Aseptiikka suunhoitoyksikössä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Aseptiikka suunhoitoyksikössä"

Transkriptio

1 Aseptiikka suunhoitoyksikössä Salla Jaana Alapulli shg (AMK), erik. (infektioiden ehkäisy ja hoitotyö) 1 Bakteerit Virukset Sienet Alkueläimet Prionit Taudinaiheuttajat 2 Miten taudinaiheuttajat tarttuvat? Tartuntatiet Kosketustartunta Välineen välityksellä Ilmateitse Vektorin välityksellä Tartuntatavat Kosketustartunta Pisaratartunta Ilmatartunta Tartunta veriteitse 3 1

2 Infektion syntyyn vaikuttavia tekijöitä Mikrobi Invaasio, adherenssi Patogeenisuus Virulenssi Lisääntymiskyky Tartuntatapa Isännän vastustuskyky Synnynnäinen ja hankittu immuniteetti 4 Suun terveydenhuollon erityispiireteitä, mm. Toimenpiteiden runsas lukumäärä ja invasiivisuus Aerosolin muodostus Toimenpiteen kulun muuttuminen (esim. paikkaus juurihoito) toimenpiteen aikana 5 Aseptiikka ja suun terveydenhuolto Myös lainsäädäntö ja viranomaisohjeet velvoittavat, mm.: Laki potilaan asemasta ja oikeuksista Tartuntatautilaki Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista Työturvallisuuslaki Steriloinnin valvonta - standardit ja viranomaisohjeet Painelaitelaki 6 2

3 Tavanomaiset varotoimet suun terveydenhoitotyössä Käsihygienia Asianmukainen suojainten käyttö Pintadesinfektio ja vastaanoton siisteys Pisto- ja viiltotapaturmien välttäminen Toimiva välinehuoltoprosessi ja oikea instrumenttivalinta Hygieeniset työtavat Tavanomaiset varotoimet koskevat jossain määrin koko henkilökuntaa ja niitä noudatetaan koko työvuoron ajan 7 Aerosolin muodostus Aerosolin muodostus = välillinen kosketustartuntariski (esim. MRSA), mikäli aseptiikan taso ei ole riittävä! 8 Aerosoli hammashuollon ongelmana Aerosoli leviää laajalle hoitohuoneessa Aerosolikontaminaatio suurempaa 1,5 m etäisyydellä kuin potilaan välittömässä läheisyydessä Potilasvaihtopyyhintä tehokas Rautemaa et al J Hosp Infect. 2006; 64:

4 Aerosoli hammashuollon ongelmana Koneellinen hammaskivenpoisto tuottaa aerosolia enemmän kuin korjaava hammashoito Bennett et al 2000 Korjaavan hammashoidon huoneissa aerosolin muod. runsaampaa kuin verrokkihuoneissa (parodontologia + ortodontia), joissa ei käytetty aerosolia muodostavia instrumentteja Rautemaa et al J Hosp Infect. 2006; 64: Gram+ kokit valtakasvuna Al Maghlouth et al J Contemp Dent Pract. 2004;5:91-100, Rautemaa et al J Hosp Infect 2006; 64: Käsien desinfiointi Vaihtuvan mikrobiflooran poistaminen Pysyvän mikrobiflooran vähentäminen Kirurgista toimenpidettä edeltävä käsidesinfektio Käsidesinfektio nopeampi, tehokkaampi ja ihoystävällisempi verrattuna vesisaippuapesuun 1) Cardoso et al Am J Infect Control 1999; 27: ) Zaragosa et al. Am J Infect Control 1999; 27: ) Kohn et al. Guidelines for infection control in dental health-care settings Centers for Disease Control and prevention. MMWR Recomm Rep 2003; 52: ) World Health Organization Guidelines on Hand Hygiene in Health Care. First Global Patient Safety Callenge Clean Care in Safer Care. World Health Organization Käsien desinfiointi Käsihuuhdetta otetaan riittävästi kuiviin käsiin ja hierotaan kunnes kädet kuivuvat Käsihuuhdetta levitetään kyynärtaipeisiin saakka Aineen lisäksi mekaaninen liike vaikuttaa Likaiset kädet pestään vedellä ja saippualla 12 4

5 Milloin käsihuuhdetta? Ennen ja jälkeen potilaskontaktin Ennen ja jälkeen tietokoneen käytön, jos näppäimistöä ja hiirtä ei desinfioida jokaisessa potilasvaihdossa Ennen ja jälkeen suojainten pukemisen Suojainten riisumisen jälkeen Työvaatteiden vaihdon yhteydessä Työpisteeseen tultaessa ja sieltä poistuttaessa Kontaminoituneiden pintojen koskettamisen jälkeen 13 Käsihygieniasta yleisesti Käsikorut ja rannekello estävät käsihygienian toteutumisen Lyhyet kynnet Vaalea ja tasainen kynsilakka Uusitaan päivittäin Rakennekynnet kielletty 14 Suojakäsineiden käyttö Suojakäsineet puetaan aina desinfioituihin, kuiviin käsiin Suojakäsineillä ei saa kosketella ovenkahvoja, tietokoneen näppäimistöä, omia suojaimia tai työvaatteita ym. nämä pinnat eivät ole riittävän puhtaita, jotta samoilla käsineillä voisi jatkaa potilastyötä 15 5

6 Suojakäsineiden käyttö Kontaminoituneet käsineet levittävät mikrobeja kosketuskohtiin Koskettele käsineillä vain niitä pintoja, jotka desinfioidaan potilasvaihdossa Suojakäsineitä ei saa pestä tai desinfioida Käsineet valitaan työtehtävän, standardien ja asianmukaisuutta osoittavien testitulosten perusteella Vinyylikäsine ei sovellu suun terveydenhuoltotyöhön 16 Suojakäsineiden käyttö Koskettaessa potilaan verta, eritteitä, limakalvoja, rikkoutunutta ihoa Koskettaessa kontaminoituneita pintoja Käsiteltäessä kemikaaleja Eli aina potilastyössä ja potilasvaihdossa, kun kosketaan kontaminoituneita pintoja, instrumentteja tai desinfektioaineita 17 Tavanomaisten suojainten pukeminen 1. Käsihuuhde 2. Maski + silmäsuoja 3. Käsihuuhde 4. Suojakäsineet 18 6

7 Tavanomaisten suojainten riisuminen 1. Käsineet 2. Käsihuuhde 3. Maski + silmäsuoja 4. Käsihuuhde 19 Maskin ja suojalasien käyttö Kaikissa toimenpiteissä Maski kertakäyttöinen Maski poistetaan viimeistään potilastyön päättyessä, tarvittaessa kesken potilastyön tarvittaessa kun poistutaan omasta hoitoyksiköstä 20 Maskien ja suojalasien käyttö Omat silmälasit riittämättömät suojaamaan silmiä aerosoleilta ja roiskeilta Maskia ja laseja ei saa kosketella suojakäsineillä potilastyön aikana suojakäsineet pois, käsihuuhde ja uudet suojakäsineet, jos maskia tai laseja joutuu kohentamaan 21 7

8 Muutama vinkki pintadesinfektioaineiden käytöstä Säilytä taitokset ja desinfektioaine kaapistossa, poissa aerosoliroiskeista Pidä des.ainepullot ja mahdolliset kostutettujen taitosten astiat aina suljettuina Kostuta taitokset tarpeen mukaan, esim. potilasvaihdossa Taitokset on hyvä käyttää saman päivän aikana, mikäli ne kostutetaan etukäteen (poikkeus ns. sangot ja des.ainepurkit, jota voi käyttää pidempään) Taitosastioiden ja des.ainepullojen säännöllinen desinfiointi Hoitohuoneen siisteys Pidä avonaiset pinnat aina tyhjinä puhdistettavuus pölyttömyys vain yhden potilaan hoitoon tarvittavat välineet esillä kaapistot kiinni, käsinelaatikot, desinfektioainetaitospurkit ym kaikki mahdollinen kaapistoissa 23 Hoitohuoneen siisteys Tietokoneen näppäimistö ja hiiri Katkaise tartuntatie! 24 8

9 Potilasvaihto Käytä potilasvaihdossa aina asianmukaisia suojakäsineitä Pintadesinfektio puhtailla käsineillä Potilastyön aikana pinnoilla olleet tarveaineet ja välineet: Kertakäyttöiset: jätteisiin Myös osittain käytetyt paikka-ainekapselit Monikäyttöiset: välinehuoltoon tai pintadesinfektio 25 Potilasvaihto Monikäyttöiset instrumentit välinehuoltoon Kannellinen laatikko, jossa instrumenttikori Saranat ja nivelet avataan hoitohuoneessa Instrumenttikoreja ei saa täyttää liian täyteen Tarvittaessa geeli instrumenttien päälle Instrumenttien liotusta ei suositella 26 Potilasvaihto Aerosoli ja roiskeet leviävät, mutta potilasvaihdossa desinfioidaan yhä vain unitin, instrumenttikaapistojen ja pienlaitteiden ne kohdat, joihin on koskettu tai saatetaan koskea myöhemmin sekä mahdolliset tarveainepurkit 27 9

10 Ns. loppusiivous Millainen aine käytössä? Jääkö siitä pinnoille jäämiä? Puhdistaako se? Desinfioiko? Puhdistava vaikutus ok, ei tarvitse välttämättä desinfioida, sillä tavanomainen potilasvaihto tehdään enne loppusiivousta Pintojen puhdistus esim. kerran viikossa mikrokuituliina + vesi kertakäyttöliina + neutraali tai heikosti emäksinen yleispuhd.aine 28 Hoitohuoneen talkoopäivä Kaapistot ja tarveainepakkaukset ym puhdistetaan ja desinfioidaan Avosteriloidut välineet lämpödesinfektioon ja autoklaaviin Desinfioidut välineet lämpödesinfektioon Kaapistojen instr. tarjottimet lämpödesinfektioon 29 Unitin vesi tartunnanlähteenä? 30 10

