Aila Kervinen KODIN TALOUSTIEDE TALOUSTIETEIDEN PARADIGMAMUUTOKSEN AIRUT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Aila Kervinen KODIN TALOUSTIEDE TALOUSTIETEIDEN PARADIGMAMUUTOKSEN AIRUT"

Transkriptio

1 1 Aila Kervinen KODIN TALOUSTIEDE TALOUSTIETEIDEN PARADIGMAMUUTOKSEN AIRUT * Helsingin yliopisto Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Kodin taloustiede

2 2 ESIPUHE Tutkimukseni lähti liikkeelle kodin taloustieteen kiinteään ylimääräisen professorin virkaan ensimmäiseksi viranhaltijaksi vuonna 1950 nimitetyn professori Elli Saurion ( ) jälkeensä jättämien asiapaperien selvittämisestä ja eteni arkistotutkimuksena. Vähitellen kävi selväksi, että kodin taloustieteen historiaa kannatti lähestyä useammasta kuin yhdestä näkökulmasta. Virkana ja laitoksen toimintana kodin taloustiede toteutui konkreettisessa yliopistoympäristössä. Tieteenä se sijaitsi hetken suomalaisen tieteen kokonaisuudessa ja esimerkiksi opillisen naissivistyksen historiaa se sivusi sikäli että kodin taloustieteen ensimmäinen virkaan nimitetty professori Elli Saurio oli paitsi ensimmäinen Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan naisprofessori myös Suomen ensimmäinen naisprofessori taloustieteissä ja ensimmäinen taloustieteiden alalla väitellyt nainen Suomessa 1. Erillisselvitykset kodin taloustieteen laitoksen toiminnasta ja professori Elli Saurion elämänvaiheista valmistuivat vuoden 2008 aikana. 2 Professori Elli Saurion yksityisarkiston luettelo on koottu vuonna 2009 ja arkisto on luovutettu Kansallisarkistoon kuluvan vuoden keväällä. Kodin taloustieteen katsottiin kuuluvan niin sanottuihin kotitaloustieteisiin ja kotitaloustieteiden suunnittelukaudesta ja myöhemmästä historiasta on kyllä kirjallisuutta mutta aikaisemmissa tutkimuksissa eräät, ehkä hyvinkin olennaiset seikat, ovat mielestäni jääneet liian vähälle huomiolle. Tutkimukseni on yritys täydentää kodin taloustieteen, kotitaloustieteiden tiederyhmän ja samalla pieneltä osalta tieteiden koko avaran kentän historiaa Suomessa. Olisi kovin ristiriitaista, jos pätevän aina uusien tutkimusten kokeen kestävän tiedon statusta tavoittelevan Tieteen oma historia olisi paikoin käyskentelyn kestämätöntä kuin hauras kevätjää. Helsingissä Aila Kervinen 1 Kervinen Vuonna 2008 valmistuneet kaksi erillistä selvitystä: Kodin taloustieteen laitoksen toiminta ja Aineksia professori Elli Saurion elämänkertaa varten on talletettu Elli Saurion yksityisarkiston yhteyteen (Kansio 37a).

3 3 SISÄLTÖ ALUKSI JOHDANTO Tutkimusongelma ja tutkimuskysymykset Kolme näkökulmaa Yliopistohistorian näkökulma Tieteenhistorian näkökulma Koulutuksen historian näkökulma Tutkimusmetodi, lähdeaineistot ja tutkimuksen rakenne Historiantutkimuksen metodeista Lähdeaineistot ja tutkimuksen rakenne KODIN TALOUSTIEDETTÄ EI ENÄÄ OPETETA HELSINGIN YLIOPISTOSSA Kotitaloustieteitä oli enimmillään kahdessa tiedekunnassa Maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa kotitaloustieteiden opetus on loppunut Siirrettiin elintarviketieteisiin: Ravintokemia ravitsemustiede Vaihtui toiseksi: Kodin taloustiede kotitalousekonomia kuluttajaekonomiaksi Katosi: Kodin teknologia koti- ja laitostalousteknologiana KODIN TALOUSTIEDE EI-YLIOPISTOLLISISSA SUUNNITELMISSA Vaikutteet kodin talous t i e t e e n perustamiseen pääasiassa Yhdysvalloista Jutila: kodin talouspuolesta (1927) kodinhoidon talouteen (1931) Oksasen eduskunta-aloitteet ja Cajanderin komitean mietinnöt Kaksi eduskunta-aloitetta: kotitaloustieteestä (1928) kodin taloustieteeseen (1930) Kaksi komiteanmietintöä: kodin taloustieteestä (1930) kotitaloustieteeseen (1932) Kodin taloustieteelle oli kysyntää suomalaisessa yhteiskunnassa Edellytykset uuden tieteenalan synnylle Kohti kodin taloustieteen teoriaa Kansantaloustieteilijä Laura Harmaja: kotitalouspolitiikan teoriaa Kansantaloustieteilijä Elli Saurio: kodin taloustieteen teoriaa KODIN TALOUSTIEDE HELSINGIN YLIOPISTON SUUNNITELMISSA Agronomi(a)tutkintoon kaavailtiin kotitalouslinjaa Virkaehdotukset kotitaloustieteitä varten 1940-luvulla Tiedekunnan ensimmäinen virkaehdotus Tiedekunnan toinen virkaehdotus Tiedekunnan kolmas virkaehdotus Konsistorin asettaman toimikunnan virkaehdotus Maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan määrärahaehdotus vuonna 1945 menestyi TURBULENSSI TEKNISELLÄ KOTITALOUSLINJALLA Se, mikä kotitalouden näkökulmasta oli kodin teknologiaa Kotitaloustieteiden suunnittelu eteni pitkin kolmea valmista uomaa Assistentti Ella Kitunen Tutkija Ella Kitunen olikin elintarviketieteiden näkökulmasta ravintokemiaa Helsingin yliopistoon luotiin elintarviketieteet Elintarviketeknologia ja muita käsitteitä tai oikeastaan elintarviketeknologiaa Suurlahjoittaja Heikki Huhtamäki Vuorineuvos Huhtamäki huolehti elintarvikealan koulutuksesta Yliopiston yleisen ravinto-opin elinkaari Mainintoja elintarviketieteitä koskevasta suunnittelusta VASTAUKSIA TUTKIMUSKYSYMYKSIIN JOHTOPÄÄTÖKSET LÄHTEET

4 4 ALUKSI Kun kodin taloustiede päätettiin perustaa Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteelliseen tiedekuntaan, se tuli samalla sijoitetuksi tiedeyliopiston sellaiseen organisaatioyksikköön, jonka alkuperäisenä toiminta-ajatuksena tai olemassaolon perusteluna oli maaperän tuoton nostaminen. 3 Miten hyvin tämä toiminta-ajatus sopi kodin taloustieteen johtotähdeksi? Opetus- ja tutkimustoiminta kodin (kotitalouden) taloustieteessä kohdistuivat perimmältään yhteen ihmisyksilöön 4 ja teorian kehittelyssä huomio alkoi kiertyä kotitalousbudjetin suunnittelun korostamisena kohti yhden taloudellisen toimijan ja tiedonkäsittelyn tarkastelua. Talousbudjetin suunnittelu on tiedonkäsittelyä. Ihminen, paitsi että tuottaa ja kuluttaa hyödykkeitä, tuottaa ja käyttää myös tietoa sillä erotuksella, ettei käytetty tieto kulu loppuun. Käyttäminen uudistaa, vahvistaa, tarkentaa ja monipuolistaa tiedon. Ennen 1940-lukua, jolloin kodin taloustiede perustettiin, kotitalouden talousasioita oli jo vuosikymmenien ajan opetettu usean eri koulumuodon piirissä, ja budjettisuunnittelu oli vähitellen hahmottunut kodin taloustieteen oppisisällön ytimeksi. Suunnittelu tarkoittaa ajatustyötä. Inhimillisen tiedonkäsittelyn kokonaisuudesta ajattelu oli siis nousemassa kodin taloustieteen keskeisen huomion kohteeksi. Taloustieteiden teoriassa ajattelu kyllä otetaan huomioon muun muassa oletettaessa taloustoimija rationaaliseksi olennoksi mutta tässä näkemyksessä on pieni ongelma: rationaalinen, tietoinen ajattelu on vain osa ihmisen koko tiedonkäsittelykapasiteettia. Toinen osa on alitajunta. Ihminen voidaan nähdä tiedonkäsittelijänä systeemiksi, jonka tiedonkäsittelyn kaksi osa-aluetta toimivat itsenäisesti ilman ulkopuolista johtoa. Inhimillinen tiedonkäsittely on avoin systeemi, sillä ihminen havainnoi tietoisesti ympäristöään ja myös tietoisen ajattelun ja alitajun välillä voi olla vuorovaikutusta. Alitajuisen aivotoimintansa olemassaolon seurauksena ihmisen toiminta on jossakin määrin ennalta arvaamatonta, sillä on olemassa alitajuisia syitä, jotka vaikuttavat toimintaan. Tieteen paradigma on muuttumassa newtonilaisesta, mekaanisesta maailmanselityksestä kohti eilineaarista maailmanselitystä, jossa arvioidaan tapahtumien todennäköisyyksiä ja puhutaan monitahoisista sopeutuvista systeemeistä (Complex Adaptive System). Epälineaarisessa maailmassa systeemi ei ole enää osiensa monikerta, sillä systeemin osien välinen yhteistoiminta luo synergiaa. Luonnontieteissä 1900-luvulla tehdyt suuret keksinnöt ovat vahvistaneet uutta ei-lineaarista paradigmaa. 5 3 Kom.miet. 1921:13, s. 20; Kom.miet. 1923:11, s. 21. Vuonna 1921 haluttiin Maataloudelliseen Yliopistoon yhdistää puutarhanhoito-opetusta lukuun ottamatta niiden tieteenalojen ylin opetus, joiden päätarkoituksena oli korottaa Suomen maakamaran tuotantokykyä. Pari vuotta myöhemmin, Maataloudellisen Yliopiston sääntöluonnoksessa (1 ) huomautettiin jälleen, että Maataloudellisen Yliopiston päämääränä oli saada maan tuotanto Suomessa kohoamaan. 4 Määritelmällisesti jo yksi toimivaltainen ihminen voi muodostaa kotitalouden. 5 Rihani 2002, s. 5, 65,

5 5 Systeemiteoria on tieteiden rajat ylittävä, laajasti sovellettavissa oleva lähestymistapa, jonka avulla tarkastellaan systeemeiksi sanottuja riippumattomia ja toistensa kanssa vuorovaikutuksessa olevia, avoimia toiminnallisia kokonaisuuksia. 6 Systeemiteoreettinen tarkastelu on laajennettavissa sekä yksityiskohtaisempaan että yleisempään suuntaan. Kodin taloustiede kuului niin sanottuihin kotitaloustieteisiin ja ne olivat puolestaan koko maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan tieteiden muodostaman systeemin osa. Tiedekunta vuorostaan oli systeemi Helsingin yliopiston muodostamassa systeemissä ja yliopisto toimii monin tavoin verkottuneena suomalaisessa yhteiskunnassa 7 globaaliin näkökulmaan tässä yhteydessä menemättä. Systeemiteorian sovellettavuus on jopa niin laaja, että eräät tutkijat katsovat sen edustavan paradigmamuutosta: Systems theory became a nomenclature that early investigators used to describe the interdependence of relationships in organization by defining a new way of thinking about science and scientific paradigms. 8 Systeemiteoria on seurausta fysiikan edistymisestä. Vuonna 1926 Heisenberg esitteli epävarmuusperiaatteen ja hän sekä Schrödinger ja Dirac lanseerasivat kvanttimekaniikan osoittaen, että eräissä tapauksissa ilmiön seuraus ei ole luonteeltaan mekaaninen vaan todennäköinen; newtonilainen, tieteessä vuosisatoja vallinnut maailmanselitys murtui. Kvanttimekaniikka keksintö, joka tehtiin arvostettujen luonnontieteiden ydinalueilla, merkitsi samalla epälineaarisen paradigman syntyä ja vähitellen tästä uudesta paradigmasta on tullut hyväksytty osa tieteen valtavirtaa. Se on omaksuttu varsinkin luonnontieteissä ja biotieteissä mutta sen vaikutus on kasvanut myös yhteiskuntatieteissä 9 Todellisuuden selittäminen epälineaariseksi haastaa lineaarisen selitysmallin mutta samalla se astuu perinteisen lineaarisen tieteen varpaille haastamalla asiantuntijuuden. Valmiit vastaukset eivät riitä epälineaarisessa todennäköisyyksien maailmassa. Tarvitaan ajantasaista tilanteiden kartoitusta. Koska kartoitusvastuuta siirtyy asiantuntijoilta kaikille järjestelmään kuuluville, myös järjestelmän osien toimintavapauden tulisi kasvaa. Rihani korostaa järjestelmän osien toimintavapauden tärkeyttä sijoittaen kehotuksensa esimerkiksi otsikon No development without basic freedoms alle: On the one hand for a nation to evolve efficiently as a Complex Adaptive System individuals should be free to interact. That is inescapable. On the other hand, powerful forces sometimes set out to curtail the freedoms of individuals, significant groups of people, or whole nations. When they succeed the performance of the nation is compromised to a lesser or greater extent depending on the proportion of people written off s. 1. Sivustoon on tutustuttu Halonen 2010, s s. 2. Sivustoon on tutustuttu Rihani 2002, s Rihani 2002, s. 184.

