Jussi Eerolainen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy liitteenä olevan maanhankinnan ja -luovutuksen sekä maankäyttösopimusten periaatteet Käsittely Laukkanen Peltokorven ym. kannattamana teki seuraavan toivomusehdotuksen: Valtuusto toivoo, että Y-tonttien luovutuksessa vuokralle huomioidaan vuokranmäärityksessä vuokraajan yleishyödyllisyys yhdessä sen kanssa, miten sen toiminta täydentää ja tukee kaupungin palveluja, ja että kaupunki seuraa miten, toimijan toiminta on vaikuttanut palvelujen parantamiseen ja alentanut kustannuksia ko. palvelun osalta. Byman Pajusen kannattamana teki seuraavan toivomusehdotuksen: Valtuusto toivoo, että maanhankinnan ja luovutusten sekä maankäyttösopimusten periaatteita 2015 sovelletaan niin, että läpinäkyvyys luottamushenkilöille ja asukkaille toteutuu ja nämä voivat valvoa tasapuolisuuden, oikeudenmukaisuuden ja kaupungin edun toteutumista. Tiina Elo Peltokorven ym. kannattamana teki seuraavat toivomusehdotukset: Valtuusto toivoo, että kaupunki tarjoaa taloyhtiöille täydennysrakentamishankkeita tukevaa neuvontaa osana lähiöiden kehittämistä. (4) Valtuusto toivoo, että kaupunki edistää aktiivisesti ryhmärakennuttamishankkeita. (5) Uotila Hopsun kannattamana teki seuraavan toivomusehdotuksen:

15 Espoon kaupunki Pöytäkirja 158 Valtuusto Sivu 15 / 59 Valtuusto toivoo, että kaupunginhallitus selvittää maankäyttömaksujen merkityksen uusien alueiden toteutumisen ja täydennysrakentamisen lisääntymisen kannalta. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja esitti yhteenvedon keskustelun kuluessa tehdyistä ehdotuksista. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen ehdotuksen tulleen hyväksytyksi yksimielisesti. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Bymanin toivomusehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Elon toivomusehdotus nro 4 yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Elon toivomusehdotus nro 5 yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Laukkasen toivomusehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Uotilan toivomusehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin. Lisäksi valtuusto hyväksyi seuraavat toivomukset: - Valtuusto toivoo, että Y-tonttien luovutuksessa vuokralle huomioidaan vuokranmäärityksessä vuokraajan yleishyödyllisyys yhdessä sen kanssa, miten sen toiminta täydentää ja tukee kaupungin palveluja, ja että kaupunki seuraa miten, toimijan toiminta on vaikuttanut palvelujen parantamiseen ja alentanut kustannuksia ko. palvelun osalta. - Valtuusto toivoo, että maanhankinnan ja luovutusten sekä maankäyttösopimusten periaatteita 2015 sovelletaan niin, että läpinäkyvyys luottamushenkilöille ja asukkaille toteutuu ja nämä voivat valvoa tasapuolisuuden, oikeudenmukaisuuden ja kaupungin edun toteutumista. - Valtuusto toivoo, että kaupunki tarjoaa taloyhtiöille täydennysrakentamishankkeita tukevaa neuvontaa osana lähiöiden kehittämistä.

16 Espoon kaupunki Pöytäkirja 158 Valtuusto Sivu 16 / 59 - Valtuusto toivoo, että kaupunki edistää aktiivisesti ryhmärakennuttamishankkeita. - Valtuusto toivoo, että kaupunginhallitus selvittää maankäyttömaksujen merkityksen uusien alueiden toteutumisen ja täydennysrakentamisen lisääntymisen kannalta. Liite Oheismateriaali 4 Maanhankinnan ja luovutuksen sekä maankäyttösopimusten periaatteet Valtuustoryhmien kommentit - Kaupunginhallituksen päätökset , ja Selostus Taustaa Maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetään kunnan maanhankintakeinoista sekä maankäyttösopimuksista. Lisäksi tänä vuonna lakiin lisättiin säännös, jonka mukaan kunnan on huolehdittava yhdyskuntien kehittämisen edellyttämästä maapolitiikan harjoittamisesta. Espoon kaupunginhallitus on päätöksillään ja linjannut maankäyttösopimusten periaatteista sekä antanut neuvotteluohjeet ensi kertaa kaavoitettaville vanhoille pientaloalueille. Sekä päättäjien että asioita valmistelevien ja asioista neuvottelevien tahojen kannalta on tarkoituksenmukaista, että laaditaan selkeä dokumentti, joka kokoaa Espoon kaupungissa käytettävät periaatteet maanhankinnasta ja - luovutuksesta, maankäyttösopimuksista sekä yleisesti kaupungin omistaman maan käytöstä ja kehittämisestä. Periaatteiden sisältö Hyväksyttäväksi esitettävät periaatteet sisältävät maanhankinnan ja - luovutuksen, maankäyttösopimusten ja suunnitteluvarausten periaatteet. Niihin ei sisälly maankäytön suunnittelun (kaavoituksen) periaatteita. Valmistelu Periaatteiden valmistelusta on vastannut teknisen ja ympäristötoimen esikunta sekä siihen kuuluva tonttiyksikkö. Periaatteet on esitelty kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaostolle ja valtuustoseminaarissa , jonka jälkeen ne annettiin valtuustoryhmille kommentoitavaksi. Periaatteita on täydennetty ja tarkistettu edellisen kokouskäsittelyn jälkeen valtuustoryhmiltä saatujen kommenttien ja lausuntojen perusteella.