11 Unitin vedenlaatu Vastattava laadultaan juomavettä max 100 pmy / ml Käytännössä voi olla jopa satoja tuhansia pmy / ml Gram+ ja gram- bakteereja (valtakasvu), viruksia, sieniä Jopa suun normaaliflooraa!! Hidas laminaarivirtaus, vesi lämmintä ja seisoo yön ajan Biofilmin muodostuminen 31 Unitin vedenlaatu Aerosolin ja roiskeiden leviäminen Henkilökunnan altistuminen (Legionella pneumophila) Riski immuunipuutteiselle potilaalle (Pseudomonas aeruginosa) 1) Walker et al. Appl Environ Microbiol 2003; 69: ) Dutil et al. Environ Microbiol 2007; 11: ) Szymanska Ann Agric Environ Med 2007; 14: & ) Walker & Marsh. J Dent 2007; 35: ) Szymanska et al. Ann Agric Environ Med 2008; 15: ) Coleman et al. J Appl Microbiol. Jaana Alapulli 2009;106: Unitin veden juoksutus Lääkelaitoksen suositus unitin veden juoksuttamiseksi, (ellei veden puhdistussysteemiä käytössä) aamulla 3 min viikonlopun jälkeen 10 min potilasvaihdossa 30 s Veden desinfiointisysteemi käytössä noudata laitevalmistajan ohjeita vedenjuoksutuksesta 33 11

12 Unitin vedenlaadun parantaminen Pelkän veden juoksutuksen vaikutus Bakteerien määrä vähenee riippuen ajasta ja unitista Ei vaikutusta muodostuneeseen biofilmiin 34 Unitin vedenlaadun parantaminen Tehokas unitin veden des.aine tehoaa bakteereihin vesifaasissa putkien ja letkujen pinnoille muodostuneeseen biofilmiin Biofilmin irrotus tärkeää 35 Unitin vedenlaadun parantaminen Kemiallinen desinfektio Vetyperoksidipohjaiset aineet tehoavat hyvin sekä bakteereihin että biofilmiin Hypokloriitti, kloori tehoavat hyvin sekä bakteereihin että biofilmiin Klooriheksidiini, etanoli + klooriheksidiini huono teho biofilmiin Fysikaalinen desinfektio Superoksidoitu vesi tehoaa hyvin sekä bakteereihin että biofilmiin 36 12

13 Imulaitteiston huoltaminen Pesuaine imureihin ja sylkykuppiin esim. kerran viikossa lounastauolla ei desinfioi Imuholkit potilaskohtaisia Imupäät ja sovitinkappaleet puhdistetaan ja desinfioidaan instrumenttipesukoneessa päivittäin Sihti kertakäyttöinen, vaihdetaan vähintään viikoittain 37 Imulaitteiston huoltaminen Kylmä vesi aamuisin potilasvaihdossa (kertakäyttömukista) ennen desinfiointia Desinfioiva aine imureihin ja sylkykuppiin päivän päätteeksi tarv. lounastauolla 38 Imuletkut Letkujen vaihtaminen esim. kerran viikossa, mikäli mahdollista letkut instrumenttipesukoneeseen pesutelineeseen Imuletkut on hyvä hävittää vaihdon yhteydessä, mikäli lämpödesinfektorissa ei ole asianmukaista telinettä vaihtoväli? ekologisuus? 39 13

14 VERIALTISTUS JA VERITEITSE TARTTUVAT VIRUSTAUDIT 40 Viruksenkantajan tartuntavaarallinen materiaali Veri ja seerumi Siemenneste Vaginan erite Nivelneste Keuhkopussin neste Sydänpussin neste Vatsaontelon neste Lapsivesi Selkäydinneste HIV - äidinmaito Muut veriset eritteet, esim. sylki (HBV: sylki tartuttavaa, virusmäärä kyllä erittäin pieni käytännön merkitys??) 41 Hepatiitti B Pääasiallinen tartuntatapa Suomessa seksiteitse Voi tarttua myös ihon tai limakalvon läpäisyssä (ruiskuhuumeet) tai äidistä lapseen Itämisaika 1 6 kk % aikuisista paranee tartuttava max. puoli vuotta 1 %: fulminantti hepatiitti 5 % krooninen infektio voi johtaa maksakirroosiin tai -syöpään 42 14

15 Hepatiitti C Pääasiallinen tartuntatapa ruiskuhuumeiden välityksellä Itämisaika vrk % paranee Jää kroonisesti vireemiseksi periaatteessa ikuisesti tartuttava % krooninen hepatiitti 25 % normaalit maksa-arvot 75 % transaminaasitasot koholla voi johtaa maksakirroosiin tai -syöpään 43 HBV + HCV oireet %:lla HCV: oireet lievempiä Keltaisuus Pahoinvointi, oksentelu, ripuli, vatsakivut Lihas- ja nivelkivut Uloste muuttuu vaaleaksi ja virtsa tummaksi epäily herää 44 Hiv Pääasiallinen tartuntatapa seksiteitse tai ihon tai limakalvon läpäisy, esim. ruiskuhuumeet sekä äidistä lapseen (ehkäistävissä) Myös äidinmaito tartuttavaa 45 15

16 Hiv Ensitauti 2 6 viikon kuluttua tartunnasta Flunssan kaltaisia oireita Kesto jopa 1-4 viikkoa Oireeton vaihe Oireinen infektio,mm. Pitkittynyt kuumeilu, imusolmukkeiden suureneminen ja laihtuminen Aids, mm. Kaposin sarkooma, atyyppiset mykobakt.infektiot (seurannaistauteja) 46 Potilaalla veriteitse tarttuva virustauti Kuka voi olla tartuttava? Ei tartu aerosolin välityksellä Potilasta ei tarvitse hoitaa päivän viimeisenä Verialtistusten välttäminen osa tavanomaisia varotoimia Unitin kertakäyttöisiä muovisuojia ei tarvitse eikä kannata käyttää 47 Potilaalla veriteitse tarttuva virustauti Hyvät potilasvaihtoon tarkoitetut desinfektioaineet tehoavat myös viruksiin oikein käytettyinä Erillisiä instrumenttien liotuksia ei tarvita Instrumentit voi pestä ja desinfioida muiden instrumenttien kanssa Instrumentteja ei tarvitse viedä erikseen suoraan välinehuoltoon 48 16

17 Verialtistus Tyypillistä hammashoitotyössä: Ontto neula Välineitä käsitellään instr.tarjottimella potilastyön aikana Kirurgia tyypillisin toimenpide, jossa sattuu pisto- ja viiltotapaturmia Riskiä lisää: Ikä < 24 v Työkokemusta < 4 v. Työpäivän pituus > 8 h. Ilhan et al J Adv Nurs. 2006;56: Pisto- ja viiltotapaturmien välttäminen Kerro potilaalle mitä teet Rauhallinen työtahti Hyvä valaistus Yksikätinen neulojen hylsytystekniikka Riittävästi laskutilaa instrumenteille Magneettimatot Neulojen ja veitsenterien poistajat, pidikkeet ja kerääjät 50 Tartunnan todennäköisyys pistotapaturmassa kun lähde viruksen kantaja Hepatiitti B (HBV) HBsAg-positiivinen + HBeAg-positiivinen: % HBsAg-positiivinen: 1-6 % Hepatiitti C (HCV): 0,4 % HIV: 0,2 % Meurman O, Anttila V-J 2010: Hoitoon liittyvien infektioiden torjunta 51 17

18 HBsAg pinta-antigeeni HBV-infektio, tartuttava HBcAg ydinantigeeni Ei vapaana verenkierrossa HBeAg e-antigeeni HBV-infektio, korkea tartuttavuus HBsAb HBcAb HBcAb- IgM HBeAb s-antigeenin vasta-aine c-antigeenin vasta-aine IgM-luokan vasta-aine c- antigeeniä vastaan e-antigeenin vasta-aine Sairastanut tai rokotettu, ei tartuttava Sairastanut tai sairastaa, voi olla tartuttava (HBsAg-posit.) Tuore tai krooninen aktiivinen infektio (myös HBsAg-posit.) Ei ole e-antigeenia, mutta voi olla s-antigeeni l. voi olla tartuttava HBVNh viruksen genomi HBV-infektio, tartuttava Toiminta verialtistustilanteessa Väline lävistää ihon, verta tai veristä sylkeä roiskuu limakalvolle, rikkoutuneelle iholle tai silmään Toimi rauhallisesti jottei vahinko toistu Puhdista altistunut alue huuhtelemalla juoksevalla vedellä Käsihuuhde tai haude 2 min (ei limakalvolle tai silmään) Älä purista tai painele aluetta ja sen ympäristöä 53 Toiminta verialtistustilanteessa Ilmoitus tapaturmasta työterveyshuoltoon Vakuutusyhtiön kaavake 54 18

19 Altistuksen jälkeiset toimet HBV: 24 h (-7 vrk) sisällä hyperimmunoglobuliini Samaan aikaan (-7 vrk) rokotussarja (0, 1, 2,12 kk) Rokotusvaste ei tiedossa: 1 rokoteannos Rokotusvastetta ei muodostunut: hyperimmunoglobuliini + 1 rokoteannos Veren lähde tuntematon: rokotus 55 Altistuksen jälkeiset toimet HCV: Ei spesifiä toimia Tehokas hoito olemasssa HIV: Profylaktinen lääkitys muutaman tunnin sisällä 56 Muita taudinaiheuttajia 57 19

