HELSINGIN YLIOPISTO Kasvatustieteen laitos. Kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) koulutus

Transkriptio

1 HUOM! Kesäkuun 2005 jälkeen tulleet tarkennukset on merkitty tiedostoon tähdellä * (ks. YK , YK 2.2., YK 2.3., YK 3.1., YK 3.2., A 1.3., A 2.7., A 2.9., A 4. ja A 5.) HELSINGIN YLIOPISTO Kasvatustieteen laitos Kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) koulutus Kandidaatin tutkinnon tutkintovaatimukset Kasvatustieteet tutkivat ihmisen kasvua, kehitystä ja oppimista sekä näiden prosessien edistämistä kasvatuksen ja opetuksen avulla. Tarkastelun kohteena on yksilön elämänkulku sekä yhteisöjen muutos ja kehitysprosessit. Kasvatustieteiden koulutuksen tavoitteena on, että opiskelija kehittyy kasvatustieteiden asiantuntijaksi, jolla on valmiuksia soveltaa ja tuottaa tietoa kasvatus, koulutus ja kehittämistoiminnasta sekä niiden uudistamisesta. Kasvatustieteiden koulutuksessa yli puolet opinnoista koostuu pääaineen opinnoista. Oman alan syvällinen hallinta ja osaaminen ovat siten kasvatustieteen kandidaatin ja maisterin tutkintojen ydin. Kandidaatin tutkinto Kandidaatin tutkinto on laaja alainen yleisen kasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen tutkinto. Laajaalaisuuden saavuttamiseksi lähestytään kasvatustieteiden tutkimuskohteita molempien tieteenalojen näkökulmista. Opintojen tavoitteena on saada valmiuksia itsenäiseen tiedonhankintaan sekä oman alan tutkimustiedon kriittiseen lukemiseen ja analysoimiseen. Opintojen tavoitteena on myös hankkia työelämän edellyttämiä perusvalmiuksia: kykyä itsenäiseen toimintaan, yhteistyö ja kommunikaatiotaitoja sekä valmiuksia työssä oppimiseen. Pääaineopintoihin kuuluu 25 opintopisteen laajuiset kaikille yhteiset perusopinnot ja 55 opintopisteen laajuiset aineopinnot. Aineopinnot koostuvat yhteisistä sisältöopinnoista (sisältäen alan asiantuntijatehtäviin ja toimintakenttiin perehtymistä), valinnaisista sisältöopinnoista, tutkimusmenetelmäopinnoista sekä kandidaatin tutkielmasta ja sen tekemistä tukevasta seminaarista. Aineopintojen valinnaiset sisältöopinnot opiskelija voi valita seuraavilta painopistealueilta, joiden perusteet on opiskeltu perus ja aineopintojen yhteisissä sisältöopinnoissa: Kasvatus, yhteiskunta ja kulttuuri Opetus ja oppiminen Oppiminen työelämässä. Kandidaatin tutkintoon kuuluu pääaineopintojen lisäksi opiskeluun orientoivia opintoja, kieliopintoja, tieto ja viestintätekniikan opintoja sekä laaja sivuainekokonaisuus (vähintään 60 opintopistettä). Tutkinnon vähimmäislaajuuden saavuttamiseksi tutkintoon voidaan sisällyttää lisäksi vapaasti valittavia opintoja. 1

2 Kandidaatin tutkinnon opinnot 180 op Yleisopinnot 20 op YK 1. Henkilökohtainen opintosuunnitelma (hops) 3 op YK 2. Kieliopinnot 10 op YK 2.1. Äidinkieli 4 op YK Tieteellinen kirjoittaminen 2 op YK Puheviestintä 2 op YK 2.2. Toinen kotimainen kieli 3 op YK 2.3. Vieras kieli 3 op YK 3. Tieto ja viestintätekniikan (tvt) opinnot 5 op YK 3.1. Tvt ajokortti 3 op YK 3.2. Tvt / Kvantitatiivisen aineiston keruu ja analyysi 2 op YK 4. Tilastollisen kuvauksen perusteet 2 op Perusopinnot 25 op P 1. Johdatus kasvatustieteisiin 3 op P 2. Kasvatus, yhteiskunta ja kulttuuri 4 op P 3. Opetus ja oppiminen 4 op P 4. Oppiminen työelämässä 4 op P 5. Kohti tutkivaa työtapaa 5 op P 6. Kasvatus elämänkulussa 5 op Aineopinnot 55 op A 1. Yhteiset sisältöopinnot 15 op A 1.1. Kasvatusfilosofia 3 op A 1.2. Kasvatussosiologia 3 op A 1.3. Oppimisen ja opetuksen teoreettiset perusteet 3 op A 1.4. Osaamisen kehittäminen työelämässä 3 op A 1.5. Kasvatustieteilijän toimintakentät 3 op A 2. Valinnaiset sisältöopinnot 15 op Kasvatus, yhteiskunta ja kulttuuri A 2.1. Kulttuurit ja kasvatus 5 op A 2.2. Koulutuksen hallinto ja suunnittelu 3 / 5 op (ruotsinkielisestä koulutuksesta opintojaksot Ä 2.1., Ä 2.2.) Opetus ja oppiminen A 2.3. Opetuksen teoria ja käytäntö 5 op A 2.4. Opetus ja oppiminen yliopistossa 5 op A 2.5. Tieto ja viestintätekniikka opetuksessa 3 op A 2.6. Kasvatuspsykologia 3 / 5 op (ruotsinkielisestä koulutuksesta opintojaksot Ä 2.4., Ä 2.5.) Oppiminen työelämässä A 2.7. Yksilön ja yhteisön asiantuntijuus 5 op A 2.8. Kehittävä työntutkimus 5 op A 2.9. Koulutus, työelämä ja tasa arvo 3 / 5 op A 3. Tutkimusmenetelmäopinnot 15 op A 3.1. Tieteenfilosofia I 3 op A 3.2. Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät 6 op A 3.3. Kvantitatiivisen aineiston keruu ja analyysi 6 op A 4. Kandidaatin tutkielma ja sen tekemistä tukeva seminaari 10 op Sivuaineopinnot: laaja sivuainekokonaisuus (vähintään 60 op) Vapaasti valittavat opinnot: tarvittaessa, jotta tutkinnon minimilaajuus täyttyy 2