6 6 Sama asia taloustieteen näkökulmasta: tieteen oma kehitys edellyttäisi, että valtion, organisaation, kotitalouden ja yksilön vapauden taloustoimijana tulisi kasvaa. Lineaarisuus on kuitenkin houkutteleva ajattelumalli. On helppoa jättää tapahtumat ulkopuolisten voimien vastuulle: Linear precepts are attractive; events are not left to chance and humankind can enjoy life in the knowledge that someone, customarily held up as an expert, is at the controls. 11 Termodynamiikan toisen lain mukaan järjestelmä, johon mikään ulkopuolinen voima ei puutu, ajautuu väistämättä epäjärjestyksen (disorder) kautta kohti kuollutta tasapainotilaa. Rihani toteaa, että lineaariset systeemit asettuvat lähelle tätä tasapainotilaa, kun taas elävät systeemit ovat siitä kaukana. Elävien ja toimivien systeemien monitahoisuus (complexity) on seuraus kaaoksen ja järjestyksen vaihtelusta. 12 Tiilet eivät asetu itsestään rakennukseksi, vaan jatkuvaa toimintaa tarvitaan elävän systeemin olkoon se vaikkapa eläin, yritys tai kansakunta pysyttämisessä epätodennäköisessä olemassaolon (survival) ja jopa kehittymisen (evolution) tilassa. Ilman ponnistusta elävä järjestelmä ajautuu kohti kaaosta. Tuontienergian turvin elävä, sopeutuva systeemi luo ja ylläpitää itsessään järjestyksen, joka on sen omalle jatkuvuudelle suotuisa: In organised Complexity the system is locked in small, less probable, regions of its state space with a fewer number of states to scroll through. To keep it there is no mean task: too little effort and the second law triumphs by pushing the system into chaos; too much effort and it is killed as unvarying order prevails everywhere; all regions freeze in fixed states of activity. Living systems mastered the trick of remaining within the narrow layer of Complexity, between order and chaos, after millions of years of trial and error. 13 Tilanteen voisi soveltaa ihmiseen taloustoimijana tiedonkäsittely -termin avulla. Jos ihmisen muodostama systeemi toistaa valmista ajatusmallia, ajatustyötä tulee tehdyksi tehokkaaseen sopeutumiseen nähden liian vähän ja järjestelmä ajautuu kohti kaaosta. Jos taas aika kuluu tiedonkäsittelyyn, sopeuttavat toimenpiteet jäävät puuttumaan ja ihminen alkaa muistuttaa elotonta oliota. Järjestelmät ovat ihmisen maailmassa sisäkkäiset ulottuen maailmankaikkeuden valtavasta järjestelmästä ainehiukkasten pienenevän mittakaavan maailmaan. Ihminen yrittää tavoittaa järjestelmärakenteen havainnointia pakenevat ääriosat ja ihmisen biologiaa tutkitaan mutta kaikelle tutkimukselle ensiarvoisen tärkeän elementin: inhimillisen tiedonkäsittelyn systeemiluonne usein unohdetaan. Onko tieteenalaa esimerkiksi Suomessa, jossa keskeiseksi tehtäväksi nähtäisiin aivojen sys- 11 Rihani 2002, s Rihani 2002, s Rihani 2002, s. 84. Viittaus Kauffman, S., 1993, The Origins of Order (s. 174).

7 7 teemirakenteen eri osien vapaan toiminnan ja elinympäristöön sekä vaihtuviin elämäntilanteisiin sopeutumiselle tuiki tärkeän vapaan vuorovaikutuksen esteettömyyden edistäminen? Kaikkia ihmisen elintoimintoja prosessoivan alitajun vapautta on ehkä vaikea ohjelmoida vain tiettyjä toimintamalleja suosivaksi mutta sitä vastoin tiedetään, että ihmisen tietoiseen ajatteluun voidaan kyllä vaikuttaa sekä ohjaavasti (opetus) että rajoittavasti (aivopesu). Taloustieteissä ihminen ymmärretään käytettävissä olevien resurssien avulla omaa hyvinvointiaan tavoittelevaksi olennoksi ja kohti hyvinvointia pyritään siis myös rajoittunutta ajattelua käyttäen. Kenen hyvänsä ihmisen vapaa tiedonkäsittely voisi kuitenkin palvella kokonaisuuden eri järjestelmien etua paremmin ja tehokkaammin kuin rajoittunut, tiettyjä päämääriä palveleva tiedonkäsittely ja inhimillisen tiedonkäsittelykapasiteetin vapaa kokonaisvaltainen käyttö voisi muuttaa hyvinvointia koskevia käsityksiä elämän kestävälle säilymiselle suotuisaan suuntaan. Onhan inhimillinen tiedonkäsittely välttämätön edellytys esimerkiksi minkä tahansa tieteen synnylle. Kodin taloustiede tarkoitti taloustieteen termein kotitalouden taloustiedettä ja niin sanotun kotitalousväen piirissä 1930-luvulla kodin taloustieteen kuvailtiin kattavan muut, teknisemmät tieteenalat. Budjettisuunnittelu ja siis ajattelu oli kodin taloustieteen teoriamuodostuksessa nousemassa keskeiseen asemaan jo vaiheessa, jolloin virkaa suunniteltiin 14. Koska kotitalous pelkistetyimmillään käsittää vain yhden henkilön talouden, tieteen opetuksen ja tutkimuksen piirissä oltiin hyvin lähellä uuden kokonaisvaltaisen tieteenalan yksilön taloustieteen löytämistä. Kodin taloustieteen opetus ja tutkimus jatkui Helsingin yliopistossa vuosina mutta tieteenalana kodin taloustiede ei vakiintunut yliopistoympäristöönsä. Miksi se ei vakiintunut? Tässä käsillä olevassa tutkimuksessa, kodin taloustieteen vakiintumattomuusongelmaa lähestytään siitä alkuoletuksesta lähtien, että kodin taloustiede oli painottumassa uutta ei-lineaarista tieteenparadigmaa suosivaksi ja herätti siksi vastustusta tiedeympäristönsä niissä piireissä, jotka suosivat vanhaa paradigmaa. Tutkimuksessa väitetään, että selviä osoituksia vanhakantaisen lineaarisen ajattelutavan vaikutusvallasta löytyi Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisestä tiedekunnasta. Vanhakantaisen lineaarisen ajattelutavan osoittimeksi valittiin alkuoletuksen mukaisesti suhtautuminen kodin taloustieteen akateemistumiseen ja yliopistoympäristöön vakiintumiseen: Kannatettiinko kodin taloustieteen vakiintumista ja tuettiinko sen vakiintumista tieteenä? Luontevaa oli kohdistaa tutkimus maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan tieteenaloista erityisesti niihin tieteisiin, 14 Ks. alaluku tässä tutkimuksessa.

8 8 jotka olivat organisatorisesti läheisimmin sidoksissa kodin taloustieteisiin. Aikarajauksia on myös tehty ja kodin taloustieteen kuuluminen kotitaloustieteisiin on otettu huomioon. Väite vanhakantaisen lineaarisen ajattelutavan vaikutusvallasta yllä mainitussa tiedekunnassa pyritään osoittamaan oikeaksi tai vähintään oikeansuuntaiseksi kirjallisuudesta kootun empiirisen todistusaineiston avulla. Tutkimus on kvalitatiivinen ja aineistolähtöisenä teoriaa muodostava mutta mitään uusia kiinteitä teorioita tämän suppean tutkimuksen puitteissa ei muotoilla. Tutkimus jää suuntaa-antavaksi. 1. JOHDANTO 1.1. Tutkimusongelma ja tutkimuskysymykset Tutkimusongelma on samalla keskeisin tutkimuskysymys Tämän tutkimuksen tutkimusongelmaksi on valittu: Miksi kodin taloustiede ei akatemisoiduttuaan vakiintunut yliopistoympäristöönsä? Kodin taloustieteen kiinteä ylimääräisen professorin virka perustettiin Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteelliseen tiedekuntaan vuonna Vuonna 1995 eli 49 vuotta myöhemmin opetus- ja tutkimustoiminta kuitenkin lakkasi kodin taloustieteessä ja sen paikalla alkoi välittömästi opetus- ja tutkimustoiminta kuluttajaekonomia-nimisessä oppiaineessa. Alla olevan kaavion perusteella voidaan sanoa kuluttajaekonomian edustavan osaa kodin taloustieteen vastuulle kuuluneesta opetuksen ja tutkimuksen alueesta: Kuvio 1: Kaaviossa esitetään kodin taloustieteen tutkimusalueet ja niiden tärkeimmät keskinäiset yhteydet. Kaavioon on piirretty kodin taloustieteen kolme keskeistä tutkimuskohdetta: kotitalous, yritys ja julkinen valta. Jako vastaa kansantaloustieteessä käytössä olevaa yhteiskunnan sektorijakoa. [Lähde: Anon (otsikolla Kodin taloustieteen laitos 40 vuotta ), s. 3].

9 9 Kodin taloustieteen kurssit ensimmäisen kodin taloustieteen kiinteään ylimääräisen professorin virkaan valitun professori Elli Saurion aikana olivat sisältönsä puolesta jaettavissa kahteen ryhmään: kotitaloustuotantoa kartoittaviin kursseihin ja kulutuskysymyksiin painottuviin kursseihin. Kotitaloustuotanto ei saa markkinahintaa, eikä sitä koskevia tilastoja koota kansantalouden tilinpidossa hyödynnettäviksi. Jo 1930-luvulla, toiminnanjohtajakaudellaan Suomalaisessa Marttaliitossa, maisteri Elli Saurio vallan hyvin tiedosti elinkeinorakenteen muutoksen vaikutukset kotitalouksiin ja Suomalaisen Marttaliiton perinteisen kotitalousneuvonnan oheen oli ryhdytty muodostamaan erityistä taajamissa sijaitseville kotitalouksille soveltuvaa neuvontaa. 15 Hyödykkeiden tuotanto kotitalouksissa väheni. Kaupunkilaiskotien yhteydessä oli perusteltua alkaa puhua kuluttajatalouksista. Tutkimusongelma pyritään ratkaisemaan ja tutkimuskysymyksiin vastaamaan ensisijaisesti yliopistohistorian ja tieteenhistorian näkökulmia käyttämällä mutta myös koulutuksen historian tutkimusongelmaan tarjoamia näköaloja puntaroidaan lyhyesti. Tutkimusongelma on muotoiltu ottaen huomioon Tero Halosen väitöskirjassaan esittämä tutkimusongelma, johon Halonen on hakenut vastausta ensisijaisesti yliopistohistorian näkökulmaa käyttäen: Tämän tutkimuksen keskeinen tutkimusongelma on maatalous- ja metsätieteiden opetus- ja tutkimustoiminnan akatemisoitumisprosessi eli tuleminen yliopistolliseksi ja vakinaiseksi osaksi yliopistotoimintaa Aleksanterin-Yliopiston ja Helsingin Yliopiston maanviljelytaloudellisessa tiedekuntaosastossa ja maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa vuoteen 1945 asti. Tarkastelemalla akatemisoitumisprosessia maatalous- ja metsätieteiden yliopistollinen opetus- ja tutkimustoiminta tulevat myös osaksi laajempaa kokonaisuutta eli osaksi Suomen yliopistojärjestelmän, tiede-elämän ja yhteiskunnan kehitystä. Tutkimus näkee yliopistohistorian näkökulmasta akatemisoitumisen tieteen- tai oppialan korkeimman opetuksen ja tutkimuksen aloittamisena yliopistotasoisessa oppilaitoksessa tai siirtymisenä yliopistoon eli tulemisena yliopistollisiksi tai akateemisiksi. 16 Kodin taloustiede oli yksi maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan oppiaineita, vaikka se ei ollut sen enempää maataloustiede kuin metsätiedekään. Yliopistohistorian näkökulma soveltunee käytettäväksi myös tässä käsillä olevassa tutkimuksessa, jossa tutkimuksen kohdistuminen vain yhden yksittäisen tieteenalan historiaan helpottaa tieteenhistorian näkökulman käyttämistä. 15 Elli Saurion kausi Suomalaisen Marttajärjestön toiminnanjohtajana kesti Ajanjakson viimeiset kolme vuotta hän oli opintovapaalla väitöstutkimustaan Maalaisemännän ajankäyttö suhteessa talouden laatuun ja henkilörakenteeseen kokoamassa. Hän väitteli keväällä 1947 kodin taloustieteen professuuria hakiessaan. Kaupunki-, tehdas- ja taajaväkisillä seuduilla toimivien marttayhdistysten toimikunta oli asetettu joulukuussa Toimikunnan aloitteesta ja suunnittelemana järjestettiin Helsinkiin kaupunki- ja tehdasseutuyhdistysten edustajien neuvottelukokous, jossa selviteltiin niitä erikoistehtäviä, joita kaupunki- ja tehdasseutujen neuvonnassa esiintyi. Alustuksissa teroitettiin muun muassa sitä, että ajantasainen kirjanpitojärjestelmä olisi palkannauttijaperheiden neuvontaa varten välttämätön. Maataloustuotteiden asiallista mainontaa niin sanotuilla kuluttaja-alueilla pidettiin erikoisen tärkeänä, ei vain kotoisten tuotteiden menekin lisäämiseksi, vaan ennen kaikkea palkalla elävien perheiden ravinnon kehittämiseksi terveellisempään suuntaan. (Lähde: Kansallisarkisto / Marttajärjestön arkisto II / Suomen Marttaliittojen Keskusvaliokunnan arkisto / Suomalaisen Marttaliiton toimintakertomus vuodelta 1936, s ). 16 Halonen 2010, s Tero Halosen väitöstutkimukseen palataan luvussa 1.2.