20 Kosketustartunta Mikrobit siirtyvät henkilöstä toiseen suoraan käsien välityksellä välillisesti pintojen kautta 58 Joitain kosketustartuntana leviäviä, merkittäviä ongelmabakteereja Gram-positiivisia: metisilliiniresistentti Staphylococcus aureus, MRSA vankomysiiniresistentti enterokokki, VRE Gram-negatiivisia: Extended spectrum beta-lactamases, ESBLs MDR-PA, moniresistentti Pseudomonas Aeruginosa MDR-Aci, moniresistentti Acinetobacter baumannii 59 Kosketuseristys suunhoitoyksikössä Henkilökunnan suojaimet Kertakäyttöinen suojatakki (erityisesti MRSA) Suojakäsineet potilaskontaktissa Potilaan voi hoitaa työvuoron viimeisenä (ei välttämätöntä) 60 20

21 Kosketuseristys suunhoitoyksikössä Erillistä unitin suojausta ei tarvitse eikä kannata käyttää Erillistä siivousta, hoitohuoneen karanteenia tai instrumenttien liotusta ym. ei tarvita 61 Staphylococcus aureus Herkkää Staphylococcus aureusta (MSSA) nenässä %:lla väestöstä Tyypillinen löydös haavainfektioissa 62 MRSA Metisilliinille resistentti Staphylococcus aureus, MRSA: resistentti stafylokokkipenisilliineille ja muille beetalaktaamiantibiooteille, joskus moniresistentti Henkilö voi olla kolonisoitunut, kantaja, infektioitunut, suurerittäjä tai altistunut 1) MRSA-asiantuntijatyöryhmän suositus. Ohje Metisilliiniresistenttien Staphylococcus aureusten torjunnasta. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C1/2004. Helsinki ) Kotilainen ym. Infektioepidemioiden selvittely ja hallinta. Kirjassa: Hellstén (toim.). Infektioiden torjunta sairaalassa. Porvoo: Kuntaliitto; p

22 Avohoidon MRSA CA-MRSA, community associated MRSA Ei aiempaa tunnettua riskitekijää MRSA kolonisaatiota, kantajuutta tai infektiota Ei kontaktia sairaalaan tai pitkäaik. laitokseen vuoden sisällä Iho- ja pehmytkudosinfektioita Vähemmän resistentti kuin HA-MRSA 64 MRSA riskitekijöitä HA-MRSA aiempi hoitojakso sairaalassa tai pitkäaikaislaitoksessa pitkittynyt hoitojakso aiempi ab käyttö kirurgiset toimenpiteet enteraalinen ravitsemus keskuslaskimokatetri CA-MRSA CA-MRSA historia lähikontakti MRSA - tapaukseen ikä < 10 v. Lowy, NEJM 1998;339: Boucher, Corey GR. CID 2008;46: MRSA tapaus vastaanotolla Nielukantajuus aerosolien leviäminen hoitohuoneessa välillinen kosketustartuntariski, mikäli aseptiikka ei toimi Kosketuseristys, jos potilas altistunut tai kantaja Infektiosta voi parantua, pysyvä kantajuuden häviäminen epävarmaa MRSA-asiantuntijatyöryhmän suositus. Ohje Metisilliiniresistenttien Staphylococcus aureusten torjunnasta. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C1/2004. Helsinki

23 ESBL E. coli ja Klebsiella gram- sauvoja suoliston normaaliflooraa virtsatie- ja haavainfektioita Extended-spectrum betalactamases, ESBL tuottavat beetalaktamaasia, resistenttejä useille beetalaktaamiantibiooteille vti, vatsanalueen infektioita, hengitystieinfektioita, veriviljelypositiivisia yleistyneitä infektioita jää helposti osaksi normaaliflooraa kosketuseristys, jos potilas kantaja bakt. virtsassa: tavanomaiset varotoimet suun terv.hoitotyössä ok Troche et al. Infect Contr Hosp Epidemiol 2005; 26: , Pitout et al. Lancet Infect Dis. 2008;8: , Rodriguez-Baño J et al. Arch Intern 67 Med 2008; 169: Karbapenemaasi Gram-negatiivisia sauvoja Klebsiella pneumoniae, Eschericia Coli, Enterobacter cloacae, Pseudomonas aeruginosa, Acinetobacter sp Karbapenemaasien tuotto: resistenttejä penisilliineille, kefalosporiineille, monobaktaameille ja karbapeneemeille Kosketuseristys, jos potilas kantaja Hirsch & Tam: J. Antimicrob. Chemother 2010; 65: MIRE Entoerbakteereja, joilla karbapenemaasien tuotto: resistenttejä penisillineille, kefalosporiineille, monobaktaameille ja karbapeneemeille (mero- ja imipeneemille) Klebsiella pneumoniae, Eschericia Coli, Enterobacter cloacae Kosketuseristys, jos potilas altistunut tai kantaja Hirsch & Tam: J. Antimicrob. Chemother 2010; 65:

24 Muita gram-negatiivisia sauvoja Moniresistentti Pseudomonas aeruginosa, MDR-Pa, moniresistentti Acinetobacter baumannii, MDR-Aci Resistenttejä mm. meropeneemille Kosketuseristys, jos potilas kantaja (erityisesti jos potilas trakeostomoitu, intuboitu, inkontinentti, dementoitunut / sekava tai potilaalla haavoja tai ei kykenen noudattamaan hyg.ohj.) 70 Herpes simplex hyvin lyhyesti 71 HSV ja hammashoito Tartunta rakkulaeritteiden välityksellä Oireeton seropositiivinen henkilö virusten erittyminen mahdollista Rakkulavaihe virsumäärä huomattavasti korkeampi kuin latentissa vaiheessa Näkyvä leesio peitetään, mikäli potilaan aikaa ei voi siirtää 72 24

25 Pisaratartunta Suuret pisarat leviävät max 1 metrin etäisyydelle henkilön aivastaessa tai yskiessä Rokkotaudit, flunssa Yskimis- ja niistämishygienia 73 Ilmatartunta Pisaran ytimet, max 5 μm, sekoittuvat ilmaan henkilön puhuessa tai yskiessä Voivat leijailla ilmassa pitkän ajan ja matkan Yskösvärjäyspositiivinen keuhko- tai kurkunpäätuberkuloosi Yskimis- ja niistämishygienia 74 Tuberkuloosi Mycobacterium tuberculosis Latentti tuberkuloosi l. kantajuus: kpl Suomessa?? Hammashoitoa siirretään, kunnes pt ei ole enää tartuttava Pintojen ja hoitovälineiden merkitys tartunnan leviämisen kannalta vähäinen 75 25

26 Aseptinen toiminta edellyttää toimivaa välinehuoltoprosessia, laadunvarmistusta ja oikeaa instrumenttivalintaa 76 Luokka Käyttökohde Huoltotoimi Steriili Iho tai limakalvo läpäistään tai pulpa paljastetaan Jaana Alapulli Parodontologian, kirurgian ja endodontian välineet Steriloitu Limakalvoa kosketaan Tutkimus- ja paikkausvälineet 77 Desinfioitu Puhdistettu Tervettä ihoa tai limakalvoa kosketaan Ei välitöntä kosketusta potilaan kanssa tai olematon inf.riski Potilaan suojalasit, jäljennöksen sekoitusvälineet Jaana Alapulli Aseptiikka suun terveydenhuollossa Tavanomaiset varotoimet ehkäisevät tartunnat potilaasta potilaaseen, henkilökunnasta potilaaseen ja potilaasta henkilökuntaan Eristystoimia noudatetaan tarvittaessa tavanomaisten varotoimien lisäksi Työntekijän velvollisuus ja oikeus toimia aseptisesti (=noudattaa tavanomaisia varotoimia) 78 26

Ajankohtaista infektioiden torjunnasta ja välinehuollon järjestämisestä. Jaana Alapulli 14.9.2011

Ajankohtaista infektioiden torjunnasta ja välinehuollon järjestämisestä. Jaana Alapulli 14.9.2011 Ajankohtaista infektioiden torjunnasta ja välinehuollon järjestämisestä Jaana Alapulli 14.9.2011 1 Aseptinen toiminta välinehuollossa Mahdollisimman tyhjät pinnat Neutraali tai heikosti emäksinen yleispuhdistusaine

Lisätiedot

Mitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei?

Mitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei? Mitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei? Infektioiden torjunnalla turvaa ja laatua hoitolaitoksiin Alueellinen koulutuspäivä 29.11.2016 Hygieniahoitaja, Anu Harttio-Nohteri/VSSHP

Lisätiedot

Asiaa moniresistenteistä mikrobeista päivitettyjä ohjeita. Tarja Kaija hygieniahoitaja p

Asiaa moniresistenteistä mikrobeista päivitettyjä ohjeita. Tarja Kaija hygieniahoitaja p Asiaa moniresistenteistä mikrobeista päivitettyjä ohjeita Tarja Kaija hygieniahoitaja tarja.kaija@ppshp.fi p. 3152574 Moniresistentit mikrobit Bakteeriviljelynäyte haavalta MRSA VRE losteviljelynäyte ESBL

Lisätiedot

VÄLINEHUOLLON ERITYISPIIRTEET HAMMASHUOLLOSSA ANITA STARCK TURUN AMMATTI-INSTITUUTTI, AIKUISKOULUTUS

VÄLINEHUOLLON ERITYISPIIRTEET HAMMASHUOLLOSSA ANITA STARCK TURUN AMMATTI-INSTITUUTTI, AIKUISKOULUTUS VÄLINEHUOLLON ERITYISPIIRTEET HAMMASHUOLLOSSA 11.5.2017 ANITA STARCK TURUN AMMATTI-INSTITUUTTI, AIKUISKOULUTUS SUUN TERVEYDENHUOLTO SUUN TERVEYDENHUOLLON PALVELUJEN KÄYTTÖ RUNSASTA V. 2014 TERVEYSKESKUKSISSA

Lisätiedot

Moniresistenttien mikrobien näytteenotto

Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mika Paldanius Osastonhoitaja TtM, FT Mikrobiologian laboratorio Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mikrobit ovat erittäin muuntautumiskykyisiä Antibioottihoidoista

Lisätiedot

Miten taudit tarttuvat? Tartuntatiet

Miten taudit tarttuvat? Tartuntatiet Miten taudit tarttuvat? Tartuntatiet 9.5.2019 Janne Laine Infektiolääkäri Tartuntatiet Kosketustartunta Pisaratartunta Ilmatartunta Veritartunta Elintarvikevälitteinen tartunta Vektorin välityksellä tapahtuva

Lisätiedot

KÄSIHYGIENIAOHJE LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN. KÄSIHYGIENIAOHJE KUNTAYHTYMÄ Infektio- ja sairaalahygieniayksikkö 28.11.2012

KÄSIHYGIENIAOHJE LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN. KÄSIHYGIENIAOHJE KUNTAYHTYMÄ Infektio- ja sairaalahygieniayksikkö 28.11.2012 MITÄ KÄSIHYGIENIALLA TARKOITETAAN? Käsihygienialla tarkoitetaan käsiin kohdistuvia toimenpiteitä, joilla pyritään vähentämään infektioiden ja niitä aiheuttavien mikrobien siirtymistä käsien välityksellä.

Lisätiedot

Infektioiden torjuntaa haava-, skopia- ja yleispoliklinikalla

Infektioiden torjuntaa haava-, skopia- ja yleispoliklinikalla Infektioiden torjuntaa haava-, skopia- ja yleispoliklinikalla Helena Ojanperä Hygieniahoitaja/osastonhoitaja 5.10.2012 Alueellinen infektioiden torjunnan koulutuspäivä Hoitoon liittyvät infektiot avohoidossa

Lisätiedot

OPAS ASEPTIIKASTA DOULATOIMINNASSA

OPAS ASEPTIIKASTA DOULATOIMINNASSA OPAS ASEPTIIKASTA DOULATOIMINNASSA 1 SISÄLLYSLUETTELO ASEPTIIKKA 3 VAROTOIMET 3 VALMISTAUTUMINEN DOULAUKSEEN 4 SAAPUMINEN SAIRAALAAN 4 KÄSIENPESU 5 SUOJAKÄSINEET 5 KÄSIENPESUOHJE 6 KÄSIDESINFEKTIO 7 SYNNYTYSSALISSA

Lisätiedot

Ovatko MDR-mikrobit samanlaisia?

Ovatko MDR-mikrobit samanlaisia? Ovatko MDR-mikrobit samanlaisia? Risto Vuento 1 Onko sillä merkitystä, että MDR-mikrobit ovat samanlaisia tai erilaisia? Yleisesti kaikkeen hankittuun resistenssiin pitäisi suhtautua vakavasti Varotoimet

Lisätiedot

KÄSIHYGIENIA JA TAVANOMAISET VAROTOIMET PIAMARI KAARIO HYGIENIAHOITAJA

KÄSIHYGIENIA JA TAVANOMAISET VAROTOIMET PIAMARI KAARIO HYGIENIAHOITAJA KÄSIHYGIENIA JA TAVANOMAISET VAROTOIMET PIAMARI KAARIO HYGIENIAHOITAJA 040 584 2844 6.6.2018 KÄSIHYGIENIA JA TAVANOMAISET VAROTOIMET TAVANOMAISET VAROTOIMET Käsihygienia Suojaimet Ympäristö Hoito- Eritetahradesinfektio

Lisätiedot

Infektioiden torjunta sädehoitopotilaalla

Infektioiden torjunta sädehoitopotilaalla Infektioiden torjunta sädehoitopotilaalla hygieniahoitaja 18.4.2013 Yleistä Syöpäpotilas on itse riskipotilas ca, hoidot, immuunipuutos, ab, oper. Hän voi olla myös tartuttava Resistentit mikrobit, ripulitaudit,

Lisätiedot

Tavanomaiset varotoimet Kosketusvarotoimet Pisaravarotoimet Ilmaeristys Käsien desinfektio. kuten tavanomaisissa

Tavanomaiset varotoimet Kosketusvarotoimet Pisaravarotoimet Ilmaeristys Käsien desinfektio. kuten tavanomaisissa Varotoimiluokat (päivitetty 5.9.2018) Tavanomaiset varotoimet ovat käytössä aina, muut valitaan mikrobin tartuntareitin mukaan. Mikrobi saattaa levitä useita eri tartuntareittejä, jolloin käytetään samanaikaisesti

Lisätiedot

SUOJAUTUMINEN VAROTOIMISSA, MIKSI JA MITEN? KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 5/9/2019 1

SUOJAUTUMINEN VAROTOIMISSA, MIKSI JA MITEN? KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 5/9/2019 1 SUOJAUTUMINEN VAROTOIMISSA, MIKSI JA MITEN? 9.5.2019 KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 5/9/2019 1 HYGIENIA Potilaan turvallisuus Oma turvallisuus 5/9/2019 2 HOITOON LIITTYVÄ INFEKTIO SUOMESSA

Lisätiedot

Moniresistentit mikrobit. 4.5.2015 Teija Puhto infektiolääkäri

Moniresistentit mikrobit. 4.5.2015 Teija Puhto infektiolääkäri Moniresistentit mikrobit 4.5.2015 Teija Puhto infektiolääkäri Käsitteitä altistuminen lähikontakti mikrobiin/kantajaan kontaminaatio mikrobien lyhytaikainen läsnäolo esim. käsissä, mikrobit eivät lisäänny

Lisätiedot

Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla

Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla 1(5) Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla Yleistä Sairaalaympäristössä mikrobien keskeisin tartuntareitti on kosketustartunta.

Lisätiedot

Moniresistentit bakteerit

Moniresistentit bakteerit 25.8.2014 1 Moniresistentit bakteerit MRSA = Metisilliini Resistentti Staphylococcus aureus Staphylococcus aureus on yleinen terveiden henkilöiden nenän limakalvoilla ja iholla elävä grampositiivinen kokkibakteeri.

Lisätiedot

Eristyspotilas leikkaussalissa Anestesiakurssi 2014

Eristyspotilas leikkaussalissa Anestesiakurssi 2014 Eristyspotilas leikkaussalissa Anestesiakurssi 2014 Eija Similä Hygieniavastaava, leikkausosastot Oulun yliopistollinen sairaala eija.simila@ppshp.fi Tavanomainen toiminta Toimintamalli jonka on toteuduttava

Lisätiedot

Ajankohtaista asiaa MRSA:sta Suomen Endoproteesihoitajat ry Silja Serenade 21.4.2004 hygieniahoitaja Marja Hämäläinen HUS Mobiiliyksikkö

Ajankohtaista asiaa MRSA:sta Suomen Endoproteesihoitajat ry Silja Serenade 21.4.2004 hygieniahoitaja Marja Hämäläinen HUS Mobiiliyksikkö Ajankohtaista asiaa MRSA:sta Suomen Endoproteesihoitajat ry Silja Serenade 21.4.2004 hygieniahoitaja Marja Hämäläinen HUS Mobiiliyksikkö Sairaalahygieenisesti ongelmalliset mikrobit Mikrobilääkkeille vastustuskykyiset

Lisätiedot

Siivous ja desinfektio. Laitoshuoltopäällikkö Tanja Salomaa 16.11.2009

Siivous ja desinfektio. Laitoshuoltopäällikkö Tanja Salomaa 16.11.2009 Siivous ja desinfektio Laitoshuoltopäällikkö Tanja Salomaa 16.11.2009 Sairaalasiivous siivouksen tavoitteena on luoda edellytykset tilan varsinaiselle toiminnalle huomioiden: hygieenisyys viihtyisyys edustettavuus

Lisätiedot

PISARA- JA KOSKETUSVAROTOIMET MILLOIN JA MITEN?

PISARA- JA KOSKETUSVAROTOIMET MILLOIN JA MITEN? PISARA- JA KOSKETUSVAROTOIMET MILLOIN JA MITEN? Terveyskeskusten ja pitkäaikaishoitolaitosten infektioyhdyshenkilöiden koulutuspäivä 25.4.2016 13.45-14.30, Ls 5 Hygieniahoitaja Sirpa Ukkola p. 040-5094107

Lisätiedot

Eristyksen kesto. Sairauden kesto. Sairauden kesto. Oireiden kesto. Oireiden kesto

Eristyksen kesto. Sairauden kesto. Sairauden kesto. Oireiden kesto. Oireiden kesto 1 KOSKETUSERISTYS Käytetään potilailla, joilla tiedetään tai epäillään olevan helposti suoran tai epäsuoran kosketuksen välityksellä leviävä infektio. Kosketuseristyksen tarkoituksena on katkaista kosketustartuntatie.

