Kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) koulutus

Transkriptio

1 Helsingin yliopisto Käyttäytymistieteiden laitos Kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) koulutus Kandidaatin tutkinnon tutkintovaatimukset lukuvuosille Tutkintovaatimusten voimassaoloa jatkettu lukuvuodelle tiedekuntaneuvoston päätöksen ( ) mukaisesti. Sisältää lukuvuoden aikana tehdyt tarkennukset sekä muutokset, jotka astuvat voimaan Sisältää lukuvuoden aikana tehdyt tarkennukset sekä muutokset, jotka astuvat voimaan Kasvatustieteet tutkivat ihmisten kasvua, kehitystä ja oppimista sekä näiden prosessien edistämistä kasvatuksen ja opetuksen avulla. Kasvatustieteiden koulutuksessa näitä ilmiöitä tarkastellaan sekä yleisen kasvatustieteen että aikuiskasvatustieteen näkökulmasta yksilöllisistä, yhteisöllisistä, kulttuurisista ja yhteiskunnallisista lähtökohdista. Kasvatustieteiden koulutuksen tavoitteena on, että opiskelija kehittyy kasvatustieteiden asiantuntijaksi, jolla on valmiuksia soveltaa ja tuottaa tietoa kasvatus-, koulutus- ja kehittämistoiminnasta. Kasvatustieteiden koulutuksessa edistetään tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja sukupuolitietoisuutta. Kandidaatin tutkinto Kandidaatin tutkinto on laaja-alainen yleisen kasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen tutkinto. Laajaalaisuuden saavuttamiseksi lähestytään kasvatustieteiden tutkimuskohteita molempien tieteenalojen näkökulmista. Opintojen tavoitteena on saada valmiuksia itsenäiseen tiedonhankintaan sekä oman alan tutkimustiedon analysoimiseen ja soveltamiseen. Opintojen tavoitteena on myös kehittää yhteistyö- ja kommunikaatiotaitoja sekä valmiuksia työssä oppimiseen. Kandidaatin tutkinto antaa opiskelijalle edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen. Pääaineopintoihin kuuluu 25 opintopisteen laajuiset kaikille yhteiset perusopinnot ja 55 opintopisteen laajuiset aineopinnot. Aineopinnot koostuvat yhteisistä sisältöopinnoista, valinnaisista sisältöopinnoista, tutkimusmenetelmäopinnoista sekä kandidaatin tutkielmasta ja sen tekemistä tukevasta seminaarista. Opinnot sisältävät alan asiantuntijatehtäviin ja toimintakenttiin perehtymistä. Aineopintojen valinnaiset sisältöopinnot opiskelija voi valita seuraavilta painopistealueilta, joiden perusteet on opiskeltu perus- ja aineopintojen yhteisissä sisältöopinnoissa: Kasvatus, yhteiskunta ja kulttuuri Oppiminen ja opetus Oppiminen työelämässä. 1

2 Kandidaatin tutkintoon kuuluu pääaineopintojen lisäksi opiskeluun orientoivia opintoja, kieliopintoja, tieto- ja viestintätekniikan opintoja sekä laaja sivuainekokonaisuus (vähintään 60 opintopistettä). Tutkinnon vähimmäislaajuuden saavuttamiseksi tutkintoon tulee sisällyttää lisäksi vapaasti valittavia opintoja (pääsääntöisesti 20 op). 2

3 Kandidaatin tutkinnon opinnot 180 op Yleisopinnot 20 op YK 1. Henkilökohtainen opintosuunnitelma (hops) 2 op YK 2. Kieliopinnot 10 op YK 2.1. Äidinkieli 4 op YK Tieteellinen kirjoittaminen 2 op YK Puheviestintä 2 op YK 2.2. Toinen kotimainen kieli 3 op YK 2.3. Vieras kieli 3 op YK 3. Tieto- ja viestintätekniikan (tvt) opinnot 5 op YK 3.1. Tvt-ajokortti 3 op YK 3.2. Tvt / SPSS:n perusteet 2 op YK 4. Tilastollisen kuvauksen perusteet 3 op Perusopinnot 25 op P 1. Johdatus kasvatustieteisiin 3 op P 2. Kasvatus, yhteiskunta ja kulttuuri 4 op P 3. Opetuksen ja oppimisen perusteet 4 op P 4. Oppiminen työssä, organisaatioissa ja verkostoissa 4 op P 5. Kohti tutkivaa työtapaa 5 op P 6. Kasvatus, koulutus ja kehitys elämänkulussa 5 op Aineopinnot 55 op A 1. Yhteiset sisältöopinnot 18 op A 1.1. Kasvatusfilosofia 4 op A 1.2. Kasvatussosiologia 4 op A 1.3. Oppimisen teoreettiset perusteet 4 op A 1.4. Osaamisen kehittäminen työelämässä 4 op A 1.5. Kasvatustieteilijän toimintakentät 2 op A 2. Valinnaiset sisältöopinnot 12 op * Kasvatus, yhteiskunta ja kulttuuri A 2.1. Koulutuksen suunnittelu, hallinto ja talous 4 op A 2.2. Kasvatus, koulutus ja erot: kulttuurintutkimuksen näkökulmia 4 op A 2.3. Kasvatuksen ja koulutuksen yhteiskuntahistoria 4 op Oppiminen ja opetus A 2.4. Opetuksen teoria ja käytäntö 4 op A 2.5. Oppiminen yliopistossa 4 op A 2.6. Oppimis- ja motivaatiopsykologia 4 op Oppiminen työelämässä A 2.7. Yksilön ja yhteisön asiantuntijuus 4 op A 2.8. Developmental work research 4 op A 2.9. Koulutus, työelämä ja tasa-arvo 4 op A 3. Tutkimusmenetelmäopinnot 15 op A 3.1. Tieteenfilosofia I 3 op A 3.2. Kvalitatiivinen tutkimusote I 6 op A 3.3. Kvantitatiivinen tutkimusote I 6 op A 4. Kandidaatin tutkielma ja sen tekemistä tukeva seminaari 10 op Sivuaineopinnot: laaja sivuainekokonaisuus (perus- ja aineopinnot yhdestä oppiaineesta, yhteensä vähintään 60 op) Vapaasti valittavat opinnot: pääsääntöisesti 20 op 3

