Etelä-Karjalan kuntapäivä Kuntauudistus

Transkriptio

1 Etelä-Karjalan kuntapäivä Kuntauudistus Kari Prättälä

2 Kuntauudistuksen aikataulusuunnitelma VM:n hahmotelma Rakennelakityöryhmä: Kunnallishallinnon rakennetyöryhmä: Hallituksen jatkolinjaukset uudistuksesta Aluekierros ja kuntakuulemiset Asiantuntijakuulemiset Lakiesityksen laatiminen Selvitys ja ehdotus kuntajakoselvitysalueiksi HE rakennelaki Kunnallishallinnon rakennelaki Uutta kuntarakennetta koskevat ratkaisut Erityiset kuntajakoselvitykset (6 12 kk) HE:n eduskunta - käsittely Soterakenneselvitys Valtionosuusuudistus Kuntalain kokonaisuudistus 2 2

3 Havaintoja kuntien lausunnoista Kunnat ovat kokeneet lausuntokierroksen tarpeelliseksi ja vastanneet hyvin monisanaisesti. Kunnat eivät ole ehtineet keskustella vaihtoehtoisista ratkaisuista naapurikuntien kanssa. Kannanottojen antaminen on koettu vaikeaksi, sillä kunnilla ei ole tässä vaiheessa ollut tietoja sosiaalija terveyspalvelujen selvitystyöstä eikä kunnan tehtävien arviointityöstä. Kunnat ovat kokeneet puutteeksi sen, että Parashankkeen myötä aikaansaatua yhteistyötä ei ole huomioitu riittävästi VM:n selvityksessä. 3

4 VM/HALKEn johtopäätöksiä Enemmistö kunnista eli noin 85 prosenttia näkee jonkinnäköisen kunta- ja palvelurakenteeseen liittyvän uudistuksen olevan tarpeellinen joko omalla alueellaan tai valtakunnallisesti. Noin puolella kunnista on valmiutta selvittää kuntajaon muutoksen vaikutuksia. Työryhmän esittämiä selvitysalueita kannatti 92 kuntaa. Kunnat ovat esittäneet myös omia selvitysalueita, jotka usein ovat pienempiä kuin työryhmän esittämät alueet. Enemmistö kunnista katsoo, että sopiva ajankohta liitosten toteuttamiselle olisi vuoden 2017 alusta. Osalla on valmiutta liitokseen myös vuoden 2015 alusta alkaen. Kuntien kannat uudistuksen läpiviemisestä vaihtelevat ja ovat osittain erilaisia alueiden sisällä. 4

5 Havaintoja kuntien lausunnoista Kuntien kannanotot selvitysalueisiin tulkinnanvaraisia; lausuntojen taustalla useita moniselitteisiä syitä liittyen laajempiin taustakokonaisuuksiin Maakunnittain suuriakin eroja valmiudessa kuntajakoselvityksiin. Suuret kaupunkiseudut: Keskuskaupungeilla valmiutta kuntien yhdistymisselvityksiin joko esitetyllä tai siitä poikkeavalla kokoonpanolla.» Maakuntakeskusten ykköskehän kehyskunnissa pääosin vastustetaan kuntien yhdistymisselvityksiä.» Maakuntakeskusten toisen kehän kunnilla osittaista valmiutta kuntajakoselvityksille keskuskaupungin suuntaan. 5

6 Kuntarakennelakia valmisteleva työryhmä Toimikausi Valmistelee kuntauudistuksen toteuttamista hallitusohjelmassa esitettyjen sekä keväällä 2012 alue- ja kuulemiskierroksen jälkeen täsmentyvien hallituksen linjausten mukaisesti Tarkoituksena, että rakennelaki tulisi voimaan v alusta Tehtävänä seurata ja arvioida kunta- ja palvelurakenneselvityksestä kevään 2012 aluekierroksella ja kuntien lausunnoista saatavaa palautetta ja sen pohjalta Laatia yhteenveto aluekierroksesta ja kuntien lausunnoista Tehdä uudistuksen vaikutusarviointi Laatia tarkennettu esitys uudistuksen kriteereistä ja toteuttamistavoista Hallituksen linjausten jälkeen työryhmän tulee laatia hallituksen esitysluonnos laiksi kuntarakenteesta Pj Laajala Päivi (VM); jäsenet/asiantuntijat ja sihteeristö: Valli-Lintu Auli (VM), Koski Arto (VM), Salonen Ville (VM), Majanen Juha (VM), Suksi Markku (OM), Kangaspunta Kirsi (OKM), Salo Päivi (STM), Aurasmaa Heikki (TEM), Vatilo Matti (YM); Nyholm Inga (VM), Mäenpää Eeva (VM), Hernesmaa Anu (VM), Mölläri Markku (VM), Kuntaliiton nimeämä asiantuntija Prättälä Kari Kunta- ja aluehallinto-osasto