Lisätiedot

SUOJAINTEN KÄYTTÖ VÄLINEHUOLLOSSA. 26.Välinehuollon valtakunnalliset koulutuspäivät Päivi Turunen Palveluesimies, Siun sote

SUOJAINTEN KÄYTTÖ VÄLINEHUOLLOSSA. 26.Välinehuollon valtakunnalliset koulutuspäivät Päivi Turunen Palveluesimies, Siun sote SUOJAINTEN KÄYTTÖ VÄLINEHUOLLOSSA 26.Välinehuollon valtakunnalliset koulutuspäivät 11.10.2018 Päivi Turunen Palveluesimies, Siun sote Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Perustettu

Lisätiedot

KÄSIHYGIENIA, MITÄ VÄLIÄ? KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 4/26/2018 1

KÄSIHYGIENIA, MITÄ VÄLIÄ? KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 4/26/2018 1 KÄSIHYGIENIA, MITÄ VÄLIÄ? 25.4.2018 KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 4/26/2018 1 KÄSIHYGIENIA Potilaan turvallisuus Oma turvallisuus 4/26/2018 2 HOITOON LIITTYVÄ INFEKTIO SUOMESSA 6-7% sairaalapotilaista

Lisätiedot

Hygieniavaatimukset kauneushoitoloissa ja ihon läpäisevissä toimenpiteissä

Hygieniavaatimukset kauneushoitoloissa ja ihon läpäisevissä toimenpiteissä Hygieniavaatimukset kauneushoitoloissa ja ihon läpäisevissä toimenpiteissä Ympäristöterveydenhuollon alueelliset koulutuspäivät 09.09.2014 Oulu Päivi Aalto Esityksen sisältö Taudinaiheuttajat ja tartuntariskit

Lisätiedot

Moniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE. Alueellinen koulutus Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen

Moniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE. Alueellinen koulutus Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen Moniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE Alueellinen koulutus 5.10.2018 Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen Esityksen sisältö Mikrobien antibioottiresistenssi Moniresistentit bakteerit (MDR) MRSA = Methicillin

Lisätiedot

Influenssapotilaan eristyskäytännöt

Influenssapotilaan eristyskäytännöt Influenssapotilaan eristyskäytännöt Terveyskeskusten ja pitkäaikaishoitolaitosten infektioyhdyshenkilöiden koulutuspäivä 3.11.2014 Tuula Keränen, hygieniahoitaja infektioiden torjuntayksikkö Puh. 040 5094097

Lisätiedot

Moniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE. Alueellinen koulutus Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen

Moniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE. Alueellinen koulutus Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen Moniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE Alueellinen koulutus 5.10.2018 Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen Esityksen sisältö Mikrobien antibioottiresistenssi Moniresistentit bakteerit (MDR) MRSA = Methicillin

Lisätiedot

Kontaminoituneelle limakalvolle tai sidekalvolle ensiapu on runsas huuhtelu.

Kontaminoituneelle limakalvolle tai sidekalvolle ensiapu on runsas huuhtelu. JENNI AHTIKALLIO, JULIA ETELÄVUORI, HANNA RONNI VERITAPATURMATOIMINTAOHJE HOITOTYÖN OPISKELIJALLE Mikäli sinulle on sattunut neulanpistotapaturma tai potilaan verta on joutunut haavaiselle iholle, ENSIAPU

Lisätiedot

Infektioiden torjunta leikkausosastolla

Infektioiden torjunta leikkausosastolla Infektioiden torjunta leikkausosastolla S R-N 09.10.2014 Potilaan oikeudet Terveydenhuollon ammattihenkilöstöstä annetussa laissa kerrotaan hyvän hoidon periaatteet ja niiden potilaalle koituva hyöty ja

Lisätiedot

Influenssapotilaan pisaraja kosketusvarotoimet

Influenssapotilaan pisaraja kosketusvarotoimet Influenssapotilaan pisaraja kosketusvarotoimet Terveyskeskusten ja pitkäaikaishoitolaitosten infektioyhdyshenkilöiden koulutuspäivä 17.10.2016 Tuula Keränen, hygieniahoitaja infektioiden torjuntayksikkö

Lisätiedot

Veren välityksellä tarttuvat taudit. Ajankohtaista infektioiden torjunnasta 7.10.2011 OYS, infektiolääkäri Lotta Simola

Veren välityksellä tarttuvat taudit. Ajankohtaista infektioiden torjunnasta 7.10.2011 OYS, infektiolääkäri Lotta Simola Veren välityksellä tarttuvat taudit Ajankohtaista infektioiden torjunnasta 7.10.2011 OYS, infektiolääkäri Lotta Simola Veren välityksellä tarttuvat taudit merkittävä tartunnanvaara taudeissa, joissa mikrobia

Lisätiedot

INFEKTIOIDEN LEVIÄMISEN EHKÄISY TERVEYDENHOITAJAN TYÖSSÄ

INFEKTIOIDEN LEVIÄMISEN EHKÄISY TERVEYDENHOITAJAN TYÖSSÄ INFEKTIOIDEN LEVIÄMISEN EHKÄISY TERVEYDENHOITAJAN TYÖSSÄ Valtakunnalliset terveydenhoitajapäivät 2011 Tampere Terveydenhoitaja, hygieniahoitaja Minna Nieminen Infektioyksikkö, TAYS, PSHP minna.j.nieminen@pshp.fi

Lisätiedot

KOULUTUS ANNOSTELU JA ANNOSTELULAITTEIDEN KÄYTTÖEDUT PUHTAUS- JA HYGIENIA-ALAN ALUEELLINEN KOULUTUS KSSHP

KOULUTUS ANNOSTELU JA ANNOSTELULAITTEIDEN KÄYTTÖEDUT PUHTAUS- JA HYGIENIA-ALAN ALUEELLINEN KOULUTUS KSSHP KOULUTUS ANNOSTELU JA ANNOSTELULAITTEIDEN KÄYTTÖEDUT PUHTAUS- JA HYGIENIA-ALAN ALUEELLINEN KOULUTUS KSSHP 30.11.2017 HELI LANKINEN 30.11.2017 1 TAUDINAIHEUTTAJAT TARTTUVAT HOITOYMPÄRISTÖN KOSKETUSPINNOILTA

Lisätiedot

HIV ja hepatiitit HIV

HIV ja hepatiitit HIV HIV ja hepatiitit Alueellinen tartuntatautipäivä 3.5.16 Keski Suomen keskussairaala Infektiolääk. Jaana Leppäaho Lakka HIV 1 HIV maailmalla HIV Suomessa Suomessa 2014 loppuun mennessä todettu 3396 tartuntaa,

Lisätiedot

POTILAAN HYGIENIAOPAS

POTILAAN HYGIENIAOPAS POTILAAN HYGIENIAOPAS Erikoissairaanhoito Hatanpään sairaala Sisältö SISÄLLYSLUETTELO Hygienia sairaalassa. 2 Käsihygienia.. 3 Käsien pesu 4 Käsien desinfektio... 5 Yskimishygienia.. 6 Henkilökohtainen

Lisätiedot

Käsihygienia. Levitänkö mikrobeja, tartutanko tauteja? Katariina Kainulainen. Dos, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri

Käsihygienia. Levitänkö mikrobeja, tartutanko tauteja? Katariina Kainulainen. Dos, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri Käsihygienia Levitänkö mikrobeja, tartutanko tauteja? Katariina Kainulainen Dos, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri HUS infektioklinikka Käsihygienia Oma turvallisuus Potilaan turvallisuus

Lisätiedot

Äkkilähtijä infektioiden torjunnan lähettiläs

Äkkilähtijä infektioiden torjunnan lähettiläs Äkkilähtijä infektioiden torjunnan lähettiläs Valtakunnalliset varahenkilöiden koulutuspäivät Tähärellistä työtä 16.11.2017 Marja Tapanainen Hygieniahoitaja Sh YAMK, AmO MRSA -suklaamaljalla Kuva: Bruno

Lisätiedot

Eristyspotilas leikkaussalissa. Eija Similä Hygieniavastaava, leikkausosastot Oulun yliopistollinen sairaala eija.simila@ppshp.fi

Eristyspotilas leikkaussalissa. Eija Similä Hygieniavastaava, leikkausosastot Oulun yliopistollinen sairaala eija.simila@ppshp.fi Eristyspotilas leikkaussalissa Eija Similä Hygieniavastaava, leikkausosastot Oulun yliopistollinen sairaala eija.simila@ppshp.fi Oulun yliopistollinen sairaala Tavanomainen toiminta Toimintamalli jonka

Lisätiedot

Suojautuminen tartunta-agensseja käsiteltäessä (esim. SARS) Labquality: Mikrobiologian neuvottelupäivä 17.10.2003 Osl. Jukka Suni. A.

Suojautuminen tartunta-agensseja käsiteltäessä (esim. SARS) Labquality: Mikrobiologian neuvottelupäivä 17.10.2003 Osl. Jukka Suni. A. Suojautuminen tartunta-agensseja käsiteltäessä (esim. SARS) Labquality: Mikrobiologian neuvottelupäivä 17.10.2003 Osl. Jukka Suni A. Järvinen 031003 Valtioneuvoston päätös työntekijöiden suojelemisesta

Lisätiedot

VÄLINEHUOLTO KÄSIHYGIENIA KAIKEN A JA O VÄLINEHUOLLOSSA TÄNNE VAIN PUHTAIN KÄSIN!

VÄLINEHUOLTO KÄSIHYGIENIA KAIKEN A JA O VÄLINEHUOLLOSSA TÄNNE VAIN PUHTAIN KÄSIN! KÄSIHYGIENIA KAIKEN A JA O VÄLINEHUOLLOSSA 12.10.2017 25. VALTAKUNNALLISET VÄLINEHUOLLON KOULUTUSPÄIVÄT Hotel Flamingo, Vantaa Jaana Palosara Hygieniakoordinaattori Kouvolan kaupunki/ Infektioiden ja tartuntatautien

Lisätiedot

LIITE 2/1 ARVOISA VASTAAJA!

