YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 137/2007/4 Dnro LSY 2004 Y 406 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 137/2007/4 Dnro LSY 2004 Y 406 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA Mustaisnevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus ja kuivatusvesien johtaminen toisen maalla oleviin ojiin, Kauhajoki Vapo Oy PL JYVÄSKYLÄ TOIMINTA JA SIJAINTI LUVAN HAKEMISEN PERUSTE LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO Mustaisneva sijaitsee Länsi Suomen läänissä, Kauhajoen kaupungissa, noin 15 km kaupungin keskustasta länteen. Mustaisnevan turvetuotantoalueen tuotantokelpoinen ala on noin 500 ha, josta noin 100 ha on aluetta, joka on aikoinaan valmisteltu tuotantokuntoon, mutta tuotantoa ei ole aloitettu. Ympäristönsuojelulain 28 Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohta 7d Vesilain 10 luvun 6 Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohta 5c Vapo Oy on ympäristölupavirastoon toimittamallaan ja , ja täydentämällään hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Mustaisnevan turvetuotannolle ja lupaa johtaa vesiä toisen maalla sijaitseviin ojiin. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALUEEN KAAVOITUSTI LANNE Mustaisnevan turvetuotantoalue on ilmoitettu Länsi Suomen ympäristökeskukselle ns. ympäristönsuojelun tietojärjestelmään merkitsemistä varten. Merkintä tehtiin Länsi Suomen ympäristökeskuksen antamalla päätöksellä (dnro. LSU 2002 Y 778) Vapo Oy:n tuli jättää Mustaisnevaa koskeva ympäristölupahakemus Länsi Suomen ympäristölupavirastolle mennes

2 TUOTANTOALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Tuotantoalueen nykytila Asutus ja maankäyttö Suojelukohteet ja pohjavesialueet Vesistön tila ja käyttö 2 sä. Vapo Oy on vuokrannut Mustaisnevan turvetuotantotoimintaan tarvittavan alueen. Etelä Pohjanmaan vahvistetussa maakuntakaavassa. Mustaisnevan alue on esitetty maakunnallisesti merkittävänä turvetuotantoalueena, jolla on useita turvetuotannossa olevia ja siihen soveltuvia soita. Kyrönjoen vesistöalueella sijaitsevaa osa koskee suunnittelumääräys III eli turvetuotannon suunnittelussa on huomioitava vesistövaikutukset siten, että kokonaiskuormitus pysyy nykyisellä tasolla. Isojoen valuma alueella sijaitsevaa osaa koskee suunnittelumääräys IV, jonka mukaan kokonaiskuormitusta on pyrittävä vähentämään. Mustaisnevan turvetuotantoalueen tuotantokelpoinen ala on noin 500 ha, josta tuotantokunnossa on noin 400 ha sekä valmistelussa olevaa noin 100 ha. Valmistelussa oleva osa tarkoittaa aluetta, joka on aikoinaan valmisteltu tuotantokuntoon, mutta jossa tuotantoa ei ole aloitettu ja alueet ovat osittain kasvittuneet umpeen. Mustaisnevan lähiympäristö on pääasiassa ojitettua suota ja metsää. Lännessä ja pohjoisessa Mustaisneva rajoittuu kangasmaihin sekä ojitettuihin metsä ja suoalueisiin. Eteläpuoli rajoittuu neva alueisiin. Tuotantoalueen länsipuolella, noin m etäisyydellä on kaksi pientä peltoaluetta. Tuotantoalueesta itään, noin 4 km etäisyydellä, alkavat laajat, yhtenäiset peltoalueet, jotka ympäröivät joka puolelta kaupungin keskustaajamaa. Tuotantoalueen läheisyydessä ei ole asuttuja kiinteistöjä, lähimmät kiinteistöt ovat vapaa ajan kiinteistöjä, jotka sijaitsevat hankealueesta noin 800 m koilliseen, vanhoista hiekkamontuista muodostuneen lammen rannalla. Maatalousasutusta ja laajoja peltoalueita on kuivatusvesien johtamisreitillä, niin Päntäneenjoen ja Kainastonjoen varsilla kuin myös Karijoen ja Lapväärtinjoen varsilla. Hankealueesta noin puolen kilometrin etäisyydellä sijaitsee suojeltu Lutakkonevan Tarkankeitaan alue. Hankealueen läheisyydessä ei esiinny luokiteltuja pohjavesialueita. Valtakunnallisen vesistöaluejaon mukaan Mustaisnevasta noin 194 ha sijoittuu Karijoen valuma alueelle (37.04) ja edelleen Karijoen yläosan valuma alueelle (37.043) sekä noin 310 ha Kainastonjoen (42.09) ja Päntäneenjoen (42.097) valuma alueille. Karijoen yläosan

3 3 valuma alueesta suurin osa on suota ja metsää. Kainastonjoen valuma alueesta suurin osa on suota, metsää ja peltoa. Vastaanottavan vesistön ja laskuojien hydrologisia tunnuslukuja on esitetty seuraavassa taulukossa. Keskiylivirtaama Keskivirtaama Keskialivirtaama Valuma alue Pinta ala F km 2 MHQ MQ MNQ m 3 /s m 3 /s m 3 /s Karijoki Karijoen yläosa Kainastonjoki Päntäneenjoki Laskuoja Laskuoja Mustaisluoman vesi on humuspitoista ja ravinteikasta. Laajat peltoaukeat nostavat ravinnepitoisuutta. Päntäneenjoen vesi ei ole yhtä ruskeaa kuin Mustaisluoman, mutta ravinnepitoisuudet ovat suurempia. Tähän vaikuttaa pelloilta tuleva hajakuormitus. Kainastonjoessa ravinnepitoisuudet ovat vielä suurempia ja vesi on hyvin ruskeaa. Päntäneenjoen kuormitus ei näytä nostavan merkittävästi Kainastonjoen ravinnetasoa. Kaikkien kolmen virtaveden laatu on välttävä. Karijoen vesi on humuspitoista. Pellot lisäävät veden ravinnepitoisuuksia valuma alueen alaosissa. Veden laatu on joen yläosissa tyydyttävä tai välttävä, alempana välttävä. Karijoen alajuoksulle on istutettu taimenta, ja istutusten seurauksena on vuosittain saatu jonkin verran saaliskaloja. Matalaa ja hiekkasärkkäistä jokea on ruopattu kahteen otteeseen, viimeksi kuusi vuotta sitten. Ruoppaukset ja metsä ja suo ojitukset sekä myös turvetuotannon kuivatusvedet ovat vaikuttaneet negatiivisesti joen kalakantoihin ja vedenlaatuun. Mustaisluomassa on luonnon purotaimenkanta, joka välttävästä veden laadusta ja osittaisista uoman perkauksista huolimatta lisääntyy joessa, ja virkistyskalastajat saavat säännöllisesti joesta taimensaaliita. Päntäneenjokeen on istutettu taimenta ja harjusta, ja virkistyskalastajat saavat säännöllisesti molempia kalalajeja saaliikseen. Taimen ei lisäänny Päntäneenjoessa Mustaisluoman yhtymäkohdan alapuolella, sillä pohjapadoilla vedenpinta on monin paikoin nostettu niin korkealle, että lisääntyminen ei ole mahdollista. Toisaalta sekä Mustaisluoman että Päntäneenjoen ongelma on ollut vähävetisyys kuivina kesinä, sillä metsä ja suo ojitukset aikaansaavat sen, että sulamisvedet virtaavat keväällä nopeasti uomien kautta eikä kosteikkojen täydentävää vesivarastoa jää enää kesän vähäsateiselle jaksolle. Päntäneenjoen rannoilla on paikoin kesämökkityyppistä asutusta ja syvimpiä paikkoja uomasta käytetään uimiseen.

