Innovaatioiden ja teknologian aallot. Kaupunkien kasvun aallot. otti uuden tekniikan tuotteet käyttöönsä.

Transkriptio

1 Innovaatioiden ja teknologian aallot otti uuden tekniikan tuotteet käyttöönsä. 1 Teknologia on kehittynyt vahvoina aaltoina, jotka ovat perustuneet merkittäviin innovaatiohin. Aallot ovat toistuneet noin 50 vuoden välein. Havainnollisesti tätä kehitystä on kuvattu oheisessa kaaviossa. Höyrykone, sähkömoottori, polttomoottori ja informaatioteknologia ovat olleet näiden kehitysaaltojen keskeisiä aiheuttajia. Uusimmassa aallossa ei ole enää niinkään kyse yksittäisestä innovaatiosta vaan rajallisten resurssien tehokkaasta käytöstä ja asioiden kokonaisvaltaisesta yhteen sovittamisesta. Kaupunkien kasvun aallot Nämä tekniset innovaatiot vaikuttivat keskeisesti myös kaupunkien toimintoihin, rakentamiseen ja laajenemiseen, kun kaupunkilaiset ja kaupunkeihin muuttava uusi väestö

2 Uusien kaupunkijärjestelmien synty 2 Samat tekniset innovaatiot, jotka nostivat yleisen yhteiskuntakehityksen aaltoja loivat edellytykset uusien kaupunkijärjestelmien synnylle. Vuosituhansien ikäisen jalankulkukaupungin ympärille rakentui lyhyessä ajassa kaksi uutta kaupunkijärjestelmää. Joukkoliikennekaupunki syntyi mielenkiintoisella tavalla kahdessa vaiheessa siten, että ulompi joukkoliikennekaupunki alkoi kehittyä jo ensimmäisessä vaiheessa, ja sisempi joukkoliikennekaupunki rakentui varsinaisesti vasta toisessa vaiheessa, kun lähiliikenteeseen sopivat tehokkaat joukkoliikennevälineet tulivat käyttöön.

3 Kaksi kaupunkijärjestelmää Samat tekniset innovaatiot, jotka nostivat yleisen yhteiskuntakehityksen aaltoja loivat edellytykset uusien kaupunkijärjestelmien synnylle. Ulomman joukkoliikennekaupungin asemakaupunginosat oli helppo tunnistaa ja tältä osin joukkoliikennekaupungin järjestelmä erottui selvästi jalankulkukaupungin järjestelmästä. 3 Sisempään joukkoliikennekaupunkiin sekoittui paljon perinteisen jalankulkukaupungin elementtejä ja toimintoja, mutta myös se oli yleensä helposti tunnistettavissa. Sadan vuoden aikana kaupunkeihin kehittyi vahva joukkoliikennekaupungin järjestelmä, joka koossaan ja merkittävyydessään nousi ensin jalankulkukaupungin rinnalle ja sitten ohitti sen merkittävyydessään. Joukkoliikennekaupunki mahdollisti kaupunkien kasvun ja tämä puolestaan mahdollisti myös jalankulkukaupunkien kasvun ja uudistumisen. Tämä toisen kehitysjakson tuloksena kaupungeissa oli luvun lopulla kaksi vahvaa kaupunkijärjestelmää, jalankulkukaupungin järjestelmä ja joukkoliikennekaupungin järjestelmä. Järjestelmät eivät kilpailleet keskenään vaan liittyivät kiinteästi toisiinsa.

4 Modernin kaupungin tavoite Henkilöautojen nopea yleistyminen toisen maailmansodan jälkeen mahdollisti kaupunkien nopean laajenemisen ja johti autokaupungin kaupunkijärjestelmän syntyyn. uuteen valoisaan ja terveelliseen kaupunkiin. Aiemmin syntyneet kaupunki-järjestelmät edustivat tässä ajattelussa väistyvää historiaa, joka pian korvautuu kokonaan uuden tyyppisen Modernin kaupungin rakenteilla ja kaupunginosilla. 4 Syntyi ajattelutapa, joka vakiintui paradigmaksi. Se tunnistaa vain yhden kokonaisvaltaisen kaupunkijärjestelmän, joka kattaa koko kaupungin. Uutta tilannetta oli jo 1920-luvulta lähtien ennakoitu visioissa ja teoreettisissa malleissa, jotka suuntautuivat kokonaan uuden tyyppisen Modernin kaupungin suunnitteluun ja rakentamiseen. Kyse oli uudesta ajattelusta ja sen rinnalla syntyneistä lukuisista tulevan uuden kaupungin malleista. Uutta kokonaisteoriaa tämän ajattelutavan ei syntynyt, mutta ajattelutavan päälinjaukset koottiin yhteen CIAM:in Ateenan julistuksessa vuonna Taustana tälle uudelle ajattelulle oli kriittinen suhtautuminen industrialismin ajan saastuneeseen ja tungostuneeseen kaupunkiin sekä pyrkimys