17 Espoon kaupunki Pöytäkirja 158 Valtuusto Sivu 17 / 59 Päätöshistoria Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto ehdottaa kaupunginhallitukselle, että valtuusto hyväksyy liitteenä olevan maanhankinnan ja -luovutuksen sekä maankäyttösopimusten periaatteet Käsittely Asia käsiteltiin :n 50 jälkeen. Huhta Nevalaisen kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoston hyväksyneen sen. Päätös Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto: Asia jätettiin yksimielisesti pöydälle. Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto ehdottaa kaupunginhallitukselle, että valtuusto hyväksyy liitteenä olevan maanhankinnan ja -luovutuksen sekä maankäyttösopimusten periaatteet Käsittely Päätös Esittelijän kokouksessa tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunginhallitus Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy liitteenä olevan maanhankinnan ja -luovutuksen sekä maankäyttösopimusten periaatteet Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

18 Espoon kaupunki Pöytäkirja 159 Valtuusto Sivu 18 / / /2015 Kaupunginhallitus Mäkitupa, asemakaavan hyväksyminen, alue , 45. kaupunginosa Kurttila Valmistelijat / lisätiedot: Saara Melama, puh Markus Pasanen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy päivätyn ja muutetun Mäkitupa - Backstugan asemakaavan, piirustusnumero 6688, joka käsittää osan korttelista ja korttelit , sekä katu-, liikenne- ja virkistysalueet 45. kaupunginosassa (Kurttila), alue Käsittely Valtuutettu Jarkko Rahkonen ilmoitti kuntalain (365/1995) 52 1 mom. mukaisesta esteellisyydestään tässä asiassa ja poistui valtuustosalista tämän asian käsittelyn ajaksi. Päätös Oheismateriaali Selostus Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Mäkitupa, tapahtumaluettelo - Mäkitupa, kaavamääräykset - Mäkitupa, kaavakartta - Mäkitupa, havainnekuva - Mäkitupa, päätöshistoria Väljästi rakennettua vanhaa pientaloaluetta tiivistetään ja mahdollistetaan sen täydennysrakentaminen paikalliset erityispiirteet sekä luonto- ja kulttuuriarvot huomioiden. Alueen rakennusoikeus nousee noin k-m 2 :stä noin k-m 2 :iin. Mäkitupa oli valmisteluaineistovaiheessa osa Kallvik I kaava-aluetta, joka jaettiin ehdotusvaiheessa kolmeen osaan: Kallvik I (eteläisin), Mäkitupa ja Taltrikinmäki (pohjoisin). Kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyn jälkeen Kurttilantien varressa oleva kiinteistö on rajattu pois hyväksyttävästä asemakaavaehdotuksesta lukuun ottamatta katualueeksi varattua osaa, koska maankäyttösopimusneuvottelut kiinteistön omistajan ja Espoon kaupungin välillä ovat edelleen kesken (Tarkistusesitys KH:lle, rajausta muutettu, ). Tämä kiinteistö esitetään erikseen hyväksyttäväksi

19 Espoon kaupunki Pöytäkirja 159 Valtuusto Sivu 19 / 59 sopimusneuvottelujen valmistuttua. Rajausmuutoksen johdosta asemakaavan varsinainen rakennusoikeus on vähentynyt k-m2 (eli kokonaisrakennusoikeus noin k-m2). Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Mäkitupa - Backstugan, asemakaava, piirustusnumero 6688, käsittää osan korttelista ja korttelit , sekä katu-, liikenne- ja virkistysalueet 45. kaupunginosassa (Kurttila) alue Vireilletulo Vireilletulosta on ilmoitettu Espoon kaavoituskatsauksessa nimikkeellä Kallvik I. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavaan liittyen on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty , päivitetty , ja täydennetty Alueen kuvaus Suunnittelualue sijaitsee noin 1,5 km Kauklahden rautatieaseman eteläpuolella Kurttilan kaupunginosassa ja se käsittää pääosin Kurtinniityn omakotivaltaisen asuinalueen sekä osan sen eteläpuolisesta peltoaukeasta. Asemakaava-alue rajoittuu koillisessa Kurttilantiehen ulottuen myös Kurttilantien itäpuolisille kiinteistöille katualuevarausten