10 10 Kodin taloustiede kuului niin sanottuihin kotitaloustieteisiin. Helsingin yliopiston maatalousmetsätieteelliseen tiedekuntaan syntyi USA:sta saatua esikuvaa seuraten kaikkiaan kolme kotitaloustiedettä: yhteiskuntatieteellinen kodin taloustiede (1946) sekä luonnontieteille pohjautuvat ravintokemia (1947) ja kodin teknologia (1969) ja vuodesta 1946 lähtien oli mahdollista suorittaa maatalous- ja metsätieteiden kandidaattitutkinto, jossa jokin kotitaloustiede oli pääaineena. Tällöin aineyhdistelmään vaadittiin (vuodesta 1947) alkaen myös toisesta kotitaloustieteestä vähintään approbatur-arvosanan suoritus. Oman ongelmansa muodosti aluksi se, että aineyhdistelmään tarvittiin vähintään kolme tutkintoainetta mutta kolmannen kotitaloustieteen (kodin teknologia) perustaminen tapahtui vasta vuonna Nykyään maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa ei enää tehdä tutkimusta tai anneta opetusta kotitaloustieteissä mutta tiedekunnan ulkopuolelle kotitaloustieteitä ei siirretty. Kodin taloustiede poistettiin opetusohjelmasta vuonna Maataloustieteet ja metsätieteet vakiintuivat tieteinä 49 vuodessa mutta kodin taloustiede ei vakiintunut vastaavan pituisessa aikajaksossa. Kodin taloustieteen paikalle perustettu kuluttajaekonomia tosin laskettiin vielä muutamien vuosien ajan kotitalousalan koulutusohjelman piiriin kuuluvaksi tieteenalaksi. Kotitalousalan koulutusohjelmaa ei ole enää maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa. Vastaaminen kysymykseen, miksi kotitaloustieteet eivät maatalous-metsätieteelliseen tiedekuntaan vakiintuneet, saattaisi vaatia tiedekunnan kaikkien kolmen kotitaloustieteen koko historian yhtälailla huolellisen läpikäymisen mutta tässä tutkimuksessa päähuomion kohteena on kodin taloustieteen historia, josta historiasta erityisesti suunnitteluvaiheet käydään läpi. Kodin taloustieteen perustaminen ja loppuvaiheet selostetaan lyhyesti. Se, että pääotsikossa esiintyvän kodin taloustieteen ohella käsitellään tietyiltä osin myös ravintokemian ja kodin teknologian historiaa, perustellaan seuraavassa kappaleessa. Maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan kolmesta kotitaloustieteestä nimenomaan kotitaloustieteistä vanhimman kodin taloustieteen vakiintumattomuuden 17 valinta tutkimuksen pääotsikkoon johtuu puolestaan lähtöaineiston laadusta. Ravintokemian ja kodin teknologian historiaan puuttumista tutkimuksessa, jonka pääotsikkoon sisältyy kotitaloustieteistä vain kodin taloustiede, ja myös keskeisintä tutkimuskysymystä, voidaan perustella kahdella sidoksella. Ensimmäinen niistä koskee kodin taloustieteen ja ravintokemian välistä sidosta: kodin taloustieteen pääaineopiskelijoiden ja ravintokemian kotitaloudellisen suunnan pääaineopiskelijoiden oli suoritettava approbatur-opinnot myös toisesta kotitaloustieteestä. Tämän 17 Kodin taloustiede -tiedenimikkeen katoaminen ei luonnollisesti estä kotitalouksien taloudellisten ongelmien ratkomista yliopistotasolla. On olemassa tulkintamahdollisuus katsoa kodin taloustieteen paikalle vuonna 1995 perustetun kuluttajaekonomian kattavan kodin taloustieteen vastuulla olleen opetus- ja tutkimustehtävän kokonaisuudessaan. Kuvion n:o 1 sisältämän tulkinnan mukaan kuluttajaekonomiassa painotetaan kuitenkin vain osaa kodin taloustieteen oppialasta.

11 11 lisäksi ravintokemian ja eräiden ei-kotitaloudellisten tieteenalojen välillä oli olemassa sidos, sillä maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan elintarviketieteiden laajenemisella 1960-luvulla oli juuret ravintokemian olemassaolossa. Juuret ulottunevat aikaan, jolloin ravintokemiaan luotiin se eikotitaloudellinen linja, josta 1960-luvulla muodostettiin elintarvikekemia ja -teknologia -niminen oppiaine, mutta todennäköisesti ne ulottuvat vielä tätä tapahtumaa kauemmaksi ajassa taaksepäin. Välillisesti ravintokemian ei-kotitaloustieteellinen suunta vaikutti myös kodin taloustieteeseen ravintokemian ja kodin taloustieteen välisen sidoksen kautta. Sidosten tai kiinteiden vuorovaikutukselle varattujen kanavien tai yhteistoiminnan muotojen olemassaolon vuoksi voidaan sanoa ensiksikin, että kotitaloustieteet muodostivat jo 1940-luvulla, jolloin niitä oli vasta kaksi, oman avoimen systeeminsä suuremmassa yliopistosysteemissä. Päätelmää vahvistaa se, että kahdella kotitaloustieteellä, kodin taloustieteellä ja ravintokemialla, oli olemassaolonsa varhaisesta alusta alkaen luonnollisesti sidokset myös yliopiston ulkopuoliseen yhteiskuntaan, kuten esimerkiksi kotitalousalan alemman asteen koulutukseen. Tämän lisäksi ravintokemialla ilmeisesti oli kehittyvien elintarviketieteiden kautta sidos myös elintarviketeollisuuden suuntaan. Ja olivathan toki myös kodin taloustieteilijät kiinnostuneita markkinoilla toimimisesta niin yrittämisestä kuin kuluttajan roolista. Tarkentuvat tutkimuskysymykset Voidaan sanoa, että keskeisin tutkimuskysymys: Miksi kodin taloustiede ei akatemisoiduttuaan vakiintunut yliopistoympäristöönsä? koostuu neljästä osasta: kodin taloustiede käsitteenä, kodin taloustieteen akatemisoituminen, akatemisoituneen tai jo yliopistollisen tieteen statuksen saavuttaneen kodin taloustieteen vakiintumisen katkeaminen ja se yliopistollinen toimintaympäristö, johon kodin taloustiede perustettaessa liitettiin. Kodin taloustieteen akatemisoitumista selvitettäessä on otettava huomioon sekä kodin taloustieteen yliopistollisen opetusviran suunnittelijoiden tekemä työ että kodin talousasioiden opetuksen kehitys kohti kodin taloustieteen teoriaa. Kodin talousoppia opetettiin osana yleissivistävän koulutuksen ja alempien ammatillisten oppilaitosten kotitalousopetusta. Kodin taloustiede sijoitettiin Helsingin yliopistoon ja sen lähin toimintaympäristö oli maatalous-metsätieteellinen tiedekunta. Kodin taloustieteen sidokset tiedeympäristöönsä on kartoitettava. Selvittelyä kaipaavia, laajahkoja pääkysymyksiä on näin ollen neljä: Miten kodin taloustieteen suunnittelu eteni? Miten kodin taloustiede lähti kehittymään omaleimaiseksi? Millainen oli maatalous-metsätieteellinen tiedekunta toimintaympäristönä? Milloin ja millä tavoin kotitaloustieteet katosivat maatalous-metsätieteellisestä tiedekunnasta?

12 12 Kysymyksissä puhutaan rinnakkain sekä kodin taloustieteestä että kotitaloustieteistä niiden läheisen yhteyden vuoksi; kodin taloustiede ymmärrettiin kaikissa vaiheissaan yhdeksi niin sanotuista kotitaloustieteistä. Kodin taloustiede perustettiin Helsingin yliopistoon kotitaloustieteiden tiederyhmän edustajana ja kaikki Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteelliseen tiedekuntaan perustetut kotitaloustieteet sieltä katosivat yksi toisensa jälkeen. Pääkysymykset ovat kuitenkin yhä ylimalkaisia. Tarvitaan tarkentavia tutkimuskysymyksiä. Apukysymykset voisi muotoilla koskemaan kaikkia maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan kotitaloustieteitä (A) tai kodin taloustiedettä pelkästään (B) ja kysymykset voisivat kuulua seuraavasti: A1 Milloin keskustelu kotitaloustieteiden mahdollisuudesta heräsi Suomessa? A2 Miksi kotitaloustieteet sijoitettiin maatalous-metsätieteelliseen tiedekuntaan? A3 Mitkä kotitaloustieteet olivat suunnittelun kohteena? A4 Miksi suomalaisia kotitaloustieteitä alettiin suunnitella? A5 Miten kotitaloustieteiden suunnittelu eteni ajallisesti? A6 Milloin kotitaloustieteet Suomeen perustettiin? A7 Miten tietyt opinalat eriytyivät kotitaloustieteiksi? A8 Miten kotitaloustieteiden vakiintuminen katkesi maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa? B1 Milloin keskustelu kodin taloustieteen mahdollisuudesta heräsi Suomessa? B2 Miksi kodin taloustiede sijoitettiin maatalous-metsätieteelliseen tiedekuntaan? Millaiseksi nähtiin suunnitteluvaiheessa kodin taloustieteen suhde maataloustieteisiin? Mitkä tiedekunnassa jo olemassa olevat tieteet katsottiin kodin taloustieteen opetusohjelmaan soveltuviksi? B3 B5 Miksi suomalaista kodin taloustiedettä alettiin suunnitella? Mitkä olivat kodin taloustieteen suunnittelun tavoitteet? Oliko kodin taloustieteen hahmottamiselle kotimaisia tai ulkomaisia malleja? Keitä voidaan pitää suomalaisen kodin taloustieteen suunnittelijoina? Mitä asiakirjoja kodin taloustieteen suunnittelusta on olemassa? Milloin kodin taloustieteen suunnittelu alkoi Helsingin yliopistossa? Miten kodin taloustieteen suunnittelu eteni ajallisesti? B6 Milloin kodin taloustiede Suomeen perustettiin? B7 Miten kodin taloustiede eriytyi itsenäiseksi tieteenalaksi? Miten kodin taloutta opetettiin koulu- ja opistotasolla Suomessa? Ketkä hahmottelivat kodin taloustieteen oppisisällön? Mitä laskettiin kodin taloustieteen oppisisältöön kuuluvaksi suunnitteluvaiheessa? Ketkä ottivat vastuun kodin taloustieteen oman teorian kehityksestä? Miten kodin taloustiede määritellään alan oppi- ja kurssikirjoissa? Miten kodin taloustieteen oma teoria kehittyi ja mikä on sen suhde muihin taloustieteisiin? B8 Miten kodin taloustieteen vakiintuminen katkesi maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa? Millä kannalla kotitalouden talouden tutkimus on nykyään Suomessa? Seuraavaksi tarvitaankin tutkimusohjelma, joka auttaisi löytämään tutkimusongelman ratkaisemisen kannalta erityisen kiinnostavat asiat. Tutkimusohjelman ja uuden näkökulman lähteisiin tarjosi eräs uusi mutta kodin taloustieteen historiaan läheisesti liittyvä arkistoaineisto, joka oli tutkijan käytettävissä heti tutkimuksen alussa.