LIITE 2/1 ARVOISA VASTAAJA! LIITE 2/1 ARVOISA VASTAAJA! Olemme kaksi sairaanhoitaja opiskelijaa Kymenlaakson ammattikorkeakoulusta terveysalalta. Hoitotyön koulutusohjelmaan kuuluu opinnäytetyön tekeminen. Opinnäytetyömme tarkoituksena

Lisätiedot

Yhdyshenkilöiden kokemuksia opitun soveltamisesta käytäntöön. HUS / HYKS Jorvin sairaala sh Eeva Roivas

Yhdyshenkilöiden kokemuksia opitun soveltamisesta käytäntöön. HUS / HYKS Jorvin sairaala sh Eeva Roivas Yhdyshenkilöiden kokemuksia opitun soveltamisesta käytäntöön HUS / HYKS Jorvin sairaala sh Eeva Roivas Hygieniayhdyshenkilönä osastolla NE3 Neurologian vuodeosasto, potilaspaikkoja 22-24 (2 ylipaikkaa)

Lisätiedot

Veritapaturmat. V-J Anttila infektiolääkäri, osastonylilääkäri HYKS Infektioidentorjuntayksikkö

Veritapaturmat. V-J Anttila infektiolääkäri, osastonylilääkäri HYKS Infektioidentorjuntayksikkö Veritapaturmat V-J Anttila infektiolääkäri, osastonylilääkäri HYKS Infektioidentorjuntayksikkö 14.11.2017 14.11.2017 1 Veritapaturmat Veritapaturmia tapahtuu terveydenhuoltotyössä poliiseille ja vartijoille

Lisätiedot

Käsihygieniahavainnoinnit väline potilasturvallisuuden edistämiseen

Käsihygieniahavainnoinnit väline potilasturvallisuuden edistämiseen Käsihygieniahavainnoinnit väline potilasturvallisuuden edistämiseen Hygieniahoitaja Saija Dahl Miten käsihygienian tulee toteutua? toteutettava yhtä hyvin jokaisen potilaan/asiakkaan kohdalla, riippumatta

Lisätiedot

HYGIENIASUUNNITELMA. Suun terveydenhuolto

HYGIENIASUUNNITELMA. Suun terveydenhuolto HYGIENIASUUNNITELMA Suun terveydenhuolto 13.2.2012 Päivitetty 17.10.2013 Päivitetty 05.11.2015 HENKILÖKOHTAINEN HYGIENIA... 3 HIUKSET... 3 YSKIMIS- JA NIISTÄMISHYGIENIA... 3 LÄVISTYKSET... 3 KÄSIHYGIENIA...

Lisätiedot

VÄLINEHUOLTO H Y G I E N I A J A A S E P T I I K K A C O P Y R I G H T M A R I A K A H I L A M P I

VÄLINEHUOLTO H Y G I E N I A J A A S E P T I I K K A C O P Y R I G H T M A R I A K A H I L A M P I VÄLINEHUOLTO H Y G I E N I A J A A S E P T I I K K A C O P Y R I G H T M A R I A K A H I L A M P I IHMINEN INFEKTIOIDEN LEVITTÄJÄNÄ Taudinaiheuttaja siirtyy ihmisestä toiseen eri tavoin. Tartunnan lähteenä

Lisätiedot

Hygieniavaatimukset kauneushoitoloissa ja ihon läpäisevissä toimenpiteissä

Hygieniavaatimukset kauneushoitoloissa ja ihon läpäisevissä toimenpiteissä Hygieniavaatimukset kauneushoitoloissa ja ihon läpäisevissä toimenpiteissä Ympäristöterveydenhuollon alueelliset koulutuspäivät 7. 8.10.2014 Tampere Päivi Aalto Ohjeen sisältö Vuosien 2015 2019 tesu-valvontaohjelman

Lisätiedot

MONIRESISTENTIT MIKROBIT (MRSA, VRE, ESBL)

MONIRESISTENTIT MIKROBIT (MRSA, VRE, ESBL) POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- 1 (5) MONIRESISTENTIT MIKROBIT (MRSA, VRE, ESBL) Mikrobit (bakteerit, virukset, sienet) ovat hyvin muuntautumiskykyisiä, jonka ansiosta ne pystyvät esim. antibioottihoitojen

Lisätiedot

Ryhtiä pientoimenpiteiden aseptiikkaan. Hygieniahoitaja Maija-Liisa Lauritsalo Keski-Suomen keskussairaala 25.3. 2014

Ryhtiä pientoimenpiteiden aseptiikkaan. Hygieniahoitaja Maija-Liisa Lauritsalo Keski-Suomen keskussairaala 25.3. 2014 Ryhtiä pientoimenpiteiden aseptiikkaan Hygieniahoitaja Maija-Liisa Lauritsalo Keski-Suomen keskussairaala 25.3. 2014 Pientoimenpide Invasiivinen toimenpide, joka vaati hyvää aseptiikkaa hoitoon liittyvien

Lisätiedot

Aseptiikka pientoimenpiteissä Eija Similä, Leikkaussairaanhoitaja, hygieniavastaava Keskusleikkausosasto Oulun yliopistollinen sairaala

Aseptiikka pientoimenpiteissä Eija Similä, Leikkaussairaanhoitaja, hygieniavastaava Keskusleikkausosasto Oulun yliopistollinen sairaala Aseptiikka pientoimenpiteissä 28.09.2018 Eija Similä, Leikkaussairaanhoitaja, hygieniavastaava Keskusleikkausosasto Oulun yliopistollinen sairaala Aseptiikka Tarkoittaa kaikkia toimenpiteitä tai toimintatapoja,

Lisätiedot

Valtakunnallinen suositus moniresistenttien mikrobien torjunnasta. Elina Kolho

Valtakunnallinen suositus moniresistenttien mikrobien torjunnasta. Elina Kolho Valtakunnallinen suositus moniresistenttien mikrobien torjunnasta Elina Kolho STM käynnistämä projekti Tavoite yhtenäistää moniresistenttien mikrobien torjuntakäytäntöjä Suomessa => kohderyhmä tartunnantorjuntatiimit

Lisätiedot

Pientoimenpiteiden aseptiikka

Pientoimenpiteiden aseptiikka Pientoimenpiteiden aseptiikka 30.11.2016 Hygieniahoitaja Rauni Ikonen Pientoimenpide Invasiivinen toimenpide (=elimistön sisälle ulottuva, kajoava, ihon rikkova), joka vaati hyvää aseptiikkaa hoitoon liittyvien

Lisätiedot

Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa. Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5.

Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa. Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5. Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5.2008 1 Tavanomaiset varotoimet Tavanomaiset varotoimet Noudatetaan

Lisätiedot

Tartuntojen torjunta ja ehkäisy sekä työturvallisuus Välineiden huolto Hygieniahoitaja Nina Pulli 18.5.2016

Tartuntojen torjunta ja ehkäisy sekä työturvallisuus Välineiden huolto Hygieniahoitaja Nina Pulli 18.5.2016 Välineiden huolto Hygieniahoitaja Nina Pulli 18.5.2016 Kotkan kaupungin hygieniahoitaja Nina Pulli Karhulan sairaala (Terveysaseman alakerta) Toivelinnankatu 2 48600 Kotka Puh. +358 400 924 788 nina.pulli@kotka.fi

Lisätiedot

Moniresistentin gram-negatiivisen sauvabakteerin kantaja pitkäaikaishoidon yksikössä

Moniresistentin gram-negatiivisen sauvabakteerin kantaja pitkäaikaishoidon yksikössä Moniresistentin gram-negatiivisen sauvabakteerin kantaja pitkäaikaishoidon yksikössä Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö 06.11.2009 1 (5) Moniresistentin gram-negatiivisen sauvabakteerin kantaja

Lisätiedot

Terveydenhoitohenkilökunnan rokotukset. V-J Anttila 21.4.2016

Terveydenhoitohenkilökunnan rokotukset. V-J Anttila 21.4.2016 Terveydenhoitohenkilökunnan rokotukset V-J Anttila 21.4.2016 Terveydenhuoltohenkilökunnan rokotukset: säädöspohja Tällä hetkellä säädöstasolla kyse on lähinnä työturvallisuuslain ja työterveyshuoltolain

Lisätiedot

VERIVAROTOIMIEN MERKITSEMISEN MERKITYS KÄYTÄNNÖSSÄ

VERIVAROTOIMIEN MERKITSEMISEN MERKITYS KÄYTÄNNÖSSÄ VERIVAROTOIMIEN MERKITSEMISEN MERKITYS KÄYTÄNNÖSSÄ TYKS:n Infektiopoliklinikka Sh Tanja Sindén 16.5.2017 VERITEITSE TARTTUVAT TAUDIT: B-hepatiitti C-hepatiitti HIV 1 VERITEITSE TARTTUVAT TAUDIT, tartunnan

Lisätiedot

Henkilösuojainten valinta

Henkilösuojainten valinta Henkilösuojainten valinta Hygieniahoitaja Jaana Kaappa Tays Valkeakoski Työturvallisuus laki 738/2002 Työnantajan on hankittava ja annettava työntekijän käyttöön apuväline tai muu varuste, silloin kun

Lisätiedot

Sairaalahygienia 18.03.2014

Sairaalahygienia 18.03.2014 Sairaalahygienia 18.03.2014 1(5) VERIALTISTUSTEN ARVIOINTI Työperäisen veritartuntavaaran muodostavat hepatiitti-b ja C virukset (HBV ja HCV) sekä HI-virus. Tartunnan voi saada verisen terävän esineen