3 YLEISOPINNOT YK 1. Henkilökohtainen opintosuunnitelma (hops) 3 op Hops työskentelyn tavoitteena on lisätä opiskelun suunnitelmallisuutta sekä tukea kokonaiskuvan muodostumista alan asiantuntijuuden kehittymisestä. Lisäksi tavoitteena on opiskelijan sitoutumisen lisääntyminen oppiaineeseen, opiskelijayhteisöön ja laitokseen. Hyväksytty hylätty. * YK Tieteellinen kirjoittaminen 2 op Opiskelija ymmärtää: keskeisten opiskelussa tarvittavien tieteellisten tekstilajien ominaispiirteet ja käytänteet argumentoinnin merkityksen tieteellisen tekstin tuottamisessa vastuunsa kirjoittamansa tekstin kommunikoivuudesta. Opiskelijalla on valmiuksia: soveltaa oman tieteenalansa kielenkäytön käytäntöjä opiskeluteksteissään ja opinnäytetöissään työstää ja muokata tekstiään kirjoitusprosessin eri vaiheissa käyttää kielioppaita ja muita kielen hakuteoksia kirjoittamisen tukena. Hirsjärvi, S. Remes, P. & Sajavaara, P. Tutki ja kirjoita (6. 8. painos) s ; ; Tammi. Leino, P. Taitavan kirjoittajan kielenhuolto. Opiskelijan opas. Helsingin yliopisto. Lahden tutkimus ja koulutuskeskus. Hyväksytty hylätty YK Puheviestintä 2 op Opintojakson tavoitteena on antaa perustietoa ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta, antaa valmiuksia kehittää omia puheviestintätaitoja ja lisätä varmuutta osallistua erilaisiin puheviestintätilanteisiin. Kurssilla tutustutaan esiintymisen ja ryhmäviestinnän perusteisiin sekä tehdään erilaisia puheviestintätaitoja kehittäviä harjoituksia. Opintojakson voi suorittaa ainoastaan kurssina. Hyväksytty hylätty. * YK 2.2. Toinen kotimainen kieli 3 op Toisen kotimaisen kielen opintojen tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää oman alansa puhuttua ja kirjoitettua suomen/ruotsin kieltä sekä pystyy keskustelemaan alaansa liittyvistä kysymyksistä. Hänen tulee myös osata käyttää kieltä kirjallisesti omaan ammattialaansa liittyvissä tehtävissä kielilaissa (423/2003) edellytetyn taitotason mukaisesti. Toteutus Ruotsin kielen opinnot suoritetaan yleensä kurssilla. Opiskelija, joka on kartuttanut etenkin ruotsin kielen suullista taitoaan lukion jälkeen voi suorittaa opintojakson myös kielikokeella. Suomen opintojakson voi suorittaa kokeella tai kurssin yhteydessä. Hyvät tiedot tyydyttävät tiedot. 3

4 * YK 2.3. Vieras kieli 3 op ja toteutus Opiskelija voi osoittaa tutkintovaatimusten mukaisen vieraan kielen taidon vaihtoehtoisesti englannin, espanjan, italian, ranskan, saksan tai venäjän kielessä. Englannissa kurssin tarkoituksena on, että opiskelijat saavuttavat hyvän akateemisen ja työelämässä tarvittavan englannin taidon. Kurssi keskittyy lukemiseen, kirjoittamiseen ja/tai puhumiseen. Englannin taidon voi osoittaa tasokokeella tai kurssilla. Espanjan, italian, ranskan, saksan tai venäjän kielessä tavoitteena on syventää hankittua kielitaitoa siten, että opiskelija pystyy käyttämään monipuolisesti kieltä opinnoissa ja opintojen jälkeen työelämässä. Opinnot koostuvat siirtymäaikana ( ) tekstinymmärtämisen ja suullisen taidon opintojaksoista. Opintojaksot voi suorittaa tasokokeella tai kurssilla. Siirtymäajan jälkeen espanjan, italian, ranskan, saksan tai venäjän valitseville tehdään henkilökohtainen opintosuunnitelma. Opinnot koostetaan tasojen 4/5 5/6 kursseista/moduuleista. Hyväksytty hylätty YK 3.1. Tvt ajokortti 3 op (* + tunnisteet / / ) Opintojakson tavoitteena on turvata tieto ja viestintätekniikan perustaidot opiskelua varten. Opintojakson suorittamisen jälkeen opiskelija hallitsee tietokoneen perustaidot, osaa toimia Helsingin yliopiston ATK ympäristössä ja käyttää sen tarjoamia palveluita. Lisäksi hän tuntee yleisimpiä opiskelussa tarvittavia ohjelmia ja osaa käyttää niitä tarkoituksenmukaisesti. Opiskelija kykenee hankkimaan tietoa tehokkaasti ja samalla kriittisesti sekä eettisesti arvioimaan löytämäänsä tietoa. Lisäksi hän tiedostaa Internetin ja tietokoneiden käyttöön liittyviä tietoturvariskejä ja kykenee välttämään yleisimpiä esiin tulevia ongelmia. Sisältö 1. Helsingin yliopiston ATK ympäristö 2. Työaseman käyttötaidot 3. Internet ja verkkoviestintä 4. Tiedon muokkaaminen ja esittäminen 5. Tiedonhankinta 6. Tietoturva Yleistietoa tvt ajokortista ajokortti Opiskelijoiden itseopiskelumateriaali osioihin ajokortti/materiaali.htm Hyväksytty hylätty. Näyttökokeen läpäisemiseksi opiskelijan tulee saada vähintään 70% oikein jokaisen kuuden osion kysymyksistä. * YK 3.2. Tvt / Osa A 3.3. Kvantitatiivisen aineiston keruu ja analyysi opintojaksoa +2 op Ks. tutkintovaatimukset ja opetustiedot A 3.3. Kvantitatiivisen aineiston keruu ja analyysi opintojakson kohdalta. Suorittamalla A 3.3. Kvantitatiivisen aineiston keruu ja analyysi opintojakson opiskelija saa 6 op aineopintoihin A 3.3. opintojakson kohdalle sekä 2 op yleisopintoihin YK 3.2. kohdalle. Vastaavuus edellisiin tutkintovaatimuksiin: YK 3.2. Tvt / Kvantitatiivisen aineiston keruu ja analyysi + A 3.3. Kvantitatiivisen aineiston keruu ja analyysi = AK 2.2. / AA 4.2. Kvantitatiivisen aineiston keruu ja analyysi (3 ov = 6 op). 4