13 13 Lähtöaineisto tarjosi tutkimustehtävän Tämän käsillä olevan tutkimuksen alku oli selkeästi aineistolähtöinen: ensi alkuun oli olemassa vain erä sattuman oikusta säilyneitä asiapapereita. Nykyään sama materiaali, Elli Saurion yksityisarkistoksi koottuna, on luovutettu tutkijoiden käyttöön julkiseen arkistoon. Elli Saurion yksityisarkiston sisältämän avoimen ongelman ratkaiseminen voidaan omaksua tutkimustehtäväksi ja samalla uudeksi näkökulmaksi, josta lähteitä tarkastella. Professori Elli Saurio joutui ottamaan 1950-luvulla kantaa elintarviketieteitä koskeneeseen suunnitteluun, sillä yhteiskuntatieteellinen kodin taloustiede haluttiin siirtää Helsingin ylipiston ulkopuolelle ja luonnontieteellisen ravintokemian paikalle haluttiin elintarviketiede. Kotitaloustieteiden ja elintarviketieteiden vastakkainasettelu tuli professori Sauriolle yllätyksenä ja hänelle jäi epäselväksi esimerkiksi se, miten kauan yliopistolla oli elintarviketieteiden suunnittelua harjoitettu. Professori Saurion pulmatilanne 1950-luvulla tarjoaa uuden näkökulman kotitaloustieteiden historiaan Helsingin yliopistossa ja samalla lähdeaineiston tarkastelua suuntaavan tutkimustehtävän: Mikä vaikutus elintarviketieteitä koskevalla suunnittelulla oli siihen, ettei kodin taloustiede vakiintunut Helsingin yliopistoon? Kotitaloustieteitä koskevan suunnittelun ja elintarviketieteitä koskevan suunnittelun välillä on epäilemättä ollut ongelmallinen suhde ja elintarviketieteitä koskevalla suunnittelulla on täytynyt olla jotain vaikutusta kodin taloustieteen kohtaloon, vaikka kirjallisuudessa elintarviketieteiden suunnittelulinjan ja kotitaloustieteiden suunnittelulinjan rinnakkaisuus joko kokonaan sivuutetaan tai mainitaan vain lyhyesti, että Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan ensimmäiset elintarviketieteet muodostettiin ravintokemian ei-kotitaloustieteellisestä linjasta. Tutkimustehtävän ratkaiseminen edellyttää toisin sanoen tietoja ravintokemian perustamisvaiheista. Oppiaine nimeltään elintarvikekemia ja -teknologia muodostettiin 1960-luvulla ravintokemian eikotitaloustieteellisestä linjasta ja elintarviketieteiden tiederyhmä alkoi eriytyä Helsingin yliopiston maantalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa. Asiallisesti ottaen elintarvikekemia ja -teknologia ei kuitenkaan ollut tiedekuntansa ensimmäinen elintarviketiede. Meijerioppi oli ollut ensimmäinen maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan elintarviketieteeksi laskettava tieteenala ja elintarviketieteiden tiederyhmä oli lähtenyt laajenemaan jo 1950-luvun lopulta alkaen, kun tiedekunnalle lahjoitettiin lihateknologian opetusta varten kiinteä ylimääräisen professorin virka Hallituksen esitys vuoden 1961 tulo- ja menoarvioksi sisälsi määrärahan (lahjoitusvaroista) lihateknologian kiinteän ylimääräisen professorin viran perustamiseksi Helsingin yliopistoon ja maatalous-metsätieteellinen tiedekunta päätti

14 14 Tämän tutkimuksen kannalta olennaista on, että elintarvikekemia ja -teknologia muodostettiin ravintokemian ei-kotitaloustieteellisestä linjasta. Voidaan syystä sanoa, että järjestyksessä toisena kotitaloustieteenä perustetun ravintokemian laitoksen laitosresursseja käytettiin sekä eikotitaloudellisten elintarviketieteiden että kotitaloudellisena pidetyn ravintokemian kehittämiseen. Tuntuisi täysin mahdolliselta, että ravintokemian ei-kotitaloudellisen linjan olemassaolo vaikutti myös kodin taloustieteen laitoksen opetukseen ja tutkimukseen, koska kotitalousylioppilaat joutuivat suorittamaan sekä kodin taloustieteen että ravintokemian approbatur-opinnot ja yksi ja sama ravintokemian professori jakoi aikaansa elintarviketieteiden kehittämisen ja ravintokemiasta huolehtimisen välillä. Ravintokemian linjajako ei missään tapauksessa ole kyennyt syntymään ilman edeltävää suunnittelua. On uusi kysymys, vaikuttiko elintarviketieteiden suunnittelu ravintokemian, kodin taloustieteen ja jopa kodin teknologian suunnitteluun. Vastaus riippuu ensinnäkin siitä, halutaanko nähdä suora yhteys 1940-luvulla tapahtuneen ravintokemian linjajaon ja 1960-luvulla syntyneen kaksitahoisen elintarviketieteen välillä. Nokkelampaa olisi kai kysyä, halutaanko se muistaa, sillä yhteys noiden kahden tapahtuman välillä vaikuttaa ilmiselvältä. Valtion teknillisen tutkimuslaitoksen elintarviketeollisuuslaboratorion johtaja, professori Olavi Elis Nikkilä laati 1960-luvun alussa ilmestyneeseen hakuteokseen artikkelin elintarvikekemiasta. Professori Nikkilän mukaan elintarvikekemia eli ravintoainekemia eli ruoka-ainekemia oli sovellettua kemiaa, jonka ensisijainen tarkoitus oli selvittää ihmisten eri elintarvikkeiden kemiallinen koostumus ja niissä olevien eri ravintoaineiden määrä. Elintarviketieteen tehtäväkenttä oli muuttumassa, kun elintarvikkeiden tuotanto ensinnäkin teollistui ja elintarviketeollisuus puolestaan monipuolistui: Elintarvikekemian tehtävänä on nykyään myös yhä enemmän suorittaa elintarviketeknologista tutkimusta. Elintarviketeollisuuden monipuolistuessa joutuvat yhä useammat elintarvikkeet teollisen käsittelyn alaisiksi, jolloin niihin muun muassa lisätään erilaisia aineita niiden ravintoarvon, säilyvyyden, ulkonäön tai muiden ominaisuuksien parantamiseksi. Elintarvikekemian määrätä dosentti, MMT Pirkka Fritz Niinivaaran hoitamaan virkaa alkaen siihen saakka kunnes virka vakinaisesti täytettäisiin. Virka täytettiin nopeasti vakinaiseksi. Tiedekuntakokouksessa esitetyssä konsistorin lähetteessä (n:o 106) oli pyydetty tiedekunnan lausuntoa lahjakirjasta, jolla Tuottajain Lihakeskuskunta ilmoitti luovuttavansa Helsingin yliopistolle markkaa käytettäväksi perustettavan kotieläintuotteiden teknologian professorin palkkaukseen. Lahjoitusviran opetusalana olisi lihataloustiede. Pöytäkirjateksti jatkui seuraavasti: Samalla esitettiin jäljennös Herra Kanslerin Konsistorille lähettämästä kirjeestä n:o 152/a/126, jossa kiinnitetään huomiota kiinteiden ylimääräisten professorinvirkojen perustamisen mahdollisuuteen sellaisissa uusissa oppiaineissa, jotka tieteenä edustavat suhteellisen suppeata erikoisalaa. Kun hakuaika loppui , dosentti, MMT P. F. Niinivaara oli ollut viran ainoa hakija. Saapuneita asiantuntijalausuntoja käsiteltiin puhelinkokouksessa ja päätettiin pyytää lausunto vielä ravintokemian professori Paavo Roineelta. Professori Roineen lausunto oli valmis kaksi viikkoa myöhemmin ja tiedekunta yksimielisesti 16 äänellä katsoi dosentti, MMT P. F. Niinivaaran päteväksi lihateknologian kiinteän ylimääräisen professorin virkaan. Huomattakoon, että lihateknologian perustamisesta keskusteltaessa maatalousmetsätieteellisessä tiedekunnassa oli kiinteiden ylimääräisten professuurien joukosta jäljellä enää kodin taloustieteen kiinteä ylimääräinen professorinvirka. Niitä oli ollut runsaasti mutta muut paitsi kodin taloustiede oli muutettu varsinaisen professorin viroiksi. (Lähteet: M-m td ; ; :t (16 ja 19); ; ; ; :t (20 ja 22); Puolanne 2010).

15 15 alan kehittyminen on läheisessä yhteydessä ravintofysiologiaan, fysikaaliseen kemiaan ja mikrobiologiaan sekä erityisesti teknologisiin tieteisiin. Elintarvikekemian merkitys uusien elintarvikkeiden kehittämisessä ja valmistamisessa on viime aikoina tavattomasti kasvanut. 19 Se yhteiskunnan vaikutus, joka kohdistui kotitaloustieteisiin valtion viranomaisten toimina, näyttää olleen vakaa. Koska kotitaloustieteet 1940-luvulla perustettiin, kotitalouksien näkökulmasta harjoitetun opetus- ja tutkimustoiminnan haluttiin ilmeisesti syntyvän. Vuonna 1996 opetusministeriön työryhmä vahvisti toivomuksen olevan edelleen voimassa esittämällä sen uudelleen, uusin sanoin. Sanavalinta ja tapa millä opetusministeriön työryhmä ennakoi vuonna 1996 kotitalousalan tulevan kehityksen, vaikuttavat kuitenkin todellisuudelle vierailta: Kotitalousalan koulutuksen kokonaismäärä tulee säilyttää ennallaan. Korkea-asteen koulutuksen ja erityisesti yliopistoissa annettavan koulutuksen suhteellista osuutta on nostettava. Kotitalousalalla tarvitaan suorittavan tason ja johtamis- ja suunnittelutason koulutusta sekä tutkimustehtäviin valmistavaa koulutusta. 20 Opetusministeriön työryhmä ei ollut seurannut riittävästi yliopistollisen kotitalousalan kehitystä Suomessa. Edellisenä vuonna Helsingin yliopistossa sijainneen kodin taloustieteen opetus- ja tutkimusala oli linjattu kuluttajaekonomiaksi ja kuluttajaekonomia kuului niin sanottuun kotitalousalan koulutusohjelmaan vielä lukuvuoden aikana mutta koko kotitalousalan koulutusohjelmaa ei ole enää maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan opinto-ohjelmassa tätä kirjoitettaessa. Ravintokemian paikalle luotu ravitsemustiede oli jo aikaisemmin siirretty kotitaloustieteiden ulkopuolelle. Kotitalousalan koulutusohjelman eliminoimisen myötä kotitaloudellisen näkökulman käyttö esimerkiksi kuluttajaekonomisessa tutkimuksessa ei ole enää vakaasti itsestään selvää, sillä kuluttamista voidaan tarkastella myös esimerkiksi tuottajan, kaupan tai viranomaisten näkökulmasta. Runsaan kymmenen vuoden kuluttua kotitaloustieteitä ei enää olisi maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa. Opetusministeriön työryhmän mukaan koulutuksella kyllä oli merkittävä sivistystehtävä mutta koulutuksen tärkein yleistavoite oli tarjota työelämän tarpeisiin ammattitaitoista ja kilpailukykyistä 19 Nikkilä 1962, s Kun ravintokemian varsinaisen professorin virka julistettiin hakuun maaliskuussa 1947, sitä haki kolme henkilöä: filosofian maisterit, maatalous- ja metsätieteiden kandidaatit Olavi Elis Nikkilä (s. 1915) ja Paavo Kultimo Roine (s. 1914) sekä lääketieteen ja kirurgian ynnä filosofian tohtori, ravintofysiologian dosentti Osmo Kalervo Turpeinen (s. 1908). Viimeiseksi mainittu peruutti hakemuksensa Hänet oli nimitetty eläinlääketieteellisen korkeakoulun fysiologian ja lääketieteellisen kemian professoriksi. Lokakuussa 1947 oli tullut voimaan laki Suomen Akatemiasta. Suomen Akatemian perustamisen yhteydessä myönnettiin stipendejä nuoremmille tieteenharjoittajille varatusta apurahasta ja maatalous- ja metsätieteiden kandidaatti, filosofian tohtori P. K. Roineelle myönnettiin stipendi vuodeksi Professori, nobelisti A. I. Virtanen valittiin uuden Akatemian johtajaksi. (Lähteet: M-m td ; ; ; Heikonen 1993, s. 188). 20 Maa- ja metsätalousalan kehittämistyöryhmän muistio 1996, s. 100.