Lisätiedot

onko panostettava tartunnan torjuntaan vai lisäksi infektiontorjuntaan? Mari Kanerva SIRO-päivä

onko panostettava tartunnan torjuntaan vai lisäksi infektiontorjuntaan? Mari Kanerva SIRO-päivä Moniresistenttien ongelmamikrobien aiheuttama sairaalainfektiotaakka onko panostettava tartunnan torjuntaan vai lisäksi infektiontorjuntaan? Mari Kanerva SIRO-päivä 2.10.2013 Moniresistenttien mikrobien

Lisätiedot

Välinehuollon pintojen puhtaus. Tiina Kurvinen Hygieniahoitaja, Oh, TtM VSSHP/Sairaalahygienia ja infektiontorjunta 2015

Välinehuollon pintojen puhtaus. Tiina Kurvinen Hygieniahoitaja, Oh, TtM VSSHP/Sairaalahygienia ja infektiontorjunta 2015 Välinehuollon pintojen puhtaus Tiina Kurvinen Hygieniahoitaja, Oh, TtM VSSHP/Sairaalahygienia ja infektiontorjunta 2015 Ylläpitosiivous Henkilöhygienia, käsihygienia, tavanomaiset varotoimet Työskentelypintojen

Lisätiedot

Kauneushoitoloiden, tatuointiliikkeiden ja vastaavien tilojen hygieniavaatimukset

Kauneushoitoloiden, tatuointiliikkeiden ja vastaavien tilojen hygieniavaatimukset TERVEYDENSUOJELUN VALVONTAOHJEISTO Versio 1.0 Sivu 1 (9) Päivämäärä 15.12.2014 TO 7.1: Kauneushoitoloiden, tatuointiliikkeiden ja vastaavien tilojen hygieniavaatimukset Laatija Päivi Aalto Hyväksytty Kauneushoitoloiden,

Lisätiedot

Mikrobeja on kaikkialla! - emme vain näe niitä, onneksi!

Mikrobeja on kaikkialla! - emme vain näe niitä, onneksi! Miten moniresistenttien mikrobien leviäminen estetään terveydenhuollossa? Hygieniahoitaja Maija-Liisa Lauritsalo 6.5.2015 Mikrobeja on kaikkialla! - emme vain näe niitä, onneksi! 1 Moniresistentit mikrobit

Lisätiedot

Minä, mikrobit ja hammashuolto

Minä, mikrobit ja hammashuolto Minä, mikrobit ja hammashuolto Infektioiden torjunta -ilta Näkövammaisten palveluja toimintakeskus Iiris Helsinki 30.9.2010 Leena Tiittanen koulutuspäällikkö, hygieniahoitaja Infektiotorjunnan uhat ja

Lisätiedot

Käsihygieniakampanja 2012. ivä 7.11.2011

Käsihygieniakampanja 2012. ivä 7.11.2011 Käsihygieniakampanja 2012 Tk -yhdysjäsenten senten koulutuspäiv ivä 7.11.2011 Käsihygieniakampanja Tavoitteena parantaa käsihygienian k toteutumista Vähentää hoitoon liittyviä infektioita Käsihygienian

Lisätiedot

Ryhtiä pientoimenpiteiden aseptiikkaan. Hygieniahoitaja Maija-Liisa Lauritsalo Keski-Suomen keskussairaala Jyväskylä

Ryhtiä pientoimenpiteiden aseptiikkaan. Hygieniahoitaja Maija-Liisa Lauritsalo Keski-Suomen keskussairaala Jyväskylä Ryhtiä pientoimenpiteiden aseptiikkaan Hygieniahoitaja Maija-Liisa Lauritsalo Keski-Suomen keskussairaala 19.5.2017 Jyväskylä Pientoimenpide Invasiivinen toimenpide, joka vaati hyvää aseptiikkaa hoitoon

Lisätiedot

VÄLINEHUOLLON PROSESSI

VÄLINEHUOLLON PROSESSI VÄLINEHUOLLON PROSESSI Välinehuollon tarkoitus on huoltaa potilaiden hoidossa ja tutkimuksissa käytetty välineistö niin, että tartuntojen leviäminen potilaasta toiseen hoitovälineiden kautta estetään (Lax

Lisätiedot

VAROTOIMI- JA ERISTYSSUOSITUKSET INFEKTIOSAIRAUKSISSA¹

VAROTOIMI- JA ERISTYSSUOSITUKSET INFEKTIOSAIRAUKSISSA¹ Henkilökunta ohje/ Taulukko Varotoimi ja eristyssuositukset infektiosairauksissa ¹ VAROTOIMI- JA ERISTYSSUOSITUKSET INFEKTIOSAIRAUKSISSA¹ Absessi: - runsaasti erittävä http://ohjepankki.vsshp.fi/fi/6303/10027/

Lisätiedot

Suun terveydenhuolto ja toimintaympäristö

Suun terveydenhuolto ja toimintaympäristö 42. Valtakunnalliset sairaalahygieniapäivät 17.3.2016 Välineiden puhtaustaso suun terveydenhuoltoyksiköiden tartunnantorjunnassa TtM, MBA Suun terveydenhuolto ja toimintaympäristö Terveyskeskusten suun

Lisätiedot

TARTTUVA OKSENNUS- JA RIPULITAUTI

TARTTUVA OKSENNUS- JA RIPULITAUTI TARTTUVA OKSENNUS- JA RIPULITAUTI Terveyskeskusten ja pitkäaikaishoitolaitosten infektioyhdyshenkilöiden koulutus 6.5.2013 Hygieniahoitaja Reija Leiviskä P: 08-315 2574, e-mail: Reija.Leiviska@ppshp.fi

Lisätiedot

Resistentin bakteerin kantaja ja asumispalvelut

Resistentin bakteerin kantaja ja asumispalvelut Resistentin bakteerin kantaja ja asumispalvelut Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 18.11.2015 MRSA MRSA-tapausten määrät kasvavat VSSHP:n alueella Usein avohoidossa

Lisätiedot

IV-kanyylien käsittely

IV-kanyylien käsittely IV-kanyylien käsittely Terveyskeskusten ja pitkäaikaishoitolaitosten infektioyhdyshenkilöiden koulutuspäivä 26.10.2015 Hygieniahoitaja Tuula Keränen infektioiden torjuntayksikkö, OYS Puh 0405094097 Sisältö

Lisätiedot

Pisaravarotoimet PISAROITA SYNTYY

Pisaravarotoimet PISAROITA SYNTYY Pisaravarotoimet Hygieniahoitaja Jaana Sinkkonen Alueellinen sairaalahygieniapäivä 15.11.2018 PISAROITA SYNTYY Puhuessa, yskiessä, niistäessä, aivastaessa hengitysteiden toimenpiteissä Pisarat eivät tavallisesti

Lisätiedot

Hoitoympäristö epidemioiden lähteenä. Valtakunnalliset Sairaalahygieniapäivät 25.-26.3.2014 Jaana Vatanen HUS, HYKS Peijas

Hoitoympäristö epidemioiden lähteenä. Valtakunnalliset Sairaalahygieniapäivät 25.-26.3.2014 Jaana Vatanen HUS, HYKS Peijas Hoitoympäristö epidemioiden lähteenä Valtakunnalliset Sairaalahygieniapäivät 25.-26.3.2014 Jaana Vatanen HUS, HYKS Peijas 1 Hoitoympäristö Sairaalaympäristö tiloja, pintoja, huonekaluja, välineitä Ympäristö

Lisätiedot

ESBL-E.coli, linjaus OYS ERVA:lla. Niina Kerttula infektiolääkäri OYS

ESBL-E.coli, linjaus OYS ERVA:lla. Niina Kerttula infektiolääkäri OYS ESBL-E.coli, linjaus OYS ERVA:lla Niina Kerttula infektiolääkäri OYS 30.9.2016 1 Muutos ESBL-E.coli linjauksissa OYS sairaanhoitopiirin alueella 14.9.2015 alkaen potilaita, joilla todettu ESBL- E.coli,

Lisätiedot

HYGIENIAOHJEISTUS. TPA Tampere: hygieniaohjeistus

HYGIENIAOHJEISTUS. TPA Tampere: hygieniaohjeistus HYGIENIAOHJEISTUS 1 PERUSTIETO Mikrobit ja tartunta Moniresistentit mikrobit Ripulitaudit Käsihygienia Suojaimien oikeaoppinen käyttö Hoitovälineet ja tarvikkeet Ruokailu Saunominen Eritetahrojen poisto

Lisätiedot

Mistä kaikki alkaa ja mihin päättyy? Hygieenistä pohdintaa

Mistä kaikki alkaa ja mihin päättyy? Hygieenistä pohdintaa Mistä kaikki alkaa ja mihin päättyy? Hygieenistä pohdintaa Puhtaus- ja hygienia-alan alueellinen koulutuspäivä Maire Matsinen hygieniahoitaja Sairaalahygienia on tartuntojen ja infektoiden torjunnan perusperiaatteiden

Lisätiedot

VERISUONIKATETRI-INFEKTIOT

VERISUONIKATETRI-INFEKTIOT VERISUONIKATETRI-INFEKTIOT Kirsi Terho Hygieniahoitaja, TtM VSSHP/TYKS 25.3.2014 VERISUONIKATETRIEN INFEKTIOIDEN ESIINTYVYYS Verisuonikatetri-infektiot l. verisuonikatetrihoitoon liittyvät infektiot Riski

Lisätiedot

Alueellinen sairaalahygieniapäivä Epidemiologinen katsaus

Alueellinen sairaalahygieniapäivä Epidemiologinen katsaus Alueellinen sairaalahygieniapäivä 22.11.2017 -Epidemiologinen katsaus infektiolääkäri Hanna Viskari 1 2 7-vuotiaan tytön virtsan klebsiella. Anamneesissa ei ole erityistä syytä tällaiseen resistenssiin

Lisätiedot

Verisuonikatetrien käsittely

Verisuonikatetrien käsittely Verisuonikatetrien käsittely 6.5.2013 klo 9-15.30 ls 5 Terveyskeskusten ja pitkäaikaishoitolaitosten infektioyhdyshenkilöiden koulutuspäivä Hygieniahoitaja Raija Järvinen p. 08-3152308 raija.jarvinen@ppshp.fi

Lisätiedot

INFEKTIOIDEN TORJUNTA LEIKKAUKSEN AIKANA

INFEKTIOIDEN TORJUNTA LEIKKAUKSEN AIKANA INFEKTIOIDEN TORJUNTA LEIKKAUKSEN AIKANA 39. Valtakunnalliset sairaalahygieniapäivät 12.-13.3.2013 Helsinki Congress Paasitorni Jaana Palosara Hygieniakoordinaattori TAVOITTEET Toimenpiteisiin liittyvien

Lisätiedot

Resistentin mikrobin kantaja tai tartunnanvaarallinen potilas päivystyksessä miten toimia?

