KULUTTAJANÄKÖKULMA KODIN TALOUSTIETEEN OPETUKSESSA JA TUTKIMUKSESSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KULUTTAJANÄKÖKULMA KODIN TALOUSTIETEEN OPETUKSESSA JA TUTKIMUKSESSA"

Transkriptio

1 1 Aila Kervinen Kuluttajanäkökulma ja taloustieteitä kohtaan esitetty kritiikki KULUTTAJANÄKÖKULMA KODIN TALOUSTIETEEN OPETUKSESSA JA TUTKIMUKSESSA PROFESSORI ELLI SAURION VIRKAKAUDELLA Elli Saurio Kodin taloustieteen professori

2 2 Esipuhe Tutkimus Koluttajanäkökulma kodin taloustieteen opetuksessa ja tutkimuksessa professori Elli Saurion virkakaudella on tarkoitettu jatko-opinnäytteeksi Helsingin yliopiston maatalousmetsätieteellisen tiedekunnan taloustieteen laitoksen oppiaineeseen nimeltä kuluttajaekonomia. Kuluttajaekonomian nimi oli vuoteen 1995 asti kodin taloustiede. Kodin taloustieteen kiinteä ylimääräisen professorin virka täytettiin kaksi kertaa ja viranhaltijoina toimivat filosofian tohtori Elli Saurio ja maatalous- ja metsätieteiden tohtori Maire Honkanen Professori Honkasen eläkkeelle jäämistä seurasi pitkä välivaihe, jonka kuluessa vuonna 1995 tieteenalan nimi muutettiin kuluttajaekonomiaksi. Ensimmäinen kuluttajaekonomian professori, valtiotieteiden tohtori Visa Heinonen, aloitti virkakautensa vuonna Kausi jatkuu. Kodin taloustieteen professuurin perustaminen vuonna 1946 merkitsi samalla kotitaloustieteiden tiederyhmän perustamista maatalous-metsätieteelliseen tiedekuntaan. Kotitalous toimii sekä tuottajana että kuluttajana. Visa Heinosen mukaan kotitalous ja kulutus tulivat akateemisen tutkimuksen kohteiksi Suomessa sotien jälkeen. 1 Klaus Wariksen kansantaloustieteellinen väitöskirja 1945 oli keynesiläisittäin painotettu makrotaloudellinen tutkimus kulutuksesta ja Elli Saurio sovelsi vuonna 1947 ilmestyneessä väitöskirjassaan ajankäyttötutkimuksen menetelmiä 1930-luvulla kerättyyn empiiriseen kotitalouksia koskevaan aineistoon. Tutkimukseni tarkoituksena on kartoittaa kodin taloustieteen laitoksen toimintaa professori Elli Saurion virkakaudella nimenomaan kuluttajatutkimuksen kannalta. Kuluttajatutkimus on kuluttajan näkökulmasta tehtävää kulutustutkimusta. Hannele Hallmanin mukaan yleinen näkemys kuluttajasta on yksilö, joskin kuluttaja voidaan määritelmällisesti ymmärtää myös ryhmäksi. Kuluttajakäsitteen synonyymiksi esitetään usein kotitalous. Jos käsitteille jokin ero tehdään, kotitalous yleensä ymmärretään kuluttajaryhmäksi, useimmiten perheeksi. 2 Käsitteiden kotitalous ja kulutus suhde riippuu määritelmistä. Jo käsitteet kotitalous ja kulutus voidaan määritellä monella tapaa. Kuluttajaekonomian vt. professori Anu Raijas tarjosi vuoden 1999 lopulla tutkittaviksi professori Elli Sauriolle kuuluneet ja kodin taloustieteen/kuluttajaekonomian laitoksella talletetut asiapaperit. Otin työn vastaan. Tutkimusta on ohjannut vuodesta 2000 alkaen kuluttajaekonomian professori Visa Heinonen. Kiitokset molemmille. Kiitokset Suomalaiselle Konkordialiitolle, Helsingin yliopistolle ja Wihuri Säätiölle rahoitusavun myöntämisestä tutkimustyölleni. Kiitokset kodin taloustieteen laitoksen entisille assistenteille ynnä lukuisille muille henkilöille, jotka ovat ystävällisesti kertoneet tutkijalle kodin taloustiedettä koskevia muistitietojaan ja luovuttaneet tutkimuskäyttöön valokuvia ja muita dokumentteja. Ja kiitokset kirjastojen ja arkistojen virkailijoille, sillä he ovat suhtautuneet tietoja hakevaan tutkijaan poikkeuksetta ystävällisesti. Erityinen kiitos professori Elli Saurion lähiomaisille heidän välittämistään professori Saurion elämää koskevista tiedoista. 3 Helsingissä Aila Kervinen SISÄLLYSLUETTELO 1 Heinonen 2000, 14. Viittaus: Heinonen 1998, Hallman 1985, 4, 5. Viittauksina esimerkiksi Kotler 1980, 132; Wärneryd 1979, Käsillä oleva tutkimus on kirjoitettu maailman resurssitalouden romahduksen jatkuttua yli 20 vuotta. (vrt. tutkimuksen alaluku 2.1.4). Romahduksen on aiheuttanut luonnonvarojen riistävä käyttö hyödyketuotannon tarpeisiin ja myös suoraan kulutukseen. Tutkimuksen tarkastukset tapahtuvat samassa putoavassa lentokoneessa. Ulospääsyä ei ole.

3 3 Esipuhe... 2 Johdanto... 4 OSA 1: KULUTTAJANÄKÖLMA Varhaisin kulutustutkimus Suomessa Kulutustutkimus oli hallinnollis-poliittista Kotitalouksista kehkeytyi kuluttajatalouksia Kodin taloustieteen taustatieteitä vastaan esitettyä kritiikkiä Kritiikki kotitaloustieteitä ja kulutustaloustiedettä vastaan Taloustieteilijä Veblen ja darwinismin perintö Aivotutkija Bergström ja hermoston rajapintaluonne Taloustieteilijä Rizzellon uusinstitutionalismi ilman Vebleniä Maailmanmallin viesti: ihmiskunnan talous on kestämättömällä pohjalla Kritiikkiä taloustieteiden ja sosiaalitieteiden määritelmiä vastaan Kotitalous on paitsi kuluttajatalous myös tuotantotalous Subjektiivinen hyvinvointi kiinnostuksen kohteena Yleiskritiikki yhteiskuntatieteitä vastaan Osa I lyhyesti OSA 2: SUUNNITTELUKAUSI Kodin taloustiede ideoitiin Yhdysvalloissa Yhdysvallat: kotitaloustiede ja kuluttajatutkimus Tohtori K. T. Jutila kirjoitti amerikkalaisista kotitaloustieteistä Emäntälehteen Kotitaloustieteitä perustetaan Helsingin yliopistoon Kodin taloustieteen professorin viran perustamisen kriteerit täyttyivät Suomessa Kodin taloustieteen professuuri perustetaan Viran suunnittelu Virka perustetaan ja täytetään ensimmäisen kerran Kodin taloustieteen laitoksen toiminnan alkuvaihe Elli Saurion kehitys konsulentista professoriksi Elli Saurio suuntautui varhain kotitalousalalle Tavoitteena kotitaloudellisen virkatutkinnon professorin virka Tavoitteena tieteellisen kandidaattitutkinnon professorin virka Osa II lyhyesti OSA 3: KODIN TALOUSTIETEEN LAITOS Kuluttajanäkökulma kodin taloustieteen opetuksessa ja tutkimuksessa Kulutus opetussuunnitelmissa Viralliset opetussuunnitelmat Professori Elli Saurion kriittinen opetussuunnitelma Kuluttajataloudet opinnäytetutkimusten kohteena kodin taloustieteessä Kulutustutkimusta pyrittiin lisäämään kodin taloustieteessä Kulutus tutkimussuunnitelmissa Leo Salovaara kulutustutkijana Kuluttajapsykologia kodin taloustieteen kasvuvisiona Valtiorahoitteinen kotitalousalan tutkimuslaitos kotitalousväen tavoitteena Helsinki, Lappeenranta ja kodin taloustieteen kasvuambitio Helsingin Kotitalouskeskuksesta kehkeytyi Kuluttajatutkimuskeskus Osa III lyhyesti Loppuyhteenveto Lähteet Liitteet

4 4 Johdanto Kotitalouden näkökulma Kodin taloustiede oli nimensä mukaisesti taloustiede mutta samalla se oli myös kotitaloustiede ja sen tutkimuskohteena oli kotitalouden talous. Tutkimuksessa käytettiin kotitalouden näkökulmaa. Tästä näkökulmasta katsottuna kotitalouden taloudellisina pääfunktioina voidaan pitää hyödykkeiden tuotantoa ja hyödykkeiden kulutusta. 4 Nimenomaan kotitaloustuotantoa koskeva tutkimus teki kodin taloustieteestä omaleimaisen, vakiintuneista taloustieteen lajeista poikkeavan tieteenalan. Kotitaloudet käsitetään kansantaloustieteessä kuluttajatalouksiksi. Liiketaloustieteissä kotitaloudet ovat markkinoinnin kohde. Kansantaloustieteessä, jossa tutkitaan kokonaistaloudellisesta näkökulmasta valtiontalouteen eli kansantalouteen vaikuttavia hyödyke- ja rahavirtoja, kotitaloudet nähdään rahankäyttäjinä ja hyödykkeiden kuluttajina. Varhaisimmassa kansantalouden tutkimusperinteessä kulutus tulkittiin jopa kaiken taloudessa syntyneen tuotannon tuhoamiseksi. 5 Kokonaistaloudellisesta näkökulmasta kotitaloustuotanto jää näkymättömiin, sillä se ei saa markkinahintaa ennen kulutetuksi tulemistaan, vaikka kotitaloudessa joudutaan arvioimaan kotitaloustuotannon kannattavuutta. Epäsuorasti hyödykkeiden kotitaloudessa tapahtuvan tuotannon olemassaolo näkyy sekä kansantalouden että yritystalouden tasolla. Kotitaloustuotannon voimistuminen lisää kotitalouden tuotantoprosessissa tarvittujen koneiden ja raaka-aineiden kysyntää. Kotitaloustuotannon kasvun seurauksena eräiden markkinahintaisten loppukulutushyödykkeiden kysyntä saattaa heiketä, kun taas toisten, pääomahyödykkeinä kotitalouksissa käytettävien markkinahintaisten hyödykkeiden kysyntä voi voimistua. Kuluttajan näkökulma Kulutus on joustava käsite sikäli, että se voidaan rinnastaa tuotantoon vaihtelevasti ja sitä voidaan tarkastella hyvinkin monesta eri näkökulmasta. Kuluttajan näkökulma on käsillä olevan tutkimuksen kannalta erityisen kiinnostava, sillä kuluttajan näkökulman katsotaan tässä tutkimuksessa tarkoittavan myös kotitalouden näkökulmaa. Hannele Hallman huomauttaa, että kuluttajakäsitteen rinnalla, usein synonyymina esitetään käsite: kotitalous. Hallman sanoo, että jos käsitteille kotita- 4 Kotitalouksien taloudellinen toiminta koostuu resurssien hankinnasta ja käytöstä kotitalouden tuotantotoimintaan ja kulutukseen. (Lähde: Hushållsekonomi konsumentpolitik 1982, 168). Vrt. myös kirjanen: Koti tuottajana ja kuluttajana. 1972, kolmas tarkastettu painos. Taloudellisen tiedon vuoden julkaisu. Lappeenranta. Kotitalouskasvatuksen keskus on allekirjoittanut painatteen alussa olevan Lukijalle -kappaleen. 5 Kilpiö 2000, 185.

5 5 lous ja kuluttaja jokin ero tehdään, kotitalous ymmärretään yleensä kuluttajaryhmäksi ja sellaisena useimmiten perheeksi. Yleinen käsitys kuluttajasta on yksilö, joskin kuluttaja voidaan määritelmällisesti ymmärtää myös ryhmäksi. 6 Mika Pantzar & mt. arvioivat kuluttajan olevan muuttumassa subjektiksi omassa asiassaan: Sekä julkisen hallinnon että yritysten käyttämää ja tuottamaa kuluttajatietoa on leimannut nykypäivään asti se, että kuluttaja on niin tiedon tuotannon kuin käytännönkin objekti. Tämän artikkelin lähtökohta on valistunut arvauksemme, että uuden vuosituhannen myötä olemme siirtymässä uuteen vaiheeseen: kuluttajista on tulossa sekä kuluttajatiedon tuotannon että käytön subjekteja. Kutsumme tätä uutta vaihetta Kuluttaja 2.0:ksi. 7 Kuluttaja-käsitteen ja kulutustutkimuksen määrittelyt ovat siis avartuneet samassa tahdissa kuin markkinatalous on voimistunut. Kuluttaja on muuttumassa hyödykkeiden tuottajasta ja kuluttajasta myös itseään koskevan tiedon tuottajaksi ja kuluttajaksi. Eila Kilpiön mukaan taloustieteessä kulutus käsitettiin pitkään toisaalta tuotannon vastakohtana ja toisaalta kaiken taloudellisen toiminnan päämääränä. 8 Kulutus toimi talouden (makrotalouden, kansantalouden) tulkkina. 9 Koska kulutus on joustava käsite ja monella tavoin määriteltävissä, se voidaan ymmärtää Kilpiön esittelemällä tavalla, mutta esimerkiksi Willard W. Cochrane ja Carolyn Shaw Bell pitävät sitä hyvinvoinnin tuottamisena, siis tuotantona: By production we generally mean the combination and use of various inputs units of land, labor, capital, and management to yield or produce some product or service. In this definition, there is an element of selection the choice of inputs; there is an element of using up in the use of inputs; and there is the element of obtaining something the output of so many units of a product. Now it is also the case that each of these elements is a part of consumption. There is an element of selection in consumption the selection of a particular set of goods and 6 Hallman 1985, 5. Viittaukset: Kotler 1980, 132; Wärneryd 1979, Pantzar & mt. 2008, 357, 359. Vuonna 1964 kulutus määriteltiin tavaroiden ja palvelusten (hyödykkeiden) käyttämisenä inhimillisten tarpeiden tyydyttämiseen tiettynä ajanjaksona. Käytännön kulutuslaskelmissa, esimerkiksi kansantalouden tilinpidossa, on selvitetty kulutushyödykkeiden ostot. Kotitalouksien suorittamat kulutushyödykkeiden ostot eli kotitalouksien kulutusmenot kirjataan kansantalouden tilinpidossa yksityiseksi kulutukseksi. Empiirisissä kulutustutkimuksissa on voitu käyttää hyväksi toisaalta kotitalouksien kulutusbudjettitutkimuksista saatua aineistoa ja toisaalta kansantulolaskelmien yhteydessä koottua aikasarja-aineistoa. Keskeinen kulutusteoria on ollut valintateoria, jossa tarkastelun kohteena on rationaalisesti käyttäytyvä kuluttaja, jonka kulutusmenojen suunnittelua ja toteuttamista analysoidaan. Traditionaalisen valintateorian laajennuksena voidaan pitää kuluttajan käyttäytymisen tarkastelua useana perättäisenä ajanjaksona. Tällöin oletetaan, että kuluttajalla on lähtökohtatilanteessa täydellinen kulutussuunnitelma tulevien ajanjaksojen varalle esim. koko eliniäkseen. [ ] Viime vuosina ovat kansantaloustieteilijäin ohella myös muiden yhteiskuntatieteiden ja psykologian edustajat entistä enemmän kiinnittäneet huomiota kuluttajan käyttäytymisen analysointiin. Suomalaista kodin [kotitalouden] taloustiedettä ei mainita. (Lähde: Korpelainen 1963, ). 8 Kulutuksen käsittämisellä kaiken taloudellisen toiminnan päämääräksi on pitkä historia, sillä tämän ajattelutavan juuret ulottuvat 1700-luvun lopulle asti. Näin väittää ainakin H. E. Pipping: The concept standard of living has mostly been related to consumption which according to Adam Smith was and since his days has been deemed the sole and proper end of economic activity. (Lähde: Pipping 1953, 113). 9 Kilpiö 2000, 185.

