Aseptiikka suunhoitoyksikössä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Aseptiikka suunhoitoyksikössä"

Transkriptio

1 Aseptiikka suunhoitoyksikössä Salla Jaana Alapulli shg (AMK), erik. (infektioiden ehkäisy ja hoitotyö) 1 Bakteerit Virukset Sienet Alkueläimet Prionit Taudinaiheuttajat 2 Miten taudinaiheuttajat tarttuvat? Tartuntatiet Kosketustartunta Välineen välityksellä Ilmateitse Vektorin välityksellä Tartuntatavat Kosketustartunta Pisaratartunta Ilmatartunta Tartunta veriteitse 3 1

2 Infektion syntyyn vaikuttavia tekijöitä Mikrobi Invaasio, adherenssi Patogeenisuus Virulenssi Lisääntymiskyky Tartuntatapa Isännän vastustuskyky Synnynnäinen ja hankittu immuniteetti 4 Suun terveydenhuollon erityispiireteitä, mm. Toimenpiteiden runsas lukumäärä ja invasiivisuus Aerosolin muodostus Toimenpiteen kulun muuttuminen (esim. paikkaus juurihoito) toimenpiteen aikana 5 Aseptiikka ja suun terveydenhuolto Myös lainsäädäntö ja viranomaisohjeet velvoittavat, mm.: Laki potilaan asemasta ja oikeuksista Tartuntatautilaki Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista Työturvallisuuslaki Steriloinnin valvonta - standardit ja viranomaisohjeet Painelaitelaki 6 2

3 Tavanomaiset varotoimet suun terveydenhoitotyössä Käsihygienia Asianmukainen suojainten käyttö Pintadesinfektio ja vastaanoton siisteys Pisto- ja viiltotapaturmien välttäminen Toimiva välinehuoltoprosessi ja oikea instrumenttivalinta Hygieeniset työtavat Tavanomaiset varotoimet koskevat jossain määrin koko henkilökuntaa ja niitä noudatetaan koko työvuoron ajan 7 Aerosolin muodostus Aerosolin muodostus = välillinen kosketustartuntariski (esim. MRSA), mikäli aseptiikan taso ei ole riittävä! 8 Aerosoli hammashuollon ongelmana Aerosoli leviää laajalle hoitohuoneessa Aerosolikontaminaatio suurempaa 1,5 m etäisyydellä kuin potilaan välittömässä läheisyydessä Potilasvaihtopyyhintä tehokas Rautemaa et al J Hosp Infect. 2006; 64:

4 Aerosoli hammashuollon ongelmana Koneellinen hammaskivenpoisto tuottaa aerosolia enemmän kuin korjaava hammashoito Bennett et al 2000 Korjaavan hammashoidon huoneissa aerosolin muod. runsaampaa kuin verrokkihuoneissa (parodontologia + ortodontia), joissa ei käytetty aerosolia muodostavia instrumentteja Rautemaa et al J Hosp Infect. 2006; 64: Gram+ kokit valtakasvuna Al Maghlouth et al J Contemp Dent Pract. 2004;5:91-100, Rautemaa et al J Hosp Infect 2006; 64: Käsien desinfiointi Vaihtuvan mikrobiflooran poistaminen Pysyvän mikrobiflooran vähentäminen Kirurgista toimenpidettä edeltävä käsidesinfektio Käsidesinfektio nopeampi, tehokkaampi ja ihoystävällisempi verrattuna vesisaippuapesuun 1) Cardoso et al Am J Infect Control 1999; 27: ) Zaragosa et al. Am J Infect Control 1999; 27: ) Kohn et al. Guidelines for infection control in dental health-care settings Centers for Disease Control and prevention. MMWR Recomm Rep 2003; 52: ) World Health Organization Guidelines on Hand Hygiene in Health Care. First Global Patient Safety Callenge Clean Care in Safer Care. World Health Organization Käsien desinfiointi Käsihuuhdetta otetaan riittävästi kuiviin käsiin ja hierotaan kunnes kädet kuivuvat Käsihuuhdetta levitetään kyynärtaipeisiin saakka Aineen lisäksi mekaaninen liike vaikuttaa Likaiset kädet pestään vedellä ja saippualla 12 4

5 Milloin käsihuuhdetta? Ennen ja jälkeen potilaskontaktin Ennen ja jälkeen tietokoneen käytön, jos näppäimistöä ja hiirtä ei desinfioida jokaisessa potilasvaihdossa Ennen ja jälkeen suojainten pukemisen Suojainten riisumisen jälkeen Työvaatteiden vaihdon yhteydessä Työpisteeseen tultaessa ja sieltä poistuttaessa Kontaminoituneiden pintojen koskettamisen jälkeen 13 Käsihygieniasta yleisesti Käsikorut ja rannekello estävät käsihygienian toteutumisen Lyhyet kynnet Vaalea ja tasainen kynsilakka Uusitaan päivittäin Rakennekynnet kielletty 14 Suojakäsineiden käyttö Suojakäsineet puetaan aina desinfioituihin, kuiviin käsiin Suojakäsineillä ei saa kosketella ovenkahvoja, tietokoneen näppäimistöä, omia suojaimia tai työvaatteita ym. nämä pinnat eivät ole riittävän puhtaita, jotta samoilla käsineillä voisi jatkaa potilastyötä 15 5

6 Suojakäsineiden käyttö Kontaminoituneet käsineet levittävät mikrobeja kosketuskohtiin Koskettele käsineillä vain niitä pintoja, jotka desinfioidaan potilasvaihdossa Suojakäsineitä ei saa pestä tai desinfioida Käsineet valitaan työtehtävän, standardien ja asianmukaisuutta osoittavien testitulosten perusteella Vinyylikäsine ei sovellu suun terveydenhuoltotyöhön 16 Suojakäsineiden käyttö Koskettaessa potilaan verta, eritteitä, limakalvoja, rikkoutunutta ihoa Koskettaessa kontaminoituneita pintoja Käsiteltäessä kemikaaleja Eli aina potilastyössä ja potilasvaihdossa, kun kosketaan kontaminoituneita pintoja, instrumentteja tai desinfektioaineita 17 Tavanomaisten suojainten pukeminen 1. Käsihuuhde 2. Maski + silmäsuoja 3. Käsihuuhde 4. Suojakäsineet 18 6

7 Tavanomaisten suojainten riisuminen 1. Käsineet 2. Käsihuuhde 3. Maski + silmäsuoja 4. Käsihuuhde 19 Maskin ja suojalasien käyttö Kaikissa toimenpiteissä Maski kertakäyttöinen Maski poistetaan viimeistään potilastyön päättyessä, tarvittaessa kesken potilastyön tarvittaessa kun poistutaan omasta hoitoyksiköstä 20 Maskien ja suojalasien käyttö Omat silmälasit riittämättömät suojaamaan silmiä aerosoleilta ja roiskeilta Maskia ja laseja ei saa kosketella suojakäsineillä potilastyön aikana suojakäsineet pois, käsihuuhde ja uudet suojakäsineet, jos maskia tai laseja joutuu kohentamaan 21 7

8 Muutama vinkki pintadesinfektioaineiden käytöstä Säilytä taitokset ja desinfektioaine kaapistossa, poissa aerosoliroiskeista Pidä des.ainepullot ja mahdolliset kostutettujen taitosten astiat aina suljettuina Kostuta taitokset tarpeen mukaan, esim. potilasvaihdossa Taitokset on hyvä käyttää saman päivän aikana, mikäli ne kostutetaan etukäteen (poikkeus ns. sangot ja des.ainepurkit, jota voi käyttää pidempään) Taitosastioiden ja des.ainepullojen säännöllinen desinfiointi Hoitohuoneen siisteys Pidä avonaiset pinnat aina tyhjinä puhdistettavuus pölyttömyys vain yhden potilaan hoitoon tarvittavat välineet esillä kaapistot kiinni, käsinelaatikot, desinfektioainetaitospurkit ym kaikki mahdollinen kaapistoissa 23 Hoitohuoneen siisteys Tietokoneen näppäimistö ja hiiri Katkaise tartuntatie! 24 8

9 Potilasvaihto Käytä potilasvaihdossa aina asianmukaisia suojakäsineitä Pintadesinfektio puhtailla käsineillä Potilastyön aikana pinnoilla olleet tarveaineet ja välineet: Kertakäyttöiset: jätteisiin Myös osittain käytetyt paikka-ainekapselit Monikäyttöiset: välinehuoltoon tai pintadesinfektio 25 Potilasvaihto Monikäyttöiset instrumentit välinehuoltoon Kannellinen laatikko, jossa instrumenttikori Saranat ja nivelet avataan hoitohuoneessa Instrumenttikoreja ei saa täyttää liian täyteen Tarvittaessa geeli instrumenttien päälle Instrumenttien liotusta ei suositella 26 Potilasvaihto Aerosoli ja roiskeet leviävät, mutta potilasvaihdossa desinfioidaan yhä vain unitin, instrumenttikaapistojen ja pienlaitteiden ne kohdat, joihin on koskettu tai saatetaan koskea myöhemmin sekä mahdolliset tarveainepurkit 27 9