16 16 työvoimaa ja opetuksen sisällön kehittämisen ja tutkintojen määrän mitoittamisen tuli kaikilla koulutusasteilla lähteä työelämän tarpeista. Kysymyksiä nousee. Jos koulutuksen tuli lähteä työelämän tarpeista, olivatko maatalous-metsätieteellisestä tiedekunnasta poistetut kotitaloustieteet olleet työelämän kannalta tarpeettomat? Oliko kodin taloustiede (kotitalouden taloustiede) työelämän kannalta tarpeeton? Myös muita kysymyksiä on mahdollista esittää. Kodin taloustieteen kohtalon ratkaisi 1990-luvulla jostakin muusta suunnasta kuin valtion keskushallinnon viranomaisten taholta tuleva vaikutus. Merkitseekö tämä sitä, että kodin taloustiede sijoitettiin sellaiseen tiedeympäristöön, jossa koulutuksen kehitystä säädeltiin esimerkiksi suurteollisuuden toimesta voimakkaammin kuin valtion hallintoviranomaisten toimesta? Jos näin oli, tilanne olisi valtakysymyksenä kiinnostava. Hieman samalla tapaa tutkimuksellisesti mielenkiintoinen on ravintokemian kautta elintarviketieteiden kehittymisen myötä kodin taloustieteen likelle saapuva yhteiskunnan vaikutus, koska se edusti tai osoitti muutoksen olevan tapahtumassa Suomen elinkeinorakenteessa. Tunnettu tilastollinen tosiasia on, että maatalousvaltaisuus väistyi ja teollisuus sekä palveluelinkeinot vahvistuivat Suomessa 1940-luvulla. Elintarviketeollisuuden kasvu oli osa teollisuuden yleistä vahvistumista. Elinvoimainen teollisuudenala kasvaa ja kehittyy. Elinvoimaiset tieteenalatkin kasvavat. Suomalainen yhteiskunta teollistui ja maanviljelyksestä elantonsa saavien kotitalouksien määrä väheni. Vastaavat kehityslinjat voi havaita Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan kotitaloustieteiden ja elintarviketieteiden kehityksessä. Kokonaisuudessaan esimerkiksi ravintokemian mandaatti 1960-luvulla supistui, kun siitä irrotettiin toinen linja elintarviketieteiden perustamiseksi mutta elintarviketieteet lähtivät kasvamaan ja palvelemaan voimistuvaa 21 elintarviketeollisuutta. Kotitalouksien muuttuvaa asemaa ja elinkeinorakenteen muutosta on tarkasteltava rinnakkain. Kotitaloudet tekivät valintoja ja pyrkivät hyödyntämään taloudelliset resurssinsa siinä missä teollisuuskin. Sekä teollisuus että kotitaloudet: 1) tarvitsivat pääomia ja työvoimaa, 2) tuottivat hyödykkeitä ja 3) kokosivat pääomia tehostaakseen tuotantoaan. Kotitaloudet tuottivat kaiken työvoiman ja väkeä siirtyi maataloustyöstä ja kotitaloustyöstä teollisuuden palvelukseen elinkeinorakenteen muuttuessa, kotitalouksien koneellistuessa ja hyödykkeiden markkinatuotannon monipuolistuessa. Hyödyketuotanto tehostui ja kasvoi, yrittäjien voitot kasvoivat ja valtion verotulot kasvoivat. Hallinto paisui. Bruttokansantuotteen kasvusta tehtiin hallitseva päämäärä hyvinvointiin pyrittäessä. Kun kotitaloustieteiden ensimmäiset opetusvirat toteutettiin vuosina 1946 ja 1947, Suomi oli ottanut lähdön kohti teollistumista. Sodissa menetettiin paljon viljelysmaata ja viljelijöitä. Suomi joutui 21 Vrt. Nikkilä 1962, s

17 17 luomaan uutta teollisuutta Neuvostoliiton rankkojen sotakorvausvaateiden vuoksi. Vielä vuonna 1940 noin 54 prosenttia Suomen väestöstä oli saanut elantonsa maa- ja metsätaloudesta mutta osuus supistui ja teollisuuden bruttokansantuoteosuus kasvoi. Nämä seikat jouduttivat osaltaan myös kaupungistumiskehitystä ja väestön siirtyessä kaupunkeihin ja muihin taajamiin, yhä suurempi osa maataloustuotannosta kulki markkinoiden kautta. Yhteiskunnassa oli siis käynnissä väestön voimakas muuttoliike kohti kaupunkeja ja elinkeinorakenne muuttui nopeasti. Tero Halosen tekstistä päätellen, yleinen yhteiskuntakehitys vaikuttaa opetustoimeen ja myös tieteiden syntyyn. Halonen kirjoittaa, että teollistumisen kehitys ja eteneminen sekä samalla myös maatalouden ongelmat johtivat soveltavan luonnontieteellisen ja teknillisen koulutuksen arvostuksen nousuun 1800-luvun puolivälissä 22 ja vuosisata myöhemmin yliopistollisen kotitalousopetuksen järjestäminen oli seurausta säännöstelytaloudesta ja vaikeasta elintarviketilanteesta. 23 Muuttuneessa tilanteessa tarvitaan uutta tieteellistä tietoa ja koulutusta mutta kummallista olisi, jos pysyviksi tarkoitettuja tieteenaloja perustettaisiin kriisiajan tarpeesta. Halonen jatkaakin kohta sanomalla, että oli lisäksi valmistauduttava sodanjälkeiseen jälleenrakennuksen kauteen. Kotitaloustieteitä tarvittaisiin myös rauhan aikana. Oman selvän ongelma-alueensa muodostaa kotitaloustieteiden perustaminen vaiheessa, jolloin naiset kotitalouksien perinteisesti pääasiallinen työvoima olivat sankoin joukoin siirtymässä teollisuuden palvelukseen. Talvi- ja jatkosota vauhditti tätä kehitystä ja suuntaus jatkui voimakkaana sotien jälkeen. Suomessa tarvittiin työvoimaa sekä kotitalouksissa että kasvavassa määrin myös teollisuudessa. Sodanaikana korostunut kotitalouksien rooli voimisti kotitaloustieteiden kysyntää ja kotitaloustieteisiin luotiin sekä yhteiskuntatieteellinen (kodin taloustiede) että luonnontieteellinen (ravintokemia) oppiaine. Sotavuosien aiheuttama kriisi vauhditti toisaalta Suomen teollistumista ja erityisesti luonnontieteellisen ja teknillisen koulutuksen tarve kasvoi. Kirjoituspöytätarkastelussa syntyy vaikutelma, että uuden luonnontieteellisen tiedon jano olisi ollut 1940-luvulla erityisen polttava. Näkyikö luonnontieteellistä tietoa koskevan tutkimuskysynnän monikerroksisuus ja erityinen voimakkuus uusien kotitaloustieteiden kehityksessä? Kyllä, se näkyi erittäin selvästi. Se näkyi sekä elintarviketeollisuuden että kotitalouksien kiinnostuksena ihmisen ravintoon ja ravitsemukseen. Kotitaloudet luovat, käyttävät ja luovuttavat taloudellisia resursseja. Kotitalouksien kaksinaisen roolin vaikutus koulutukseen tiedostettiin luvun alussa kansanedustaja, professorin rouva Hedvig Gebhard ( ) kehotti tekemään eron ammatillisen kotitalousopetuksen ja muun, 22 Halonen 2008, s Halonen 2008, s. 441.

18 18 yleissivistävän kotitalousopetuksen välillä. 24 Hedvig Gebhardin mukaan kansakoulussa, kansanopistossa, yhteiskoulussa ja lyseossa annettu kotitalousopetus tarjosi yleisiä kansalaistietoja eikä siten ollut ammatillista opetusta. Kotitaloudellista ammattiopetusta tarvittiin siksi, että naisten osallistuminen kodin ulkopuolella tehtyyn palkkatyöhön oli yleistynyt, ja tämä korosti kotitalouden kansantaloudellista ja yhteiskunnallista merkitystä. Gebhard ei syventynyt käsittelemään teoreettisesti työvoiman resurssiluonnetta ja kotitalouden resursseista käytyä kilpailua. Gebhard vaikutti politiikassa. Hän ei ollut erityisemmin tieteen teoreetikko. Kodin taloustieteen ensimmäinen virkaan nimitetty professori Elli Saurio ( ) selosti valtiotieteiden maisteri, maatalous- ja metsätieteiden kandidaatti Leo Salovaaran ( ) lisensiaattityöstä kirjoittamassaan nelisivuisessa ja päivätyssä lausunnossa täsmällisesti, miten pääomaresursseista kilpaillaan kotitalouksien ja teollisuuden välillä. Aikaisemmissa kulutustutkimuksissa huomio oli kiinnitetty yksinomaan elinkeinoista saadun tulon jakautumiseen eri tarpeiden osalle. Salovaaran tutkimuksessa lähdettiin ensi kerran siitä käsityksestä, että yksilön ja perheen tulo muodostuu elinkeinosta saadun tulon ohella kodissa niin sanotulla palkattomalla työllä synnytetystä tulosta. Professori Saurion mukaan tämä Salovaaran oivallus oli merkittävä, ei vain kodin taloustieteen, vaan myös koko kansantalouden kannalta: Elinkeinoelämän ja kotitalouksien yhteenkuuluvuuden Salovaara osoitti maan omasta talouselämästä ottamallaan havaintoesimerkillä: Suomen kansantaloudessa tuotantoprosessi osoitti tendenssiä supistua kodin piirissä ja laajentua vastaavasti kodin ulkopuolella. Päinvastainen ilmiö taas oli tuotantoon osallistuvan pääoman siirtyminen markkinataloudesta yksityistalouksiin investoinneiksi kotitalouspääomaan ja siten kotitaloustyön tuottavuuden lisääntymiseen. Näin syntyi kilpailu pääomista elinkeinoelämän ja kotitaloustuotannon välillä, joista viimeksi mainittua pääomanmuodostussektoria oli aikaisemmin pidetty kulutuksena. 25 Professori Saurio kiitti Salovaaran yritystä löytää menetelmä yhdenmukaisen mittavälineen kehittämiseksi kotitaloustuloa ja elinkeinotuloa varten. Salovaara oli tutkimuksellaan tuonut taloustieteen piiriin uuden näkökulman, josta elinkeinojen ja kotien taloudellista toimintaa tarkasteltiin yhtenä kokonaisuutena. Tämä lisä oli professori Saurion mukaan teoreettisesti erittäin ansiokas. 26 Maisteri Leo Salovaara oli tuomassa tieteiden kentälle kodin taloustiede -nimisen yliopistollisen oppiaineen kautta itse asiassa uutta taloudellista ja kotitaloustieteellistä näkökulmaa, josta elinkeinojen ja kotien toimintaa voitiin tarkastella yhtenä kokonaisuutena mutta maisteri Salovaaran jatko- 24 Kansallisarkisto / Hannes ja Hedvig Gebhardin yksityisarkisto / Hedvig Gebhardin vanhemmat puheet / Hedvig Gebhardin Oulun naistenpäivillä pitämä esitelmä kotitaloudellisesta ammattiopetuksesta. 25 M-m td Liite n:o 159 :ään Kervinen 2008a, s

19 19 tutkimusyritykset epäonnistuivat Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa. Kun Salovaaran väitöstutkimuksen arviointiprosessi oli katkennut kesken syksyllä 1956, hän kirjoitti tutkimusaineistonsa pohjalta lisensiaattitutkimuksen mutta se hylättiin. Voisi melkein arvella, että Salovaaran tutkimuksen hylkäämisen myötä maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa samalla valmistauduttiin hylkäämään ja tiedekunnan tieteellisen kiinnostuksen kohteiden joukosta poistamaan uudenlainen kodin taloustieteellinen ja kotitalouksien omasta näkökulmastaan määrittelemän hyvinvoinnin ehdoilla toimiva talouselämän kokonaistarkastelun tapa. Salovaaran tutkimuksen hylkäämisen vaikutus kodin taloustieteen statukseen tieteenalana täytyi olla voimakas, koska ainoastaan maisteri Salovaara tarjosi kodin taloustieteeseen väitöskirjatutkimusta professori Elli Saurion virkakaudella Maisteri Salovaara jätti ensiksi väitöstutkimuksen maatalousmetsätieteelliselle tiedekunnalle syksyllä 1956 mutta sitä ei ehditty arvioida ennen yliopistollisia tutkintoja koskevien säädösten muuttumista. Tohtorinväitös ilman edeltänyttä lisensiaattitutkintoa oli mahdollista suorittaa vain asti Kodin taloustieteen katoamiselle Suomen tieteestä voitaisiin antaa monia vaihtelevia tulkintoja. Ehkä kotitalouksien omaehtoisen näkökulman käyttämiselle tieteellisen opetuksen ja tutkimuksen piirissä ei ole kysyntää Suomessa, sillä kotitalouksien talousongelmat ratkaistaan yrittäjien tai viranomaisten näkökulmasta. Yrittäjät ja valtion viranomaiset esiintyvät yhteisrintamana selittäessään hyödyketuotannon kasvattamisen ratkaisevan kotitalouden ongelmat. Kotitalouksien flegmaattisella tavalla jättää oma hyvinvointinsa ulkopuolisen vallan määritettäväksi noudattaa vanhaa, vuosisatoja vaihtuvien hallitusvaltojen alusmaana olleen Suomen kotitalouksien toimintamallia. Yrjö-Koskinen kirjoitti 1800-luvun lopulla julki vilpittömän, aidosti alamaisen asenteensa: Hyvä säännöllinen hallitus on siis niitä kansallisrikkauden ylläpitämiä laitoksia, joita kaikki kansalaiset hyväksensä nauttivat. Jota enemmän varallisuutta maassa löytyy, sitä täydellisemmin voipi esivalta toimiansa suorittaa; sillä esivallalla ei ole muita varoja kuin mitä kansalaisten rikkaudesta lähtee. Eikä siinä kyllä, että hyvään hallitus-menoon tarvitaan varoja, vaan siihen myöskin tarvitaan paljon tietoa ja taitoa sekä kokemusta, mitenkä kaikkien kansalaisten vapaus ja menestys on parhaiten edistettävä ja turvattava ja mitenkä la it ja laitokset paraiten soveltuvat kansanluonteeseen. Tämmöinen tieto ja kokemus saavutetaan vasta pitkällisen, monen sukupolven työn perästä ja on niin muodoin sekin suuri ja tärkein kansallinen päämäärä Vrt. Kodin taloustieteen ja kodin teknologian laitosten ensimmäiset vuosikymmenet jatkotutkimusten osalta: Syksyllä 1969 aloitti maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa kodin teknologian laitos. Vuoden 1994 loppuun mennessä kodin teknologia pääaineena tai sivulaudaturina oli valmistunut 108 kandidaattitutkintoa, neljä lisensiaatin tutkintoa ja kaksi tohtorin tutkintoa. (Lähde: Aulanko 1994, s. 59). 28 Asetus n:o 451/1951 MMK- ja MML-tutkinnoista sekä MMT -arvosta. 29 Kervinen 2008a, s Yrjö-Koskinen 1875, s Korostus ei ole alkuperäinen.