4 * Opiskelija voi halutessaan valita A 2. Valinnaisiin sisältöopintoihin seuraavia opintojaksoja myös ruotsinkielisestä pedagogik (allmän och vuxenpedagogik) koulutuksesta: Ä 1.2. Utbildningsplanering och utvärdering 5 sp Ä 1.3. Aktuella utbildningspolitiska frågeställningar 3 sp Ä 2.1. Mångkulturell pedagogik5 sp Ä 2.3. Inklusion, marginalisering och specialpedagogik 5 sp Ä 2.4. Fritt bildningsarbete i ungdoms- och vuxenperspektiv 5 sp 4

5 YLEISOPINNOT YK 1. Henkilökohtainen opintosuunnitelma (hops) 2 op (WebOodin tunniste 64035) YK 1. Individuell studieplan YK 1. Individual study plan Hops-työskentelyn tavoitteena on lisätä opiskelun suunnitelmallisuutta ja tukea kokonaiskuvan muodostumista alan asiantuntijuuden kehittymisestä. Lisäksi tavoitteena on opiskelijan sitoutuminen oppiaineeseen ja opiskelijayhteisöön. Ajoitus Hops-työskentely koostuu kahdesta osasta seuraavasti: I-osa: orientoiva osa (1 op) Suoritetaan opintojen alussa. II-osa: portfolio-osa (1 op) Suoritetaan kandidaatin tutkielmaseminaarin yhteydessä. Hyväksytty-hylätty. II-osaan vaadittavat edeltävät opinnot: Katso A 4. Kandidaatin tutkielma ja sitä tukeva seminaari. YK Tieteellinen kirjoittaminen 2 op (suomi 99619, ruotsi 99621) YK Att skriva vetenskapliga texter YK Scientific writing Ks. tiedot WebOodin opinto-oppaasta. YK Puheviestintä 2 op (suomi , ruotsi 66047) YK Talkommunikation YK Speech communication Ks. tiedot WebOodin opinto-oppaasta. YK 2.2. Toinen kotimainen kieli 3 op (ruotsi 99291, suomi ) YK 2.2. Det andra inhemska språket YK 2.2. Second national language Ks. tiedot Kielikeskuksen opinto-oppaasta. YK 2.3. Vieras kieli 3 op (englanti 99501Käyt, muut kielet katso opinto-oppaasta) YK 2.3. Ett främmande språk YK 2.3. Foreign language Ks. tiedot Kielikeskuksen opinto-oppaasta. 5

6 YK 3.1. Tvt-ajokortti 3 op ( , kirjaston opetus: 99904, kasvatustieteiden opetus: 64039) YK 3.1. Ikt-körkort YK 3.1. Ict-driving license Ks. tiedot WebOodin opinto-oppaasta. YK 3.2. Tvt / SPSS:n perusteet 2 op (64037) YK 3.2. Ikt / Grunder i SPSS YK 3.2. Ict / Introduction to SPSS Yhteydet muihin opintojaksoihin Pääaineopiskelijat suorittavat pintojakson osana A 3.3. Kvantitatiivinen tutkimusote I opintojaksoa. Suorittamalla A 3.3. Kvantitatiivinen tutkimusote I -opintojakson pääaineopiskelija saa 6 op aineopintoihin A 3.3. opintojakson kohdalle sekä 2 op yleisopintoihin YK 3.2. opintojakson kohdalle. Ks. tutkintovaatimukset ja opetustiedot A 3.3. Kvantitatiivinen tutkimusote I opintojakson kohdalta. YK 4. Tilastollisen kuvauksen perusteet 3 op (64038) YK 4. Beskrivande statistik YK 4. Introduction to descriptive statistics Opiskelija perehtyy tilastollisen aineiston hankinnan, kuvaamisen ja tulkinnan perusilmiöihin ja - käsitteisiin kasvatustieteissä. Oheiskirjallisuus Borg, E., & Westerlund, I. (2006). Statistik för beteendevetare. Liber. Komulainen, E. & Karma, K. (2002). Tilastollisen kuvauksen perusteet käyttäytymistieteissä. Helsingin yliopisto, Kasvatustieteen laitos. Hyväksytty-hylätty. Tulee suorittaa ennen A 3.3. Kvantitatiivisen aineiston keruu ja analyysi opintojaksoa. 6

7 PERUSOPINNOT Kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) perusopinnot 25 op (64160) Grundstudier i pedagogik (allmän och vuxenpedagogik) Basic studies in educational sciences Perusopintojen tavoitteena on, että opiskelija tutustuu yleisen kasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen teoreettisiin perusteisiin ja keskeisiin kysymyksiin. Perusopinnoista saatava arvosana määräytyy opintojaksojen opintopistemäärillä painotetun keskiarvon perusteella asteikolla 1-5. Opinnot ovat yhteisiä pää- ja sivuaineopiskelijoille. P 1. Johdatus kasvatustieteisiin 3 op (64161) P 1. Introduktion till allmän och vuxenpedagogik P 1. Introduction to educational sciences Opiskelija tutustuu yleisen kasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen keskeisiin kysymyksiin, tehtäväalueisiin ja pyrkimyksiin. Sivuaineopiskelijat voivat halutessaan korvata opetuksen suorittamalla teoksen: Rinne, R., Kivirauma, J., & Lehtinen, E. (2004, myös uudempi painos käy). Johdatus kasvatustieteisiin. WSOY. Hyväksytty-hylätty. P 2. Kasvatus, yhteiskunta ja kulttuuri 4 op (64162) P 2. Bildning, samhälle och kultur P 2. Education, society and culture Opiskelija tutustuu kasvatuksen ja koulutuksen yhteiskuntatieteellisiin, erityisesti kasvatussosiologisen, kulttuurisen ja feministisen tutkimuksen, peruskäsitteisiin sekä tällä monitieteisellä alueella tehtävän tutkimuksen erilaisiin suuntauksiin. Antikainen, A., Rinne, R., & Koski, L. (2.-5. painos/ ). Kasvatussosiologia. WSOY. opettajan osoittamat 4 artikkelia Kasvatus-lehden teemanumeroista 1/2004, 2/2007 ja 5/2011 Opetusta korvaava suoritus edellisten lisäksi: Mietola, R., Lahelma, E., Lappalainen, S., & Palmu, T. (Toim.). (2005). Kohtaamisia kasvatuksen ja koulutuksen kentillä. Erontekoja ja yhdessä tekemistä. Suomen kasvatustieteellinen seura. 7

