HYGIENIAOHJEISTUS. TPA Tampere: hygieniaohjeistus

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HYGIENIAOHJEISTUS. TPA Tampere: hygieniaohjeistus"

Transkriptio

1 HYGIENIAOHJEISTUS 1

2 PERUSTIETO Mikrobit ja tartunta Moniresistentit mikrobit Ripulitaudit Käsihygienia Suojaimien oikeaoppinen käyttö Hoitovälineet ja tarvikkeet Ruokailu Saunominen Eritetahrojen poisto Tilojen siivous Pyykkihuolto Jätteet Toiminta veritapaturmatilanteessa 2

3 Asumispalveluyksikön asukkaista joku voi olla tietämättään moniresistentin mikrobin kantaja, mikäli näytteitä ei ole tutkittu. Kun yksikössä hoidetaan MRSA tai VRE kantajia, muut asukkaat ovat tartuntariskissä, mikäli hygieniaohjeita ei noudateta. Tartuntariskiä lisäävät asukkaiden moninaiset pitkäaikaissairaudet, heikentynyt ravitsemustila ja niistä johtuva heikentynyt vastustuskyky sekä muistisairaudet. Asukkaat tarvitsevat paljon fyysistä apua päivittäisissä toiminnoissaan. Asukkailla esiintyy usein suolisto- ja virtsatieinfektioita, hengitystieinfektioita sekä ihoinfektioita. Hyvää hoitohygieniaa noudattamalla henkilökunta mahdollistaa asukkaille turvallisen elämisen kodinomaisissa olosuhteissa, omassa kodissaan. PERUSTIETO: MIKSI HYGIENIA ON TÄRKEÄÄ? 3

4 Infektioita aiheuttavia mikrobiryhmiä ovat mm. bakteerit, virukset ja sienet. Mikrobit ovat kooltaan niin pieniä, että niitä ei voi havaita paljaalla silmällä. Kosketustartunta on tärkein mikrobien leviämistapa henkilökunnan käsien, käytettyjen välineiden tai kosketuspintojen välityksellä. Tartuttavalla henkilöllä on joko mikrobin aiheuttama oireinen infektiotauti (esim. virtsatieinfektio) tai hänellä on mikrobeja iholla tai limakalvoilla ilman infektion oireita (esim. MRSA nenä-nielukantaja). Tartuttavia kohtia ovat haavat/ ihorikot, nenä/ nielueritteet ja kosteat ihokohdat. Tartuntojen torjunnan kulmakivet ovat: huolellinen käsihygienia suojaimien käyttö oikein puhtaiden hoitovälineiden käyttö eritetahrojen poisto ympäristöstä kosketuspintojen ja WC pesutilojen puhtaudesta huolehtiminen PERUSTIETO: MIKROBIT JA TARTUNTA 4

5 MRSA metisilliinille resistentti Staphylococcus aureus bakteeri. löytyy nenästä ja/ tai nielusta, haavasta tai virtsasta otetusta bakteeriviljelynäytteestä. leviää kosketustartuntana. Kun MRSA on kerran todettu, henkilö on pysyvästi MRSA:n kantaja. Hoitotilanteissa noudatetaan kosketustartuntaohjeita. PERUSTIETO: MONIRESISTENTIT MIKROBIT MRSA 5

6 ESBL extended spectrum betalactamases. Kyseessä on ominaisuus, jonka avulla bakteerit (esim. E. Coli ja Klebsiella pneumoniae) ovat tulleet vastustuskykyisiksi tietyille antibiooteille. löytyy virtsasta, ulosteesta tai haavasta otetusta bakteeriviljely-näytteestä. leviää kosketustartuntana. Kun ESBL on kerran todettu, henkilö on pysyvästi ESBL kantaja. Hoitotilanteissa noudatetaan tavanomaisia varotoimia (hyvää hoitohygieniaa). ESBL kantajalta otetaan aina virtsan bakteeriviljelynäyte virtsatieinfektiota epäiltäessä. PERUSTIETO: MONIRESISTENTIT MIKROBIT ESBL 6

7 VRE vankomysiinille resistentti Enterokokki. löytyy virtsasta, ulosteesta tai haavasta otetusta bakteeriviljelynäytteestä. leviää kosketustartuntana. Kun VRE on kerran todettu, henkilö on pysyvästi VRE kantaja Hoitotilanteissa noudatetaan kosketustartuntaohjeita. PERUSTIETO: MONIRESISTENTIT MIKROBIT VRE 7

8 Kun näytteestä löytyy MRSA, VRE tai ESBL ja infektion hoitoon on aloitettu antibiootti, lääkkeen sopivuus täytyy tarkistaa lääkäriltä. Informoi siis lääkäriä näistä aina kun harkitaan antibioottihoitoa. PERUSTIETO: MONIRESISTENTIT MIKROBIT JA INFEKTION HOITO 8

9 Clostridium difficile bakteeri ja Norovirukset aiheuttavat ripuli- ja oksennustauteja sekä epidemioita (kahdella tai useammalla asukkaalla on oireinen ripuli ja/tai oksennustauti). Ripulitaudit leviävät helposti kosketustartuntana käsien, pintojen ja eritteiden välityksellä, norovirukset myös pisaratartuntana (oksennukset). PERUSTIETO: RIPULITAUDIT 1. 9

10 Ripuliepidemian leviämisen ehkäisy vaatii nopeaa reagointia ja erityistoimia: huolellinen käsihygienia; käsien vesi- saippuapesu ja desinfektio käsihuuhteella suojautuminen; ripuloivaa asukasta hoidettaessa suojakäsineet ja muoviesiliina tai suojatakki sekä suu-nenäsuojus oksennuseritteitä käsiteltäessä suojaimien riisumisen jälkeen käsien vesi saippuapesu ennen desinfektiota eritteiden poisto välittömästi ja kosketuspintojen pyyhkiminen desinfektioaineella (klooriyhdiste 1000 ppm) huoneissa, WC pesutiloissa ja yleisissä tiloissa päivittäin pyritään siihen, että asukas pysyttelee huoneessaan ripulin keston lisäksi kaksi (2) oireetonta päivää: hoidot, pesut ja ruokailut ripuloivan/ oksentavan asukkaan huoneessa epidemiayksikön henkilökunta ei käy auttamassa muissa yksiköissä työvuoron aikana henkilökunta käyttää lyhythihaista työasua ja vaihtaa sen työvuoron jälkeen, työasujen pesu vähintään + 60 asteessa PERUSTIETO: RIPULITAUDIT 2. 10

