YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 135/2007/4 Dnro LSY 2004 Y 403 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 135/2007/4 Dnro LSY 2004 Y 403 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA Ruissaarennevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus, Vimpeli Vapo Oy PL JYVÄSKYLÄ TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Ruissaarennevan tuotantoalue sijaitsee Vimpelin kunnassa noin 13 km kunnan keskustasta itä koilliseen Vimpeli Veteli tien itäpuolella. Tuotantoalueen pinta ala oli hakemuksen vireille tullessa 202,7 ha. HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO LUVAN HAKEMISEN PERUSTE LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Vapo Oy on ympäristölupavirastoon toimittamassaan ja täydentämässään hakemuksessa pyytänyt ympäristölupaa Ruissaarennevan turvetuotantoalueen turvetuotantoon Vimpelin kunnassa. Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7d) kohta Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 5c) kohta. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALUEEN KAAVOITUSTILAN NE Länsi Suomen ympäristölupavirasto oli katselmustoimituksen jälkeen antanut Ruissaarennevan tuotantoalueen kuivatusvesien johtamista koskevan lainvoiman saaneen päätöksen nro 56/2001/3, jonka lupamääräyksen 15) mukaan luvan saajan oli vuoden 2004 loppuun mennessä saatettava vireille ympäristölupavirastossa ym

2 TUOTANTOALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Tuotantoalueen nykytila Asutus ja maankäyttö Suojelukohteet ja pohjavesialueet Vesistö, sen tila ja käyttö 2 päristönsuojelulain mukainen ympäristölupahakemus ja liitettävä siihen ympäristönsuojeluasetuksen 9 11 :ssä tarkoitettujen selvitysten lisäksi päätöksessä edellytetyt suunnitelmat ja selvitykset. Hakija omistaa Ruissaarennevalla 45,31 ha ja on vuokrannut 279,08 ha:n suuruisen alueen. Etelä Pohjanmaan maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä Maakuntakaavan mukaan Kruunupyynjoen valuma aluetta koskee suunnittelumääräys I, jonka mukaan mahdollinen turvetuotannon kuormituksen kasvu ei vaaranna vesistöjen luontoarvoja ja turvetuotannon vesiensuojelurakenteet alueella on suunniteltava normaalitason mukaan. Ruissaarennevan tuotantoalue on toiminnassa olevaa aluetta. Tuotannossa oleva alue on ojitettu vuonna Ruissaarennevan tuotantoalueen lähiympäristö on pääasiassa metsäojitettua suota ja metsää. Noin 500 m:n etäisyydellä tuotantoalueen eteläosassa on kaksi asuinrakennusta. Hankealueen eteläpuolella sijaitsee hakijan Pälvinevan turvetuotantoalue (42 ha) ja lounaispuolella Korpisalonnevan turvetuotantoalue (861,6 ha). Ruissarennevan pohjoispuolella lähimmillään noin 750 m:n etäisyydellä sijaitsee Ruokkaannevan Natura alue (FI ). Ruokkaanneva kuuluu Etelä Pohjanmaan kermikeitaisiin. Se on konsentrinen, hyvin kehittynyt, lähes pyöreä keidassuo, jossa on myös aapamaisia piirteitä. Suon keskiosassa on paljon kirkasvetisiä sadevesiallikoita. Patanan tekojärvi ulottuu suon koillisreunaan, muttei ole vaikuttanut sen luonnontilaan. Ruissaarennevan pohjoispuolella noin m:n etäisyydellä on suojelualue (SU 1). Lähimmät luokitellut pohjavesialueet ovat Ruissaarennevan koillispuolella olevat Harju A ja Harju B nimiset vedenhankintaa varten tärkeään luokkaan I kuuluvat pohjavesialueet. Lyhin etäisyys Ruissaarennevalta Harju A:n kaukosuojavyöhykkeen reunaan on noin 2,4 km. Pohjaveden virtaussuunta muodostumassa on pohjoiseen. Hankealue sijaitsee laskuojien 1 ja 2 valuma alueiden osalta Kruunupyynjoen vesistöalueeseen (48) kuuluvalla Porasenjoen yläosan (48.006) valuma alueella ja laskuojan 3 valuma alueen osalta Per

3 3 honjoen vesistöalueeseen kuuluvalla Patananjoen yläosan (49.093) valuma alueella. Hakija on kuulutusmenettelyn jälkeen ympäristölupavirastoon toimittamassaan täydennyksessä ilmoittanut, että laskuojan 3 kuivatusvesistä 13,2 ha käännetään laskuojalle 1. Muutetun suunnitelman mukaan kuivatusvedet johdetaan laskuojan 1 kautta 96,8 ha:n ja laskuojan 2 kautta 79,2 ha:n suuruiselta alueelta Porasenjokea Sääksjärveen sekä laskuojan 3 kautta 26,7 ha:n suuruiselta alueelta Kalpekinpuroa ja edelleen Patananjokea pitkin Patanan tekojärveen. Porasenjoki Sääksjärven yläpuolella Porasenjoki saa alkunsa Porasjärvestä. Porasenjoen valuma alue on noin 110 km 2 ja Korpisalonnevan, Ruissaarennevan ja Pälvinevan tuotantoalueiden osuus siitä on noin 5,1 %. Valuma alue koostuu suurelta osin ojitetusta ja ojittamattomasta suomaasta, metsätalouskäyttöön ojitetusta metsästä ja osittain myös peltoviljelysmaasta. Joki on perattu uittoa varten vuosina Porasenjoen veden laatua on tutkittu vuosina Veden kiintoainepitoisuuksien suhteen turvetuotantoalueen ylä ja alapuolisten pisteiden välillä ei ole huomattavia eroja. Kokonaistypen sekä talvi että kesäaikaiset pitoisuudet ovat kasvaneet. Typen pitoisuudet ovat olleet luonnontilaisen suon taustapitoisuuksiin nähden noin 1,5 3 kertaisia. Tuotantoalueen yläpuoliset pitoisuudet ovat olleet pääsääntöisesti alapuolisia pitoisuuksia alhaisempia. Kokonaisfosforin kesäaikaiset pitoisuudet ovat kasvaneet selvästi ja tuotantoalueen yläpuolella pitoisuudet ovat olleet pääsääntöisesti alapuolisia pitoisuuksia alhaisempia. Talven osalta tilanne on ollut vaihtelevampi ja yläpuoliset pitoisuudet ovat olleet jakson loppupäässä jopa alapuolisia korkeampia. Pitoisuudet ovat vaihdelleet luonnon taustapitoisuuksiin verrattuna noin 2 5 kertaisesti. Joen veden laatu on tyypillinen vesistölle, jonka valuma alueella on turvetuotantoa, peltoviljelyä ja runsaasti luonnontilaisia suoalueita. Joen vesi on runsasravinteista ja rehevää. Vuosina turvetuotantoalueiden yläpuolisen Porasenjoen kevättalvi /kevätaikaisen kokonaistyppipitoisuuden keskiarvo on ollut 980 µg/l, kokonaisfosforipitoisuuden 65 µg/l, COD Mn :n 29 mgo 2 /l ja kiintoainepitoisuuden 7,9 mg/l. Vastaavina vuosina loppukesä / syysaikainen kokonaistyppipitoisuuden keskiarvo on ollut 975 µg/l, kokonaisfosforipitoisuuden 61 µg/l, COD Mn :n 37,4 mgo 2 /l ja kiintoainepitoisuuden 8,8 mg/l. Vuosina turvetuotantoalueiden alapuolisen Porasenjoen kevättalvi /kevätaikaisen kokonaistyppipitoisuuden keskiarvo on ollut 1210 µg/l, kokonaisfosforipitoisuuden 74 µg/l, COD Mn :n 33,2 mgo 2 /l ja kiintoainepitoisuuden 17,5 mg/l. Vastaavina vuosina loppukesä / syysaikainen kokonaistyppipitoisuuden keskiarvo on ollut µg/l, kokonaisfosforipitoisuuden 77 µg/l, COD Mn :n 36,9 mgo 2 /l ja kiintoainepitoisuuden 5,5 mg/l.