6 6 services. There is an element of using up in consumption the using up of different goods and services in living. And there is an element of obtaining something in consumption this output we call satisfaction or utility. Goods and services are used up in consumption to produce satisfaction or utility for the consumer. Thus we might define consumption as the combination and use of goods and services to produce satisfaction for the consumer. In this view, consumption is analogous to production only the nature of product is different. The output of a productive activity is so many units of a physical good or service (e.g., washing machines, haircuts); the output of consumption is so many units of satisfaction or utiles. 10 Eila Kilpiön mukaan kulutus toimi talouden (makrotalouden, kansantalouden) tulkkina ja tutkimuksen pyrkimyksenä oli katsoa kulutusta ja siihen liittyviä ilmiöitä ylhäältä alaspäin. Tähän kaivattaisiin muutosta ja tutkimusta tarvittaisiin enemmän tavallisten ihmisten tuntojen tulkiksi. Kulutustutkimuksen ydintä on aina ollut Allardtin käsitteistön having-osasto eli miten mitata kulutuksen määrä-, laatu- ja hintarakenteita tulevassa monidimensioisessa kehityksessä? Niinpä erityisen suuren haasteen kulutustutkimukselle aiheuttavat jatkossa Allardtin hyvinvoinnin ulottuvuuteen sisältyvät loving- ja beeing-kategoriat: niihin liittyvät uudet tutkimuskysymykset ja paradigmat, metodit, tulkinta. Having kategorian hurlumhein vastapainoksi etsitään lisäarvoa loving ja being-alueiden syvämietteistä. Hiljaisuus, luonnonrauha, yksityisyys niin citytungoksessa kuin kotonakin odottavat kulutustutkimuksen tuottamaa käsitteellistämistä ja tulkintaa. 11 Eila Kilpiö toteaa kulutustutkimuksen olevan tutkimustarjontaa, joka vastaa olemassa olevaan ja kulutusta koskevaan tutkimustiedon kysyntään. Kulutustutkimus on laajentunut ja monipuolistunut itse kulutusyhteiskunnan monimuotoistumisen seurauksena. Kulutustutkimuksella on merkitystä koko yhteiskunnan kannalta: Tulevaisuudessa tarvitaan juuri sellaista kulutustutkimusta, joka voi tuottaa uutta ymmärrystä kulutusyhteiskunnan kehityssuunnista. Tutkimus on aikaansa ja ilmiöönsä sidottua, mutta sen on oltava aikaansa edellä. Tästä näköalasta kulutustutkimukselle avautuu suuria ja kiinnostavia haasteita. Mihin suuntaan yhteiskuntamme tällä hetkellä on oikein menossa: mitä tietoyhteiskunnan jälkeen. Mikä on kulutusyhteiskunnan seuraava vaihe? 12 Kulutustutkimus on nykyään monialaista. Eri tieteenalat tarjoavat sille tutkimuksellisia viitekehyksiä, erilaisia metodologisia lähtökohtia ja runsaasti uusia metodeja sovellettaviksi. 13 Kulutustutkimuksen monialaisuus näkyy havainnollisesti esimerkiksi Jussi Simpuran laatimassa luettelossa, jossa esitellään yhdeksän erilaista näkökulmaa kulutustutkimukseen: 1. kansantalouden tilinpidon kulutustutkimus, 2. kuluttajahintaindeksin kulutustutkimus, 3. kuluttajatutkimuksen kulutustutki- 10 Cochrane & Bell 1956, Kilpiö 2000, Kilpiö 2000, Kilpiö 2000,

7 7 mus, 4. kysyntätutkimuksen kulutustutkimus, 5. yksityisten markkinatutkimuslaitosten kulutustutkimus, 6. ravitsemustieteellinen kulutustutkimus, 7. sosiologinen kulutustutkimus, 8. sosiaalipoliittinen kulutustutkimus ja 9. ympäristötutkimuksen kulutustutkimus. Simpura huomauttaa, että luettelosta puuttuu esimerkiksi kuluttajapsykologinen markkinatutkimus 14 monien erityisaiheiden ohella. Kuluttajapsykologinen markkinatutkimus sivuaa kuluttajatutkimuksen kulutustutkimusta ja yritysten markkinaintresseihin liittyvää markkinointitutkimusta, sekä terveystieteen kulutustutkimusta. Simpuran mukaan erityisaiheita ympäristötutkimuksen kulutustutkimuksessa voisivat olla myös luomu- ja lähiruoan kulutus, aineeton kulutus, suihkun ja pyykinpesun käyttömäärät sekä kotieläinten ja lemmikkieläinten aiheuttama kulutus. Lisäksi kulutustutkimuksen aineistoilla on käyttöä myös julkistalouden, verotuksen ja julkisten meno-ohjelmien tutkijalle. Jussi Simpuran mukaan luettelon täydellisyyttä vähentää myös se, että eri tehtävien ja tieteenalojen näkökulmat kietoutuvat toisiinsa. Esimerkiksi taloustieteen yleinen näkökulma ilmenee kansantalouden tilinpidon, kuluttajahintaindeksin ja varsinkin kysyntäanalyysin kulutustutkimusten tarkastelussa. 15 Perustamisasetuksessa vuonna 1946 kodin taloustieteen taustatieteiksi määriteltiin kansantaloustiede, yksityistaloustiede (-tieteet) ja sosiaalipolitiikka. Kotitaloustieteitä ei mainittu taustatieteiden joukossa ehkä siksi, ettei niitä ennestään Suomessa ollut, mutta suomalaiset kotitaloustieteet luotiin amerikkalaisen mallin mukaan ja teoriaperustaa saatiin Yhdysvaltojen kotitaloustieteistä. Asetuksessa mainitut kansantaloustiede ja sosiaalipolitiikka edustivat julkisen vallan näkökulmaa ja etua, hallintaa. Yksityistaloustieteitä olivat esimerkiksi liiketaloustiede ja maanviljelyksen taloustiede. Ne edustivat yritysten etuja ja yrityksen näkökulmaa, josta kotitalous nähtiin tuotannon käyttäjänä ja markkinoinnin kohteena. Kotitaloustieteissä kotitalouden hyvinvointia pidettiin ensisijaisena 16 mut- 14 Psykologian ja sosiologian käsitteistöä ja teorioita hyödyntävä kuluttajakäyttäytymisen tutkimus on keskittynyt ensisijaisesti hyödykkeiden ostamista koskevan päätöksenteon selvittämiseen sekä valintakäyttäytymisen analysointiin markkinoinnin ja yritystalouden näkökulmasta. Sen sijaan kuluttajana toimivan yksilön, kotitalouden tai yhteisön kannalta hyödykkeiden hankintaa ja käyttöä käsittelevää tiedon hankintaa on vähemmän. Kulutuksen psykologiaa koskevassa tutkimuksessa voidaan erottaa toisaalta yksilön aktivaatioon ja toiminnan suuntautumiseen sekä toisaalta kognitiivisiin prosesseihin kohdistuvia analyyseja. Kulutuksen sosiaalisia determinantteja eriteltäessä on puolestaan keskitytty pienryhmien ja sosiaalisten järjestelmien merkitykseen kuluttajakäyttäytymisessä. Heikkoutena viimeksi mainitun tyyppisissä tarkateluissa on yleensä ollut se, että hyödykkeitä käyttävä ihminen nähdään niissä kovin passiivisena ja ulkoisten olosuhteiden vaulla muokattavissa olevana olentona, jolloin yksilön oma-aloitteisuus ja kyky itsenäiseen toimintaan jäävät taka-alalle. (Lähde: Jussila 1986, 43, 44). Heikki Waris luettelee sosiaalipolitiikan taustatieteiksi kansantaloustieteen, sosiologian ja psykologian. (Lähde: Waris 1963, 647, 648). 15 Simpura 2008, Viittauksia: Savela 2008, Pantzar ym. 2008: Raijas & Wilska 2008; Kasanen 2008, Leskinen & Varjonen 2008, Nurmela 2008; Riihelä & Sullström 2008, Perrels 2008, Loikkanen & Lyytikäinen 2008, Lotti 2008; Ilmonen 2008, Räsänen 2008, Toivonen 2008; Niemelä 2008; Laine Johanna Autio on määritellyt kodin taloustieteen tutkimuksen tavoitteet kognitivistisen tieteen tavoitteiden mukaan: Kongnitivistisen tieteen käsityksen sekä koko oppiaineen synnyn perusteella voidaan todeta, että kodin taloustieteen tutkimuksen tavoitteena on tuottaa uutta tietoa kotitalouksista, jota tietoa voidaan käyttää välineenä kotitalouksien olosuhteiden ylläpitämiseen tai muuttamiseen jäseniä tyydyttävällä tavalla. (Autio 1985, 5). Kodin taloustieteen tutkimuksessa käyttökelpoisia tutkimusmetodeja ovat niin analyyttis-empiirinen ja hermeneuttinen metodi kuin kriittinen metodikin (Lähde: ibid. 22). Hyvinvointi oletetaan kotitalouksien jäseniä tyydyttäväksi tavoitteeksi.

8 8 ta hyvinvointia on tavoiteltu myös sosiaalipolitiikan keinoin. 17 Katsottiin siis, että kodin taloutta voitiin lähestyä mikrotaloustieteen, yrityksen taloustieteen, hallinnon, hyvinvointitutkimusten ja kotitaloustieteiden teorioiden ja tutkimusmenetelmien avulla mutta kodin taloustieteen historiaa koskevaan tutkimukseen voidaan toki soveltaa myös historiatutkimusten teorioita ja menetelmiä. Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa, kodin taloustieteen laitoksella annettiin opetusta ja tehtiin tutkimusta vuosina kotitalouden näkökulmasta eli näkökulmasta, mikä sisälsi myös yksilökohtaisen kuluttajanäkökulman. Käsillä oleva tutkimus on luonteeltaan laadullinen yhteiskuntatutkimus ja on tarkoitettu jatkotutkimukseksi saman taloustieteen laitoksen oppiaineeseen: kuluttajaekonomia. Kuluttajaekonomia on entinen kodin taloustiede. Kodin taloustieteen nimi muutettiin vuonna Samalla muutettiin oppiaineen painopistealaa. Kuluttajaekonomiassa opetuksen ja tutkimuksen keskiössä ovat kuluttaja, kulutus ja kuluttajatutkimus. Tutkimuksen rakenne, tutkimuskysymykset, metodi ja aineistot Käsillä oleva tutkimus jakautuu kolmeen osaan. Ensimmäisessä osassa esitellään kulutustutkimuksen teoriaa ynnä kodin taloustieteen taustatieteitä vastaan suunnattua kritiikkiä. Kritiikin laaja esittely johtuu tutkimuskysymyksistä. Keskeisiä tutkimuskysymyksiä tai tutkimusongelmia on kaksi mutta kysymykset liittyvät toisiinsa. Tero Halosen väitöskirjan teksti, jossa esittellään maatalous- ja metsätieteiden akatemisoituminen ja vakiintuminen yliopistollisina oppiaineina Helsingin yliopistoon, tarjosi lisäoletuksin idean ensimmäiseen tutkimuskysymykseen. Tero Halosen mukaan uuden tieteenalan tai yliopistollisen oppiaineen perustaminen on verrattavissa paradigmamuutokseen tieteessä. 18 Vanhojen oppiaineiden avulla ei ole voitu selvittää tiettyjä tutkimusongelmia ja 17 Jyrki Noposen mukaan hyvinvointi, hyöty tai onnellisuus liittyy läheisesti myös taloustieteisiin: Hyvinvointia voidaan pitää yhteiskunta- ja sosiaalipolitiikan tavoitteena. (Lähde: Noponen 1971, 4). Kun subjektiivisen hyvinvoinnin peruslause on `ihminen on itse oman hyvinvointinsa paras tuomari, ei tämä lähtökohta ilmeisestikään sovi objektiiviseen hyvinvointiin. Tämä merkitsee sitä, että objektiivisen hyvinvoinnin osalta tarpeet ja tarpeiden tyydytysaste ovat ulkopuolelta määriteltävissä. Yleensä tätä lähtökohtaa ei tieteen piirissä ole katsottu mahdolliseksi. Esimerkiksi kansantaloustieteessä ja hyvinvoinnin taloustieteessä hyvinvoinnin lähtökohdaksi on otettu utiliteetti tai preferenssifunktio, jotka molemmat liittyvät läheisesti subjektiiviseen hyvinvointiin ja tarpeisiin. (Lähde: Noponen 1971, 30). 18 Halonen 2008, 14 15; Halonen 2010, 18 20, 22. Viittaus: Thomas Kuhn: Tieteellisten vallankumousten rakenne (alkup. teos: The Structure of Scientific Revolution, 1964). Suom. Kimmo Pietiläinen. Juva Mika Kiikerin ja Petri Ylikosken mukaan Kuhn antaa sanalle paradigma kaksi perusmerkitystä: 1) malliesimerkit ja 2) tieteenalamatriisit. Tieteen tekemisen oppiminen on esimerkistä oppimistä. Paradigman muutosvaade kehittyy, kun uusia tutkimusongelmia ei enää saada riittävän hyvin ratkaistuksi vanhoilla ratkaisukeinoilla, olemassa olevien teorioiden ja totuttujen menetelmien avulla. Tieteenalamatriiseihin kuuluu useita elementtejä, esimerkiksi yhteinen koulutus ja tieteellinen tausta, yhteiset metafyysiset taustaoletukset ja kognitiiviset arvot. Yhteisiin kognitiivisiin tavoitteisiin kuuluvat ensiksikin käsitykset tieteen ja oman tiedonalan tiedollisista tavoitteista. Toinen elementti ovat tieteellisten tuotosten, kuten teorioiden, arviointikriteerit. Kuhn luettelee teorioiden hyveiksi tarkkuuden, laajuuden, yhteensopivuuden muiden teorioiden kanssa, yksinkertaisuuden ja hedelmällisyyden. (Lähde: Kiikeri & Ylikoski 2011, 59 60). Tosin Kuhnin näke-