10 Ns. loppusiivous Millainen aine käytössä? Jääkö siitä pinnoille jäämiä? Puhdistaako se? Desinfioiko? Puhdistava vaikutus ok, ei tarvitse välttämättä desinfioida, sillä tavanomainen potilasvaihto tehdään enne loppusiivousta Pintojen puhdistus esim. kerran viikossa mikrokuituliina + vesi kertakäyttöliina + neutraali tai heikosti emäksinen yleispuhd.aine 28 Hoitohuoneen talkoopäivä Kaapistot ja tarveainepakkaukset ym puhdistetaan ja desinfioidaan Avosteriloidut välineet lämpödesinfektioon ja autoklaaviin Desinfioidut välineet lämpödesinfektioon Kaapistojen instr. tarjottimet lämpödesinfektioon 29 Unitin vesi tartunnanlähteenä? 30 10

11 Unitin vedenlaatu Vastattava laadultaan juomavettä max 100 pmy / ml Käytännössä voi olla jopa satoja tuhansia pmy / ml Gram+ ja gram- bakteereja (valtakasvu), viruksia, sieniä Jopa suun normaaliflooraa!! Hidas laminaarivirtaus, vesi lämmintä ja seisoo yön ajan Biofilmin muodostuminen 31 Unitin vedenlaatu Aerosolin ja roiskeiden leviäminen Henkilökunnan altistuminen (Legionella pneumophila) Riski immuunipuutteiselle potilaalle (Pseudomonas aeruginosa) 1) Walker et al. Appl Environ Microbiol 2003; 69: ) Dutil et al. Environ Microbiol 2007; 11: ) Szymanska Ann Agric Environ Med 2007; 14: & ) Walker & Marsh. J Dent 2007; 35: ) Szymanska et al. Ann Agric Environ Med 2008; 15: ) Coleman et al. J Appl Microbiol. Jaana Alapulli 2009;106: Unitin veden juoksutus Lääkelaitoksen suositus unitin veden juoksuttamiseksi, (ellei veden puhdistussysteemiä käytössä) aamulla 3 min viikonlopun jälkeen 10 min potilasvaihdossa 30 s Veden desinfiointisysteemi käytössä noudata laitevalmistajan ohjeita vedenjuoksutuksesta 33 11

12 Unitin vedenlaadun parantaminen Pelkän veden juoksutuksen vaikutus Bakteerien määrä vähenee riippuen ajasta ja unitista Ei vaikutusta muodostuneeseen biofilmiin 34 Unitin vedenlaadun parantaminen Tehokas unitin veden des.aine tehoaa bakteereihin vesifaasissa putkien ja letkujen pinnoille muodostuneeseen biofilmiin Biofilmin irrotus tärkeää 35 Unitin vedenlaadun parantaminen Kemiallinen desinfektio Vetyperoksidipohjaiset aineet tehoavat hyvin sekä bakteereihin että biofilmiin Hypokloriitti, kloori tehoavat hyvin sekä bakteereihin että biofilmiin Klooriheksidiini, etanoli + klooriheksidiini huono teho biofilmiin Fysikaalinen desinfektio Superoksidoitu vesi tehoaa hyvin sekä bakteereihin että biofilmiin 36 12

13 Imulaitteiston huoltaminen Pesuaine imureihin ja sylkykuppiin esim. kerran viikossa lounastauolla ei desinfioi Imuholkit potilaskohtaisia Imupäät ja sovitinkappaleet puhdistetaan ja desinfioidaan instrumenttipesukoneessa päivittäin Sihti kertakäyttöinen, vaihdetaan vähintään viikoittain 37 Imulaitteiston huoltaminen Kylmä vesi aamuisin potilasvaihdossa (kertakäyttömukista) ennen desinfiointia Desinfioiva aine imureihin ja sylkykuppiin päivän päätteeksi tarv. lounastauolla 38 Imuletkut Letkujen vaihtaminen esim. kerran viikossa, mikäli mahdollista letkut instrumenttipesukoneeseen pesutelineeseen Imuletkut on hyvä hävittää vaihdon yhteydessä, mikäli lämpödesinfektorissa ei ole asianmukaista telinettä vaihtoväli? ekologisuus? 39 13

14 VERIALTISTUS JA VERITEITSE TARTTUVAT VIRUSTAUDIT 40 Viruksenkantajan tartuntavaarallinen materiaali Veri ja seerumi Siemenneste Vaginan erite Nivelneste Keuhkopussin neste Sydänpussin neste Vatsaontelon neste Lapsivesi Selkäydinneste HIV - äidinmaito Muut veriset eritteet, esim. sylki (HBV: sylki tartuttavaa, virusmäärä kyllä erittäin pieni käytännön merkitys??) 41 Hepatiitti B Pääasiallinen tartuntatapa Suomessa seksiteitse Voi tarttua myös ihon tai limakalvon läpäisyssä (ruiskuhuumeet) tai äidistä lapseen Itämisaika 1 6 kk % aikuisista paranee tartuttava max. puoli vuotta 1 %: fulminantti hepatiitti 5 % krooninen infektio voi johtaa maksakirroosiin tai -syöpään 42 14

15 Hepatiitti C Pääasiallinen tartuntatapa ruiskuhuumeiden välityksellä Itämisaika vrk % paranee Jää kroonisesti vireemiseksi periaatteessa ikuisesti tartuttava % krooninen hepatiitti 25 % normaalit maksa-arvot 75 % transaminaasitasot koholla voi johtaa maksakirroosiin tai -syöpään 43 HBV + HCV oireet %:lla HCV: oireet lievempiä Keltaisuus Pahoinvointi, oksentelu, ripuli, vatsakivut Lihas- ja nivelkivut Uloste muuttuu vaaleaksi ja virtsa tummaksi epäily herää 44 Hiv Pääasiallinen tartuntatapa seksiteitse tai ihon tai limakalvon läpäisy, esim. ruiskuhuumeet sekä äidistä lapseen (ehkäistävissä) Myös äidinmaito tartuttavaa 45 15

16 Hiv Ensitauti 2 6 viikon kuluttua tartunnasta Flunssan kaltaisia oireita Kesto jopa 1-4 viikkoa Oireeton vaihe Oireinen infektio,mm. Pitkittynyt kuumeilu, imusolmukkeiden suureneminen ja laihtuminen Aids, mm. Kaposin sarkooma, atyyppiset mykobakt.infektiot (seurannaistauteja) 46 Potilaalla veriteitse tarttuva virustauti Kuka voi olla tartuttava? Ei tartu aerosolin välityksellä Potilasta ei tarvitse hoitaa päivän viimeisenä Verialtistusten välttäminen osa tavanomaisia varotoimia Unitin kertakäyttöisiä muovisuojia ei tarvitse eikä kannata käyttää 47 Potilaalla veriteitse tarttuva virustauti Hyvät potilasvaihtoon tarkoitetut desinfektioaineet tehoavat myös viruksiin oikein käytettyinä Erillisiä instrumenttien liotuksia ei tarvita Instrumentit voi pestä ja desinfioida muiden instrumenttien kanssa Instrumentteja ei tarvitse viedä erikseen suoraan välinehuoltoon 48 16

17 Verialtistus Tyypillistä hammashoitotyössä: Ontto neula Välineitä käsitellään instr.tarjottimella potilastyön aikana Kirurgia tyypillisin toimenpide, jossa sattuu pisto- ja viiltotapaturmia Riskiä lisää: Ikä < 24 v Työkokemusta < 4 v. Työpäivän pituus > 8 h. Ilhan et al J Adv Nurs. 2006;56: Pisto- ja viiltotapaturmien välttäminen Kerro potilaalle mitä teet Rauhallinen työtahti Hyvä valaistus Yksikätinen neulojen hylsytystekniikka Riittävästi laskutilaa instrumenteille Magneettimatot Neulojen ja veitsenterien poistajat, pidikkeet ja kerääjät 50 Tartunnan todennäköisyys pistotapaturmassa kun lähde viruksen kantaja Hepatiitti B (HBV) HBsAg-positiivinen + HBeAg-positiivinen: % HBsAg-positiivinen: 1-6 % Hepatiitti C (HCV): 0,4 % HIV: 0,2 % Meurman O, Anttila V-J 2010: Hoitoon liittyvien infektioiden torjunta 51 17

18 HBsAg pinta-antigeeni HBV-infektio, tartuttava HBcAg ydinantigeeni Ei vapaana verenkierrossa HBeAg e-antigeeni HBV-infektio, korkea tartuttavuus HBsAb HBcAb HBcAb- IgM HBeAb s-antigeenin vasta-aine c-antigeenin vasta-aine IgM-luokan vasta-aine c- antigeeniä vastaan e-antigeenin vasta-aine Sairastanut tai rokotettu, ei tartuttava Sairastanut tai sairastaa, voi olla tartuttava (HBsAg-posit.) Tuore tai krooninen aktiivinen infektio (myös HBsAg-posit.) Ei ole e-antigeenia, mutta voi olla s-antigeeni l. voi olla tartuttava HBVNh viruksen genomi HBV-infektio, tartuttava Toiminta verialtistustilanteessa Väline lävistää ihon, verta tai veristä sylkeä roiskuu limakalvolle, rikkoutuneelle iholle tai silmään Toimi rauhallisesti jottei vahinko toistu Puhdista altistunut alue huuhtelemalla juoksevalla vedellä Käsihuuhde tai haude 2 min (ei limakalvolle tai silmään) Älä purista tai painele aluetta ja sen ympäristöä 53 Toiminta verialtistustilanteessa Ilmoitus tapaturmasta työterveyshuoltoon Vakuutusyhtiön kaavake 54 18