7 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvitys Toimikausi Tavoitteina uudistaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne vastaamaan tulevia tarpeita ja uudistaa sote-järjestämistä, rahoitusta, kehittämistä ja valvontaa koskevaa lainsäädäntöä Tehtävänä valmistella esitys sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteeksi (kolme vaihtoehtoista mallia) valmistella em. lakiin liittyviä osakokonaisuuksia kuten valvontaa koskeva sääntely, kehittämistä koskevat rakenteet, tutkimuksen ja koulutuksen valtionkorvauksia koskevat rakenteet, uuteen palvelurakenteeseen liittyvät potilas- ja asiakastietojen käsittelyyn sekä tietosuojaan liittyvät kysymykset Väliraportti toukokuussa 2012, loppuraportti v loppuun mennessä Työryhmälle asetettu valmisteleva asiantuntijatyöryhmä ja sihteeristö Selvitystyön johtoryhmänä sosiaali- ja terveyspoliittinen ministerityöryhmä Kunta- ja aluehallinto-osasto

8 Kuntien tehtävien arviointi-työryhmä Toimikausi Työryhmän puheenjohtaja vs. Anna-Kaisa Ikonen, jäseninä VM, STM, OKM, YM, MMM, TEM, SM, Kuntaliitto ja kuntasektorin edustajia sekä hallituspuolueiden edustus. Sihteeristö VM, STM, OKM, YM ja Kuntaliitto. Tehtävät: kartoittaa kokonaisuutena kuntien tehtävät ja niiden hoitamista koskevat velvoitteet kehittää kunnille mahdollisesti siirrettävien tehtävien kustannus- ja vaikutusarviointia määritellä kuntauudistuksella luotujen uusien kuntien tehtävät uudelleen arvioida valtion ja kuntien tehtäväjakoa arvioida aidosti tehtävien vähentämistä suhteessa käytettävissä oleviin resursseihin arvioida ja tehdä ehdotukset siitä, miten valtion kuntiin kohdistuvaa ohjausta tulisi yhdenmukaistaa hyödyntää kuntien ja valtion tuottavuus-, tuloksellisuus- ja vaikuttavuustyössä esiin nousevia hyviä käytäntöjä selvittää ja edistää kuntien ja palvelujen kustannusten ja laadun vertailua ja läpinäkyvyyttä edistäviä käytäntöjä Työ vaiheistettu Vuoden 2012 aikana: laaditaan kartoitus kuntien nykyisistä tehtävistä ja niiden hoitoa koskevista velvoitteista ja tehdään ehdotukset kunnille mahdollisesti siirrettävien uusien tehtävien kustannus- ja vaikutusarvioinnin kehittämisestä Työ painottuu vuosiin 2013 ja 2014: valtion ja kuntien tehtävien uudelleen arviointi suhteessa voimavaroihin, ministeriökohtaiset tavoitteet tehtävien ja velvoitteiden vähentämiseksi, kuntauudistuksella luotujen uusien kuntien tehtävät, tarkentuu kuntauudistuksen edetessä, hyödynnetään kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämiskampanjan parhaita käytäntöjä. Kunta- ja aluehallinto-osasto

9 Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen (1) Hallitusohjelman kirjaukset Valtionosuusjärjestelmä uudistetaan osana kuntarakenneuudistusta Järjestelmää yksinkertaistetaan ja selkeytetään. Järjestelmän kannustavuutta parannetaan. Osana valtionosuusjärjestelmän uudistamista selvitetään perusopetuksen valtionosuuden perusteet tavoitteena tasaarvoisen ja tasalaatuisen perusopetuksen saatavuuden varmistaminen myös jatkossa. Uudistuksen tavoitteena on, että perusopetuksen rahoitus jatkossa perustuisi nykyistä enemmän perusopetuksen toimintaympäristöä kuvaaviin indikaattoreihin, esimerkiksi kunnan maahanmuuttajien väestöosuuteen, aikuisväestön koulutustasoon ja työttömyysasteeseen Vastuu ammattikorkeakoulujen perusrahoituksesta siirretään valtiolle. Valtion ja kuntien väliset tehtävien siirrot toteutetaan kustannusneutraalisti Kunta- ja aluehallinto-osasto

10 Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen (2) Valtionosuusuudistuksen aikataulu: Hallituksen linjauksen (hallituksen iltakoulu ) mukaisesti valtionosuusuudistus aloitetaan keväällä 2012 Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle viimeistään kevätistuntokauden alussa 2014 Uudistus tulee voimaan vuoden 2015 alusta Kunta- ja aluehallinto-osasto

11 Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen (4) Jo ennen uudistuksen aloittamista aloitetaan kehittämistyö eräiden laskentatekijöiden osalta: Saavutettavuus: Tilastokeskukselta tilattava selvitys uudesta saavutettavuusindikaattorista Ikäryhmien painot: VATTilta tilattava selvitys eri ikäryhmien painoista laskennallisessa valtionosuusjärjestelmässä Kunta- ja aluehallinto-osasto

12 Kuntalain kokonaisuudistus Käynnistyy keväällä 2012 Voimaan 2015 alusta KL: vaihteistettava niin, että nykyiseen lakiin tehdään tarvittavat muutokset 2015 kokonaisuudistus 2017 alusta Keskeisiä uudistamisen alueita:» Kuntademokratia» Organisaatio ja johtaminen» Talous» Kunta ja markkinat 12