8 Suositus: P 1. Johdatus kasvatustieteisiin -opintojakso suoritettu. P 3. Opetuksen ja oppimisen perusteet 4 op (64163) P 3. Undervisningens och lärandets grunder P 3. Introducation to teaching and learning Opiskelija tutustuu opetuksen ja oppimisen perusteisiin ja niiden merkitykseen elinikäisen oppimisen näkökulmasta. Biggs, J., & Tan, C. (2007 / 2011, saatavilla myös e-kirjana). Teaching for quality learning at university. Open University Press. (luvut 2 ja 3) Hakkarainen, K. (2003). Kollektiivinen älykkyys. Psykologia 38(6), Jensen, M. (Red.) (2011). Lärandets grunder: teorier och perspektiv. Studentlitteratur. (luvut 1, 3 ja 13) Säljö, R. (2004). Oppimiskäytännöt. Sosiokulttuurinen näkökulma. WSOY. (osin, opintojaksosta vastaava opettaja osoittaa) Opetuksen korvaava kirjallisuus edellisten lisäksi: Jensen, M. (Red.) (2011). Lärandets grunder: teorier och perspektiv. Studentlitteratur. Suoritustavat Opintojakso järjestetään suomeksi tai englanniksi. Ks. tarkemmat tiedot opetusohjelmasta. Suositus: P 1. Johdatus kasvatustieteisiin -opintojakso suoritettu. Opintojakso vastaa lukuvuosien tutkintovaatimuksissa opintojaksoa P 3. Opetus ja oppiminen. Opintojakson P 3. Opetus ja oppiminen suorittaneet eivät voi suorittaa opintojaksoa P 3. Opetuksen ja oppimisen perusteet. P 4. Oppiminen työssä, organisaatioissa ja verkostoissa 4 op (64164) P 4. Lärande i arbetslivet, organisationer och nätverk P 4. Learning in the working life, organisations and networks Opiskelija tutustuu työn organisoinnin historiallisiin perusmuotoihin ja erilaisiin lähestymistapoihin, joilla oppimista työssä, organisaatioissa ja verkostoissa voidaan tutkia ja kehittää. Virkkunen, J., & Ahonen, H. (2007). Oppiminen muutoksessa. Uusi väline työyhteisön oppimiskäytäntöjen uudistamiseen. Infor. Opintojaksosta vastaava opettaja osoittaa muun suoritettavan kirjallisuuden. 8

9 Opetuksen korvaava kirjallisuus edellisten lisäksi: Engeström, Y. (2004). Ekspansiivinen oppiminen ja yhteiskehittely työssä. Vastapaino. Tikkamäki, K. (2006). Työn ja organisaation muutoksissa oppiminen. Tampere University Press. Suoritustavat Opintojakso järjestetään suomeksi tai englanniksi. Ks. tarkemmat tiedot opetusohjelmasta. Suositus: P 1. Johdatus kasvatustieteisiin -opintojakso suoritettu. Opintojakso vastaa lukuvuosien tutkintovaatimuksissa opintojaksoa P 4. Oppiminen työelämässä. Opintojakson P 4. Oppiminen työelämässä suorittaneet eivät voi suorittaa opintojaksoa P 4. Oppiminen työssä, organisaatiossa ja verkostoissa. P 5. Kohti tutkivaa työtapaa 5 op (64165) P 5. Orientering till pedagogisk forskning P 5. Orientation to research work in education Opiskelija tutustuu kasvatustieteelliseen tutkimustyöhön, tutkimuksen lähestymistapoihin ja tiedeyhteisöihin. Ronkainen, S., Pehkonen, L., Paavilainen, E., & Lindblom-Ylänne, S. (2011). Tutkimuksen voimasanat. WSOYpro. (osin, opintojaksosta vastaava opettaja osoittaa) Oheiskirjallisuus: Patel, R., & Davison, B. (2011). Forskningsmetodikens grunder: att planera, genomföra och rapportera en undersökning (4. uppl.). Studentlitteratur. Suositus: P 1. Johdatus kasvatustieteisiin -opintojakso suoritettu. P 6. Kasvatus, koulutus ja kehitys elämänkulussa 5 op (64166) P 6. Fostran, utbildning och utveckling i ett livsperspektiv P 6. Education, teaching and development in a lifespan perspective Opiskelija oppii tarkastelemaan kasvatusta osana elämänkulkua ja ymmärtää kasvatuksen ja koulutuksen merkityksen elämänkulun rakentajana. Opintojaksolla opiskelija perehtyy siihen, kuinka kasvatus on läsnä elämän eri vaiheissa (mm. kotikasvatuksen, koulutuksen, vapaa-ajalla ja työssä tapahtuvan oppimisen kautta) ja millaisia merkityksiä kasvatus ja kehitys saavat riippuen siitä tarkastellaanko niitä lapsuuden, nuoruuden, aikuisuuden vai vanhuuden perspektiiveistä. 9

