Aseptiikka suunhoitoyksikössä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Aseptiikka suunhoitoyksikössä"

Transkriptio

1 Aseptiikka suunhoitoyksikössä Salla Jaana Alapulli shg (AMK), erik. (infektioiden ehkäisy ja hoitotyö) 1 Bakteerit Virukset Sienet Alkueläimet Prionit Taudinaiheuttajat 2 Miten taudinaiheuttajat tarttuvat? Tartuntatiet Kosketustartunta Välineen välityksellä Ilmateitse Vektorin välityksellä Tartuntatavat Kosketustartunta Pisaratartunta Ilmatartunta Tartunta veriteitse 3 1

2 Infektion syntyyn vaikuttavia tekijöitä Mikrobi Invaasio, adherenssi Patogeenisuus Virulenssi Lisääntymiskyky Tartuntatapa Isännän vastustuskyky Synnynnäinen ja hankittu immuniteetti 4 Suun terveydenhuollon erityispiireteitä, mm. Toimenpiteiden runsas lukumäärä ja invasiivisuus Aerosolin muodostus Toimenpiteen kulun muuttuminen (esim. paikkaus juurihoito) toimenpiteen aikana 5 Aseptiikka ja suun terveydenhuolto Myös lainsäädäntö ja viranomaisohjeet velvoittavat, mm.: Laki potilaan asemasta ja oikeuksista Tartuntatautilaki Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista Työturvallisuuslaki Steriloinnin valvonta - standardit ja viranomaisohjeet Painelaitelaki 6 2

3 Tavanomaiset varotoimet suun terveydenhoitotyössä Käsihygienia Asianmukainen suojainten käyttö Pintadesinfektio ja vastaanoton siisteys Pisto- ja viiltotapaturmien välttäminen Toimiva välinehuoltoprosessi ja oikea instrumenttivalinta Hygieeniset työtavat Tavanomaiset varotoimet koskevat jossain määrin koko henkilökuntaa ja niitä noudatetaan koko työvuoron ajan 7 Aerosolin muodostus Aerosolin muodostus = välillinen kosketustartuntariski (esim. MRSA), mikäli aseptiikan taso ei ole riittävä! 8 Aerosoli hammashuollon ongelmana Aerosoli leviää laajalle hoitohuoneessa Aerosolikontaminaatio suurempaa 1,5 m etäisyydellä kuin potilaan välittömässä läheisyydessä Potilasvaihtopyyhintä tehokas Rautemaa et al J Hosp Infect. 2006; 64:

4 Aerosoli hammashuollon ongelmana Koneellinen hammaskivenpoisto tuottaa aerosolia enemmän kuin korjaava hammashoito Bennett et al 2000 Korjaavan hammashoidon huoneissa aerosolin muod. runsaampaa kuin verrokkihuoneissa (parodontologia + ortodontia), joissa ei käytetty aerosolia muodostavia instrumentteja Rautemaa et al J Hosp Infect. 2006; 64: Gram+ kokit valtakasvuna Al Maghlouth et al J Contemp Dent Pract. 2004;5:91-100, Rautemaa et al J Hosp Infect 2006; 64: Käsien desinfiointi Vaihtuvan mikrobiflooran poistaminen Pysyvän mikrobiflooran vähentäminen Kirurgista toimenpidettä edeltävä käsidesinfektio Käsidesinfektio nopeampi, tehokkaampi ja ihoystävällisempi verrattuna vesisaippuapesuun 1) Cardoso et al Am J Infect Control 1999; 27: ) Zaragosa et al. Am J Infect Control 1999; 27: ) Kohn et al. Guidelines for infection control in dental health-care settings Centers for Disease Control and prevention. MMWR Recomm Rep 2003; 52: ) World Health Organization Guidelines on Hand Hygiene in Health Care. First Global Patient Safety Callenge Clean Care in Safer Care. World Health Organization Käsien desinfiointi Käsihuuhdetta otetaan riittävästi kuiviin käsiin ja hierotaan kunnes kädet kuivuvat Käsihuuhdetta levitetään kyynärtaipeisiin saakka Aineen lisäksi mekaaninen liike vaikuttaa Likaiset kädet pestään vedellä ja saippualla 12 4

5 Milloin käsihuuhdetta? Ennen ja jälkeen potilaskontaktin Ennen ja jälkeen tietokoneen käytön, jos näppäimistöä ja hiirtä ei desinfioida jokaisessa potilasvaihdossa Ennen ja jälkeen suojainten pukemisen Suojainten riisumisen jälkeen Työvaatteiden vaihdon yhteydessä Työpisteeseen tultaessa ja sieltä poistuttaessa Kontaminoituneiden pintojen koskettamisen jälkeen 13 Käsihygieniasta yleisesti Käsikorut ja rannekello estävät käsihygienian toteutumisen Lyhyet kynnet Vaalea ja tasainen kynsilakka Uusitaan päivittäin Rakennekynnet kielletty 14 Suojakäsineiden käyttö Suojakäsineet puetaan aina desinfioituihin, kuiviin käsiin Suojakäsineillä ei saa kosketella ovenkahvoja, tietokoneen näppäimistöä, omia suojaimia tai työvaatteita ym. nämä pinnat eivät ole riittävän puhtaita, jotta samoilla käsineillä voisi jatkaa potilastyötä 15 5

6 Suojakäsineiden käyttö Kontaminoituneet käsineet levittävät mikrobeja kosketuskohtiin Koskettele käsineillä vain niitä pintoja, jotka desinfioidaan potilasvaihdossa Suojakäsineitä ei saa pestä tai desinfioida Käsineet valitaan työtehtävän, standardien ja asianmukaisuutta osoittavien testitulosten perusteella Vinyylikäsine ei sovellu suun terveydenhuoltotyöhön 16 Suojakäsineiden käyttö Koskettaessa potilaan verta, eritteitä, limakalvoja, rikkoutunutta ihoa Koskettaessa kontaminoituneita pintoja Käsiteltäessä kemikaaleja Eli aina potilastyössä ja potilasvaihdossa, kun kosketaan kontaminoituneita pintoja, instrumentteja tai desinfektioaineita 17 Tavanomaisten suojainten pukeminen 1. Käsihuuhde 2. Maski + silmäsuoja 3. Käsihuuhde 4. Suojakäsineet 18 6

7 Tavanomaisten suojainten riisuminen 1. Käsineet 2. Käsihuuhde 3. Maski + silmäsuoja 4. Käsihuuhde 19 Maskin ja suojalasien käyttö Kaikissa toimenpiteissä Maski kertakäyttöinen Maski poistetaan viimeistään potilastyön päättyessä, tarvittaessa kesken potilastyön tarvittaessa kun poistutaan omasta hoitoyksiköstä 20 Maskien ja suojalasien käyttö Omat silmälasit riittämättömät suojaamaan silmiä aerosoleilta ja roiskeilta Maskia ja laseja ei saa kosketella suojakäsineillä potilastyön aikana suojakäsineet pois, käsihuuhde ja uudet suojakäsineet, jos maskia tai laseja joutuu kohentamaan 21 7

8 Muutama vinkki pintadesinfektioaineiden käytöstä Säilytä taitokset ja desinfektioaine kaapistossa, poissa aerosoliroiskeista Pidä des.ainepullot ja mahdolliset kostutettujen taitosten astiat aina suljettuina Kostuta taitokset tarpeen mukaan, esim. potilasvaihdossa Taitokset on hyvä käyttää saman päivän aikana, mikäli ne kostutetaan etukäteen (poikkeus ns. sangot ja des.ainepurkit, jota voi käyttää pidempään) Taitosastioiden ja des.ainepullojen säännöllinen desinfiointi Hoitohuoneen siisteys Pidä avonaiset pinnat aina tyhjinä puhdistettavuus pölyttömyys vain yhden potilaan hoitoon tarvittavat välineet esillä kaapistot kiinni, käsinelaatikot, desinfektioainetaitospurkit ym kaikki mahdollinen kaapistoissa 23 Hoitohuoneen siisteys Tietokoneen näppäimistö ja hiiri Katkaise tartuntatie! 24 8

9 Potilasvaihto Käytä potilasvaihdossa aina asianmukaisia suojakäsineitä Pintadesinfektio puhtailla käsineillä Potilastyön aikana pinnoilla olleet tarveaineet ja välineet: Kertakäyttöiset: jätteisiin Myös osittain käytetyt paikka-ainekapselit Monikäyttöiset: välinehuoltoon tai pintadesinfektio 25 Potilasvaihto Monikäyttöiset instrumentit välinehuoltoon Kannellinen laatikko, jossa instrumenttikori Saranat ja nivelet avataan hoitohuoneessa Instrumenttikoreja ei saa täyttää liian täyteen Tarvittaessa geeli instrumenttien päälle Instrumenttien liotusta ei suositella 26 Potilasvaihto Aerosoli ja roiskeet leviävät, mutta potilasvaihdossa desinfioidaan yhä vain unitin, instrumenttikaapistojen ja pienlaitteiden ne kohdat, joihin on koskettu tai saatetaan koskea myöhemmin sekä mahdolliset tarveainepurkit 27 9