4 4 Sääksjärvi Sääksjärven valuma alue on noin 122 km 2 ja järvisyys 3,62 %. Keskivirtaama (MQ) järven luusuassa on 1,22 m 3 /s ja ylivirtaama (HQ 1/10 ) on 21,9 m 3 /s. Sääksjärven merkittävin tulouoma on järven itäosaan laskeva Porasenjoki ja järven luusua sijaitsee pohjoispäässä. Rantoja reunustavat lähes kauttaaltaan runsaat peltoviljelyalat. Järven pintaa on laskettu vuosina ja se on hyvin matala suurimman syvyyden ollessa noin 1,6 m. Järven pinta ala on noin 3 km 2. Lähes koko järven vesialueella esiintyy järviruoko ja järvikortekasvustoja. Sääksjärveä on kunnostettu vuosina 2002 ja 2003 ja hakija on osallistunut kunnostuskustannuksiin aiemman lupapäätöksen lupaehtojen mukaisesti. Sääksjärven veden laatua on tutkittu lähes joka vuosi vuosina kerran tai kahdesti vuodessa. Vuosien tulosten perusteella Sääksjärven kesäaikainen veden laatu on pysytellyt melko tasaisena koko tarkastelujakson ajan. Talvella COD Mn :n, kokonaistypen ja vähäisessä määrin myös kokonaisfosforin pitoisuudet ovat kasvaneet tarkastelujakson loppupäätä lähestyttäessä, mikä voi johtua leutojen talvien sulamisvesien mukana tulevien ainevirtaamien nostamista järven pitoisuuksista. Happi on jätetty tarkastelun ulkopuolelle, koska järven mataluuden vuoksi se ei ole edustava muuttuja. Järven mataluuden vuoksi veteen ei kesäaikaan muodostu pysyvää lämpötilakerrostuneisuutta, vaan koko vesimassa on jatkuvassa kiertoliikkeessä. Tällaisessa tilanteessa vesimassa hapettuu jatkuvasti ja avovesikausina happitilanne on ollut hyvä. Happipitoisuus alenee kevättä kohti. Typen pitoisuudet ovat olleet luonnon taustapitoisuuksiin nähden 1,5 3 kertaisia ja fosforipitoisuudet noin 3 6 kertaisia. Vuosina Sääksjärven kesäaikainen kokonaistyppipitoisuus on ollut 954 µg/l, kokonaisfosforipitoisuus 82 µg/l, COD Mn 31 mgo 2 /l ja kiintoainepitoisuus 9 mg/l. Vastaavina vuosina talviaikainen kokonaistyppipitoisuus on ollut µg/l, kokonaisfosforipitoisuus 74 µg/l, COD Mn 39 mgo 2 /l ja kiintoainepitoisuus 5,2 mg/l. Sääksjärven veden laatu on tyypillinen turvetuotantoalueiden ja muiden kuormittavien maa alueiden alapuolella sijaitseville vesistöille. Vesi on hyvin ravinnerikasta ja humuspitoista. Sen rehevyystaso on rehevän / erittäin rehevän välimailla. Käyttökelpoisuusluokitukseltaan järven tila on välttävä. Porasenjoki Sääksjärven alapuolella Sääksjärven itäosaan laskeva Porasenjoki jatkuu Sääksjärvestä lähtevänä jokena. Sääksjärven alapuolisessa Porasenjoessa kiintoainepitoisuudet ovat vaihdelleet virtaavalle vedelle tyypillisen voimakkaasti. Pitoisuudet ovat olleet luonnon taustapitoisuuksiin verrat

5 5 tuna noin 1,5 4 kertaisia. Veden kokonaistyppipitoisuudet ovat olleet noin 1,5 4 kertaisia luonnon taustapitoisuuksiin verrattuna. Talvisin esiintyvät korkeat kokonaisfosforipitoisuudet saattavat johtua leudoista talvista, jolloin valumavedet nostavat vesistöjen ainepitoisuuksia. Kokonaisfosforipitoisuudet ovat olleet noin 2 7 kertaisia luonnon taustapitoisuuksiin verrattuna. Sääksjärven alapuolisen Porasenjoen vesi on hyvin ravinnerikasta ja humuspitoisuudeltaan korkea. Joen vesi on rehevää tai erittäin rehevää ja sen käyttökelpoisuusluokka on välttävä. Vuosina Sääksjärven alapuolisen Porasenjoen kevättalvi / kevätaikaisen kokonaistyppipitoisuuden keskiarvo on ollut µg/l, kokonaisfosforipitoisuuden 105 µg/l, COD Mn :n 32,0 mgo 2 /l ja kiintoainepitoisuuden 11 mg/l. Vastaavina vuosina loppukesä / syysaikainen kokonaistyppipitoisuuden keskiarvo on ollut 994 µg/l, kokonaisfosforipitoisuuden 92 µg/l, COD Mn :n 34,8 mgo 2 /l ja kiintoainepitoisuuden 8,0 mg/l. Porasenjoessa ja Sääksjärvessä kalaston valtalajeina esiintyvät särki, ahven ja lahna. Vuonna 2004 Sääksjärvellä tehdyissä koeverkkokalastuksissa kokonaissaalis oli 679 kpl ja niiden biomassa oli 17,8 kg. Sähkökalastuksissa ei havaittu arvokaloja kuten purotaimenta. Vuoden 2003 aikana Porasenjoella kalasti tiedustelun mukaan 9 ja Sääksjärvellä 23 ruokakuntaa. Alueella harjoitetaan pääsääntöisesti virkistyskalastusta ja kalastusmuotoina on lähinnä vapa, katiska ja koukkukalastus. Ainoastaan Sääksjärvellä kalastetaan myös verkoilla. Rapuja ei koeravustuksissa saatu lainkaan saaliiksi. Kalpekinpuro Kalpekinpuro on noin 2,2 km pitkä ja se virtaa pohjois etelä suunnassa ja laskee pohjoisessa Patananjokeen. Kalpekinpuron vedenlaatutietoja on vain vuosilta 1996 ja Vuonna 1996 Kalpekinpuron kevättalvi / kevätaikainen kokonaistyppipitoisuus on ollut µg/l, kokonaisfosforipitoisuus 77 µg/l, COD Mn 18 mgo 2 /l ja kiintoainepitoisuus 12 mg/l. Vuonna 1998 vastaavat vedenlaatutiedot ovat olleet µg/l, 100 µg/l, 36 mgo 2 /l ja 10 mg/l. Vuoden 1998 loppukesän/syksyn vastaavat vedenlaatutiedot ovat olleet µg/l, 85 µg/l, COD Mn 37 mgo 2 /l ja 14 mg/l. Kalpekinpurolla ei puron koon ja vähäisten virtaamien vuoksi ole oleellista kalataloudellista merkitystä. Patananjoki Patananjoki virtaa Ruissaarennevan tuotantoalueen koillispuolella. Se saa alkunsa Patana järvestä ja laskee Patanan tekojärveen. Joen valuma alue on noin 66,1 km² ja tuotantoalueen osuus siitä on noin 0,6 %. Valuma alue koostuu pääasiassa ojitetusta suo ja met