19 Altistuksen jälkeiset toimet HBV: 24 h (-7 vrk) sisällä hyperimmunoglobuliini Samaan aikaan (-7 vrk) rokotussarja (0, 1, 2,12 kk) Rokotusvaste ei tiedossa: 1 rokoteannos Rokotusvastetta ei muodostunut: hyperimmunoglobuliini + 1 rokoteannos Veren lähde tuntematon: rokotus 55 Altistuksen jälkeiset toimet HCV: Ei spesifiä toimia Tehokas hoito olemasssa HIV: Profylaktinen lääkitys muutaman tunnin sisällä 56 Muita taudinaiheuttajia 57 19

20 Kosketustartunta Mikrobit siirtyvät henkilöstä toiseen suoraan käsien välityksellä välillisesti pintojen kautta 58 Joitain kosketustartuntana leviäviä, merkittäviä ongelmabakteereja Gram-positiivisia: metisilliiniresistentti Staphylococcus aureus, MRSA vankomysiiniresistentti enterokokki, VRE Gram-negatiivisia: Extended spectrum beta-lactamases, ESBLs MDR-PA, moniresistentti Pseudomonas Aeruginosa MDR-Aci, moniresistentti Acinetobacter baumannii 59 Kosketuseristys suunhoitoyksikössä Henkilökunnan suojaimet Kertakäyttöinen suojatakki (erityisesti MRSA) Suojakäsineet potilaskontaktissa Potilaan voi hoitaa työvuoron viimeisenä (ei välttämätöntä) 60 20

21 Kosketuseristys suunhoitoyksikössä Erillistä unitin suojausta ei tarvitse eikä kannata käyttää Erillistä siivousta, hoitohuoneen karanteenia tai instrumenttien liotusta ym. ei tarvita 61 Staphylococcus aureus Herkkää Staphylococcus aureusta (MSSA) nenässä %:lla väestöstä Tyypillinen löydös haavainfektioissa 62 MRSA Metisilliinille resistentti Staphylococcus aureus, MRSA: resistentti stafylokokkipenisilliineille ja muille beetalaktaamiantibiooteille, joskus moniresistentti Henkilö voi olla kolonisoitunut, kantaja, infektioitunut, suurerittäjä tai altistunut 1) MRSA-asiantuntijatyöryhmän suositus. Ohje Metisilliiniresistenttien Staphylococcus aureusten torjunnasta. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C1/2004. Helsinki ) Kotilainen ym. Infektioepidemioiden selvittely ja hallinta. Kirjassa: Hellstén (toim.). Infektioiden torjunta sairaalassa. Porvoo: Kuntaliitto; p

22 Avohoidon MRSA CA-MRSA, community associated MRSA Ei aiempaa tunnettua riskitekijää MRSA kolonisaatiota, kantajuutta tai infektiota Ei kontaktia sairaalaan tai pitkäaik. laitokseen vuoden sisällä Iho- ja pehmytkudosinfektioita Vähemmän resistentti kuin HA-MRSA 64 MRSA riskitekijöitä HA-MRSA aiempi hoitojakso sairaalassa tai pitkäaikaislaitoksessa pitkittynyt hoitojakso aiempi ab käyttö kirurgiset toimenpiteet enteraalinen ravitsemus keskuslaskimokatetri CA-MRSA CA-MRSA historia lähikontakti MRSA - tapaukseen ikä < 10 v. Lowy, NEJM 1998;339: Boucher, Corey GR. CID 2008;46: MRSA tapaus vastaanotolla Nielukantajuus aerosolien leviäminen hoitohuoneessa välillinen kosketustartuntariski, mikäli aseptiikka ei toimi Kosketuseristys, jos potilas altistunut tai kantaja Infektiosta voi parantua, pysyvä kantajuuden häviäminen epävarmaa MRSA-asiantuntijatyöryhmän suositus. Ohje Metisilliiniresistenttien Staphylococcus aureusten torjunnasta. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C1/2004. Helsinki

23 ESBL E. coli ja Klebsiella gram- sauvoja suoliston normaaliflooraa virtsatie- ja haavainfektioita Extended-spectrum betalactamases, ESBL tuottavat beetalaktamaasia, resistenttejä useille beetalaktaamiantibiooteille vti, vatsanalueen infektioita, hengitystieinfektioita, veriviljelypositiivisia yleistyneitä infektioita jää helposti osaksi normaaliflooraa kosketuseristys, jos potilas kantaja bakt. virtsassa: tavanomaiset varotoimet suun terv.hoitotyössä ok Troche et al. Infect Contr Hosp Epidemiol 2005; 26: , Pitout et al. Lancet Infect Dis. 2008;8: , Rodriguez-Baño J et al. Arch Intern 67 Med 2008; 169: Karbapenemaasi Gram-negatiivisia sauvoja Klebsiella pneumoniae, Eschericia Coli, Enterobacter cloacae, Pseudomonas aeruginosa, Acinetobacter sp Karbapenemaasien tuotto: resistenttejä penisilliineille, kefalosporiineille, monobaktaameille ja karbapeneemeille Kosketuseristys, jos potilas kantaja Hirsch & Tam: J. Antimicrob. Chemother 2010; 65: MIRE Entoerbakteereja, joilla karbapenemaasien tuotto: resistenttejä penisillineille, kefalosporiineille, monobaktaameille ja karbapeneemeille (mero- ja imipeneemille) Klebsiella pneumoniae, Eschericia Coli, Enterobacter cloacae Kosketuseristys, jos potilas altistunut tai kantaja Hirsch & Tam: J. Antimicrob. Chemother 2010; 65:

24 Muita gram-negatiivisia sauvoja Moniresistentti Pseudomonas aeruginosa, MDR-Pa, moniresistentti Acinetobacter baumannii, MDR-Aci Resistenttejä mm. meropeneemille Kosketuseristys, jos potilas kantaja (erityisesti jos potilas trakeostomoitu, intuboitu, inkontinentti, dementoitunut / sekava tai potilaalla haavoja tai ei kykenen noudattamaan hyg.ohj.) 70 Herpes simplex hyvin lyhyesti 71 HSV ja hammashoito Tartunta rakkulaeritteiden välityksellä Oireeton seropositiivinen henkilö virusten erittyminen mahdollista Rakkulavaihe virsumäärä huomattavasti korkeampi kuin latentissa vaiheessa Näkyvä leesio peitetään, mikäli potilaan aikaa ei voi siirtää 72 24

25 Pisaratartunta Suuret pisarat leviävät max 1 metrin etäisyydelle henkilön aivastaessa tai yskiessä Rokkotaudit, flunssa Yskimis- ja niistämishygienia 73 Ilmatartunta Pisaran ytimet, max 5 μm, sekoittuvat ilmaan henkilön puhuessa tai yskiessä Voivat leijailla ilmassa pitkän ajan ja matkan Yskösvärjäyspositiivinen keuhko- tai kurkunpäätuberkuloosi Yskimis- ja niistämishygienia 74 Tuberkuloosi Mycobacterium tuberculosis Latentti tuberkuloosi l. kantajuus: kpl Suomessa?? Hammashoitoa siirretään, kunnes pt ei ole enää tartuttava Pintojen ja hoitovälineiden merkitys tartunnan leviämisen kannalta vähäinen 75 25

26 Aseptinen toiminta edellyttää toimivaa välinehuoltoprosessia, laadunvarmistusta ja oikeaa instrumenttivalintaa 76 Luokka Käyttökohde Huoltotoimi Steriili Iho tai limakalvo läpäistään tai pulpa paljastetaan Jaana Alapulli Parodontologian, kirurgian ja endodontian välineet Steriloitu Limakalvoa kosketaan Tutkimus- ja paikkausvälineet 77 Desinfioitu Puhdistettu Tervettä ihoa tai limakalvoa kosketaan Ei välitöntä kosketusta potilaan kanssa tai olematon inf.riski Potilaan suojalasit, jäljennöksen sekoitusvälineet Jaana Alapulli Aseptiikka suun terveydenhuollossa Tavanomaiset varotoimet ehkäisevät tartunnat potilaasta potilaaseen, henkilökunnasta potilaaseen ja potilaasta henkilökuntaan Eristystoimia noudatetaan tarvittaessa tavanomaisten varotoimien lisäksi Työntekijän velvollisuus ja oikeus toimia aseptisesti (=noudattaa tavanomaisia varotoimia) 78 26

Ajankohtaista infektioiden torjunnasta ja välinehuollon järjestämisestä. Jaana Alapulli 14.9.2011

Ajankohtaista infektioiden torjunnasta ja välinehuollon järjestämisestä. Jaana Alapulli 14.9.2011 Ajankohtaista infektioiden torjunnasta ja välinehuollon järjestämisestä Jaana Alapulli 14.9.2011 1 Aseptinen toiminta välinehuollossa Mahdollisimman tyhjät pinnat Neutraali tai heikosti emäksinen yleispuhdistusaine

Lisätiedot

Moniresistenttien mikrobien näytteenotto

Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mika Paldanius Osastonhoitaja TtM, FT Mikrobiologian laboratorio Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mikrobit ovat erittäin muuntautumiskykyisiä Antibioottihoidoista

Lisätiedot

KÄSIHYGIENIAOHJE LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN. KÄSIHYGIENIAOHJE KUNTAYHTYMÄ Infektio- ja sairaalahygieniayksikkö 28.11.2012

KÄSIHYGIENIAOHJE LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN. KÄSIHYGIENIAOHJE KUNTAYHTYMÄ Infektio- ja sairaalahygieniayksikkö 28.11.2012 MITÄ KÄSIHYGIENIALLA TARKOITETAAN? Käsihygienialla tarkoitetaan käsiin kohdistuvia toimenpiteitä, joilla pyritään vähentämään infektioiden ja niitä aiheuttavien mikrobien siirtymistä käsien välityksellä.