13 Demokratian alueelliset toimintamallitselvitys Selvityksen toteuttavat tutkija, erityisasiantuntija Ritva Pihlaja sekä tutkija Siv Sandberg Selvitys toteutetaan Tehtävät: Kartoitus alueellisista toimielinmalleista koti- ja Pohjoismaissa Kartoitus osallistuvan budjetoinnin kansallisista ja soveltuvin osin kansainvälisistä käytännöistä Tarkastella soveltuvin osin kunnanosa- ja vaalipiirikäytäntöjä kansainvälisesti Tehdä em. kartoituksiin pohjautuen johtopäätöksiä eri mallien vahvuuksista ja heikkouksista, niiden kehittämistarpeista sekä Johtopäätöksiä mallien laajemmasta sovellettavuudesta suomalaiseen kontekstiin sekä huomioita ja/tai ehdotuksia liittyen lainsäädännön kehittämiseen Kunta- ja aluehallinto-osasto

14 Liiton lausunto rakenneryhmän selvityksestä 1 Kuntaliiton linjaukset uudistuksen arvioinnin pohjana. 2 Kuntien lausunnot ja kuntaliiton arvio rakennetyöryhmän selvityksestä» Kuntien lausunnoista erilliset diat (edellä)» Kuntaliitto: Kuntalähtöinen uudistaminen paikalliset aloitteet paikalliset päätökset Alueelliset erityisolosuhteet ja -piirteet huomioon ottavia vaihtoehtoisia ratkaisuja Kunnan roolia elinvoiman vahvistajana korostettava Lähivaikuttamiseen huomiota jatkovalmistelussa 14

15 Liiton lausunto rakenneryhmän selvityksestä 3 Kuntauudistuksen aikataulu ja vaiheistus» Maan hallitukselta poliittiset linjaukset jatkovalmistelun tueksi ennen kesäkuun loppua» Toinen lausuntokierros sen jälkeen kun uudistusta koskevat keskeiset linjaukset on tehty 4 Lainsäädäntöhankkeiden valmistelu» Sektorilainsäädännön valmistelu (sote, toinen aste) kytkettävä kuntauudistukseen» Kuntalain valmistelu käynnistettävä pikaisesti ja vaihteistettava niin, että nykyiseen lakiin tehdään tarvittavat muutokset 2015 kokonaisuudistus 2017 alusta» Valtionosuusuudistus kokonaisuutena, jossa myös opetustoimen valtionosuusuudistus on mukana» Kuntalain uudistukselle selkeä parlamentaarinen pohja 15

16 Liiton lausunto rakenneryhmän selvityksestä 5 Kaupunkiseutujen rakenteellinen yhtenäisyys» Ensisijaisena tavoitteena vahva peruskunta» Tärkeää, että etenkin suurimmat kaupunkiseudut muodostaisivat asumisen, maankäytön ja liikenteen näkökulmasta yhtenäisen toiminnallisen kokonaisuuden.» Tätä tavoitetta edistäisi myös kuntien sitoutuminen yhteiseen maankäytön suunnitelmaan ja sopiminen yhteisistä maankäyttöpoliittisista periaatteista. 6 Sote-palvelurakenneselvitys» Tavoitteena on sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen nykyistä vahvemmissa kunnissa, jotka pystyvät taloudellisilla ja henkilöstöresursseillaan vastaamaan kuntalaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeeseen.» Vahvistettujen peruspalvelujen ja vaativan erityistason välinen työnjako riippuu mm. siitä, kuinka laajasti vahvat kunnat tai sotealueet eri alueilla kykenevät ottamaan vastuuta palvelujen järjestämisestä. Lainsäädännössä tulee jättää riittävä liikkumavara alueellisten erityispiirteiden huomioonottamiseen. 16

17 Liiton lausunto rakenneryhmän selvityksestä 7 Opetus- ja kulttuuritoimen palvelurakenteet» Opetus- ja kulttuuriministeriön ei tule edetä rakenteisiin liittyvässä toimilupien uudistamisessa kuntauudistuksesta erillään.» Uudistukset koulutuksen ja kulttuurin hallintorakenteisiin ja toimipisteverkkoon tulee voida tehdä kunnan päätöksin. 8 Kunnan tehtävien arviointi» Arvioitava, onko tehtäviä, jotka voitaisiin poistaa kuntien järjestämisvelvollisuudesta tai joiden järjestämisen laajuutta tai tehtävän hoitamista koskevaa normitusta voitaisiin väljentää.» Arvioitava myös kuntiin suuntautuvan lainsäädäntöön perustumattoman ohjauksen (resurssiohjaus ja informaatio-ohjaus) vähentämisen mahdollisuudet.» Arvioitava, voidaanko kunnista muodostaa kunnan tehtäväkenttää laajentamalla, yhteispalvelua kehittämällä tai muilla keinoin portti julkisiin palveluihin. 17