6 6 sämaasta sekä peltoalueista. Jokeen laskee Kalpekinpuro noin 3,3 km ennen sen laskua Patanan tekojärveen. Patananjoen kiintoainepitoisuuksissa ja typpipitoisuuksissa on vaihtelua, mutta mitään suuntausta pitoisuuksien muutoksissa ei kuitenkaan ole nähtävissä. Typpipitoisuudet ovat talvisin kohollaan ja kokonaisuutena ne vaihtelevat noin 1 4 kertaisesti luonnon taustapitoisuuksiin nähden. Fosforipitoisuuksissa esiintyy niin ikään vaihtelua vuodenaikojen ja vuosien välillä, mitään selkeää suuntaa ei kuitenkaan voida havaita. Luonnon taustapitoisuuksiin nähden pitoisuudet vaihtelevat noin 2 7 kertaisesti. Patananjoki kuvastaa vesistöä, jonka valuma alue koostuu runsaasti kuormittavista maa alueista, turvetuotantoalueen ollessa vain pieni osa koko ojan valuma aluetta. Humus ja ravinnepitoisuudet ovat korkeat. Veden rehevyysaste on rehevän/erittäin rehevän vesistön tasolla. Käyttökelpoisuusluokaltaan joki kuuluu luokkaan välttävä. Vuoden 2004 tarkkailuraportin mukaan Patananojan merkittävimmät saalislajit olivat hauki, ahven ja made. Kalastavia ruokakuntia oli kyselyyn vastanneiden perusteella viisi ja näiden ruokakuntakohtainen keskisaalis oli 14,0 kg/vuosi. Kalastus Patananjoessa on pääasiassa vapaa ajankalastusta ja pyynti lähinnä vapakalastusta. Rapua Patananjoessa ei esiinny. TURVETUOTANTO Turvetuotanto Ruissaarennevalla on aloitettu vuonna Tuotantoalueen pinta ala on 202,7 ha. Hankealueella tuotetaan jyrsinpolttoturvetta ja osalla aluetta palaturvetta. Jyrsinpolttoturpeen tuotantomenetelmänä käytetään mekaanista kokoojavaunumenetelmää. Ruissaarennevalla oli hakemuksen vireille tullessa tuotettu m 3 turvetta. Vuoteen 2014 mennessä tuotannosta arvioidaan poistuvan 20 ha. Tuotannon arvioidaan päättyvän vuonna Tuotettavan jyrsinpolttoturpeen tärkein käyttökohde on Alholmens Kraft Oy:n voimalaitos Pietarsaaressa. Palaturve toimitetaan mm. Vimpelin ja Kortesjärven kaukolämpölaitoksille sekä vähittäismyyntinä seudun pienasiakkaille. Tuotantoalueen poistuessa tuotannosta hakija purkaa tarpeettomat rakennukset ja rakennelmat, vie pois turveaumat, koneet sekä kanto ja muovikasat ja parantaa mahdollisesti kuivatustilaa. Hakijan omistamia tuotannosta poistuneita alueita pyritään ensisijaisesti ottamaan ruokohelven viljelyyn tai luovuttamaan perinteiseen maatalouskäyttöön. Kivisillä suopohjilla tärkein jälkikäyttömuoto on metsitys. Vapo Oy Energialla on sertifioitu (Det Norske Veritas) ISO standardin mukainen ympäristöasioiden hallintajärjestelmä (sertifi

7 7 kaatti nro 98 HEL AE 057) sekä ISO 9002 standardin mukainen laatujärjestelmä (sertifikaatti nro 97 HEL AQ 484). YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Kuivatusvesien käsittely Kuivatusvedet käsitellään 6 laskeutusaltaalla. Sarkaojissa on sarkaoja altaat ja päisteputkipidättimet. Kuivatusvedet käsitellään lisäksi virtaamansäädöllä. Laskuojan 1 kuivatusvesien käsittelyä on mahdollista tehostaa 3,2 ha:n suuruisella pintavalutuskentällä, jonka alue on metsäojitettua, mutta muutoin luonnontilaista. Kuivatusvedet pumpataan laskeutusaltaista 1 ja 2 sulan maan ajan ja johdetaan kentälle putkella. Mikäli pintavalutuskenttä vaaditaan ympärivuotisena, lähelle pintavalutuskentän yläpäätä olisi rakennettava erillinen pumppausallas läjitysalueineen, jotta pumppaamo saadaan lähemmäksi kenttää. Laskuojan 2 kuivatusvesien käsittelyä on mahdollista tehostaa 3,0 ha:n suuruisella pintavalutuskentällä, joka sijaitsee ojittamattomalla luonnontilaisella suoalueella. Kuivatusvedet pumpataan laskeutusaltaista 3 ja 4 sulan maan ajan ja johdetaan kentälle putkella. Vesien pumppaaminen ja ohjaaminen jakoputkella on talviaikaan hankalaa oletettavissa olevien jäätymisongelmien vuoksi. Menetelmä on mahdollista toteuttaa ympärivuotisena, koska suunniteltu pumppaamo sijaitsee lähellä pintavalutuskenttää. Laskuojan 3 kuivatusvesien käsittelyä tehostetaan virtaamansäädöllä. Laskuojalla on kaksi purkupistettä, mikä tekee keskitetyn vesiensuojeluratkaisun toteuttamisen laskuojalle lähes mahdottomaksi ilman että jouduttaisiin käsittelemään huomattavassa määrin myös tuotantoalueen ulkopuolisia vesiä. Tuotannosta ei myöskään ole vielä poistumassa aluetta, jota voisi käyttää vesienkäsittelyn tehostamisessa. Kuivatusvedet kulkeutuvat varsin pitkän matkan suhteellisen luonnontilaisessa uomassa ennen purkautumista Patananjokeen, jonne on matkaa laskeutusaltaalta 5 noin 2,2 km ja laskeutusaltaalta 6 noin 3,0 km. Hakijan mukaan virtaamansäätö vastaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Hakija on kuulutusmenettelyn jälkeen muuttanut vesienjohtamissuunnitelmaa siten, että laskuojaan 3 johdetaan vedet ainoastaan laskeutusaltaan 5 valuma alueelta eli 26,7 ha:n alueelta. Hakija on toimittamassaan täydennyksessä todennut, että pintavalutus laskuojan 3 kuivatusvesille tulisi kohtuuttoman kalliiksi, sillä ainoastaan pumppaamoa varten tarvitsisi rakentaa vähintään 2,5 km sähkölinjaa ja 1,7 km huoltotietä. Hakija on esittänyt mataloituvien kenttien tuotantovaiheen vesistökuormitusta vähentäviksi seuraavia rakenteita: Sarkaojat kaivetaan kivennäismaahan saakka tarpeellisen kuivatuksen edellyttämään syvyyteen. Sarkaoja altaita ei kaiveta kivennäismaahan.

8 8 Vesienkäsittelymenetelminä käytetään sarkaojapidättimiä, päisteputkipidättimiä, laskeutusaltaita, virtaamansäätöpatoja ja pintavalutuskenttiä. Tuotannosta poistuneiden alueiden käyttömahdollisuus vesiensuojelun tehostamisessa selvitetään ja mahdollisuuksien mukaan toteutetaan lupakauden aikana valvontaviranomaisen hyväksymällä tavalla. Mataloituvien kenttien kunnossapidosta hakija on esittänyt, ettei sarkaojia puhdisteta säännönmukaisesti joka vuosi. Tuotannosta poistuvien alueiden vesienkäsittelystä hakija on esittänyt, että vedet voidaan ohjata niin kauan tuotantoalueen vesienkäsittelyrakenteiden kautta, kunnes maanomistaja esim. luovutuskatselmuksessa vaatii rajaojan kaivamisen alueensa kiinteistörajalle. Rajaojien kaivulla tuotannosta poistettu alue saadaan selkeästi erotettua muusta alueesta ja niillä on yleensä mahdollisuus ohjata luovutettavan alueen vedet lähimpään reunaojaan ja edelleen hakijan vesiensuojelurakenteiden ohi. Mikäli hankealueen jollain lohkolla tuotannon päättymisen jälkeen vuokra alueen luovutuskatselmuksen yhteydessä todetaan merkittävä peruskuivatuksen parantamistarve, hakija laatii toimenpiteestä tarkkailuohjelmaesityksen ja esittää sen alueellisen ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi hyvissä ajoin ennen kaivutöiden aloittamista. Päästöt vesistöön Ruissaarennevan tuotantoalueen laskennallinen ainekuormitus laskuojittain nykytilanteessa on seuraava: Kiintoaine (kg/v) Typpi (kg/v) Fosfori (kg/v) brutto netto brutto netto brutto netto laskuoja ,5 27,8 laskuoja ,1 15,8 laskuoja ,7 12,2 yhteensä ,3 55,8 Ruissaarennevan tuotantoalueen laskennallinen ainekuormitus laskuojittain vesienkäsittelyn tehostamisen jälkeen on seuraava: Kiintoaine (kg/v) Typpi (kg/v) Fosfori (kg/v) brutto netto brutto netto brutto netto laskuoja ,3 12,5 laskuoja ,2 11,9 laskuoja ,2 7,98 yhteensä 6831, ,6 32,4