Lisätiedot

Infektioiden torjunta sädehoitopotilaalla

Infektioiden torjunta sädehoitopotilaalla Infektioiden torjunta sädehoitopotilaalla hygieniahoitaja 18.4.2013 Yleistä Syöpäpotilas on itse riskipotilas ca, hoidot, immuunipuutos, ab, oper. Hän voi olla myös tartuttava Resistentit mikrobit, ripulitaudit,

Lisätiedot

Moniresistentit mikrobit. 4.5.2015 Teija Puhto infektiolääkäri

Moniresistentit mikrobit. 4.5.2015 Teija Puhto infektiolääkäri Moniresistentit mikrobit 4.5.2015 Teija Puhto infektiolääkäri Käsitteitä altistuminen lähikontakti mikrobiin/kantajaan kontaminaatio mikrobien lyhytaikainen läsnäolo esim. käsissä, mikrobit eivät lisäänny

Lisätiedot

Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla

Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla 1(5) Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla Yleistä Sairaalaympäristössä mikrobien keskeisin tartuntareitti on kosketustartunta.

Lisätiedot

Eristyspotilas leikkaussalissa Anestesiakurssi 2014

Eristyspotilas leikkaussalissa Anestesiakurssi 2014 Eristyspotilas leikkaussalissa Anestesiakurssi 2014 Eija Similä Hygieniavastaava, leikkausosastot Oulun yliopistollinen sairaala eija.simila@ppshp.fi Tavanomainen toiminta Toimintamalli jonka on toteuduttava

Lisätiedot

Ajankohtaista asiaa MRSA:sta Suomen Endoproteesihoitajat ry Silja Serenade 21.4.2004 hygieniahoitaja Marja Hämäläinen HUS Mobiiliyksikkö

Ajankohtaista asiaa MRSA:sta Suomen Endoproteesihoitajat ry Silja Serenade 21.4.2004 hygieniahoitaja Marja Hämäläinen HUS Mobiiliyksikkö Ajankohtaista asiaa MRSA:sta Suomen Endoproteesihoitajat ry Silja Serenade 21.4.2004 hygieniahoitaja Marja Hämäläinen HUS Mobiiliyksikkö Sairaalahygieenisesti ongelmalliset mikrobit Mikrobilääkkeille vastustuskykyiset

Lisätiedot

Moniresistentit bakteerit

Moniresistentit bakteerit 25.8.2014 1 Moniresistentit bakteerit MRSA = Metisilliini Resistentti Staphylococcus aureus Staphylococcus aureus on yleinen terveiden henkilöiden nenän limakalvoilla ja iholla elävä grampositiivinen kokkibakteeri.

Lisätiedot

Siivous ja desinfektio. Laitoshuoltopäällikkö Tanja Salomaa 16.11.2009

Siivous ja desinfektio. Laitoshuoltopäällikkö Tanja Salomaa 16.11.2009 Siivous ja desinfektio Laitoshuoltopäällikkö Tanja Salomaa 16.11.2009 Sairaalasiivous siivouksen tavoitteena on luoda edellytykset tilan varsinaiselle toiminnalle huomioiden: hygieenisyys viihtyisyys edustettavuus

Lisätiedot

Eristyksen kesto. Sairauden kesto. Sairauden kesto. Oireiden kesto. Oireiden kesto

Eristyksen kesto. Sairauden kesto. Sairauden kesto. Oireiden kesto. Oireiden kesto 1 KOSKETUSERISTYS Käytetään potilailla, joilla tiedetään tai epäillään olevan helposti suoran tai epäsuoran kosketuksen välityksellä leviävä infektio. Kosketuseristyksen tarkoituksena on katkaista kosketustartuntatie.

Lisätiedot

Hygieniavaatimukset kauneushoitoloissa ja ihon läpäisevissä toimenpiteissä

Hygieniavaatimukset kauneushoitoloissa ja ihon läpäisevissä toimenpiteissä Hygieniavaatimukset kauneushoitoloissa ja ihon läpäisevissä toimenpiteissä Ympäristöterveydenhuollon alueelliset koulutuspäivät 09.09.2014 Oulu Päivi Aalto Esityksen sisältö Taudinaiheuttajat ja tartuntariskit

Lisätiedot

INFEKTIOIDEN LEVIÄMISEN EHKÄISY TERVEYDENHOITAJAN TYÖSSÄ

INFEKTIOIDEN LEVIÄMISEN EHKÄISY TERVEYDENHOITAJAN TYÖSSÄ INFEKTIOIDEN LEVIÄMISEN EHKÄISY TERVEYDENHOITAJAN TYÖSSÄ Valtakunnalliset terveydenhoitajapäivät 2011 Tampere Terveydenhoitaja, hygieniahoitaja Minna Nieminen Infektioyksikkö, TAYS, PSHP minna.j.nieminen@pshp.fi

Lisätiedot

Infektioiden torjunta leikkausosastolla

Infektioiden torjunta leikkausosastolla Infektioiden torjunta leikkausosastolla S R-N 09.10.2014 Potilaan oikeudet Terveydenhuollon ammattihenkilöstöstä annetussa laissa kerrotaan hyvän hoidon periaatteet ja niiden potilaalle koituva hyöty ja

Lisätiedot

Veren välityksellä tarttuvat taudit. Ajankohtaista infektioiden torjunnasta 7.10.2011 OYS, infektiolääkäri Lotta Simola

Veren välityksellä tarttuvat taudit. Ajankohtaista infektioiden torjunnasta 7.10.2011 OYS, infektiolääkäri Lotta Simola Veren välityksellä tarttuvat taudit Ajankohtaista infektioiden torjunnasta 7.10.2011 OYS, infektiolääkäri Lotta Simola Veren välityksellä tarttuvat taudit merkittävä tartunnanvaara taudeissa, joissa mikrobia

Lisätiedot

Suojautuminen tartunta-agensseja käsiteltäessä (esim. SARS) Labquality: Mikrobiologian neuvottelupäivä 17.10.2003 Osl. Jukka Suni. A.

Suojautuminen tartunta-agensseja käsiteltäessä (esim. SARS) Labquality: Mikrobiologian neuvottelupäivä 17.10.2003 Osl. Jukka Suni. A. Suojautuminen tartunta-agensseja käsiteltäessä (esim. SARS) Labquality: Mikrobiologian neuvottelupäivä 17.10.2003 Osl. Jukka Suni A. Järvinen 031003 Valtioneuvoston päätös työntekijöiden suojelemisesta

Lisätiedot

POTILAAN HYGIENIAOPAS

POTILAAN HYGIENIAOPAS POTILAAN HYGIENIAOPAS Erikoissairaanhoito Hatanpään sairaala Sisältö SISÄLLYSLUETTELO Hygienia sairaalassa. 2 Käsihygienia.. 3 Käsien pesu 4 Käsien desinfektio... 5 Yskimishygienia.. 6 Henkilökohtainen

Lisätiedot

Eristyspotilas leikkaussalissa. Eija Similä Hygieniavastaava, leikkausosastot Oulun yliopistollinen sairaala eija.simila@ppshp.fi

Eristyspotilas leikkaussalissa. Eija Similä Hygieniavastaava, leikkausosastot Oulun yliopistollinen sairaala eija.simila@ppshp.fi Eristyspotilas leikkaussalissa Eija Similä Hygieniavastaava, leikkausosastot Oulun yliopistollinen sairaala eija.simila@ppshp.fi Oulun yliopistollinen sairaala Tavanomainen toiminta Toimintamalli jonka

Lisätiedot

Yhdyshenkilöiden kokemuksia opitun soveltamisesta käytäntöön. HUS / HYKS Jorvin sairaala sh Eeva Roivas

Yhdyshenkilöiden kokemuksia opitun soveltamisesta käytäntöön. HUS / HYKS Jorvin sairaala sh Eeva Roivas Yhdyshenkilöiden kokemuksia opitun soveltamisesta käytäntöön HUS / HYKS Jorvin sairaala sh Eeva Roivas Hygieniayhdyshenkilönä osastolla NE3 Neurologian vuodeosasto, potilaspaikkoja 22-24 (2 ylipaikkaa)

Lisätiedot

HIV ja hepatiitit HIV

HIV ja hepatiitit HIV HIV ja hepatiitit Alueellinen tartuntatautipäivä 3.5.16 Keski Suomen keskussairaala Infektiolääk. Jaana Leppäaho Lakka HIV 1 HIV maailmalla HIV Suomessa Suomessa 2014 loppuun mennessä todettu 3396 tartuntaa,

Lisätiedot

Hygieniavaatimukset kauneushoitoloissa ja ihon läpäisevissä toimenpiteissä

Hygieniavaatimukset kauneushoitoloissa ja ihon läpäisevissä toimenpiteissä Hygieniavaatimukset kauneushoitoloissa ja ihon läpäisevissä toimenpiteissä Ympäristöterveydenhuollon alueelliset koulutuspäivät 7. 8.10.2014 Tampere Päivi Aalto Ohjeen sisältö Vuosien 2015 2019 tesu-valvontaohjelman