10 Ns. loppusiivous Millainen aine käytössä? Jääkö siitä pinnoille jäämiä? Puhdistaako se? Desinfioiko? Puhdistava vaikutus ok, ei tarvitse välttämättä desinfioida, sillä tavanomainen potilasvaihto tehdään enne loppusiivousta Pintojen puhdistus esim. kerran viikossa mikrokuituliina + vesi kertakäyttöliina + neutraali tai heikosti emäksinen yleispuhd.aine 28 Hoitohuoneen talkoopäivä Kaapistot ja tarveainepakkaukset ym puhdistetaan ja desinfioidaan Avosteriloidut välineet lämpödesinfektioon ja autoklaaviin Desinfioidut välineet lämpödesinfektioon Kaapistojen instr. tarjottimet lämpödesinfektioon 29 Unitin vesi tartunnanlähteenä? 30 10

11 Unitin vedenlaatu Vastattava laadultaan juomavettä max 100 pmy / ml Käytännössä voi olla jopa satoja tuhansia pmy / ml Gram+ ja gram- bakteereja (valtakasvu), viruksia, sieniä Jopa suun normaaliflooraa!! Hidas laminaarivirtaus, vesi lämmintä ja seisoo yön ajan Biofilmin muodostuminen 31 Unitin vedenlaatu Aerosolin ja roiskeiden leviäminen Henkilökunnan altistuminen (Legionella pneumophila) Riski immuunipuutteiselle potilaalle (Pseudomonas aeruginosa) 1) Walker et al. Appl Environ Microbiol 2003; 69: ) Dutil et al. Environ Microbiol 2007; 11: ) Szymanska Ann Agric Environ Med 2007; 14: & ) Walker & Marsh. J Dent 2007; 35: ) Szymanska et al. Ann Agric Environ Med 2008; 15: ) Coleman et al. J Appl Microbiol. Jaana Alapulli 2009;106: Unitin veden juoksutus Lääkelaitoksen suositus unitin veden juoksuttamiseksi, (ellei veden puhdistussysteemiä käytössä) aamulla 3 min viikonlopun jälkeen 10 min potilasvaihdossa 30 s Veden desinfiointisysteemi käytössä noudata laitevalmistajan ohjeita vedenjuoksutuksesta 33 11

12 Unitin vedenlaadun parantaminen Pelkän veden juoksutuksen vaikutus Bakteerien määrä vähenee riippuen ajasta ja unitista Ei vaikutusta muodostuneeseen biofilmiin 34 Unitin vedenlaadun parantaminen Tehokas unitin veden des.aine tehoaa bakteereihin vesifaasissa putkien ja letkujen pinnoille muodostuneeseen biofilmiin Biofilmin irrotus tärkeää 35 Unitin vedenlaadun parantaminen Kemiallinen desinfektio Vetyperoksidipohjaiset aineet tehoavat hyvin sekä bakteereihin että biofilmiin Hypokloriitti, kloori tehoavat hyvin sekä bakteereihin että biofilmiin Klooriheksidiini, etanoli + klooriheksidiini huono teho biofilmiin Fysikaalinen desinfektio Superoksidoitu vesi tehoaa hyvin sekä bakteereihin että biofilmiin 36 12

13 Imulaitteiston huoltaminen Pesuaine imureihin ja sylkykuppiin esim. kerran viikossa lounastauolla ei desinfioi Imuholkit potilaskohtaisia Imupäät ja sovitinkappaleet puhdistetaan ja desinfioidaan instrumenttipesukoneessa päivittäin Sihti kertakäyttöinen, vaihdetaan vähintään viikoittain 37 Imulaitteiston huoltaminen Kylmä vesi aamuisin potilasvaihdossa (kertakäyttömukista) ennen desinfiointia Desinfioiva aine imureihin ja sylkykuppiin päivän päätteeksi tarv. lounastauolla 38 Imuletkut Letkujen vaihtaminen esim. kerran viikossa, mikäli mahdollista letkut instrumenttipesukoneeseen pesutelineeseen Imuletkut on hyvä hävittää vaihdon yhteydessä, mikäli lämpödesinfektorissa ei ole asianmukaista telinettä vaihtoväli? ekologisuus? 39 13

14 VERIALTISTUS JA VERITEITSE TARTTUVAT VIRUSTAUDIT 40 Viruksenkantajan tartuntavaarallinen materiaali Veri ja seerumi Siemenneste Vaginan erite Nivelneste Keuhkopussin neste Sydänpussin neste Vatsaontelon neste Lapsivesi Selkäydinneste HIV - äidinmaito Muut veriset eritteet, esim. sylki (HBV: sylki tartuttavaa, virusmäärä kyllä erittäin pieni käytännön merkitys??) 41 Hepatiitti B Pääasiallinen tartuntatapa Suomessa seksiteitse Voi tarttua myös ihon tai limakalvon läpäisyssä (ruiskuhuumeet) tai äidistä lapseen Itämisaika 1 6 kk % aikuisista paranee tartuttava max. puoli vuotta 1 %: fulminantti hepatiitti 5 % krooninen infektio voi johtaa maksakirroosiin tai -syöpään 42 14

15 Hepatiitti C Pääasiallinen tartuntatapa ruiskuhuumeiden välityksellä Itämisaika vrk % paranee Jää kroonisesti vireemiseksi periaatteessa ikuisesti tartuttava % krooninen hepatiitti 25 % normaalit maksa-arvot 75 % transaminaasitasot koholla voi johtaa maksakirroosiin tai -syöpään 43 HBV + HCV oireet %:lla HCV: oireet lievempiä Keltaisuus Pahoinvointi, oksentelu, ripuli, vatsakivut Lihas- ja nivelkivut Uloste muuttuu vaaleaksi ja virtsa tummaksi epäily herää 44 Hiv Pääasiallinen tartuntatapa seksiteitse tai ihon tai limakalvon läpäisy, esim. ruiskuhuumeet sekä äidistä lapseen (ehkäistävissä) Myös äidinmaito tartuttavaa 45 15

16 Hiv Ensitauti 2 6 viikon kuluttua tartunnasta Flunssan kaltaisia oireita Kesto jopa 1-4 viikkoa Oireeton vaihe Oireinen infektio,mm. Pitkittynyt kuumeilu, imusolmukkeiden suureneminen ja laihtuminen Aids, mm. Kaposin sarkooma, atyyppiset mykobakt.infektiot (seurannaistauteja) 46 Potilaalla veriteitse tarttuva virustauti Kuka voi olla tartuttava? Ei tartu aerosolin välityksellä Potilasta ei tarvitse hoitaa päivän viimeisenä Verialtistusten välttäminen osa tavanomaisia varotoimia Unitin kertakäyttöisiä muovisuojia ei tarvitse eikä kannata käyttää 47 Potilaalla veriteitse tarttuva virustauti Hyvät potilasvaihtoon tarkoitetut desinfektioaineet tehoavat myös viruksiin oikein käytettyinä Erillisiä instrumenttien liotuksia ei tarvita Instrumentit voi pestä ja desinfioida muiden instrumenttien kanssa Instrumentteja ei tarvitse viedä erikseen suoraan välinehuoltoon 48 16

17 Verialtistus Tyypillistä hammashoitotyössä: Ontto neula Välineitä käsitellään instr.tarjottimella potilastyön aikana Kirurgia tyypillisin toimenpide, jossa sattuu pisto- ja viiltotapaturmia Riskiä lisää: Ikä < 24 v Työkokemusta < 4 v. Työpäivän pituus > 8 h. Ilhan et al J Adv Nurs. 2006;56: Pisto- ja viiltotapaturmien välttäminen Kerro potilaalle mitä teet Rauhallinen työtahti Hyvä valaistus Yksikätinen neulojen hylsytystekniikka Riittävästi laskutilaa instrumenteille Magneettimatot Neulojen ja veitsenterien poistajat, pidikkeet ja kerääjät 50 Tartunnan todennäköisyys pistotapaturmassa kun lähde viruksen kantaja Hepatiitti B (HBV) HBsAg-positiivinen + HBeAg-positiivinen: % HBsAg-positiivinen: 1-6 % Hepatiitti C (HCV): 0,4 % HIV: 0,2 % Meurman O, Anttila V-J 2010: Hoitoon liittyvien infektioiden torjunta 51 17