10 Opiskelija valitsee seuraavista 3 teosta: Aapola, S., & Ketokivi, K. (Toim.). (2005). Polkuja ja poikkeamia: aikuisuutta etsimässä. Nuorisotutkimusseura. Brunila, K. & Isopahkala-Bouret, U. (toim.) (2014) Marginaalin voima! Aikuiskasvatuksen 51. vuosikirja. Kansanvalistusseura Lahelma, E., & Gordon, T. (Toim.). (2003). Koulun arkea tutkimassa. Helsingin kaupunki, opetusvirasto. +tutkimassa+ylasteen+erot+ja+erilaisuudet.pdf Miettinen, R. (2013): Innovation, human capabilities and democracy. Oxford University Press. Luku 7: Institutional change and learning: The case of the Finnish basic education system. Ojala, H. (2010). Opiskelemassa tavallaan. Vanhat naiset ikäihmisten yliopistossa. Tampereen yliopisto. (sivut 1-86, , ) 4.pdf Sallila, P. (Toim.). (2003). Elämänlaajuinen oppiminen ja aikuiskasvatus. Aikuiskasvatuksen 44. vuosikirja. Kansanvalistusseura. Sankari, A., & Jyrkämä, J. (Toim.). (2001). Lapsuudesta vanhuuteen iän sosiologiaa. Vastapaino. Yesilova, K. (2009). Ydinperheen politiikka. Gaudeamus. Suositus: P 1. Johdatus kasvatustieteisiin -opintojakso suoritettu. Opintojakso vastaa lukuvuosien tutkintovaatimuksissa opintojaksoa P 6. Kasvatus elämänkulussa. Opintojakson P 6. Kasvatus elämänkulussa suorittaneet eivät voi suorittaa opintojaksoa P 6. Kasvatus, koulutus ja kehitys elämänkulussa. 10

11 AINEOPINNOT Kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) aineopinnot 55 op (64270) Ämnesstudier i pedagogik (allmän och vuxenpedagogik) Subject studies in educational sciences Aineopintojen tavoitteena on, että opiskelija laajentaa kasvatustieteellistä asiantuntijuuttaan perehtymällä kasvatustieteiden keskeisiin teoriasisältöihin, metodeihin ja tutkimustietoon. Tavoitteena on, että opiskelija hankkii valmiuksia soveltaa ja arvioida kasvatustieteellistä tietoa erilaisissa kasvatusta ja koulutusta koskevissa kysymyksissä, saa kokemusta kasvatustieteellisestä tutkimustyöstä ja valmiuksia alan kehityksen seuraamiseen. Aineopinnoista saatava arvosana määräytyy opintojaksojen opintopistemäärillä painotetun keskiarvon perusteella asteikolla 1-5. Kandidaatin tutkielman arvosana ei vaikuta aineopintojen kokonaisarvosanaan. Kasvatustieteen, aikuiskasvatustieteen tai kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) perusopinnot. Aineopinnot voi aloittaa, kun perusopinnot on suoritettu lukuun ottamatta P 6. Kasvatus, koulutus ja kehitys elämänkulussa -opintojaksoa. Sivuaineopiskelijoille aineopinnot 35 op. A 1.1. Kasvatusfilosofia 4 op (64275) A 1.1. Pedagogisk filosofi A 1.1. Philosophy of education Opiskelija perehtyy erilaisiin tapoihin käsitteellistää filosofisesti kasvatuksen keskeisiä ilmiöitä. Opintojaksosta vastaava opettaja osoittaa suoritettavan kirjallisuuden, johon kuuluu ainakin osittain seuraava teos: Huhmarniemi, R., Skinnari, S., & Tähtinen, J. (Toim.). (2001). Platonista transmodernismiin. Juonteita ihmisyyteen, ihmiseksi kasvamiseen, oppimiseen, kasvatukseen ja opetukseen. Suomen kasvatustieteellinen seura. 11

12 A 1.2. Kasvatussosiologia 4 op (64276) A 1.2. Pedagogisk sociologi A 1.2. Sociology of education Opiskelija perehtyy kasvatuksen ja koulutuksen sosiologisen tutkimuksen keskeisimpiin teemoihin sekä sosiologisen näkökulman merkitykseen koulutuksen käytännöissä. Opintojaksosta vastaava opettaja osoittaa yksitoista artikkelia tieteellisistä aikakauslehdistä ja seuraavista teoksista: Aittola, T. (Toim). (2012) Kasvatussosiologian suunnannäyttäjiä. Gaudeamus. (myös aikaisemmat painokset nimellä Kasvatussosiologian teoreetikoita: uudesta kasvatussosiologiasta oppimisen kriittiseen tarkasteluun käyvät) Ball, S. J. (Ed). (2000 / 2004). Reader in sociology of education. RoutledgeFalmer. Lauder, H., Brown, P., Dillabough, J-A., & Halsey, A. H. (Eds.). (2006). Education, globalization and social change. Oxford University Press. A 1.3. Oppimisen teoreettiset perusteet 4 op (64277) A 1.3. Lärandets teoretiska grunder A 1.3. Theoretical foundations of learning Opiskelija perehtyy tärkeimpiin oppimisen psykologisiin, antropologisiin ja organisaatiososiologisiin teoriasuuntauksiin. Hän tutustuu eri suuntausten alkuperään, peruskäsitteisiin sekä soveltamistapoihin opetuksen suunnittelussa. Miettinen, R. (1984). Kognitiivisen oppimisnäkemyksen tausta. Valtion koulutuskeskus. (luvut 4 ja 6-11) Opintojaksosta vastaava opettaja osoittaa muun suoritettavan kirjallisuuden. Suoritustavat Opintojakso järjestetään suomeksi tai englanniksi. Ks. tarkemmat tiedot opetusohjelmasta. 12

13 A 1.4. Osaamisen kehittäminen työelämässä 4 op (64278) A 1.4. Kompetensutveckling i arbetslivet A 1.4. Building competencies in and for work Opiskelija perehtyy työn, kompetenssin ja kehittämisen käsitteisiin, erityisesti työn historiallisiin muutoksiin ja kehkeytymässä oleviin uusiin muotoihin. Virkkunen, J., Ahonen, H., Schaupp, M., & Lintula, L. (2010). Toimintakonseptin yhteisen kehittämisen mahdollisuus. Tykes-julkaisuja raportti 70. TEKES. aisut/tekes_raportti_70_web.pdf Opintojaksosta vastaava opettaja osoittaa muun suoritettavan kirjallisuuden. Suoritustavat Opintojakso järjestetään suomeksi tai englanniksi. Ks. tarkemmat tiedot opetusohjelmasta. A 1.5. Kasvatustieteilijän toimintakentät 2 op (64279) A 1.5. Verksamhetsområden inom pedagogik och vuxenpedagogik A 1.5. Educational professionals sphere of activities Opiskelija perehtyy alan asiantuntijatehtäviin ja keskeisiin toimintakenttiin. Hyväksytty-hylätty. Vain pääaineopiskelijoille. 13