Lisätiedot

VÄLINEHUOLTO H Y G I E N I A J A A S E P T I I K K A C O P Y R I G H T M A R I A K A H I L A M P I

VÄLINEHUOLTO H Y G I E N I A J A A S E P T I I K K A C O P Y R I G H T M A R I A K A H I L A M P I VÄLINEHUOLTO H Y G I E N I A J A A S E P T I I K K A C O P Y R I G H T M A R I A K A H I L A M P I IHMINEN INFEKTIOIDEN LEVITTÄJÄNÄ Taudinaiheuttaja siirtyy ihmisestä toiseen eri tavoin. Tartunnan lähteenä

Lisätiedot

Ryhtiä pientoimenpiteiden aseptiikkaan. Hygieniahoitaja Maija-Liisa Lauritsalo Keski-Suomen keskussairaala 25.3. 2014

Ryhtiä pientoimenpiteiden aseptiikkaan. Hygieniahoitaja Maija-Liisa Lauritsalo Keski-Suomen keskussairaala 25.3. 2014 Ryhtiä pientoimenpiteiden aseptiikkaan Hygieniahoitaja Maija-Liisa Lauritsalo Keski-Suomen keskussairaala 25.3. 2014 Pientoimenpide Invasiivinen toimenpide, joka vaati hyvää aseptiikkaa hoitoon liittyvien

Lisätiedot

Tartuntojen torjunta ja ehkäisy sekä työturvallisuus Välineiden huolto Hygieniahoitaja Nina Pulli 18.5.2016

Tartuntojen torjunta ja ehkäisy sekä työturvallisuus Välineiden huolto Hygieniahoitaja Nina Pulli 18.5.2016 Välineiden huolto Hygieniahoitaja Nina Pulli 18.5.2016 Kotkan kaupungin hygieniahoitaja Nina Pulli Karhulan sairaala (Terveysaseman alakerta) Toivelinnankatu 2 48600 Kotka Puh. +358 400 924 788 nina.pulli@kotka.fi

Lisätiedot

Valtakunnallinen suositus moniresistenttien mikrobien torjunnasta. Elina Kolho

Valtakunnallinen suositus moniresistenttien mikrobien torjunnasta. Elina Kolho Valtakunnallinen suositus moniresistenttien mikrobien torjunnasta Elina Kolho STM käynnistämä projekti Tavoite yhtenäistää moniresistenttien mikrobien torjuntakäytäntöjä Suomessa => kohderyhmä tartunnantorjuntatiimit

Lisätiedot

Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa. Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5.

Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa. Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5. Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5.2008 1 Tavanomaiset varotoimet Tavanomaiset varotoimet Noudatetaan

Lisätiedot

Terveydenhoitohenkilökunnan rokotukset. V-J Anttila 21.4.2016

Terveydenhoitohenkilökunnan rokotukset. V-J Anttila 21.4.2016 Terveydenhoitohenkilökunnan rokotukset V-J Anttila 21.4.2016 Terveydenhuoltohenkilökunnan rokotukset: säädöspohja Tällä hetkellä säädöstasolla kyse on lähinnä työturvallisuuslain ja työterveyshuoltolain

Lisätiedot

Sairaalahygienia 18.03.2014

Sairaalahygienia 18.03.2014 Sairaalahygienia 18.03.2014 1(5) VERIALTISTUSTEN ARVIOINTI Työperäisen veritartuntavaaran muodostavat hepatiitti-b ja C virukset (HBV ja HCV) sekä HI-virus. Tartunnan voi saada verisen terävän esineen

Lisätiedot

Mikrobeja on kaikkialla! - emme vain näe niitä, onneksi!

Mikrobeja on kaikkialla! - emme vain näe niitä, onneksi! Miten moniresistenttien mikrobien leviäminen estetään terveydenhuollossa? Hygieniahoitaja Maija-Liisa Lauritsalo 6.5.2015 Mikrobeja on kaikkialla! - emme vain näe niitä, onneksi! 1 Moniresistentit mikrobit

Lisätiedot

Välinehuollon pintojen puhtaus. Tiina Kurvinen Hygieniahoitaja, Oh, TtM VSSHP/Sairaalahygienia ja infektiontorjunta 2015

Välinehuollon pintojen puhtaus. Tiina Kurvinen Hygieniahoitaja, Oh, TtM VSSHP/Sairaalahygienia ja infektiontorjunta 2015 Välinehuollon pintojen puhtaus Tiina Kurvinen Hygieniahoitaja, Oh, TtM VSSHP/Sairaalahygienia ja infektiontorjunta 2015 Ylläpitosiivous Henkilöhygienia, käsihygienia, tavanomaiset varotoimet Työskentelypintojen

Lisätiedot

Puhtauspalvelun laatu ja tehokkuus sairaalan näkökulmasta

Puhtauspalvelun laatu ja tehokkuus sairaalan näkökulmasta Puhtauspalvelun laatu ja tehokkuus sairaalan näkökulmasta V-J Anttila osastonylilääkäri, infektiolääkäri, dos HUS/Medisiininen tulosyksikkö Infektiosairauksienklinikka 26.10.2011 26.10.2011 1 Sairaalan

Lisätiedot

Verisuonikatetrien käsittely

Verisuonikatetrien käsittely Verisuonikatetrien käsittely 6.5.2013 klo 9-15.30 ls 5 Terveyskeskusten ja pitkäaikaishoitolaitosten infektioyhdyshenkilöiden koulutuspäivä Hygieniahoitaja Raija Järvinen p. 08-3152308 raija.jarvinen@ppshp.fi

Lisätiedot

VÄLINEHUOLLON PROSESSI

VÄLINEHUOLLON PROSESSI VÄLINEHUOLLON PROSESSI Välinehuollon tarkoitus on huoltaa potilaiden hoidossa ja tutkimuksissa käytetty välineistö niin, että tartuntojen leviäminen potilaasta toiseen hoitovälineiden kautta estetään (Lax

Lisätiedot

Minä, mikrobit ja hammashuolto

Minä, mikrobit ja hammashuolto Minä, mikrobit ja hammashuolto Infektioiden torjunta -ilta Näkövammaisten palveluja toimintakeskus Iiris Helsinki 30.9.2010 Leena Tiittanen koulutuspäällikkö, hygieniahoitaja Infektiotorjunnan uhat ja

Lisätiedot

Hoitoympäristö epidemioiden lähteenä. Valtakunnalliset Sairaalahygieniapäivät 25.-26.3.2014 Jaana Vatanen HUS, HYKS Peijas

Hoitoympäristö epidemioiden lähteenä. Valtakunnalliset Sairaalahygieniapäivät 25.-26.3.2014 Jaana Vatanen HUS, HYKS Peijas Hoitoympäristö epidemioiden lähteenä Valtakunnalliset Sairaalahygieniapäivät 25.-26.3.2014 Jaana Vatanen HUS, HYKS Peijas 1 Hoitoympäristö Sairaalaympäristö tiloja, pintoja, huonekaluja, välineitä Ympäristö

Lisätiedot

IV-kanyylien käsittely

IV-kanyylien käsittely IV-kanyylien käsittely Terveyskeskusten ja pitkäaikaishoitolaitosten infektioyhdyshenkilöiden koulutuspäivä 26.10.2015 Hygieniahoitaja Tuula Keränen infektioiden torjuntayksikkö, OYS Puh 0405094097 Sisältö

Lisätiedot

VAROTOIMI- JA ERISTYSSUOSITUKSET INFEKTIOSAIRAUKSISSA¹

VAROTOIMI- JA ERISTYSSUOSITUKSET INFEKTIOSAIRAUKSISSA¹ Henkilökunta ohje/ Taulukko Varotoimi ja eristyssuositukset infektiosairauksissa ¹ VAROTOIMI- JA ERISTYSSUOSITUKSET INFEKTIOSAIRAUKSISSA¹ Absessi: - runsaasti erittävä http://ohjepankki.vsshp.fi/fi/6303/10027/

Lisätiedot

VERISUONIKATETRI-INFEKTIOT

VERISUONIKATETRI-INFEKTIOT VERISUONIKATETRI-INFEKTIOT Kirsi Terho Hygieniahoitaja, TtM VSSHP/TYKS 25.3.2014 VERISUONIKATETRIEN INFEKTIOIDEN ESIINTYVYYS Verisuonikatetri-infektiot l. verisuonikatetrihoitoon liittyvät infektiot Riski

Lisätiedot

Käsihygieniakampanja 2012. ivä 7.11.2011

Käsihygieniakampanja 2012. ivä 7.11.2011 Käsihygieniakampanja 2012 Tk -yhdysjäsenten senten koulutuspäiv ivä 7.11.2011 Käsihygieniakampanja Tavoitteena parantaa käsihygienian k toteutumista Vähentää hoitoon liittyviä infektioita Käsihygienian

Lisätiedot

Resistentin bakteerin kantaja ja asumispalvelut

Resistentin bakteerin kantaja ja asumispalvelut Resistentin bakteerin kantaja ja asumispalvelut Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 18.11.2015 MRSA MRSA-tapausten määrät kasvavat VSSHP:n alueella Usein avohoidossa

Lisätiedot

C.Difficilen säilyminen potilaassa ja leviäminen. ympäristöön www.helsinki.fi/yliopisto 24.2.2011 1

C.Difficilen säilyminen potilaassa ja leviäminen. ympäristöön www.helsinki.fi/yliopisto 24.2.2011 1 C.Difficilen säilyminen potilaassa ja leviäminen www.helsinki.fi/yliopisto 24.2.2011 1 C. Difficilen säilyminen potilaassa ja leviäminen Klostridien patogeneesistä ja leviämisestä Leviämisen ehkäisy /