18 HBsAg pinta-antigeeni HBV-infektio, tartuttava HBcAg ydinantigeeni Ei vapaana verenkierrossa HBeAg e-antigeeni HBV-infektio, korkea tartuttavuus HBsAb HBcAb HBcAb- IgM HBeAb s-antigeenin vasta-aine c-antigeenin vasta-aine IgM-luokan vasta-aine c- antigeeniä vastaan e-antigeenin vasta-aine Sairastanut tai rokotettu, ei tartuttava Sairastanut tai sairastaa, voi olla tartuttava (HBsAg-posit.) Tuore tai krooninen aktiivinen infektio (myös HBsAg-posit.) Ei ole e-antigeenia, mutta voi olla s-antigeeni l. voi olla tartuttava HBVNh viruksen genomi HBV-infektio, tartuttava Toiminta verialtistustilanteessa Väline lävistää ihon, verta tai veristä sylkeä roiskuu limakalvolle, rikkoutuneelle iholle tai silmään Toimi rauhallisesti jottei vahinko toistu Puhdista altistunut alue huuhtelemalla juoksevalla vedellä Käsihuuhde tai haude 2 min (ei limakalvolle tai silmään) Älä purista tai painele aluetta ja sen ympäristöä 53 Toiminta verialtistustilanteessa Ilmoitus tapaturmasta työterveyshuoltoon Vakuutusyhtiön kaavake 54 18

19 Altistuksen jälkeiset toimet HBV: 24 h (-7 vrk) sisällä hyperimmunoglobuliini Samaan aikaan (-7 vrk) rokotussarja (0, 1, 2,12 kk) Rokotusvaste ei tiedossa: 1 rokoteannos Rokotusvastetta ei muodostunut: hyperimmunoglobuliini + 1 rokoteannos Veren lähde tuntematon: rokotus 55 Altistuksen jälkeiset toimet HCV: Ei spesifiä toimia Tehokas hoito olemasssa HIV: Profylaktinen lääkitys muutaman tunnin sisällä 56 Muita taudinaiheuttajia 57 19

20 Kosketustartunta Mikrobit siirtyvät henkilöstä toiseen suoraan käsien välityksellä välillisesti pintojen kautta 58 Joitain kosketustartuntana leviäviä, merkittäviä ongelmabakteereja Gram-positiivisia: metisilliiniresistentti Staphylococcus aureus, MRSA vankomysiiniresistentti enterokokki, VRE Gram-negatiivisia: Extended spectrum beta-lactamases, ESBLs MDR-PA, moniresistentti Pseudomonas Aeruginosa MDR-Aci, moniresistentti Acinetobacter baumannii 59 Kosketuseristys suunhoitoyksikössä Henkilökunnan suojaimet Kertakäyttöinen suojatakki (erityisesti MRSA) Suojakäsineet potilaskontaktissa Potilaan voi hoitaa työvuoron viimeisenä (ei välttämätöntä) 60 20

21 Kosketuseristys suunhoitoyksikössä Erillistä unitin suojausta ei tarvitse eikä kannata käyttää Erillistä siivousta, hoitohuoneen karanteenia tai instrumenttien liotusta ym. ei tarvita 61 Staphylococcus aureus Herkkää Staphylococcus aureusta (MSSA) nenässä %:lla väestöstä Tyypillinen löydös haavainfektioissa 62 MRSA Metisilliinille resistentti Staphylococcus aureus, MRSA: resistentti stafylokokkipenisilliineille ja muille beetalaktaamiantibiooteille, joskus moniresistentti Henkilö voi olla kolonisoitunut, kantaja, infektioitunut, suurerittäjä tai altistunut 1) MRSA-asiantuntijatyöryhmän suositus. Ohje Metisilliiniresistenttien Staphylococcus aureusten torjunnasta. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C1/2004. Helsinki ) Kotilainen ym. Infektioepidemioiden selvittely ja hallinta. Kirjassa: Hellstén (toim.). Infektioiden torjunta sairaalassa. Porvoo: Kuntaliitto; p

22 Avohoidon MRSA CA-MRSA, community associated MRSA Ei aiempaa tunnettua riskitekijää MRSA kolonisaatiota, kantajuutta tai infektiota Ei kontaktia sairaalaan tai pitkäaik. laitokseen vuoden sisällä Iho- ja pehmytkudosinfektioita Vähemmän resistentti kuin HA-MRSA 64 MRSA riskitekijöitä HA-MRSA aiempi hoitojakso sairaalassa tai pitkäaikaislaitoksessa pitkittynyt hoitojakso aiempi ab käyttö kirurgiset toimenpiteet enteraalinen ravitsemus keskuslaskimokatetri CA-MRSA CA-MRSA historia lähikontakti MRSA - tapaukseen ikä < 10 v. Lowy, NEJM 1998;339: Boucher, Corey GR. CID 2008;46: MRSA tapaus vastaanotolla Nielukantajuus aerosolien leviäminen hoitohuoneessa välillinen kosketustartuntariski, mikäli aseptiikka ei toimi Kosketuseristys, jos potilas altistunut tai kantaja Infektiosta voi parantua, pysyvä kantajuuden häviäminen epävarmaa MRSA-asiantuntijatyöryhmän suositus. Ohje Metisilliiniresistenttien Staphylococcus aureusten torjunnasta. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C1/2004. Helsinki

23 ESBL E. coli ja Klebsiella gram- sauvoja suoliston normaaliflooraa virtsatie- ja haavainfektioita Extended-spectrum betalactamases, ESBL tuottavat beetalaktamaasia, resistenttejä useille beetalaktaamiantibiooteille vti, vatsanalueen infektioita, hengitystieinfektioita, veriviljelypositiivisia yleistyneitä infektioita jää helposti osaksi normaaliflooraa kosketuseristys, jos potilas kantaja bakt. virtsassa: tavanomaiset varotoimet suun terv.hoitotyössä ok Troche et al. Infect Contr Hosp Epidemiol 2005; 26: , Pitout et al. Lancet Infect Dis. 2008;8: , Rodriguez-Baño J et al. Arch Intern 67 Med 2008; 169: Karbapenemaasi Gram-negatiivisia sauvoja Klebsiella pneumoniae, Eschericia Coli, Enterobacter cloacae, Pseudomonas aeruginosa, Acinetobacter sp Karbapenemaasien tuotto: resistenttejä penisilliineille, kefalosporiineille, monobaktaameille ja karbapeneemeille Kosketuseristys, jos potilas kantaja Hirsch & Tam: J. Antimicrob. Chemother 2010; 65: MIRE Entoerbakteereja, joilla karbapenemaasien tuotto: resistenttejä penisillineille, kefalosporiineille, monobaktaameille ja karbapeneemeille (mero- ja imipeneemille) Klebsiella pneumoniae, Eschericia Coli, Enterobacter cloacae Kosketuseristys, jos potilas altistunut tai kantaja Hirsch & Tam: J. Antimicrob. Chemother 2010; 65:

24 Muita gram-negatiivisia sauvoja Moniresistentti Pseudomonas aeruginosa, MDR-Pa, moniresistentti Acinetobacter baumannii, MDR-Aci Resistenttejä mm. meropeneemille Kosketuseristys, jos potilas kantaja (erityisesti jos potilas trakeostomoitu, intuboitu, inkontinentti, dementoitunut / sekava tai potilaalla haavoja tai ei kykenen noudattamaan hyg.ohj.) 70 Herpes simplex hyvin lyhyesti 71 HSV ja hammashoito Tartunta rakkulaeritteiden välityksellä Oireeton seropositiivinen henkilö virusten erittyminen mahdollista Rakkulavaihe virsumäärä huomattavasti korkeampi kuin latentissa vaiheessa Näkyvä leesio peitetään, mikäli potilaan aikaa ei voi siirtää 72 24

25 Pisaratartunta Suuret pisarat leviävät max 1 metrin etäisyydelle henkilön aivastaessa tai yskiessä Rokkotaudit, flunssa Yskimis- ja niistämishygienia 73 Ilmatartunta Pisaran ytimet, max 5 μm, sekoittuvat ilmaan henkilön puhuessa tai yskiessä Voivat leijailla ilmassa pitkän ajan ja matkan Yskösvärjäyspositiivinen keuhko- tai kurkunpäätuberkuloosi Yskimis- ja niistämishygienia 74 Tuberkuloosi Mycobacterium tuberculosis Latentti tuberkuloosi l. kantajuus: kpl Suomessa?? Hammashoitoa siirretään, kunnes pt ei ole enää tartuttava Pintojen ja hoitovälineiden merkitys tartunnan leviämisen kannalta vähäinen 75 25

26 Aseptinen toiminta edellyttää toimivaa välinehuoltoprosessia, laadunvarmistusta ja oikeaa instrumenttivalintaa 76 Luokka Käyttökohde Huoltotoimi Steriili Iho tai limakalvo läpäistään tai pulpa paljastetaan Jaana Alapulli Parodontologian, kirurgian ja endodontian välineet Steriloitu Limakalvoa kosketaan Tutkimus- ja paikkausvälineet 77 Desinfioitu Puhdistettu Tervettä ihoa tai limakalvoa kosketaan Ei välitöntä kosketusta potilaan kanssa tai olematon inf.riski Potilaan suojalasit, jäljennöksen sekoitusvälineet Jaana Alapulli Aseptiikka suun terveydenhuollossa Tavanomaiset varotoimet ehkäisevät tartunnat potilaasta potilaaseen, henkilökunnasta potilaaseen ja potilaasta henkilökuntaan Eristystoimia noudatetaan tarvittaessa tavanomaisten varotoimien lisäksi Työntekijän velvollisuus ja oikeus toimia aseptisesti (=noudattaa tavanomaisia varotoimia) 78 26

Mitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei?

Mitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei? Mitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei? Infektioiden torjunnalla turvaa ja laatua hoitolaitoksiin Alueellinen koulutuspäivä 29.11.2016 Hygieniahoitaja, Anu Harttio-Nohteri/VSSHP

Lisätiedot

Asiaa moniresistenteistä mikrobeista päivitettyjä ohjeita. Tarja Kaija hygieniahoitaja p

Asiaa moniresistenteistä mikrobeista päivitettyjä ohjeita. Tarja Kaija hygieniahoitaja p Asiaa moniresistenteistä mikrobeista päivitettyjä ohjeita Tarja Kaija hygieniahoitaja tarja.kaija@ppshp.fi p. 3152574 Moniresistentit mikrobit Bakteeriviljelynäyte haavalta MRSA VRE losteviljelynäyte ESBL

Lisätiedot

Infektioiden torjuntaa haava-, skopia- ja yleispoliklinikalla

Infektioiden torjuntaa haava-, skopia- ja yleispoliklinikalla Infektioiden torjuntaa haava-, skopia- ja yleispoliklinikalla Helena Ojanperä Hygieniahoitaja/osastonhoitaja 5.10.2012 Alueellinen infektioiden torjunnan koulutuspäivä Hoitoon liittyvät infektiot avohoidossa

Lisätiedot

Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla

Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla 1(5) Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla Yleistä Sairaalaympäristössä mikrobien keskeisin tartuntareitti on kosketustartunta.

Lisätiedot

Moniresistentit bakteerit

Moniresistentit bakteerit 25.8.2014 1 Moniresistentit bakteerit MRSA = Metisilliini Resistentti Staphylococcus aureus Staphylococcus aureus on yleinen terveiden henkilöiden nenän limakalvoilla ja iholla elävä grampositiivinen kokkibakteeri.

Lisätiedot

Eristyksen kesto. Sairauden kesto. Sairauden kesto. Oireiden kesto. Oireiden kesto

Eristyksen kesto. Sairauden kesto. Sairauden kesto. Oireiden kesto. Oireiden kesto 1 KOSKETUSERISTYS Käytetään potilailla, joilla tiedetään tai epäillään olevan helposti suoran tai epäsuoran kosketuksen välityksellä leviävä infektio. Kosketuseristyksen tarkoituksena on katkaista kosketustartuntatie.

Lisätiedot

PISARA- JA KOSKETUSVAROTOIMET MILLOIN JA MITEN?

PISARA- JA KOSKETUSVAROTOIMET MILLOIN JA MITEN? PISARA- JA KOSKETUSVAROTOIMET MILLOIN JA MITEN? Terveyskeskusten ja pitkäaikaishoitolaitosten infektioyhdyshenkilöiden koulutuspäivä 25.4.2016 13.45-14.30, Ls 5 Hygieniahoitaja Sirpa Ukkola p. 040-5094107

Lisätiedot

Influenssapotilaan pisaraja kosketusvarotoimet

Influenssapotilaan pisaraja kosketusvarotoimet Influenssapotilaan pisaraja kosketusvarotoimet Terveyskeskusten ja pitkäaikaishoitolaitosten infektioyhdyshenkilöiden koulutuspäivä 17.10.2016 Tuula Keränen, hygieniahoitaja infektioiden torjuntayksikkö

Lisätiedot

Pisto- ja viiltotapaturman sattuessa

Pisto- ja viiltotapaturman sattuessa Pisto- ja viiltotapaturman sattuessa Terveyskeskusten ja pitkäaikaishoitolaitosten infektioyhdyshenkilöiden koulutuspäivä 17.10.2016 Hygieniahoitaja Sirpa Ukkola p.040-5094107 Infektioiden torjuntayksikkö

Lisätiedot

HIV ja hepatiitit HIV

HIV ja hepatiitit HIV HIV ja hepatiitit Alueellinen tartuntatautipäivä 3.5.16 Keski Suomen keskussairaala Infektiolääk. Jaana Leppäaho Lakka HIV 1 HIV maailmalla HIV Suomessa Suomessa 2014 loppuun mennessä todettu 3396 tartuntaa,

Lisätiedot

Suojautuminen tartunta-agensseja käsiteltäessä (esim. SARS) Labquality: Mikrobiologian neuvottelupäivä 17.10.2003 Osl. Jukka Suni. A.

Suojautuminen tartunta-agensseja käsiteltäessä (esim. SARS) Labquality: Mikrobiologian neuvottelupäivä 17.10.2003 Osl. Jukka Suni. A. Suojautuminen tartunta-agensseja käsiteltäessä (esim. SARS) Labquality: Mikrobiologian neuvottelupäivä 17.10.2003 Osl. Jukka Suni A. Järvinen 031003 Valtioneuvoston päätös työntekijöiden suojelemisesta

Lisätiedot

MONIRESISTENTIT MIKROBIT (MRSA, VRE, ESBL)

MONIRESISTENTIT MIKROBIT (MRSA, VRE, ESBL) POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- 1 (5) MONIRESISTENTIT MIKROBIT (MRSA, VRE, ESBL) Mikrobit (bakteerit, virukset, sienet) ovat hyvin muuntautumiskykyisiä, jonka ansiosta ne pystyvät esim. antibioottihoitojen

Lisätiedot

Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa. Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5.

Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa. Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5. Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5.2008 1 Tavanomaiset varotoimet Tavanomaiset varotoimet Noudatetaan

Lisätiedot

Pientoimenpiteiden aseptiikka

Pientoimenpiteiden aseptiikka Pientoimenpiteiden aseptiikka 30.11.2016 Hygieniahoitaja Rauni Ikonen Pientoimenpide Invasiivinen toimenpide (=elimistön sisälle ulottuva, kajoava, ihon rikkova), joka vaati hyvää aseptiikkaa hoitoon liittyvien

Lisätiedot

Turvalliset työtavat: suojainten käyttö

Turvalliset työtavat: suojainten käyttö Turvalliset työtavat: suojainten käyttö 30.9.2016 Alueellinen koulutuspäivä Infektioiden torjunta Hygieniahoitaja Tuula Keränen Infektioiden torjuntayksikkö, Oys Työvaate ja suojavaate Työvaatteessa ei

Lisätiedot

Terveydenhoitohenkilökunnan rokotukset. V-J Anttila 21.4.2016

Terveydenhoitohenkilökunnan rokotukset. V-J Anttila 21.4.2016 Terveydenhoitohenkilökunnan rokotukset V-J Anttila 21.4.2016 Terveydenhuoltohenkilökunnan rokotukset: säädöspohja Tällä hetkellä säädöstasolla kyse on lähinnä työturvallisuuslain ja työterveyshuoltolain

Lisätiedot

IV-kanyylien käsittely

IV-kanyylien käsittely IV-kanyylien käsittely Terveyskeskusten ja pitkäaikaishoitolaitosten infektioyhdyshenkilöiden koulutuspäivä 26.10.2015 Hygieniahoitaja Tuula Keränen infektioiden torjuntayksikkö, OYS Puh 0405094097 Sisältö

Lisätiedot

Käsihygieniakampanja 2012. ivä 7.11.2011

Käsihygieniakampanja 2012. ivä 7.11.2011 Käsihygieniakampanja 2012 Tk -yhdysjäsenten senten koulutuspäiv ivä 7.11.2011 Käsihygieniakampanja Tavoitteena parantaa käsihygienian k toteutumista Vähentää hoitoon liittyviä infektioita Käsihygienian

Lisätiedot

Resistentin bakteerin kantaja ja asumispalvelut

Resistentin bakteerin kantaja ja asumispalvelut Resistentin bakteerin kantaja ja asumispalvelut Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 18.11.2015 MRSA MRSA-tapausten määrät kasvavat VSSHP:n alueella Usein avohoidossa

Lisätiedot

Moniresistentin gram-negatiivisen sauvabakteerin kantaja pitkäaikaishoidon yksikössä

Moniresistentin gram-negatiivisen sauvabakteerin kantaja pitkäaikaishoidon yksikössä Moniresistentin gram-negatiivisen sauvabakteerin kantaja pitkäaikaishoidon yksikössä Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö 06.11.2009 1 (5) Moniresistentin gram-negatiivisen sauvabakteerin kantaja

Lisätiedot

Suun terveydenhuolto ja toimintaympäristö

Suun terveydenhuolto ja toimintaympäristö 42. Valtakunnalliset sairaalahygieniapäivät 17.3.2016 Välineiden puhtaustaso suun terveydenhuoltoyksiköiden tartunnantorjunnassa TtM, MBA Suun terveydenhuolto ja toimintaympäristö Terveyskeskusten suun

Lisätiedot

Tartuntojen torjunta ja ehkäisy sekä työturvallisuus Välineiden huolto Hygieniahoitaja Nina Pulli 18.5.2016

Tartuntojen torjunta ja ehkäisy sekä työturvallisuus Välineiden huolto Hygieniahoitaja Nina Pulli 18.5.2016 Välineiden huolto Hygieniahoitaja Nina Pulli 18.5.2016 Kotkan kaupungin hygieniahoitaja Nina Pulli Karhulan sairaala (Terveysaseman alakerta) Toivelinnankatu 2 48600 Kotka Puh. +358 400 924 788 nina.pulli@kotka.fi

Lisätiedot

ESBL-E.coli, linjaus OYS ERVA:lla. Niina Kerttula infektiolääkäri OYS

ESBL-E.coli, linjaus OYS ERVA:lla. Niina Kerttula infektiolääkäri OYS ESBL-E.coli, linjaus OYS ERVA:lla Niina Kerttula infektiolääkäri OYS 30.9.2016 1 Muutos ESBL-E.coli linjauksissa OYS sairaanhoitopiirin alueella 14.9.2015 alkaen potilaita, joilla todettu ESBL- E.coli,

Lisätiedot

Mikrobeja on kaikkialla! - emme vain näe niitä, onneksi!