4 TURVETUOTANTO 4 Mustaisnevan valmistelu turvetuotantoon on aloitettu vuonna 1978 ja tuotanto on aloitettu vuonna Alue ei ole ollut tuotannossa vuosina 1983 ja Tuotantoalueelta nostetaan jyrsinpolttoturvetta, ympäristöturvetta ja palaturvetta. Jyrsinpolttoturpeen tärkein käyttäjä on Porin Lämpövoima Oy, ympäristöturve menee pääasiassa Vapo Biotechille kompostointiin ja palaturve alueen asukkaille vähittäismyyntiin. Alueelta on tähän mennessä tuotettu jyrsinpolttoturvetta yhteensä noin m 3 ( MWh), palaturvetta m 3 ( MWh) ja ympäristöturvetta m 3. Koko tuotantokelpoisen alueen ollessa samanaikaisesti tuotannossa, toimitusmäärä voisi olla noin m 3 eli noin rekkakuormaa vuodessa. Toistaiseksi alue on ollut vajaatuotannossa. Turvetta on jäljellä vielä noin MWh ja tuotannon arvioidaan kestävän vuoteen Tuotannosta poistuneita alueita Mustaisnevalla ei ole toistaiseksi ollut. Kun tuotannosta jatkossa poistuu alueita, ja kun ne muodostavat järkevän yhtenäisen alueen, ne voidaan siirtää laajamittaisesti jälkikäyttöön, josta päättävät maanomistajat. Todennäköinen jälkikäyttö lienee maa ja metsätalous. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Kuivatusvesien käsittely Tuotantoalueen vesienkäsittely on tähän mennessä hoidettu laskeutusaltaiden, sarkaojien lietetaskujen ja päisteputkipidättimin varustettujen päisteputkien avulla. Hakija on esittänyt, että vesienkäsittelyä tehostetaan pintavalutuskentillä siten, että kaikki laskuojan 2 vedet (valuma alue 194 ha) ohjataan kulkeutumaan noin 8,8 ha:n suuruisen pintavalutuskenttä 2:n kautta aluksi ympärivuotisesti ilman pumppausta. Myöhemmin tuotantokenttien mataloituessa kuivatusvedet pumpataan pintavalutuskentälle sulan maan aikaan. Pintavalutuskenttä 2:n koko on 4,5 % tuotantoalueesta. Laskuojan 2 vedet virtaavat suunnitellulta pintavalutuskentältä noin 600 m matkan Karijokeen. Karijokea pitkin kuivatusvedet virtaavat noin 30 km Lapväärtinjokeen. Laskuojan 1 vesienkäsittelyä tehostetaan pintavalutuskentällä. Hakija on ensin esittänyt, että pintavalutuskenttä 1:lle johdetaan vain 190 ha:n suuruisen lohkon kuivatusvedet. Hakija on sittemmin muuttanut hakemustaan siten, että kuivatusvedet 190 ha:n lohkolta ja pohjoisosan 26 ha:n lohkolta johdetaan pintavalutuskentälle pumppaamalla sulan maan aikana. Näiden lisäksi itäisimmän, noin 90 ha:n suuruisen lohkon kuivatusvedet johdetaan noin 61 ha:n osalta pintavalutuskentälle. Jäljelle jäävän, 27,64 ha:n suuruisen tuotantoalan kuivatusvesien käsittelymenetelmäksi hakija on esittänyt virtaamansäätöä. Pintavalutuskenttä 1:n pinta ala on 12,4 ha, joka on 4,5 % tuotantoalueesta. Laskuojan 1 vedet virtaavat Mustaisluomaan, joka vir

5 5 taa suon itä ja kaakkoispuolella ja laskee noin 11 km etäisyydellä sijaitsevaan Päntäneenjokeen, jota pitkin kuivatusvedet virtaavat edelleen noin 9 km Kainastonjokeen ja edelleen Kyrönjokeen Hakija on esittänyt, että tuotannon loppuvaiheessa, kun kaivutyöt tai ojitus ulottuvat kivennäismaahan, sarkaojat kaivetaan kivennäismaahan saakka tarpeellisen kuivatuksen edellyttämään syvyyteen, mutta niitä ei puhdisteta säännönmukaisesti joka vuosi eikä sarkaoja altaita ei kaiveta kivennäismaahan. Vesienkäsittelymenetelminä käytetään edelleen päisteputkipidättimiä, laskeutusaltaita, virtaamansäätöä ja pintavalutusta. Päästöt vesiin Mustaisnevan vesistökuormitus on arvioitu Vapo Oy:n Länsi Suomen alueen kuormitustarkkailun antamien ominaiskuormituslukujen ja suon nykyisen tuotantokelpoisen pinta alan mukaan. Virtaamansäädöllä saavutettuina reduktioarvoina käytetään: kiintoaine 50 %, fosfori 20 % ja typpi 10 %. Pintavalutuskentän reduktioarvot ovat hieman paremmat kuin virtaamansäädöllä aikaansaadut reduktiot: kiintoaine 60 %, fosfori 50 % ja typpi 30 %. Mustaisnevan laskennallinen huuhtouma ilman vesienkäsittelyn tehostamista ja tuleva, virtaamansäädön sekä pintavalutuskentän käyttöönoton jälkeinen kuormitus on esitetty seuraavissa taulukoissa. Esitetyt luvut ovat nettokuormituslukuja eli kuvaavat turpeennoston aiheuttamaa lisäkuormitusta. Mukana ei siten ole soilta tuleva luonnontasoa vastaava perushuuhtouma. Laskelmissa ei ole otettu huomioon hankesuunnitelmaan tehtyjä muutoksia laskuojaan 1 johdettavien kuivatusvesien käsittelymenetelmien osalta. Huuhtouma ennen tehostettua vesienkäsittelyä Tuotantoalue Kiintoaine (kg) Typpi (kg) Laskuoja Laskuoja Yhteensä: Fosfori (kg) Kuormitus vesienkäsittelyn tehostamisen jälkeen Tuotantoalue Tuotantokelpoinen pinta ala (ha) Tuotantokelpoinen pinta ala (ha) Kiintoaine (kg) Typpi (kg) Fosfori (kg) Laskuoja Laskuoja Yhteensä: Poistunutta tuotantoalaa ei toistaiseksi ole, joten kuormitustaso tulee alenemaan selkeästi nykyisestä tasosta vasta muutaman vuoden kuluttua.