11 Käsihygienia on tärkein yksittäinen keino ehkäistä tartuntojen leviämistä asukkaiden ja henkilökunnan sekä vieraiden välillä. Käsihygienian onnistumiseksi asukkaiden hoitoon osallistuvalla henkilökunnalla ei saa olla pitkiä, lakattuja kynsiä, sormuksia, rannekelloa, rakenne- tai geelikynsiä työssä ollessa. Kädet pestään vedellä ja nestesaippualla työhön tullessa, kun kädet ovat näkyvästi likaiset sekä ripuloivaa asukasta hoidettaessa ja/ tai ripulieritteitä käsiteltäessä suojakäsineiden riisumisen jälkeen ennen käsien desinfektiota (Clostridium difficile bakteeri, Norovirus). Henkilökunta desinfioi kätensä käsihuuhteella ennen asukkaan hoitoja auttamistoimen-piteitä ja niiden jälkeen, ennen suojakäsineiden ym. suojaimien pukemista ja niiden riisumisen jälkeen sekä kosketustartuntaohjein (MRSA, VRE, ripulit) hoidettavan asukkaan kotiin mennessä ja sieltä poistuessaan. PERUSTIETO: KÄSIHYGIENIA 1. 11

12 Kaikki asukkaat ohjataan pesemään kätensä vedellä ja nestesaippualla WC:ssä käydessä. Kaikki asukkaat desinfioivat kätensä ennen yhteisruokailuja sekä ennen erilaisia kuntoutus-, virikeym. ryhmätilanteita ja niiden jälkeen. MRSA ja/ tai VRE kantaja ohjataan tai henkilökunta auttaa häntä desinfioimaan kätensä ennen kodistaan poistumista. Vieraat ohjataan desinfioimaan kätensä asumispalveluyksikköön tullessa ja sieltä poistuessaan. PERUSTIETO: KÄSIHYGIENIA 2. 12

13 Hoitotilanteissa käytettävät suojaimet ovat kertakäyttöiset ja asukaskohtaiset. Suojaimet puetaan hoitotilassa, esim. asukkaan kotona. Kertakäyttöiset suojakäsineet, kun hoidetaan haavoja, käsitellään rikkonaista ihoa, katetreita ja vaippoja, ollaan kosketuksessa vereen, muihin eritteisiin ja limakalvoihin sekä kosketustartuntaohjein hoidettava asukkaan (MRSA, VRE, Clostridium difficile bakteeri, Norovirus) iho- ja vuodevaate sekä likapyykkikosketuksessa. Käsineitä vaihdetaan likaisesta työvaiheesta puhtaaseen siirryttäessä sekä käsineiden rikkouduttua. PERUSTIETO: SUOJAIMIEN OIKEAOPPINEN KÄYTTÖ 1. 13

14 Kertakäyttöinen muoviesiliina roiskesuojana, kun on työasun tahriintumisen vaara. Kosketustartuntaohjein hoidettavan asukkaan (MRSA, VRE, Clostridium difficile bakteeri, Norovirus) lähihoidossa, vuodevaatelikapyykkikosketuksessa ja pesuissa kertakäyttöinen muoviesiliina, hihallinen muoviesiliina tai suojatakki. Suu- nenäsuojus flunssaisen MRSA nenä- nielukantajan lähihoidossa (alle 1 m etäisyys) sekä MRSA positiivisen, erittävän haavan hoidossa. Norovirusepidemian aikana suu- nenäsuojusta käytetään oksennuseritteitä siivottaessa. Suojaimet riisutaan hoitotilassa, laitetaan jätepussiin ja lopuksi desinfioidaan kädet. Ripulitilanteissa kädet pestään vedellä ja nestesaippualla ennen desinfektiota. PERUSTIETO: SUOJAIMIEN OIKEAOPPINEN KÄYTTÖ 2. 14

15 Käytetään tarvittaessa kertakäyttöisiä instrumentteja, esim. atuloita, jotka laitetaan jätteisiin käytön jälkeen. Hoitotarvikkeet säilytetään omissa pakkauksissaan, pölyltä suojassa ja pakkaukset avataan käytön mukaan, yksi kerrallaan. Avatut haavanhoito- yms. tarvikkeet säilytetään esim. kannellisessa rasiassa asukkaan kotona. Likaiset haavasidokset ym. hoitojäte ja suojaimet laitetaan hoitotilassa suoraan muovipussiin, suljetaan pussi ja tuodaan asukkaan kotoa pois. Kertakäyttöiset kyrettiveitset ym. pistävät, terävät välineet laitetaan käytön jälkeen särmäjäteastiaan, muut kertakäyttövälineet tavalliseen hoitojätepussiin. Verenpainemittari ym. monikäyttöiset välineet puhdistetaan vähintään kerran viikossa ja aina tartuttavan asukkaan (MRSA, VRE, ripulit) jälkeen. Välineen pinnan pyyhintään suositellaan pesevää alkoholia (esim. Easydes) ja kertakäyttöisiä siivouspyyhkeitä. PERUSTIETO: HOITOVÄLINEET JA TARVIKKEET 15

16 Asukkaat ruokailevat yleensä yhdessä. Ripuloivan ja/ tai oksentavan asukkaan tulisi ruokailla omassa kodissaan. MRSA ja VRE kantajat voivat osallistua yhteisruokailuun. Kaikki asukkaat desinfioivat kätensä ennen ruokailuja joko itse tai henkilökunnan avustamana. Käytäntö on pysyvä. Kaikkien asukkaiden ruokailuvälineet ja tarjottimet pestään normaalisti. PERUSTIETO: RUOKAILU 16

17 Asukkaat pestään ennen löylyhuoneeseen vientiä. Laudesuojana käytetään kertakäyttöisiä, läpäisemättömiä peflettejä. Kertakäyttöiset suojakäsineet ja muoviesiliina vaihdetaan asukkaiden pesujen välissä. Monikäyttöinen suihkuesiliina puhdistetaan asukkaiden pesujen välissä ja pestään päivän päätteeksi pesukoneessa. MRSA suurerittäjän (eritteleviä haavoja, hilseilevä ihosairaus) ja paljon autettavan MRSA kantajan pesussa käytetään kertakäyttöistä hihallista muoviesiliinaa. Muiden MRSA ja VRE kantajien pesuissa käytetään kertakäyttöistä muoviesiliinaa. PERUSTIETO: SAUNOMINEN 1. 17

18 MRSA ja VRE kantajan pesu ja saunottaminen tehdään päivän viimeisenä, jos mahdollista. ESBL kantaja pestään ja saunotetaan normaalisti. Haavasidoksia ei saa avata sauna- ja pesuhuonetiloissa. Haavat suojataan pesun ja saunomisen ajan. Haavahoidot tehdään asukkaan kotona. Eritteet poistetaan, suihkutuolit ja suihkutila puhdistetaan asukkaiden pesujen välissä ja lopuksi klooripitoisella kosteiden tilojen desinfioivalla aineella. Löylyhuone pestään yleispuhdistusaineella ja annetaan kuivua hyvin. PERUSTIETO: SAUNOMINEN 2. 18