Resistentin mikrobin kantaja tai tartunnanvaarallinen potilas päivystyksessä miten toimia? Resistentin mikrobin kantaja tai tartunnanvaarallinen potilas päivystyksessä miten toimia? Infektiolääkäri Pertti Arvola, TAYS Vaikeiden infektioiden alkuhoito symposium Helsinki 5.5.2011 Sisältö Leviävätkö

Lisätiedot

Turvalliset työtavat: suojainten käyttö

Turvalliset työtavat: suojainten käyttö Turvalliset työtavat: suojainten käyttö 30.9.2016 Alueellinen koulutuspäivä Infektioiden torjunta Hygieniahoitaja Tuula Keränen Infektioiden torjuntayksikkö, Oys Työvaate ja suojavaate Työvaatteessa ei

Lisätiedot

C.Difficilen säilyminen potilaassa ja leviäminen. ympäristöön www.helsinki.fi/yliopisto 24.2.2011 1

C.Difficilen säilyminen potilaassa ja leviäminen. ympäristöön www.helsinki.fi/yliopisto 24.2.2011 1 C.Difficilen säilyminen potilaassa ja leviäminen www.helsinki.fi/yliopisto 24.2.2011 1 C. Difficilen säilyminen potilaassa ja leviäminen Klostridien patogeneesistä ja leviämisestä Leviämisen ehkäisy /

Lisätiedot

Puhtauspalvelun laatu ja tehokkuus sairaalan näkökulmasta

Puhtauspalvelun laatu ja tehokkuus sairaalan näkökulmasta Puhtauspalvelun laatu ja tehokkuus sairaalan näkökulmasta V-J Anttila osastonylilääkäri, infektiolääkäri, dos HUS/Medisiininen tulosyksikkö Infektiosairauksienklinikka 26.10.2011 26.10.2011 1 Sairaalan

Lisätiedot

Keskuslaskimokanyyliin liittyvien infektioiden torjunta

Keskuslaskimokanyyliin liittyvien infektioiden torjunta Keskuslaskimokanyyliin liittyvien infektioiden torjunta Kuvallisten ohjeiden kehittäminen Kehittämistyö, Arcada, Hygieniahoitajan opinnot Maarit Juti Sisältö Miksi nämä ohjeet? Verinäytteenotto CVK:sta

Lisätiedot

Hoitotyön hyvät hygieniakäytännöt tehostetussa palveluasumisessa OHJE HENKILÖKUNNALLE

Hoitotyön hyvät hygieniakäytännöt tehostetussa palveluasumisessa OHJE HENKILÖKUNNALLE Hoitotyön hyvät hygieniakäytännöt tehostetussa palveluasumisessa OHJE HENKILÖKUNNALLE Jasmiina Lindberg & Pauliina Oja-Lipasti SeAMK Sairaanhoitajan tutkinto-ohjelma Opinnäytetyö 2018 HOITOHENKILÖKUNNALLE

Lisätiedot

gramnegatiiviset sauvat

gramnegatiiviset sauvat Karbapenemaasia tuottavat gramnegatiiviset sauvat Jari Jalava, FT Sisältö 1. Karbapenemaasit 2. Karbapenemaasien kliininen merkitys 3. Epidemiologinen tilanne 4. Karbapeneemeille resistenttien kantojen

Lisätiedot

Kosketusvarotoimet vai eristys onko terminologialla väliä? JA Sairaanhoitopiirin uudet ohjeet ESBL-potilaiden hoitoon

Kosketusvarotoimet vai eristys onko terminologialla väliä? JA Sairaanhoitopiirin uudet ohjeet ESBL-potilaiden hoitoon Kosketusvarotoimet vai eristys onko terminologialla väliä? JA Sairaanhoitopiirin uudet ohjeet ESBL-potilaiden hoitoon 19.9.2017 ylilääkäri Raija Uusitalo-Seppälä Infektioyksikkö, SataDiag, Satakunnan sairaanhoitopiiri

Lisätiedot

VRE-torjuntaohjeita terveyskeskusten vuodeosastoille ja pitkäaikaishoitolaitoksiin

VRE-torjuntaohjeita terveyskeskusten vuodeosastoille ja pitkäaikaishoitolaitoksiin VRE-torjuntaohjeita terveyskeskusten vuodeosastoille ja pitkäaikaishoitolaitoksiin Ohje on tarkoitettu hygieniavastuuhenkilöiden käyttöön laitoksen omien toimintaohjeiden pohjaksi. 1. VRE-kantaja Vankomysiinille

Lisätiedot

Veren välityksellä tarttuvat taudit ja verialtistustapaturma

Veren välityksellä tarttuvat taudit ja verialtistustapaturma Veren välityksellä tarttuvat taudit ja verialtistustapaturma VSSHP:n Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö Esa Rintala 29.3.2017 Hepatiittitapaukset VSSHP:n alueella 160 140 146 Hepatiitit, VSSHP

Lisätiedot

TYÖNTEKIJÄN INFEKTIOUHAT. Ville Lehtinen infektiolääkäri PHKS

TYÖNTEKIJÄN INFEKTIOUHAT. Ville Lehtinen infektiolääkäri PHKS TYÖNTEKIJÄN INFEKTIOUHAT Ville Lehtinen infektiolääkäri PHKS Sidonnaisuudet Sairaalahygieniayhdistyksen hallituksen jäsen Luentopalkkioita ja kokousmatkoja (Gilead, Janssen, Novartis, Pfizer) Työntekijän

Lisätiedot

OHJE. Infektio- ja sairaalahygieniayksikkö KOSKETUSERISTYS

OHJE. Infektio- ja sairaalahygieniayksikkö KOSKETUSERISTYS KOSKETUSERISTYS Käytetään potilailla, joilla tiedetään tai epäillään olevan helposti suoran tai epäsuoran kosketuksen välityksellä leviävä infektio. Kosketuseristyksen tarkoituksena on katkaista kosketustartuntatie.

Lisätiedot

ASEPTIIKKA LÄÄKEHOIDOSSA

ASEPTIIKKA LÄÄKEHOIDOSSA Aseptiikka = kaikki toimenpiteet, joilla pyritään ehkäisemään ja estämään infektioiden syntyminen ASEPTIIKKA LÄÄKEHOIDOSSA LÄÄKEHOITO 1 A. KENTTÄ/M. M-K Aseptiikka lääkehoidon osana Lääkehoidon toteuttaminen

Lisätiedot

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2013

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2013 Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2013 Olli Meurman Kliininen mikrobiologia Vuodesta 2011 alkaen tulkinta EUCAST-standardin mukaan, joten tulokset eivät ole kaikilta osin vertailukelpoisia

Lisätiedot

Perifeeristen kanyylien infektiot ja niiden ehkäisy

Perifeeristen kanyylien infektiot ja niiden ehkäisy Perifeeristen kanyylien infektiot ja niiden ehkäisy Anita Pahkamäki hygieniahoitaja Tampereen yliopistollinen sairaala Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Perifeeristen kanyyli-infektion ehkäisyssä huomioitavat

Lisätiedot

Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015

Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015 Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015 Perusasiaa Tartuntatapa Esiintyy iholla ja nielussa Pisara- ja kosketustartunta

Lisätiedot

Mikrobilääkeresistenssitilanne Suomessa ja maailmalla

Mikrobilääkeresistenssitilanne Suomessa ja maailmalla Mikrobilääkeresistenssitilanne Suomessa ja maailmalla Jari Jalava, FT 7.4.2017 1 Mikrobilääkeresistenssin seurantamekanismit FiRe - Finnish Study Group for Antimicrobial Resistance Tartuntatautirekisteri

Lisätiedot

Sivu 1 / 3. Ohje on tarkoitettu hygieniavastuuhenkilöiden käyttöön laitoksen omien toimintaohjeiden pohjaksi.

Sivu 1 / 3. Ohje on tarkoitettu hygieniavastuuhenkilöiden käyttöön laitoksen omien toimintaohjeiden pohjaksi. Sivu 1 / 3 HOITO-OHJE HUS Mobiiliyksikkö www.hus.fi ESBL Torjuntaohjeita pitkäaikaishoitolaitoksiin Ohje on tarkoitettu hygieniavastuuhenkilöiden käyttöön laitoksen omien toimintaohjeiden pohjaksi. ESBL-kantaja

Lisätiedot