20 Espoon kaupunki Pöytäkirja 159 Valtuusto Sivu 20 / 59 vaatimilta osin. Lännessä aluetta rajaavat Kurtinniityntie ja Kurtinniitynkuja sekä idässä ja etelässä Lambrobäcken-puro. Asemakaava-alueen pinta-ala on noin 31 ha, jolla nykyinen rakennusoikeus on noin k-m 2. Asukkaita alueella on noin 170. Lännessä alue rajoittuu vireillä olevaan Viirukallion asemakaavaalueeseen, luoteessa Kurtinmalmin ja Åminnen asemakaava-alueisiin, koillisessa Taltrikinmäen asemakaava-alueeseen, idässä Saunaniemen (Saunaniemi I II A) asemakaava-alueisiin ja etelässä vireillä olevaan Kallvik I:n asema-kaava-alueeseen. Alue on pääosin suunnittelutarveratkaisuin ja poikkeamispäätöksin harvakseltaan vuosien myötä rakentunutta pientaloaluetta ja osin rakentamatonta ja avoimena säilynyttä laaksoaluetta. Rakennuskanta on ajallisesti kerrostunutta, ja alueen yleisilme on hajanainen. Kunnallistekniikka alueella on keskeneräistä, samoin liikenneverkosto. Alueen itä- ja etelärajalla kulkee maakaasuputki. Alueen länsireunalla sijaitsee muinaismuistolailla rauhoitettu Stenbackan kivikautinen asuinpaikka. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Mäkituvan kaava-alue on maakuntakaavassa merkitty taajamatoimintojen alueeksi, jonka eteläosassa kulkee luode-kaakko -suuntainen viheryhteystarve ja alueen itäreunalla koillis-lounais -suuntainen maakaasuputki. Suunnittelualue on Espoon eteläosien yleiskaavassa merkitty pääosin kehitettäväksi pientaloalueeksi (A3) sekä etelässä ja länsilaidalla pieneltä osin uudeksi ja olennaisesti muuttuvaksi tiivis- ja matala- asuntoalueeksi (A2). Kaava-alueen itälaidalle sijoittuu kapea virkistysalue (V), jolla sijaitsee lounais-koillis-suuntainen virkistysyhteys. Virkistysalue sekä virkistysyhteys jatkuvat edelleen kaava-alueen ulkopuolella etelässä kohti rantaa ja pohjoisessa Kauklahdenväylän yli kohti Keskuspuistoa. Lisäksi kaava-alueen eteläosaan sijoittuu kaava-alueen ulkopuolelle länteen laajeneva virkistysalue (V), jolla kulkee itä-länsi-suuntainen virkistysyhteys Espoonjoen suunnalta lännestä kohti Saunaniemen kaava-alueita. Espoon eteläosien yleiskaavassa on myös esitetty varaukset uudelle luodekaakkoissuuntaiselle kokoojakadulle sekä maakaasuputkelle, joka kulkee asemakaava-alueen itälaidalla kääntyen lounaaseen. Alueella ei ole aiempaa lainvoimaista asemakaavaa. Alueen maankäyttöä on kuitenkin jossain määrin ohjannut vuonna 1946 laadittu rakennussuunnitelma (Alkon omakotialue no 2, ). Nyt esillä olevassa asemakaavassa esitetään nykyiset Espoon eteläosien lainvoimaiseen yleiskaavaan tukeutuvat maankäyttötavoitteet alueen kehittämiselle. MRA 32 :n mukainen kuuleminen Nähtävilläolon (MRA 27 ) jälkeen kaavakarttaan ja määräyksiin tehtiin joitakin muutoksia ja tarkistuksia, joiden katsottiin olevan kuitenkin

21 Espoon kaupunki Pöytäkirja 159 Valtuusto Sivu 21 / 59 luonteeltaan vähäisiä, pääsääntöisesti muistutuksissa esitettyjen toiveiden mukaisia ja koskevan vain yksityistä etua. Näin ollen asemakaavaehdotusta ei katsottu tarpeelliseksi asettaa uudelleen nähtäville. Niitä maanomistajia, joita muutokset koskevat, on kuultu tarvittaessa MRA 32 :n mukaisella kuulemiskirjeellä ennen Kaupunginhallituksen käsittelyä. Kuulemiskirjeiden johdosta saatiin 2 muistutusta, joiden sisältö ei kuitenkaan koskenut varsinaisesti nähtävilläolon jälkeen tehtyjä tarkistuksia ja muutoksia, vaan tyytymättömyyttä jo aikaisemmin nähtävillä olleen kaavaehdotuksen (MRA 27 ) yksityiskohtiin. Jätettyjen muistutusten ei katsottu antavan aihetta toimenpiteisiin. Kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksymispäätöksen jälkeen kaavakarttaan ja -määräyksiin tehtiin vielä seuraavat tarkistukset ja muutos: - Kurttilantien varteen osoitettu liittymäkielto on katkaistu kiinteistön 9:2 eteläreunalta tonttiliittymän mahdollistamiseksi, koska kulkuyhteyden osoittaminen kiinteistön eteläosaan Kaskikujan kautta on kohtuuttoman vaikeaa maasto-olosuhteiden vuoksi. (Kaupunkisuunnittelulautakunta, tarkistettu ) - Tarpeettomia maanalaista johtoa varten varattuja alueen osia on poistettu AO-korttelialueilta. Poistettujen johtovarausten kohdalla aitaamista koskevat kaavamerkinnät on korjattu jatkumaan yhtenäisinä. Tarkistuksen katsottiin olevan teknisluonteinen, mutta siitä tiedotettiin kuitenkin MRA 32 :n mukaisella kuulemiskirjeellä niitä maanomistajia, joita tarkistus koski. Muistutuksia ei jätetty. - Korttelista on rajattu pois kiinteistö RN:o 10:0, ja tästä syystä korttelin eteläosalle on annettu oma korttelinumero (katso myös kohta Kaavaehdotuksen rajaus). Rajauksen muuttamisesta on tiedotettu kiinteistön maanomistajaa kirjeellä sekä maankäyttösopimusneuvottelutapaamisen yhteydessä. (Tarkistusesitys kaupunginhallitukselle, rajausta muutettu ) Yllä kuvattujen tarkistusten jälkeen kaavan rakennusoikeus säilyi muutoin lähes ennallaan, mutta kiinteistön RN:o 10:0 poisrajaamisen johdosta varsinainen rakennusoikeus väheni k-m 2 (eli kokonaisrakennusoikeus väheni noin k-m 2 ). Asemakaava Asemakaava perustuu olemassa olevan pientalorakenteen täydentämiseen ja laajentamiseen myös kaupungin omistamille maille. Korttelialueiden suunnittelussa on kiinnitetty erityistä huomiota rakentamisen mittakaavaan ja sijoitteluun siten, että se sopeutuu suurmaiseman erityispiirteisiin. Alueen sisäistä liikenne- ja viher-/virkistysalueverkostoa kehitetään yleiskaavan mukaisesti myös osana laajempaa kaupunkirakennetta.