Mikrobeja on kaikkialla! - emme vain näe niitä, onneksi! Miten moniresistenttien mikrobien leviäminen estetään terveydenhuollossa? Hygieniahoitaja Maija-Liisa Lauritsalo 6.5.2015 Mikrobeja on kaikkialla! - emme vain näe niitä, onneksi! 1 Moniresistentit mikrobit

Lisätiedot

VAROTOIMI- JA ERISTYSSUOSITUKSET INFEKTIOSAIRAUKSISSA¹

VAROTOIMI- JA ERISTYSSUOSITUKSET INFEKTIOSAIRAUKSISSA¹ Henkilökunta ohje/ Taulukko Varotoimi ja eristyssuositukset infektiosairauksissa ¹ VAROTOIMI- JA ERISTYSSUOSITUKSET INFEKTIOSAIRAUKSISSA¹ Absessi: - runsaasti erittävä http://ohjepankki.vsshp.fi/fi/6303/10027/

Lisätiedot

Työ- ja suojavaatteet sekä suojainten käyttö

Työ- ja suojavaatteet sekä suojainten käyttö Ohje henkilökunnalle 1 Työ- ja suojavaatteet sekä suojainten käyttö Infektioiden torjunta perustuu tartuntareittien katkaisuun. Infektioiden torjunta edellyttää hyvää käsihygieniaa ja aseptisia työtapoja.

Lisätiedot

Resistentin mikrobin kantaja tai tartunnanvaarallinen potilas päivystyksessä miten toimia?

Resistentin mikrobin kantaja tai tartunnanvaarallinen potilas päivystyksessä miten toimia? Resistentin mikrobin kantaja tai tartunnanvaarallinen potilas päivystyksessä miten toimia? Infektiolääkäri Pertti Arvola, TAYS Vaikeiden infektioiden alkuhoito symposium Helsinki 5.5.2011 Sisältö Leviävätkö

Lisätiedot

VÄLINEHUOLTAJAN AMMATTITUTKINTO TUTKINTOSUORITUKSEN ARVIOINTI

VÄLINEHUOLTAJAN AMMATTITUTKINTO TUTKINTOSUORITUKSEN ARVIOINTI PAKOLLISET OSAT: 2 PUHDISTAMINEN JA DESINFEKTIO NÄYTTÖYMPÄRISTÖ/ YMPÄRISTÖT Aseptisesti työskenteleminen noudattaa hyviä sairaalahygieniatapoja sekä aseptista työjärjestystä edeten puhtaasta likaiseen

Lisätiedot

gramnegatiiviset sauvat

gramnegatiiviset sauvat Karbapenemaasia tuottavat gramnegatiiviset sauvat Jari Jalava, FT Sisältö 1. Karbapenemaasit 2. Karbapenemaasien kliininen merkitys 3. Epidemiologinen tilanne 4. Karbapeneemeille resistenttien kantojen

Lisätiedot

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2013

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2013 Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2013 Olli Meurman Kliininen mikrobiologia Vuodesta 2011 alkaen tulkinta EUCAST-standardin mukaan, joten tulokset eivät ole kaikilta osin vertailukelpoisia

Lisätiedot

Käsien pesu, desinfektio ja suojakäsineiden käyttö

Käsien pesu, desinfektio ja suojakäsineiden käyttö Käsien pesu, desinfektio ja suojakäsineiden käyttö Ohje henkilökunnalle 29.3.2011 1 Käsihygienia Kynnet, sormukset ja korut Sormuksien, rannekellon ja rannerenkaiden käyttö ei ole suotavaa terveydenhuoltotyössä,

Lisätiedot

Hoitoon liittyvien infektioiden torjunta osa potilasturvallisuutta

Hoitoon liittyvien infektioiden torjunta osa potilasturvallisuutta Hoitoon liittyvien infektioiden torjunta osa potilasturvallisuutta Outi Lyytikäinen, tutkimusprofessori Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Infektiotautien torjuntayksikkö (INTA) Infektiotaudit - osasto (INFO)

Lisätiedot

Tuberkuloosi ja hoitohenkilökunta. 26.9.2007 ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS

Tuberkuloosi ja hoitohenkilökunta. 26.9.2007 ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS Tuberkuloosi ja hoitohenkilökunta 26.9.2007 ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS Tb ja hoitohenkilökunta Tartunta ja suojautuminen Tb tilanne Pohjois-Savossa Valvottu

Lisätiedot

KhYHKÄ Käsihygienian yhtenäinen käytäntö touko joulukuu 2015

KhYHKÄ Käsihygienian yhtenäinen käytäntö touko joulukuu 2015 KhYHKÄ Käsihygienian yhtenäinen käytäntö touko joulukuu 215 Käsihygienian yhtenäinen käytäntö KhYHKÄ Hoitotyön Tutkimussäätiön (Hotus) ja OYS:n kehittämä (211) taustalla WHO:n Five Moments ohjelma perustuu

Lisätiedot

Kosketuseristystä tarvitsevan potilaan hoitotyö. 2) Mitä terveysalan ammattitutkintoja olet suorittanut ja milloin?

Kosketuseristystä tarvitsevan potilaan hoitotyö. 2) Mitä terveysalan ammattitutkintoja olet suorittanut ja milloin? LIITE 1/1 Kosketuseristystä tarvitsevan potilaan hoitotyö I Aluksi selvitämme taustatietoja sairaanhoitajista ja heidän työpaikoistaan/yksiköistään. Kirjoita vastauksesi kysymyksien kohdalla oleville riveille

Lisätiedot

Eristyssiivousohje. Pintojen puhdistaminen ja desinfektio. Eritetahradesinfektio: Klorilli 1000 ppm tai Erisan Oxy+ 2 % ja kertakäyttöpyyhe

Eristyssiivousohje. Pintojen puhdistaminen ja desinfektio. Eritetahradesinfektio: Klorilli 1000 ppm tai Erisan Oxy+ 2 % ja kertakäyttöpyyhe 1 (9) siivousohje: potilashuoneeseen, toimenpidehuoneeseen ja leikkaussaliin. Tätä ohjetta noudatetaan välisiivouksessa, päivittäisessä siivouksessa ja loppusiivouksessa. Pääsääntöisesti käytetään mikrokuituista

Lisätiedot

Resistenttien bakteerien torjunnan valtakunnalliset linjaukset mikä muuttui?

Resistenttien bakteerien torjunnan valtakunnalliset linjaukset mikä muuttui? Resistenttien bakteerien torjunnan valtakunnalliset linjaukset mikä muuttui? Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö TYKS / VSSHP 9.3.2015 MRSA-epidemiat VSSHP:ssa ja SatSHP:ssa

Lisätiedot

Suojainten käyttö. Käytä eristyssiivouksessa eristyssiivousohjeistuksen mukaisia suojaimia. Suojaimet puetaan seuraavassa järjestyksessä.

Suojainten käyttö. Käytä eristyssiivouksessa eristyssiivousohjeistuksen mukaisia suojaimia. Suojaimet puetaan seuraavassa järjestyksessä. 1 Suojainten käyttö Käytä eristyssiivouksessa eristyssiivousohjeistuksen mukaisia suojaimia. Suojaimet puetaan seuraavassa järjestyksessä. Suojainten pukeminen Suusuojus à Suojalasit à Suojatakki à Suojakäsineet

Lisätiedot

KÄDET KÄDET KÄDET KÄDET KÄDET KÄDET KÄDET KÄDET KÄDET

KÄDET KÄDET KÄDET KÄDET KÄDET KÄDET KÄDET KÄDET KÄDET KÄDET KÄDET KÄDET KÄDET KÄDET KÄDET KÄDET KÄDET KÄDET AK PRO käsihuuhde GEELIMÄINEN DESINFIOIVA JA KOSTEUTTAVA KÄSIHUUHDE Tehokkaaseen, nopeaan ja turvalliseen käsien desinfiointiin mm. terveydenhuollossa

Lisätiedot

Turvalliset työtavat: pisto- ja viiltovahinkojen välttäminen

Turvalliset työtavat: pisto- ja viiltovahinkojen välttäminen Turvalliset työtavat: pisto- ja viiltovahinkojen välttäminen Ajankohtaista infektioiden torjunnasta, alueellinen koulutuspäivä 30.9.2016, OYS Hygieniahoitaja Sirpa Ukkola Infektioiden torjuntayksikkö puh.