5 64029 YK 4. Tilastollisen kuvauksen perusteet 2 op Opiskelija perehtyy tilastollisen kuvauksen perusteisiin. Komulainen, Erkki & Karma, Kai. Tilastollisen kuvauksen perusteet käyttäytymistieteissä Helsingin yliopisto, Kasvatustieteen laitos. Verkossa: Hyväksytty hylätty. Vastaavuus edeltäviin tutkintovaatimuksiin: Y 2.2. Tilastollisen kuvauksen perusteet (1 ov = 2 op). PERUSOPINNOT Kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) perusopinnot 25 op Perusopintojen tavoitteena on, että opiskelija tutustuu yleisen kasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen keskeisiin kysymyksiin ja teorianmuodostukseen sekä saa aineksia oman kasvatustieteellisen asiantuntijuuden kehittymiselle. Perusopinnoista saatava arvosana määräytyy opintojaksojen opintopistemäärillä painotetun keskiarvon perusteella asteikolla 1 5. Vastaavuus edellisiin tutkintovaatimuksiin: Kasvatustieteen tai aikuiskasvatustieteen perusopinnot (15 ov = 30 op). Yksittäisten opintojaksojen vastaavuuksista löytyy tarkempaa tietoa Kasvatustieteen laitoksen intranetissä Almassa Opinnot ovat yhteisiä pää ja sivuaineopiskelijoille P 1. Johdatus kasvatustieteisiin 3 op Opiskelija tutustuu yleisen kasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen keskeisiin kysymyksiin, tehtäväalueisiin ja pyrkimyksiin. Hyväksytty hylätty. 5

6 64132 P 2. Kasvatus, yhteiskunta ja kulttuuri 4 op Opiskelija tutustuu kasvatussosiologian ja koulutuspolitiikan peruskäsitteisiin sekä Suomen koulutusjärjestelmän kehitykseen. Opintojaksosta vastaava opettaja osoittaa (opetuksen ohella tai opetukseen osallistumisen korvaavan) suoritettavan kirjallisuuden oheisesta listasta: Suomalainen koulu ja kulttuuri, toim. Tarja Tolonen Vastapaino. Rinne, Risto & Salmi, Eeva. Oppimisen uusi järjestys: uhkien ja verkostojen maailma koulun ja elämänmittaisen opiskelun haasteena Vastapaino. Kasvatussosiologia, toim. Tuomas Takala WSOY. Vastaavuus edeltäviin tutkintovaatimuksiin: PK 2. / PA 2. Kasvatus ja yhteiskunta (2 ov = 4 op) P 3. Opetus ja oppiminen 4 op Opiskelija tutustuu opetuksen ja oppimisen perusteisiin ja niiden merkitykseen elinikäisen oppimisen näkökulmasta. Opintojaksosta vastaava opettaja osoittaa (opetuksen ohella tai opetukseen osallistumisen korvaavan) suoritettavan kirjallisuuden oheisesta listasta: Säljö, Roger. Oppimiskäytännöt: sosiokulttuurinen näkökulma WSOY. Näkökulmia kehityspsykologiaan: Kehitys kontekstissaan, toim. Paula Lyytinen, Mikko Korkiakangas, & Heikki Lyytinen WSOY. Engeström, Yrjö. Perustietoa opetuksesta Valtion painatuskeskus. Vastaavuus edeltäviin tutkintovaatimuksiin: PK 3. / PA 4. Oppimisen psykologiset perusteet (2 ov = 4 op) P 4. Oppiminen työelämässä 4 op Opiskelija tutustuu työn historiallisiin perusmuotoihin teollisuusyhteiskunnissa sekä niille ominaisiin työn hallinnan ja oppimisen muotoihin. Opintojaksosta vastaava opettaja osoittaa (opetuksen ohella tai opetukseen osallistumisen korvaavan) suoritettavan kirjallisuuden oheisesta listasta: Oppiminen ja asiantuntijuus: Työelämän ja koulutuksen näkökulmia, toim. Anneli Eteläpelto & Päivi Tynjälä WSOY. Toiviainen, Hanna, Toikka, Kari, Hasu, Mervi & Engeström, Yrjö. Kumppanuus toimintana. Esimerkkinä kahden metalliteollisuuden yrityksen kumppanuusverkosto Raportteja / Kansallinen työelämän kehittämisohjelma; 32. Helsinki: Työministeriö. Järvinen, Annikki, Koivisto, Tapio & Poikela, Esa 2002: Oppiminen työssä ja työyhteisössä. Porvoo: WSOY. Vastaavuus edeltäviin tutkintovaatimuksiin: PA 6. Työ ja oppiminen (2 ov = 4 op). 6