22 Espoon kaupunki Pöytäkirja 159 Valtuusto Sivu 22 / 59 Liikenneverkon suunnittelussa on pyritty luomaan hyvät ja turvalliset yhteydet sekä Kauklahden aseman, että Kauklahdenväylän suuntiin. Lisäksi alueen liikenneverkoston toimivuutta parannetaan asemakaavan myötä niin ajoneuvoliikenteen kuin kevyenliikenteenkin osalta. Lisäksi tärkeimpien luonnonympäristön, kasvuston erityispiirteiden sekä kulttuurihistoriallisten arvojen säilyminen on pyritty turvaamaan asemakaava merkinnöin ja -määräyksin. Esimerkiksi suotaitosukeltajan elinympäristön säilyminen (hulevesien imeyttäminen), Lambrobäckenin tulvariskin hallinta ja Stenbackan kivikautinen asuinpaikka on huomioitu asemakaavoituksessa. Maaperän puhtauden selvittämis- ja kunnostamisvaatimukset sekä maakaasuputken aiheuttamat rajoitteet on myös otettu huomioon. Mitoitus Kaava-alueen pinta-ala on noin 31 ha. Kokonaiskerrosala (varsinainen kerrosala ja lisärakennusoikeus) on noin k-m 2, mikä vastaa kaavan kokonaistehokkuutta e = Siitä julkisten lähipalvelurakennusten rakennusoikeutta on k-m 2, ja kaikki muu on asuinrakennusoikeutta lisärakennusoikeuksineen. Alueen laskennallinen asukasmäärä on noin 870 asukasta. Korttelialueet Selänteisille rinnealueille sijoittuvat erillispientalokorttelialueet (AO) on osoitettu rakennettavaksi korttelitehokkuudella e = 0.20 olemassa olevan rakennuskannan runsaudesta ja rinteisestä maastosta johtuen. Kokoojakatuna toimivan Kurttilantien varressa korttelitehokkuusluku on hieman tehokkaampi e = Kaava-alueen eteläosassa selänteiden vaihettumisvyöhykkeiden tuntumaan sekä nykyisille peltoalueille sijoittuvat korttelialueet (AO) on esitetty pääosin e = 0.25 korttelitehokkuudella rakennettaviksi, koska alueet ovat pääosin rakentamattomia, tai nykyinen rakennuskanta on vähäistä ja huonokuntoista. Asuinpientalojen korttelialue (AP) sijoittuu rakentamattomalle alueelle, joka on tarkoituksenmukaista suunnitella yhtenä kokonaisuutena. AP-alueen tehokkuusluku on e = Asuinkorttelialueilla varsinainen rakennusoikeus on noin k-m 2 ja kerrosluku on joko kaksi tai enintään kaksi. Lisäksi 20 % lisärakennusoikeus yksikerroksisten talousrakennusten rakentamista varten tuo joustoa rakentamiseen, mutta vaalii kuitenkin pienimittakaavaista ja maisemaa kunnioittavaa kaupunkikuvallista ilmettä. Koko kaava-alueella em. lisärakennusoikeutta on yhteensä noin k-m 2. Lisäkerrosalaa varten ei tarvitse tehdä autopaikkoja. Korttelialueiden rajautumista katualueisiin on täsmennetty erilaisin asemakaavamerkinnöin ja -määräyksin. Lisäksi kaavassa on määrätty kortteleiden asuinrakennusten julkisivumateriaaleista, väreistä ja katosta.