6 Pöly, melu ja liikenne 6 Pölyn leviämistä tuotantoalueelta vähentävät metsäiset suojavyöhykkeet tuotantoalueen ympärillä. Tuulitietojen mukaan todennäköisin pölyn leviämissuunta kesäaikana on tuotantoalueiden itä ja koillis ja kaakkoispuoli. Mustaisneva sijaitsee suhteellisen syrjäisellä alueella, jossa lähin asutus on hankealueesta 1,5 2,0 km etäisyydellä. Pölyä ei voi kulkeutua näin etäälle tuotantoalueesta eikä siitä näin ollen ole aiheutunut eikä jatkossakaan aiheudu kiinteistön käytölle haittaa. Myöskään valituksia pölyhaitoista ei ole esitetty. Ympäristöön leviävän pölyn määrään Mustaisnevalla pyritään vaikuttamaan käyttämällä parasta mahdollista tuotantomenetelmää ja kalustoa. Pölyn leviämiseen pyritään myös vaikuttamaan auma alueiden sijoittamisen avulla sekä huomioimalla tuulen voimakkuus ja suunta tuotannon, aumauksen ja lastauksen aikana. Tuulen nopeuden ylittäessä 10 m/s tuotanto keskeytetään lisääntyneen tulipaloriskin takia, mikä samalla vähentää pölyhaittojen leviämistä. Jyrsin tai palaturvetuotannon eri tuotantovaiheissa 40 db(a) meluvaikutus jää noin m etäisyydelle tuotantoalueen reunasta silloin, kun tuotantoalueen reunasta alkaa metsävaltainen alue. Ympäristön ollessa avointa aluetta 40 db(a) vyöhyke ulottuu vain poikkeuksellisesti 300 m tai sitä etäämmälle tuotantoalueen reunasta. Tuotantoalueen läheisyydessä ei ole asuttuja kiinteistöjä, joten meluhaittoja ei esiinny. Hakijalle ei myöskään ole esitetty valituksia Mustaisnevan tuotantotoiminnan aiheuttamasta melusta. Energiaturve toimitetaan pääasiassa lämmityskauden (syyskuuhuhtikuu) aikana. Nykyinen kuljetusreitti menee paikallistietä pitkin itä koilliseen ja edelleen Kainaston kautta valtatielle 67. Toimitusreitin varrella ei ole asuttuja kiinteistöjä ennen kuin Kokonkylässä, muutama kilometri hankealueelta itään. Tuotantoalueen eteläosaan on suunnitteilla tehdä tie yhtymään Mustaisnevan tiehen, jolloin etelään suuntautuvia toimituksia tulee jatkossa tapahtumaan myös Luovankylän kautta tielle 663. Vuotuinen toimitusmäärä voi olla noin rekkakuormaa, mikäli turvetta on nostettu koko tuotantokelpoiselta alalta. Tuotantotoiminnan aiheuttama työmaaliikenne keskittyy toukoelokuun väliselle ajalle. Työmaaliikenne on pääasiassa urakoitsijoiden ja heidän työntekijöidensä henkilöautoliikennettä. Tuotantotoiminnassa käytettävät vetokoneet (traktorit) tuodaan työmaalle keväällä ja viedään syksyllä pois. Tuotantokoneet ovat työmaalla pääosin ympäri vuoden, joten niitä ei juurikaan kuljeteta lukuun ottamatta satunnaisia siirtoja. Kunnostus ja ympäristönsuojelutoiminnassa käytettäviä koneita tuodaan työmaalle keskimäärin 2 3 kertaa tuotantokauden aikana. Tämä liikenne kulkee samaa reittiä kuin turvetoimitukset

7 Varastointi ja jätteet 7 Tuotannossa käytettävien traktoreiden yhteenlaskettu kevyen polttoöljyn kulutus tuotantokauden aikana tulee olemaan noin litraa, jos koko tuotantokelpoinen ala on tuotannossa. Lisäksi käytetään voiteluöljyjä yhteensä noin litraa sekä muita voiteluaineita yhteensä noin 330 kg. Polttoöljy varastoidaan irrallisissa ja siirrettävissä farmarisäiliöissä niille työmaan varikkoalueella osoitetussa paikassa, joka on rakenteeltaan sellainen että aineet eivät pääse leviämään vesistöön tai pohjaveteen. Tuotantoalueella varastoissa säilytettävän polttoaineen määrä on enintään litraa. Voiteluaineet varastoidaan tukikohta alueella niille varatuissa paikoissa. Varastoaumat suojataan tuotantokauden päättyessä muovilla. Suojamuovin vuotuinen tarve on noin 12,6 tonnia. Mustaisnevalla syntyy vuosittain juoksevaa öljyjätettä l, kiinteää öljyjätettä 250 kg, loisteputkia ym. elohopeaa sisältävää jätettä 3 kg, paristoja ja akkuja 76 kg, metalleja kg sekä sekalaista yhdyskuntajätettä 8 m 3. Urakoitsijat toimittavat jäteöljyn, muut ongelmajätteet ja sekajätteen Mustaisnevan tukikohdan jätekatokseen, jonne on järjestetty asianmukaiset säiliöt kaikille jätteille. Paikallinen jäteyrittäjä noutaa sieltä sekajätteen. Jäteöljyn ja ongelmajätteen noutaa Ekokem. Aumojen peitteenä käytettävä muovi kerätään kasoihin ja varastoidaan tuotantoalueelle. Muovi voidaan esim. paalata ja käyttää myöhemmin energiantuotannon polttoaineena. Hankealueen jätehuoltosuunnitelma päivitetään tarvittaessa. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN JA YMPÄRISTÖRISKIT Toiminnan vaikutukset Mustaisneva on toiminnassa oleva tuotantoalue, joten turvetuotanto ei enää aiheuta oleellisia muutoksia lähimaisemaan. Hanke ei ole aiheuttanut eikä aiheuta korvausvelvollisuuden perustavia kalataloudellisia haittavaikutuksia. Hakija ei ole esittänyt, että hankkeella olisi vaikutuksia luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin, pintavesiin ja niiden käyttöön tai pohjaveteen ja sen käyttöön. Hanke ei aiheuta sellaisia pölyvaikutuksia, jotka vaatisivat erityisiä toimintatapamääräyksiä tai tarkkailuvelvoitteen asettamista. Tuotantoalueen läheisyydessä ei ole asuttuja kiinteistöjä, joten meluhaittoja ei esiinny. Hakijalle ei myöskään ole esitetty valituksia Mustaisnevan tuotantotoiminnan aiheuttamasta melusta, joten sitä ei ole koettu merkittäväksi haittatekijäksi. Hankkeella on positiivisia vaikutuksia lähialueen elinkeinotoimintaan. Vajaatuotannossa Mustaisnevan työllisyysvaikutukset yhteensä ovat olleet noin seitsemän henkilötyövuotta. Mikäli koko tuotantokelpoinen alue on samanaikaisesti tuotannossa, työllisyysvaikutukset olisivat noin kymmenkertaiset.