9 9 tästä syystä on pitänyt kehittää uusi opinala uusine normeineen. Keskenään yhteismitattomat paradigmat vaihtuvat tieteellisessä kumouksessa ja paradigmamuutos yhdistää uuden oppialan syntyprosessin Kuhnin teoriaan tieteellisistä kumouksista. Molemmissa tapauksissa kritiikin paine on kohdistunut vanhaan, voimassa olevaan, käytettyyn paradigmaan. Käsillä olevassa tutkimuksessa on pyritty soveltamaan Tero Halosen näkemystä uusien tieteenalojen syntyprosessista kodin taloustieteen perustamiseen: Ensimmäisenä tutkimuskysymyksenä on kuluttajanäkökulman tarkastelu suhteessa kodin taloustieteeseen, ja esimerkkien antaminen taloustieteitä, ulkomaisia kotitalousteitä, kulutustaloustieteitä ja yleensä yhteiskuntatieteitä vastaan esitetystä kritiikistä. On haettu toisin sanoen sitä kysymystä, johon vastauksen muodosti kodin taloustieteen perustaminen. Kritiikki vanhoja taloustieteitä vastaan osoitti ratkaisua odottavat tutkimusongelmat. Mukaan on pyritty saamaan sekä kansainvälistä että suomalaista kritiikkiä. Ne ovat mahdollisesti hyvin pitkälle yhdensuuntaiset. Tosin yliopistollinen kotitalousopetus oli alkanut USA:ssa yli puoli vuosisataa ennen kuin se alkoi Suomessa mutta myös kotitaloustieteitä kritisoitiin. Taloustieteiden kritiikki ei laannut sen myötä, että kotitaloustieteitä perustettiin globaaliin tieteeseen Suomessa kehitys johti kuluttajaekonomian syntymiseen kodin taloustieteen pohjalta. Muutamia lisäoletuksia tarvittiin ensimmäisen tutkimuskysymyksen muotoilemiseksi. Oletettiin, että kritiikki nimenomaan uuden, perustetun tieteenalan taustatieteiksi mainittuja tieteitä vastaan, on ollut olennainen tekijä uuden tieteenhaaran kehittelylle. Oletettiin toisin sanoen, että sellaiset tieteenalat, joita vastaan on esitetty varsinkin tieteensisäistä kritiikkiä, ovat vastareaktiona kritiikille tuottaneet uuden tieteenalan, mikäli muut uuden tieteen syntymisen kannalta riittävät ehdot ovat täyttyneet. Oletettiin myös, että taustatieteisiin kohdistetun kritiikin kartoittamisella voitaisiin samalla selvittää tutkimusparadigman muutosvaateita näillä tieteenaloilla. Kodin taloustieteen taustatieteiksi määriteltiin perustamisvaiheessa vuonna 1946 kansantaloustiede, yksityistaloustiede ja sosiaalipolitiikka mutta myös Amerikan Yhdysvaltojen korkeakoululaitokseen jo vakiintuneet kotitaloustieteet olivat suomalaisen kodin taloustieteen perustamiselle esikuvina. Suomessa alkoi 40-luvulla itse asiassa paitsi kodin [kotitalouden] taloustiede myös kuluttajan taloustiede, sillä ensimmäinen kodin taloustieteen virkaan nimitetty professori Elli Saurio suuntasi laitoksensa opetus- ja tutkimustoiminnan tasapuolisesti sekä kotitalouden kysymyksiin että kuluttajan ongelmiin. Painopiste siirtyi vähitellen viimeksi mainitulle alueelle ja vuonna 1995 oppiaimyksen mukaan yhteiskuntatieteet ovat esiparadigmaattisia. Esiparadigmaattisissa tieteissä pohditaan tieteenalan filosofisia ja teoreettisia lähtökohtia ja teorioiden teorioiden kehittely ja testaaminen saa odottaa. (Lähde: Ibid., 57).

10 10 neen nimi muutettiin kuluttajaekonomiaksi. Tutkimuksessa on katsottu, että paradigmamuutokseen voi johtaa paitsi uuden oppiaineen perustaminen myös tämän uuden oppiaineen sisäinen muuttuminen. Lisäksi sosiaalipolitiikkaa vastaan suunnatun kritiikin selvittäminen jäi jossakin määrin oletuksenvaraiseksi. Arvioitiin, että sosiaalipolitiikkaa vastaan suunnattu kritiikki tulisi huomioon otetuksi taloustieteiden kritiikin kartoittamisen yhteydessä, mikäli kritiikki kohdistuisi hyvinvointitutkimuksiin. Kiinnostus hyvinvointikysymyksiin yhdistää sosiaalipolitiikkaa ja taloustieteitä. Toinen käsillä olevan tutkimuksen tutkimuskysymys on ideoitu kodin taloustieteen sisäisestä uudistumisesta vuonna 1995 nimimuutoksineen: Toiseksi tutkimuskysymykseksi valittiin kuluttajanäkökulman käytön selvittäminen kodin taloustieteen opetuksessa ja tutkimuksessa ensimmäisen kodin taloustieteen professorin virkaan nimitetyn henkilön virkakaudella. Vastausta tähän tutkimuskysymykseen on rakennettu kolmesta osasta. On selvitetty pääpiirteet sekä kodin taloustieteen suunnittelun vaiheista Suomessa että ensimmäisenä kodin taloustieteen professuuriin nimitetyn Elli Saurion henkilöhistoriasta. Mahdollista on nimittäin, että jo kodin taloustieteen suunnittelukausi ja Elli Saurion henkilöhistoria sisälsivät elementtejä, jokta vaikuttivat kodin taloustieteen muotoutumiseen. Kolmanneksi on selvitetty kuluttajanäkökulman käyttö kodin taloustieteen laitoksen toiminnassa professori Saurion virkakaudella , virantäyttökausi huomioon ottaen. Tarkastelu rajattiin vain yhteen professorikauteen syystä, että kehitystendenssien oletettiin ehtivän tulla esille kahdenkymmenen vuoden kuluessa. Ensimmäinen ja toinen pääkysymys liittyvät toisiinsa. Alkuoletuksena on, että kuluttajanäkökulman tavoittelu oli ydinasia siinä tieteen paradigmamuutoksessa, jota kodin taloustieteen perustaminen edusti. Tutkimusnäkökulmana kuluttajanäkökulma tai kotitalouden näkökulma oli radikaalisti uusi mutta linja johti kodin taloustieteestä kuluttajaekonomiaan. Markkinatalouden voimistuminen on osaselitys tapahtuneelle kehitykselle. Markkinahintaisia hyödykkeitä tuotettiin ja kulutettiin entistä enemmän. Tästä syystä myös kuluttajatutkimusta piti vahvistaa. Selitys voi olla kuitenkin riittämätön, koska ihmisyhteisön sanotaan taloutensa hoitajana ajautuneen katastrofitilaan. Maailman resurssitalous on romahtanut luontoresurssien liiallisen käytön seurauksena. 19 Romahdus voi johtua tietynlaisesta negatiivisesta kehästä: Koskiaho esittää, että hyvinvointi kohoaa yhteiskuntapolitiikan tavoitteeksi vasta silloin, kun taloudellisen kasvun vaihe on tasaantunut, yhteiskunta on saavuttanut korkean elintason asteen. Vielä kehitysvaiheessa olevien maiden kohdalla hyvinvointi on asetettu taloudellisen 19 Vrt. alaluku tässä tutkimuksessa.

11 11 kasvun välineeksi. Samanlainen ajatteluhan on tuttua myös Pekka Kuusen kirjassa 60-luvun sosiaalipolitiikka. Tästä on kuitenkin huomattava, että kysymyksessä on tietynlainen kehä: ihmisen kulutusta on kohotettava, että taloudellinen kasvu voimistuisi, että ihmiset voisivat kuluttaa entistä enemmän jne. 20 Kodin taloustieteen/kuluttajaekonomian syntyyn vaikuttaneita yhteiskunnallisia syitä voi olla useita. Uusi tieteenala oli keino tai mahdollisuus muuttaa tieteen kautta yhteiskunnassa vallitsevaa tilaa, kun koko globaalin talouden vaarantava negatiivinen kulutuskehä oli muutettava positiivisen kehityksen kehäksi. Tarvittiin uudenlaisia ratkaisuja. Otettiin käyttöön radikaalisti uusi tutkimusnäkökulma: kotitalouden näkökulma, joka nopeasti syveni yksittäisen kuluttajan näkökulmaksi. Uusi näkökulma edistäisi emansipatorista tutkimusta globaalin talouden uhanalaisessa tilanteessa. 21 Kuluttajanäkökulman käytöstä kodin taloustieteen opetuksessa ja tutkimuksessa vuosina ei ole tehty erillisselvitystä mutta kulutus -aiheesta on olemassa runsaastikin suomalaista tutkimuskirjallisuutta. Esimerkiksi artikkelijulkaisussa Hyvää elämää on esitelty 1900-luvun kulutustutkimusta monesta näkökulmasta. 22 Hyvää elämää -kirjan esipuheen mukaan 1900-lukua voidaan kutsua kulutuksen vuosisadaksi, sillä suomalaisten kulutuksen määrä kaksinkertaistui 1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla ja 1990-luvulle tultaessa se kahdeksankertaistui vuosisadan alkuun verrattuna. Kulutuksen tilastoinnin muutokset 1900-luvun Suomessa on kartoitettu tutkimuksessa Kulutus, tieto, hallinta. 23 Kulutuksen tilastointia ja sen pohjalta syntyneen kulutustutkimuksen traditiota tarkastellaan myös kirjassa Kulutuksen pitkä kaari. 24 Kulutuksen tilastointi alkoi Suomessa ammattientarkastaja Vera Hjeltin tutkimuksesta mutta kansainvälisesti kulutustutkimukset juontavat juurensa aina 1700-luvulle. Kirjan artikkeleissa käsitellään kulutukseen liittyviä tiedon intressejä ja tulevaisuuden haasteita, suomalaisen kulutusyhteiskunnan muotoutumista sekä kotitalouksien ja perheiden kulutuskäytäntöjä osana arkielämää. Kirja Kulutuksen pitkä kaari on juhlistanut suomalaisen tilastoinnin 100-vuotishistoriaa. Useat kirjan artikkelikirjoittajista ovat kirjoittaneet tutkimuksensa kuluttajan näkökulmaa käyttäen 25. Tutkimusperiodin kuluessa markkinatalous koko ajan vahvistui Suomessa ja myös kuluttajan näkökulmasta tehtävän kulutustutkimuksen tarve kasvoi. Kodin taloustiede oli perustettu 20 Noponen 1971, 10. Viittaus: Koskiaho 1969, Uusmalthusilaiseksi koulukunnaksi sanottu Rooman klubi aloitti hillitsemätöntä talouden kasvua ja sen haittavaikutuksia koskevan keskustelun tähdentäen ihmiskunnan uhanalaisuutta. (Lähteet: Jussila 1986, 37; vastaavasti myös Cole & mt. 1973, 10, ). 22 Hyvönen & mt Ahlqvist Myös Ahlqvist Ahlqvist & mt Kuluttajan näkökulmasta ovat kirjoittaneet esimerkiksi Melasniemi-Uutela 2000, ; Loikkanen & Lyytikäinen 2008, ; Pantzar & mt. 2008,