Lisätiedot

Työperäinen tuberkuloosi epidemia. V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö

Työperäinen tuberkuloosi epidemia. V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö Työperäinen tuberkuloosi epidemia V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö Tuberkuloosi ja terveydenhuoltohenkilöstö Suomessa terveydenhuoltohenkilökunnan

Lisätiedot

HIV- ja hepatiitti-äitien lapset mitä tutkimuksia tarvitaan ja milloin?

HIV- ja hepatiitti-äitien lapset mitä tutkimuksia tarvitaan ja milloin? HIV- ja hepatiitti-äitien lapset mitä tutkimuksia tarvitaan ja milloin? Maija Rummukainen Infektioylilääkäri 29.9.2016 Virus HAV HBV HCV HDV HEV Suku Pikorna Hepdna Flavi Deltaviridae Hepeviridae Tyyppi

Lisätiedot

Moniresistentin mikrobin (MRSA/ VRE /CPE /Klebsiella ESBL) kantaja pitkäaikaishoidon yksikössä

Moniresistentin mikrobin (MRSA/ VRE /CPE /Klebsiella ESBL) kantaja pitkäaikaishoidon yksikössä Moniresistentin mikrobin (MRSA/ VRE /CPE /Klebsiella ESBL) kantaja pitkäaikaishoidon yksikössä Tämä ohje koskee moniresistentin mikrobin kantajan hoitoa pitkäaikaishoidossa. Pitkäaikaishoidon yksiköillä

Lisätiedot

Miksi meidän kannattaa ottaa kausi-influenssarokotus?

Miksi meidän kannattaa ottaa kausi-influenssarokotus? Miksi meidän kannattaa ottaa kausi-influenssarokotus? Kausi-influenssarokotus on tehokas keino ehkäistä influenssan leviämistä Henkilökunnan influenssarokotuksille on vahvat perusteet Henkilökunta on merkittävä

Lisätiedot

Perhepäivähoidon hygieniaohjeet

Perhepäivähoidon hygieniaohjeet Perhepäivähoidon hygieniaohjeet Hygienia ja puhtaus Hygienia on aikuisen ja lasten henkilökohtaista hygieniaa sekä työympäristön-, lelujen ja elintarvikkeiden puhtautta. Hygienian tehostaminen päivähoidossa

Lisätiedot

Alueellinen sairaalahygienia iltapäivä 19.4.2012 Päivi Näykki, sh aoh

Alueellinen sairaalahygienia iltapäivä 19.4.2012 Päivi Näykki, sh aoh Alueellinen sairaalahygienia iltapäivä 19.4.2012 Päivi Näykki, sh aoh Lähtökohtana Clostridium difficile 027 löydökset. Epidemia Hysa:lla v 2007 2011. Taudin luonteesta johtuva tarve torjua tautia. Kehiteltiin

Lisätiedot

HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka

HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka Tuberkuloosi HIV-potilaiden kuolinsyynä Afrikassa: obduktiotutkimus Obduktio 108 HIV-potilaasta Botswanassa

Lisätiedot

HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYÄ VUODEOSASTOLLA HYGIENIAHOITAJA JAANA LEHTINEN

HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYÄ VUODEOSASTOLLA HYGIENIAHOITAJA JAANA LEHTINEN HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYÄ VUODEOSASTOLLA HYGIENIAHOITAJA JAANA LEHTINEN MIKÄ ON HOITOON LIITTYVÄ INFEKTIO Potilaalla todetaan mikrobin aiheuttama paikallinen- tai yleisinfektio ei ollut

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (6) Terveyslautakunta Tja/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (6) Terveyslautakunta Tja/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/2012 1 (6) 18 Lausunto kuparisia kosketuspintoja ja infektioita koskevasta valtuustoaloitteesta HEL 2011-007800 T 00 00 03 Päätös päätti antaa kaupunginhallitukselle seuraavan

Lisätiedot

Moniresistenttien mikrobien nimeäminen ja lyhenteet Jari Jalava, FT

Moniresistenttien mikrobien nimeäminen ja lyhenteet Jari Jalava, FT Moniresistenttien mikrobien nimeäminen ja lyhenteet Jari Jalava, FT 1.10.2013 Moniresistenssin määrittäminen Yleensä: resistentti = I+R Hankittu resistenssiominaisuus 1. Resistenssiprofiili Yleensä resistenssi

Lisätiedot

Laajakirjoisia beetalaktamaaseja tuottavat bakteerit ja MRSA - Uudet ilmoitettavat eläintaudit

Laajakirjoisia beetalaktamaaseja tuottavat bakteerit ja MRSA - Uudet ilmoitettavat eläintaudit Laajakirjoisia beetalaktamaaseja tuottavat bakteerit ja MRSA - Uudet ilmoitettavat eläintaudit Erikoistutkija Suvi Nykäsenoja Jaostopäällikkö Antibioottijaosto Elintarvike- ja rehumikrobiologian tutkimusyksikkö

Lisätiedot

06.10.2015. Mitä ovat moniresistentit bakteerit (=MDR) MDR = multi-drug resistant = moniresistentti KÄYTÄNNÖSSÄ:

06.10.2015. Mitä ovat moniresistentit bakteerit (=MDR) MDR = multi-drug resistant = moniresistentti KÄYTÄNNÖSSÄ: Mitä ovat moniresistentit bakteerit (=MD) MD pähkinänkuoressa: Anne-Mari issanen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri, ISLAB Kuopio 8.10.2015 bakteeri Liikkuva geenielementti MD-bakteeri MD = multi-drug

Lisätiedot

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3. C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio

Lisätiedot

Tavallisimmat infektiot ja tartuntataudit päihteiden käyttäjien keskuudessa

Tavallisimmat infektiot ja tartuntataudit päihteiden käyttäjien keskuudessa Tavallisimmat infektiot ja tartuntataudit päihteiden käyttäjien keskuudessa 26.5.2016 Hannele Kotilainen Yl, Epidemiologinen toiminta Infektiolääkäri, LT Tartuntataudeista vastaava lääkäri Helsinki Hannele

Lisätiedot

Hygienia ja infektioiden torjunta suun terveydenhuollossa

Hygienia ja infektioiden torjunta suun terveydenhuollossa Rovaniemen kaupungin terveyskeskus / Suun terveydenhuolto 23.11.2009 Infektio-sairaalahygieniayksikkö / Lapin sairaanhoitopiiri Hygienia ja infektioiden torjunta suun terveydenhuollossa 2 1. INFEKTIOTAUDIT

Lisätiedot

MIKROBILÄÄKERESISTENSSITILANNE 2014

MIKROBILÄÄKERESISTENSSITILANNE 2014 MIKROBILÄÄKERESISTENSSITILANNE 2014 Seuraavissa taulukoissa tutkittujen tapausten lukumäärä ja niistä lasketut prosenttiluvut on ilmoitettu potilaittain. Esitettyjä lukuja arvioitaessa on huomioitava,

Lisätiedot

Sairaalainfektioiden taloudellinen merkitys

Sairaalainfektioiden taloudellinen merkitys Sairaalainfektioiden taloudellinen merkitys High-Tech foorumin aloitusseminaari 24.11.2010 Mari Kanerva dos, infektiolääkäri HUS Infektiosairauksien klinikka ja THL Sairaalainfektio-ohjelma SIRO Sairaalainfektio

Lisätiedot

Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö/mr 23.1.2014

Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö/mr 23.1.2014 Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö/mr 23.1.2014 TAIPUISIEN TÄHYSTIMIEN PUHDISTUS JA DESINFEKTIO Taipuisien tähystimien puhdistus tulee aloittaa välittömästi käytön jälkeen. Työntekijän suojavaatetuksena

Lisätiedot

Tuberkuloosi Suomessa

Tuberkuloosi Suomessa Tuberkuloosi Suomessa Dos. Hanna Soini THL, Tartuntatautiseurannan ja torjunnan osasto 1 Mikä on tuberkuloosi Tuberkuloosi (TB) on Mycobacterium tuberculosis bakteerin aiheuttama infektiotauti Esiintyy

Lisätiedot

1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa

1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa 1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa Profylaksin yleiset periaatteet: Aina tarpeellinen, kun on kyseessä 2. ja 3. puhtausluokan leikkaus, vrt. alla 1. puhtausluokan leikkaus, jos