8 8 Ympäristöriskit Paloturvallisuusriskin minimoimiseksi ja perustietojen jakamiseksi sidosryhmille laaditaan työmaille vuosittain palosuojelusuunnitelma. Suunnitelman tavoitteet ja sisältö on kuvattu ISO 9002 standardin mukaisessa laatujärjestelmässä. Suunnitelmista ja ohjeista on annettu koulutusta ja ne on jaettu työmaalla toimivalle henkilöstölle ja yrittäjille. Työmaille on nimetty palo ja pelastusorganisaatio, joka vastaa mahdollisen tulipalon alkusammutuksesta ja muiden hätätilanteiden hoitamisesta. Työmaiden henkilöstön valmiuksia toimia hätätilanteissa ylläpidetään jatkuvasti paloturvallisuus ja ensiapukoulutusten sekä toimintaharjoitusten avulla. Työmailla on tarvittava alkusammutuskalusto ja ensiapuvälineistö sekä toiminta ja ensiapuohjeet onnettomuustilanteiden varalle. Hätätilanteissa noudatetaan laatujärjestelmän työohjeita ja ympäristöohjeita. Paloviranomaisille toimitetaan vuosittain päivitetyt palosuojelusuunnitelmat. He tekevät ennen tuotantokauden alkua arviointi ja tutustumiskäyntejä työmailla ja hyväksyvät työmaan palosuojeluvalmiuden. Viranomaiset osallistuvat tuotantoyksiköiden palosuojelukoulutukseen ja harjoitusten pitämiseen. Ympäristöviranomaiset tarkastavat oman harkintansa mukaan työmaan ympäristönhoidon tasoa sekä vesiensuojelurakenteita ja antavat tarkastuksiin liittyen ohjeita ja velvoitteita. Tuotantoalueen toiminta vakuutetaan ympäristövahinkovakuutuslain mukaisesti. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttö ja päästötarkkailut Vaikutustarkkailu Vapo Oy:n Länsi Suomen alueen turvetuotantoalueiden käyttö, päästö ja vesistötarkkailu suoritetaan keskitetysti laaditun tarkkailuohjelman mukaisesti. Hankesuolla ei ole suoritettu omaa erillistä kuormitustarkkailua. Hakija on esittänyt kuormitustarkkailua jatkettavaksi aiempaan tapaan. Vähäisistä vesistövaikutuksista johtuen hakija ei ole pitänyt vesistötarkkailua tarpeellisena. Hakijan käsityksen mukaan perusteita kalataloudellisen tarkkailuvelvoitteen tai pöly, melu tai muun tarkkailuvelvoitteen asettamiselle ei ole. KUIVATUSVESIEN JOHTAMINEN TOISEN MAALLA OLEVIIN OJIIN Hakija on pyytänyt vesilain 10 luvun 6 :n mukaista lupaa johtaa kuivatusvedet toisen maalla sijaitseviin ojiin seuraavasti:

9 9 Tila Tuomisto RN:o 10:515 (Kauhajoki, Kauhajoki) Hautala RN:o10:41 (Kauhajoki, Kauhajoki) Kiviranta RN:o 10:704 (Kauhajoki, Kauhajoki) Valtasaari RN:o 2:18 (Kirkonkylä, Teuva) Peltomaa RN:o 31:0 (Kirkonkylä, Teuva) Omistaja Tietoverkossa ole 940 vasta päätöksestä 580 on poistettu omistaja 35 tiedot 230 Ojan pituus tilan alueella (m) 745 LUPAHAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN Uomissa ei hakijan tietojen mukaan ole ojitusyhtiötä. Ojien mahdollinen myöhempi suurentamistarve hoidetaan ensisijaisesti maanomistajien kanssa tehtävin sopimuksin tai toissijaisesti luvassa määrättävässä myöhemmässä lupaehtojen tarkistamismenettelyssä asianmukaisten suunnitelmien perusteella tai vastaavalla tavalla ympäristölupakäsittelystä erillisesti ojitustoimituksella. Vesien johtamisesta ei aiheudu yllä mainituille kiinteistöille ja niiden eri toiminnoille korvattavaa vahinkoa tai haittaa. Luvan saajalle asetetaan vakiintuneen oikeuskäytännön mukainen ojan kunnossapitovelvoite, joka hakijan toiminnan vaikutusten varalta turvaa ojan hyvän toimintakyvyn ja mahdollistaa tuotantoalueen vesien johtamisen sekä maanomistajien maiden niiden käyttötarvetta vastaavassa kuivatustilassa pitämisen. Luvan hakija on esittänyt seuraavaa lupamääräystä: "Mikäli toiminnasta aiheutuu liettymistä tai muita haitallisia vaikutuksia purkuojassa, luvan saajan on poistettava tai korvattava haitta viipymättä. Luvan saajan on lisäksi ryhdyttävä välittömästi toimenpiteisiin, jotta vastaavaa haittaa ei aiheudu uudelleen." Ympäristölupavirasto on kuuluttamalla asiasta ympäristönsuojelulain 38 :ssä säädetyllä tavalla välisenä aikana Länsi Suomen ympäristölupavirastossa sekä Kauhajoen kaupungissa ja Teuvan ja Karijoen kunnissa varannut asianosaisille tilaisuuden muistutusten ja muille kuin asianosaisille tilaisuuden mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään Ympäristölupavirasto on päivätyllä kirjelmällään ympäristönsuojelulain 36 :ssä säädetyllä tavalla pyytänyt asiassa Länsi Suomen ympäristökeskuksen, Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksikön, Kauhajoen kaupungin sekä Teuvan kunnan, Karijoen kunnan ja Kauhajoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisten lausunnot. Lausunnot 1) Länsi Suomen ympäristökeskus on katsonut, että ympäristöluvan myöntämisen edellytysten täyttymiseksi tulee turvetuotantoalueen vesiensuojelumenetelmien edustaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Pintavalutus on riittävä puhdistusmenetelmä, mikäli vesiä käsitellään ympärivuotisesti. Virtaamansäätö ei ole riittävä puhdistusmenetelmä eikä ympäristökeskus ole puoltanut ympäristöluvan myöntämistä itäosan 27,64 ha:n suuruiselle lohkolle, jollei vesien