12 12 vastaamaan uuden, yhteiskuntaa koskevan tiedon kysyntään. Visa Heinonen huomauttaa, että sotien jälkeen myös kotitalous ja kulutus tulivat akateemisen tutkimuksen kohteiksi. 26 Toiseksi tutkimuskysymykseksi valittu tutkimusongelma on ensi alkuun määrittelyongelma. Miten voidaan erottaa kuluttajanäkökulman käyttö kodin taloustieteen opetuksessa ja tutkimuksessa? Tässä tutkimuksessa oletetaan, että kuluttajanäkökulma tarkoittaa yksilön näkökulmaa. 27 Kuluttaja on kiinnostunut kulutuksesta ja kulutus koskee sekä hyödykkeiden että tiedon kulutusta. Kulutus kattaa sekä markkinahinnoiteltujen hyödykkeiden ja tiedon että kuluttajan itsensä tuottamien hyödykkeiden ja tiedon kulutuksen. Kirjassa Hyvää elämää haetaan kulutuksen ja sitä kautta myös kuluttajan määritelmää: Kulutus on kulttuurin rakennusosa ja sen peili. Kuluttajan nähdään kantavan valinnoistaan paitsi taloudellista myös ympäristöllistä ja sosiaalista vastuuta. Kulutuksesta on tullut tunteiden ja mielialojen ilmaisun ja niiden säätelyn väline. Kulutus rikkoo rajoja materialistisen ja henkisen kulttuurin välillä. Kuluttaminen on ihmisten fyysisten, psyykkisten ja sosiaalisten tarpeiden kohtaamiskenttä postmodernissa ajassamme. Kulutus on noussut merkittäväksi tutkimukselliseksi haasteeksi eri tieteenaloilla. Kulutuksen ilmiökenttä yhdistää taloustieteilijöitä, markkinoinnin tutkijoita, sosiologeja, kulttuurin tutkijoita, psykologeja, aluetieteilijöitä, historioitsijoita jne. Kulutuksen kentän kuvaamiseen ja jäsentämiseen tarvitaan dialogia eri tieteenalojen tutkijoiden välillä. Tämä teos [ ] on kuvaus kulutuksen keskeisestä merkityksestä ajassamme. Se on myös kuvaus kulutustutkimuksen tarpeellisuudesta ja sen moninaisuudesta. Ja se on osoitus eri tieteenaloja ylittävästä ja eri toimijoita yhdistävästä tahdosta. Tahdosta edistää kulutustutkimusta maassamme. 28 Lainauksesta havaitaan, että kulutus on muuttumassa käsitteenä rikkaudessaan ihmiselämään verrattavaksi. Suurin piirtein kaikkien suomalaisten yhteiskuntatieteiden ja suomalaisten ihmistieteiden tutkijat voisivat nykyään tehdä kulutustutkimusta, myös yksilökuluttajan näkökulmasta. Kodin taloustieteen professorin viran perustamista Helsingin yliopistoon voitaneen pitää eräänä juonteena kehityksessä, jonka kuluessa kulutus on noussut yhteiskuntatieteitä ja humanisteja yhdis- 26 Heinonen 2000, 14; Heinonen 1998, Kulutus individualisoituu. (Lähde: Simpura 2008, 53). 28 Hyvönen & mt. 2008, 6. Kodin taloustiede/kuluttajaekonomia on monitieteinen tieteenala. Historiallisen lähestymistavan metodeja voidaan käyttää talous- ja yhteiskuntatieteiden metodien ohella. Kuluttajaekonomian juuret ovat kotitaloustieteissä, kansantaloustieteessä, markkinoinnin tutkimuksessa sekä sosiaali- ja käyttäytymistieteissä. (Lähde: Heinonen & Raijas, 2005, 8). Kuluttajaekonomia on aidosti avoin eri tutkimussuuntauksille. Taloustieteellinen näkökulma on perinteistä avarampi. Ihminen taloustoimijana esimerkiksi on empiirinen kysymys eli on vapaasti määriteltävissä. [Tutkija, joka on läheinen kuluttajaekonomialle näkökulmiltaan, tutkimusotteeltaan ja metodisilta valinnoiltaan on esimerkiksi ranskalainen historioitsija Fernand Braudel ]. Braudelille historia oli nimenomaan yhteiskuntatiedettä, ja kulutuksella oli hänen tutkimuksissaan keskeinen paikkansa. Tutkijana Braudel yhdisti aidosti monitieteisissä tutkimuksissaan niin historian, sosiologian, väestötieteen, taloustieteen ja maantieteen kuin eri humanististen tieteidenkin näkökulmia. Lopputulos on kiehtova kokonaisuus. (Lähde: Heinonen & Raijas 2005, 178).

13 13 täväksi tutkimusaiheeksi. Käsillä olevan tutkimuksen tekstin kolmannessa osassa tarkastellaan kodin taloustieteen laitoksen toimintaa vuosina ja selvitetään kuluttajanäkökulman käyttö kodin taloustieteen opetuksessa ja tutkimuksessa. Selkeyden vuoksi tutkimuksessa pitäydytään kuluttaja ja kulutus käsitteiden leimaamien opetuksen ja tutkimuksen alueiden erotteluun kodin taloustieteen opetuksen ja tutkimuksen kokonaisuudesta. Myöhemmin kuluttaja-käsitteen merkitys on tieteessä laajentunut siten, että se nykyään vastaa miltei käsitettä ihminen mutta kuluttajaaiheen erottelu kodin taloustieteen laitoksen tarjoamassa opetuksessa ja laitoksella tehdyssä tutkimuksessa kävisi mahdottomaksi ja koko tutkimustehtävää olisi pidettävä epämielekkäänä, jos käsite kuluttaja korvattaisiin jollakin yleisesti inhimillistä toimijaa tarkoittavalla käsitteellä. Tutkimuskysymyksiä valittaessa on oletettu, että kuluttajanäkökulman käytön valikointi omaksi alueeksi kodin taloustieteen opetuksessa ja tutkimuksessa tarjoaa hyödyllistä lisätietoa suomalaiselle kulutustutkimukselle ja kuluttajatutkimukselle. Kodin taloustiede edusti kuluttajanäkökulmaa (kotitalouden näkökulmaa) ja suomalainen kodin taloustiede oli ensimmäinen eurooppalaiseen yliopistoon perustettu kotitalous- ja kulutustutkimuksen professorin virka. 29 Viran haltijaksi nimitettiin FT Elli Saurio. Virka edusti täysin uutta näkökulmaa taloustieteissä ja oli siten suuri uudistus. Kodin taloustieteen laitos toimi tai sen oli mahdollista toimia kulutustutkimuksen laajenemisen tienraivaajana ja kodin taloustieteen laitoksen johtaja, professori Elli Saurio, joutui virassaan uranuurtajan asemaan kuluttajatutkimuksen tieteenalalla. Oliko professori Saurio tieteellisen laitoksen johtajana edellä aikaansa? Kodin taloustieteen laitoksen tutkimustoiminta oli väistämättä omaan aikaansa ja suomalaisten kotitalouksien silloiseen todellisuuteen sidottua mutta samalla sen olisi tullut olla edellä aikaansa. 30 Millaiseksi kuluttajanäkökulma lähti muotoutumaan professori Saurion ohjauksessa? Millaisena hän näki kuluttajatutkimuksen tulevaisuuden? Voidaan olettaa, että professori Elli Saurion elämänvaiheet ja hänen henkilökohtaiset ominaisuutensa vaikuttivat hänen kannanottoihinsa. Oli näin ollen tarpeen kartoittaa tarkoituksenmukaisessa laajuudessa paitsi kodin taloustieteen syntyvaiheet ja kodin taloustieteen laitoksen sijoittuminen yliopistolliseen toimintaympäristöönsä myös professori Elli Saurion henkilöhistoria. Kotitalousalan lehdissä on esimerkiksi kotitaloustieteiden perustamisen juhlavuosina yleisluontoisesti kirjoitettu kodin taloustieteen laitoksen toiminnasta ja Helsingin yliopiston historiikeissa ja suomalaisen tieteen historiasta kertovissa teoksissa on selostettu kodin taloustieteen olemus pääpiirteittäin. Erillistä 29 Heinonen 1998, 236. Viittaus Richarz 1991, 272; Heinonen 2000, Tutkimus on aikaansa ja ilmiöönsä sidottua, mutta sen on oltava aikaansa edellä. Tästä näköalasta kulutustutkimukselle avautuu suuria ja kiinnostavia haasteita. (Lähde: Kilpiö 2000, 187).

14 14 Elli Saurion elämäkertaa ei ole julkaistu. Marttajärjestön historiasta kertovissa julkaisuissa myös Elli Saurion toimintaa selostetaan. 31 Visa Heinonen kertoo väitöskirjassaan Elli Saurion urasta Suomalaisessa Marttaliitossa/Marttaliitossa ja hänen tutkimuksistaan. Heinonen mainitsee myös Elli Saurion nimityksen kodin taloustieteen professorin virkaan ja hänen vaikutuksensa Kotitalouskeskuksen syntyyn. 32 Yleispiirteet Elli Saurion elämänvaiheista on kuvattu kotitalousalan lehdissä 33 ja Suomen Kansallisbiografiassa 34. Tyyni Tuulio mainitsee Laura Harmajasta kertovassa artikkelissaan tohtoriksi väitelleen Elli Saurion nimityksen professorin virkaan. 35 Aila Kervinen omistaa pro gradu -työssään luvut Saurion väitöstutkimukselle 1947, vuonna 1949 valmistuneelle ajankäyttötutkimukselle ja kodin taloustieteen laitoksen toiminnalle professori Saurion aikana. 36 Suomalaisten kotitaloustieteiden historiasta on katsauksia kotitalousalan ammattilehdissä ja asiasta on myös varsinaista tutkimuskirjallisuutta. Kotitaloustieteiden perustaminen ja virkanimitykset kotitaloustieteisiin selostetaan maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan historiikeissa 37 ja Tero Halosen väitöstutkimuksessa 38. Kodin taloustieteen laitoksen toiminnasta ei ole tehty erillistutkimusta. Kodin taloustieteen laitos oli itsenäinen, yhden professorinviran laitos ennen kuin se liitettiin Helsingin yliopiston taloustieteen laitokseen. Professori Elli Saurion virkakaudella kodin taloustieteen laitos toimi erillisenä laitoksena. Visa Heinosen laaja kuvaus FM Laura Harmajan elämäntyöstä sivuaa kodin taloustieteen [kotitaloustieteiden] historiaa yleensä ja kodin taloustieteen laitoksen toimia erityisesti 1940-luvun lopulla. 39 Heinosen mukaan Laura Harmaja oli kotitaloustieteen tärkein kehittelijä ja oikeastaan ainoa teoreetikko maassamme mutta tämän lisäksi Harmaja vastasi Helsingin yliopiston maatalousmetsätieteelliseen tiedekuntaan vuonna 1946 perustetun kodin taloustieteen opetuksesta ennen tri 31 Esimerkiksi: , Teemavuodet tulevat Osa IV sarjasta 105 vuotta marttatoimintaa. Emäntälehti 4/2004, 30 31). Sarja julkaistiin Emäntälehdessä kokonaisuudessaan vuoden 2004 kuluessa. Maisteri Elli Saurion toiminnasta kerrotaan esimerkiksi teksteissä Kodin talous otettiin järjestössä erillisenä aiheena käyttöön 1933, kun neuvojille pidettiin maalaisemännän kirjanpitokurssi ja Myös perheenemäntien ajankäyttöä seurattiin. Emäntälehdessä julkaistiin aiheesta kilpailu ja 53 marttaa kirjasi kokonaisen vuoden verran ajankäyttönsä. Kerätyt tiedot olivat ainutlaatuisia, ja Marttaliiton toiminnanjohtaja Elli Saurio teki aineiston pohjalta väitöskirjan. 32 Heinonen 1998, 44, 92, 111, 112, 135, , 183, 184, 196, 199, 228, , 264, 335, Kervinen, A Elli Saurion syntymästä 100 vuotta. Kotitalous 12/1999, 10 12; Kervinen, A Professori Elli Saurion syntymästä 100 vuotta. Emäntälehti 1/2000, Kervinen 2006, Tuulio 1980, Kervinen 2002, 13, 14, 26, 27, liite A. Julkaisematon pro gradu-tutkielma. 37 Kivinen & Laitakari 1958, ; Halonen 2008, , Kotitaloustieteet mainitaan myös suomalaisen tieteen historiasta kertovissa teoksissa, esimerkiksi Klinge & mt Halonen 2010, , Heinonen 1998, esimerkiksi 92, ,

15 15 Elli Saurion nimitystä kyseiseen virkaan. 40 Laura Harmaja julkaisi erittäin paljon, ja tutkijat ovat toistuvasti palanneet kartoittamaan hänen laajaa kirjallista tuotantoaan. Laura Harmajan kirjallisesta toiminnasta on tehty sekä opinnäytetöitä että artikkeleita. 41 Käsillä oleva tutkimus perustuu kirjallisuuslähteiden ohella arkistotiedoille ja haastatteluille. Arkistolähteiden käyttö on vahvistanut tutkimuksen laatua perustutkimuksena mutta hidastanut tutkimuksen valmistumista. Runsas arkistomateriaalin käyttö puolustanee kuitenkin paikkaansa, sillä vain alkuperäiseen arkistoainekseen tutustuminen tekee mahdolliseksi arvioida sen anti sille tutkimusaiheelle, joka on työstettävänä. Jos tutkija esimerkiksi kirjoittaa kodin taloustieteen tai yleensä kotitaloustieteiden historiasta, hän voi pitää oleellisina seikkoja, jotka muiden tieteenalojen historiaa tutkivasta henkilöstä tuntuvat tarpeettomilta. Helsingin yliopiston yleishistorian kirjoittaja saattaisi esimerkiksi jättää mainitsematta kotitaloudellisen linjan suunnittelun agronomia-/agronomitutkintoon, vaikka asia oli tiedekunnan jäsenten yksimielisellä kannatuksella maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan maataloudellisen virkatutkinnon kehittämissuunnitelmissa mukana miltei koko 1930-luvun ajan, mutta yliopistollisen kotitalousopetuksen suunnittelun kannalta maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan pyrkimys täydentää maataloudellista virkatutkintoa kotitalouslinjalla kannattaa muistaa, sillä se siirtää yliopistoympäristössä harjoitetun, kotitaloustieteiden aktiivisen suunnittelun alkamisen hetkeä useita vuosia ajassa taaksepäin. Helsingin yliopiston 1940-luvulla tekemät kotitaloudellisia virkoja koskeneet virkaehdotukset eivät suinkaan olleet mainitun yliopiston ensimmäinen konkreettinen toimenpide kotitaloustieteiden perustamisen puolesta ja päättäjät Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa puhuivat nimenomaan kotitaloustieteiden perustamisen puolesta. He eivät olleet kotitaloustieteiden perustamista vastaan. Professori G. von Wendt aloitti oppiaineessaan yleisen ravinto-opin tutkinto-opetuksen dosenttiopetuksena ja siihen kaavailtiin henkilökohtaista professuuria. Suoritus yleisessä ravinto-opissa olisi soveltunut osaseksi kotitaloudellista tutkintoa. Professori K. T. Jutila esitteli ja 1930-luvulla Suomessa Yhdysvaltojen korkeakoululaitoksessa annettua kotitalousopetusta. Maatalousprofessorit R. Pihkala ja K. T. Jutila pyrkivät ja 1940-luvulla kasvattamaan viranhakijat tulossa oleviin kotitalousvirkoihin. Helsingin yliopiston maatalousmetsätieteellisen tiedekunnan tuki kotitaloudellisten virkojen perustamiselle oli koko suunnittelukauden ajan yksimielinen ja ehdoton. Myös virkojen tasosta oltiin yksimieliset: professuureihin 40 Heinonen 1998, 92, Saarikoski, E Laura Harmaja kotitalouden vaikuttajanainen. Kotitalous 2/1993, 28 31; Niskanen, K Hushållet och nationalekonomin Laura Harmajas vetenskapliga utmaning. Naistutkimus 3/2002,