19 Kaikkien eritteiden (veri, virtsa, uloste, sylki, oksennus jne.) poistossa käytetään klooripitoista desinfektioainetta (kloramiini T 1000 ppm/ 5% laimennos). Puetaan suojakäsineet, imeytetään erite kertakäyttöiseen siivousliinaan. Sen jälkeen alue pyyhitään desinfektioaineella kostutetulla puhtaalla siivousliinalla. Riisutaan suojakäsineet ja lopuksi desinfioidaan kädet. Eritetahrapakin käyttö on suositeltavaa. Eritetahrapakin varustelu: käsihuuhde, kertakäyttöiset suojakäsineet, kloramiini T 1000 ppm/ 5% vahvuinen laimennos, kertakäyttöisiä siivousliinoja, jätepusseja ja ohje eritetahradesinfektiosta. Desinfektioainelaimennos tehdään suojakäsineet kädessä. Laimennos tehdään viileään veteen. Desinfektioaineen ja veden määrät mitataan annosmitalla. Laimennospulloon merkitään desinfektioaineen nimi, laimennoksen vahvuus (ppm/ %) ja viimeinen käyttöpäivä. Eritetahradesinfektiossa käytettävän laimennoksen käyttöaika on 1 2 viikkoa PERUSTIETO: ERITETAHROJEN POISTO 19

20 Asukkaan kodin ja yleisten tilojen siivouksessa on suositeltavaa käyttää mikrokuituisia siivouspyyhkeitä ja heikosti emäksistä yleispuhdistusainetta. Mikrokuitupyyhkeiden kanssa ei saa käyttää klooriyhdisteitä. Mikrokuitupyyhkeet pestään pesukoneessa käytön jälkeen. Yleispuhdistusaineesta tehtävän laimennoksen käyttöaika on yksi (1) päivä. Kosteiden ja likaisten tilojen siivouksessa suojaudutaan käyttämällä suojakäsineitä sekä tarvittaessa kertakäyttöistä muoviesiliinaa. Monikäyttöiset käsineet ovat henkilökohtaiset ja pestään sisältä ja päältä käytön jälkeen. Siivotessa suojaimet ovat tilakohtaiset. MRSA, VRE kantajan kotia siivotessa käytetään huonekohtaisia siivousvälineitä ja kertakäyttöisiä tai mikrokuituisia siivouspyyhkeitä. Suojaudutaan käyttämällä kertakäyttöisiä suojakäsineitä ja muoviesiliinaa. Kodin viikkosiivous tehdään yleispuhdistusaineella, kosketuskohdat huolellisesti pyyhkien. WC- ja pesutilat puhdistetaan päivittäin. PERUSTIETO: SIIVOUS 1. 20

21 Yksikön yleisten tilojen kosketuspinnat (ovenkahvat, tukikaiteet, valokatkaisijat, pöydät, tuolien käsinojat, TV kapula jne.) ja WC tilat siivotaan päivittäin. Käytetään mikrokuituisia siivouspyyhkeitä ja heikosti emäksistä yleispuhdistusainetta. Sauna- ja pesuhuonetiloissa eritteet poistetaan mahdollisimman pian klooriyhdisteellä (kloramiini T 1000 ppm/ 5%). Saunatilat siivotaan yleispuhdistusaineella ja annetaan kuivua hyvin. Pesuhuonetilat siivotaan kosteiden tilojen siivoukseen tarkoitetulla desinfioivalla puhdistusaineella. Clostridium difficile bakteerin tai noroviruksen aiheuttaman ripuliepidemian aikana asukkaiden huoneet ja WC pesutilat, kosketuskohdat huolellisesti, siivotaan päivittäin. Eritteet poistetaan, tilat siivotaan ja siivousvälineet desinfioidaan käytön jälkeen klooriyhdisteellä (kloramiini T 1000 ppm/ 5%). Siivouksessa käytetään kertakäyttöisiä siivouspyyhkeitä. Suojautuminen: kertakäyttöiset suojakäsineet, muoviesiliina ja suu- nenäsuojus oksennuseritteitä siivottaessa. Suojaimet riisutaan työtilassa jätesäkkiin. Kädet pestään vedellä ja nestesaippualla ennen käsien desinfektiota. PERUSTIETO: SIIVOUS 2. 21

22 Likapyykkiä käsitellään kertakäyttöiset suojakäsineet kädessä. Työasu suojataan tarvittaessa kertakäyttöisellä muoviesiliinalla (eritteinen pyykki ja MRSA, VRE kantajan likapyykki). Likapyykit kerätään huonekohtaisesti pyykkisäkkiin tai puhdistettavaan pyykkikoriin. MRSA ja VRE kantajien pyykit pestään erikseen, omana pyykkinään + 60 lämpötilassa. Hienopesua edellyttävien tekstiilien pesussa suositellaan Erisan OXY+ desinfektioaineen käyttöä annoksella: 1 pussi OXY+ ja ½ annosta pesupulveria. Pesulaan menevän pyykin kanssa toimitaan normaalisti. PERUSTIETO: PYYKKIHUOLTO 22

23 Injektioneulat ym. pistävä tai viiltävä särmäjäte lajitellaan erikseen läpäisemättömään, korkilla tai kannella suljettavaan muovipurkkiin tai muuhun tukevaan astiaan, esim. tehdasvalmisteiseen särmäjäteastiaan. Haavahoidosta tuleva haavasidos- ja hoitojäte, vaipat, suojaimet jne. pakataan ensin muovipussiin. Jätepussi suljetaan ennen huoneesta pois tuontia. Eritteistä hoito- tai vaippajätettä ei saa jättää asukkaan huoneeseen. Jokainen huolehtii siitä, että täyttyneen jätesäkin tilalle vaihdetaan uusi jätesäkki. PERUSTIETO: JÄTTEET 23

24 verisen neulan tai muun välineen pisto- tai viiltotapaturma aiheuttaa veritapaturmariskin neuloja ei saa laittaa takaisin suojukseen (hylsyttää) vaan ne laitetaan suoraan särmäjäteastiaan, joka pidetään mukana hoitotapahtumassa veritapaturman sattuessa puhdista tapaturma-alue huuhtelemalla pisto/ viiltokohtaa juoksevalla vedellä, aluetta ei saa puristella jos verta roiskahtaa silmien tai suun limakalvoille, huuhtele juoksevalla vedellä usean minuutin ajan puhdista pisto- viiltokohta ihon desinfektioaineella, suojaa alue ilmoita tapaturmasta esimiehelle ja ota yhteys työterveyteen Perustieto: Toiminta veritapaturmatilanteessa 24

Moniresistentin gram-negatiivisen sauvabakteerin kantaja pitkäaikaishoidon yksikössä

Moniresistentin gram-negatiivisen sauvabakteerin kantaja pitkäaikaishoidon yksikössä Moniresistentin gram-negatiivisen sauvabakteerin kantaja pitkäaikaishoidon yksikössä Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö 06.11.2009 1 (5) Moniresistentin gram-negatiivisen sauvabakteerin kantaja

Lisätiedot

Influenssapotilaan eristyskäytännöt

Influenssapotilaan eristyskäytännöt Influenssapotilaan eristyskäytännöt Terveyskeskusten ja pitkäaikaishoitolaitosten infektioyhdyshenkilöiden koulutuspäivä 3.11.2014 Tuula Keränen, hygieniahoitaja infektioiden torjuntayksikkö Puh. 040 5094097

Lisätiedot

Mitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei?

Mitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei? Mitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei? Infektioiden torjunnalla turvaa ja laatua hoitolaitoksiin Alueellinen koulutuspäivä 29.11.2016 Hygieniahoitaja, Anu Harttio-Nohteri/VSSHP

Lisätiedot

Moniresistentin mikrobin (MRSA/ VRE /CPE /Klebsiella ESBL) kantaja pitkäaikaishoidon yksikössä

Moniresistentin mikrobin (MRSA/ VRE /CPE /Klebsiella ESBL) kantaja pitkäaikaishoidon yksikössä Moniresistentin mikrobin (MRSA/ VRE /CPE /Klebsiella ESBL) kantaja pitkäaikaishoidon yksikössä Tämä ohje koskee moniresistentin mikrobin kantajan hoitoa pitkäaikaishoidossa. Pitkäaikaishoidon yksiköillä

Lisätiedot

RIPULOIVAN POTILAAN ERISTYSKÄYTÄNNÖT

RIPULOIVAN POTILAAN ERISTYSKÄYTÄNNÖT RIPULOIVAN POTILAAN ERISTYSKÄYTÄNNÖT Terveyskeskusten ja pitkäaikaishoitolaitosten infektioyhdyshenkilöiden koulutus 3.11.2014 Hygieniahoitaja Reija Leiviskä P:040 509 4107 e-mail: Reija.Leiviska@ppshp.fi

Lisätiedot

TARTTUVA OKSENNUS- JA RIPULITAUTI

TARTTUVA OKSENNUS- JA RIPULITAUTI TARTTUVA OKSENNUS- JA RIPULITAUTI Terveyskeskusten ja pitkäaikaishoitolaitosten infektioyhdyshenkilöiden koulutus 6.5.2013 Hygieniahoitaja Reija Leiviskä P: 08-315 2574, e-mail: Reija.Leiviska@ppshp.fi

Lisätiedot

Asiaa moniresistenteistä mikrobeista päivitettyjä ohjeita. Tarja Kaija hygieniahoitaja p

Asiaa moniresistenteistä mikrobeista päivitettyjä ohjeita. Tarja Kaija hygieniahoitaja p Asiaa moniresistenteistä mikrobeista päivitettyjä ohjeita Tarja Kaija hygieniahoitaja tarja.kaija@ppshp.fi p. 3152574 Moniresistentit mikrobit Bakteeriviljelynäyte haavalta MRSA VRE losteviljelynäyte ESBL

Lisätiedot

Eristyksen kesto. Sairauden kesto. Sairauden kesto. Oireiden kesto. Oireiden kesto

Eristyksen kesto. Sairauden kesto. Sairauden kesto. Oireiden kesto. Oireiden kesto 1 KOSKETUSERISTYS Käytetään potilailla, joilla tiedetään tai epäillään olevan helposti suoran tai epäsuoran kosketuksen välityksellä leviävä infektio. Kosketuseristyksen tarkoituksena on katkaista kosketustartuntatie.

Lisätiedot

Eritetahradesinfektio: Klorilli 1000 ppm tai Erisan Oxy+ 2 % ja kertakäyttöpyyhe.

Eritetahradesinfektio: Klorilli 1000 ppm tai Erisan Oxy+ 2 % ja kertakäyttöpyyhe. 1 (5) Eristyssiivoustaulukko Tätä ohjetta noudatetaan välisiivouksessa, päivittäisessä siivouksessa ja loppusiivouksessa. Nocospray vetyperoksidikuivasumutin laitetta käytetään loppusiivouksen jälkeen

Lisätiedot

OHJE. Infektio- ja sairaalahygieniayksikkö KOSKETUSERISTYS

OHJE. Infektio- ja sairaalahygieniayksikkö KOSKETUSERISTYS KOSKETUSERISTYS Käytetään potilailla, joilla tiedetään tai epäillään olevan helposti suoran tai epäsuoran kosketuksen välityksellä leviävä infektio. Kosketuseristyksen tarkoituksena on katkaista kosketustartuntatie.

Lisätiedot

Influenssapotilaan pisaraja kosketusvarotoimet

Influenssapotilaan pisaraja kosketusvarotoimet Influenssapotilaan pisaraja kosketusvarotoimet Terveyskeskusten ja pitkäaikaishoitolaitosten infektioyhdyshenkilöiden koulutuspäivä 17.10.2016 Tuula Keränen, hygieniahoitaja infektioiden torjuntayksikkö

Lisätiedot

Eristyssiivousohje. Pintojen puhdistaminen ja desinfektio. Eritetahradesinfektio: Klorilli 1000 ppm tai Erisan Oxy+ 2 % ja kertakäyttöpyyhe

Eristyssiivousohje. Pintojen puhdistaminen ja desinfektio. Eritetahradesinfektio: Klorilli 1000 ppm tai Erisan Oxy+ 2 % ja kertakäyttöpyyhe 1 (9) siivousohje: potilashuoneeseen, toimenpidehuoneeseen ja leikkaussaliin. Tätä ohjetta noudatetaan välisiivouksessa, päivittäisessä siivouksessa ja loppusiivouksessa. Pääsääntöisesti käytetään mikrokuituista

Lisätiedot

Siivous ja desinfektio. Laitoshuoltopäällikkö Tanja Salomaa 16.11.2009

Siivous ja desinfektio. Laitoshuoltopäällikkö Tanja Salomaa 16.11.2009 Siivous ja desinfektio Laitoshuoltopäällikkö Tanja Salomaa 16.11.2009 Sairaalasiivous siivouksen tavoitteena on luoda edellytykset tilan varsinaiselle toiminnalle huomioiden: hygieenisyys viihtyisyys edustettavuus

Lisätiedot

VRE-torjuntaohjeita terveyskeskusten vuodeosastoille ja pitkäaikaishoitolaitoksiin

VRE-torjuntaohjeita terveyskeskusten vuodeosastoille ja pitkäaikaishoitolaitoksiin VRE-torjuntaohjeita terveyskeskusten vuodeosastoille ja pitkäaikaishoitolaitoksiin Ohje on tarkoitettu hygieniavastuuhenkilöiden käyttöön laitoksen omien toimintaohjeiden pohjaksi. 1. VRE-kantaja Vankomysiinille