5 Autokaupunki levittäytyi koko kaupunkialueelle Autoistuminen ja autokaupunkikehitys oli käynnistynyt USA:ssa ja muutamissa muissa maissa jo ennen toista maailmansotaa. Sodan jälkeen henkilöautoliikenne ja autokaupungin järjestelmä levittäytyivät nopeasti kaikkiin kaupunkeihin. Autokaupungin rakentamista pidettiin ensisijaisena tehtävänä ja tämä johti piittaamattomaan jalankulkukaupungin elementtien ja alueiden tuhoamiseen. Myöskään joukkoliikennekaupunkia ei juuri arvostettu. Suurissa kaupungeissa metro ja paikallisjunat olivat vakiinnuttaneet asemansa, mutta raitiovaunut ja johdinautot saivat väistyä ja antaa tilaa kasvavalle autoliikenteelle. Bussiliikenteeseen suhtauduttiin tilapäisenä järjestelmänä, joka korvautuu aikanaan henkilöautoilla. 5 Kun autokaupunki kattoi koko kaupungin ja vahvistui, syntyi harhakuva yhdestä tulevaisuuden kaupungin kokonaisjärjestelmästä ja sen tehokkaasta liikennejärjestelmästä. Jatkossa tämä harhakuva esti jalankulku- ja joukkoliikennekaupungin järjestelmien tunnistamisen. Aiemmista kaupunkijärjestelmistä poiketen uusi kaupunkijärjestelmä sekoittui aiempiin kaupunkijärjestelmiin. Se rakentui vanhojen järjestelmien päälle ja aiheutti niissä suuria muutoksia. Kaupunkien kasvaessa se alkoi levittäytyä myös kaupunkia ympäröiville uusille alueille.

6 Harhakuva on johtanut virheisiin Ajattelutapa, joka tunnistaa vain yhden kaupunkijärjestelmän, on hallinnut kaupunkisuunnittelua ja myös kaupunkitukimusta 1940-luvulta lähtien. On korkea aika havaita, että tämä ajattelutapa, joka ei tunnista kaupunkijärjestelmien jatkuvuutta ja merkittävyyttä, on ollut paha virhe. rakenteet on useiden kaupunkien jalankulkukaupungeista jo purettu, mutta paljon on vielä tehtävää. Erityisen ongelmallisia tulevat olemaan ne kalliit rakennukset ja rakenteet, jotka ovat tulevaisuuden haasteiden kannalta väärissä paikoissa. 6 Vanha ajattelu vaikeuttaa merkittävästi myös nykyisten kaupunkien analysointia, mallintamista ja suunnittelua sekä edessä oleviin haasteisiin vastaamista. Harhakuvan syntyminen on ollut ymmärrettävää, mutta viimeistään nyt on syytä tunnistaa kolmen kaupunkijärjestelmän olemassaolo ja merkittävyys. Samalla on syytä ymmärtää, että vanhan harhakuvan puitteissa toimiminen vaikeuttaa kohtuuttomasti kaupunkien kehityksen dokumentointia, seurantaa ja arviointia. Vanhaan harhakuvaan perustuva ajattelu estää myös näkemästä ja kunnolla analysoimasta niitä pahoja virheitä, joita tuon ajattelun puitteissa on tehty. Pahimmat autokaupungin

7 Kolme kaupunkijärjestelmää Kolmen kaupunkijärjestelmän tunnistaminen on osoittautunut mahdolliseksi ja hyödylliseksi. Tästä hyvinä esimerkkeinä ovat Peter Newmanin tutkimustyö globaalien kaupunkien tasolla ja käytännön toimet lukuisissa yksittäisissä kaupungeissa sekä Leo Kososen kaupunkisuunnittelun toteutukset Kuopiossa ja työ Suomen kaupunkitutkimuksessa. kaupunkijärjestelmän olemassaolon ja merkityksen. Erityisesti jalankulkukaupunkeja, mutta myös raideliikenteeseen tukeutuvia joukkoliikennekaupunkeja on kehitetty. 7 Tämä työ ja siihen liittyvä osaaminen voivat saada paljon uutta merkittävyyttä, kun ne yhdistetään uuteen ajatteluun, joka tunnistaa kaikki kolme kaupunki-järjestelmää. Historiantutkimus tunnistaa kaupunkijärjestelmät, mutta niiden seuranta on ollut vähäistä. Aineistot kuitenkin riittävät osoittamaan, että kullakin kaupunkijärjestelmällä on tietyt ulottuvuudet ja ominaispiirteet, jotka voidaan tunnistaa, kuvata ja analysoida. Hallitsevan ajattelutavan rinnalla on tehty myös paljon käytännön toimenpiteitä, suunnittelua ja tutkimustyötä, joka on tunnistanut jonkun yksittäisen