9 9 Pöly, melu ja liikenne Turvetuotannon mahdolliset pölyhaitat keskittyvät pääasiassa jyrsinturpeen tuotantoon ja ajoittuvat tuotantokaudelle. Pölyävyys vaihtelee eri tuotantovaiheissa. Aumaus ja lastaus ovat pölyäviä työvaiheita. Aumauksesta ja lastauksesta aiheutuvia pölypäästöjä voidaan vähentää sijoittamalla aumat suojaisiin paikkoihin ja mahdollisimman kauas asutuksesta. Myös turpeen laatu ja sääolot vaikuttavat pölyävyyteen. Mitä maatuneempaa turve on, sitä enemmän se pölyää. Tuuli lisää pölyn kulkeutumista ja vaikuttaa sen leviämissuuntaan. Tuulen nopeuden ylittäessä 10 m/s tuotanto keskeytetään lisääntyneen tulipaloriskin vuoksi. Muualla tehtyihin tutkimuksiin perustuen voidaan todeta, että näkyvää turvepölyä saattaa ajoittain esiintyä vyöhykkeellä, joka ulottuu noin 500 m:n päähän tuotantoalueen reunasta. Näkyvä pöly voi aiheuttaa viihtyvyyshaittaa ja esteettistä haittaa esimerkiksi laskeutuessaan veteen. Silmälle näkymättömiä pienhiukkasia voi esiintyä ohjearvoa vastaavina pitoisuuksina noin m:n vyöhykkeellä tuotantoalueen reunasta. Pölyäminen ei ole jatkuvaa eikä haittaa esiinny samanaikaisesti suon eri puolilla. Pölystä voi olla haittaa vain tuulen alapuolella tuotannon ollessa käynnissä. Kesässä on keskimäärin noin tuotantopäivää. Turvetuotannon aiheuttama melu on peräisin työkoneista ja raskaiden kuljetusajoneuvojen liikkumisesta. Tuotannosta aiheutuva melu ei ole jatkuvaa, sillä vuodessa on noin tuotantopäivää. Tuotantopäivinä turvekoneiden aiheuttamaa melua voi syntyä ympäri vuorokauden työvaiheista, tuotantotilanteesta ja säästä riippuen. Melun voimakkuuteen tai haittaan voidaan vaikuttaa mm. menetelmien valinnalla. Turvetuotannon aiheuttama meluhaitta on yleensä paikallinen ja sen esiintymiseen kiinnitetään erityistä huomiota asutuksen läheisyydessä. Tuotantoalueiden ympärille pyritään mahdollisuuksien mukaan jättämään esim. kasvillisuuden muodostamia suojavyöhykkeitä vaimentamaan melua. Myös turvekuljetuksista voi ajoittain aiheutua lisääntynyttä liikennemelua. Ruissaarennevan tuotantoalueen eteläpuolella on kaksi asuinrakennusta lähimmillään noin 450 m:n etäisyydellä tuotantoalueesta. Asutuksen ja tuotantoalueen välinen maasto on metsävaltaista. Ruissaarennevan turvetuotantoalueen turvekuljetuksia on yhdessä Kruunupyynjoen valuma alueen Korpisalonnevan tuotantoalueen ja Pälvinevan turvetoimitusten kanssa noin rekan ajosuoritetta tuotantoalueilta käyttökohteisiin. Ruissaarennevan turpeet toimitetaan joko Sääksjärven kautta tielle 750 ja edelleen Vimpelintielle, tai vaihtoehtoisesti Kalkkitehtaantietä Vimpelintielle ja edelleen Pietarsaareen tai Kortesjärvelle. Työmaatien läheisyydessä ei ole asuintaloja.

10 10 Varastointi ja jätteet Ruissaarennevan sekä Kruunupyynjoen valuma alueen Korpisalonnevan ja Pälvinevan tuotantoalueiden tuotanto ja kuntoonpanokoneiden vetokoneissa käytetään polttoaineena diesel ja polttoöljyä. Lisäksi koneissa tarvitaan erilaisia voitelu ja hydrauliikkaöljyjä. Varsinaisissa tuotantokoneissa (ei vetokoneet) käytetään voitelu ja hydrauliikkaöljyinä biohajoavia öljyjä. Vuodessa m 3 :n tuottamiseen ja toimittamiseen kuluu polttoainetta noin l, voiteluöljyjä noin l ja muita voiteluaineita noin 481 kg. Kukin urakoitsija säilyttää polttoaineitaan irrallisissa ja siirrettävissä farmarisäiliöissä niille työmaiden varikkoalueilla osoitetussa paikassa, josta aineet eivät pääse leviämään vesistöön tai pohjaveteen vahinkotapauksissa. Tuotantoalueella varastoissa säilytettävän polttoaineen määrä on enintään l. Kauppa ja teollisuusministeriön määräykset eivät edellytä öljysäiliöiden säilyttämistä suojavallitilassa. Varastoaumat suojataan tuotantokauden päättyessä muovilla. Suojamuovin vuotuinen tarve on noin 18 tonnia. Tuotantotoiminnassa syntyy muita moottori, vaihteisto ja voiteluöljyjä l, kiinteää öljyjätettä 375 kg, loisteputkia ja muita elohopeaa sisältäviä jätteitä 3 kg, paristoja ja akkuja 105 kg, metalleja kg, sekajätettä 10 m 3 ja muovia kg. Urakoitsijat toimittavat jäteöljyn, muut ongelmajätteet ja sekajätteen tukikohdan jätekatokseen, jonne on järjestetty asianmukaiset säiliöt kaikille jätteille. Paikallinen jäteyrittäjä toimittaa sekajätteet kaatopaikalle. Jäteöljyn ja ongelmajätteiden keruun hoitaa Säiliö Cistern Puts Oy, joka toimittaa jätteet edelleen Ekokemille. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN JA YMPÄRISTÖRISKIT Vaikutus luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin Vaikutus maankäyttöön ja elinkeinoihin Hakijan arvion mukaan Ruissaarennevan turvetuotantoalueen toiminnalla ei ole vaikutusta Ruokkaannevan Natura alueeseen (FI ). Hankealueen turvetuotannolla on positiivisia vaikutuksia lähialueen elinkeinotoimintaan. Turvetuotanto on luonut hankealueille runsaasti työpaikkoja, vaikka markkinatilanteista johtuen tuotantokentät ovatkin olleet ajoittain vajaatuotannossa. Korpisalonnevan Kruunupyynjoen valuma alueen tuotantoalueen sekä Ruissaarennevan ja Pälvinevan tuotantoalueiden yhteenlaskettu suora ja välillinen työllisyysvaikutus olisi yhteensä noin 105 henkilötyövuotta koko tuotantokelpoisen pinta alan ollessa tuotannossa.