7 64135 P 5. Kohti tutkivaa työtapaa 5 op Opiskelija tutustuu kasvatustieteelliseen tutkimustyöhön, tutkimuksen lähestymistapoihin ja tiedeyhteisöihin. Argumentti ja kritiikki: lukemisen, keskustelun ja vakuuttamisen taidot, toim. Marja Liisa Kakkuri Knuuttila Gaudeamus. Luvut 1 3 ja Vastaavuus edeltäviin tutkintovaatimuksiin: PK 5. / PA 7. Kohti tutkivaa työtapaa (3 ov = 6 op) P 6. Kasvatus elämänkulussa 5 op Opiskelija tutustuu kasvatukseen ja koulutukseen elämänkulun eri vaiheissa sekä virallisissa että epävirallisissa oppimisympäristöissä. Valittava kolme teosta eri teema alueilta Elämänkulku Lapsuudesta vanhuuteen iän sosiologiaa, toim. Anne Sankari & Jyrki Jyrkämä Vastapaino. Muuttuuko ihminen? toim. Vilma Hänninen & Oili Helena Ylijoki Tampere University Press. Oppiminen ja elämänhistoria, toim. Ari Antikainen & Hannu Huotelin BTJ Kirjastopalvelu. Koti Koti kasvattajana, elämä opettajana: kasvatus ja oppimiskulttuurit tutkimuskohteina, toim. Leena Laurinen Atena. Perhe ja vanhemmuus: suomalainen perhe elämä ja sen tukeminen, toim. Anna Rönkä & Ulla Kinnunen PS Kustannus. Metso Tuija. Koti, koulu ja kasvatus. Kohtaamisia ja rajankäyntejä Suomen kasvatustieteellinen seura. Institutionaalinen kasvatus Lehtinen, Anja Riitta. Lasten kesken: lapset toimijoina päiväkodissa Jyväskylän yliopistopaino. Kuningasvuosi: näkökulmia koulukypsyyteen, toim. Marianne Sevåg Vestly & Jukka Pajukangas Atena. Uusikylä, Kari & Atjonen, Päivi. Didaktiikan perusteet WSOY. Talib, Mirja, Löfström, Jan & Meri, Matti. Kulttuurit ja koulu: avaimia opettajille WSOY. Nuoruuden siirtymät Puuronen, Vesa. Johdatus nuorisotutkimukseen Vastapaino. Nuorten arki ja muuttuvat rakenteet, toim. Helena Helve Nuorisotutkimusseura. Koulun ja työn rajavyöhykkeellä: uusia työssä oppimisen mahdollisuuksia, toim. Terttu Tuomi Gröhn & Yrjö Engeström Yliopistopaino. Aikuisuudessa oppiminen Arkipäivän oppiminen, toim. Pekka Sallila & Tapio Vaherva BTJ Kirjastopalvelu, Kansanvalistusseura, Aikuiskasvatuksen tutkimusseura. Engeström, Yrjö. Ekspansiivinen oppiminen ja yhteiskehittely työssä Vastapaino. Osaamisen johtaminen muutoksessa: ideoita ja kokemuksia toisen sukupolven knowledge managementin kehittelyyn, toim. Jaakko Virkkunen Työministeriö. Oppiminen ja ikääntyminen, toim. Pekka Sallila BTJ Kirjastopalvelu, Kansanvalistusseura, Aikuiskasvatuksen tutkimusseura. Vastaavuus edeltäviin tutkintovaatimuksiin: PK 6. Kasvatus elämänkulussa (4 ov = 8 op) 7

8 AINEOPINNOT Kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) aineopinnot 55 op Aineopintojen tavoitteena on, että opiskelija laajentaa kasvatustieteellistä asiantuntijuuttaan perehtymällä kasvatustieteiden keskeisiin teoriasisältöihin, metodeihin ja tutkimuksiin. Tavoitteena on, että opiskelija saa valmiuksia soveltaa ja arvioida kasvatustieteellistä tietoa erilaisissa kasvatusta ja koulutusta koskevissa kysymyksissä ja saa kokemusta kasvatustieteellisestä tutkimustyöstä sekä valmiuksia alan kehityksen seuraamiseen. Aineopinnoista saatava arvosana määräytyy opintojaksojen opintopistemäärillä painotetun keskiarvon perusteella asteikolla 1 5. Kandidaatin tutkielman arvosana ei vaikuta aineopintojen kokonaisarvosanaan. Vastaavuus edeltäviin tutkintovaatimuksiin: Kasvatustieteen tai aikuiskasvatustieteen aineopinnot (20 ov = 40 op). Yksittäisten opintojaksojen vastaavuuksista löytyy tarkempaa tietoa Kasvatustieteen laitoksen intranetissä Almassa Edeltävät opinnot: Kasvatustieteen, aikuiskasvatustieteen tai kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) perusopinnot. Aineopinnot voi aloittaa, kun perusopinnot on suoritettu lukuun ottamatta P 6. Kasvatus elämänkulussa opintojaksoa, jonka suoritus voi olla kesken. Sivuaineopiskelijoille aineopinnot 35 op A 1.1. Kasvatusfilosofia 3 op Opiskelija perehtyy erilaisiin tapoihin käsitteellistää filosofisesti kasvatuksen keskeisiä ilmiöitä. Puolimatka, Tapio. Kasvatus, arvot ja tunteet Tammi. Freire, Paulo. Sorrettujen pedagogiikka Vastapaino. Opetukseen osallistumisen voi korvata seuraavalla lisäkirjallisuudella: Platonista transmodernismiin. Juonteita ihmisyyteen, ihmiseksi kasvamiseen, oppimiseen, kasvatukseen ja opetukseen, toim. Raija Huhmarniemi, Simo Skinnari & Juhani Tähtinen Suomen kasvatustieteellinen seura. Vastaavuus edellisiin tutkintovaatimuksiin: AK 1.1. Kasvatusfilosofinen tutkimus (2 ov = 4 op) tai AA 3.2. Aikuiskoulutuksen yhteiskunnalliset ja filosofiset perusteet (2 ov = 4 op). 8