14 A 2.1. Koulutuksen hallinto, talous ja suunnittelu 4 op (64281) A 2.1. Utbildningens administration, ekonomi och planering A 2.1. Administration, economy and planning of education Opiskelija perehtyy koulutuksen hallinnon, talouden ja suunnittelun toimijoihin ja keskeiseen käsitteistöön sekä tutustuu erilaisiin näkökulmiin ja menetelmiin koulutuksen, hallinnon ja talouden välisten suhteiden analysoinnissa sekä kansallisella että paikallisella tasolla. Opintojaksosta vastaava opettaja osoittaa suoritettavan kirjallisuuden seuraavista: Ahonen, S. (2003). Yhteinen koulu. Tasa-arvoa vai tasapäisyyttä? Vastapaino. Asplund, R., & Maliranta, M. (2006). Koulutuksen taloudelliset vaikutukset. Sitran raportteja Heikkilä, J., Juva, S., Kettunen, T., Lahtinen, M. & Tiihonen, R. (2008). Koulutuksen talouden käsikirja. PS-Kustannus. Kuusi, H., Jakku-Sihvonen, R., & Koramo, M. (2009). Koulutus ja sukupuolten tasa-arvo. Sosiaali- ja terveysministeriö. Selvityksiä 2009: Lampinen, O. (2003). Suomen koulutusjärjestelmän kehitys (3. painos). Gaudeamus. Rinne, R., Tähtinen, J., Jauhiainen, A., & Broberg, M. (Toim.). (2011). Koulutuspolitiikan käytännöt kansallisessa ja ylikansallisessa kehyksessä. Suomen kasvatustieteellinen seura. Kasvatusalan tutkimuksia Suositus: A 1.2. Kasvatussosiologia -opintojakso suoritettu. Opintojakso vastaa lukuvuosien tutkintovaatimuksissa opintojaksoja A 2.0. Koulutuksen talous ja A 2.2. Koulutuksen hallinto ja suunnittelu. Kyseisen opintojakson tai opintojaksot suorittaneet eivät voi suorittaa opintojaksoa A 2.1. Koulutuksen hallinto, talous ja suunnittelu. 14

15 A 2.2. Kasvatus, koulutus ja erot: kulttuurintutkimuksen näkökulmia 4 op (64282) A 2.2. Fostran, utbildning och skillnader: perspektiv på kulturforskning A 2.2. Education and diversities: perspectives of cultural studies Opiskelija oppii tarkastelemaan kasvatuksen ja koulutuksen ilmiöitä kulttuurintutkimuksen ja feministisen tutkimuksen näkökulmasta. Tarkastelun kohteina ovat erojen (esim. sukupuoli, luokka, etnisyys, seksuaalisuus, erityisyys ) rakentuminen ja haastaminen koulutuksen käytännöissä sekä koulutuksellisen tasa-arvon mahdollisuudet. Opintojaksosta vastaava opettaja osoittaa suoritettavan kirjallisuuden seuraavista: Beach, D., Gordon, T., & Lahelma, E. (Eds). (2003). Democratic education: Ethnographic challenges. Tufnell Press. Kiilakoski, T., Tomperi, T., & Vuorikoski, M. (Toim.). Kenen kasvatus? Kriittinen pedagogiikka ja toisinkasvatuksen mahdollisuus. Vastapaino. Komulainen, K., Keskitalo-Foley, S., Korhonen, M., & Lappalainen, S. (Toim.). (2010). Yrittäjyyskasvatus hallintana. Vastapaino. Paju, P. (2011). Koulua on käytävä: etnografinen tutkimus koululuokasta sosiaalisena tilana. Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 115. Rajander, S. (2010). School and choice: An ethnography of a primary school with bilingual classes. Suomen kasvatustieteellinen seura. Sabour, M., & Koski, L. (Toim.). (2005). Koulutuksen ja kulttuurin merkitystä etsimässä Searching for the meaning of education and culture. Joensuu University Press. Souto, A-M. (2011). Arkipäivän rasismi koulussa. Etnografinen tutkimus suomalais- ja maahanmuuttajanuorten ryhmäsuhteista. Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 110. Vincent, C. (Ed.). (2003). Social Justice, education and identity. RoutledgeFalmer. artikkeleita esimerkiksi seuraavista julkaisuista: Kasvatus, Nuorisotutkimus, Aikuiskasvatus, Naistutkimus, Gender and Education, Ethnography and Education, Young, British Journal of Sociology of Education Suositus: A 1.2. Kasvatussosiologia -opintojakso suoritettu. Opintojakso vastaa lukuvuosien tutkintovaatimuksissa opintojaksoa A 2.2. Kulttuurit ja kasvatus ja lukuvuosien tutkintovaatimuksissa opintojaksoa A 2.1. Kasvatus, koulutus ja erot: kulttuuritutkimuksen näkökulmia kasvatukseen. Kummankaan opintojakson suorittaneet eivät voi suorittaa opintojaksoa A 2.2. Kasvatus, koulutus ja erot: kulttuuritutkimuksen näkökulmia. 15