Lisätiedot

POTILAAN HYGIENIAOPAS

POTILAAN HYGIENIAOPAS POTILAAN HYGIENIAOPAS Erikoissairaanhoito Hatanpään sairaala Sisältö SISÄLLYSLUETTELO Hygienia sairaalassa. 2 Käsihygienia.. 3 Käsien pesu 4 Käsien desinfektio... 5 Yskimishygienia.. 6 Henkilökohtainen

Lisätiedot

Desinfektio- ja puhdistusaineiden käyttö Laitoshuoltajien hygieniailtapäivä kevät 2018

Desinfektio- ja puhdistusaineiden käyttö Laitoshuoltajien hygieniailtapäivä kevät 2018 Desinfektio- ja puhdistusaineiden käyttö Laitoshuoltajien hygieniailtapäivä kevät 2018 Heli Piirtola, Ninni Viitala Hygieniahoitaja Kliininen asiantuntija, sh yamk Desinfektioaineiden käyttökohteita Ihodesinfektio

Lisätiedot

Desinfektio- ja puhdistusaineiden käyttö Laitoshuoltajien hygieniailtapäivä syksy 2017

Desinfektio- ja puhdistusaineiden käyttö Laitoshuoltajien hygieniailtapäivä syksy 2017 Desinfektio- ja puhdistusaineiden käyttö Laitoshuoltajien hygieniailtapäivä syksy 2017 Heli Piirtola Hygieniahoitaja Kliininen asiantuntija, sh yamk Desinfektioaineiden käyttökohteita Ihodesinfektio Käsihygienia

Lisätiedot

Suojainten käyttö. Käytä eristyssiivouksessa eristyssiivousohjeistuksen mukaisia suojaimia. Suojaimet puetaan seuraavassa järjestyksessä.

Suojainten käyttö. Käytä eristyssiivouksessa eristyssiivousohjeistuksen mukaisia suojaimia. Suojaimet puetaan seuraavassa järjestyksessä. 1 Suojainten käyttö Käytä eristyssiivouksessa eristyssiivousohjeistuksen mukaisia suojaimia. Suojaimet puetaan seuraavassa järjestyksessä. Suojainten pukeminen Suusuojus à Suojalasit à Suojatakki à Suojakäsineet

Lisätiedot

Kosketuseristys potilas leikkaussalissa

Kosketuseristys potilas leikkaussalissa Kosketuseristys potilas leikkaussalissa Piia Hirvonen Apulaisosastonhoitaja Leikkaus- ja anestesiayksikkö Lapin Keskussairaala Hygieniahoitaja Piia Hirvonen Tavanomaiset varotoimet Tavanomaisilla varotoimilla

Lisätiedot

OPAS ASEPTIIKASTA DOULATOIMINNASSA

OPAS ASEPTIIKASTA DOULATOIMINNASSA OPAS ASEPTIIKASTA DOULATOIMINNASSA 1 SISÄLLYSLUETTELO ASEPTIIKKA 3 VAROTOIMET 3 VALMISTAUTUMINEN DOULAUKSEEN 4 SAAPUMINEN SAIRAALAAN 4 KÄSIENPESU 5 SUOJAKÄSINEET 5 KÄSIENPESUOHJE 6 KÄSIDESINFEKTIO 7 SYNNYTYSSALISSA

Lisätiedot

Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa. Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5.

Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa. Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5. Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5.2008 1 Tavanomaiset varotoimet Tavanomaiset varotoimet Noudatetaan

Lisätiedot

Mistä kaikki alkaa ja mihin päättyy? Hygieenistä pohdintaa

Mistä kaikki alkaa ja mihin päättyy? Hygieenistä pohdintaa Mistä kaikki alkaa ja mihin päättyy? Hygieenistä pohdintaa Puhtaus- ja hygienia-alan alueellinen koulutuspäivä Maire Matsinen hygieniahoitaja Sairaalahygienia on tartuntojen ja infektoiden torjunnan perusperiaatteiden

Lisätiedot

Sivu 1 / 5. Ohje on tarkoitettu hygieniavastuuhenkilöiden käyttöön laitoksen omien toimintaohjeiden pohjaksi.

Sivu 1 / 5. Ohje on tarkoitettu hygieniavastuuhenkilöiden käyttöön laitoksen omien toimintaohjeiden pohjaksi. Sivu 1 / 5 MRSA Torjuntaohjeita pitkäaikaishoitolaitoksiin Ohje on tarkoitettu hygieniavastuuhenkilöiden käyttöön laitoksen omien toimintaohjeiden pohjaksi. MRSA-kantaja MRSA-kantaja on henkilö, jolla

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI HOSPITAL DISTRICT OF SOUTHWEST FINLAND VRE (vankomysiiniresistenttienterokokki)- kantaja pitkäaikaishoidossa Enterokokki kuuluu ihmisen suoliston normaaliin bakteerikasvustoon.

Lisätiedot

Hygieniavaatimukset kauneushoitoloissa ja ihon läpäisevissä toimenpiteissä

Hygieniavaatimukset kauneushoitoloissa ja ihon läpäisevissä toimenpiteissä Hygieniavaatimukset kauneushoitoloissa ja ihon läpäisevissä toimenpiteissä Ympäristöterveydenhuollon alueelliset koulutuspäivät 09.09.2014 Oulu Päivi Aalto Esityksen sisältö Taudinaiheuttajat ja tartuntariskit

Lisätiedot

Infektioiden torjunta sädehoitopotilaalla

Infektioiden torjunta sädehoitopotilaalla Infektioiden torjunta sädehoitopotilaalla hygieniahoitaja 18.4.2013 Yleistä Syöpäpotilas on itse riskipotilas ca, hoidot, immuunipuutos, ab, oper. Hän voi olla myös tartuttava Resistentit mikrobit, ripulitaudit,

Lisätiedot

Saunotuksen ja suihkutuksen hygienia

Saunotuksen ja suihkutuksen hygienia Saunotuksen ja suihkutuksen hygienia Koti- ja ympärivuorokautisen hoidon yksiköiden hygieniayhdyshenkilöiden koulutuspäivä 10.10.2017 Aluehygieniahoitaja Rauni Ikonen Määrittelyjä Hygienia ja puhtaus Hygienia

Lisätiedot

CPE-torjuntaohjeita terveyskeskusten vuodeosastoille ja pitkäaikaishoitolaitoksiin

CPE-torjuntaohjeita terveyskeskusten vuodeosastoille ja pitkäaikaishoitolaitoksiin CPE-torjuntaohjeita terveyskeskusten vuodeosastoille ja pitkäaikaishoitolaitoksiin Ohje on tarkoitettu hygieniavastuuhenkilöiden käyttöön laitoksen omien toimintaohjeiden pohjaksi. 1. CPE-kantaja Karbapenemaasia