23 Espoon kaupunki Pöytäkirja 159 Valtuusto Sivu 23 / 59 Lambrobäckenin mahdollinen tulviminen tulee huomioida kortteleissa , joissa lattian alimman korkotason tulee olla likimäärin 1,5 metriä Lambrobäckenin keskivedenpintaa korkeammalla. Lisäksi korttelit ja sijoittuvat pieneltä osin vanhalle täyttöalueelle, mistä syystä niiden maaperän puhtaus tulee tutkia ja tarvittaessa kunnostaa asuinrakentamiseen sopivaksi. Sama vaatimus koskee etelämpänä kortteleita ja 45137, joiden alueella sijaitsee tai on sijainnut kasvihuoneita. Lisäksi asemakaavassa on osoitettu hyvien liikenneyhteyksien varrelle julkisten lähipalveluiden korttelialue (YL), jolle voi sijoittaa esim. päiväkodin. Korttelin sijainnissa on huomioitu myös sujuva yhteys lähialueen virkistysalueverkostoon korttelialueen toiminnallisen käytön monipuolistamiseksi. Korttelin rakennusoikeus on k-m 2 ja kerrosluku on kaksi. Luonto-olot, maisema ja virkistysalueet Laajempi virkistysaluekokonaisuus (VL-1) on esitetty kaavassa Lambrobäckenin varrelle olemassa olevan peltoaukean kohdalle, mikä tukee alueen nykyistä ilmettä ja maisemakuvaa. Tavoitteena on säilyttää maisema avoimena ja mahdollistaa näin alueelle tyypillisten pitkien näkymien säilyminen. Lähivirkistysalueelle voidaan sijoittaa hulevesien tulva-altaita tai kosteikkoja, joilla vähennetään rakentamisen vaikutuksia paikalliseen vesistöön ja Espoonjokeen. Läntisestä VL-1 -alueesta osa sijoittuu sellaisten kiinteistöjen alueelle, joilla sijaitsee tai on sijainnut vanhoja kasvihuoneita, mistä johtuen maaperä on tutkittava ja tarvittaessa kunnostettava. Lähivirkistysalue VL sijoittuu kaava-alueen länsireunalle. Alueella sijaitsee muinaismuisto (sm) sekä vanha täyttöalue, jonka maaperän puhtaus tulee tutkia ja tarvittaessa kunnostaa ennen rakentamistoimenpiteitä. Kaava-alueella kulkevat päävirkistysreittiyhteydet on esitetty Lambrobäckenin läheisyyteen koilliseen Keskuspuiston suuntaan, länteen vielä asemakaavoittamattomalle alueelle ja etelään rannan suuntaan siten, että kevyen liikenteen reitistöt ovat toimivia ja yhteyksien jatkuvuus muille kaava-alueille on mahdollista. Kaava-alueen virkistysalueverkostoa täydentävät vielä asuinkortteleiden keskelle jäävät puistoalueet Alkonmäenpuisto ja Grigor Auerin polku (VP), jotka ovat peruja vanhasta palstoitussuunnitelmasta. Luonteeltaan rakennetumpaan Alkonmäenpuistoon on mahdollista sijoittaa lähileikkipaikka. Kaava-alueen pinta-alasta virkistysaluetta on yhteensä noin 4,7 ha ja puistoaluetta noin 0,7 ha.