20 20 Yrittäjäsektoria ja julkista valtaa yhdistää yhteinen etu: hyödyketuotannon kasvattaminen, sen myyminen kotitaloussektorille ja myynnistä voittoina ja veroina kerättävä hyöty. Kaikista kotitalouksista perimmältään kaikista ihmisistä ei voi tulla viranomaisia mutta yrittäjäasenteen, sisäisen yrittäjyyden elvyttämistä kaikissa ihmisissä kyllä yritetään Kolme näkökulmaa Yliopistohistorian näkökulma Kodin taloustiede on osa Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan historiaa Ensimmäinen osa Tero Halosen laajasta, Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan historiaa kokonaisuudessaan käsittelevästä tutkimuksesta, ilmestyi vuonna 2008 nimellä Maasta ja puusta pitemmälle. Julkaisu esittelee maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan taustaa ja tiedekunnan historiaa hyödyn aikakaudesta vuoteen Vuoden 2010 alussa Tero Halonen väitteli aihepiiriin liittyvällä tutkimuksella Maaseutuopistoista yliopistoon. Väitöskirjassaan Halonen määrittelee yliopistohistorian olevan ensisijaisesti tiedeyhteisöjen eikä pelkästään tieteen kehityksen tai tieteellisten saavutusten tarkastelua. Yliopistohistorian näkökulma saa tosin tukea myös tieteenhistorian tutkimuksesta, sillä tieteenhistoria tai oppihistoria tutkii tieteiden eriytymistä, käsitystä oppialojen tieteellisyydestä, miten tieteen ulkoiset tekijät ovat vaikuttaneet tieteen kehitykseen ja mitä on pidetty tieteellisenä eli tiedeyhteisöön kuuluvana tutkimuksena. Halosen mukaan yliopistohistorialliset esitykset ovat lähellä koulutuksen historiaa. Koulutushistorian näkökulmasta on lähestytty esimerkiksi tasa-arvokysymystä koulutuksessa ja koulutusta vallankäytön välineenä. 31 Tero Halosen väitöstutkimuksen tutkimusongelmana on maatalous- ja metsätieteiden opetus- ja tutkimustoiminnan akatemisoitumisprosessi. 32 Halosen mukaan akatemisoitumisen käsite, joka on Thomas S. Kuhnin tieteellinen vallankumous -käsitteen kanssa paralleeli ilmiö, on aikaisemmin jäänyt eksplisiittisesti määrittelemättä yliopistohistoriallisissa tai tieteenhistoriallisissa tutkimuksissa. Kuhn oli havainnut 33, että tieteessä syntyy vallankumous ja uusi paradigma, kun tieteellinen tutkimus ei vanhan paradigman avulla pysty selittämään tiettyä ilmiötä. Akatemisoitumisessa puoles- 31 Halonen 2010, s , ja Ks. edellä luku Kuhn, Thomas s Tieteellisten vallankumousten rakenne. Alkup. teos: The Structure of Scientific Revolution Suom. Kimmo Pietiläinen. Juva 1994.

Tieteenaloittaiset tilastot: Biotieteet, maantiede, ympäristötieteet sekä maatalous- ja metsätieteet

Tieteenaloittaiset tilastot: Biotieteet, maantiede, ympäristötieteet sekä maatalous- ja metsätieteet Suomen Akatemia Tieteen tila 212 Tieteenaloittaiset tilastot:, maantiede, sekä maatalous- ja metsätieteet Tässä dokumentissa tarkastellaan seuraavia aloja: biotieteet, maantiede ja, maa- ja metsätaloustieteet,

Lisätiedot

Tehtävässä on neljän kuukauden koeaika.

Tehtävässä on neljän kuukauden koeaika. Dekaanin päätös 1 (6) Tehtäväseloste ELINTARVIKEKEMIAN PROFESSORI Tehtävä ja sen sijoittuminen Turun yliopiston Matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa on haettavana Elintarvikekemian professorin

Lisätiedot

Tieteenaloittaiset tilastot: Yhteiskuntatieteet

Tieteenaloittaiset tilastot: Yhteiskuntatieteet Tieteen tila 212 Tieteenaloittaiset tilastot: Yhteiskuntatieteet Tässä dokumentissa tarkastellaan yhteiskuntatieteistä kansantaloustiedettä, liiketaloustiedettä, kasvatustieteitä, media- ja viestintätieteitä,

Lisätiedot

Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010

Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010 Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010 Pekka Neittaanmäki ja Johanna Ärje Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos 13.07.2010 1. Johdanto Tässä raportissa tarkastellaan

Lisätiedot

Ammatillisten oppilaitosten määrää vähennetään ja kunnallistetaan

Ammatillisten oppilaitosten määrää vähennetään ja kunnallistetaan Tästä lähdettiin Vuonna 2006 tuli kuluneeksi kymmenen vuotta ammatillisten opettajakorkeakoulujen syntymisestä. Opettajakorkeakoulujen toiminta alkoi elokuussa 1996, jolloin laki ammatillisesta opettajankoulutuksesta

Lisätiedot

Tieteenaloittaiset tilastot: Luonnontieteet

Tieteenaloittaiset tilastot: Luonnontieteet Suomen Akatemia Tieteen tila 212 Tieteenaloittaiset tilastot: Luonnontieteet Tässä dokumentissa tarkastellaan luonnontieteistä avaruustieteitä ja tähtitiedettä, fysiikkaa, kemiaa, matematiikkaa, tilastotiedettä

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen

Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen 1 2 3 Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen opettajien tutkimusalueista. 4 Kuviossa 1 esitetään kansantaloustieteen

Lisätiedot

VARHAISKASVATUKSEN TUTKIMUS JA VARHAISKASVATUSTUTKIMUS. Anna Raija Nummenmaa 15.11.2010 Näkymätön näkyväksi

VARHAISKASVATUKSEN TUTKIMUS JA VARHAISKASVATUSTUTKIMUS. Anna Raija Nummenmaa 15.11.2010 Näkymätön näkyväksi VARHAISKASVATUKSEN TUTKIMUS JA VARHAISKASVATUSTUTKIMUS Anna Raija Nummenmaa 15.11.2010 Näkymätön näkyväksi VARHAISKASVATUS Varhaiskasvatustyöllä on pitkät perinteet Varhaiskasvatus käsitteenä on melko

Lisätiedot

Tieteenaloittaiset tilastot: Tekniikka

Tieteenaloittaiset tilastot: Tekniikka Tieteen tila 212 Tieteenaloittaiset tilastot: Tekniikka Tässä dokumentissa tarkastellaan tekniikan aloista arkkitehtuuria; kone- ja valmistustekniikkaa; rakennusja yhdyskuntatekniikkaa; sähkötekniikkaa,

Lisätiedot

FSD2072 Tampereen yliopistossa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään

FSD2072 Tampereen yliopistossa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2072 ssa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään sijoittuminen Kyselylomaketta

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen

Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen Aki Keskinen 16.11.2015 Esityksen sisältö 1. Yleistä rakennemuutoksesta ja työllisyydestä Kaakkois-Suomessa 2. Työllisyyden kehittämisen nykytilanne 3. Lyhyesti

Lisätiedot

OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN HENKILÖKOHTAISEN TYÖSTÄ SUORIUTUMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ

OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN HENKILÖKOHTAISEN TYÖSTÄ SUORIUTUMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ LIITE 3 OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN HENKILÖKOHTAISEN TYÖSTÄ SUORIUTUMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ Henkilökohtaisen palkanosan määräytymisjärjestelmällä tarkoitetaan niitä kriteerejä ja menettelytapoja,

Lisätiedot

Sosiaalipedagogiikan maisteriopinnot, 120 op erillisvalinta, kevät 2015

Sosiaalipedagogiikan maisteriopinnot, 120 op erillisvalinta, kevät 2015 Sosiaalipedagogiikan maisteriopinnot, 120 op erillisvalinta, kevät 2015 Sosiaalipedagogiikka on tieteenala, joka yhdistää kasvatustieteellisen ja yhteiskuntatieteellisen näkökulman. Se tarkastelee kasvun

Lisätiedot

HOPS ja opintojen suunnittelu

HOPS ja opintojen suunnittelu HOPS ja opintojen suunnittelu Hanna-Mari Kivinen, 8.12.2010 Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, Fysiikan laitos Mikä ihmeen HOPS? HOPS eli Henkilökohtainen OPintoSuunnitelma HOPS kuuluu 1.8.2005

Lisätiedot

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t).

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t). OULUN YLIOPISTON LAATUTYÖN PILOTTI, BIOLOGIAN LAITOS (BILPO) TUTKIMUSTOIMINNON KUVAUS (MATRIISI) Laitoksen perustehtävien opetuksen ja tutkimuksen kuvaamiseen tarkoitettu matriisi on työväline laitoksen

Lisätiedot

Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä

Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä Eläketurvakeskus (jäljempänä ETK) on perustettu hoitamaan yksityisten eläkelaitosten yhteisiä palvelu-, ohjaus-, rekisteröinti- ja neuvonta-asioita.

Lisätiedot

Professori Esa Saarinen & Prof. Raimo P. Hämäläinen Systeeminalyysin laboratorio

Professori Esa Saarinen & Prof. Raimo P. Hämäläinen Systeeminalyysin laboratorio Professori Esa Saarinen & Systeemiäly Prof. Raimo P. Hämäläinen Systeeminalyysin laboratorio Systeemitieteet Systeemi- ja operaatiotutkimus Paremmaksi tekemisen tiede Ongelmanratkaisua monimutkaisissa

Lisätiedot

KULUTTAJANÄKÖKULMA KODIN TALOUSTIETEEN OPETUKSESSA JA TUTKIMUKSESSA

KULUTTAJANÄKÖKULMA KODIN TALOUSTIETEEN OPETUKSESSA JA TUTKIMUKSESSA 1 Aila Kervinen Kuluttajanäkökulma ja taloustieteitä kohtaan esitetty kritiikki KULUTTAJANÄKÖKULMA KODIN TALOUSTIETEEN OPETUKSESSA JA TUTKIMUKSESSA PROFESSORI ELLI SAURION VIRKAKAUDELLA Elli Saurio 1899

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTO. Opinto-ohjaajien LUMA-päivä 1.2.2013. Jouni Pursiainen Dekaani

OULUN YLIOPISTO. Opinto-ohjaajien LUMA-päivä 1.2.2013. Jouni Pursiainen Dekaani OULUN YLIOPISTO Opinto-ohjaajien LUMA-päivä 1.2.2013 Jouni Pursiainen Dekaani OULUN YLIOPISTO OULUN YLIOPISTO Perustettu 1958 16 000 opiskelijaa ja 2 800 työntekijää 6 tiedekuntaa, tulevaisuudessa noin

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus 1 TAMPEREEN YLIOPISTO Johtamiskorkeakoulu TEHTÄVÄNTÄYTTÖSUUNNITELMA VAKUUTUSTIETEEN PROFESSORI Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus

Lisätiedot

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto 1 Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto Minulta on pyydetty asiantuntijalausuntoa koskien osapuolten velvollisuuksia soviteltaessa ulkopuolisen sovittelijan toimesta työelämän

Lisätiedot

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012 Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa Teemu Rantanen 7.3.2012 Taustaa YAMK-tutkinto edelleen kohtuullisen uusi ja paikoin heikosti tunnettu > Tarvitaan myös tutkimustietoa

