Laadun ja terveyshyödyn näkökulma soteuudistuksessa. Taina Mäntyranta

Transkriptio

1 Laadun ja terveyshyödyn näkökulma soteuudistuksessa Taina Mäntyranta

2 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Turvata yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut koko maassa Vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluja Toteuttaa kustannustehokas ja vaikuttava palvelurakenne

3 HE 324/2014:n eduskuntakäsittely Hallitus antoi eduskunnalle esityksen sote-uudituksesta (HE 324/2014 vp.) Eduskunnassa esityksestä antoivat lausuntonsa hallintovaliokunta, HaVL 35/2014 talousvaliokunta, TaVL 53/2014 valtiovarainvaliokunta, VaVL 10/2014 perustuslakivaliokunta, PeVL 67/2014 ja 75/2014 Mietinnön laatiminen annettiin sosiaali- ja terveysvaliokunnan tehtäväksi valiokunta päätti , että se ei anna asiasta mietintöä perusteena PeVL 75/2014 Koska asiasta ei laadittu mietintöä, HE raukeaa 3

4 PeVL:n lausuntojen keskeiset asiat Kansanvaltaisuus kuntien ja kuntalaisten mahdollisuus vaikuttaa kuntayhtymän päätöksentekoon ehdotettu sääntely ei toteuta riittävällä tavalla perustuslain 2, 14 ja 121 :ssä edellytettyä kansanvaltaisuutta Kuntien rahoitusvastuus osaan kunnista kohdistuvat kunnallisveron korotuspaineet olisivat niin merkittäviä, että siltä osin sääntely olisi perustuslain 121 :n 2 ja 3 momentin sekä 6 :n 1 momentin vastainen Sääntelykokonaisuus asian jatkovalmistelu on perustelluinta jättää valtioneuvoston ja mahdollisesti myös laajapohjaisen parlamentaarisen elimen tehtäväksi 4

5 Mikä olisi PeVL:n mielestä mahdollista? Tehtävien siirtäminen kuntaa suuremmille itsehallintoalueille, joilla kansanvaltaisuus toteutuisi välittömien vaalien kautta ja jolla olisi verotusoikeus, olisi perustuslain kannalta mahdollinen vaihtoehto. Yksitasoista kuntayhtymämallia ei ainakaan lähtökohtaisesti ole pidettävä poissuljettuna. Sen toteuttamistapa ei kuitenkaan saisi kokonaisuutena arvioiden olla kansanvaltaisuusperiaatteen tai rahoitusperiaatteen vastainen. PeVL ei pidä perustuslain näkökulmasta lähtökohtaisesti mahdottomana siirtää sote-järjestämisvastuuta valtiolle. 5

6 PeVL toteaa myös Sosiaali- ja terveyspalvelujen tehostamiselle, integraatiolle sekä järjestäjien kantokyvyn vahvistamiselle on olemassa akuutti tarve myös sosiaalisten perusoikeuksien toteutumisen näkökulmasta. 6

7 Uudistuksen jatko Lakiesityksen raukeamisesta huolimatta uudistuksen tarve on edelleen olemassa Keskeiset tavoitteet ja keinot ovat samat kuin aiemminkin! Jatkovalmistelua on käynnistelty sosiaali- ja terveysministeriössä PeVL lausuntojen huomioon ottaminen lausuntojen ja niissä todettujen säätämisjärjestykseen liittyvien kannanottojen huolellinen arviointi Eri vaihtoehtoja koskeva selvitystyö PeVL:ssa todettujen kuntaa suuremman itsehallintoalueen, valtiollisen mallin ja yksiportaisen kuntayhtymämallin etujen ja haittojen arviointi ja vertaaminen 7

8 Valtiovarainvaliokunta piti lausunnossaan välttämättömänä vertailukelpoisen kaikille avoimen tietopohjan nopeaa rakentamista Kansallisen seurantajärjestelmän on näin ollen mahdollistettava avoin ja ajantasainen sekä riittävän yksityiskohtainen arviointi ja vertailu koko maan tasolla, sote-alueilla ja tuottamisvastuussa olevissa kuntayhtymissä. (Valtiovarainvaliokunnan lausunto 10/2014 vp)

9 Talousvaliokunta katsoi, että valittavasta mallista riippumatta sosiaali- ja terveyspalveluille tulee kehittää selkeät laatukriteerit ja mittarit, joilla kustannuksia ja laatua arvioidaan Vertailun avulla kyetään kehittämään toimintaa, valitsemaan parhaita käytäntöjä ja tekemään myös valintoja julkisen ja yksityisen tuotantotavan välillä. Yhtenäisen valtakunnallisen järjestelmän luominen edellyttää, että sosiaali- ja terveysministeriö ottaa asian valmistelun vastuulleen ja valvoo sen noudattamista. (Talousvaliokunnan lausunto 53/2014 vp)

10 Sote-uudistus ja tietopohja Mihin tarpeisiin? ohjauksen johtamisen valvonnan tutkimuksen tarpeisiin

11 Sote-uudistus ja tietopohja Mihin tarpeisiin? palvelutarpeen arviointiin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tarpeen arviointiin laadun, tehokkuuden ja vaikuttavuuden seurantaan ja arviointiin talouden seurantaan ja arviointiin

12 Tarvitaan siis kansalliset kriteerit ja mittarit voidaan käyttää yhdenmukaisen suunnittelun ja seurannan pohjana mahdollistavat vertailun järkevät tiedonkeruun tavat järjestelmistä suoraan muu tieto kaikille avoin tietopohja ohjaus ja johtaminen valvonta ja tutkimustyö

13 Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilastiedon toissijaista käyttöä koskevaa lainsäädäntöä valmisteleva työryhmä x Tavoitteena on mahdollistaa potilas- ja asiakastiedon jatkohyödyntäminen - tutkimuksessa - johtamisessa - toiminnan kehittämisessä - valvonnassa kestävällä, perusoikeudet turvaavalla, teknologiariippumattomalla ja hallinnollisesti tehokkaalla tavalla