Lisätiedot

Käsihygienian merkitys moniresistenttien mikrobien leviämisen ehkäisemisessä

Käsihygienian merkitys moniresistenttien mikrobien leviämisen ehkäisemisessä Käsihygienian merkitys moniresistenttien mikrobien leviämisen ehkäisemisessä Korhonen, Salla 2011 Tikkurila Laurea-ammattikorkeakoulu Tikkurila Käsihygienian merkitys moniresistenttien mikrobien leviämisen

Lisätiedot

MRSA -kantaja pitkäaikaishoidon yksikössä

MRSA -kantaja pitkäaikaishoidon yksikössä Ohje henkilökunnalle / MRSA -kantaja pitkäaikaishoidossa MRSA -kantaja pitkäaikaishoidon yksikössä Tämä ohje koskee MRSA (metisilliinille resistentti Staphylococcus aureus) -bakteeritartunnan saaneen kantajan

Lisätiedot

Infektioyksikkö Kliinisen mikrobiologian laboratorio. Tartuntatautiraportti. Eksote 2016

Infektioyksikkö Kliinisen mikrobiologian laboratorio. Tartuntatautiraportti. Eksote 2016 Tartuntatautiraportti Eksote 2016 Tartuntatautiraportti 2016 Vuoden 2016 tartuntatautiraportti on laadittu aiempaan tapaan lääkärien ja laboratorioiden tekemien tartuntatauti-ilmoitusten perusteella. Herkkyystilanteen

Lisätiedot

Ebola. VSSHP Sairaalahygienia- ja infektiontorjunta

Ebola. VSSHP Sairaalahygienia- ja infektiontorjunta Ebola VSSHP Sairaalahygienia- ja infektiontorjunta 17.12.2014 Ebola Verenvuotokuumevirus (Filovirus) Tarttuu pisara- ja kosketustartuntana Luonnossa eläimillä (lepakot, jyrsijät ym.) -> siirtyy ihmiseen

Lisätiedot

VERIALTISTUSTAPATURMAN HOITO Ohje lääkärille PIKAOHJE. Johdanto. 1. Pistokohdan ja limakalvon puhdistus

VERIALTISTUSTAPATURMAN HOITO Ohje lääkärille PIKAOHJE. Johdanto. 1. Pistokohdan ja limakalvon puhdistus 1 VERIALTISTUSTAPATURMAN HOITO Ohje lääkärille PIKAOHJE 1. Pistokohdan tai limakalvon puhdistus (kohta 1) 2. Ohjelmoi veritapaturman lähteeltä otettavaksi paketti VTLÄHDE ja altistuneelta VTVSSHP tai VTMUU

Lisätiedot

MONIRESISTENTTIEN BAKTEERIEN SEULONTAOHJE

MONIRESISTENTTIEN BAKTEERIEN SEULONTAOHJE VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT MONIRESISTENTTIEN BAKTEERIEN SEULONTAOHJE MRSA, VRE ja moniresistentit Gram-negatiiviset sauvabakteerit (Acinetobacter baumannii,

Lisätiedot

Alaikäisten turvapaikanhakijoiden terveydenhoito

Alaikäisten turvapaikanhakijoiden terveydenhoito Alaikäisten turvapaikanhakijoiden terveydenhoito Merja Äijänen, Terveyden-sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Ryhmäkoti Redi Oy Suolahden ryhmäkoti ja tukiasumisyksikkö 27.4.2016 Merja Äijänen 1 Ryhmäkoti

Lisätiedot

ROVANIEMEN KAUPUNKI. Hyvinvoiva lapsi. Hygienia ja infektioiden torjunta perhepäivähoidossa

ROVANIEMEN KAUPUNKI. Hyvinvoiva lapsi. Hygienia ja infektioiden torjunta perhepäivähoidossa ROVANIEMEN KAUPUNKI Hyvinvoiva lapsi Hygienia ja infektioiden torjunta perhepäivähoidossa Varhaiskasvatuspalvelut 2015 Työryhmä: Ahlsved Matias, tartuntataudeista vastaava hoitaja, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI HOSPITAL DISTRICT OF SOUTHWEST FINLAND VRE (vankomysiiniresistenttienterokokki)- kantaja pitkäaikaishoidossa Enterokokki kuuluu ihmisen suoliston normaaliin bakteerikasvustoon.

Lisätiedot

Kliinisesti merkittävien bakteerien jaottelua

Kliinisesti merkittävien bakteerien jaottelua Johdanto kliinisesti merkittäviin bakteereihin Miksi kliininen bakteriologia on tärkeää? Bakteerien luokittelusta Bakteeri-infektiot Patogeeni Tartunnanlähde Ennaltaehkäisy Bakteriologista diagnostiikkaa

Lisätiedot

Tarttuvista taudeista

Tarttuvista taudeista OHJELMA Hippos kiittää tuesta seuraavia yhteistyökumppaneita: Intervet Oy Pharmaxim AB Scanvet Eläinlääkkeet Oy Vermon Ravirata Vetcare Oy 18.00 18.30 Tarttuvien tautien ennaltaehkäisy / ell. Katja Hautala

Lisätiedot

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775985/2014 Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) enhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Viekirax-valmisteen enhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,

Lisätiedot

S.aureus - ongelman saneeraus. Laura Kulkas Valio Oy

S.aureus - ongelman saneeraus. Laura Kulkas Valio Oy S.aureus - ongelman saneeraus Laura Kulkas Valio Oy Staphylococcus aureus Nykytiedon avulla S.aureusutaretulehdukset ovat pääosin estettävissä tai pois saneerattavissa Keinot saattavat vaatia uusia ajatusmalleja/toimintamalleja

Lisätiedot

HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS

HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS TOIMENPITEISIIN LIITTYVÄT INFEKTIOT Edeltävä polikliininen toimenpide Edeltävä sairaalahoitojakso

Lisätiedot

Tanja Jyllilä. Jenni Kotiranta AGS16. Hygieniaohjeiden toteutuminen ensihoitoyksiköissä. Etelä- Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä

Tanja Jyllilä. Jenni Kotiranta AGS16. Hygieniaohjeiden toteutuminen ensihoitoyksiköissä. Etelä- Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä Tanja Jyllilä Jenni Kotiranta AGS16 Hygieniaohjeiden toteutuminen ensihoitoyksiköissä Etelä- Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä Opinnäytetyö Syksy 2011 Sosiaali- ja terveysalan yksikkö Hoitotyön koulutusohjelma

Lisätiedot

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava. Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava. Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi Mycoplasma bovis Soluseinätön bakteeri Beetalaktaamiantibiootit (mm. penisilliini) eivät tehoa Herkkiä

Lisätiedot

Pintadesinfektion merkitys ja valmisliinojen käyttökelpoisuus VSSHP hygieniakoulutus , Turku

Pintadesinfektion merkitys ja valmisliinojen käyttökelpoisuus VSSHP hygieniakoulutus , Turku Pintadesinfektion merkitys ja valmisliinojen käyttökelpoisuus VSSHP hygieniakoulutus 17.5.2015, Turku Pintojen puhtauden merkitys terveydenhuollossa onko väliä? 1940-50 luvuilla MSSA ja A-ryhmän streptokokin

Lisätiedot

INFEKTIOIDEN TORJUNTA NATIIVIRÖNT- GENTUTKIMUKSISSA

INFEKTIOIDEN TORJUNTA NATIIVIRÖNT- GENTUTKIMUKSISSA INFEKTIOIDEN TORJUNTA NATIIVIRÖNT- GENTUTKIMUKSISSA Hygieniaohje uusille työntekijöille ja röntgenhoitajaopiskelijoille Jonna Järvinen Kaisa Mäki Opinnäytetyö Lokakuu 2016 Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma

Lisätiedot

VRE -kantaja pitkäaikaishoidossa

VRE -kantaja pitkäaikaishoidossa VRE -kantaja pitkäaikaishoidossa Tämä ohje koskee VRE (vankomysiinille resistentti enterokokki) -kantajan hoitoa pitkäaikaishoidossa. Pitkäaikaishoidon yksiköillä tarkoitetaan vanhainkoteja, palvelutaloja

Lisätiedot

Käsihygienia -Never ending story

Käsihygienia -Never ending story Käsihygienia -Never ending story Terveyskeskusten ja pitkäaikaishoitolaitosten infektioyhdyshenkilöiden koulutuspäivä 25.4.2016 Helena Ojanperä osastonhoitaja/hygieniahoitaja, PPSHP/OYS infektioiden torjuntayksikkö

Lisätiedot

KOSKETUSERISTYS PISARAERISTYS ILMAERISTYS PUHTAUSLUOKKA IV KUULUVAT TOIMENPITEET

KOSKETUSERISTYS PISARAERISTYS ILMAERISTYS PUHTAUSLUOKKA IV KUULUVAT TOIMENPITEET VAROTOIMET JA TARTUNTAERISTYKSET LEIKKAUSOSASTOLLA 1/9 TIUKENNETTU PISARAERISTYS ILMAERISTYS PUHTAUSLUOKKA IV ERISTYS- LUOKKA PÄÄASIALLINEN TARTUNTAREITTI LEIKKAUS- JÄRJESTYS TIUKENNETTU KOSKETUS- ERISTYS

Lisätiedot

KOSKETUSERISTYSPOTILAAN HOITOTYÖ

KOSKETUSERISTYSPOTILAAN HOITOTYÖ KOSKETUSERISTYSPOTILAAN HOITOTYÖ Kyselytutkimus hoitajille Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Forssa syksy/ 2015 Mona-Lisa Manninen & Taija Tomberg TIIVISTELMÄ FORSSA Hoitotyön

Lisätiedot

Kontaktiselvitysohjeen päivitys mikä muuttuu?