9 64244 A 1.2. Kasvatussosiologia 3 op Opiskelija perehtyy kasvatuksen ja koulutuksen sosiologisen tutkimuksen keskeisimpiin lähtökohtiin ja näkökulmiin. Antikainen, Ari, Rinne, Risto & Koski, Leena. Kasvatussosiologia WSOY. (osa teoksesta) Lisäksi kirjallisuutta oheisesta listasta (sovitaan opintojaksosta vastaavan opettajan kanssa): Yhteiskunnallinen muutos, toim. Harri Melin & Jouko Nikula Vastapaino. Education: Culture, economy, and society, toim. A. H. Halsey, Hugh Lauder, Philip Brown & Amy Stuart Wells Oxford University Press. Reader in Sociology of Education, toim. Stephen J. Ball RoutledgeFalmer. Sociology of Education. Major Themes, vol. I IV, toim. Stephen J. Ball RoutledgeFalmer. Kasvatussosiologian teoreetikoita: uudesta kasvatussosiologiasta oppimisen kriittiseen tarkasteluun, toim. Tapio Aittola Gaudeamus. British Journal of the Sociology of Education lehdestä artikkeleita. Vastaavuus edellisiin tutkintovaatimuksiin: AK 1.3. Kasvatussosiologinen tutkimus (2 ov = 4 op) A 1.3. Oppimisen ja opetuksen teoreettiset perusteet 3 op Opiskelija perehtyy tärkeimpiin oppimisen psykologisiin, antropologisiin ja organisaatiososiologisiin teoriasuuntauksiin. Opintojaksolla tutustutaan eri suuntausten alkuperään, peruskäsitteisiin sekä soveltamistapoihin opetuksen suunnittelussa. Miettinen, Reijo. Kognitiivisen oppimisnäkemyksen tausta Valtion koulutuskeskus. Luvut 4 sekä * Verkossa: pdf Lisäksi opintojaksosta vastaavan opettajan osoittamia eri oppimisen suuntauksia edustavia artikkeleita. Vastaavuus edellisiin tutkintovaatimuksiin: AA 1. Aikuisen oppimisen teoreettiset perusteet (2 ov = 4 op) A 1.4. Osaamisen kehittäminen työelämässä 3 op Opiskelija perehtyy työn kehittämisen ja työssä oppimisen teorioihin ja menetelmiin sekä niiden kehitykseen. Opintojaksosta vastaava opettaja osoittaa suoritettavan kirjallisuuden. Vastaavuus edellisiin tutkintovaatimuksiin: AK 1.6. / AA 3.1. Osaamisen kehittäminen organisaatiossa (2 ov = 4 op). 9

10 64247 A 1.5. Kasvatustieteilijän toimintakentät 3 op Opintojaksolla perehdytään alan asiantuntijatehtäviin ja keskeisiin toimintakenttiin. Hyväksytty hylätty. Vain pääaineopiskelijoille A 2.1. Kulttuurit ja kasvatus 5 op Opintojaksolla tarkastellaan kasvatuksen ja koulutuksen ilmiöitä kulttuurintutkimuksen näkökulmasta. Joko Coffey, Amanda. Education and Social Change Open University Press. Tai Sociocultural Perspectives on Learning through Work, toim. Tara Fenwick Jossey Bass. Lisäksi kirjallisuutta oheisesta listasta (sovitaan opintojaksosta vastaavan opettajan kanssa): Kohtaamisia kasvatuksen ja koulutuksen kentillä: erontekoja ja yhdessä tekemistä, toim. Reetta Mietola, Elina Lahelma, Sirpa Lappalainen & Tarja Palmu Suomen kasvatustieteellinen seura. Kamppailuja jäsenyyksistä. Etnisyys, kulttuuri ja kansalaisuus nuorten arjessa, toim. Päivi Harinen Nuorisotutkimusverkosto: Nuorisotutkimusseura. Social Justice, Education and Identity, toim. Carol Vincent RoutledgeFalmer. Democratic education: Ethnographic challenges, toim. Dennis Beach, Tuula Gordon & Elina Lahelma Tufnell Press. Suositus: A 1.2. Kasvatussosiologia opintojakso suoritettu. 10