Lisätiedot

INFEKTIOIDEN TORJUNTA LEIKKAUKSEN AIKANA

INFEKTIOIDEN TORJUNTA LEIKKAUKSEN AIKANA INFEKTIOIDEN TORJUNTA LEIKKAUKSEN AIKANA 39. Valtakunnalliset sairaalahygieniapäivät 12.-13.3.2013 Helsinki Congress Paasitorni Jaana Palosara Hygieniakoordinaattori TAVOITTEET Toimenpiteisiin liittyvien

Lisätiedot

ASEPTIIKKA LÄÄKEHOIDOSSA

ASEPTIIKKA LÄÄKEHOIDOSSA Aseptiikka = kaikki toimenpiteet, joilla pyritään ehkäisemään ja estämään infektioiden syntyminen ASEPTIIKKA LÄÄKEHOIDOSSA LÄÄKEHOITO 1 A. KENTTÄ/M. M-K Aseptiikka lääkehoidon osana Lääkehoidon toteuttaminen

Lisätiedot

Keskuslaskimokanyyliin liittyvien infektioiden torjunta

Keskuslaskimokanyyliin liittyvien infektioiden torjunta Keskuslaskimokanyyliin liittyvien infektioiden torjunta Kuvallisten ohjeiden kehittäminen Kehittämistyö, Arcada, Hygieniahoitajan opinnot Maarit Juti Sisältö Miksi nämä ohjeet? Verinäytteenotto CVK:sta

Lisätiedot

Kauneushoitoloiden, tatuointiliikkeiden ja vastaavien tilojen hygieniavaatimukset

Kauneushoitoloiden, tatuointiliikkeiden ja vastaavien tilojen hygieniavaatimukset TERVEYDENSUOJELUN VALVONTAOHJEISTO Versio 1.0 Sivu 1 (9) Päivämäärä 15.12.2014 TO 7.1: Kauneushoitoloiden, tatuointiliikkeiden ja vastaavien tilojen hygieniavaatimukset Laatija Päivi Aalto Hyväksytty Kauneushoitoloiden,

Lisätiedot

Sivu 1 / 3. Ohje on tarkoitettu hygieniavastuuhenkilöiden käyttöön laitoksen omien toimintaohjeiden pohjaksi.

Sivu 1 / 3. Ohje on tarkoitettu hygieniavastuuhenkilöiden käyttöön laitoksen omien toimintaohjeiden pohjaksi. Sivu 1 / 3 HOITO-OHJE HUS Mobiiliyksikkö www.hus.fi ESBL Torjuntaohjeita pitkäaikaishoitolaitoksiin Ohje on tarkoitettu hygieniavastuuhenkilöiden käyttöön laitoksen omien toimintaohjeiden pohjaksi. ESBL-kantaja

Lisätiedot

Sivu 1 / 5. Ohje on tarkoitettu hygieniavastuuhenkilöiden käyttöön laitoksen omien toimintaohjeiden pohjaksi.

Sivu 1 / 5. Ohje on tarkoitettu hygieniavastuuhenkilöiden käyttöön laitoksen omien toimintaohjeiden pohjaksi. Sivu 1 / 5 MRSA Torjuntaohjeita pitkäaikaishoitolaitoksiin Ohje on tarkoitettu hygieniavastuuhenkilöiden käyttöön laitoksen omien toimintaohjeiden pohjaksi. MRSA-kantaja MRSA-kantaja on henkilö, jolla

Lisätiedot

TYÖNTEKIJÄN INFEKTIOUHAT. Ville Lehtinen infektiolääkäri PHKS

TYÖNTEKIJÄN INFEKTIOUHAT. Ville Lehtinen infektiolääkäri PHKS TYÖNTEKIJÄN INFEKTIOUHAT Ville Lehtinen infektiolääkäri PHKS Sidonnaisuudet Sairaalahygieniayhdistyksen hallituksen jäsen Luentopalkkioita ja kokousmatkoja (Gilead, Janssen, Novartis, Pfizer) Työntekijän

Lisätiedot

Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015

Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015 Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015 Perusasiaa Tartuntatapa Esiintyy iholla ja nielussa Pisara- ja kosketustartunta

Lisätiedot

Käsien pesu, desinfektio ja suojakäsineiden käyttö

Käsien pesu, desinfektio ja suojakäsineiden käyttö Käsien pesu, desinfektio ja suojakäsineiden käyttö Ohje henkilökunnalle 29.3.2011 1 Käsihygienia Kynnet, sormukset ja korut Sormuksien, rannekellon ja rannerenkaiden käyttö ei ole suotavaa terveydenhuoltotyössä,

Lisätiedot

VÄLINEHUOLTAJAN AMMATTITUTKINTO TUTKINTOSUORITUKSEN ARVIOINTI

VÄLINEHUOLTAJAN AMMATTITUTKINTO TUTKINTOSUORITUKSEN ARVIOINTI PAKOLLISET OSAT: 2 PUHDISTAMINEN JA DESINFEKTIO NÄYTTÖYMPÄRISTÖ/ YMPÄRISTÖT Aseptisesti työskenteleminen noudattaa hyviä sairaalahygieniatapoja sekä aseptista työjärjestystä edeten puhtaasta likaiseen

Lisätiedot

Sisällys. TARTUNTA 35 Tartuntatiet 35 Infektioille altistavia tekijöitä 39 Infektioiden ennaltaehkäisy 40

Sisällys. TARTUNTA 35 Tartuntatiet 35 Infektioille altistavia tekijöitä 39 Infektioiden ennaltaehkäisy 40 Sisällys 1 MIKROBIOLOGIA 11 Mikrobit mikroskoopin keksimisestä geenitekniikan työvälineiksi 11 Mikrobit ihmisen elinympäristössä 14 Mikrobit luonnon kiertokulussa 14 Mikrobit luonnonvesissä 16 Mikrobit

Lisätiedot

Työ- ja suojavaatteet sekä suojainten käyttö

Työ- ja suojavaatteet sekä suojainten käyttö Ohje henkilökunnalle 1 Työ- ja suojavaatteet sekä suojainten käyttö Infektioiden torjunta perustuu tartuntareittien katkaisuun. Infektioiden torjunta edellyttää hyvää käsihygieniaa ja aseptisia työtapoja.

Lisätiedot

Hoitoon liittyvien infektioiden torjunta osa potilasturvallisuutta

Hoitoon liittyvien infektioiden torjunta osa potilasturvallisuutta Hoitoon liittyvien infektioiden torjunta osa potilasturvallisuutta Outi Lyytikäinen, tutkimusprofessori Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Infektiotautien torjuntayksikkö (INTA) Infektiotaudit - osasto (INFO)

Lisätiedot

Ohjeistuksen ovat laatineet yhteistyössä päivähoidon kanssa: Terveystarkastaja Tiina Päätalo p. 681 4391 Hygieniahoitaja Susanna Tella p.

Ohjeistuksen ovat laatineet yhteistyössä päivähoidon kanssa: Terveystarkastaja Tiina Päätalo p. 681 4391 Hygieniahoitaja Susanna Tella p. HYGIENIA JA TARTUNTOJEN TORJUNTA PÄIVÄKODEISSA 2004 Ohjeistuksen ovat laatineet yhteistyössä päivähoidon kanssa: Terveystarkastaja Tiina Päätalo p. 681 4391 Hygieniahoitaja Susanna Tella p. 681 3233 Tämä

Lisätiedot

Bad bugs no drugs Resistenttien bakteereiden aiheuttama uhka tehohoitopotilaille. V-J Anttila 6.5.2010 6.5.2010 1

Bad bugs no drugs Resistenttien bakteereiden aiheuttama uhka tehohoitopotilaille. V-J Anttila 6.5.2010 6.5.2010 1 Bad bugs no drugs Resistenttien bakteereiden aiheuttama uhka tehohoitopotilaille V-J Anttila 1 Resitenttien bakteereiden yhteydessä käytettyjä lyhenteitä MDROs Multidrug-resistant organisms =yleisnimitys

Lisätiedot

Tuberkuloosi ja hoitohenkilökunta. 26.9.2007 ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS

Tuberkuloosi ja hoitohenkilökunta. 26.9.2007 ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS Tuberkuloosi ja hoitohenkilökunta 26.9.2007 ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS Tb ja hoitohenkilökunta Tartunta ja suojautuminen Tb tilanne Pohjois-Savossa Valvottu

Lisätiedot

INFEKTIOIDEN TORJUNTA VARO- JA ERISTYSTOIMIEN AVULLA

INFEKTIOIDEN TORJUNTA VARO- JA ERISTYSTOIMIEN AVULLA POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- TOIMINTAOHJE 1 (6) INFEKTIOIDEN TORJUNTA VARO- JA ERISTYSTOIMIEN AVULLA Päivitetty Infektioiden torjunta sairaalassa (Suomen Kuntaliitto 5. painos 2005) kirjan mukaan. Taulukko

Lisätiedot

11.2.2015 Hoitoon liittyvät infektiot/o Lyytikäinen

11.2.2015 Hoitoon liittyvät infektiot/o Lyytikäinen Hoitoon liittyvät infektiot - aiheuttajamikrobit ja niiden tartuntatiet Outi Lyytikäinen, tutkimusprofessori Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Infektiotautien torjuntayksikkö (INTA), Infektiotaudit - osasto

Lisätiedot

Tutkimus- ja hoitovälineiden huolto

Tutkimus- ja hoitovälineiden huolto Tutkimus- ja hoitovälineiden huolto Ajankohtaista infektioiden torjunnasta. Alueellinen koulutus 5.10.2012 Hygieniahoitaja Reija Leiviskä Puh. 08 315 2898 tai reija.leiviska@ppshp.fi Mitä teen käytetyille

Lisätiedot

Lääkelaitoksen julkaisusarja 1/2003 Terveydenhuollon laadunhallinta

Lääkelaitoksen julkaisusarja 1/2003 Terveydenhuollon laadunhallinta Lääkelaitoksen julkaisusarja 1/2003 Terveydenhuollon laadunhallinta Hygienia suun terveydenhuollossa Jakelu: Lääkelaitos Terveydenhuollon laitteet ja tarvikkeet PL 55 00301 Helsinki Puh. (09) 4733 4242

Lisätiedot

Suojainten käyttö. Käytä eristyssiivouksessa eristyssiivousohjeistuksen mukaisia suojaimia. Suojaimet puetaan seuraavassa järjestyksessä.