10 10 suojelua tehosteta esimerkiksi kasvillisuuskentän avulla. Alapuolisen vesistön tulvaherkkyydestä johtuen kokoojaojat on varustettava virtausta säätävillä padoilla. Ympäristökeskuksen luonnonsuojeluryhmällä ei ole ollut huomautettavaa hankkeesta. Käyttö ja kuormitustarkkailut voidaan toteuttaa hakijan esittämällä tavalla, mutta vesistönäytteitä on syytä ottaa vuosittain. Pölyämisen estämiseksi turvetuotannon eri vaiheissa tulee käyttää parasta mahdollista tekniikkaa. Tuotannosta aiheutuva melu ei saa ylittää lähimmissä häiriytyvissä kohteissa valtioneuvoston antamia ohjearvoja. Hakijan tulee toimittaa ympäristökeskukselle sähköisesti vuosiraportti tuotantotoiminnasta, tarkkailutiedoista ja poikkeustilanteista raportointivuotta seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa vesiensuojelurakenteiden valmistumisesta ja käyttöönotosta ympäristökeskukselle käyttöönottotarkastusta varten. 2) Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskus on katsonut, että Mustaisnevan turvetuotannolle ei tule myöntää ympäristölupaa. Mikäli lupa kuitenkin myönnetään, TE keskus on vaatinut, että kaikki kuivatusvedet on johdettava pintavalutuskentälle tai käsiteltävä jollain muulla yhtä tehokkaalla menetelmällä. TE keskus on lisäksi edellyttänyt tehostettujen menetelmien käyttöä ympärivuotisesti, sarkaojien puhtaanapitoa, lietesyvennysten ja altaiden tyhjentämistä ja vesiensuojelurakenteiden kunnostuksia sekä toiminnan tarkkailua ja välitöntä puuttumista havaittuihin puutteisiin. TE keskus on vaatinut luvan saajalle asetettavaksi euron vuotuista kalatalousmaksua. Mikäli hankkeen kuormitusta vähennetään tehostamalla vesiensuojelutoimenpiteitä niin, että tehostetut toimenpiteet koskevat kaikkia tuotantoalueita, voidaan euron kalatalousmaksua pitää riittävänä. Luvansaajan on tarkkailtava hankkeen kalataloudellisia vaikutuksia Pohjanmaan TEkeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotus tarkkailuohjelmaksi on toimitettava TE keskukselle kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Lupaehdot on määrättävä tarkistettavaksi. 3) Kauhajoen kaupungin ympäristö ja rakennusvalvontajaosto on todennut, että lupa on aiheellista myöntää määräaikaisena vuoden 2016 loppuun saakka, jonka jälkeen tulee arvioida pintavalutuskenttien kunto ja puhdistusteho ja esittää mahdolliset puhdistuksen tehostamiskeinot. Hakija tulee velvoittaa puhdistamaan kuivatusvedet ja huolehtimaan puhdistussysteemin toimivuudesta viisi vuotta toiminnan lopettamisen jälkeen. Myös suunniteltujen pintavalutuskenttien ulkopuolelle jäävän 27,64 hehtaarin tuotantoalan vesien käsittelyä tulee tehostaa esim. kasvillisuuskentällä. Hakijan tulee kustannuksellaan tarkkailla alapuolisiin vesistöihin kohdistuvaa kuormitusta. Näytteenottosuunnitelmaan tulee sisällyttää näytteenottopisteet Karijoesta ja Mustaisluomasta. Jätehuolto on jär

11 Muistutukset ja mielipiteet 11 jestettävä jätelain ja sen nojalla annettujen asetusten ja määräysten mukaisesti. Ongelmajätteille tulee olla tiivispohjainen suljettava ja lukittava tila. Kemikaalien varastointi on järjestettävä siten, ettei valumia maastoon pääse syntymään. 4) Teuvan kunnan ympäristölautakunta on todennut, että tuotantoalueen lounaispuolella, Teuvan ja Kauhajoen rajalla sijaitsee Luovankylän vedenhankinnan kannalta tärkeä pohjavesialue. Tuotantoalueen rajasta on pohjavesialueeseen matkaa 300 m ja vedenottamoon 700 m. Aivan turvetuotantoalueen eteläpuolella sijaitsee Härkämäki, jossa oletettavasti muodostuu osa vedenottamon pohjavedestä. Turvetuotannolla ei saa aiheuttaa pohjavedenottamon antoisuuden vähenemistä tai haitallisia muutoksia vedenlaadussa. Erityisesti ojitusten syvyyteen tulee kiinnittää huomiota ja pohjaveden pinnan tarkkailu tuotantoalueen läheisyydessä on tarpeen. Isojoki Lapväärtinjoki kuuluu Natura 2000 alueeseen ja Etelä Pohjanmaan maakuntakaavassa on määrätty, että Isojoen valumaalueella turvetuotannon suunnittelussa on huomioitava vesistövaikutukset siten, että kokonaiskuormitusta pyritään vähentämään. Lisäksi koko maakuntaa koskee suunnittelumääräys, jonka mukaan turvetuotannon suunnittelussa on huomioitavan luonnonsuojelualueet sekä valtioneuvoston hyväksymät suojeluohjelmat ja päätökset sekä Natura 2000 verkosto. Hakijan tulee suorittaa vedenlaadun tarkkailua. Karijoessa elää taimenkanta, joten kalataloudelliseen tarkkailuun osallistuminen on myös siksi tarpeen. Vesiensuojelurakenteiden on oltava käyttökunnossa ennen kuin laajennusalueen raivaustyöt ja ojitukset aloitetaan. 5) AA:n kuolinpesä (Mäntykangas RN:o 13:41, Pajuluoma RN:o 13:2 ja Pajulakso RN:o 13:9, Ylikylä, Karijoki) on vaatinut, ettei Teuvan Isonevan puolelta tai Kankalonnevan puolelta saa laskea lisää vettä ojaan. Jos vettä on kuitenkin laskettava, on uomaa avattava reitillä Isojoki Karijoki Luovankylänhaaraan saakka. HAKIJAN VASTINE Hakijalle on varattu tilaisuus antaa vastineensa lausuntojen ja muistutusten johdosta. Länsi Suomen ympäristökeskuksen lausunnon osalta hakija on todennut, että esitetty pintavalutuksen käyttöaika on riittävä eikä sitä ole syytä muuttaa. Luvan myöntämisedellytykset täyttyvät myös 27,64 ha:n suuruisen tuotantoalan osalta. Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskuksen lausunnon osalta hakija on katsonut, että luvan epäämistä koskeva vaatimus on aiheeton. Toissijaisen vaatimuksen osalta hakija on viitannut ympäristökeskuksen lausunnosta antamaansa vastineeseen. Hakija on paljoksunut kalatalousmaksuvaatimusta.

