Varsinais-Suomen kuntapäivä Ajankohtaiset kunta-asiat

Transkriptio

1 Varsinais-Suomen kuntapäivä Ajankohtaiset kunta-asiat Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja Suomen Kuntaliitto

2 Suomen Kuntaliitto Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Mukana toiminnassa ovat myös maakuntaliitot, sairaanhoitopiirit ja muut kuntayhtymät. Kuntien työnantajatehtäviä hoitaa Kuntaliittoon kuuluva KT Kuntatyönantajat Tuula Haatainen

3 Toimintaympäristö muuttuu

4 Kommande utmaningar Balans mellan kommunernas uppgifter och inkomster Basserviceprogrammet och basservicebudgeten Översyn av finansierings- och statsandelssystemet Tryggade skatteinkomster Fungerande kommun- och servicestrukturer Fungerande kommunstruktur Effektiv servicestruktur» produktivitet, effekter, tillgång» produktions- och finansieringsformer» servicestrategier, informationsteknik» konkurrensutsättning Fungerande demokrati, ledning och medborgarnas möjligheter att påverka Globaliseringens utmaningar Tuula Haatainen

5 Kuntauudistuksen perustelut Kuntauudistuksen perusteluksi on esitetty seuraavia tulevaisuuden haasteita: Huolestuttava huoltosuhde Tuottavuuden parantaminen Kestävyysvajeen kattaminen Väestönmuutosten voimakkaat alueelliset erot Kaupunkiseutujen toimivuutta haittaavien tekijöiden poistaminen Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuun selkiyttäminen Kustannusvaihtelujen eliminointi Tuula Haatainen

6 Kuntatalouden näkymät

7 6,0 5,5 5,0 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 Kuntasektorin vuosikate, poistot sekä investoinnit Kunnat ja kuntayhtymät, mrd. Vuosikate Poistot Poistonalaisten investointien omahankintamenot 1) Investointien omahankintamenot yhteensä 1) * Vuoden 1997 jälkeen kuntasektorin vuosikate ei ole minään vuonna riittänyt poistonalaisten investointien omahankintamenoihin, jolloin on syntynyt ns. tulorahoitusvajetta, jota kunnat ovat rahoittaneet omaisuuden myynnillä ja ennen kaikkea lainanotolla. Poistonalaiset investoinnit = esim. kadut, koulut, päiväkodit, verkostot. Ei-poistonalaiset investoinnit = maa- ja vesialueet, sijoitukset. 1) Vuoden 2010 luvuissa on mukana Helsingin Seudun Ympäristöpalvelut -kuntayhtymän perustamiseen liittyviä eriä. 6,0 5,5 5,0 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0, Tuula Haatainen Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2011 tilinpäätösarvioiden mukaan.

8 3,5 3,0 Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate, poistot sekä investoinnit 1) , mrd. (käyvin hinnoin) Vuosikate Investoinnit, netto 1) Poistot 3,5 3,0 2,5 2,5 2,0 2,0 1,5 1,5 1,0 1,0 0,5 0,5 0, Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien ennusteet PPO ) Investoinnit, netto = Käyttöomaisuusinvestoinnit rahoitusosuudet käyttöomaisuuden myyntitulot 0, Tuula Haatainen

9 20 Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat , mrd. (käyvin hinnoin) Lainakanta Rahavarat Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien ennusteet PPO Tuula Haatainen

10 Kuntauudistus

11 Hallitusohjelman lähtökohdat Hallitusohjelman mukaan Suomessa toteutetaan vuosina laaja kuntauudistus, jonka tavoitteeksi asetetaan vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Ohjelman mukaan vahva peruskunta muodostuu luonnollisesta työssäkäyntialueesta ja on riittävän suuri pystyäkseen itsenäisesti vastaamaan peruspalveluista lukuun ottamatta vaativaa erikoissairaanhoitoa ja vaativia sosiaalihuollon palveluja. Lisäksi vahvan peruskunnan kriteerinä mainitaan elinkeinopolitiikka, kehittämistyö sekä toimenpiteet yhdyskuntarakenteen kehittämiseksi Tuula Haatainen

12 Statens åtgärder våren 2012 Finansministeriets arbetsgrupp för kommunalförvaltningens struktur överlämnade sin utredning till förvaltnings- och kommunminister Henna Virkkunen.» Enligt utredningen minskas antalet kommuner kraftigt. I dag finns det 336 kommuner. Kommunstorleken växer alltså en hel del. Enligt planerna kommer största delen av kommunerna att ha invånare. Samtidigt har utredningen sänts på remiss till kommunerna. Remisstiden löpte ut Mellan 14.2 och 21.3 ordnade FM en regionrunda för att höra kommunerna. Regeringens stakar våren hösten 2012 ut riktlinjer för den fortsatta kommunreformen och innehållet i strukturlagen (kriterierna för starka primärkommuner, hur reformen ska genomföras). Utredningen om servicestrukturen inom social-, hälsooch sjukvården färdigställs i maj Tuula Haatainen