Suojainten käyttö. Käytä eristyssiivouksessa eristyssiivousohjeistuksen mukaisia suojaimia. Suojaimet puetaan seuraavassa järjestyksessä. 1 Suojainten käyttö Käytä eristyssiivouksessa eristyssiivousohjeistuksen mukaisia suojaimia. Suojaimet puetaan seuraavassa järjestyksessä. Suojainten pukeminen Suusuojus à Suojalasit à Suojatakki à Suojakäsineet

Lisätiedot

Aseptiikka haavahoidossa

Aseptiikka haavahoidossa Aseptiikka haavahoidossa Lehtori, SAMK Aseptiikka Elävän kudoksen tai steriilin materiaalin suojaaminen mikrobikontaminaatiolta poistamalla estämällä tai tuhoamalla mikro-organismit 1 Mikrobilajien joutuminen

Lisätiedot

TARTUNTAVAARALLINEN POTILAS YKSITYISSEKTORILLA TYÖSKENTELEVÄN SUUHYGIENISTIN VASTAANOTOLLA

TARTUNTAVAARALLINEN POTILAS YKSITYISSEKTORILLA TYÖSKENTELEVÄN SUUHYGIENISTIN VASTAANOTOLLA Polina Ivanova TARTUNTAVAARALLINEN POTILAS YKSITYISSEKTORILLA TYÖSKENTELEVÄN SUUHYGIENISTIN VASTAANOTOLLA Avoin kyselytutkimus yksityisvastaanotolla työskentelevien suuhygienistien valmiuksista sekä suhtautumisesta

Lisätiedot

Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö

Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö Asia on kyllä tärkeä mutta älkää olko huolissanne? Terveydenhuollon laitoksessa

Lisätiedot

06.10.2015. Mitä ovat moniresistentit bakteerit (=MDR) MDR = multi-drug resistant = moniresistentti KÄYTÄNNÖSSÄ:

06.10.2015. Mitä ovat moniresistentit bakteerit (=MDR) MDR = multi-drug resistant = moniresistentti KÄYTÄNNÖSSÄ: Mitä ovat moniresistentit bakteerit (=MD) MD pähkinänkuoressa: Anne-Mari issanen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri, ISLAB Kuopio 8.10.2015 bakteeri Liikkuva geenielementti MD-bakteeri MD = multi-drug

Lisätiedot

INFEKTIOIDEN TORJUNTA SUUN TERVEYDENHUOLLOSSA

INFEKTIOIDEN TORJUNTA SUUN TERVEYDENHUOLLOSSA Opinnäytetyö (AMK) Suun terveydenhuollon koulutusohjelma Suuhygienisti (AMK) 2010 Ritva-Liisa Vasama INFEKTIOIDEN TORJUNTA SUUN TERVEYDENHUOLLOSSA pienen toimintayksikön näkökulmasta OPINNÄYTETYÖ (AMK)

Lisätiedot

Siivouskäytännöt - tekniikat ja menetelmät

Siivouskäytännöt - tekniikat ja menetelmät Siivouskäytännöt - tekniikat ja menetelmät Uimahallit, kylpylät ja kosteat tilat Sisältö Siivoushenkilöstön ammattitaitovaatimukset Henkilökohtainen hygienia Aseptiikka Siivouksen ajankohta Siivousmenetelmät,

Lisätiedot

Toiminta leikkausosastolla. Eija Similä Leikkaussairaanhoitaja Keskusleikkausosasto Oys

Toiminta leikkausosastolla. Eija Similä Leikkaussairaanhoitaja Keskusleikkausosasto Oys Toiminta leikkausosastolla Eija Similä Leikkaussairaanhoitaja Keskusleikkausosasto Oys Leikkausalueen infektio Hoitoon liittyvä infektio Terveydenhuollon toimintayksikössä annetun hoidon aikana tai alkunsa

Lisätiedot

Alueellinen sairaalahygienia iltapäivä 19.4.2012 Päivi Näykki, sh aoh

Alueellinen sairaalahygienia iltapäivä 19.4.2012 Päivi Näykki, sh aoh Alueellinen sairaalahygienia iltapäivä 19.4.2012 Päivi Näykki, sh aoh Lähtökohtana Clostridium difficile 027 löydökset. Epidemia Hysa:lla v 2007 2011. Taudin luonteesta johtuva tarve torjua tautia. Kehiteltiin

Lisätiedot

Laajakirjoisia beetalaktamaaseja tuottavat bakteerit ja MRSA - Uudet ilmoitettavat eläintaudit

Laajakirjoisia beetalaktamaaseja tuottavat bakteerit ja MRSA - Uudet ilmoitettavat eläintaudit Laajakirjoisia beetalaktamaaseja tuottavat bakteerit ja MRSA - Uudet ilmoitettavat eläintaudit Erikoistutkija Suvi Nykäsenoja Jaostopäällikkö Antibioottijaosto Elintarvike- ja rehumikrobiologian tutkimusyksikkö

Lisätiedot

Hygienia ja infektioiden torjunta suun terveydenhuollossa

Hygienia ja infektioiden torjunta suun terveydenhuollossa Rovaniemen kaupungin terveyskeskus / Suun terveydenhuolto 23.11.2009 Infektio-sairaalahygieniayksikkö / Lapin sairaanhoitopiiri Hygienia ja infektioiden torjunta suun terveydenhuollossa 2 1. INFEKTIOTAUDIT

Lisätiedot

Infektioiden torjunnan suositusten toteutumisen kartoitus 2012

Infektioiden torjunnan suositusten toteutumisen kartoitus 2012 Infektioiden torjunnan suositusten toteutumisen kartoitus 2012 Terveyskeskusten ja pitkäaikaishoitolaitosten infektioyhdyshenkilöiden koulutuspäivä 12.11.2012 hygieniahoitaja Tuula Keränen Infektioiden

Lisätiedot

Sairaalainfektioiden taloudellinen merkitys

Sairaalainfektioiden taloudellinen merkitys Sairaalainfektioiden taloudellinen merkitys High-Tech foorumin aloitusseminaari 24.11.2010 Mari Kanerva dos, infektiolääkäri HUS Infektiosairauksien klinikka ja THL Sairaalainfektio-ohjelma SIRO Sairaalainfektio

Lisätiedot

Virusriskin vähentäminen elintarviketuotannossa

Virusriskin vähentäminen elintarviketuotannossa Virusriskin vähentäminen elintarviketuotannossa Satu Salo, VTT Expert Services Oy Marjaana Rättö, Irina Tsitko ja Hanna Miettinen, VTT 2 Viruskontaminaation riskinhallintakeinojen kehittäminen ja arvioiminen

Lisätiedot

Tavallisimmat infektiot ja tartuntataudit päihteiden käyttäjien keskuudessa

Tavallisimmat infektiot ja tartuntataudit päihteiden käyttäjien keskuudessa Tavallisimmat infektiot ja tartuntataudit päihteiden käyttäjien keskuudessa 26.5.2016 Hannele Kotilainen Yl, Epidemiologinen toiminta Infektiolääkäri, LT Tartuntataudeista vastaava lääkäri Helsinki Hannele

Lisätiedot

Ajankohtaista MRSA-bakteerista sikatiloilla

Ajankohtaista MRSA-bakteerista sikatiloilla Ajankohtaista MRSA-bakteerista sikatiloilla Tähän tietopakettiin on koottu taustatietoa metisilliiniresistentistä Staphylococcus aureus bakteerista (MRSA) ja sen leviämisestä sekä merkityksestä sikojen

Lisätiedot

ENSIHOITOYKSIKÖN HYGIENIAOHJEISTUS

ENSIHOITOYKSIKÖN HYGIENIAOHJEISTUS Opinnäytetyö AMK Ensihoidon koulutusohjelma Ensihoitaja AMK 2013 Mikko Halonen, Rami Mäntylä ENSIHOITOYKSIKÖN HYGIENIAOHJEISTUS Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueelle OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

Tehostettu suunhoito ja hengitysteiden imeminen vuodeosastolla

Tehostettu suunhoito ja hengitysteiden imeminen vuodeosastolla Tehostettu suunhoito ja hengitysteiden imeminen vuodeosastolla Terveyskeskusten ja pitkäaikaishoitolaitosten infektioyhdyshenkilöiden koulutuspäivä 26.10.2015 ls 6 Hygieniahoitaja Raija Järvinen p. 040

Lisätiedot

Tarttuvien tautien vastustus

Tarttuvien tautien vastustus Tarttuvien tautien vastustus Eläinlääkäri Katja Hautala Tartuntatautien oireita Hengitystieoireet Kuume Silmävuoto Alentunut suorituskyky Ripuli Ihotulehdukset (sieni, syylät, rivi jne) Keskushermosto-oireet