Lisätiedot

Siivouskäytännöt - tekniikat ja menetelmät

Siivouskäytännöt - tekniikat ja menetelmät Siivouskäytännöt - tekniikat ja menetelmät Uimahallit, kylpylät ja kosteat tilat Sisältö Siivoushenkilöstön ammattitaitovaatimukset Henkilökohtainen hygienia Aseptiikka Siivouksen ajankohta Siivousmenetelmät,

Lisätiedot

KÄSIHYGIENIAOHJE LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN. KÄSIHYGIENIAOHJE KUNTAYHTYMÄ Infektio- ja sairaalahygieniayksikkö 28.11.2012

KÄSIHYGIENIAOHJE LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN. KÄSIHYGIENIAOHJE KUNTAYHTYMÄ Infektio- ja sairaalahygieniayksikkö 28.11.2012 MITÄ KÄSIHYGIENIALLA TARKOITETAAN? Käsihygienialla tarkoitetaan käsiin kohdistuvia toimenpiteitä, joilla pyritään vähentämään infektioiden ja niitä aiheuttavien mikrobien siirtymistä käsien välityksellä.

Lisätiedot

VRE -kantaja pitkäaikaishoidossa

VRE -kantaja pitkäaikaishoidossa VRE -kantaja pitkäaikaishoidossa Tämä ohje koskee VRE (vankomysiinille resistentti enterokokki) -kantajan hoitoa pitkäaikaishoidossa. Pitkäaikaishoidon yksiköillä tarkoitetaan vanhainkoteja, palvelutaloja

Lisätiedot

MRSA -kantaja pitkäaikaishoidon yksikössä

MRSA -kantaja pitkäaikaishoidon yksikössä Ohje henkilökunnalle / MRSA -kantaja pitkäaikaishoidossa MRSA -kantaja pitkäaikaishoidon yksikössä Tämä ohje koskee MRSA (metisilliinille resistentti Staphylococcus aureus) -bakteeritartunnan saaneen kantajan

Lisätiedot

Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla

Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla 1(5) Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla Yleistä Sairaalaympäristössä mikrobien keskeisin tartuntareitti on kosketustartunta.

Lisätiedot

PISARA- JA KOSKETUSVAROTOIMET MILLOIN JA MITEN?

PISARA- JA KOSKETUSVAROTOIMET MILLOIN JA MITEN? PISARA- JA KOSKETUSVAROTOIMET MILLOIN JA MITEN? Terveyskeskusten ja pitkäaikaishoitolaitosten infektioyhdyshenkilöiden koulutuspäivä 25.4.2016 13.45-14.30, Ls 5 Hygieniahoitaja Sirpa Ukkola p. 040-5094107

Lisätiedot

Perhepäivähoidon hygieniaohjeet

Perhepäivähoidon hygieniaohjeet Perhepäivähoidon hygieniaohjeet Hygienia ja puhtaus Hygienia on aikuisen ja lasten henkilökohtaista hygieniaa sekä työympäristön-, lelujen ja elintarvikkeiden puhtautta. Hygienian tehostaminen päivähoidossa

Lisätiedot

MRSA-torjuntaohjeita terveyskeskusten vuodeosastoille ja pitkäaikaishoitolaitoksiin

MRSA-torjuntaohjeita terveyskeskusten vuodeosastoille ja pitkäaikaishoitolaitoksiin MRSA-torjuntaohjeita terveyskeskusten vuodeosastoille ja pitkäaikaishoitolaitoksiin Ohje on tarkoitettu hygieniavastuuhenkilöiden käyttöön laitoksen omien toimintaohjeiden pohjaksi. 1. MRSA-kantaja Metisilliinille

Lisätiedot

Ohjeistuksen ovat laatineet yhteistyössä päivähoidon kanssa: Terveystarkastaja Tiina Päätalo p. 681 4391 Hygieniahoitaja Susanna Tella p.

Ohjeistuksen ovat laatineet yhteistyössä päivähoidon kanssa: Terveystarkastaja Tiina Päätalo p. 681 4391 Hygieniahoitaja Susanna Tella p. HYGIENIA JA TARTUNTOJEN TORJUNTA PÄIVÄKODEISSA 2004 Ohjeistuksen ovat laatineet yhteistyössä päivähoidon kanssa: Terveystarkastaja Tiina Päätalo p. 681 4391 Hygieniahoitaja Susanna Tella p. 681 3233 Tämä

Lisätiedot

Sivu 1 / 3. Ohje on tarkoitettu hygieniavastuuhenkilöiden käyttöön laitoksen omien toimintaohjeiden pohjaksi.

Sivu 1 / 3. Ohje on tarkoitettu hygieniavastuuhenkilöiden käyttöön laitoksen omien toimintaohjeiden pohjaksi. Sivu 1 / 3 HOITO-OHJE HUS Mobiiliyksikkö www.hus.fi ESBL Torjuntaohjeita pitkäaikaishoitolaitoksiin Ohje on tarkoitettu hygieniavastuuhenkilöiden käyttöön laitoksen omien toimintaohjeiden pohjaksi. ESBL-kantaja

Lisätiedot

Hygieniavaatimukset kauneushoitoloissa ja ihon läpäisevissä toimenpiteissä

Hygieniavaatimukset kauneushoitoloissa ja ihon läpäisevissä toimenpiteissä Hygieniavaatimukset kauneushoitoloissa ja ihon läpäisevissä toimenpiteissä Ympäristöterveydenhuollon alueelliset koulutuspäivät 7. 8.10.2014 Tampere Päivi Aalto Ohjeen sisältö Vuosien 2015 2019 tesu-valvontaohjelman

Lisätiedot

25. VALTAKUNNALLISET VÄLINEHUOLLON KOULUTUSPÄIVÄT Hotel Flamingo, Vantaa

25. VALTAKUNNALLISET VÄLINEHUOLLON KOULUTUSPÄIVÄT Hotel Flamingo, Vantaa MITÄ JOS NORO-VIRUS YLLÄTTÄÄ VÄLINEHUOLLOSSA 12.10.2017 25. VALTAKUNNALLISET VÄLINEHUOLLON KOULUTUSPÄIVÄT Hotel Flamingo, Vantaa Jaana Palosara Hygieniakoordinaattori Kouvolan kaupunki/ Infektioiden ja

Lisätiedot

Kosketuseristystä tarvitsevan potilaan hoitotyö. 2) Mitä terveysalan ammattitutkintoja olet suorittanut ja milloin?