16 16 tähdättiin ja pidettiin mahdollisena, että kotitalousalan organisatorinen kehitys olisi muistuttanut maataloustieteiden ja metsätieteiden kehitystä. Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta oli irrotettu itsenäiseksi tiedekunnaksi Helsingin yliopiston filosofisen tiedekunnan yhteydestä. Kotitaloustieteistä olisi voitu vastaavasti muodostaa erillinen tiedekunta tai korkeakoulu. Helsingin yliopiston keskusarkiston aineistot ja Kansallisarkiston kokoelmista Suomalaisen Marttaliiton/Marttaliiton arkisto sekä Elli Saurion yksityisarkisto ovat olleet käytetyistä arkistolähteistä keskeisimmät. Koska professori Saurion virkakausi on lähihistoriaa, aihetta oli mahdollista lähestyä myös haastatteluin kirjallisuuslähteiden ja arkistolähteiden ohella. Osoitetietoja esimerkiksi tarvittiin tutkimuksen alkuvaiheessa professori Elli Saurion oppilaille ja opettajatovereille lähetettyä kirjekyselyä varten. Kyselyn lähettämisellä aivan tutkimuksen alussa oli sekä hyvät että huonot puolensa. Vastausprosentti oli miltei 40. Esiin nousi aktiivisten ja kiinnostuneiden asiantuntijoiden joukko, jonka puoleen tutkija on toistuvasti voinut kääntyä kysymyksineen. Kyselyn heikkoutena oli kysymysten epätarkkuus, sillä tutkimuksen alkuvaiheessa tutkijan käsitys tutkimusaiheen ongelmista oli täsmentymätön. Tutkimuksessa on pyritty tavoittamaan haastateltaviksi myös professori Elli Saurion lähiomaisia ja nämä ovatkin olennaisella tavalla syventäneet Elli Saurion henkilökuvaa. Resurssien asettamin rajoituksin on kartoitettu myös Saurion asuin- ja toimintaympäristöt. Elli Saurio syntyi Nurmeksessa, kävi koulua Kokemäellä ja asui aikuisikänsä Helsingissä, missä työura liittää hänen historiansa Suomalaisen Marttaliiton/Marttaliiton historiaan ja virkaura Helsingin yliopiston historiaan. Tutustumiskäynnit Nurmekseen, Kokemäelle ja Saurion äidinpuoleisen suvun lähtöpaikoille Rääkkylään ovat olleet tutkijan ohjelmassa. Tutkimuksen erityispiirteen muodostaa perehtyminen Viron kotitalousopetuksen historiaan ja kulutustutkimuksen historiaan sekä kuluttajansuojelun uudelleen elpymiseen 1990-luvulla. 42 Virolaisen kotitalousopetuksen todellisuus ennen toista maailmansotaa muodostaa tosin vain sivujuon- 42 Käsillä olevan tutkimuksen tekijän opiskelu Virossa 1991 ja 1992 (Tallinna Pedagoogiline Instituut ja Tartu Ülikool) tuottivat pro gradu -tutkielman Viron kuluttajasuojelun historiasta Helsingin yliopistolle kuluttajaekonomiaan, sarjan artikkeleita ja yliopistokurssien harjoitusaineita. (Lähteet: Kervinen, A Kuluttajansuojelun kehittyminen Virossa. Helsingin yliopisto/taloustieteen laitos. Kuluttajaekonomian pro gradu -tutkielma. Viittaus esimerkiksi Põldmäe, J Kuidas kaitsti tarbijat 1920-aastal. Rahva Hääl ; Kervinen, A Kirja Viron kotitalousopetuksen historiasta [Jüri Kuum: Kodumajandus Eestis. 1998]. Kotitalous 3/2001, 30; Kervinen, A Alma Martin. Viron ensimmäinen kotitaloustieteilijä. Kotitalous 6/2000, 18, 19 [Käytetyt lähteet: Katso Liite n:o 6 tässä tutkimuksessa.]; Kervinen, A Kuluttajansuojelua Virossa. Kotitalous 9/1996, 22, 23; Ryynänen, I. & Kervinen, A Kotitalousopetus Virossa 1900-luvulla. Kotitalous 12/1996, 28, 30; Kervinen, A. & Puhakka, A Pyhä Birgitta, näkijä ja tekijä. Kotitalous 2/2004, 15; Kervinen, A Birgittalaisluostari kotitaloudellisena sivistäjänä. Kotitalous 2/2004, 16, 17; Kervinen, A Monta pientä omistajaa: kuluttajien osuustoiminta Virossa. Helsingin kauppakorkeakoulu. Harjoitusaine kurssiin 31C020, Näkökulmia yrityksen omistukseen; Kervinen, A. Kulutaja -leht Virolaisen kuluttajalehden ja suomalaisten kuluttajalehtien vertailua. Helsingin yliopisto/maatalous-metsätieteellinen tiedekunta/kodin taloustiede. Kodin taloustieteen Harjoitusaine n:o ).

17 17 teen Elli Saurion henkilöhistoriassa ja suomalaisen kodin taloustieteen historiassa, mutta näiden asioiden liittymät toisiinsa edustavat hyvin kodin taloustieteen kansainvälisiä yhteyksiä. 43 Kodin taloustieteen laitoksen Viro-yhteydet ja Viro-tietoisuus, vaikka niille ei ollut paljon käyttöä vuosina , henkilöityivät voimakkaasti professori Elli Sauriossa ja Viro-suhteet niin kuin monet muutkin kansainväliset siteet Elli Saurio oli solminut jo toimiessaan eri tehtävissä Suomalaisen Marttaliiton/Marttaliiton (vuodesta 1939 Marttaliitto) piirissä. Moniparadigmaisessa kuluttajaekonomiassa [kodin taloustiede/kuluttajaekonomia] tunnetaan ranskalaisen historiantutkija Fernand Braudelin ( ) monitieteinen tutkimusote läheiseksi. Historioitsija Braudelia voidaan pitää myös sekä yhteiskunta- että ihmistieteilijänä. Hän tutki muun muassa ihmisten arkipäivää ja kulutusta monitieteisestä näkökulmasta. Hän yhdisti tutkimuksissaan teoreettista ja empiiristä aineistoa saumattomaksi kokonaisvaltaiseksi totaalihistoriaksi. Braudel käytti lähteitään monipuolisesti valottamaan yleisten linjojen lisäksi myös aikalaisten subjektiivisia kokemuksia. 44 Koska kuluttajaekonomia kantaa suoraan kodin taloustieteen perintöä, käsillä olevassa tutkimuksessa on pyritty viljelemään kuluttajaekonomiassa tavoiteltua monitieteistä avaraa, suvaitsevaa ja humaania tutkimusotetta. Tutkimusongelmia on pyritty lähestymään useiden, erilaatuisten tutkimusaineistojen kautta, sillä erityyppisten aineistojen käyttö antaa sijaa niin sanotulle aineistotriangulaatiolle 45. Kodin taloustieteen tuleva kehitys arviointien kohteena Kun Kotitalous-lehti täytti 60-luvun alussa 25 vuotta, toimitus tarjosi palstatilaa kotitalousalan vaikuttajille, muun muassa kodin taloustieteen professori Elli Sauriolle. Professori Saurio, joka oli kymmenisen vuotta aikaisemmin ennakoinut kuluttajan näkökulman korostumisen, pidättyi kuitenkin tässä vaiheessa luomasta skenaarioita oman tieteenalansa tulevaisuudesta ja keskittyi ruokaan. Aiheenvalintaansa professori Saurio perusteli sillä, että lukijoiden enemmistö oli kotitalousopettajia 43 Koulutuksen kansainvälistymistä suositaan. (Vrt. lähde: Koski, J Oriveden lukiossa kotitalous on integrointia, yrittäjyyttä ja kansainvälisyyttä. Kotitalous 3/2001, 39). 44 Heinonen & Raijas 2005, 179; Heinonen 1997, [Braudel] on pyrkinyt tuomaan esiin myös aikalaisten subjektiivisen näkökulman. Voisikin sanoa, että hän on pyrkinyt näin ylittämään kahtiajaon objektiivisuuden ja subjektiivisuuden välillä. [Braudel] kuuluu monitieteisen tutkimusotteen uranuurtajiin. [Hän] myöntää avoimesti tutkimustensa epätäydellisyyden. Välimerta käsittelevän teoksensa esipuheessa hän toteaa: Tämä teos on välttämättä epätäydellisen tutkimuksen tulos. Tiedän etukäteen, että sen johtopäätöksiä tullaan tarkastelemaan kriittisesti, niistä tullaan keskustelemaan ja ne tullaan korvaamaan, ja olen siitä iloinen. Juuri niin historian tutkimus edistyy ja sen täytyy edistyä. (Lähde: Heinonen 1997, 38, 40. Viittaus: Braudel 1975, 18). 45 Triangulaatiolla tarkoitetaan monien eri aineistolähteiden, tutkijoiden, metodien tai teorioiden käyttöä laadullisen tutkimusaineiston analyysissa. Triangulaation tarkoituksena on toimia tutkijan heuristisena apuvälineenä ja aineistoissa olevien systemaattisten harhojen paljastajana. Tässä tutkimuksessa triangulaatio toteutuu lähinnä erilaisten aineistojen, metodien ja teorioiden tai teoreettisten perspektiivien käyttönä. (Lähde: Heinonen 1998, 25. Viittaus: Denzin 1970 ja 1978).

18 18 ja kotitalousopetus kohdistui etupäässä ruokaan. Tämän lisäksi ruoka oli ihmisille jokapäiväisen elämän tarpeista arvojärjestyksessä numero ykkönen. Professori Saurio muisteli artikkelissaan vuotta 1935, jolloin sai vielä totunnaista hyvää ruokaa sekä kotona että ravintotolassa ja tavallinen maisterikin saattoi palkallaan syödä pari kertaa päivässä ulkona nautinnokseen perinteelliset asiaan kuuluvat ruokalajit. Maisteri Elli Saurio oli tutkinut suomalaisen maanviljelijäemännän työpäivää juuri noin Professori Saurion havainnon mukaan tekniikan kehitys ei ollut juuri lyhentänyt emäntien 85-tuntista työviikkoa. Perheiden pienetessä tehokkain tapa suoriutua ruoanlaitosta oli turvautua teollisiin tuotteisiin mutta tästä saatettiin joutua maksamaan turhan kalliisti: Tarpeiden muodostuksessa ylemmät luokat ovat esimerkin antajia ja viitoittavat siten myös tulevan kehityksen. Kansantaloudellisesti tärkeä näkökohta on lisäksi se, että talouselämämme ja sen mukana koko elämänmuotomme irtautuminen entisestä staattisesta olotilasta [ ] muuttaa myös kasvatuksen ohjelmaa sikäli, että sen tulee valmistaa seuraava sukupolvi ilmeisesti paljonkin korkeampaan elintasoon, kuin missä kasvattajat itse ovat kasvaneet. [ ] Ruotsissa julkaistussa 60-lukua koskevassa kulutusennusteessa todetaan naisten lisääntyneen ansiotyön ja elintarviketuotannon teollistumisen johtaneen ruokamenojen ei vain kruunumääräiseen nousuun, vaan vieneen jopa entistä suuremman osan tuloista vastoin Engelin lakia luvulla uskottiin, että teollisesti valmistettu purkkiruoka tarjoaisi ratkaisun ongelmaan, jonka puuttuva työpanos niin kodeissa kuin ruokaloissa muodosti. 50-luvulla tulivat myyntiin einekset. Artikkelissaan professori Saurio ihmettelee, joko 1960-luvulla päästään teollisesti juuri valmistetun ruoan nauttimiseen ja esitti toivomuksen, että 25 vuoden kuluttua jokainen suomalainen saisi sekä kotona että kodin ulkopuolella kolme kertaa päivässä maukasta ja vaihtelevaa kotiruokaa. Miten se oli valmistettu, teollisesti vai käsityönä, oli professori Saurion mukaan yhdentekevää. Kotaloustieteiden tulevaisuutta arvioi esimerkiksi TkT Rakel Kurkela, joka vuonna 1966 teki opintomatkan Yhdysvaltoihin ja tutustui matkallaan sikäläiseen kotitalousopetukseen. Tri Kurkela havaitsi matkallaan amerikkalaisessa kotitalousalan yliopistotasoisessa opetuksessa sekä etuja että haittapuolia. Hän piti ilmeisenä, että epäkohdat, jotka olivat kenen tahansa nähtävissä, ja yhteiskunnallinen kehitys yhteisvaikutuksena vaativat sekä yliopisto-opintojen yleiseen järjestelyyn että yksityisten oppiaineiden opetusohjelmiin muutoksia. 47 Esimerkiksi uusien, erikoistumista osoittavien ammattinimitysten tarve kotitalousasiantuntijan, home economistin, tilalle oli käynyt ilmeiseksi: 46 Saurio, E Missä olemme nyt ja missä 25 vuoden kuluttua? Kotitalous 1/1961, Maisterit Ella Kitunen ja Elli Saurio olivat vuoden 1934 ajan toimittaneet Kotitalous-lehden samannimistä edeltäjää. FM Saurio oli vastannut tällöin lehden yhteiskuntatieteellisestä sisällöstä ja 1960-luvulla professori Saurio kuului Kotitalous-lehden toimituskuntaan. Vuonna 1952 professori Elli Saurio oli kirjoittanut: Ihminen kotitalouden lähtökohtana ja tarkoitusperänä pääsee nousemaan etualalle. Tämän ihmiskeskisen kotitalouskäsityksen aiheuttajana on ennen kaikkea juuri rahan varassa tapahtuva hyödykkeiden vapaa valinta entisen perinnäisen ja sidonnaisen kulutuskaavan asemesta. (Lähde: Saurio 1961, 38 = Saurio, E Kotitalousopetuksen keskittäminen. Kotitalous 2/1952, 35 40). 47 Kurkela 1967, 67, 68 = Kurkela, R Kotitalousopetuksesta Yhdysvaltojen yliopistoissa. Kotitalous n:o 2/1967,