11 64249 A 2.2. Koulutuksen hallinto ja suunnittelu 3 5 op Opiskelija perehtyy koulutuksen suunnittelun ja arvioinnin keskeiseen käsitteistöön sekä tutustuu suunnittelun ja arvioinnin käytetyimpiin toimintamuotoihin suomalaisessa opetustoimessa. Suoritettava kirjallisuus (oheisesta listasta) sovitaan opintojaksosta vastaavan opettajan kanssa. Kaikille yhteiset 3 op (osa teoksista): Lampinen, Osmo Suomen koulutusjärjestelmän kehitys. Gaudeamus. Marsh, Colin J. & Willis, George. Curriculum. Alternative Approaches, Ongoing Issues. 3. painos, Prentice Hall. Koulutus, kasvatus ja arviointi: Kasvatustieteellisiä arviointitutkimuksia koulutuksen kehittämiseksi, toim. Eija Mattila & Erkki Olkinuora Turun yliopisto. 5 op suorittaville lisäkirjallisuus: Ahonen Sirkka. Yhteinen koulu: Tasa arvoa vai tasapäisyyttä Vastapaino. Owen, John M., & Rogers, Patricia J. Program Evaluation: Forms and Approaches Sage. Vastaavuus edellisiin tutkintovaatimuksiin: AK 1.5. Koulutuspolitiikka ja koulutussuunnittelu (2 ov = 4 op), josta saa sisällöllisen vastaavuuden A 2.2. opintojakson 3 opintopisteen suoritukseen. 5 opintopisteen suoritukseen vaaditaan lisäsuoritus (sovitaan opintojaksosta vastaavan opettajan kanssa). Suositus: A 1.2. Kasvatussosiologia opintojakso suoritettu A 2.3. Opetuksen teoria ja käytäntö 5 op Opiskelijat saavat kokemuksia käytännön opetuksen suunnittelusta, toteutuksesta ja arvioinnista sekä harjaantuvat tarkastelemaan opetuskäytäntöjä suhteessa pedagogisiin teorioihin. Hakkarainen, Kai, Lonka, Kirsti & Lipponen Lasse. Tutkiva oppiminen. Järki, tunteet ja kulttuuri oppimisen sytyttäjinä WSOY. Muu kirjallisuus sovitaan opintojaksosta vastaavan opettajan kanssa. Vastaavuus edellisiin tutkintovaatimuksiin: AA 2. Praktikum (2 ov = 4 op) + suorituksen täydentäminen lisäkirjallisuudella (sovitaan opintojaksosta vastaavan opettajan kanssa). Edeltävät opinnot: Perusopinnot + A 1.3. Oppimisen ja opetuksen teoreettiset perusteet A 2.4. Opetus ja oppiminen yliopistossa 5 op Opiskelija perehtyy yliopistopedagogiikan teoreettisiin periaatteisiin, alan tutkimusmenetelmiin sekä tuoreimpiin tutkimuksiin. Opiskelija ymmärtää yliopistopedagogiikan erityispiirteet ja saa yleiskuvan tutkimukseen perustuvasta opetuksen kehittämisestä. Yliopisto ja korkeakouluopettajan käsikirja, toim. Sari Lindblom Ylänne & Anne Nevgi WSOY. Suositus: A 1.3. Oppimisen ja opetuksen teoreettiset perusteet opintojakso suoritettu. 11

12 64253 A 2.5. Tieto ja viestintätekniikka opetuksessa 3 op Opiskelija perehtyy tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön ja erityisesti verkko opetuksen suunnitteluun ja toteutukseen. Hän ymmärtää miten tieto ja viestintätekniikkaa käytetään pedagogisesti mielekkäällä tavalla niin lähi kuin verkko opetuksessa. Suoritettava kirjallisuus sovitaan opintojaksosta vastaavan opettajan kanssa. Nevgi, Anne & Tirri, Kirsi. Hyvää verkko opetusta etsimässä. Oppimista edistävät ja estävät tekivät verkko oppimisympäristöissä: opiskelijoiden kokemukset ja opettajien arviot Suomen kasvatustieteellinen seura. Laurillard, Diana. Rethinking university teaching. A conversational framework for the effective use of learning technologies. 2002, 2. painos. RoutledgeFalmer. Simonson, Michael, Smaldino, Sharon, Albright, Michael, & Zvacek, Susan. Teaching and Learning at a Distance. Foundations of Distance Education. 2. painos, Merrill Prentice Hall. Jonassen, David H., Howland, Jane, Moore, Joi & Marra, Rose M. Learning to solve problems with technology: a constructivist perspective. 2. painos, Merrill. Aikuiskoulutus verkossa. Verkkopohjaisten oppimisympäristöjen teoriaa ja käytäntöä, toim. Janne Matikainen & Jyri Manninen Helsingin yliopiston Lahden tutkimus ja koulutuskeskus. Vastaavuus edellisiin tutkintovaatimuksiin: AK 4. / AA 3.4. Tieto ja viestintätekniikan käyttö opetuksessa (2 ov = 4 op). Edeltävät opinnot: Perusopinnot + A 1.3. Oppimisen ja opetuksen teoreettiset perusteet. Sisältää tieto ja viestintätekniikan opintoja 1 op. Vain pääaineopiskelijoille A 2.6. Kasvatuspsykologia 3 5 op Opiskelija perehtyy yksilön kognitiivisten toimintojen, sosiaalisten käytäntöjen ja toimintakenttien merkitykseen oppimisessa. Kaikille yhteinen 3 op: Vygotsky, Lev S. Ajattelu ja kieli Weilin & Göös. ja joko Miten opimme: aivot, mieli, kokemus ja koulu, toim. John D. Bransford, Ann L. Brown & Rodney R. Cocking WSOY. tai Merriam, Sharan B. & Caffarella Rosemary S. Learning in Adulthood. A comprehensive guide Jossey Bass. (osin, sovitaan opintojaksosta vastaavan opettajan kanssa) 5 op suorittaville lisäkirjallisuus: Psykologia lehden artikkeleita, jotka sovitaan opintojaksosta vastaavan opettajan kanssa. Vastaavuus edellisiin tutkintovaatimuksiin: AK 1.2. Kasvatuspsykologinen tutkimus (2 ov = 4 op), josta saa sisällöllisen vastaavuuden A 2.6. opintojakson 3 opintopisteen suoritukseen. 5 opintopisteen suoritukseen vaaditaan lisäsuoritus (sovitaan opintojaksosta vastaavan opettajan kanssa). Suositus: A 1.3. Oppimisen ja opetuksen teoreettiset perusteet opintojakso suoritettu. 12