24 Espoon kaupunki Pöytäkirja 159 Valtuusto Sivu 24 / 59 Liikenne ja melusuojaus Kaava-alueen liikenneverkon perustana on ollut Espoon eteläosien yleiskaavaehdotus ja nykyinen katuverkko. Kaava-alueella syntyvä liikenne johdetaan kokoojakatujen, Kurttilantien ja Kurtinniityntien, kautta Kauklahdenväylälle, joka on Kehä III:n ja Länsiväylän yhdistävä pääväylä. Kauklahdenväylälle voi liittyä kolmen eri liittymän kautta: Kurttilantien molemmista päistä tai Lambrobäckenin eteläpuolella sijaitsevasta Maasillantien uudesta liittymästä. Kurttilantiellä on ennustettu uuden maankäytön myötä kulkevan noin ajoneuvoa arkivuorokaudessa. Liikennemäärän nousun ei ennusteta vaikuttavan Kurttilantien aiheuttaman melun leviämiseen viereisillä korttelialueilla. Kaavassa on kuitenkin määrätty, että Kurttilantien varrella kortteleissa 45126, 45129, ja leikki- ja oleskelualueet on sijoitettava melukatveeseen. Kurttilantieltä ei pääsääntöisesti sallita liittymiä yksittäisille tonteille vaan ne hoidetaan tonttikatujen kautta. Ajonopeuksien hillitsemiseen on kiinnitetty huomiota (esim. ks -merkintä). Alueen tonttikatujen verkko täydentyy uuden maankäytön myötä nykyisistä kaduista lähtevillä, lyhyillä tonttikaduilla. Täysin uusia katuja ovat Alustalaisentie, Palkollisentie ja Kallionalustantie, joka johtaa alueen länsipuolelle vielä kaavoittamattomalle alueelle. Kaavaehdotuksen myötä myös jalankulun ja pyöräilyn verkosto tulee alueella täydentymään merkittävästi. Lisäksi virkistysyhteydet palvelevat osana alueen sisäistä kevyenliikenteen verkostoa. Tavoitteena on myös parantaa joukkoliikenteen palvelutasoa. Alueen kokoojakadut, Kurttilantie ja Kurtinniityntie on mitoitettu joukkoliikenteelle. Nykyisin joukkoliikenne kulkee Kurttilantiellä, mutta Saunaniemen kaavaalueiden rakennuttua perustetaan uusi joukkoliikennelinja, jonka väliaikainen päätepysäkki tulee Mäkituvan asemaakaavan eteläpuolella olevan Kallvik I:n kaavan alueelle. Yleisiä pysäköintialueita on sijoitettu alueelle kolme, joissa on yhteensä noin 35 autopaikkaa. Alustalaisentien varren LP-alue palvelee virkistysalueiden käyttäjien lisäksi YL-tonttia. Alustalaisentien loppupäähän kadun varteen sekä Kaskimäen kääntöpaikalle on lisäksi mitoitettu muutama pysäköintipaikka. Kaavaehdotuksen rajaus Kaavaan liittyviä maankäyttösopimusneuvotteluja on käyty tonttiyksikössä maaliskuusta 2014 alkaen. Sopimusneuvottelut ovat edelleen kesken yhden maanomistajan kanssa. Tästä syystä hyväksyttävästä kaavasta on rajattu pois keskeneräisiin neuvotteluihin liittyvä Kurttilantien varrella sijaitseva kiinteistö RN:o 10:0 korttelista Kiinteistölle on esitetty erillispientalojen korttelialuetta noin m 2, ja rakennusoikeutta noin k-m % lisärakennusoikeutta. Tämä kiinteistö esitetään erikseen hyväksyttäväksi sopimusneuvottelujen valmistuttua.

25 Espoon kaupunki Pöytäkirja 159 Valtuusto Sivu 25 / 59 Rajauksen jälkeen kaava-alueen kokonaiskerrosala on noin k-m 2, mikä vastaa kaavan kokonaistehokkuutta e = 17. Rajauksen johdosta korttelialueen eteläisin osa rajautuu omaksi korttelialueekseen, jonka korttelinumero on Uudelleen rajaaminen ei haittaa maankäyttöä. Tonttijako voidaan tehdä tarkoituksen mukaisesti kaavassa mukana olevalla alueella, ja aikanaan myös myöhemmin hyväksyttävällä nyt poisrajatulla alueella. Viranomaisneuvottelut Viranomaisneuvottelulle ei ole ollut tarvetta, mutta Uudenmaan ympäristökeskukselta on pyydetty lausunto valmistelu- ja ehdotusvaiheessa. Selvitykset ja suunnitelmat Asemakaava-alueelle tai sitä laajemmalle aluekokonaisuudelle on tehty seuraavia selvityksiä ja suunnitelmia: - Kallvik I kunnallistekniikan yleissuunnitelma (Ramboll Finland Oy 2010) - Kallvikin -asemakaava-alue; valmisteluaineiston pohjalta laadittu ympäristövaikutusselvitys (2010) - Hulevesien hallintasuunnitelma, Lambrobäckenin valuma-alueella (Sito Oy 2010) - Kallvik I asemakaava-alue; Kurtinniityntien linjauksen alustava maaperän pilaantuneisuustutkimus (Ramboll Finland Oy 2009) - Luontoselvitys Espoon Kallvik- Muulon asemakaava-alueelta (Ympäristötutkimus Yrjölä 2006) Lähiympäristö- ja korttelisuunnitelma Espoon kaupungin hallinnassa oleville korttelialueille laaditaan tarvittaessa korttelisuunnitelmat ja/tai rakentamistapaohjeet hyvissä ajoin ennen tontinluovutusvaihetta. Päätöshistoria Kaupunginhallitus Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallitus 1 hyväksyy liitteenä olevat, kiinteistöjen omistajien ja Espoon kaupungin välillä allekirjoitetut maankäyttösopimukset, 2 ehdottaa, että valtuusto hyväksyy päivätyn ja muutetun Mäkitupa - Backstugan asemakaavan, piirustusnumero 6688, joka käsittää osan korttelista ja korttelit , sekä

26 Espoon kaupunki Pöytäkirja 159 Valtuusto Sivu 26 / 59 katu-, liikenne- ja virkistysalueet 45. kaupunginosassa (Kurttila), alue Päätös Tiedoksi Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY, ote ja liitteet - Uudenmaan liitto, ote päätöksestä sekä kaavakartta - Tieto hyväksymispäätöksestä niille muistuttajille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa - Tieto niille viranomaisille, jotka ovat MRA 94 :n mukaan sitä pyytäneet - Vastineet muistutuksen (MRA 32 ) jättäneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa

27 Espoon kaupunki Pöytäkirja 160 Valtuusto Sivu 27 / 59 73/ /2015 Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunginhallitus Suurpelto II, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue , 21. kaupunginosa Henttaa Valmistelijat / lisätiedot: Aila Valldén, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy päivätyn ja muutetun Suurpelto II - Storåkern II asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6845, joka käsittää korttelin kaupunginosassa Henttaa, alue Päätös Oheismateriaali Selostus Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Suurpelto II, tapahtumaluettelo - Suurpelto II, kaavamääräykset - Suurpelto II, kaavakartta - Suurpelto II, ajantasa-asemakaava - Suurpelto II, havainnekuva - Suurpelto II, perspektiivikuva Asemakaavanmuutoksen tavoitteena on muuttaa Suurpellon eteläisen sisääntuloalueen rakentumaton toimistorakennusten korttelialue asuinrakennusten korttelialueeksi. Rakennusten ilmeellä pyritään korostamaan korttelin asemaa näkymäpäätteenä Ylismäentien varressa. Kortteliin osoitetaan uutta asuinrakennusoikeutta yhteensä k-m 2, mikä merkitsee kaava-alueen kokonaisrakennusoikeuden laskua vähintään noin k-m 2.

28 Espoon kaupunki Pöytäkirja 160 Valtuusto Sivu 28 / 59 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä Suurpelto II - Storåkern II, asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6845, korttelin 21045, 21. kaupunginosassa Henttaa, alue Vireilletulo Aloite asemakaavan laatimiseksi on tullut alueen maanomistajalta. Vireilletulosta on tiedotettu Espoon kaavoituskatsauksessa Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavanmuutokseen on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty Alueen nykytila Suunnittelukohde sijaitsee Suur-Matinkylän suuralueella Ylismäentien pohjoispuolella ja Suurpellontien länsipuolella osoitteessa Ylismäentie 15. Kaavanmuutosalue käsittää nykyisen korttelin 21045, jonka pinta-ala on noin 1,1 hehtaaria. Kaava-alue on yksityisessä omistuksessa. Alue on rakentamaton. Lounaaseen viettävän rinteen pohjoisreuna on kallioista metsää ja eteläosa avointa, mutta varsinkin yläosastaan metsittyvää niittyä. Lounaiskulman laaksopainanteen pohjalla on pieni oja, jonka vedet ohjautuvat Ylismäentien ali etelään. Korttelin keskiosa on rakennettavuudeltaan normaalisti perustettavaa aluetta alarinteen ollessa vaikeammin perustettavaa. Pohjoispuoleltaan muutosalue rajautuu Klariksenkallion lähivirkistysalueeseen, joka on luonteeltaan kallioinen taajamametsä. Korttelialueen lounaispuolella on pohjois-eteläsuuntainen Kabiksenreitti,

29 Espoon kaupunki Pöytäkirja 160 Valtuusto Sivu 29 / 59 joka muodostaa alueelta ulkoilureittiyhteyden Suurpellon keskuksen suuntaan ja Keskuspuistoon. Korttelin itä- ja eteläreunaa leimaa suurimittakaavainen katumiljöö kaupunkikuvallisesti näkyvine kallioleikkauksineen. Ylismäentie on rakennettu katupuurivien rajaamaksi pääkaduksi ja alueella on myös valmis kunnallistekniikka. Ylismäentien vastapäinen puoli on pääosin avointa, mutta osittain vesakoitunutta niittyä. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Uudenmaan maakuntakaavassa (vahvistettu YM ) alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi. Alueen eteläpuolelle on merkitty viheryhteystarve. Uudenmaan 2. vaihemaankuntakaavassa (hyv. maakuntavaltuusto ) Suurpelto on osoitettu tiivistettävänä taajamatoimintojen alueena, joka tukeutuu kestävään liikennejärjestelmään. Uudenmaan 1. ja 3. vaihemaakuntakaava eivät koske Suurpeltoa. Espoon eteläosien yleiskaavassa (lainvoimainen ) alue on varattu työpaikka-alueeksi (TP, uusi alue). Länsipuoleltaan alue rajoittuu virkistysalueeseen (V). Aluetta sivuavat virkistysyhteysvaraukset sekä etelä- että pohjoispuolella. Ylismäentie on yleiskaavassa luokitukseltaan yksiajoratainen päätie, pääkatu tai alueellinen kokoojakatu. Alueen pohjoispuolella on asuinaluevarauksia (A1), itä- ja eteläpuolella puolestaan työpaikka-aluevarauksia. Alueella on voimassa Suurpelto II asemakaava ja Kilonväylä, asemakaavan muutos (hyv. valtuusto ). Kortteli on siinä osoitettu toimistorakennusten korttelialueeksi (KT), jonka rakennusoikeus on k-m 2. Suurin sallittu kerrosluku on porrastettu rakennusaloittain siten, että se on korttelin länsiosassa seitsemän ja itäosassa viisi. Autopaikkoja tulee rakentaa 1 ap / 70 m 2 toimistokerrosalaa. Autopaikat tulee sijoittaa ensisijaisesti maan alle tai pysäköintilaitoksiin. Maan päälle rakennuksiin sijoitettavina auton säilytyspaikkoina saa rakentaa korkeintaan 300 autopaikkaa. Ajoyhteys Ylismäentielle on mahdollinen vain korttelialueen eteläisimmästä päästä. Korttelialue rajautuu lännessä ja pohjoisessa Klariksenkallion lähivirkistysalueeseen (VL-2). Vastapäinen alue Ylismäentien kaakkoispuolella on myös toimistorakennusten korttelialuetta (KT). MRA 27 :n mukainen kuuleminen Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi asemakaavan muutosehdotuksen maankäyttö- ja rakennusasetuksen (MRA) 27 :n mukaisesti nähtäville. Suunnitelmat olivat nähtävillä MRA 30 mukaisesti Nähtävilläoloaikana ei jätetty muistutuksia. Lausuntoja ja kannanottoja saatiin 9 kappaletta. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus katsoi yleiskaavapoikkeaman olevan riittävästi perustellun, mutta edellytti vaiheittaisen meluntorjunnan tutkimista ja ilmanvaihtomääräyksen lisäämistä. Myös ympäristökeskus edellytti kaavamääräystä Ylismäentien varren rakennuksen ilmanvaihdon järjestämisestä. Tonttiyksikkö ilmoitti, että maankäyttösopimus tulee