12 YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Lupamääräykset Tuotanto 12 Kauhajoen kaupungin ympäristö ja rakennusvalvontajaoston lausunnon osalta hakija on todennut, että pintavalutuskenttien toimintakyvystä on pitkäaikaisia hyviä käyttökokemuksia, joten luvan voimassaoloa koskeva vaatimus on aiheeton. Toiminnan päättymisen jälkeistä aikaa koskevat määräykset voidaan asettaa tavanomaisina. Hakijan käsityksen mukaan 27,64 ha:n tuotantoalueelle esitetyt rakenteet edustavat parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Jätteiden ja poltto sekä voiteluaineiden osalta tavanomaiset ja vakiintuneet määräykset riittävät. Teuvan kunnan ympäristölautakunnan lausunnon osalta hakija on todennut, ettei suunnitelman mukaisesta toiminnasta aiheudu pohjaveden muuttamiskiellon vastaisia vaikutuksia. Kuormituksen pienentyminen on ilmeistä, koska laskuojan 2 koko tuotantoala siirtyy pintavalutuksen piiriin. AA:n kuolinpesän muistutuksen osalta hakija on todennut, että hakemus ei sisällä valuma aluemuutoksia olemassa olevaan tilanteeseen nähden, joten muistuttajan vaateet ovat aiheettomia. Ympäristölupavirasto myöntää Vapo Oy:lle luvan Mustaisnevan turvetuotantoon Kauhajoen kaupungissa hakemukseen liitetyn suunnitelman ja sen täydennysten mukaisesti siten muutettuna kuin lupamääräyksistä käy ilmi. Ympäristölupavirasto myöntää Vapo Oy:lle samalla vesilain 10 luvun 6 :n mukaisen oikeuden johtaa kuivatusvesiä BB:n omistaman kiinteistön Tuomisto RN:o 10:515 (Kauhajoki, Kauhajoki), CC:n omistaman kiinteistön Hautala RN:o10:41 (Kauhajoki, Kauhajoki), DD:n omistaman kiinteistön Kiviranta RN:o 10:704 (Kauhajoki, Kauhajoki), EE:n omistaman kiinteistön Valtasaari RN:o 2:18 (Kirkonkylä, Teuva) sekä FF:n, GG:n, HH:n ja II:n omistaman kiinteistön Peltomaa RN:o 31:0 (Kirkonkylä, Teuva) mailla kulkeviin laskuojiin. Luvan saajan on noudatettava ympäristönsuojelulain säännöksiä ja tässä päätöksessä annettuja lupamääräyksiä. 1) Turvetta saadaan ottaa suunnitelman mukaiselta enintään 500 ha:n suuruiselta alueelta. Tuotantoa on harjoitettava siten, että päästöt vesistöön ja muuhun ympäristöön ovat mahdollisimman pienet.

13 Vesienkäsittely 13 2) Kaikki turvetuotantoalueelta tulevat kuivatusvedet on johdettava sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen, laskeutusaltaiden ja ympärivuotisesti pintavalutuskenttien kautta. Kaikkien sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket, joiden päät on varustettu virtausta säätelevillä sihdeillä. Laskeutusaltaiden ja pintavalutuskenttien on oltava mitoitusohjeiden mukaisia ja niiden poistopäissä on oltava vedenkorkeutta säätelevät sihdeillä varustetut putkipadot. Altaissa on oltava pintapuomit. Laskeutusaltaiden vieressä on oltava läjitysalueet altaista poistettavaa lietettä varten siten, ettei liete pääse niistä vesistöön. Aumaalueiden ja ojien välissä on oltava suojavyöhyke, jotta turvetta ei joudu ojiin. Tuotantoalueiden ulkopuoliset valumavedet on johdettava mahdollisimman tarkkaan eristysojissa tuotantoalueiden ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse. Eristysojissa on oltava lietesyvennykset. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 3) Vesienkäsittelyrakenteet on toteutettava vuoden 2008 loppuun mennessä. Uudet vesienkäsittelyrakenteet on esitettävä Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi ennen käyttöönottoa ja annettava tiedoksi Kauhajoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 4) Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkistettava niiden toimivuus säännöllisesti. 5) Laskeutusaltaat, sarkaojat lietesyvennyksineen sekä reuna ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantoajan päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. vaatiessa. Mataloituvilla kentillä, joiden turvepaksuus on alle puoli metriä, sarkaojat sekä reuna ja kokoojaojat on tarkistettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Ojista poistettava liete saadaan läjittää alueelle. Altaiden ja ojaston puhdistustyöt on tehtävä siten, ettei niistä aiheudu vältettävissä olevia päästöjä vesiin. Töiden ajankohta on ilmoitettava etukäteen Kauhajoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.

14 14 Pohjavesi 6) Tuotantoalueen kuivatus ja vesienkäsittelyrakenteiden kunnossapito on järjestettävä niin, ettei suovesiä suotaudu pohjaveteen eikä niistä aiheudu haitallista pohjaveden pinnan alenemista. Päästöt ilmaan ja melu Varastointi ja jätteet 7) Turvetuotanto on järjestettävä siten, että siitä aiheutuu mahdollisimman vähän pölypäästöjä ja melua. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava tieliikennelain 87 :ssä edellytetyllä tavalla siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. 8) Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Tuotantoalueelle tai sen ympäristöön ei saa jättää tai päästää jätelain vastaisesti jätettä, kuten aumojen peittomuoveja, jäteöljyä ja koneiden käytöstä poistettuja osia tai laitteita. Kumi, metalli ja muovijätteet on mahdollisuuksien mukaan toimitettava hyötykäyttöön. Ongelmajätteet on toimitettava paikkaan, jolla on oikeus ottaa vastaan ongelmajätettä. Luvan saajan on järjestettävä jätteiden varastointi ja kuljetus voimassa olevien jätteenkäsittelymääräysten mukaisesti. 9) Poltto ja voiteluaineet sekä jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Kiinteiden polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia. Häiriö ja muut poikkeukselliset tilanteet 10) Häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on välittömästi ilmoitettava Länsi Suomen ympäristökeskukselle ja Kauhajoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 11) Tuotantoalueen yhteydessä on oltava riittävä määrä sammutusvesialtaita. Lisäksi aluetta varten on oltava ns. ehtymätön vesilähde, josta saadaan sammutusvettä kaikissa olosuhteissa tuotantokauden aikana. 12) Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan.

15 15 Tarkkailut 13) Luvan saajan on tehtävä toiminnan käyttö ja päästötarkkailua tämän päätöksen liitteenä 3 olevan ohjelman mukaisesti. Tarkkailuohjelmaa voidaan tarkentaa Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. Käyttö ja päästötarkkailun tulokset on toimitettava vuosittain helmikuun loppuun mennessä Länsi Suomen ympäristökeskukselle sekä Kauhajoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 14) Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan vaikutusta vesistössä Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla sekä kalataloudellisia vaikutuksia Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotukset vaikutustarkkailuohjelmiksi on toimitettava asianomaisille viranomaisille kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi. Tarkkailutuloksista on laadittava yhteenveto, joka on toimitettava seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä Länsi Suomen ympäristökeskukselle, Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskukselle sekä Kauhajoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä esitettävä vaadittaessa niille, joiden etua tai oikeutta asia saattaa koskea. Kunnossapitovelvoitteet 15) Luvan saajan on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon siltä osin kuin kunnostustarve johtuu turvetuotantoalueen kuivatusvesien johtamisesta. Haittojen vähentäminen ja ehkäiseminen 16) Luvan saajan on maksettava vuosittain tammikuun aikana euroa Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskukselle käytettäväksi kuivatusvesien vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan estämiseen. Ensimmäinen maksu vuodelta 2007 on suoritettava kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito 17) Tuotannosta poistettujen alueiden jälkihoito on tehtävä siten, että päästöt ympäristöön ovat mahdollisimman pienet, eivätkä ne saa ylittää tuotannonaikaisia päästöjä. Tuotannosta poistettujen alueiden kuivatusvedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes Länsi Suomen