Lisätiedot

Tekonivelinfektiot. 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS

Tekonivelinfektiot. 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS Tekonivelinfektiot 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS Lääkelaitos: Endoproteesirekisteri Lääkelaitos: Endoproteesirekisteri Tekonivelinfektio Lonkan ja polven primaaritekonivelistä

Lisätiedot

Tuberkuloosi tutuksi. Koulutuspäivä vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015. Sirkku Grierson / Filha Rauni Ruohonen / Filha

Tuberkuloosi tutuksi. Koulutuspäivä vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015. Sirkku Grierson / Filha Rauni Ruohonen / Filha Tuberkuloosi tutuksi Koulutuspäivä vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015 Sirkku Grierson / Filha Rauni Ruohonen / Filha 1 Tuberkuloosi on parannettavissa www.tuberkuloosi.fi/materiaali/animaatiot/

Lisätiedot

Influenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan

Influenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan Influenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan 25.11.2014 Katariina Kainulainen Dos, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri HUS, infektioklinikka Influenssaepidemia vanhainkodissa

Lisätiedot

Suojaa työpaikkasi sikainfluenssalta. (H1N1-virus)

Suojaa työpaikkasi sikainfluenssalta. (H1N1-virus) Suojaa työpaikkasi sikainfluenssalta (H1N1-virus) Sikainfluenssa on hengitysteiden sairaus, jota tavataan usein sioilla. Aiheuttajana on A-tyypin influenssavirus. On erittäin harvinaista, että ihminen

Lisätiedot

Työperäinen tuberkuloosi epidemia. V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö

Työperäinen tuberkuloosi epidemia. V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö Työperäinen tuberkuloosi epidemia V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö Tuberkuloosi ja terveydenhuoltohenkilöstö Suomessa terveydenhuoltohenkilökunnan

Lisätiedot

Miksi meidän kannattaa ottaa kausi-influenssarokotus?

Miksi meidän kannattaa ottaa kausi-influenssarokotus? Miksi meidän kannattaa ottaa kausi-influenssarokotus? Kausi-influenssarokotus on tehokas keino ehkäistä influenssan leviämistä Henkilökunnan influenssarokotuksille on vahvat perusteet Henkilökunta on merkittävä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/2012 1 (5) Sosiaalilautakunta Sosj/9 07.02.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/2012 1 (5) Sosiaalilautakunta Sosj/9 07.02.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/2012 1 (5) 28 Sosiaalilautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Essi Kuikan valtuustoaloitteesta koskien siirtymistä kuparisiin kosketuspintoihin HEL 2011-007800

Lisätiedot

Hoitoympäristön puhdistaminen. 3.11.2014 Sirpa Pekkala Sairaalahuoltopäällikkö PPSHP

Hoitoympäristön puhdistaminen. 3.11.2014 Sirpa Pekkala Sairaalahuoltopäällikkö PPSHP Hoitoympäristön puhdistaminen 3.11.2014 Sirpa Pekkala Sairaalahuoltopäällikkö PPSHP SISÄLTÖ Puhdistamisen tavoite Puhtaustasovaatimukset Siivousmenetelmät Puhdistusaineet Tartuntojen torjunta PUHDISTAMISEN

Lisätiedot

39. Valtakunnalliset Sairaalahygieniapäivät 12.-13.3.2013 Paasitorni, Helsinki. Hygieniahoitaja Heli Lankinen Kotkan kaupunki

39. Valtakunnalliset Sairaalahygieniapäivät 12.-13.3.2013 Paasitorni, Helsinki. Hygieniahoitaja Heli Lankinen Kotkan kaupunki 39. Valtakunnalliset Sairaalahygieniapäivät 12.-13.3.2013 Paasitorni, Helsinki Hygieniahoitaja Heli Lankinen Kotkan kaupunki Perehdytys ja käyttökoulutus Vastuu koneen oikeaoppisesta käytöstä on osastolla

Lisätiedot

HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka

HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka Tuberkuloosi HIV-potilaiden kuolinsyynä Afrikassa: obduktiotutkimus Obduktio 108 HIV-potilaasta Botswanassa

Lisätiedot

VERIALTISTUSTAPATURMAN HOITO Ohje lääkärille PIKAOHJE. Johdanto. 1. Pistokohdan ja limakalvon puhdistus

VERIALTISTUSTAPATURMAN HOITO Ohje lääkärille PIKAOHJE. Johdanto. 1. Pistokohdan ja limakalvon puhdistus 1 VERIALTISTUSTAPATURMAN HOITO Ohje lääkärille PIKAOHJE 1. Pistokohdan tai limakalvon puhdistus (kohta 1) 2. Ohjelmoi veritapaturman lähteeltä otettavaksi paketti VTLÄHDE ja altistuneelta VTVSSHP tai VTMUU

Lisätiedot

EBOLAviruksesta Hanna Tuokko Nordlab, Oulu mikrobiologia. Ebolasta/ HT/Bionanalyytikkopäivät140215 1

EBOLAviruksesta Hanna Tuokko Nordlab, Oulu mikrobiologia. Ebolasta/ HT/Bionanalyytikkopäivät140215 1 EBOLAviruksesta Hanna Tuokko Nordlab, Oulu mikrobiologia Ebolasta/ HT/Bionanalyytikkopäivät140215 1 Todettuja Filovirusepidemioita v. 1979-2014 Ebolasta/ HT/Bionanalyytikkopäivät140215 2 Ebolatartuntoja

Lisätiedot

KOULUTUS HYVÄT HYGIENIATAVAT JA ASEPTIIKKA VÄLINEHUOLLOSSA

KOULUTUS HYVÄT HYGIENIATAVAT JA ASEPTIIKKA VÄLINEHUOLLOSSA KOULUTUS HYVÄT HYGIENIATAVAT JA ASEPTIIKKA VÄLINEHUOLLOSSA KOULUTUSPALVELU AURA 10/26/15 9:15 10:00 TAVANOMAISET VAROTOIMET käsihygienia suojaimet eritetahradesinfektio veritapaturmien ennaltaehkäisy 10:00

Lisätiedot

HELSINGIN JA UUDENMAAN JOHTAJAYLILÄÄKÄRIN 6/2012 1 (5) SAIRAANHOITOPIIRI

HELSINGIN JA UUDENMAAN JOHTAJAYLILÄÄKÄRIN 6/2012 1 (5) SAIRAANHOITOPIIRI HELSINGIN JA UUDENMAAN JOHTAJAYLILÄÄKÄRIN 6/2012 1 (5) HELSINGIN JA UUDENMAAN N SAIRAALOIHIN KÄYTÄNNÖN HARJOITTELUUN TULEVIEN OPISKELIJOIDEN ISTUS TARTUNTATAUDEISTA JA ROKOTUKSISTA Viiteasiakirjat Tartuntatautilaki

Lisätiedot

Perhepäivähoidon hygieniaohjeet

Perhepäivähoidon hygieniaohjeet Perhepäivähoidon hygieniaohjeet Hygienia ja puhtaus Hygienia on aikuisen ja lasten henkilökohtaista hygieniaa sekä työympäristön-, lelujen ja elintarvikkeiden puhtautta. Hygienian tehostaminen päivähoidossa

Lisätiedot

Tekonivelinfektion riskitekijät. Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS

Tekonivelinfektion riskitekijät. Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS Tekonivelinfektion riskitekijät Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS Yleistä Infektion kehittymiseen vaikuttavat monet eri tekijät Riskiin vaikuttaa potilas-,

Lisätiedot

Infektioiden torjunta leikkausosastolla ja heräämössä

Infektioiden torjunta leikkausosastolla ja heräämössä Infektioiden torjuntaohje 1 (10) Infektioiden torjunta leikkausosastolla ja heräämössä Tässä ohjeessa esitellään jokaisen potilaan kohdalla toteutettavat infektioiden torjunnan perusperiaatteet ja ohjeet

Lisätiedot

Tuberkuloosi ja raskaus. Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 16.4.2015

Tuberkuloosi ja raskaus. Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 16.4.2015 Tuberkuloosi ja raskaus Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 16.4.2015 Tuberkuloosi Suomessa 500 450 400 350 Tapauksia 300 250 200 Keuhkotbc Muu tbc 150 100 50

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Hygieeninen käsien desinfektio: Vähintään 3 ml STERILLIUM-liuosta hierotaan kuiviin käsiin 30 sekunnin ajan. Ei huuhdella.

VALMISTEYHTEENVETO. Hygieeninen käsien desinfektio: Vähintään 3 ml STERILLIUM-liuosta hierotaan kuiviin käsiin 30 sekunnin ajan. Ei huuhdella. VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI STERILLIUM, liuos iholle 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT 100 g liuosta sisältää: Isopropanoli N-propanoli Mesetroniumetyylisulfaatti 45 g 30 g 0,2 g Täydellinen

Lisätiedot

HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYÄ VUODEOSASTOLLA HYGIENIAHOITAJA JAANA LEHTINEN

HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYÄ VUODEOSASTOLLA HYGIENIAHOITAJA JAANA LEHTINEN HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYÄ VUODEOSASTOLLA HYGIENIAHOITAJA JAANA LEHTINEN MIKÄ ON HOITOON LIITTYVÄ INFEKTIO Potilaalla todetaan mikrobin aiheuttama paikallinen- tai yleisinfektio ei ollut

Lisätiedot