11 11 Vaikutus pintavesiin ja niiden käyttöön Vaikutus kalatalouteen Vesistökuormitus kohdistuu Porasenjokeen ja Sääksjärveen sekä vähäisessä määrin Patananjokeen ja Patanan tekojärveen. Kruunupyynjoen Korpisalonnevan sekä Ruissaarennevan ja Pälvinevan turvetuotantoalueiden yhteisen ainekuormituksen aiheuttama laskennallinen pitoisuuslisä keskivirtaamatilanteessa Porasenjoen yläosan valuma alueella Sääksjärven luusuassa vesienkäsittelyn tehostamistoimenpiteiden jälkeen sekä nykytilassa (suluissa) arvioidaan seuraavaksi: kiintoaine 0,4 (0,7) mg/l, typpi 98 (139) µg/l ja fosfori 2,8 (4,5) µg/l. Patananjoessa laskussa Patanan tekoaltaaseen vastaavasti laskennallinen pitoisuuslisä arvioidaan seuraavaksi: kiintoaine 0,06 (0,09) mg/l, typpi 12 (18) µg/l ja fosfori 0,4 (0,6) µg/l. Kuivatusvesien vaikutus alapuolisiin Sääksjärveen, Porasenjokeen ja Patanan tekojärveen on nykyisin vähäinen ja vähenee edelleen vesienkäsittelyn tehostamistoimenpiteiden myötä. Eniten vähenee kiintoainekuormitus. Hankealueen alapuolisista vesistöistä eniten rantakiinteistöjä on Sääksjärven rannoilla. Järven virkistyskäyttömahdollisuuksia on viime vuosina kohennettu kunnostushankkeella, johon myös Vapo Oy on osallistunut. Hakijan mukaan Ruissaarennevan turvetuotantoalueen kuivatusvesien johtamisesta ei aiheudu korvattavaa haittaa rantakiinteistöjen vesistösidonnaiselle käytölle. Vesistötarkkailutulosten mukaan Porasenjoen laatu vastaa Etelä Pohjanmaan jokivesistöjen laatua. Kruunupyynjoen valuma alueen Korpisalonnevan tuotantoalueen alapuolisissa vesistöissä saattaa ajoittain ilmetä paikallisia ravinne ja kiintoainepitoisuuksien kohoamisia kuten Sääksjärvessä, jonka vedenlaatu ei merkittävästi poikkea siihen laskevan Porasenjoen vedenlaadusta. Kalaston kannalta haitallisen suuria veden laadun muutoksia ei tarkkailutulosten mukaan esiinny millään vesialueella. Merkittävin alueen kalastomuutoksista on made ja haukikantojen vähentyminen Sääksjärvestä. Vähentyminen on tapahtunut viimeisen 10 vuoden aikana ja vastaavasti särkikalojen kannat ovat lisääntyneet. Mateen on havaittu häviävän myös muista eteläpohjalaisista vesistöistä. Sääksjärvessä kalastusta todennäköisesti haittaa tuotantoalueilta tuleva kiintoainekuormitus, joka lisää pyydysten limoittumisriskiä. Sääksjärven hauista mitatut elohopeapitoisuudet eivät estä kalojen käyttämistä ravinnoksi. Turvetuotannon vaikutuksia rapujen esiintymiseen ei voida tarkastella velvoitetarkkailutulosten perusteella, sillä koeravustuksissa vuosina 2002 ja 2004 Porasenjoesta ei saatu yhtään rapua. Hakijan mukaan alapuolisiin vesistöihin valtaosa kuormituksesta tulee muista lähteistä kuin turvetuotannosta. Suunnitelman mukaisten vesiensuojelun tehostamistoimenpiteiden jälkeen turvetuotantoalueiden kuormitus vähenee entisestään. Vastaavasti myös kalataloudelle aiheutuvat haitat pienentyvät. Vesiensuojelun tehostamisesta huolimatta kuivatusvesien kiintoaine saattaa edelleen ajoittain lisätä

12 Vaikutus pohjaveteen ja sen käyttöön Pölyn, melun ja liikenteen vaikutukset 12 verkkojen likaantumista Sääksjärvessä sekä vaikuttaa epäedullisesti rapujen elinmahdollisuuksiin Porasenjoessa. Ravinteet osaltaan ylläpitävät vesistöjen rehevää tilaa aiheuttaen mm. kalaston rakenteen painottumista särkikalavaltaiseen suuntaan. Ruissaarennevan turvetuotannolla ei hakijan arvion mukaan ole vaikutusta pohjavesialueiden veden laatuun tai antoisuuteen. Ruissaarennevan tuotantoalueen eteläpuolella on kaksi asuinrakennusta lähimmillään noin 450 m:n etäisyydellä tuotantoalueesta. Asutuksen ja tuotantoalueen välinen maasto on metsävaltaista aluetta. Turvepöly leviää vain tuulen alapuolelle. Pölyäminen ja siitä mahdollisesti aiheutuva ympäristöhaitta on hankealueella tiedostettu. Tuotantourakoitsijoille tarkoitetussa ympäristöohjeessa toiminnan pöly ja meluvaikutuksia pyritään ehkäisemään ohjeistuksella. Tuulen nopeuden ylittäessä 10 m/s tuotanto keskeytetään lisääntyneen tulipaloriskin takia, mikä samalla vähentää maksimaalisten pölyhaittojen leviämistä. Veteen laskeutunut kuiva turvepöly kelluu jonkin aikaa veden kalvolla, kunnes vähitellen vettyy ja painuu pohjaan. Tuuli saattaa tällöin kasata kelluvaa pölyä rantaan niin, että vähäinenkin pölymäärä yhdessä vedessä olevan muun kasvi ja eläinperäisen aineksen kanssa voi tällöin aiheuttaa rantaviivaan näkyvän mutta tavallisesti nopeasti ohimenevän kertymän. Vettynyt ja pohjaan painunut vähäinen pöly ei enää erotu pohjasedimentistä. Turvepölyä saattaa ajoittain esiintyä pieniä määriä Sääksjärven sekä Porasenjoen pinnalla. Veden laatuun pienillä pölymäärillä ei ole vaikutusta. Ympäristöön leviävän pölyn määrää pyritään minimoimaan huomioimalla tuulen voimakkuus ja suunta tuotannon, aumauksen ja lastauksen aikana. Hakijan mukaan hankealueelta ei aiheudu pölyn vuoksi naapuruussuhdelain 17 :ssä tarkoitettua kohtuutonta rasitusta eikä pölyä aiheuttavalle toiminnalle ole tarpeen asettaa rajoitteita tai tarkkailuvelvoitetta. Väärälammensuon turvetuotantoalueen melumittausten mukaan jyrsin tai palaturvetuotannon eri tuotantovaiheissa 40 db(a) meluvaikutus jää noin m etäisyydelle tuotantoalueen reunasta silloin, kun tuotantoalueen reunasta alkaa metsävaltainen alue. Mittausten perusteella 40 db(a) vyöhyke ulottuu vain poikkeuksellisesti 300 m tai sitä etäämmälle tuotantoalueen reunasta ympäristön ollessa avointa aluetta. Käytettävissä olevien tietojen sekä hankealueen ja asutuksen keskinäisen etäisyyden huomioon ottaen, voidaan arvioida, että Ruissaarennevan tuotantoalueen toiminnasta ei aiheudu ohjearvot ylittäviä melutasoja lähiasutusten alueella. Tuotantokauden ulkopuolella toiminnasta aiheutuva työkoneiden melu on satunnaisempaa. Melutaso vaihtelee koneyhdistelmien sekä sää ja tuuliolosuhteiden mukaan. Hakijalle ei ole esitetty valituksia hankealueen tuotantotoiminnan ai