13 64255 A 2.7. Yksilön ja yhteisön asiantuntijuus 5 op Opiskelija perehtyy asiantuntijuutta koskevien teorioiden kehitykseen ja viimeaikaisiin asiantuntijuutta koskeviin tutkimuksiin. Ash, Amin & Cohendet, Patrick. Architectures of knowledge firms, capabilities, and communities Oxford University Press. Sekä opintojaksosta vastaavan opettajan osoittama muu kirjallisuus. Opetukseen osallistumisen voi korvata seuraavalla lisäkirjallisuudella: Engeström, Yrjö. Collaborative expertise. Expansive learning in Medical Work Cambridge University Press. tai kunnes Engeström 2006 ilmestyy: Engeström, Yrjö. Interactive expertise. Studies in distributed working intelligence. * University of Helsinki. Department of Education. Suositus: A 1.4. Osaamisen kehittäminen työelämässä opintojakso suoritettu A 2.8. Kehittävä työntutkimus 5 op Opiskelija perehtyy kehittävän työntutkimuksen taustateoriaan, tutkimusasetelmaan, metodologiaan ja ajankohtaisiin sovelluksiin. Engeström, Yrjö. Kehittävä työntutkimus. Perusteita, tuloksia ja haasteita Painatuskeskus. s Virkkunen, Jaakko, Engeström, Yrjö, Pihlaja, Juha & Helle, Merja. Muutoslaboratorio: Uusi tapa oppia ja kehittää työtä Edita. Verkossa: Vastaavuus edellisiin tutkintovaatimuksiin: AA 3.3. Kehittävä työntutkimus (2 ov = 4 op) + suorituksen täydentäminen lisäkirjallisuudella: Virkkunen, Jaakko, Engeström, Yrjö, Pihlaja, Juha & Helle, Merja. Muutoslaboratorio: Uusi tapa oppia ja kehittää työtä Edita. Verkossa: Suositus: A 1.4. Osaamisen kehittäminen työelämässä opintojakso suoritettu. 13

14 64257 A 2.9. Koulutus, työelämä ja tasa arvo 3 5 op Opiskelija perehtyy koulutuksen ja työelämän välisiin yhteyksiin tasa arvotavoitteiden, syrjäytymiseen liittyvien prosessien sekä rakenteellisten tekijöiden näkökulmasta. Kaikille yhteinen 3 op: Silvennoinen, Heikki. Koulutus marginalisaation hallintana Gaudeamus. Sawchuk, Peter H. Adult Learning and Technology in Working Class life Cambridge University Press. 5 op suorittaville lisäkirjallisuus (2 kokonaisuutta seuraavista): 1. Helne Tuula. Syrjäytymisen yhteiskunta Stakes. 2. Blom, Raimo, Melin, Harri & Pöyriä, Pasi. Tietotyö ja työelämän muutos: palkkatyön arki tietoyhteiskunnassa Gaudeamus. 3. Sennett, Richard. Työn uusi järjestys. Miten uusi kapitalismi kuluttaa ihmisen luonnetta Vastapaino. 4. Artikkelipaketti: Reay Diane. Finding or loosing yourself? Working class relationships to education. Journal of Education Policy, 2001, vol 16, no 4, s * Verkossa: Käyhkö Mari. Näkymättömäksi siivoojaksi ja kodinhengettäreksi. Teoksessa Sanna Aaltonen & Päivi Honkatukia (toim.) Tulkintoja tytöistä Suomalaisen kirjallisuuden seura. s Lahelma Elina. Koulutusteiden risteysasemilla: pysyvyyksiä ja muutoksia nuorten koulutussuunnitelmissa. Kasvatus, 34(3), 2003, s Nurmi Kaarina. Koulutus ja työmarkkinoiden eriarvoistavat sukupuolijaot. Teoksessa Arto Jauhiainen, Risto Rinne & Juhani Tähtinen (toim.) Koulutuspolitiikka Suomessa ja ylikansalliset mallit Suomen kasvatustieteellinen seura. s Husu, Liisa. Naisystävällisempään yliopistoon? Tiedenaiset ja muutoksen visiot. Naistutkimus 1/2004, s Ahmad, Akhlaq. Yhteisten työmarkkinoiden erottelemia? Maahanmuuttajien mahdollisuudet suomalaisilla työmarkkinoilla. Sosiologia 3/2002, s * Verkossa: Työelämän sukupuolistavat käytännöt, toim. Merja Kinnunen & Päivi Korvajärvi Vastapaino. s. 9 26, , , Suositus: A 1.4. Osaamisen kehittäminen työelämässä opintojakso suoritettu A 3.1. Tieteenfilosofia I 3 op Opiskelija perehtyy kasvatustieteellisen tutkimuksen metodologioiden tieteenfilosofisiin oletuksiin ja niiden merkitykseen tutkimuskäytännöissä. Raatikainen, Panu. Ihmistieteet ja filosofia Gaudeamus. Vastaavuus edellisiin tutkintovaatimuksiin: SK 2.1. / SA 2.1. Tieteenfilosofia (2 ov = 4 op). Vain pääaineopiskelijoille. 14