Kosketuseristystä tarvitsevan potilaan hoitotyö. 2) Mitä terveysalan ammattitutkintoja olet suorittanut ja milloin? LIITE 1/1 Kosketuseristystä tarvitsevan potilaan hoitotyö I Aluksi selvitämme taustatietoja sairaanhoitajista ja heidän työpaikoistaan/yksiköistään. Kirjoita vastauksesi kysymyksien kohdalla oleville riveille

Lisätiedot

HYVÄT HYGIENIAKÄYTÄNNÖT PÄIVÄKODISSA

HYVÄT HYGIENIAKÄYTÄNNÖT PÄIVÄKODISSA HYVÄT HYGIENIAKÄYTÄNNÖT PÄIVÄKODISSA 30.11.2017 Erja Mattila Hygieniahoitaja 1 4.12.2017 LASTEN KÄSIHYGIENIA PÄIVÄHOIDOSSA Hygieniakasvatus osa hoitoa Lapset pesevät kädet ja heitä siihen ohjataan ja valvotaan:

Lisätiedot

Eristyspotilas leikkaussalissa Anestesiakurssi 2014

Eristyspotilas leikkaussalissa Anestesiakurssi 2014 Eristyspotilas leikkaussalissa Anestesiakurssi 2014 Eija Similä Hygieniavastaava, leikkausosastot Oulun yliopistollinen sairaala eija.simila@ppshp.fi Tavanomainen toiminta Toimintamalli jonka on toteuduttava

Lisätiedot

Välinehuollon pintojen puhtaus. Tiina Kurvinen Hygieniahoitaja, Oh, TtM VSSHP/Sairaalahygienia ja infektiontorjunta 2015

Välinehuollon pintojen puhtaus. Tiina Kurvinen Hygieniahoitaja, Oh, TtM VSSHP/Sairaalahygienia ja infektiontorjunta 2015 Välinehuollon pintojen puhtaus Tiina Kurvinen Hygieniahoitaja, Oh, TtM VSSHP/Sairaalahygienia ja infektiontorjunta 2015 Ylläpitosiivous Henkilöhygienia, käsihygienia, tavanomaiset varotoimet Työskentelypintojen

Lisätiedot

Resistentin bakteerin kantaja ja asumispalvelut

Resistentin bakteerin kantaja ja asumispalvelut Resistentin bakteerin kantaja ja asumispalvelut Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 18.11.2015 MRSA MRSA-tapausten määrät kasvavat VSSHP:n alueella Usein avohoidossa

Lisätiedot

Siivooja epidemioiden ennaltaehkäisijänä

Siivooja epidemioiden ennaltaehkäisijänä Siivooja epidemioiden ennaltaehkäisijänä Finnclean 11-12.5.2017 Minna Kyllinen Koulutusasiantuntija/kouluttaja RTK-Palvelu Oy/Contineo Oy Infektioiden aikakautena siivooja voi ehkäistä epidemian, vai voiko?

Lisätiedot

Infektioiden torjuntaa haava-, skopia- ja yleispoliklinikalla

Infektioiden torjuntaa haava-, skopia- ja yleispoliklinikalla Infektioiden torjuntaa haava-, skopia- ja yleispoliklinikalla Helena Ojanperä Hygieniahoitaja/osastonhoitaja 5.10.2012 Alueellinen infektioiden torjunnan koulutuspäivä Hoitoon liittyvät infektiot avohoidossa

Lisätiedot

Ajankohtaista asiaa MRSA:sta Suomen Endoproteesihoitajat ry Silja Serenade 21.4.2004 hygieniahoitaja Marja Hämäläinen HUS Mobiiliyksikkö

Ajankohtaista asiaa MRSA:sta Suomen Endoproteesihoitajat ry Silja Serenade 21.4.2004 hygieniahoitaja Marja Hämäläinen HUS Mobiiliyksikkö Ajankohtaista asiaa MRSA:sta Suomen Endoproteesihoitajat ry Silja Serenade 21.4.2004 hygieniahoitaja Marja Hämäläinen HUS Mobiiliyksikkö Sairaalahygieenisesti ongelmalliset mikrobit Mikrobilääkkeille vastustuskykyiset

Lisätiedot

Moniresistenttien mikrobien näytteenotto

Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mika Paldanius Osastonhoitaja TtM, FT Mikrobiologian laboratorio Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mikrobit ovat erittäin muuntautumiskykyisiä Antibioottihoidoista

Lisätiedot

Ripuliepidemia - toimintaohje

Ripuliepidemia - toimintaohje AMMATTILAISOHJE 1 (5) INFEKTIOYKSIKKÖ Ripuliepidemia - toimintaohje Tilanteen kartoitus Jos toimintayksikössä todetaan tavallista enemmän ripulitapauksia, on syytä selvittää 1. Sairastuneiden määrä. Montako

Lisätiedot

Pesutilojen siivous. Siivouksen tavoite

Pesutilojen siivous. Siivouksen tavoite Pesutilojen siivous Hygieniailtapäivä laitoshuoltajille 2017 Hygieniahoitaja Rauni Ikonen Siivouksen tavoite Saavuttaa tarkoituksenmukainen puhtaus Palauttaa toiminnasta aiheutuneet puhtaustason muutokset

Lisätiedot

HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYÄ VUODEOSASTOLLA HYGIENIAHOITAJA JAANA LEHTINEN

HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYÄ VUODEOSASTOLLA HYGIENIAHOITAJA JAANA LEHTINEN HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYÄ VUODEOSASTOLLA HYGIENIAHOITAJA JAANA LEHTINEN MIKÄ ON HOITOON LIITTYVÄ INFEKTIO Potilaalla todetaan mikrobin aiheuttama paikallinen- tai yleisinfektio ei ollut

Lisätiedot

VÄLINEHUOLTAJAN AMMATTITUTKINTO TUTKINTOSUORITUKSEN ARVIOINTI

VÄLINEHUOLTAJAN AMMATTITUTKINTO TUTKINTOSUORITUKSEN ARVIOINTI PAKOLLISET OSAT: 2 PUHDISTAMINEN JA DESINFEKTIO NÄYTTÖYMPÄRISTÖ/ YMPÄRISTÖT Aseptisesti työskenteleminen noudattaa hyviä sairaalahygieniatapoja sekä aseptista työjärjestystä edeten puhtaasta likaiseen

Lisätiedot

Käsihygienia. Levitänkö mikrobeja, tartutanko tauteja? Katariina Kainulainen. Dos, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri

Käsihygienia. Levitänkö mikrobeja, tartutanko tauteja? Katariina Kainulainen. Dos, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri Käsihygienia Levitänkö mikrobeja, tartutanko tauteja? Katariina Kainulainen Dos, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri HUS infektioklinikka Käsihygienia Oma turvallisuus Potilaan turvallisuus

Lisätiedot

ROVANIEMEN KAUPUNKI. Hyvinvoiva lapsi. Hygienia ja infektioiden torjunta perhepäivähoidossa

ROVANIEMEN KAUPUNKI. Hyvinvoiva lapsi. Hygienia ja infektioiden torjunta perhepäivähoidossa ROVANIEMEN KAUPUNKI Hyvinvoiva lapsi Hygienia ja infektioiden torjunta perhepäivähoidossa Varhaiskasvatuspalvelut 2015 Työryhmä: Ahlsved Matias, tartuntataudeista vastaava hoitaja, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Moniresistentit bakteerit

Moniresistentit bakteerit 25.8.2014 1 Moniresistentit bakteerit MRSA = Metisilliini Resistentti Staphylococcus aureus Staphylococcus aureus on yleinen terveiden henkilöiden nenän limakalvoilla ja iholla elävä grampositiivinen kokkibakteeri.