13 Havaintoja kuntien lausunnoista Tuula Haatainen

14 Havaintoja kuntien lausunnoista Kunnat ovat kokeneet lausuntokierroksen tarpeelliseksi ja vastanneet hyvin monisanaisesti. Kunnat eivät ole ehtineet keskustella vaihtoehtoisista ratkaisuista naapurikuntien kanssa. Kannanottojen antaminen on koettu vaikeaksi, sillä kunnilla ei ole tässä vaiheessa ollut tietoja sosiaalija terveyspalvelujen selvitystyöstä eikä kunnan tehtävien arviointityöstä. Kunnat ovat kokeneet puutteeksi sen, että Parashankkeen myötä aikaansaatua yhteistyötä ei ole huomioitu riittävästi VM:n selvityksessä Tuula Haatainen

15 Havaintoja kuntien lausunnoista Kuntien kannanotot selvitysalueisiin tulkinnanvaraisia; lausuntojen taustalla useita moniselitteisiä syitä liittyen laajempiin taustakokonaisuuksiin Yksikään esitetty selvitysalue ei saanut kannatusta kaikilta alueelle esitetyiltä kunnilta Maakunnittain suuriakin eroja valmiudessa kuntajakoselvityksiin Kuntaperusteisen palvelujärjestelmän turvaaminen on kuntien mielestä välttämätöntä. Myös palvelujen kehittämiseen arvioidaan olevan tarvetta Tuula Haatainen

16 Kuntaliiton hallituksen lausunto

17 Kuntaliiton lausunto rakenneryhmän selvityksestä 1. Kuntaliiton linjaukset uudistuksen arvioinnin pohjana. 2. Kuntien lausunnot ja kuntaliiton arvio rakennetyöryhmän selvityksestä» Kuntien lausunnot» Kuntaliitto: Kuntalähtöinen uudistaminen Alueelliset erityisolosuhteet ja -piirteet huomioon ottavia vaihtoehtoisia ratkaisuja Kunnan roolia elinvoiman vahvistajana korostettava Lähivaikuttamiseen huomiota jatkovalmistelussa Tuula Haatainen

18 Kuntaliiton lausunto rakenneryhmän selvityksestä 3. Kuntauudistuksen aikataulu ja vaiheistus» Maan hallitukselta poliittiset linjaukset jatkovalmistelun tueksi ennen kesäkuun loppua» Toinen lausuntokierros sen jälkeen kun uudistusta koskevat keskeiset linjaukset on tehty 4. Lainsäädäntöhankkeiden valmistelu» Sektorilainsäädännön valmistelu (sote, toinen aste) kytkettävä kuntauudistukseen» Kuntalain valmistelu käynnistettävä pikaisesti ja vaihteistettava niin, että nykyiseen lakiin tehdään tarvittavat muutokset 2015, kokonaisuudistus 2017 alusta» Valtionosuusuudistus kokonaisuutena, jossa myös opetustoimen valtionosuusuudistus on mukana» Kuntalain uudistukselle selkeä parlamentaarinen pohja Tuula Haatainen

19 Kuntaliiton lausunto rakenneryhmän selvityksestä 5. Kaupunkiseutujen rakenteellinen yhtenäisyys» Ensisijaisena tavoitteena vahva peruskunta» Tärkeää, että etenkin suurimmat kaupunkiseudut muodostaisivat asumisen, maankäytön ja liikenteen näkökulmasta yhtenäisen toiminnallisen kokonaisuuden.» Tätä tavoitetta edistäisi myös kuntien sitoutuminen yhteiseen maankäytön suunnitelmaan ja sopiminen yhteisistä maankäyttöpoliittisista periaatteista. 6. Sote-palvelurakenneselvitys» Tavoitteena on sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen nykyistä vahvemmissa kunnissa, jotka pystyvät taloudellisilla ja henkilöstöresursseillaan vastaamaan kuntalaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeeseen.» Vahvistettujen peruspalvelujen ja vaativan erityistason välinen työnjako riippuu mm. siitä, kuinka laajasti vahvat kunnat tai sotealueet eri alueilla kykenevät ottamaan vastuuta palvelujen järjestämisestä. Lainsäädännössä tulee jättää riittävä liikkumavara alueellisten erityispiirteiden huomioonottamiseen Tuula Haatainen