16 16 ympäristökeskus on todennut, että alueet ovat kasvipeitteisiä tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön tai vesienkäsittely ei muutoin enää ole tarpeen. Tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen Länsi Suomen ympäristökeskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet on poistettava. Kuivatusvesienkäsittelyä on jatkettava ja rakenteet pidettävä kunnossa vähintään kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Länsi Suomen ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen, ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä. Korvaukset Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu korvattavaa vahinkoa. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Mustaisneva on tuotannossa oleva alue. Luvan myöntäminen edellyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttämistä, joka turvetuotannon vesienkäsittelyssä on yleensä pintavalutus, mikä on määrätty kuivatusvesien käsittelymenetelmäksi 472,4 ha:n tuotantoalueelle. Ympäristölupavirasto katsoo, että kuivatusvesien vesienkäsittely vastaa tältä osin parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Tuotantoalueen 27,6 ha:n osalta kuivatusvedet käsitellään perustason mukaisesti. Tällainen kuivatusvesien käsittely ei vastaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Hakija ei ole esittänyt ympäristölupaviraston täydennyskehotuksessa vaadittua vaihtoehtoista tehostettua vesienkäsittelymenetelmää. Tämän vuoksi, koska kyseessä on jo tuotannossa oleva alue ja koska puutteellisesta vesienkäsittelystä aiheutuva väliaikainen haitta ei ole kohtuuton, ympäristölupavirasto on antanut tälle tuotantoalueelle määräaikaisen, loppuun saakka olevan luvan. Hakijan tulee kuitenkin mennessä tehdä ympäristölupavirastolle hakemus näiden kuivatusvesien käsittelyn tehostamiseksi. Kalataloudelle aiheutuvia haittoja ehkäistään kalatalousmaksulla tehtävillä toimenpiteillä. Kun otetaan huomioon Mustaisnevan ja sen ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista tai muuta kohtuutonta rasitusta. Hakijalle on voitu myöntää oikeus johtaa kuivatusvesiä toisten kiinteistöillä sijaitseviin ojiin, koska toimenpiteestä ei aiheudu kohtuutonta haittaa.

17 Lupamääräysten perustelut 17 Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1), 2), 3), 4) ja 5). Tuotanto on laajamittaista ja sitä tullaan harjoittamaan vielä kauan, minkä vuoksi vesienkäsittelyn on oltava käytössä ympäri vuoden. Tuotannon loppuvaiheessa nostetaan hyvin maatunutta turvetta, josta aiheutuvat päästöt ovat suurempia kuin vähemmän maatuneesta turpeesta. Sen vuoksi vesienkäsittelyn tehoa ei voida tuotannon loppuvaiheessa heikentää. Lupamääräys 6) on tarpeen pohjaveden suojelemiseksi. Pölypäästöjen ja niistä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi on toimenpidevelvoite lupamääräyksessä 7). Määräykset 8) ja 9) ovat tarpeen jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Määräykset 10), 13) ja 14) ovat tarpeen toiminnan ympäristövaikutusten tarkkailuun tai valvontaan liittyvistä syistä. Tulipalovaaraan ja onnettomuusriskeihin varautumista koskevat vaatimukset sisältyvät lupamääräyksiin 11) ja 12). Lupamääräys 16) on tarpeen kalataloudelle aiheutuvien haittojen estämiseksi. Kalatalousmaksun suuruutta määrättäessä on otettu huomioon turvetuotannosta aiheutuvien päästöjen suuruus ja vesistössä ilmenevien vaikutusten laajuus. Turvetuotantoalueelta tulee päästöjä vielä tuotannon päätyttyä ja lupamääräys 17) on tarpeen tuotantoalueen jälkihoidon järjestämiseksi ja päästöjen rajoittamiseksi. VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN Ympäristölupavirasto ottaa huomioon Länsi Suomen ympäristökeskuksen vaatimuksen pintavalutuksen ympärivuotisesta käytöstä ja virtaamaa säätävistä padoista lupamääräyksessä 2), vaatimuksen käyttöönottoilmoituksesta lupamääräyksessä 3), vaatimuksen tarkkailusta ja tarkkailutulosten raportoinnista lupamääräyksissä 14) ja 15) ja pölyä ja melua koskevat vaatimukset lupamääräyksessä 7). Ympäristölupavirasto ottaa huomioon Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskuksen vaatimuksen kaikkien kuivatusvesien tehostetusta käsittelystä luparatkaisusta ja lupamääräyksestä 2) ilmenevällä tavalla. Ympäristölupavirasto ottaa huomioon TE keskuksen vaatimuksen pintavalutuksen ympärivuotisesta käytöstä lupamääräyksessä 2), vaatimuksen vesienkäsittelyrakenteiden kunnossapidosta lupamääräyksissä 4) ja 5), vaatimuksen kalatalousmaksusta lupamääräyksessä 16) ja vaatimuksen kalataloudellisesta tarkkailusta lupamääräyksessä 14). Ympäristölupavirasto ottaa Kauhajoen kaupungin ympäristö ja rakennusvalvontajaoston vaatimukset luvan määräaikaisuudesta ja kaikkien kuivatusvesien tehostetusta käsittelystä huomioon luparatkaisusta ja lupamääräyksestä 2) ilmenevällä tavalla. Ympäristölupavirasto ottaa huomioon vaatimuksen tuotantoalueen jälkihoidosta lupamääräyksessä 17), vaatimuksen vesistötarkkailussa lupamäärä

18 18 yksissä 13) ja 14) ja jätteitä ja kemikaalien varastointia koskevat vaatimukset lupamääräyksissä 8) ja 9). Ympäristölupavirasto ottaa huomioon Teuvan kunnan ympäristölautakunnan vaatimuksen pohjaveden tarkkailusta lupamääräyksessä 6), vaatimuksen vedenlaadun tarkkailusta lupamääräyksessä 13 ja 14) sekä vaatimuksen vesiensuojelurakenteiden toteuttamisesta ennen laajennusalueiden kuntoonpanoa lupamääräyksessä 3). AA:n kuolinpesän vaatimusten osalta ympäristölupavirasto toteaa, ettei hanke lupamääräysten mukaan toteutettuna lisää alapuolisen vesistön tulvariskiä. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen Tuotantoalueen 27,6 ha:n suuruisen alueen, jonka kuivatusvedet käsitellään perustason mukaisesti, osalta lupa on voimassa saakka. Mikäli luvan saaja jättää hakemuksen alueen kuivatusvesien käsittelyn tehostamiseksi kuten kappaleessa "Lupamääräysten tarkistaminen" on sanottu, lupa on voimassa kunnes hakemuksesta on saatu lainvoimainen päätös. Muilta osin lupa on voimassa toistaiseksi. Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa aikaisempaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Luvan saajan on viimeistään jätettävä ympäristölupavirastoon tuotantoalueen 27,6 ha:n suuruisen alueen, jonka kuivatusvedet käsitellään perustason mukaisesti, kuivatusvesien puhdistamisen tehostamista koskeva hakemus. Hakemukseen on liitettävä suunnitelma pintavalutuskentän, kasvillisuuskentän tai teholtaan vastaavan puhdistusmenetelmän käyttöön ottamisesta mahdollisimman pian. Lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus on tuotantoalueen muilta osin jätettävä ympäristölupavirastoon viimeistään Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, ympäristölupavirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Hakemukseen on liitettävä selvitys tuotannon aiheuttamasta melusta ja pölystä, vesienkäsittelyn tehokkuudesta, vesiin joutuvien päästöjen määrästä sekä kuivatusvesien johtamisen vaikutuksista purkuvesistöön, sen kalastoon ja käyttöön. Lisäksi on toimitettava arvio aiheutuneista ennakoimattomista vahingoista. Hakemukseen on myös liitettävä selvitys tuotannosta poistuneiden alueiden tilasta sekä ehdotus ja kustannusarvio toimenpiteistä turvetuotannon ympäris