Lisätiedot

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11. Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.2006 Miksi huippuosaamisen keskittymä? Hyödyt kansalaisille Hyödyt

Lisätiedot

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia

Lisätiedot

VAIKUTTAVUUSARVIOINNIN HAASTEET

VAIKUTTAVUUSARVIOINNIN HAASTEET Suomen Akatemia & TEKES seminaari 12.10.2005 VAIKUTTAVUUSARVIOINNIN HAASTEET Arto Mustajoki Helsingin yliopisto Suomen Akatemia Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta (Esityksen alkuosassa on

Lisätiedot

Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa. Anna Kanerva / CUPORE

Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa. Anna Kanerva / CUPORE Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa Anna Kanerva / CUPORE Cuporen toimeksianto Verrokkiselvitys Kyselyt toimijoille Loppuraportti ja luetteloinnin kriteeristöluonnos maaliskuussa

Lisätiedot

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010 Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia

Lisätiedot

SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015

SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 14.12.2015 klo 17.00 SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Suomalainen Tiedeakatemia myönsi 14.12.2015 pidetyssä tilaisuudessaan

Lisätiedot

1 luku Tehtävät. Professorin tehtävät

1 luku Tehtävät. Professorin tehtävät Sibelius-Akatemian hallinnointiohjeen liite 9 Hallitus 25.1.2012 Päivitysvastuu: hallintojohtaja OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN REKRYTOINTISÄÄNTÖ 1 luku Tehtävät 1 Professorin tehtävät Professorin tehtävistä

Lisätiedot

TERVEYSHISTORIA - LYHYT JOHDATUS. Heini Hakosalo FT, akatemiatutkija aate- ja oppihistoria Oulun yliopisto

TERVEYSHISTORIA - LYHYT JOHDATUS. Heini Hakosalo FT, akatemiatutkija aate- ja oppihistoria Oulun yliopisto TERVEYSHISTORIA - LYHYT JOHDATUS Heini Hakosalo FT, akatemiatutkija aate- ja oppihistoria Oulun yliopisto TERVEYSHISTORIA MITÄ SE ON? "HISTORY OF MEDICINE & HEALTH" SAIRAUKSIEN JA NIIDEN HALLINNAN HISTORIAA

Lisätiedot

Laitosten FL-jatko-opiskelijat kartoitetaan vuosittain ja heidän jatko-opintosuunnitelmansa ajanmukaistetaan tarvittaessa. Ajanmukaistamista (esim.

Laitosten FL-jatko-opiskelijat kartoitetaan vuosittain ja heidän jatko-opintosuunnitelmansa ajanmukaistetaan tarvittaessa. Ajanmukaistamista (esim. O U L U N Y L I O P I S T O L u o n n o n t i e t e e l l i n e n t i e d e k u n t a F L - t u t k i n n o n s u o r i t t a m i n e n 1. Opinto-oikeus Jatko-opinto-oikeuden saaminen. Tieteellisen, taiteellisen

Lisätiedot

VALTAKUNNALLINEN SOSIAALITYÖN YLIOPISTOVERKOSTO JOHTORYHMÄN KOKOUS

VALTAKUNNALLINEN SOSIAALITYÖN YLIOPISTOVERKOSTO JOHTORYHMÄN KOKOUS VALTAKUNNALLINEN SOSIAALITYÖN YLIOPISTOVERKOSTO JOHTORYHMÄN KOKOUS Aika: Keskiviikko klo 16:00 18:00 Paikka: Helsingin yliopisto, Unioninkatu 40, Istuntosali Jäsenet ja varajäsenet: Maritta Törrönen HY

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi 3 Tiedot

Lisätiedot

Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus

Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus On yksi Suomen kuudesta yliopistokeskuksesta. Kokkolan yliopistokeskuksessa yhteistyötä tekevät Jyväskylän, Oulun ja Vaasan yliopistot, jotka tuovat alueelle

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS 1 VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIA 8/2008 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 51/2008 29.8.2008 Asia Palkkaa vastaavaa korvausta koskeva vaatimus ym. Virasto yliopisto Vaatimukset Yliopisto on määrättävä maksamaan

Lisätiedot

Projektin perustelu ja tavoitteet

Projektin perustelu ja tavoitteet P A L V E L U T Projektin perustelu ja tavoitteet Hankkeen tavoite on lisätä sukupolvien välistä yhteenkuuluvuutta ja lisätä toisista huolehtimista tarjoamalla uudenlainen asumismuoto usean sukupolven

Lisätiedot

Tutkinnot Tutkinnon osia ja tutkintotavoitteisia opiskelupolkuja

Tutkinnot Tutkinnon osia ja tutkintotavoitteisia opiskelupolkuja Tutkinnot Tutkinnon osia ja tutkintotavoitteisia opiskelupolkuja Satu Helin, TtT Avoimen yliopiston johtaja Jyväskylän yliopiston avoin yliopisto Perustelut ja tausta tutkintotavoitteisten opiskelupolkujen

Lisätiedot

14 17.02.2016. Seuraavien tehtävien osalta esitetään tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleen määrittely:

14 17.02.2016. Seuraavien tehtävien osalta esitetään tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleen määrittely: Filosofisen tiedekunnan tiedekuntaneuvosto 14 17.02.2016 Tiedekunnassa vapautuneiden tehtävien tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleenmäärittelyn hyväksyminen Valmistelija hallintopäällikkö Kari Korhonen

Lisätiedot

Tekniikka osaksi Vaasan yliopistoa - Virstanpylväitä kolmen vuosikymmenen ajalta

Tekniikka osaksi Vaasan yliopistoa - Virstanpylväitä kolmen vuosikymmenen ajalta Ilkka Virtanen Tekniikka osaksi Vaasan yliopistoa - Virstanpylväitä kolmen vuosikymmenen ajalta 25.11.2014 Tekniikan ala mukana suunnitelmissa Kauppakorkeakoulun alusta alkaen Muistio 7.2.1967, VKKK:n

Lisätiedot

Pedagoginen näkökulma koulujen ja järjestöjen yhteistyöhön ehkäisevässä päihdetyössä. Sami Teikko

Pedagoginen näkökulma koulujen ja järjestöjen yhteistyöhön ehkäisevässä päihdetyössä. Sami Teikko Pedagoginen näkökulma koulujen ja järjestöjen yhteistyöhön ehkäisevässä päihdetyössä Sami Teikko Koulutus Elämään terveyskasvatusohjelma Ohjelma Ikäryhmä Kesto Pidän huolta itsestäni 3-4 -vuotiaat 45 min

Lisätiedot

HY:n opiskelijarekisterin opinto-oikeuden kattavuudet ja edupersonaffiliation

HY:n opiskelijarekisterin opinto-oikeuden kattavuudet ja edupersonaffiliation HY:n opiskelijarekisterin opinto-oikeuden kattavuudet ja edupersonaffiliation Dokumentin tarkoitus Haka-infrastruktuuri on korkeakoulujen yhteinen käyttäjätunnistusjärjestelmä, jota käytetään mm. käyttöoikeuksien

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

YRITTÄJÄ SAI PITÄÄ VARAAMANSA VERKKOTUNNUKSET Korkein hallinto-oikeus ratkaisi verkkotunnuksia (domain-nimiä) koskevan kiistan täysin yrittäjän vaatimusten mukaisesti. KHO katsoi korkeimpana oikeusasteena,

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ajoneuvojen katsastusluvista annetun lain 5 ja 10 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ajoneuvojen katsastusluvista annettua lakia siten, että henkilö

Lisätiedot

Ainejakoisuus ja 1 monialainen eheyttäminen opetuksessa

Ainejakoisuus ja 1 monialainen eheyttäminen opetuksessa Ainejakoisuus ja 1 monialainen eheyttäminen opetuksessa Hannele Cantell Niin Suomessa kuin ulkomaillakin on viime vuosina tullut käyttöön paljon sanoja, jotka kertovat maailman monimutkaisuudesta ja asioiden

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Eräiden opettajien siirtäminen avoimiksi jääneisiin tai perustettaviin virkoihin

Eräiden opettajien siirtäminen avoimiksi jääneisiin tai perustettaviin virkoihin Lasten ja nuorten 5 22.01.2014 valmistelutoimikunta Kunnanhallitus 26 11.02.2014 Eräiden opettajien siirtäminen avoimiksi jääneisiin tai perustettaviin virkoihin LANUVTMK 5 Kunnallislaki 45 (11.4.2003/305)

Lisätiedot

keskiviikko 16.5.2007 klo 12.00 hallituksen kokoushuoneessa (Yliopistonkatu 8, E siipi 3.kerros).

keskiviikko 16.5.2007 klo 12.00 hallituksen kokoushuoneessa (Yliopistonkatu 8, E siipi 3.kerros). LAPIN YLIOPISTO 1 Tuula Tolppi 341 3236 keskiviikko 16.5.2007 klo 12.00 hallituksen kokoushuoneessa Läsnä + (pj) 1. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Lapin yliopiston johtosäännön 33 :n 2 momentin

Lisätiedot

Millainen funktio valmennuskursseilla on suomalaiseen korkeakoulutukseen pyrittäessä?

Millainen funktio valmennuskursseilla on suomalaiseen korkeakoulutukseen pyrittäessä? Millainen funktio valmennuskursseilla on suomalaiseen korkeakoulutukseen pyrittäessä? Sonja Kosunen Koulutussosiologian ja politiikan tutkimusyksikkö (KUPOLI) Helsingin yliopisto 2.11.2015 1 Esitys perustuu

Lisätiedot

Täydellisen oppimisen malli

Täydellisen oppimisen malli Täydellisen oppimisen malli Yrjö Engeström: Perustietoa opetuksesta. Helsinki 1991 Johtaa korkealaatuiseen tietoon Opittavan aineksen itsenäiseen hallintaan Kykyyn soveltaa sitä uusissa tilanteissa Oppilas

Lisätiedot

Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi

Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi Koulutuksen ja työelämän yhteistyö 21.3.2013 Arto Saloranta 3/20/2013 Työllistyvyyden käsite Ohjaus ja työllistyvyys Työllistyvyys korkea asteella Tutkimussuunnitelma

Lisätiedot

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Dosentti Mikko Ketola Kirkkohistorian laitos Workshop tohtorikurssilla toukokuussa 2008 Teologinen tiedekunta Workshopin sisältö Miksi kirjoittaa

Lisätiedot

Oivaltamisen iloa ja elämyksiä LUMA-yhteistyöstä

Oivaltamisen iloa ja elämyksiä LUMA-yhteistyöstä J Oivaltamisen iloa ja elämyksiä LUMA-yhteistyöstä Tieteen iloa kaikille! Johtaja, Prof. Maija Aksela, Valtakunnallinen LUMA-keskus, Helsingin yliopistom maija.aksela@helsinki.fi 15.2.2012 1 LUMA-toimintaa

Lisätiedot

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland ZA4880 Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 239 YOUNG PEOPLE AND SCIENCE D1. Sukupuoli [ÄLÄ KYSY - MERKITSE SOPIVIN] Mies...1 Nainen...2 D2. Minkä

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTO. HISTORIAA 1640 Kuninkaallinen Turun Akatemia 250 opiskelijaa, 11 professuuria

HELSINGIN YLIOPISTO. HISTORIAA 1640 Kuninkaallinen Turun Akatemia 250 opiskelijaa, 11 professuuria HISTORIAA 1640 Kuninkaallinen Turun Akatemia 250 opiskelijaa, 11 professuuria 1809 Suomi Venäjän autonomiseksi suuriruhtinaskunnaksi 1812 Helsingistä Suomen pääkaupunki 1827 Turun palo; Akatemia Helsinkiin

Lisätiedot

Erikoiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013

Erikoiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Erikoiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Hyvä asiakkaamme! Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa

Lisätiedot

OPS: Monitieteinen? Tieteenalarajat ylittävä? Laaja-alainen? OPS-sarja 21.10.2015 Rose Matilainen & Taina Saarinen

OPS: Monitieteinen? Tieteenalarajat ylittävä? Laaja-alainen? OPS-sarja 21.10.2015 Rose Matilainen & Taina Saarinen OPS: Monitieteinen? Tieteenalarajat ylittävä? Laaja-alainen? OPS-sarja 21.10.2015 Rose Matilainen & Taina Saarinen Monitieteellinen?, Tieteenalarajat ylittävä? JY:n linjaus 21.9.2015: tiedekuntien ja laitosten

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 30.5.2016 Dnro 69/530/2015 Anne-Marie Brisson

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 30.5.2016 Dnro 69/530/2015 Anne-Marie Brisson OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 30.5.2016 Dnro 69/530/2015 Anne-Marie Brisson Yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen osasto MUNKKINIEMEN KOULUTUSSÄÄTIÖ SR:N PERUSOPETUKSEN

Lisätiedot

Kun mikään ei riitä vai riittäisikö jo?