19 19 Kotitalouden väistyminen tiettyjen tieteenalojen yhteisnimityksenä ei kuitenkaan aina ole merkinnyt vastaavia opetusohjelmien asiallisia muutoksia tai opetuksen alan supistamista, vaan vain sen tosiasian tunnustamista, ettei enää voida kouluttaa koko kotitalousalan erikoisspesialisteja. Tämänsuuntainen kehitys on vasta alussa ja vie tietysti aikansa, ennen kuin lopullinen muoto hahmottuu. Kehitys on täysin analoginen esim. teknillisellä alalla tapahtuneen yleismaailmallisen kehityksen kanssa. Viime vuosisadalla valmistettiin yleensä insinöörejä, nykyisin sen sijaan sähkö-. kone-, rakennus- ym. insinöörejä. 48 Tri Kurkelan mukaan tuotannon teollistuminen supisti kotitalouden alaa ja muutos näkyi hyvin selvästi Amerikassa, joka oli Suomea ehkä miespolven edellä. Suomessakin oli syytä varautua samankaltaiseen muutokseen. Kotitalousopetuksen tulevaa linjaa tuli tarkastella ennakkoluulottomasti ja muistaa kehitystrendi tutkimuskohteita valittaessa. Päällekkäisyyksiä oli myös karsittava. Yhdysvalloissa esimerkiksi elintarvikeopetusta oli annettu hyvin monien oppiaineiden yhteydessä. Tilannetta voi pitää tuhlauksena ja seurauksena on pyritty luomaan ruokaan, ravintoon, elintarvikkeisiin ja ravitsemukseen liittyvien aineiden yleisohjelma. Suomessa kotitaloustieteet perustettiin kotitalousväen vaatimuksesta mutta tri Kurkela muistutti tämä suomalaisten kotitalousnaisten kuningasajatus toteutuu aina, kun johonkin korkeakouluun saadaan opetusta ja tutkimusta, joka kotitalouteen sovellettuna ei merkitse ainoastaan kehityksen mukana pysymistä, vaan aktiivista panosta kotitaloutemme kehittämiseksi. 49 Kodin taloustieteen laitoksen 40-vuotisjuhlassa vuonna 1986 pidettiin useita esitelmiä. Kodin taloustieteestä tohtoriopinnot suorittaneen Johanna Aution mukaan yhteiskuntatieteissä oli käyty paradigmakeskustelua jo parinkymmenen vuoden ajan. Kyseistä keskustelua oli käyty myös tieteenaloittain. Ilmiö oli normaali, sillä paradigmakeskustelu edusti normaalia tieteen perusluonteeseen kuuluvaa kriittisyyden ja itseäänkorjaavuuden periaatetta. Aution korosti sitä, että paradigmakeskustelussa oli tuotava tutkimuksen tieteenfilosofiset perusteet avoimesti esiin. Klassinen taloustiede ja niin sanottu institutionaalinen taloustiede käyttivät toisistaan poikkeavia paradigmoja. Taloustiedettä oli käytetty perinteisesti kotitalouden toiminnan, erityisesti kulutuksen tutkimisessa mutta klassinen taloustiede ei kenties tarjonnut riittäviä edellytyksiä inhimillisen toiminnan, esimerkiksi kulutuksen, tutkimiselle ja ymmärtämiselle. Institutionalistit taas näkivät kulutuksen paitsi taloudellisena myös poliittisena ja yhteiskunnallisena kysymyksenä. Käytännön ongelmat olivat monitieteisiä, eivätkä noudattaneet tieteidenvälisiä rajoja ja tutkijan arvot vaikuttavat tutkimusprosessin kaikissa vaiheissa. Institutionalistit kysyivät esimerkiksi, miten markkinamekanismi toimii yhteiskunnallisen vallankäytön välineenä suhteessa kuluttajiin. Kuka loppujen lopuksi päättää kulutuksen muotoutumisesta? Päätetäänkö se kotitalouden sisäpuolella vai ulkopuolella ja miten kotitalouden 48 Kurkela 1967, 69 = Kurkela, R Kotitalousopetuksesta Yhdysvaltojen yliopistoissa. Kotitalous n:o 2/1967, Kurkela 1967, 69, 70 = Kurkela, R Kotitalousopetuksesta Yhdysvaltojen yliopistoissa. Kotitalous n:o 2/1967,

20 20 sisäiset valtasuhteet säätelevät talouden toimintaa. Institutionalismissa suosittiin hermeneuttista perinnettä ja tutkimuksen avulla pyrittiin lisäämään myös kotitalouksien itseymmärrystä. 50 Kodin taloustieteen laitoksen 40-vuotisjuhlassa vuonna 1985 esitelmöinyt toiminnanjohtaja Eila Kilpiö 51 korosti puheessaan kotitalous- ja kuluttaja-alan tavatonta laajuutta ja monitieteisyyttä sekä ajankohtaisen tutkimustiedon tarvetta. 52 Piti oppia tekemään oikeita kysymyksiä ja hahmottamaan todellisuus viisaasti. Tutkijalta kysyttiin ratkaisumalleja kriisien välttämiseksi. Historiasta selityksiä etsivää geneettistä tutkimusta oli harjoitettu vain niukasti kulutuksen tutkimuksessa, mutta mahdollisesti siitäkin olisi hyötyä tulevaisuuden kartoittamisessa. 53 Kotitalous- ja kuluttaja-alan tulevaisuuden tutkimus pyrki jäsentämään todennäköisiä kehityskulkuja ja ennustamaan ja esittämään suotavia kehityspiirteitä taloudellisuuden periaatteet huomioon ottaen. Toiminnan laajuuden takia tarvittiin useita rinnakkaisia tutkimusotteita, monitieteistä tutkimusta. Kulutus toteutuu moniilmeisinä, rinnakkaisina ja ristikkäisinä elämäntapoina. Ongelmana oli, että kotitalouksien toimintaan ja kulutukseen liittyvä opetus ja perustutkimus olivat täysin riittämättömiä näiden ilmiöiden yksilölliseen ja yhteiskunnalliseen merkitykseen verrattuna. Maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan opetusta tuli kehittää perustamalla kuluttajasosiologiaan erikoistunut oppituoli. Kuluttajakäyttäytymiseen erikoistunut opetus edistäisi ja syventäisi kodin talouden tutkimusta. Irmintraut Richarz esitteli vuonna 1986 sosioekonomista lähestymistapaa edustavan Household Management -näkökulman kotitalouden ongelmiin. Sosioekonomisessa lähestymistavassa ei rajoituta kotitalouden sisäisten ilmiöiden tutkimiseen, vaan lähestymistavassa tarkastellaan myös kotitalouden ja yhteiskunnan muiden instituutioiden monimutkaisesta vuorovaikutuksesta aiheutuvia ongelmia. Ympäröivä yhteiskunta vaikuttaa monin tavoin kotitalouteen. Asia ilmaistaan tavallisesti yhteiskunnallisen viitekehyksen käsittellä. Siinä voidaan erottaa kotitalouden kannalta kolme merkittävää tekijää: 1) yhteiskunnan taloudellinen ja sosiaalinen rakenne, 2) hallitusmuoto ja valtarakenteet sekä 3) arvot ja normit. Lisäksi siihen kuuluvat julkiset palvelut ja markkinoiden tarjoamat tavarat ja palvelut. Käytännössä yhteiskunnallista viitekehystä on täydennettävä ympäröivän luonnon muodostamalla viitekehyksellä. Kotitalouden ongelmat puolestaan voivat johtua ulkoisista tai sisäisistä syistä. Ongelmat voidaan määritellä tavalla tai toisella puutteellisiksi toimintatiloiksi. 50 Autio, J Tarvitaan vaihtoehtoisia tutkimusotteita. Kotitalous 12/1985. Kirjoitus on Kodin taloustieteen laitoksen 40-vuotisjuhlassa pidetty esitelmä: Kotitalouden toiminnan tutkimisessa sovellettavat vaihtoehtoiset taloustieteelliset tutkimusotteet. Vastaava on artikkeli: Autio, J Kotitalous, tutkimus ja filosofia. Kotitalous 9/1985, Kilpiö (o.s. Kangas), Eila Annikki. Synt Yo MMK kodin taloustiede pääaineena (Lähteet: HYKA / Oppilasmatrikkelit; Kotitalouden Kandidaatit 20 vuotta. 1973, Kilpiö, E Juhlaesitelmä Kodin taloustieteen laitoksen 40-vuotisjuhlassa. Kotitalous 12/1985, Kilpiö 1985, 6 = Kilpiö, E Juhlaesitelmä Kodin taloustieteen laitoksen 40-vuotisjuhlassa. Kotitalous 12/1985, 4 7.

KULUTTAJANÄKÖKULMA KODIN TALOUSTIETEEN OPETUKSESSA JA TUTKIMUKSESSA

KULUTTAJANÄKÖKULMA KODIN TALOUSTIETEEN OPETUKSESSA JA TUTKIMUKSESSA 1 Aila Kervinen Kuluttajanäkökulma ja taloustieteitä kohtaan esitetty kritiikki KULUTTAJANÄKÖKULMA KODIN TALOUSTIETEEN OPETUKSESSA JA TUTKIMUKSESSA PROFESSORI ELLI SAURION VIRKAKAUDELLA Elli Saurio 1899

Lisätiedot

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä

Lisätiedot

Tuoreita näkökulmia kirjastojen vaikuttavuuteen. Sami Serola esittelee Tampereen yliopiston opiskelijoiden opinnäytetöitä

Tuoreita näkökulmia kirjastojen vaikuttavuuteen. Sami Serola esittelee Tampereen yliopiston opiskelijoiden opinnäytetöitä Tuoreita näkökulmia kirjastojen vaikuttavuuteen Sami Serola esittelee Tampereen yliopiston opiskelijoiden opinnäytetöitä Eero Niittymaa: Yleisten kirjastojen vaikuttavuuden arviointi Informaatiotutkimuksen

Lisätiedot

Kuluttajien arvoa luovat käytänteet

Kuluttajien arvoa luovat käytänteet Kuluttajien arvoa luovat käytänteet Case Reino & Aino Elina Leppälä (FM) Tampereen Yliopisto Yhtymäkohdat markkinoinnin ja kuluttajatutkimuksen teoriaan Kuluttajat kanssaluojina => arvo on kuluttajan määrittelemää

Lisätiedot

Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi

Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Kurssin tarkoituksesta ja tavoitteista Kurssilla avataan ja pohditaan keskeisimpiä oppimiseen liittyviä käsitteitä

Lisätiedot

Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä

Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Kaisa Raitio Yhteiskuntapolitiikan laitos Joensuun yliopisto Monitieteisen ympäristötutkimuksen metodit 12.-13.10.2006 SYKE Esityksen

Lisätiedot

Kuluttajamarkkinointi. Puheenvuoron sisältö

Kuluttajamarkkinointi. Puheenvuoron sisältö Kuluttajamarkkinointi Outi Uusitalo 11.11.2013 Puheenvuoron sisältö Kuluttajamarkkinoinnin asemasta ja sisällöstä Monitieteellisyys / Kärkiparadigmat Trendejä kuluttajamarkkinoilla Kuluttajamarkkinoinnin

Lisätiedot

Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen

Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen 1 2 3 Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen opettajien tutkimusalueista. 4 Kuviossa 1 esitetään kansantaloustieteen

Lisätiedot

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia

Lisätiedot

Ainejakoisuus ja 1 monialainen eheyttäminen opetuksessa

Ainejakoisuus ja 1 monialainen eheyttäminen opetuksessa Ainejakoisuus ja 1 monialainen eheyttäminen opetuksessa Hannele Cantell Niin Suomessa kuin ulkomaillakin on viime vuosina tullut käyttöön paljon sanoja, jotka kertovat maailman monimutkaisuudesta ja asioiden

Lisätiedot

Julkaisufoorumi tieteellisten lehtien ja kirjakustantajien tasoluokitus tutkimuksen arviointimenetelmänä

Julkaisufoorumi tieteellisten lehtien ja kirjakustantajien tasoluokitus tutkimuksen arviointimenetelmänä Julkaisufoorumi tieteellisten lehtien ja kirjakustantajien tasoluokitus tutkimuksen arviointimenetelmänä Koordinaattori Otto Auranen, TSV Tutkijat, kirjastot ja tutkimuksen arviointi seminaari Helsinki

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI VTT/ Sosiologi Hanna Vilkka Opetusmenetelmät ja opetuksen arviointi -seminaari/ Turun kesäyliopisto 11.12.2010 RAKENTEISTA TOIMIJAAN Oma kasvu merkityksissä,

Lisätiedot

Vammaistutkimus ja järjestöt kohtaavatko kokemuksellinen, akateeminen ja professionaalinen maailma?

Vammaistutkimus ja järjestöt kohtaavatko kokemuksellinen, akateeminen ja professionaalinen maailma? Vammaistutkimus ja järjestöt kohtaavatko kokemuksellinen, akateeminen ja professionaalinen maailma? Teppo Kröger Vammaistutkimuksen päivät 2015 Helsinki 4.-5.6.2015 Kolme näkökulmaa Janus (sosiaalipolitiikan

Lisätiedot

Taloustieteestä ja opiskelusta. Tervetuliaisesitelmä uusille opiskelijoille, Elokuu 2013 Tapio Palokangas

Taloustieteestä ja opiskelusta. Tervetuliaisesitelmä uusille opiskelijoille, Elokuu 2013 Tapio Palokangas Taloustieteestä ja opiskelusta Tervetuliaisesitelmä uusille opiskelijoille, Elokuu 2013 Tapio Palokangas Economicum Rakennuksessa Economicum toimivat Helsingin yliopiston taloustieteen oppiaine Helsingin

Lisätiedot

Kun mikään ei riitä vai riittäisikö jo?

Kun mikään ei riitä vai riittäisikö jo? Kun mikään ei riitä vai riittäisikö jo? Riikka Aro, Terhi-Anna Wilska riikka.aro@jyu.fi, terhi-anna.wilska@jyu.fi Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos PL 35, 40014 Jyväskylän yliopisto Tutkimuksen

Lisätiedot

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa)

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa) Tutkimuksen laadunvarmistus laitostasolla: Itsearviointi Tutkimuksen laadunvarmistukseen ja laadun arviointiin liittyvä kysely on tarkoitettu vastattavaksi perusyksiköittäin (laitokset, osastot / laboratoriot,

Lisätiedot

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon opinnäytetöissä Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 aiheita Tutkimuksen ja kehittämisen suhde Laatusuositukset ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetöille

Lisätiedot

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t).