16 A 2.3. Kasvatuksen ja koulutuksen yhteiskuntahistoria 4 op (64283) A 2.3. Pedagogikens samhällshistoria A 2.3. Social history of education and schooling Opiskelija perehtyy kasvatuksen ja koulutuksen organisoitumisen historiaan ja siihen liittyneisiin toimijuuden tasoihin. Koulutuksen käytäntöjen historiaa tarkastellaan yhteiskuntatieteellisen ja kasvatustieteellisen käsitteistön poikkitieteellisen käsitteenmuodostuksen näkökulmasta. Opintojaksosta vastaava opettaja osoittaa suoritettavan kirjallisuuden. Hanska, J., & Vainio-Korhonen, K. (Toim.). (2010). Huoneentaulun maailma. Kasvatus ja koulutus Suomessa keskiajalta 1860-luvulle. Suomalaisen kirjallisuuden seura. Heikkinen, A., & Leino-Kaukiainen, P. (Toim.). (2011). Valistus ja koulunpenkki. Kasvatus ja koulutus Suomessa 1860-luvulta 1960-luvulle. Suomalaisen kirjallisuuden seura. Heywood, C. A. (2001). History of childhood: Children and childhood in the west from medieval to modern times. Polity. Houston, R. A. (2002). Literacy in early modern Europe: Culture and education (2nd ed.). Longman. Kettunen, P., & Simola, H. (Toim.). (2012). Tiedon ja osaamisen Suomi. Kasvatus ja koulutus Suomessa 1960-luvulta 2000-luvulle. Suomalaisen kirjallisuuden seura. Steele, T. (2007). Knowledge is power! The rise and fall of European popular educational movements, Peter Lang. Tuomaala, S. (2004). Työtätekevistä käsistä puhtaiksi ja kirjoittaviksi. Suomalaisen oppivelvollisuuskoulun ja maalaislasten kohtaaminen Suomalaisen kirjallisuuden seura. Suositus: A 1.2. Kasvatussosiologia -opintojakso suoritettu. Opintojakso vastaa lukuvuosien tutkintovaatimuksissa opintojaksoa S 2.2. Kasvatuksen historia ja lukuvuosien tutkintovaatimuksissa opintojaksoa S 2.2. Kasvatuksen ja koulutuksen yhteiskuntahistoria. Kummankaan opintojakson jo suorittaneet eivät voi suorittaa opintojaksoa A 2.3. Kasvatuksen ja koulutuksen yhteiskuntahistoria. 16

17 A 2.4. Opetuksen teoria ja käytäntö 4 op (64284) A 2.4. Undervisningens teori och praktik A 2.4. Theory and practice of teaching Opiskelija saa kokemuksia käytännön opetuksen suunnittelusta, toteutuksesta ja arvioinnista sekä harjaantuu tarkastelemaan opetuskäytäntöjä suhteessa pedagogisiin teorioihin. Opintojaksosta vastaava opettaja osoittaa suoritettavan kirjallisuuden, johon kuuluu ainakin osittain seuraava teos: Hakkarainen, K., Lonka, K., & Lipponen, L. (2004). Tutkiva oppiminen. Järki, tunteet ja kulttuuri oppimisen sytyttäjinä. WSOY. Suositus: A 1.3. Oppimisen teoreettiset perusteet opintojakso suoritettu. A 2.5. Oppiminen yliopistossa 4 op (64285) A 2.5. Lärande vid universitetet A 2.5. Learning at university Opiskelija perehtyy yliopistopedagogiikan teoreettisiin periaatteisiin ja yliopistooppimista koskeviin tuoreimpiin tutkimuksiin. Hän hahmottaa keskeiset oppimista säätelevät tekijät sekä oppimisen kontekstuaalisen ja dynaamisen luonteen. Lindblom-Ylänne, S., & Nevgi, A. (Toim.). (2009). Yliopisto-opettajan käsikirja. WSOYpro. (luvut 1, 4, ja 9) opettajan osoittama artikkelikokoelma Suositus: A 1.3. Oppimisen teoreettiset perusteet -opintojakso suoritettu. Opintojakso vastaa lukuvuosien tutkintovaatimuksissa opintojaksoa A 2.4. Opetus ja oppiminen yliopistossa. Opintojakson A 2.4. Opetus ja oppiminen yliopistossa suorittaneet eivät voi suorittaa opintojaksoa A 2.5. Oppiminen yliopistossa. 17

18 A 2.6. Oppimis- ja motivaatiopsykologia 4 op (64286) A 2.6. Inlärnings- och motivationspsykologi A 2.6. The psychology of learning and motivation Opiskelija perehtyy oppimista ja motivaatiota käsitteleviin kasvatuspsykologisiin käsitteisiin, teorioihin ja alan keskeiseen tutkimukseen. Opintojaksosta vastaava opettaja osoittaa suoritettavan kirjallisuuden, johon kuuluu ainakin osittain seuraavat teokset: Alexander, P. A., & Winne, P. H. (2006). Handbook of educational psychology. Erlbaum. Wentzel, K., & Wigfield, A. (2009). Handbook of motivation at school. Routledge. : Suositus: A 1.3. Oppimisen teoreettiset perusteet -opintojakso suoritettu. Opintojakso vastaa lukuvuosien tutkintovaatimuksissa opintojaksoa A 2.6. Kasvatuspsykologia. Opintojakson A 2.6. Kasvatuspsykologia suorittaneet eivät voi suorittaa opintojaksoa A 2.5. Oppimis- ja motivaatiopsykologia. A 2.7. Yksilön ja yhteisön asiantuntijuus 4 op (64287) A 2.7. Expertis av individ och kollektiv A 2.7. Individual and collective expertise Opiskelija perehtyy asiantuntijuutta koskevien teorioiden kehitykseen ja viimeaikaisiin asiantuntijuutta koskeviin tutkimuksiin. Opintojaksosta vastaava opettaja osoittaa suoritettavan kirjallisuuden, johon kuuluu ainakin osittain seuraavat teokset: Bereiter, C., & Scardamalia, M. (1993). Surpassing ourselves. An inquiry into the nature and implications of expertise. Open Court. Edwards, A. (2010). Being an expert professional practitioner: The relational turn in expertise. Springer. Gorman, M. E. (Ed.). (2011). Trading zones and interactional expertise. Creating new kinds of collaboration. MIT Press. Suositus: A 1.4. Osaamisen kehittäminen työelämässä -opintojakso suoritettu. 18