Kun mikään ei riitä vai riittäisikö jo? Kun mikään ei riitä vai riittäisikö jo? Riikka Aro, Terhi-Anna Wilska riikka.aro@jyu.fi, terhi-anna.wilska@jyu.fi Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos PL 35, 40014 Jyväskylän yliopisto Tutkimuksen

Lisätiedot

KORVA-, NENÄ- JA KURKKUTAUTIOPIN PROFESSORIN TEHTÄVÄ

KORVA-, NENÄ- JA KURKKUTAUTIOPIN PROFESSORIN TEHTÄVÄ Dekaanin päätös 1 (5) TEHTÄVÄSELOSTE KORVA-, NENÄ- JA KURKKUTAUTIOPIN PROFESSORIN TEHTÄVÄ Tehtävä ja sen sijoittaminen Turun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa on haettavana korva-, nenä- ja

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi

Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Kurssin tarkoituksesta ja tavoitteista Kurssilla avataan ja pohditaan keskeisimpiä oppimiseen liittyviä käsitteitä

Lisätiedot

Rahoittajat ja tiedon julkisuus. Pirjo Hiidenmaa Suomen Akatemia 3.5.2010

Rahoittajat ja tiedon julkisuus. Pirjo Hiidenmaa Suomen Akatemia 3.5.2010 Rahoittajat ja tiedon julkisuus Pirjo Hiidenmaa Suomen Akatemia 3.5.2010 Periaate Julkisella rahalla tehty tutkimus on julkista. Berliinin julkilausuma 2003. ESF + EUROHORCS: Tiekartta 2008 Julkisuus koskee

Lisätiedot

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT 2 Maapallo kohtaa haasteet - kestävän kehityksen avaimet Vähähiilisyys Niukkaresurssisuus Puhtaat

Lisätiedot

Taloustieteestä ja opiskelusta. Tervetuliaisesitelmä uusille opiskelijoille, Elokuu 2013 Tapio Palokangas

Taloustieteestä ja opiskelusta. Tervetuliaisesitelmä uusille opiskelijoille, Elokuu 2013 Tapio Palokangas Taloustieteestä ja opiskelusta Tervetuliaisesitelmä uusille opiskelijoille, Elokuu 2013 Tapio Palokangas Economicum Rakennuksessa Economicum toimivat Helsingin yliopiston taloustieteen oppiaine Helsingin

Lisätiedot

Vammaistutkimus ja järjestöt kohtaavatko kokemuksellinen, akateeminen ja professionaalinen maailma?

Vammaistutkimus ja järjestöt kohtaavatko kokemuksellinen, akateeminen ja professionaalinen maailma? Vammaistutkimus ja järjestöt kohtaavatko kokemuksellinen, akateeminen ja professionaalinen maailma? Teppo Kröger Vammaistutkimuksen päivät 2015 Helsinki 4.-5.6.2015 Kolme näkökulmaa Janus (sosiaalipolitiikan

Lisätiedot

PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA. ESITYSLISTA 90/2002 vp. Keskiviikko 23.10.2002 kello 09.00. 1. Nimenhuuto. 2. Päätösvaltaisuus

PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA. ESITYSLISTA 90/2002 vp. Keskiviikko 23.10.2002 kello 09.00. 1. Nimenhuuto. 2. Päätösvaltaisuus PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA ESITYSLISTA 90/2002 vp Keskiviikko 23.10.2002 kello 09.00 1. Nimenhuuto 2. Päätösvaltaisuus 3. HE 200/2002 vp laiksi valmiuslain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Lisätiedot

Avoinyliopisto.fi -verkkopalvelu CSC:n palvelut

Avoinyliopisto.fi -verkkopalvelu CSC:n palvelut Avoinyliopisto.fi -verkkopalvelu CSC:n palvelut Avointen yliopistojen neuvottelupäivät 12.-13.10.2011 Soile Pylsy, CSC CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy CSC IT Center for Science Ltd. Puhuja? Soile

Lisätiedot

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012 Busy in Business Juha Lehtonen 26.4.2012 Markkinan kehityksen trendejä Markkinan kehityksen trendejä Globaali työjako muuttuu ja toiminta siirtyy maailmanlaajuisiin verkostoihin. Muutos haastaa paikallisen

Lisätiedot

Tutkimuksen tuottavuuden kehitys Suomen yliopistoissa

Tutkimuksen tuottavuuden kehitys Suomen yliopistoissa Tutkimuksen tuottavuuden kehitys Suomen yliopistoissa Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö, Helsinki Esitelmä tiedepolitiikka -työryhmässä Hankkeen tutkimusjohtaja:

Lisätiedot

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia ESDAN-hanke,yhteenvetoKestäväkehitysTampereenyliopistonopetuksessatyöpajoista. AiraksinenHannajaRaatikainenSaana1.8.2012 Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Lisätiedot

N:o 794 LUETTELO YLIOPISTOJEN KOULUTUSALOISTA, TUTKINTOJEN NIMISTÄ JA YLIOPISTOISTA, JOISSA TUTKINTOJA VOIDAAN SUORITTAA

N:o 794 LUETTELO YLIOPISTOJEN KOULUTUSALOISTA, TUTKINTOJEN NIMISTÄ JA YLIOPISTOISTA, JOISSA TUTKINTOJA VOIDAAN SUORITTAA 2220 Liite LUETTELO YLIOPISTOJEN KOULUTUSALOISTA, TUTKINTOJEN NIMISTÄ JA YLIOPISTOISTA, JOISSA TUTKINTOJA VOIDAAN SUORITTAA Koulutusyksiköiden nimien lyhenteet: HKKK HY HY (SSKH) JoY JY KY KuvA LTY LY

Lisätiedot

Julkaisufoorumin ohjausryhmä 17.11.2014 LIITE 1. Unifi lähetti 4.9.2015 yliopistojen tutkimuksesta vastaaville rehtoreille seuraavan viestin:

Julkaisufoorumin ohjausryhmä 17.11.2014 LIITE 1. Unifi lähetti 4.9.2015 yliopistojen tutkimuksesta vastaaville rehtoreille seuraavan viestin: KYSELY YLIOPISTOILLE JULKAISUFOORUMI-LUOKITUKSEN KÄYTÖSTÄ Unifi lähetti 4.9.2015 yliopistojen tutkimuksesta vastaaville rehtoreille seuraavan viestin: Hyvät tutkimuksesta vastaavat rehtorit, Tieteellisten

Lisätiedot

Sisällys. Tekijän esipuhe 7. Luku I: Taustatietoa 11. Luku II: Suppea kuvaus Suomen koulutusjärjestelmästä ja sen kehityksestä 31

Sisällys. Tekijän esipuhe 7. Luku I: Taustatietoa 11. Luku II: Suppea kuvaus Suomen koulutusjärjestelmästä ja sen kehityksestä 31 Sisällys Tekijän esipuhe 7 5 Luku I: Taustatietoa 11 1.1 Poliittiset ja hallinnolliset rakenteet 11 1.2 Väestö 13 1.2.1 Ikä- ja sukupuolirakenne 13 1.2.4 Kieliryhmät 15 1.2.5 Maantieteelliset erot 15 1.2.6

Lisätiedot

Sinä poljet ja ohjaat ja minä. Kalervo Väänänen

Sinä poljet ja ohjaat ja minä. Kalervo Väänänen Sinä poljet ja ohjaat ja minä katselen päältä Kalervo Väänänen Sisältö Tohtoroitumisen lähihistoriasta Tutkijoiden tarpeesta ja sijoittumisesta Suomen julkinen tutkimusrahoitus Akateemisesta uraputkesta

Lisätiedot

Oppisopimuksella osaavaa työvoimaa

Oppisopimuksella osaavaa työvoimaa Oppisopimuksella osaavaa työvoimaa EK-foorumi, Oulu Satu Ågren Esityksen sisältö Oppisopimuskoulutusta yksilöllistyviin ja eriytyviin tarpeisiin Oppisopimuksen kehittäminen ammatillisen koulutuksen reformissa

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE

JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v. opinnot) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v. opinnot) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PUHEMIESNEUVOSTON EHDOTUS 1/2010 vp Puhemiesneuvoston ehdotus laiksi eduskunnan virkamiehistä annetun lain 10 ja 71 :n, eduskunnan työjärjestyksen 73 :n ja eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttamisesta

Lisätiedot

2.7.2015 KASVATUSTIETEEN PROFESSORIN, ERITYISALANA VERTAILEVA KOULUTUS- TUTKIMUS JA KOULUTUSPOLITIIKAN TUTKIMUS TEHTÄVÄ

2.7.2015 KASVATUSTIETEEN PROFESSORIN, ERITYISALANA VERTAILEVA KOULUTUS- TUTKIMUS JA KOULUTUSPOLITIIKAN TUTKIMUS TEHTÄVÄ Dekaanin päätös 1 (5) TEHTÄVÄSELOSTE KASVATUSTIETEEN PROFESSORIN, ERITYISALANA VERTAILEVA KOULUTUS- TUTKIMUS JA KOULUTUSPOLITIIKAN TUTKIMUS TEHTÄVÄ Tehtävä ja sen sijoittuminen Turun yliopiston kasvatustieteiden

Lisätiedot

Itä-Suomen yliopisto koko maakunnan hyväksi Jukka Mönkkönen, akateeminen rehtori

Itä-Suomen yliopisto koko maakunnan hyväksi Jukka Mönkkönen, akateeminen rehtori Itä-Suomen yliopisto koko maakunnan hyväksi Jukka Mönkkönen, akateeminen rehtori Pohjois-Savon maakuntaseminaari 21.9.2012 Itä-Suomen yliopisto monialainen, kansainvälinen tiedeyliopisto MISSIO Itä-Suomen

Lisätiedot

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Laadullinen, verbaalinen, tulkinnallinen aineisto kootaan esimerkiksi haastattelemalla, videoimalla, ääneenpuhumalla nauhalle, yms. keinoin.

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 181/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi aravalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan omistusaravalainan siirtoa kunnalle koskevaa aravalain säännöstä

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNTA Asia 101/2004 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNTA Asia 101/2004 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA Asia 101/2004 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 38/2005 13.5.2005 Asia: Korvausvaatimus Korvausvaatimus Yliopisto on velvoitettava maksamaan X:lle valtion virkamieslain 9 1 momentin

Lisätiedot

TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012

TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos 1 TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012 Vastaa selkeällä käsialalla kysymyspaperiin varattuun viivoitettuun

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Psykoterapiakoulutusyhteisöt yliopiston resurssina ja yhteistyö. EFPP 30.9.2011 Helsinki Jukka Aaltonen

Psykoterapiakoulutusyhteisöt yliopiston resurssina ja yhteistyö. EFPP 30.9.2011 Helsinki Jukka Aaltonen Psykoterapiakoulutusyhteisöt yliopiston resurssina ja yhteistyö EFPP 30.9.2011 Helsinki Jukka Aaltonen Yliopistolaki 2 Tehtävät Yliopistojen tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä ja

Lisätiedot

Lääketieteellisen tiedekunnan uudistuneet biolääketieteen koulutusvaihtoehdot

Lääketieteellisen tiedekunnan uudistuneet biolääketieteen koulutusvaihtoehdot Lääketieteellisen tiedekunnan uudistuneet biolääketieteen koulutusvaihtoehdot ABI-tapahtuma 15.1.2015 Eeva Rainio Kansainvälisen koulutuksen koordinaattori Sisältö Lääketieteellisen tiedekunnan opiskelumahdollisuudet

Lisätiedot

Tilastojen kehittämistarpeet aluetalouden ja politiikan näkökulmasta

Tilastojen kehittämistarpeet aluetalouden ja politiikan näkökulmasta Tilastojen kehittämistarpeet aluetalouden ja politiikan näkökulmasta Tilastokeskus 19.4.2007 Paavo Okko Kansantaloustieteen professori paavo.okko@tse.fi Näkökulmia aluetietoon Tutkimus Aluekehittäminen/alueintressin

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

KOULUTUSRAHASTO 2012. Saana Siekkinen

KOULUTUSRAHASTO 2012. Saana Siekkinen KOULUTUSRAHASTO 2012 Saana Siekkinen 1 lyhyesti Omaehtoiseen ammatilliseen koulutukseen osallistuva aikuisopiskelija, joka on työ- tai virkasuhteessa tai toimii yrittäjänä ja joka on ollut työelämässä

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

HE 66/2007 vp. on tarkoitus siirtää vuoden 2008 alusta lukien arkistolaitoksen yhteyteen. Lakiin ehdotetaan tehtäväksi lisäksi tekninen muutos,

HE 66/2007 vp. on tarkoitus siirtää vuoden 2008 alusta lukien arkistolaitoksen yhteyteen. Lakiin ehdotetaan tehtäväksi lisäksi tekninen muutos, HE 66/2007 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi arkistolain 1 ja :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan arkistolakia muutettavaksi siten, että siitä poistettaisiin

Lisätiedot