13 13 heuttamasta melusta. Hakijan mukaan toiminnasta ei aiheudu melun vuoksi naapuruussuhdelain 17 :ssä tarkoitettua kohtuutonta rasitusta eikä melua aiheuttavalle toiminnalle ole tarpeen asettaa rajoitteita. Ruissaarennevan tuotantoalueen työmaatien läheisyydessä ei ole asuintaloja. Ympäristöriskit Turvetuotanto aiheuttaa ympäristölle paloturvallisuusriskin, minkä vuoksi työmaille laaditaan vuosittain palosuojelusuunnitelma (ISO 9002). Suunnitelmista ja ohjeista on annettu koulutusta ja ne on jaettu työmailla toimivalle henkilöstölle ja yrittäjille. Muita hätätilanteita voi syntyä merkittävien patojen murtumisten, poikkeuksellisten rankkasateiden tai tulvien, kemikaalien sekä polttoaineen toimitusten tai varastoinnin yms. yhteydessä. Työmaille on nimetty palo ja pelastusorganisaatio, joka vastaa mahdollisen tulipalon alkusammutuksesta ja muiden hätätilanteiden hoitamisesta. Työmaiden henkilöstön valmiuksia toimia hätätilanteissa ylläpidetään jatkuvasti paloturvallisuus ja ensiapukoulutusten sekä toimintaharjoitusten avulla. Työmailla on tarvittava alkusammutuskalusto ja ensiapuvälineistö sekä toiminta ja ensiapuohjeet onnettomuustilanteiden varalle. Hätätilanteissa noudatetaan laatujärjestelmän työohjeita ja ympäristöohjeita. Paloviranomaisille toimitetaan vuosittain päivitetyt palosuojelusuunnitelmat. He tekevät ennen tuotantokauden alkua arviointi ja tutustumiskäyntejä työmailla ja hyväksyvät työmaan palosuojeluvalmiuden. Viranomaiset osallistuvat tuotantoyksiköiden palosuojelukoulutukseen ja harjoitusten pitämiseen. Ympäristöviranomaiset tarkastavat oman harkintansa mukaan työmaan ympäristönhoidon tasoa sekä vesiensuojelurakenteita ja antavat tarkastuksiin liittyen ohjeita ja velvoitteita. Tuotantoalueen toiminta vakuutetaan ympäristövahinkovakuutuslain mukaisesti. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Ruissaarennevalla on vuodesta 2002 lähtien toteutettu Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymää käyttö, kuormitus ja vesistötarkkailuohjelmaa sekä Pohjanmaan TE keskuksen hyväksymää kalataloustarkkailuohjelmaa. Päästötarkkailua on tehty laskuojaan 1 menevistä vesistä. Kalataloustarkkailuohjelman mukaisesti hankealueen alapuolisissa vesistöissä on suoritettu koekalastuksia, sähkökalastuksia ja koeravustuksia. Lisäksi alueen kalastusta on selvitetty kiinteistökohtaisilla kalastustiedusteluilla, jotka suoritettiin viimeiseksi julkaistun (2004) raportin yhteydessä. Kalojen käyttökelpoisuutta on arvioitu mittaamalla kalojen elohopeapitoisuutta. Tarkkailuraportti sisältää myös Pohjanmaan TE keskuksen vuonna 2002 vaatiman tarkennusosion turvetuotannon vaikutuksien arvioinnista kalastoon.

14 14 Hakija on esittänyt, että hankealueen käyttö, päästö ja vaikutustarkkailua sekä kalataloustarkkailua jatketaan tulevalla lupakaudella voimassa olevien tarkkailuohjelmien periaatteiden mukaisesti. Suon sijainti huomioonottaen hakija on katsonut, että muuta velvoitetarkkailua ei ole tarpeen järjestää alkavalla lupakaudella. HAITTOJEN VÄHENTÄMINEN JA EHKÄISEMINEN Kalatalousmaksu/ velvoitteet KORVAUKSET LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Ruissaarennevan, Kruunupyynjoen Korpisalonnevan ja Pälvinevan aiheuttamaa kalataloushaittaa voidaan hakijan mukaan kompensoida vuosittaisella 850 euron suuruisella kalatalousmaksulla, joka käytetään Pohjanmaan TE keskuksen määräämällä tavalla alueen kalaja raputaloudelle aiheutuvien vahinkojen ehkäisemiseen. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu korvattavaa vahinkoa. Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojelulain 38 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa ja Vimpelin kunnassa varannut asianosaisille tilaisuuden muistutusten ja muille kuin asianosaisille mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta välisenä aikana. Ympäristölupavirasto on pyytänyt ympäristönsuojelulain 36 :ssä säädetyllä tavalla lausunnot Länsi Suomen ympäristökeskukselta, Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskukselta, Vimpelin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta ja Vimpelin kunnalta. Asian kuuluttamisesta on julkaistu ilmoitus Järviseutu lehdessä ) Länsi Suomen ympäristökeskus on katsonut, että ympäristöluvan edellytysten täyttymiseksi turvetuotantoalueiden vesiensuojelumenetelmien on edustettava parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Hakija on esittänyt Ruissaarennevan tuotantoalueelle pintavalutuskenttiä (laskuojat 1 ja 2) sekä virtaaman säätöä (laskuoja 3) Ympäristökeskus on pitänyt pintavalutuskenttää riittävänä puhdistusmenetelmänä. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava vesiensuojelurakenteiden valmistumisesta ja käyttöönotosta ympäristökeskukselle käyttöönottotarkastusta varten. 2) Vimpelin kunnan ympäristölautakunta on todennut, että turvetuotannon melu ja pölyhaitat asutuksen lähellä on minimoitava ja

15 Muistutukset ja mielipiteet Hakijan vastine 15 tuulen suuntaa on tarkkailtava niin, että toiminta voidaan keskeyttää heti tuulen osuessa voimakkaana asutukseen päin. Turveaumat on sijoitettava mahdollisimman kauas asutuksesta pölyhaittojen ehkäisemiseksi ja paloturvallisuuden parantamiseksi. Toiminnassa on käytettävä parasta mahdollista vesiensuojelutekniikkaa ja huolehdittava siitä, että vesienkäsittelyrakenteet ovat kunnossa ja toimivat asianmukaisesti. Laskeutusaltaat ja ojat lietesyvennyksineen on tyhjennettävä riittävän usein, jotta kiintoainetta ei pääse karkaamaan vesistöön. 3) Vimpelin kunnanhallitus on ilmoittanut yhtyvänsä Vimpelin kunnan ympäristölautakunnan antamaan lausuntoon. 4) Järviseudun kalastusalue, Vimpelin osakaskunta ja Sääksjärven osakaskunta ovat vastustaneet ympäristöluvan myöntämistä. Toissijaisesti, mikäli lupa myönnetään, muistuttajat ovat edellyttäneet luvan myöntämistä määräaikaisena enintään viideksi vuodeksi. Sääksjärven osakaskunnan vesiin on Ruissaarennevan ja Pälvinevan tuotantoalueiden osalle määrättävä euron suuruinen vuosittainen kalatalousmaksu. Hakija on velvoitettava lisäksi käyttämään parasta mahdollista vesienpuhdistustekniikkaa ja suorittamaan kalataloustarkkailua. Lisäksi käytöstä poistuneiden turvetuotantoalueiden entistämiselle on asetettava yhden vuoden takaraja. Muistuttajat ovat kertoneet Sääksjärven osakaskunnan vesialueilla olevan tärkeä merkitys alueen väestölle kalastus ja virkistyskäytön kautta. Turvetuotantoalueen kuivatusvedet aiheuttavat vesistölle ja kalastolle suurta vahinkoa. Järvessä on viime vuosina julkisin varoin toteutettu merkittävä kunnostushanke, joka jatkuu edelleen mm. ruohikoiden niitolla. 5) Sääksjärven jakokunta on edellyttänyt, että mahdollisesti myönnettävän luvan on oltava määräaikainen. Hakijan on käytettävä parasta käytettävissä olevaa lupaviranomaisen hyväksymää vesienkäsittelytekniikkaa. Lupaan on laadittava vesienkäsittelyn toimivuuden varmistava tarkkailuohjelma. Muistuttajan mukaan kokonaiskuormituksen tulisi laskea, jotta se tukisi jo tehtyjä järven kunnostustoimenpiteitä. Päästöt eivät saa heikentää Sääksjärven virkistyskäyttömahdollisuuksia. Hakija on Länsi Suomen ympäristökeskuksen 1) lausunnon johdosta selostanut mahdollisuuksiaan tehostaa vesienkäsittelyä. Hakijan mukaan alueelle suunnitellut vesienkäsittelymenetelmät vastaavat parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja täyttävät ympäristönsuojelulaissa puhdistukselle asetetut vaatimukset. Käyttöönottotarkastuksen osalta hakijalla ei ole ollut huomautettavaa.