19 A 2.8. Developmental work research 4 op (64288) A 2.8. Kehittävä työntutkimus A 2.8. Utvecklande arbetsforskning Objective The student will get acquainted with the theoretical bases of developmental work research, typical research designs, methodology and current applications. Study materials and literature The teacher will inform the students of the required literature which includes selected chapters from following books: Engeström, Y. (2005). Developmental work research: Expanding activity theory in practice. Lehmanns Media. Engeström, Y., Lompscher, J., & Rückriem, G. (Eds.). (2005). Putting activity theory to work: Contributions from developmental work research. Lehmanns Media. Evaluation Preceding studies Basic studies instead of P 6. Kasvatus, koulutus ja kehitys elämänkulussa. It is recommended that A 1.4. Osaamisen kehittäminen työelämässä has been completed. 19

20 A 2.9. Koulutus, työelämä ja tasa-arvo 4 op (64289) A 2.9. Utbildning, arbetsliv och jämlikhet A 2.9. Education, working life and equality Opiskelija perehtyy monipuolisesti ja kriittisesti tasa-arvoon ja eriarvoisuuteen liittyviin kysymyksiin koulutuksessa ja työelämässä. Opintojakso aktivoi opiskelijoita tarkastelemaan yhtä lailla omaa toimintaa kuin laajemmin kasvatusta, koulutusta ja työelämää tasa-arvon ja eriarvoisuuden näkökulmista. Opintojaksosta vastaava opettaja osoittaa suoritettavan kirjallisuuden seuraavista: Brunila, K. (2009). Parasta ennen. Tasa-arvotyön projektitapaistuminen. Helsingin yliopisto, Kasvatustieteen laitoksen tutkimuksia 222. Filander, K., & Vanhalakka-Ruoho, M. (Toim.). (2009). Yhteisöllisyys liikkeessä. Aikuiskasvatuksen 48. vuosikirja. Kansanvalistusseura ja Aikuiskasvatuksen tutkimusseura. Helne, T. (2002). Syrjäytymisen yhteiskunta. Stakes. Holli, A-M., Saarikoski, T., & Sana, E. (Toim.). (2002). Tasa-arvopolitiikan haasteet. WSOY ja Tasa-arvoasiain neuvottelukunta. Julkunen, R. (2008). Uuden työn paradoksit. Keskusteluja 2000-luvun työprosess(e)ista. Vastapaino. Käyhkö, M. (2006). Siivoojaksi oppimassa: etnografinen tutkimus työläistytöistä puhdistuspalvelualan koulutuksessa. Joensuu university press. Lehtonen J., & Mustola, K. (Toim.). (2004). Eihän heterotkaan kerro Seksuaalisuuden ja sukupuolen rajankäyntiä työelämässä. Työministeriö. _ja_selvitykset/03_02-04_eihan_heterokaan_kerro_seksuaalisuuden_ja_sukupuolen_rajakayntia_tyoelamassa_fi.pd f Silvennoinen, H. (2002). Koulutus marginalisaation hallintana. Gaudeamus. Teittinen, A. (2010). Pois laitoksista: vammaiset ja hoivan politiikka. Palmenia Helsinki University Press. Wrede, S., & Nordberg, C. (Toim.) (2010). Vieraita työssä. Työelämän etnistyvä eriarvoisuus. Palmenia Helsinki University Press. Suositus: A 1.4. Osaamisen kehittäminen työelämässä -opintojakso suoritettu. A 3.1. Tieteenfilosofia I 3 op (64291) A 3.1. Vetenskapsfilosofi I A 3.1. Philosophy of science I 20

21 Opiskelija perehtyy kasvatustieteellisen tutkimuksen metodologioiden tieteenfilosofisiin oletuksiin ja niiden merkitykseen tutkimuskäytännöissä. Opintojaksosta vastaava opettaja osoittaa suoritettavan kirjallisuuden, johon kuuluu ainakin osittain seuraavat teokset: Holma, K., & Mälkki, K. (Toim.). (2011). Tutkimusmatkalla. Teoria, metodologia ja filosofia kasvatustutkimuksessa. Gaudeamus. Raatikainen, P. (2004). Ihmistieteet ja filosofia. Gaudeamus.. Opintojakso suositellaan suorittavaksi ennen A 3.2. Kvalitatiivinen tutkimusote I ja A 3.3. Kvantitatiivinen tutkimusote I -opintojaksoja (A 3.3. voi olla meneillään). Vain pääaineopiskelijoille. A 3.2. Kvalitatiivinen tutkimusote I 6 op (64292) A 3.2. Kvalitativ forskningsansats I A 3.2. Qualitative research approach I Opintojaksolla tarkastellaan kvalitatiivisen tutkimuksen lähtökohtia, lähestymistapoja ja päämääriä. Opiskelija perehtyy tutkimusprosessin eri vaiheisiin ja harjoittelee kvalitatiivisen tutkimuksen suunnittelua, toteutusta (aineistonhankintaa, analyysiä ja tulkintaa) ja arviointia. Aaltola, J., & Valli, R. (Toim.). (2010). Ikkunoita tutkimusmetodeihin II. PS-Kustannus. (sivut 8-103) Eskola, J., & Suoranta, J. (1998, myös aikaisemmat painokset käyvät). Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Vastapaino. (sivut ja ) Opintojaksosta vastaava opettaja osoittaa muun suoritettavan kirjallisuuden. Opintojakson opettaja määrittelee, miten sivuaineopiskelijat korvaavat harjoitukset. Suoritukseen kuuluu ainakin seuraava lisäkirjallisuus: Creswell, J. W. (1998). Qualitative inquiry and research design: Choosing among five traditions. Sage. (sivut 1-230) Suositus: A 3.1. Tieteenfilosofia I -opintojakso suoritettu. Sisältää tieto- ja viestintätekniikan opintoja 1 op. Opintojakso vastaa lukuvuosien tutkintovaatimuksissa opintojaksoa A 3.2. Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät. Opintojakson jo suorittaneet eivät voi suorittaa opintojaksoa A 3.2. Kvalitatiivinen tutkimusote I. 21