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t). OULUN YLIOPISTON LAATUTYÖN PILOTTI, BIOLOGIAN LAITOS (BILPO) TUTKIMUSTOIMINNON KUVAUS (MATRIISI) Laitoksen perustehtävien opetuksen ja tutkimuksen kuvaamiseen tarkoitettu matriisi on työväline laitoksen

Lisätiedot

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 Sisällysluettelo ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 2. LAADULLISEN TUTKIMUKSEN KÄSITTEITÄ... 9 1.1 TUTKIMUKSEN TEKEMISEN TAUSTAFILOSOFIAT... 10 1.2 LAADULLINEN TUTKIMUS VS. MÄÄRÄLLINEN

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten asuminen yhteiskuntapoliittisena kysymyksenä

Vanhojen ihmisten asuminen yhteiskuntapoliittisena kysymyksenä Vanhojen ihmisten asuminen yhteiskuntapoliittisena kysymyksenä Teppo Kröger Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet -seminaari Helsinki 17.8.2015 Ikäasumisen suuret kysymykset Yksin vai yhdessä? Eläkejärjestelmän

Lisätiedot

Aila Kervinen KODIN TALOUSTIEDE TALOUSTIETEIDEN PARADIGMAMUUTOKSEN AIRUT

Aila Kervinen KODIN TALOUSTIEDE TALOUSTIETEIDEN PARADIGMAMUUTOKSEN AIRUT 1 Aila Kervinen KODIN TALOUSTIEDE TALOUSTIETEIDEN PARADIGMAMUUTOKSEN AIRUT * Helsingin yliopisto Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Kodin taloustiede 1946 1995 2010 2 ESIPUHE Tutkimukseni lähti liikkeelle

Lisätiedot

VARHAISKASVATUKSEN TUTKIMUS JA VARHAISKASVATUSTUTKIMUS. Anna Raija Nummenmaa 15.11.2010 Näkymätön näkyväksi

VARHAISKASVATUKSEN TUTKIMUS JA VARHAISKASVATUSTUTKIMUS. Anna Raija Nummenmaa 15.11.2010 Näkymätön näkyväksi VARHAISKASVATUKSEN TUTKIMUS JA VARHAISKASVATUSTUTKIMUS Anna Raija Nummenmaa 15.11.2010 Näkymätön näkyväksi VARHAISKASVATUS Varhaiskasvatustyöllä on pitkät perinteet Varhaiskasvatus käsitteenä on melko

Lisätiedot

EDUTOOL 2010 graduseminaari

EDUTOOL 2010 graduseminaari EDUTOOL 2010 graduseminaari tutkimussuunnitelma, kirjallisuus ja aiheen rajaaminen Sanna Järvelä Miksi tutkimussuunnitelma? Se on kartta, kompassi, aikataulu ja ajattelun jäsentäjä Tutkimussuunnitelma

Lisätiedot

Kuinka tutkijat hakevat tietoa Aaltoyliopiston

Kuinka tutkijat hakevat tietoa Aaltoyliopiston Kuinka tutkijat hakevat tietoa Aaltoyliopiston kauppakorkeakoulussa Taloustieteellisten aineistojen sisällönkuvailupäivä Toukokuu 2012 Juha Holopainen email: juha.holopainen@aalto.fi FinELib toteutti syys-lokakuussa

Lisätiedot

Taloustieteen perusopetus yliopistossa. Matti Pohjola

Taloustieteen perusopetus yliopistossa. Matti Pohjola Taloustieteen perusopetus yliopistossa Matti Pohjola Kauppatieteen uuden kandidaattiohjelman rakenne Aalto-yliopistossa Perusopinnot 60 op - taloustiede 6 Erikoistumisopinnot 42 op - pakolliset kurssit

Lisätiedot

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta

Lisätiedot

Tutkimuksen alkuasetelmat

Tutkimuksen alkuasetelmat Tutkimuksen alkuasetelmat Ihan alussa yleensä epämääräinen kiinnnostus laajaan aiheeseen ( muoti, kulutus, nuoriso, luovuus, värit, sukupuoli )... Kiinnostusta kohdennetaan (pilotit, kirjallisuuden haravointi)

Lisätiedot

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös

Lisätiedot

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa

Lisätiedot

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään ALKUVAIHEEN MINEN MISALUEET Tasot ALAN TEORIOIDEN, KÄSITTEIDEN, ME- NETELMIEN JA PE- RIAATTEIDEN MINEN 5 - käyttää keskeisiä teorioita, käsitteitä ja menetelmiä johdonmukaisesti erilaisissa - kirjoittaa

Lisätiedot

Tieteidenvälisyys Sotkua, järjestystä vai viisautta?

Tieteidenvälisyys Sotkua, järjestystä vai viisautta? Tieteidenvälisyys Sotkua, järjestystä vai viisautta? Katri Huutoniemi Helsingin yliopisto Sosiaalitieteiden laitos 20.10.2014 1 Esityksen sisältö Tieteen viisaus on ideaali, jota ei voida saavuttaa ilman

Lisätiedot

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon

Lisätiedot

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Laadullinen, verbaalinen, tulkinnallinen aineisto kootaan esimerkiksi haastattelemalla, videoimalla, ääneenpuhumalla nauhalle, yms. keinoin.

Lisätiedot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTO MAANTIETEEN LAITOS

HELSINGIN YLIOPISTO MAANTIETEEN LAITOS HELSINGIN YLIOPISTO MAANTIETEEN LAITOS 110-vuotiaan maantieteen laitoksen alkuvaiheet Suomessa maantieteen kehitys itsenäiseksi yliopistolliseksi tieteenalaksi henkilöityy Ragnar Hultiin, innovaattoriin,

Lisätiedot

Kotitalouksien palvelujen tuotanto / kotityön arvo. Tilastokeskus-päivä 25.1.2012 Johanna Varjonen

Kotitalouksien palvelujen tuotanto / kotityön arvo. Tilastokeskus-päivä 25.1.2012 Johanna Varjonen Kotitalouksien palvelujen tuotanto / kotityön arvo Tilastokeskus-päivä 25.1.2012 Johanna Varjonen Miksi tietoja tarvitaan Yhteiskunnallinen työnjako hyvinvointipalvelujen tuottamisessa Kotitalouksien tuotanto

Lisätiedot

SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET

SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET Harri Kostilainen & Saila Tykkyläinen Diak, FinSERN Suomalaisen Työn Liitto KANTU13 Työryhmä Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivät

Lisätiedot

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta

Lisätiedot

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus 1 TAMPEREEN YLIOPISTO Johtamiskorkeakoulu TEHTÄVÄNTÄYTTÖSUUNNITELMA VAKUUTUSTIETEEN PROFESSORI Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

PORTFOLIO VIRANHAKUASIAKIRJANA. Tiina Kosunen, Kanslerinvirasto, HY tiina.kosunen@helsinki.fi 1.6.2006

PORTFOLIO VIRANHAKUASIAKIRJANA. Tiina Kosunen, Kanslerinvirasto, HY tiina.kosunen@helsinki.fi 1.6.2006 PORTFOLIO VIRANHAKUASIAKIRJANA Tiina Kosunen, Kanslerinvirasto, HY tiina.kosunen@helsinki.fi 1.6.2006 Sanastoa ja käsitteitä Portfoliotyö: materiaalin keräämistä, valikointia ja arviointia sekä sen tallentamista

Lisätiedot

Julkaisufoorumin ohjausryhmä 17.11.2014 LIITE 1. Unifi lähetti 4.9.2015 yliopistojen tutkimuksesta vastaaville rehtoreille seuraavan viestin:

Julkaisufoorumin ohjausryhmä 17.11.2014 LIITE 1. Unifi lähetti 4.9.2015 yliopistojen tutkimuksesta vastaaville rehtoreille seuraavan viestin: KYSELY YLIOPISTOILLE JULKAISUFOORUMI-LUOKITUKSEN KÄYTÖSTÄ Unifi lähetti 4.9.2015 yliopistojen tutkimuksesta vastaaville rehtoreille seuraavan viestin: Hyvät tutkimuksesta vastaavat rehtorit, Tieteellisten

Lisätiedot

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Dosentti Mikko Ketola Kirkkohistorian laitos Workshop tohtorikurssilla toukokuussa 2008 Teologinen tiedekunta Workshopin sisältö Miksi kirjoittaa

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

Eläketurvakeskuksen tutkimuksen ulkoinen arviointi. Susan Kuivalainen

Eläketurvakeskuksen tutkimuksen ulkoinen arviointi. Susan Kuivalainen Eläketurvakeskuksen tutkimuksen ulkoinen arviointi Susan Kuivalainen Arvioinnin sisältö ETK tilasi ulkoisen arvioinnin tutkimustoiminnastaan keväällä 2013. Arvio tutkimustoiminnasta yleisesti ja painopistealueittain

Lisätiedot

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 Sisällysluettelo ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO JA PÄÄMÄÄRÄT... 6 1.1 TIETEELLISEN TIEDON OMINAISPIIRTEITÄ... 7 1.2 IHMISTIETEELLISEN TUTKIMUKSEN PIIRTEITÄ... 8 1.3 TILASTOTIEDE IHMISTIETEIDEN

Lisätiedot

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan.

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan. 1 Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Maantieto Maantiedon opetuksessa tutkitaan maapalloa ja sen erilaisia alueita sekä alueellisia ilmiöitä. Opetuksen tulee kehittää oppilaiden maantieteellistä maailmankuvaa

Lisätiedot

ARTIKKELIVÄITÖSKIRJAN YHTEENVEDON KIRJOITTAMINEN

ARTIKKELIVÄITÖSKIRJAN YHTEENVEDON KIRJOITTAMINEN ARTIKKELIVÄITÖSKIRJAN YHTEENVEDON KIRJOITTAMINEN Reetta Muhonen (TaY, TaSTI) Metodifestivaalit 19.8.2015 Opinteitä ikääntyvien yliopistoon. Sotien sukupolvi ja yliopiston ylistys 17.10.2014, Jyväskylän

Lisätiedot

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

2010 Yliopistonlehtori, oikeustaloustiede ja lainsäädäntötutkimus, määräaikainen työsuhde 8/2010 12/2011, Itä-Suomen yliopisto,

2010 Yliopistonlehtori, oikeustaloustiede ja lainsäädäntötutkimus, määräaikainen työsuhde 8/2010 12/2011, Itä-Suomen yliopisto, Syntynyt 27.10.1959 Juuka. Perhe Poika (1979) ja tytär (1989) Koulutus 2010 Hallintotieteiden tohtori, HTT, Itä-Suomen yliopisto, yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta, oikeustieteiden laitos,

Lisätiedot

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto Serve Research Brunch 24.10.2013 Esityksen sisältö ATLAS-hanke lyhyesti ATLAS-kartan kehittäminen:

Lisätiedot

KAKSIPORTAISEN TUTKINNON ERILAISET RAKENNEMALLIT Työpaja 24.9.2003. Paasitorni. Pj. Asko Karjalainen.

KAKSIPORTAISEN TUTKINNON ERILAISET RAKENNEMALLIT Työpaja 24.9.2003. Paasitorni. Pj. Asko Karjalainen. KAKSIPORTAISEN TUTKINNON ERILAISET RAKENNEMALLIT Työpaja 24.9.2003. Paasitorni. Pj. Asko Karjalainen. YLEISTÄ Työpajassa pohdittiin erilaisia mahdollisuuksia joita koulutusta suunnittelevilla yksiköillä

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

PJ 4 POLITIIKAN TUOTOS

PJ 4 POLITIIKAN TUOTOS PJ 4 POLITIIKAN TUOTOS 12.12.2014 (Wiberg) Peters: Mitkä ovat historiallisen, empiirisen ja sosiologisen institutionalismin oleellisimmat erot ja yhtenevyydet? Knill & Tosum: Mitkä ovat julkispolitiikan

Lisätiedot

PÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO

PÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO 7.4.2013 PÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO HARRY SILFVERBERG: Matematiikka kouluaineena yläkoulun oppilaiden tekemien oppiainevertailujen paljastamia matematiikkakäsityksiä Juho Oikarinen 7.4.2013 PÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO

Lisätiedot

Tutkija, maailma tarvitsee sinua!

Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Yleistajuistamisen perusteet VNK-SELVITYSTOIMINNAN VIESTINTÄ- JA HYÖDYNTÄJÄDIALOGIN KOULUTUSTYÖPAJA 17.11. LIISA MAYOW, KASKAS MEDIA Mitä jos maailman kaikki ongelmat

Lisätiedot

7.3.9. KOTITALOUS VALINNAISAINE

7.3.9. KOTITALOUS VALINNAISAINE 7.3.9. KOTITALOUS VALINNAISAINE 320 TAVOITTEET oppii ymmärtämään hyvien tapojen ja tasa-arvon merkityksen yksilön ja perheen hyvinvoinnin kannalta pohtimaan kotitalouksien arjen hallintaa ja sen yhteyksiä

Lisätiedot

Kansantaloudessa tuotetaan vehnää, jauhoja ja leipää. Leipä on talouden ainoa lopputuote, ja sen valmistuksessa käytetään välituotteena jauhoja.