Kontaktiselvitysohjeen päivitys mikä muuttuu? Kontaktiselvitysohjeen päivitys mikä muuttuu? Dos. Hanna Soini THL, Tartuntatautiseurannan ja torjunnan osasto 1 TB maailmassa 1/3 maailman väestöstä on infektoitunut M. tuberculosis - bakteerilla 9,6

Lisätiedot

Vanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio

Vanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio Vanhusten virtsatieinfektio 1 Perustieto Termit Oireeton bakteriuria Vti pitkäaikaishoidossa Oireet ja määritelmä Diagnoosi Haasteet Syventävä tieto Hoito TPA: virtsatieinfektio 2 Bakteriuria eli bakteerikasvu

Lisätiedot

TUBERKULOOSIDIAGNOSTIIKKA. Eija Nieminen Keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri Ylilääkäri Satakunnan keskussairaalan keuhkoyksikkö

TUBERKULOOSIDIAGNOSTIIKKA. Eija Nieminen Keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri Ylilääkäri Satakunnan keskussairaalan keuhkoyksikkö TUBERKULOOSIDIAGNOSTIIKKA Keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri Ylilääkäri Satakunnan keskussairaalan keuhkoyksikkö Esityksen sisältö Tietoa tuberkuloosista Tuberkuloosin diagnostiikka Kontaktiselvitykset

Lisätiedot

Eristyksen Hallinta Isossa Eristyksettömässä Hemodialyysihoitosalissa

Eristyksen Hallinta Isossa Eristyksettömässä Hemodialyysihoitosalissa Eristyksen Hallinta Isossa Eristyksettömässä Hemodialyysihoitosalissa Kosketus- ja Suojaeristys Hoitotyön koulutusohjelma, SXXXFA08-2031 Sairaanhoitaja Opinnäytetyö 13.4.2010 Sonja Pasanen Metropolia Ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Mikrobilääkeresistenssin seuranta ja torjuntaohjeet

Mikrobilääkeresistenssin seuranta ja torjuntaohjeet Mikrobilääkeresistenssin seuranta ja torjuntaohjeet Outi Lyytikäinen Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Infektioepidemiologian ja -torjunnan osasto Kansanterveyslaitos MRSA MRSA ja muut moniresistentit mikrobit

Lisätiedot

Terveydenhuollon työntekijän MRSA

Terveydenhuollon työntekijän MRSA Terveydenhuollon työntekijän MRSA Outi Lyytikäinen, tutkimusprofessori Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO), Infektiotautien torjuntayksikkö (INTA), Infektiotaudit-osasto (INFO) 19.3.2016 Terveydenhuollon työntekijän

Lisätiedot

METISILLIINIRESISTENTTI STAPHYLOCOCCUS AUREUS (MRSA) -KANTAJAN JA HÄNEN LÄHEISENSÄ OHJAUS

METISILLIINIRESISTENTTI STAPHYLOCOCCUS AUREUS (MRSA) -KANTAJAN JA HÄNEN LÄHEISENSÄ OHJAUS Jenni Hanka ja Marika Kurikkala METISILLIINIRESISTENTTI STAPHYLOCOCCUS AUREUS (MRSA) -KANTAJAN JA HÄNEN LÄHEISENSÄ OHJAUS Kirjallisen ohjeen tuottaminen Sosiaali- ja terveysala 2012 VAASAN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Influenssarokotus miksi ja kenelle? Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2016

Influenssarokotus miksi ja kenelle? Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2016 Influenssarokotus miksi ja kenelle? Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2016 Influenssa Lisää väestön sairastuvuutta 5 15 % aikuisista ja 20 30 % lapsista sairastuu

Lisätiedot

Clostridium difficile infektio kliinisenä ongelmana Eero Mattila

Clostridium difficile infektio kliinisenä ongelmana Eero Mattila Clostridium difficile infektio kliinisenä ongelmana 13.5.2008 Eero Mattila Clostridium difficile o taudinkuva vaihtelee oireettomuudesta hengenvaarallisen rajuun o aina vaan uusiutuva Clostridium difficile

Lisätiedot

Geenimonistus -ongelmia

Geenimonistus -ongelmia Geenimonistus -etuja nopeus spesifisyys herkkyys ei tarvitse elävää virusta tunnistetaan viruksia, joita ei voida viljellä hitaasti kasvavien virusten tunnistus nopeutuu kvantitaatio, genotyypitys Geenimonistus

Lisätiedot

Tietojen keruu kontaktikartoituksessa. 8.10.2009 Tiina Kaisla

Tietojen keruu kontaktikartoituksessa. 8.10.2009 Tiina Kaisla Tietojen keruu kontaktikartoituksessa 8.10.2009 Tiina Kaisla Kontaktiselvitykseen liittyvät eri työvaiheet potilasasiakirjojen tarkastelu potilaan haastattelu kontaktien jäljittäminen tuberkuloosin tartuntariskin

Lisätiedot

Tuberkuloosiepidemia sairaalassa. V-J Anttila Osastonylilääkäri HYKS/ Tulehduskeskus/ Infektiosairaudet Infektiotorjuntayksikkö

Tuberkuloosiepidemia sairaalassa. V-J Anttila Osastonylilääkäri HYKS/ Tulehduskeskus/ Infektiosairaudet Infektiotorjuntayksikkö Tuberkuloosiepidemia sairaalassa V-J Anttila 15.11.2016 Osastonylilääkäri HYKS/ Tulehduskeskus/ Infektiosairaudet Infektiotorjuntayksikkö Tuberkuloositartunnat Suomessa (Lähde THL Tartuntatautirekisteri)

Lisätiedot

Aseptisen toiminnan kehittäminen Vaahteramäen palvelutalossa

Aseptisen toiminnan kehittäminen Vaahteramäen palvelutalossa Aseptisen toiminnan kehittäminen Vaahteramäen palvelutalossa Ahlstedt, Katja Kimari, Suvi 2014 Laurea Lohja Laurea-ammattikorkeakoulu Laurea Lohja Aseptisen toiminnan kehittäminen Vaahteramäen palvelutalossa

Lisätiedot

Etelä-Karjalan tartuntatautiraportti

Etelä-Karjalan tartuntatautiraportti ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI Infektioyksikkö Kliinisen mikrobiologian laboratorio Etelä-Karjalan tartuntatautiraportti 2011 Tartuntatautiraportti 2011 1/4 Infektioyksikkö 12.3.2012 Vuoden 2011

Lisätiedot

VITEK2 -käyttökokemuksia

VITEK2 -käyttökokemuksia VITEK2 -käyttökokemuksia Päijät-Hämeen keskussairaala Lähtötilanne Miten työvoimaresurssi riittää laboratoriossa? Onko käsityönä tehtävä massatutkimus = virtsaviljely automatisoitavissa? Voidaanko elatuskeittiön

Lisätiedot

Resistenttien bakteerien

Resistenttien bakteerien Resistenttien bakteerien seulontamenetelmät TYKSLABissa MRSA, VRE, ESBL ja muut moniresistentit sauvat Kaisu Rantakokko Jalava Labqualityn neuvottelukokous 12.11.2010 Moniresistenttien bakteerien seulontatutkimukset

Lisätiedot

OPISKELIJOIDEN TYÖSSÄOPPIMISEN TYÖTURVALLISUUS- OPAS

OPISKELIJOIDEN TYÖSSÄOPPIMISEN TYÖTURVALLISUUS- OPAS OPISKELIJOIDEN TYÖSSÄOPPIMISEN TYÖTURVALLISUUS- OPAS Sisällys 1. Oppaan tausta ja tarkoitus 3 2. Fyysinen työturvallisuus 5 2.1 Fyysinen kuormittuminen 6 2.2 Fysikaaliset tekijät 8 2.2.1 Melu 8 2.2.2 Lämpö

Lisätiedot

MRSA(Metisilliiniresistentti Staphylococcus aureus)- KANTAJA PITKÄAIKAISHOIDON YKSIKÖSSÄ

MRSA(Metisilliiniresistentti Staphylococcus aureus)- KANTAJA PITKÄAIKAISHOIDON YKSIKÖSSÄ MRSA(Metisilliiniresistentti Staphylococcus aureus)- KANTAJA PITKÄAIKAISHOIDON YKSIKÖSSÄ Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP/TYKS PL 52, 20520 Turku p. (02) 313 2431 Laadittu 1.11.2010

Lisätiedot