19 19 tönsuojelun tehostamiseksi sekä vahinkojen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti noudatettava asetusta. Laajennusalueiden kuntoonpano saadaan aloittaa tämän päätöksen saatua lainvoiman. Olemassa olevaa toimintaa saadaan jatkaa ennen tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Ympäristönsuojelulain 6, 41, 42, 43, 44, 45, 46, 52, 55, 56, 67, 68, 71 ja 100 Vesilain 10 luvun 6 Jätelain 4 ja 6 Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) KÄSITTELYMAKSU Sovellettu oikeusohje euroa Ympäristöministeriön ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista antaman asetuksen (1238/2003) 2 ja asetuksen liitteenä olevan maksutaulukon kohta turvetuotanto, tuotantoalue yli 300 hehtaaria.

20 MUUTOKSENHAKU Liitteet 20 Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valittamalla. 1. Valitusosoitus 2. Kartta 3. Käyttö ja päästötarkkailuohjelma Leena Simpanen Juha Helin Pertti Seppänen Liisa Selvenius Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Leena Simpanen, Juha Helin ja Pertti Seppänen (tarkastava jäsen). Asian on esitellyt esittelijä Liisa Selvenius. LiS/sl

21 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE 1 Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto oikeudelle, on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@om.fi) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, Helsinki postiosoite: PL 115, Helsinki puhelin: (vaihde) telekopio: (09) sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

22 LIITE 2 Mustaisnevan turvetuotantoalue

23 MUSTAISNEVAN KÄYTTÖ JA PÄÄSTÖTARKKAILU LIITE 3 Käyttötarkkailu Käyttötarkkailua varten nimetään vastuuhenkilö, joka ilmoitetaan vuosittain alueelliselle ympäristökeskukselle ja sijaintikunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Käyttötarkkailusta pidetään päiväkirjaa ja se säilytetään koko tuotannon ja jälkihoitovaiheen ajan. Tarvittaessa päiväkirja esitetään valvoville viranomaisille. Päiväkirjamerkinnöistä tehdään vuosittain yhteenveto, joka toimitetaan tarkkailuvuoden loppuun mennessä päästö ja vaikutustarkkailujen suorittajille ja tarvittaessa viranomaisille. Käyttöpäiväkirjaan merkitään seuraavat tiedot: tuotannon aloittaminen ja lopettaminen sekä tuotantopäivät tuotantomenetelmä ojitusten ja perkausten tarkat kaivuajat ja paikat kunnostukset ja tuotannon eteneminen vesiensuojelurakenteiden valmistuminen, kunnon seuranta, havainnot toimivuudesta poikkeamat vesiensuojelusuunnitelmista laskeutusaltaiden ja lietesyvennysten tyhjentäminen ojastojen puhdistukset mittapatojen ja laitteistojen asennukset, huolto ja korjaukset pumppaamojen asennukset, käyttöaika ja mahdolliset häiriöt sadanta, haihdunta ja tuuli muut huomiot esim. rankkasateiden kesto ja seuraukset jätehuoltoon liittyvät toimet näytteiden ottoajat aumojen paikkojen muutokset pölyn ja melun seuranta sekä tuulitauot muut mahdolliset tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta maaperään, vesistöön tai pöly ja melupäästöihin toimintaan kohdistuneet valitukset ja niiden käsittely Vesiin johdettavien päästöjen tarkkailu Vesinäytteet otetaan laskuojiin 1 ja 2 johdettavista vesistä. Vesienkäsittelymenetelmän tehoa tarkkaillaan ottamalla näytteet ennen pintavalutuskenttiä ja niiden jälkeen. Vesinäytteet otetaan neljä kertaa vuodessa (maalis toukokuu, kesä heinäkuu, syys lokakuu ja joulu helmikuu) kahden vuoden ajan pintavalutuskenttien valmistumisen jälkeen ja kahden vuoden ajan ennen tarkistushakemuksen jättämistä sekä jälkihoidon aikana. Näytteenoton yhteydessä mitataan virtaama. Näytteistä analysoidaan kiintoaine, COD Mn, kok P,kok N ja ph. Päästöt lasketaan käyttäen tuotantoalueen omia mittaustuloksia ja lähellä sijaitsevan, jatkuvassa tarkkailussa ja mahdollisimman samassa tuotantovaiheessa olevan tuotantoalueen virtaamatietoja. Pitoisuuksina käytetään tuotantoalueen omia mittaustietoja. Niinä vuosina, kun pitoisuusmittauksia ei tehdä, päästöjen laskennassa käytetään tukena lähialueen jatkuvassa tarkkailussa olevien tuotantoalueiden pitoisuuksia ennen tehostettua vesienkäsittelyä. Vesienkäsittelymenetelmän tehona käytetään tuotantoalueelta aiemmin mitattua tehoa. Päästöt lasketaan sekä brutto että nettoarvoina. Nettopäästöt lasketaan käyttäen taustapitoisuuksina luonnontilaisen suon pitoisuuksia: kokonaisfosfori 20 µg/l, kokonaistyppi 500 µg/l ja kiintoaine 2 mg/l. Mittauskohteen ulkopuolisten tuotantoalueen lohkojen päästöt lasketaan mittaustulosten perusteella pinta alojen suhteessa.

24 Raportointi Laadunvarmistus Päästötarkkailun mittausten tulokset toimitetaan niiden valmistuttua kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja alueelliselle ympäristökeskukselle. Käyttö ja päästötarkkailun yhteenvetoraportti toimitetaan alueelliselle ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tarkkailuvuotta seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Tarkkailussa käytetään vahvistettuja standardeja. Tarkkailuraporteissa esitetään myös tarkkailua koskevat epävarmuustekijät sekä käytetyt laskentamenetelmät. Raporteissa esitetään tarpeelliset tarkentamis ja muutossuositukset.