20 Kuntaliiton lausunto rakenneryhmän selvityksestä 7. Opetus- ja kulttuuritoimen palvelurakenteet» Opetus- ja kulttuuriministeriön ei tule edetä rakenteisiin liittyvässä toimilupien uudistamisessa kuntauudistuksesta erillään.» Uudistukset koulutuksen ja kulttuurin hallintorakenteisiin ja toimipisteverkkoon tulee voida tehdä kunnan päätöksin. 8. Kunnan tehtävien arviointi» Arvioitava, onko tehtäviä, jotka voitaisiin poistaa kuntien järjestämisvelvollisuudesta tai joiden järjestämisen laajuutta tai tehtävän hoitamista koskevaa normitusta voitaisiin väljentää.» Arvioitava myös kuntiin suuntautuvan lainsäädäntöön perustumattoman ohjauksen (resurssiohjaus ja informaatioohjaus) vähentämisen mahdollisuudet.» Arvioitava, voidaanko kunnista muodostaa kunnan tehtäväkenttää laajentamalla, yhteispalvelua kehittämällä tai muilla keinoin portti julkisiin palveluihin Tuula Haatainen

21 Kommunförbundets sammanfattning: Nödvändigt att kommunerna och kommunförvaltningen förnyas Ett viktigt mål är starka kommuner Kommunerna har en central roll i processen Utgångspunkten är frivilliga sammanslagningar Kommunerna fattar själva beslut om sammanslagning Frivilliga sammanslagningar bör fortsättningsvis uppmuntras (statsandelskompensation osv.) Förutsättningarna för att använda kommunindelningsutredningar ska bedömas på hösten utifrån kommunernas utlåtanden om projektet och utredarna I de regioner där starka primärkommuner inte kan bildas ska målet vara ett mångsektoriellt samarbete mellan kommunerna inom servicen och planeringen av markanvändningen, boendet och trafiken Tuula Haatainen

22 Styrmetoder Kommunerna fattar själva beslut om sammanslagning Förutsättningarna för att använda kommunindelningsutredningar ska i september bedömas utgående från kommunernas utlåtanden om projektet och utredarna Frivilliga sammanslagningar bör fortsättningsvis uppmuntras (statsandelskompensation osv.) Tuula Haatainen

23 Kuntaliiton yhteenveto Kuntien ja kuntahallinnon uudistuminen on välttämätöntä Tuula Haatainen

24 Kuntauudistuksen aikataulusuunnitelma VM:n hahmotelma Asiantuntijakuulemiset Kunnallishalli n- non rakenne- työryhmä: Selvitys ja ehdotus kuntajakoselvitysalueiksi Rakennelakityöryhmä: Aluekierros ja kuntakuulemiset Lakiesityksen laatiminen HE rakennelaki Hallitukse n jatkolinjau kset uudis - tukse sta HE:n eduskunta - käsittely Kunnallishallinnon rakennelaki Uutta kuntarakennetta koskevat ratkaisut Erityiset kuntajakoselvitykset (6-12 kk) Soterakenneselvitys Valtionosuusuudistus Kuntalain kokonaisuudistus

25 Kuntauudistuksen lainsäädäntö Rakennelaki Ohjaa uudistuksen etenemistä ja toteuttamista Vahvan kunnan kriteerit Keinot Toimeenpanon aikataulu ja prosessi Kuntajakolaki SOTE- järjestämislaki Vahvat kunnat ja sote-alueet Rahoitus ja järjestämisvastuu Kehittäminen ja valvonta Kuntalaki Kunnan talouden ohjaus Johtaminen Luottamushenkilöt Lähivaikuttaminen, Kunta ja markkinat Kunnan tehtävät ja niiden rahoitus, mm. Kuntien ja valtion tehtävänjako Verotulorahoitus/valtionosuudet Kustannus- ja vaikutusarvionnin kehittäminen Tuula Haatainen

26 Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu

27 STM on asettanut työryhmän jonka tehtävänä on:» valmistella ehdotus sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteeksi» valmistella lakia järjestämisestä, rahoittamisesta, kehittämisestä ja valvonnasta.» vähintään kolme mallia » loppuraportti Tuula Haatainen

28 Sote-palvelurakennetyöryhmä Puheenjohtaja Kari Välimäki Kuntaliitosta Tuula Haatainen Asiantuntijatyöryhmä Puheenjohtaja Päivi Sillanaukee Kuntaliitosta Kristina Wikberg ja Tarja Myllärinen Tuula Haatainen

29 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen nykyistä laajemmissa vahvoissa peruskunnissa, jotka pystyvät» taloudellisilla ja henkilöstöresursseillaan vastaamaan kuntalaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeeseen» toteuttaman hyvinvointia ja terveyttä edistävää toimintaa kunnan kaikilla toimialoilla (opetus-, kulttuuri-, liikunta-, tekninen, kaavoitus ym.) Horisontaalinen integraatio sosiaali- ja terveydenhuollon perustasolla Vertikaalinen sote-peruspalvelujen ja erikoissairaanhoidon ja sosiaalihuollon erityisosaamista vaativien erityispalvelujen integraatio Tuula Haatainen