16 16 Hakija on todennut Vimpelin kunnan ympäristölautakunnan 2) ja Vimpelin kunnanhallituksen 3) lausunnoista, että hakijan ja urakoitsijoiden välisissä sopimuksissa sekä laatu ja ympäristöjärjestelmän ohjeissa on pöly ja meluvaikutusten ehkäisyyn on kiinnitetty huomiota lausunnoissa mainitulla tavalla. Tuotantoalueen suunnittelulla, olosuhteisiin sopivilla tuotantokoneilla ja ympäristönäkökohdat huomioon ottavilla työskentelytavoilla pöly ja meluhaitat voidaan ehkäistä lähes kokonaan myös lähellä asutusta toimittaessa. Hakija on todennut Järviseudun kalastusalueen, Vimpelin osakaskunnan ja Sääksjärven osakaskunnan 4) sekä Sääksjärven jakokunnan 5) muistutuksista, että ympäristölupa voidaan myöntää ottaen huomioon hakemuksessa ja sen täydennyksissä esitetty. Esteitä luvan myöntämiseen toistaiseksi voimassaolevana ei ole. Hakija on esittänyt luvan tarkistamisajankohtaa noin kymmenen vuoden päähän lupapäätöksen antamisesta. Vesienkäsittelyn tehostamisen myötä haitalliset kalataloudelliset vaikutukset tulevat vähenemään muistuttajien vesialueiden suuntiin. Haittojen väheneminen on huomioitava kalatalousmaksussa ja vaatimus vuotuisesta kalastalousmaksusta on hylättävä 850 euroa ylittävältä osalta. Jälkihoidon osalta tavanomaisesti asetettava lupamääräys on riittävä. Vallitsevan käytännön mukaan lupamääräyksiin on sisällytettävä tarkkailua koskevia määräyksiä. Tarkastus Ympäristölupavirasto on suorittanut Ruissaarennevan turvetuotantoalueella tarkastuksen, josta laadittu tarkastusmuistio on liitetty asiakirjoihin. MERKINTÄ YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Länsi Suomen ympäristölupavirasto on tänään antamillaan päätöksellä myöntänyt Vapo Oy:lle ympäristöluvat Korpisalonnevan turvetuotantoon (nro 134/2007/4) ja Pälvinevan turvetuotantoon (nro 136/2007/4) Vimpelin kunnassa. Ympäristölupavirasto myöntää Vapo Oy:lle luvan Ruissaarennevan jo tuotannossa olevan turvetuotantoalueen toimintaan Vimpelin kunnassa hakemukseen liitetyn suunnitelman ja sen täydennysten mukaisesti siten täydennettynä kuin lupamääräyksistä ilmenee. Luvan saajan on noudatettava ympäristönsuojelulain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä.

17 17 Lupamääräykset Tuotanto 1) Turvetta saadaan ottaa enintään suunnitelman mukaiselta 202,7 ha:n alueelta. Tuotantoa on harjoitettava siten, että päästöt vesistöön ja muuhun ympäristöön ovat mahdollisimman pienet. Vesienkäsittely 2) Kaikki turvetuotantoalueelta tulevat kuivatusvedet on johdettava sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen ja laskeutusaltaiden kautta. Lisäksi laskuojan 1 kuivatusvedet on johdettava vähintään suunnitelman mukaisen 3,2 ha:n suuruisen pintavalutuskentän ja laskuojan 2 kuivatusvedet vähintään suunnitelman mukaisen 3,0 ha:n suuruisen pintavalutuskentän kautta ympärivuotisesti. Kaikkien sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket, joiden päät on varustettu virtausta säätelevillä sihdeillä. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaiden ja pintavalutuskenttien on oltava mitoitusohjeiden mukaisia ja laskeutusaltaiden poistopäissä on oltava vedenkorkeutta säätelevät sihdeillä varustetut putkipadot. Altaissa on oltava pintapuomit. Laskuojan 1 pintavalutuskentän ojat on tukittava. Laskeutusaltaiden vieressä on oltava läjitysalueet altaista poistettavaa lietettä varten siten, ettei liete pääse niistä vesistöön. Aumaalueiden ja ojien välissä on oltava suojakaista, jotta turvetta ei joudu ojiin. Tuotantoalueiden ulkopuoliset valumavedet on johdettava mahdollisimman tarkkaan eristysojissa tuotantoalueiden ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse. Eristysojissa on oltava lietesyvennykset. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 3) Uudet vesienkäsittelyrakenteet on tehtävä mennessä ja ne on esitettävä ennen käyttöönottoa Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi ja saatettava tiedoksi Vimpelin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 4) Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkistettava niiden toimivuus säännöllisesti. 5) Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantoajan

18 18 päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkastettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Ojista poistettava liete saadaan läjittää alueelle. Altaiden ja ojaston puhdistustyöt on tehtävä siten, ettei niistä aiheudu vältettävissä olevia päästöjä vesiin. Töiden ajankohta on ilmoitettava etukäteen Vimpelin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Päästöt ilmaan ja melu 6) Tuotanto ja turpeen varastointi on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Koneiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän turvepölyä aiheuttavia. Aumoja ei saa sijoittaa alle 400 m:n etäisyydelle asuinrakennuksista. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava tieliikennelain 87 :ssä edellytetyllä tavalla siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. 7) Alueen turvetuotanto on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu kohtuutonta melua. Melutaso ei saa ylittää asuinrakennusten pihapiirissä 55 db (L Aeq ) klo 7 22 eikä 50 db (L Aeq ) klo Loma asuntojen pihapiirissä melutaso ei saa ylittää 45 db (L Aeq ) klo 7 22 eikä 40 db (L Aeq ) klo Varastointi ja jätteet 8) Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Tuotantoalueelle tai sen ympäristöön ei saa jättää tai päästää jätelain vastaisesti jätettä, kuten aumojen peittomuoveja, jäteöljyä ja koneiden käytöstä poistettuja osia tai laitteita. Kumi, metalli ja muovijätteet on mahdollisuuksien mukaan toimitettava hyötykäyttöön. Ongelmajätteet on toimitettava paikkaan, jolla on oikeus ottaa vastaan ongelmajätettä. Luvan saajan on järjestettävä jätteiden varastointi ja kuljetus voimassa olevien jätteenkäsittelymääräysten mukaisesti. 9) Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Kiinteiden polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia. Häiriö ja poikkeustilanteet 10) Häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on välittömästi ilmoitettava Länsi Suomen ympäristökeskukselle ja Vimpelin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

19 19 11) Tuotantoalueen yhteydessä on oltava riittävä määrä sammutusvesialtaita. Lisäksi aluetta varten on oltava ns. ehtymätön vesilähde, josta saadaan sammutusvettä kaikissa olosuhteissa tuotantokauden aikana. 12) Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. Tarkkailut 13) Luvan saajan on tehtävä toiminnan käyttö ja päästötarkkailua tämän päätöksen liitteenä 3 olevan suunnitelman mukaisesti. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. Käyttö ja päästötarkkailun yhteenveto on toimitettava vuosittain helmikuun loppuun mennessä Länsi Suomen ympäristökeskukselle ja Vimpelin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 14) Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan vaikutusta vesistössä Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla sekä kalataloudellisia vaikutuksia Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotukset vaikutustarkkailusuunnitelmiksi on toimitettava asianomaisille viranomaisille kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi. Tarkkailutuloksista on laadittava raportti, joka on toimitettava seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä Länsi Suomen ympäristökeskukselle, Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskukselle ja Vimpelin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä esitettävä vaadittaessa niille, joiden etua tai oikeutta asia saattaa koskea. Kunnossapitovelvoitteet 15) Luvan saajan on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon siltä osin kuin kunnostustarve johtuu turvetuotantoalueen kuivatusvesien johtamisesta. Haittojen vähentäminen ja ehkäiseminen 16) Luvan saajan on maksettava vuosittain tammikuun aikana euroa kalatalousmaksua Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskukselle käytettäväksi tuotantoalueen kuivatusvesien vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan estämiseen.