15 64262 A 3.2. Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät 6 op Opintojaksolla tarkastellaan kvalitatiivisen tutkimuksen lähtökohtia, lähestymistapoja ja päämääriä. Lisäksi perehdytään tutkimusprosessin eri vaiheisiin ja harjoitellaan kvalitatiivisen tutkimuksen suunnittelua, toteutusta (aineistonkeruuta, analyysiä ja tulkintaa) ja arviointia. Eskola, Jari & Suoranta, Juha. Johdatus laadulliseen tutkimukseen Vastapaino. Handbook of Qualitative Research, toim. Norman K. Denzin & Yvonna S. Lincoln. 2. painos, Sage. (osin, sovitaan opintojaksosta vastaavan opettajan kanssa) Sivuaineopiskelijat korvaavat harjoitukset suorittamalla seuraavan lisäkirjallisuuden: Handbook of Qualitative Research, toim. Norman K. Denzin & Yvonna S. Lincoln. 2. painos, Sage. Luvut: Gubrium & Holstein: Analyzing interpretative practice (s ) Fontana & Frey: The Interview from structured questions to negotiated text (s ) Silverman: Text and Analysis (s ). Vastaavuus edellisiin tutkintovaatimuksiin: AK 2.1. / AA 4.1. Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät (3 ov = 6 op). Sisältää tieto ja viestintätekniikan opintoja 1 op A 3.3. Kvantitatiivisen aineiston keruu ja analyysi 6 op Opintojaksolla harjoitellaan tutkimuksen tekoa ja raportointia. Opiskelija kerää kvantitatiivisen tutkimusaineiston sekä perehtyy kasvatustieteiden kannalta keskeisiin tilastollisiin analyysimenetelmiin ja tilastolliseen päättelyyn. Sivuaineopiskelijat korvaavat harjoitukset suorittamalla seuraavan lisäkirjallisuuden: Heikkilä, Tarja. Tilastollinen tutkimus. 3. painos, Edita. Vastaavuus edellisiin tutkintovaatimuksiin: AK 2.2. / AA 4.2. Kvantitatiivisen aineiston keruu ja analyysi (3 ov = 6 op). Opintojaksosta saa aineopintojen 6 opintopisteen lisäksi 2 opintopistettä yleisopintojen tvt opintoihin (YK 3.2.). 15

16 64265 A 4. Kandidaatin tutkielma ja sen tekemistä tukeva seminaari 10 op Opiskelija saa kokonaiskuvan tutkimusprosessista perehtymällä alan tutkimuksiin ja menetelmiin, tekemällä itse pienimuotoisen tutkimuksen, kirjoittamalla tutkimusraportin ja osallistumalla seminaarityöskentelyyn. Tavoitteena on, että opiskelija integroi ja syventää aikaisemmin opittua tutkimustyöhönsä sekä harjoittelee tieteellistä argumentointia. Oheiskirjallisuus: Hirsjärvi, Sirkka, Remes, Pirkko & Sajavaara, Paula. Tutki ja kirjoita. 10. painos, Tammi. Hyväksytty kandidaatin tutkielma arvostellaan asteikolla 1 5. Vastaavuus edellisiin tutkintovaatimuksiin: AK 3. / AA 5. Proseminaari (6 ov = 12 op) + kypsyysnäyte. Edeltävät opinnot: Seminaariin osallistuminen edellyttää, että perusopintojen lisäksi aineopintojen tutkimusmenetelmäopinnot sekä kaikki yhteiset sisältöopinnot (15 op) on kokonaan suoritettu. Suositeltavaa on, että myös aineopintojen valinnaiset sisältöopinnot on suoritettu tai meneillään. * Lisäksi YK Tieteellinen kirjoittaminen tulee olla suoritettu tai meneillään. Sisältää tieto ja viestintätekniikan opintoja 1 op. Vain pääaineopiskelijoille. * A 5. Sivuaineopiskelijoiden seminaarityö ja sen tekemistä tukeva seminaari 5 op Opiskelija saa kuvan tutkimusprosessista perehtymällä kasvatustieteiden tutkimuksiin ja menetelmiin, tekemällä itse pienimuotoisen tutkimuksen, kirjoittamalla tutkimusraportin ja osallistumalla seminaarityöskentelyyn. Tavoitteena on, että opiskelija integroi ja syventää aikaisemmin opittua tutkimustyöhönsä sekä harjoittelee tieteellistä argumentointia. Oheiskirjallisuus: Hirsjärvi, Sirkka, Remes, Pirkko & Sajavaara, Paula. Tutki ja kirjoita. 10. painos, Tammi. Hyväksytty seminaarityö arvostellaan asteikolla 1 5. Vastaavuus edellisiin tutkintovaatimuksiin: AK 3. / AA 5. Proseminaari (6 ov = 12 op). Edeltävät opinnot: Seminaariin osallistuminen edellyttää, että perusopintojen lisäksi aineopintojen tutkimusmenetelmäopinnot sekä kaikki yhteiset sisältöopinnot (9 op) on kokonaan suoritettu. Suositeltavaa on, että myös aineopintojen valinnaiset sisältöopinnot on suoritettu tai meneillään. 16