22 A 3.3. Kvantitatiivinen tutkimusote I 6 op (64293) A 3.3. Kvantitativ forskningsansats I A 3.3. Quantitative research approach I Opiskelija harjoittelee tutkimuksen tekoa ja raportointia. Hän hankkii kvantitatiivisen tutkimusaineiston sekä perehtyy kasvatustieteiden kannalta keskeisiin tilastollisiin analyysimenetelmiin ja tilastolliseen päättelyyn. Opintojaksosta vastaava opettaja osoittaa suoritettavan kirjallisuuden. Oheiskirjallisuus Vehkalahti, K. (2008). Kyselytutkimuksen mittarit ja menetelmät. Tammi. pääaineopiskelijoille: Perusopinnot lukuun ottamatta P 6. Kasvatus, koulutus ja kehitys elämänkulussa -opintojaksoa + YK 4. Tilastollisen kuvauksen perusteet. Suositus: A 3.1. Tieteenfilosofia I -opintojakso suoritettu. sivuaineopiskelijoille: Perusopinnot lukuun ottamatta P 6. Kasvatus, koulutus ja kehitys elämänkulussa -opintojaksoa. Lisäksi opintojaksolle osallistuvien edellytetään hallitsevan tietotekniikan ja tilastollisen kuvauksen perusteet. Yhteydet muihin opintojaksoihin Pääaineopiskelijoille opintojakso on kokonaisuudessaan 8 opintopisteen laajuinen. Aineopintojen tutkimusmenetelmäopintoihin sisältyvien 6 opintopisteen lisäksi pääaineopiskelijoiden opintojaksoon sisältyy 2 opintopistettä yleisopintoihin kuuluvia tieto- ja viestintätekniikan opintoja (opintojakso YK 3.2. Tvt / SPSS:n perusteet 2 op). Opintojakso vastaa lukuvuosien tutkintovaatimuksissa opintojaksoa A 3.3. Kvantitatiivisen aineiston keruu ja analyysi. Opintojakson jo suorittaneet eivät voi suorittaa opintojaksoa A 3.3. Kvantitatiivinen tutkimusote I. 22

23 A 4. Kandidaatin tutkielma ja sen tekemistä tukeva seminaari 10 op (64294) A 4. Kandidatavhandling och seminarium som stöder forskningsprocessen A 4. Bachelor s thesis and seminar Opiskelija saa kokonaiskuvan tutkimusprosessista perehtymällä alan kirjallisuuteen, tutkimuksiin ja menetelmiin, tekemällä itse pienimuotoisen tutkimuksen, kirjoittamalla tutkimusraportin ja osallistumalla seminaarityöskentelyyn. Tavoitteena on, että opiskelija integroi ja syventää aikaisemmin opittua tutkimustyöhönsä sekä harjoittelee tieteellistä argumentointia. Oheiskirjallisuus: Hirsjärvi S., Remes, P., & Sajavaara, P. (2009). Tutki ja kirjoita. Tammi. Kniivilä, S., Lindblom-Ylänne, S., & Mäntynen, A. (2007). Tiede ja teksti. Tehoa ja taitoa tutkielman kirjoittamiseen. WSOY. Sisältö Kandidaatin tutkielman laajuus on 6 op. Seminaarin laajuus on 4 op. Kandidaatin tutkielman osana suoritetaan kypsyysnäyte, jonka tulee osoittaa perehtyneisyyttä tutkielman alaan sekä suomen tai ruotsin kielen taitoa. Hyväksytty kandidaatin tutkielma arvostellaan asteikolla Hyväksytty seminaari arvostellaan asteikolla hyväksytty-hylätty. Perusopinnot + aineopinnoista A 3. tutkimusmenetelmäopinnot ja A 1. yhteiset sisältöopinnot lukuun ottamatta A 1.5. Kasvatustieteilijän toimintakentät opintojaksoa. Lisäksi YK Tieteellinen kirjoittaminen tulee olla suoritettu tai meneillään. Suositus: aineopintojen A 2. valinnaiset sisältöopinnot suoritettu tai meneillään. Kohderyhmä Vain pääaineopiskelijoille. Sisältää tieto- ja viestintätekniikan opintoja 1 op. 23

24 A 5. Sivuaineopiskelijoiden seminaarityö ja sen tekemistä tukeva seminaari 5 op (64297) A 5. Seminararbete och seminarium för biämnesstuderande A 5. Seminarwork and seminar for minor subject students Opiskelija saa kuvan kasvatustieteiden tutkimusprosessista perehtymällä alan kirjallisuuteen, tutkimuksiin ja menetelmiin, osallistumalla seminaarityöskentelyyn sekä tekemällä kirjallisuuskatsauksen, käsiteanalyysin tai pienimuotoisen tutkimuksen, josta hän kirjoittaa tutkimusraportin. Tavoitteena on, että opiskelija työssään syventää ja soveltaa aiemmin oppimaansa ja harjoittelee tieteellistä argumentointia Oheiskirjallisuus: Hirsjärvi S., Remes, P., & Sajavaara, P. (2009). Tutki ja kirjoita. Tammi. Kniivilä, S., Lindblom-Ylänne, S., & Mäntynen, A. Tiede ja teksti. (2007). Tehoa ja taitoa tutkielman kirjoittamiseen. WSOY. Strömqvist, S. (1999, myös uudemmat painokset käyvät). Uppsatshandboken. Råd och regler för utformningen av examensarbeten och vetenskapliga uppsatser. Hallgren & Fallgren. Sisältö Seminaarityön laajuus on 3 op. Seminaarin laajuus on 2 op. Hyväksytty seminaarityö arvostellaan asteikolla 1-5. Hyväksytty seminaari arvostellaan asteikolla hyväksytty-hylätty. Perusopinnot. Lisäksi suositellaan, että aineopintojen A 3. tutkimusmenetelmäopinnot sekä A 1. yhteiset sisältöopinnot on suoritettu (12 op). Mikäli opiskelija ei ole suorittanut menetelmäopintoja pääaineessaan, A 3. tutkimusmenetelmäopintojen suorittamista ennen seminaaria suositellaan erityisesti. 24