Kansantaloudessa tuotetaan vehnää, jauhoja ja leipää. Leipä on talouden ainoa lopputuote, ja sen valmistuksessa käytetään välituotteena jauhoja. Taloustieteen perusteet Kesä 2014 Harjoitus 4: MALLIRATKAISUT Juho Nyholm (juho.nyholm@helsinki.fi Tehtävä 1 Kansantaloudessa tuotetaan vehnää, jauhoja ja leipää. Leipä on talouden ainoa lopputuote, ja

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Opettaja yhteiskunnallisena ja kulttuurivaikuttajana

Opettaja yhteiskunnallisena ja kulttuurivaikuttajana Opettaja yhteiskunnallisena ja kulttuurivaikuttajana 1 2 3 SUOMEN KASVATUKSEN JA KOULUTUKSEN HISTORIAN SEURAN VUOSIKIRJA 2012 Opettaja yhteiskunnallisena ja kulttuurivaikuttajana KOULU JA MENNEISYYS L

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Teoksen portfolion edellyttää osallistumista välipalavereihin ja päättötyönäyttelyyn sekä oman päättötyösi esittelyn

Teoksen portfolion edellyttää osallistumista välipalavereihin ja päättötyönäyttelyyn sekä oman päättötyösi esittelyn PÄÄTTÖTYÖOPAS SISÄLLYSLUETTELO Mikä on päättötyö... 1 Päättötyö ja päättötodistus... 2 Milloin päättötyön voi suorittaa... 3 Miten päättötyö suoritetaan... 4 Portfolio... 5 Näitä asioita voisit portfoliossasi

Lisätiedot

HOPS ja opintojen suunnittelu

HOPS ja opintojen suunnittelu HOPS ja opintojen suunnittelu Hanna-Mari Kivinen, 8.12.2010 Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, Fysiikan laitos Mikä ihmeen HOPS? HOPS eli Henkilökohtainen OPintoSuunnitelma HOPS kuuluu 1.8.2005

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen piirteitä

Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisen aineiston luotettavuus Kasvatustieteiden laitos/ Erityispedagogiikan yksikkö Eeva Willberg 16.2.09 Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisessa tutkimuksessa tutkitaan ihmisten elämää, tarinoita,

Lisätiedot

Taiteen ja sosiaalityön rajalla. Arja Honkakoski

Taiteen ja sosiaalityön rajalla. Arja Honkakoski Taiteen ja sosiaalityön rajalla Aikuissosiaalityön i i päivät ä 18.-19.1.201119 1 Työryhmä 19.1.2011: Taiteen avaamat mahdollisuudet d sosiaalityössä Arja Honkakoski Mahdollisuus enemmän kuin todellisuus?

Lisätiedot

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku)

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) 1. Historia ja tulevaisuuden valmiudet Lähtökohtakysymyksiä: MIKSI historiaa opetetaan,

Lisätiedot

Tutkimustoiminnan tiedonkeruu ammattikorkeakouluilta Kota-amkota-seminaari 6. -7.11.2007

Tutkimustoiminnan tiedonkeruu ammattikorkeakouluilta Kota-amkota-seminaari 6. -7.11.2007 Tutkimustoiminnan tiedonkeruu ammattikorkeakouluilta Kota-amkota-seminaari 6. - Tutkimustoiminnan tilastointi: Tiede, teknologia ja tietoyhteiskunta -vastuualue Ensimmäinen virallinen tilasto vuodelta

Lisätiedot

Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta

Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta Helsingin kaupunginhallitus Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta Esitämme, että Helsingin kaupunki myöntäisi Teknilliselle korkeakoululle innovaatiorahastosta rahoitusta InnoSchool-hanketta

Lisätiedot

OPINNÄYTETY YTETYÖN. Teemu Rantanen dos., yliopettaja, Laurea teemu.rantanen@laurea.fi 15.5.2008

OPINNÄYTETY YTETYÖN. Teemu Rantanen dos., yliopettaja, Laurea teemu.rantanen@laurea.fi 15.5.2008 TYÖEL ELÄMÄLÄHEISYYS OPINNÄYTETY YTETYÖN LÄHTÖKOHTANA Teemu Rantanen dos., yliopettaja, Laurea teemu.rantanen@laurea.fi 15.5.2008 alustavia kysymyksiä Millainen on ammattikorkeakoulun opinnäytety ytetyö

Lisätiedot

Farmaseuttinen etiikka

Farmaseuttinen etiikka Farmaseuttinen etiikka Etiikka, tiede ja arvot Luento 5. Farmasian tdk. 14.11. Markus Neuvonen markus.neuvonen@helsinki.fi Reduktionistisen ohjelman pyramidi: Humanistiset Yhteiskuntatieteet Psykologia

Lisätiedot

TEORIA JA KÄSITTEET TUTKMUKSESSA

TEORIA JA KÄSITTEET TUTKMUKSESSA TEORIA JA KÄSITTEET TUTKMUKSESSA Hanna Vilkka Teoreettinen viitekehys ja käsitteet tutkimuksen työvälineenä: - kontekstualisoivat teoreettisesti ja käsitteellisesti tutkimusta - rajaavat tutkimusongelmaa,

Lisätiedot

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MUUTTUU UUDEN OPETUSSUUNNITELMAN MYÖTÄ? Seminaari perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista Opetushallitus 13.3.2015 FT tutkija Kati Mikkola, (HY, SKS) kati.m.mikkola@helsinki.fi

Lisätiedot

Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta

Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta Helsingin kaupunginhallitus Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta Esitämme, että Helsingin kaupunki myöntäisi Teknilliselle korkeakoululle innovaatiorahastosta rahoitusta InnoSchool-hanketta

Lisätiedot

Tutkimustoiminnan tiedonkeruu ammattikorkeakouluilta Kota-amkota-seminaari 13. -14.11.2007

Tutkimustoiminnan tiedonkeruu ammattikorkeakouluilta Kota-amkota-seminaari 13. -14.11.2007 Tutkimustoiminnan tiedonkeruu ammattikorkeakouluilta Kota-amkota-seminaari 13. -14.11.2007 Tilastoinnin perusperiaatteet: Tutkimuksella ja kehittämisellä tarkoitetaan yleisesti systemaattista toimintaa

Lisätiedot

Kotitalouksien tuotanto ja kulutus. Kotitaloustuotannon satelliittitilinpito 2001 Johanna Varjonen, Kristiina Aalto

Kotitalouksien tuotanto ja kulutus. Kotitaloustuotannon satelliittitilinpito 2001 Johanna Varjonen, Kristiina Aalto Kotitalouksien tuotanto ja kulutus Kotitaloustuotannon satelliittitilinpito 2001 Johanna Varjonen, Kristiina Aalto Mikä tilinpito? Kotitalouksien omaan käyttöönsä tuottamien palveluiden arvo (esim. ateriat).

Lisätiedot

Yliopiston ajatus ja strateginen johtaminen

Yliopiston ajatus ja strateginen johtaminen Yliopiston ajatus ja strateginen johtaminen Sosiologipäivät, Kuopio Korkeakoulutuksen sosiologia -työryhmä Jarkko Tirronen YTT Itä-Suomen yliopisto Kuopion kampus jarkko.tirronen@uef.fi Jarkko Tirronen

Lisätiedot

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012 Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa Teemu Rantanen 7.3.2012 Taustaa YAMK-tutkinto edelleen kohtuullisen uusi ja paikoin heikosti tunnettu > Tarvitaan myös tutkimustietoa

Lisätiedot

Professori Esa Saarinen & Prof. Raimo P. Hämäläinen Systeeminalyysin laboratorio

Professori Esa Saarinen & Prof. Raimo P. Hämäläinen Systeeminalyysin laboratorio Professori Esa Saarinen & Systeemiäly Prof. Raimo P. Hämäläinen Systeeminalyysin laboratorio Systeemitieteet Systeemi- ja operaatiotutkimus Paremmaksi tekemisen tiede Ongelmanratkaisua monimutkaisissa

Lisätiedot

Antti Kasvio Vallitsevan kasvumallin kestämättömyys onko työkeskeinen sosiaalipolitiikka tullut tiensä päähän?

Antti Kasvio Vallitsevan kasvumallin kestämättömyys onko työkeskeinen sosiaalipolitiikka tullut tiensä päähän? Antti Kasvio Vallitsevan kasvumallin kestämättömyys onko työkeskeinen sosiaalipolitiikka tullut tiensä päähän? Puheenvuoro Sosiaalipoliittisen yhdistyksen kestävän kehityksen työpolitiikka seminaarissa

Lisätiedot

VI Tutkielman tekeminen

VI Tutkielman tekeminen VI Tutkielman tekeminen Mikä on tutkielma? Tutkielma on yhden aiheen ympärille rakentuva järkevä kokonaisuus. Siitä on löydyttävä punainen lanka, perusajatus. Tutkielma on asiateksti. Se tarkoittaa, että

Lisätiedot

Lapin yliopisto Yhteiskuntatieteiden tiedekunta MATKAILUTUTKIMUKSEN VALINTAKOE 9.6.2011. Valintakoekirja:

Lapin yliopisto Yhteiskuntatieteiden tiedekunta MATKAILUTUTKIMUKSEN VALINTAKOE 9.6.2011. Valintakoekirja: Lapin yliopisto MATKAILUTUTKIMUKSEN VALINTAKOE 9.6.2011 Valintakoekirja: Kostiainen, Ahtola, Koivunen, Korpela & Syrjämaa: Matkailijan ihmeellinen maailma. Matkailun historia vanhalta ajalta omaan aikaamme.

Lisätiedot

Kieliä Jyväskylän yliopistossa

Kieliä Jyväskylän yliopistossa ieliä Jyväskylässä Kieliä Jyväskylän yliopistossa Pääainevalikoimaamme kuuluvat seuraavat kielet: englanti ranska ( romaaninen filologia ) ruotsi saksa suomi suomalainen viittomakieli venäjä Sivuaineena

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

11.3.2009 Esiselvitys Syrjäytymisvaarassa olevat lapset ja nuoret Tarja Heino ja Tapio Kuure

11.3.2009 Esiselvitys Syrjäytymisvaarassa olevat lapset ja nuoret Tarja Heino ja Tapio Kuure 11.3.2009 Esiselvitys Syrjäytymisvaarassa olevat lapset ja nuoret Tarja Heino ja Tapio Kuure 16.3.2009 Tarja Heino 1 Lapsuus ja nuoruus alle 18 -vuotiaita lapsia on 1 096 025 alle 30 -vuotiaita nuoria,

Lisätiedot

2. Sosiologian ja kasvatussosiologian peruskäsitteitä... 15

2. Sosiologian ja kasvatussosiologian peruskäsitteitä... 15 Sisällys Esipuhe... 10 1. Johdanto... 11 2. Sosiologian ja kasvatussosiologian peruskäsitteitä... 15 2.1 Sosiaaliset rakenteet... 15 2.2 Yhteisö... 17 2.3 Yhteiskunta... 22 2.4 Ryhmä... 24 2.5 Organisaatio...

Lisätiedot

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Pienryhmän erityisluokanopettaja Kati Evinsalo Yhdessä osallisuuteen Yläkoulun kehitysvammaisten nuorten pienryhmässä kahdeksan 13-17-vuotiaan (7.-9.lk) nuoren ja

Lisätiedot

Ohjeita FM-opintojen loppukiemuroihin ja FM-tutkinnon hakemiseen

Ohjeita FM-opintojen loppukiemuroihin ja FM-tutkinnon hakemiseen 1(5) Maantieteen yksikkö Oulun yliopisto 22.4.2014 / Äikkään pohjalta Suorsa Ohjeita FM-opintojen loppukiemuroihin ja FM-tutkinnon hakemiseen Maantieteen opinnot, ja FM-opinnot, huipentuvat pro gradu -seminaariin

Lisätiedot

Tietojenkäsittelytieteen laitos. Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010

Tietojenkäsittelytieteen laitos. Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010 Tietojenkäsittelytieteen laitos Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010 kansainvälinen kehitys Ulkoiset paineet yliopistot yhdistyvät yliopistojen ylikansallinen yhteistyö täytyy olla tutkimuslaatua,

Lisätiedot

Vankien poistumislupakäytännöt ja niiden yhteneväisyys

Vankien poistumislupakäytännöt ja niiden yhteneväisyys Miten tutkimuskysymyksiin on etsitty vastausta? Kolme esimerkkiä kriminologisista tutkimuksista Vankien poistumislupakäytännöt ja niiden yhteneväisyys Tutkimuksen tavoite 1: Selvittää empiirisesti vankien

Lisätiedot

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 6 Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua siinä kuluttajien odotuksia tulevaisuuden broilerituotteilta Sari Forsman-Hugg, MTT,

Lisätiedot

EFPP 5.2.2011 Olavi Lindfors. TUTKIELMAN JA TIETEELLISEN KIRJOITTAMISEN OHJAAMINEN koulutusyhteisöjen kokemuksia

EFPP 5.2.2011 Olavi Lindfors. TUTKIELMAN JA TIETEELLISEN KIRJOITTAMISEN OHJAAMINEN koulutusyhteisöjen kokemuksia EFPP 5.2.2011 Olavi Lindfors TUTKIELMAN JA TIETEELLISEN KIRJOITTAMISEN OHJAAMINEN koulutusyhteisöjen kokemuksia OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS JA TAVOITTEET OPM mietintö 2003 koulutukseen tulee sisältyä psykoterapian

Lisätiedot

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Päivän aiheet: Ihmeellinen imago: suhde mielikuvaan ja brandiin

Lisätiedot

Kuluttajien ostoskorit 2020 Päivi Timonen, tutkimusjohtaja Kuluttajatutkimuskeskus Maaseudun yrittäjyysseminaari Heureka 18.03.

Kuluttajien ostoskorit 2020 Päivi Timonen, tutkimusjohtaja Kuluttajatutkimuskeskus Maaseudun yrittäjyysseminaari Heureka 18.03. Kuluttajien ostoskorit 2020 Päivi Timonen, tutkimusjohtaja Kuluttajatutkimuskeskus Maaseudun yrittäjyysseminaari Heureka 18.03.2011 Esityksessä Tuottaako yrityksissä käytetty kuluttajatieto riittävän ymmärryksen

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Lastensuojelututkimus kyselyaineistoilla - tiedon rajat ja mahdollisuudet Johanna Hiitola,, Stakes

Lastensuojelututkimus kyselyaineistoilla - tiedon rajat ja mahdollisuudet Johanna Hiitola,, Stakes Lastensuojelututkimus kyselyaineistoilla - tiedon rajat ja mahdollisuudet Johanna Hiitola,, Stakes Lastensuojelun erillisselvitys projektien esittelyä Käynnistyi 2006 useiden eri toimijoiden yhteistyönä

Lisätiedot

Johdatus tutkimustyöhön (811393A)

Johdatus tutkimustyöhön (811393A) Johdatus tutkimustyöhön (811393A) 5 op eli 128 h opiskelijan työtä Aloitusluento 1.9.2015 Esittäytyminen Opettaja Opinnot LuK, merkonomi, FM, FL, FT Dosentti JyU, Research Associate NUIG, Visiting Associate

Lisätiedot