30 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen toteuttaminen Peruspalvelujen vahvistaminen» Jalkautuvat konsultaatiot ja eteen työnnetyt erikoislääkärit vähentämään tarvetta lähettää potilaita sairaalaan» Sosiaalihuollon erityisosaamisen järjestäminen keskitetysti ja tuottaminen hajautetusti konsultaatioilla ja moniammatillisella yhteistyöllä» Perus- ja erityistason yhteiset hoito- ja palveluketjut» Perus- ja erikoistason yhteiset, yhteensopivat asiakas- ja potilastietojärjestelmät» Etäyhteydet ym. ICT-sovellukset

31 Vahva kunta lähtökohtana» Vahva peruskunta vastaa sosiaali- ja terveydenhuollon, sivistyksen ja keskeisten kunta-alan palvelujen järjestämisestä Jos kunta ei riittävän vahva:» Kuntien yhteistyönä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut sekä toisen asteen koulutus» Valtion rahoitus kunnille» Vastuukuntamalli tai kuntayhtymä Tuula Haatainen

32 Perustasolla vahva horisontaalinen integraatio» Sosiaali- ja terveydenhuollon tiivis yhteistyö/yhteistoiminta» Tärkeää nähdä kunnan laaja tehtävä- ja palveluvastuu» Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen edellyttää yli hallintokuntarajat menevää yhteistyötä Tuula Haatainen

33 Perus- ja erityistason työnjako» 5 erva-aluetta» Kunnille lainsäädännölliset edellytykset riittävään omistajaohjaukseen» Vastuu erityistason erikoissairaanhoidosta» Työnjako yliopistollisten sairaaloiden ja keskussairaaloiden välillä ervan sisällä» Erikoislääkäritasoisia palveluita laajemmin sekä konsultaatioita perusterveydenhuoltoon» Työnjako sovittava perus- ja erikoissairaanhoidon välillä Tuula Haatainen

34 Selkeään julkiseen, kuntalähtöiseen järjestelmään» Kuntalaiselle selkeä vastuutaho palveluiden järjestämisestä Vahva sote-perustaso on:» Vetovoimaisempi työnantaja» Vähemmän haavoittuva» Mahdollistaa vaativampien palveluiden turvaamisen lähellä ihmisiä» Lisää ennakoitavuutta Tuula Haatainen

35 Kunnat ja nuorten koulutus Kuntien tulisi olla riittävän vahvoja kantamaan järjestämisvastuu paitsi sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävistä myös nuorten lukiokoulutuksesta ja ammatillisesta peruskoulutuksesta Tai jos alueella edetään syvenevällä yhteistyöllä, ammatillinen peruskoulutus voisi kuulua monialaiseen organisaatioon. Jokaiselle perusopetuksen päättäneelle lukiokoulutus tai ammatillinen peruskoulutus! Kokonaisvastuu nuorten lukiokoulutuksesta ja ammatillisesta peruskoulutuksesta pitäisi olla kunnilla kuitenkin siten että järjestämislupamenettelyä pitäisi väljentää ja osittain luopua kokonaan Kaikilla kunnilla on jo nyt lakisääteinen rahoitusvastuu: 58,11 % laskennallisista kustannuksista Tuula Haatainen

36 Kuntavaalit 2012

37

38 Tilastot ja vertailut visualisoituina

39 Kuntapäättäjä -tablettijulkaisu

40 Kiinnostavia tutkimustuloksia

41 Kuvio 4.1. Luottamushenkilöiden ajankäyttö, tuntia/viikko , ,85 9,03 8,94 8,07 Hallitus 6 5,83 5,92 5,72 5,12 Valtuusto Lautakunta 4 3,16 3,3 2, Siv Sandbergs undersökning Paras-uudistus kuntapäättäjän silmin. Undersökning nr 20 inom programmet för utvärdering av strukturreformen (ARTTU). Acta nr 235 har publicerats på adressen kommunerna.net/bokhandel. Resumé på svenska Tuula Haatainen

42 Luottamushenkilöiden ajankäyttö 2010 kuntakoon mukaan, tuntia/viikko Luottamushenkilökysely ARTTU/VILU ,96 6,17 3, ,13 5,76 < ,31 6,59 3, ,67 7,84 5, ,45 9,63 5, < Hallitus Valtuusto Lautakunta Siv Sandberg Åbo Akademi Tuula Haatainen

43 Kuntaliitto tukee kuntia» Edunvalvonta» Neuvontapalvelut» Verkostotuki» Koulutus ja konsultointi» Tutkimukset ja oppaat» Sähköiset uutiskirjeet» Kiitos mielenkiinnosta! Materiaalit: Tuula Haatainen