20 20 Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito 17) Tuotannosta poistettujen alueiden jälkihoito on tehtävä siten, että päästöt ympäristöön ovat mahdollisimman pienet, eivätkä ne saa ylittää tuotannonaikaisia päästöjä. Tuotannosta poistettujen alueiden kuivatusvedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes Länsi Suomen ympäristökeskus on todennut, että alueet ovat kasvipeitteisiä tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön tai vesienkäsittely ei muutoin enää ole tarpeen. Tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen Länsi Suomen ympäristökeskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet on poistettava. Kuivatusvesien käsittelyä on jatkettava ja rakenteet pidettävä kunnossa vähintään kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Länsi Suomen ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä. Korvaukset RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu korvattavaa vahinkoa. Ruissaarenneva on tuotannossa oleva alue. Luvan myöntäminen edellyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttämistä, joka turvetuotannon vesienkäsittelyssä on yleensä pintavalutus, joka on määrätty laskuojien 1 ja 2 kuivatusvesien käsittelymenetelmäksi. Ympäristölupavirasto katsoo, että laskuojan 3 kuivatusvesien käsittelyssä perustason vesienkäsittely virtaamansäädöllä voidaan katsoa riittäväksi vesienkäsittelymenetelmäksi jo toiminnassa olevan tuotantoalueen pinta alan vähäisyyden vuoksi. Kalataloudelle aiheutuvia haittoja ehkäistään kalatalousmaksulla tehtävillä toimenpiteillä. Kun otetaan huomioon Ruissaarennevan ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä naapuruussuhdelaissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.

21 Lupamääräysten perustelut 21 Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1), 2), 3), 4) ja 5). Tuotanto on laajamittaista ja sitä tullaan harjoittamaan vielä kauan, minkä vuoksi vesienkäsittelyn on oltava käytössä ympäri vuoden. Tuotannon loppuvaiheessa nostetaan hyvin maatunutta turvetta, josta aiheutuvat päästöt ovat suurempia kuin vähemmän maatuneesta turpeesta. Sen vuoksi vesienkäsittelyn tehoa ei voida loppuvaiheessa heikentää. Pölypäästöjen ja niistä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi on toimenpidevelvoite lupamääräyksessä 6) ja melun osalta lupamääräys 7). Turvepölypäästöjä syntyy erityisesti aumauksessa ja lastauksessa. Etäisyysmääräyksellä on turvattu aumojen riittävä minimietäisyys asutukseen. Aumojen paikkoja voi olla tarpeen muuttaa lupakauden aikana. Niiden sijoittelua ei voida jättää luvan saajan harkintaan ilman rajoituksia. Määräykset 8) ja 9) ovat tarpeen jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Määräykset 10), 13) ja 14) ovat tarpeen toiminnan ympäristövaikutusten tarkkailuun tai valvontaan liittyvistä syistä. Tulipalovaaraan ja onnettomuusriskeihin varautumista koskevat vaatimukset sisältyvät lupamääräyksiin 11) ja 12). Lupamääräys 16) on tarpeen kalataloudelle aiheutuvien haittojen estämiseksi. Kalatalousmaksun suuruutta määrättäessä on otettu huomioon turvetuotannosta aiheutuvien päästöjen suuruus ja vesistössä ilmenevien vaikutusten laajuus. Turvetuotantoalueelta tulee päästöjä vielä tuotannon päätyttyä ja lupamääräys 17) on tarpeen tuotantoalueen jälkihoidon järjestämiseksi ja päästöjen rajoittamiseksi. VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN Ympäristölupavirasto ottaa vesienkäsittelyä koskevat vaatimukset huomioon lupamääräyksessä 2). Ympäristölupavirasto ottaa Länsi Suomen ympäristökeskuksen 1) vaatimuksen vesiensuojelurakenteiden valmistumisesta ja käyttöönotosta ilmoittamisesta ympäristökeskukselle siten kuin lupamääräyksestä 3) käy ilmi. Ympäristölupavirasto ottaa Vimpelin ympäristölautakunnan 2) ja Vimpelin kunnanhallituksen 3) vaatimuksen tuotannon pöly ja meluhaittojen minimoimisesta asutuksen lähellä ja tuulen tarkkailusta huomioon lupamääräyksissä 6) ja 7) ilmenevällä tavalla. Ympäristölupavirasto ottaa aumojen sijoittamista koskevan vaatimuksen lupamääräyksessä 6) sekä laskeutusaltaiden ja lietesyvennysten tyhjentämistä koskevan vaatimuksen lupamääräyksessä 5) ilmenevällä tavalla huomioon.

22 22 Ympäristölupavirasto ottaa Järviseudun kalastusalueen, Vimpelin osakaskunnan ja Sääksjärven osakaskunnan 5) kalatalousmaksua koskevat vaatimukset huomioon lupamääräyksessä 16). Ympäristölupavirasto hylkää muistuttajien vaatimuksen hakemuksen hylkäämisestä sekä muistuttajien ja Sääksjärven jakokunnan 6) vaatimuksen luvan myöntämisestä määräaikaisena, koska luvan myöntämiseksi toistaiseksi olemassa olevana lupamääräyksiä noudattaen on olemassa oikeudelliset edellytykset. Ympäristölupavirasto ottaa Sääksjärven jakokunnan vaatimuksen tarkkailusta huomioon lupamääräyksissä 13) ja 14). LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen Korvattava päätös Tämä lupa on voimassa toistaiseksi. Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Luvan saajan on viimeistään jätettävä ympäristölupavirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, ympäristölupavirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Hakemukseen on liitettävä selvitys tuotannon aiheuttamasta melusta ja pölystä, vesienkäsittelyn tehokkuudesta, vesiin joutuvien päästöjen määrästä sekä kuivatusvesien johtamisen vaikutuksista purkuvesistöön, sen kalastoon ja käyttöön. Lisäksi on toimitettava arvio aiheutuneista ennakoimattomista vahingoista. Hakemukseen on myös liitettävä selvitys tuotannosta poistuneiden alueiden tilasta sekä ehdotus ja kustannusarvio toimenpiteistä turvetuotannon ympäristönsuojelun tehostamiseksi sekä vahinkojen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi. Tämä päätös korvaa Länsi Suomen ympäristölupaviraston antaman päätöksen nro 56/2001/3 Ruissaarennevan osalta. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti noudatettava asetusta.

23 23 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Olemassa olevaa toimintaa saadaan jatkaa ennen tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Ympäristönsuojelulain 6, 41, 42, 43, 44, 45, 46, 52, 55, 56 ja 90 Jätelain 4 ja 6 Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN euroa Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1238/2003)

24 MUUTOKSENHAKU Liitteet 24 Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valittamalla. 1) Valitusosoitus 2) Kartta 3) Käyttö ja päästötarkkailusuunnitelma Leena Simpanen Jukka Leinonen Raija Aaltonen Anne Valjakka Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Leena Simpanen, Jukka Leinonen (tarkastava jäsen) ja Raija Aaltonen. Asian on esitellyt esittelijä Anne Valjakka. AV/sl

25 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite 1 Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto oikeudelle, on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@om.fi) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, Helsinki postiosoite: PL 115, Helsinki puhelin: (vaihde) telekopio: (09) sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

26 Liite 2 Kartta