30 Espoon kaupunki Pöytäkirja 160 Valtuusto Sivu 30 / 59 laadittavaksi ja että hankkeessa tulee huomioida valtion tukema vuokraasuntotuotanto. Tekninen keskus kiinnitti huomiota siihen, että pohjavedenpinta on osalla aluetta lähellä maanpintaa ja se on huomioitava rakentamisessa, erityisesti maanalaisen pysäköinnin sijoittamisessa. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos kiinnitti huomiota pelastusteiden suunnitteluun. Caruna Oy ehdotti, että asemakaava sallisi puistomuuntamon rakentamisen alueelle. Fortum Power and Heat Oy ilmoitti tarjoavansa kaukolämpöä kiinteistöjen lämmitysmuodoksi. Helsingin seudun liikenne- ja Helsingin seudun Ympäristöpalvelut -kuntayhtymillä ei ollut huomauttamista suunnitelmaan. Nähtävilläolon jälkeen on lausuntojen ja kannanottojen pohjalta täsmennetty ilmanvaihtoa, muuntamoja ja pohjavesitason huomioimista koskevia kaavamerkintöjä ja -määräyksiä. Meluntorjuntamääräykset korttelialueella on asetettu siten, että ohjearvot saavutetaan vaiheistuksesta riippumatta. Lisäksi on tehty asemakaavamääräysten yhtenäistämiseksi useita pieniä sanamuotomuutoksia ja uudelleenjäsentelyä. Ehdotus asemakaavan muutokseksi Maankäyttö Kaavanmuutoksen mukainen asuntotonttivarannon lisääminen hyvän saavutettavuuden alueella on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja MAL-toteutusohjelman mukaista. Pieneltä osaltaan se parantaa ympäröivien asuinalueiden palveluiden kehittämisedellytyksiä. Asemakaavan muutoksella rakentaminen voidaan sovittaa ympäristöönsä ajantasa-asemakaavan toimistorakennusta huolellisemmin maisematila ja Klariksenkallion kalliometsä huomioiden. Kortteli osoitetaan asuinkerrostalojen korttelialueeksi AK. Suurin sallittu kerrosten lukumäärä vaihtelee neljästä kahdeksaan. Tavoitteena on massoittelulla korostaa rinteen muotoa ja korttelin asemaa näkymäpäätteenä. Ylismäentien varteen esitetään Suurpellon eteläistä sisääntuloa korostava ja katutilaa rajaava polveileva rakennusmassa, joka suojaa korttelin piha-alueita ja Klariksenkallion lähivirkistysaluetta Ylismäentien liikenteen aiheuttamalta häiriöltä. Pitkänomainen sommitelma jäsennellään osiin kadun ja pihan yhdistävin kulkuaukoin. Vesikatto on yhtenäisen nouseva. Pihan puolella pistetalot mahdollistavat luontevan liittymisen rinteen korkeusasemiin ja pitkät näkymät virkistysalueen suuntaan niin pihalta kuin asunnoistakin. Kansipihalla on korttelin yhteisiä leikki- ja oleskelualueita sekä istutuksia. Korttelin pistetalojen puoleiseen reunaan jää myös maavaraista pihaa, joka mahdollistaa monipuoliset istutukset ja luonnonmukaisen hulevesien käsittelyn. Piha-alueen toteuttamiseen yhtenäisenä kiinnitetään erityistä huomiota. Korttelin pohjoiskulman kallioalue ja korttelin länsipuoliset ulkoilureitit säilyvät. Kortteli rajautuu Ylismäentiehen, joka on melko vilkas pääkatu. Ympäröivien katu- ja maantiealueiden ajoneuvoliikenteen aiheuttamat