Lisätiedot

MRSA(Metisilliiniresistentti Staphylococcus aureus)- KANTAJA PITKÄAIKAISHOIDON YKSIKÖSSÄ

MRSA(Metisilliiniresistentti Staphylococcus aureus)- KANTAJA PITKÄAIKAISHOIDON YKSIKÖSSÄ MRSA(Metisilliiniresistentti Staphylococcus aureus)- KANTAJA PITKÄAIKAISHOIDON YKSIKÖSSÄ Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP/TYKS PL 52, 20520 Turku p. (02) 313 2431 Laadittu 1.11.2010

Lisätiedot

Yhdyshenkilöiden kokemuksia opitun soveltamisesta käytäntöön. HUS / HYKS Jorvin sairaala sh Eeva Roivas

Yhdyshenkilöiden kokemuksia opitun soveltamisesta käytäntöön. HUS / HYKS Jorvin sairaala sh Eeva Roivas Yhdyshenkilöiden kokemuksia opitun soveltamisesta käytäntöön HUS / HYKS Jorvin sairaala sh Eeva Roivas Hygieniayhdyshenkilönä osastolla NE3 Neurologian vuodeosasto, potilaspaikkoja 22-24 (2 ylipaikkaa)

Lisätiedot

Siivouksen kriteerit terveydenhuollon laitoksille. Sirpa Aittola Sairaalahuoltopäällikkö

Siivouksen kriteerit terveydenhuollon laitoksille. Sirpa Aittola Sairaalahuoltopäällikkö Siivouksen kriteerit terveydenhuollon laitoksille Sirpa Aittola Sairaalahuoltopäällikkö 8.5.2017 SISÄLTÖ Puhdistamisen tavoite Siivousmenetelmät Puhdistusaineet Hoitoympäristön puhtaanapito Pyykkihuolto

Lisätiedot

INFEKTIOIDEN LEVIÄMISEN EHKÄISY TERVEYDENHOITAJAN TYÖSSÄ

INFEKTIOIDEN LEVIÄMISEN EHKÄISY TERVEYDENHOITAJAN TYÖSSÄ INFEKTIOIDEN LEVIÄMISEN EHKÄISY TERVEYDENHOITAJAN TYÖSSÄ Valtakunnalliset terveydenhoitajapäivät 2011 Tampere Terveydenhoitaja, hygieniahoitaja Minna Nieminen Infektioyksikkö, TAYS, PSHP minna.j.nieminen@pshp.fi

Lisätiedot

Tutkimus- ja hoitovälineiden huolto

Tutkimus- ja hoitovälineiden huolto Tutkimus- ja hoitovälineiden huolto Ajankohtaista infektioiden torjunnasta. Alueellinen koulutus 5.10.2012 Hygieniahoitaja Reija Leiviskä Puh. 08 315 2898 tai reija.leiviska@ppshp.fi Mitä teen käytetyille

Lisätiedot

Ajankohtaista infektioiden torjunnasta ja välinehuollon järjestämisestä. Jaana Alapulli 14.9.2011

Ajankohtaista infektioiden torjunnasta ja välinehuollon järjestämisestä. Jaana Alapulli 14.9.2011 Ajankohtaista infektioiden torjunnasta ja välinehuollon järjestämisestä Jaana Alapulli 14.9.2011 1 Aseptinen toiminta välinehuollossa Mahdollisimman tyhjät pinnat Neutraali tai heikosti emäksinen yleispuhdistusaine

Lisätiedot

KOSKETUSERISTYS PISARAERISTYS ILMAERISTYS PUHTAUSLUOKKA IV KUULUVAT TOIMENPITEET

KOSKETUSERISTYS PISARAERISTYS ILMAERISTYS PUHTAUSLUOKKA IV KUULUVAT TOIMENPITEET VAROTOIMET JA TARTUNTAERISTYKSET LEIKKAUSOSASTOLLA 1/9 TIUKENNETTU PISARAERISTYS ILMAERISTYS PUHTAUSLUOKKA IV ERISTYS- LUOKKA PÄÄASIALLINEN TARTUNTAREITTI LEIKKAUS- JÄRJESTYS TIUKENNETTU KOSKETUS- ERISTYS

Lisätiedot

LIITE 2/1 ARVOISA VASTAAJA!

LIITE 2/1 ARVOISA VASTAAJA! LIITE 2/1 ARVOISA VASTAAJA! Olemme kaksi sairaanhoitaja opiskelijaa Kymenlaakson ammattikorkeakoulusta terveysalalta. Hoitotyön koulutusohjelmaan kuuluu opinnäytetyön tekeminen. Opinnäytetyömme tarkoituksena

Lisätiedot

VÄLINEHUOLLON ERITYISPIIRTEET HAMMASHUOLLOSSA ANITA STARCK TURUN AMMATTI-INSTITUUTTI, AIKUISKOULUTUS

VÄLINEHUOLLON ERITYISPIIRTEET HAMMASHUOLLOSSA ANITA STARCK TURUN AMMATTI-INSTITUUTTI, AIKUISKOULUTUS VÄLINEHUOLLON ERITYISPIIRTEET HAMMASHUOLLOSSA 11.5.2017 ANITA STARCK TURUN AMMATTI-INSTITUUTTI, AIKUISKOULUTUS SUUN TERVEYDENHUOLTO SUUN TERVEYDENHUOLLON PALVELUJEN KÄYTTÖ RUNSASTA V. 2014 TERVEYSKESKUKSISSA

Lisätiedot

Pientoimenpiteiden aseptiikka

Pientoimenpiteiden aseptiikka Pientoimenpiteiden aseptiikka 30.11.2016 Hygieniahoitaja Rauni Ikonen Pientoimenpide Invasiivinen toimenpide (=elimistön sisälle ulottuva, kajoava, ihon rikkova), joka vaati hyvää aseptiikkaa hoitoon liittyvien

Lisätiedot

Infektioiden torjunta leikkausosastolla ja heräämössä

Infektioiden torjunta leikkausosastolla ja heräämössä Infektioiden torjuntaohje 1 (10) Infektioiden torjunta leikkausosastolla ja heräämössä Tässä ohjeessa esitellään jokaisen potilaan kohdalla toteutettavat infektioiden torjunnan perusperiaatteet ja ohjeet

Lisätiedot

Infektioyksikkö Kliinisen mikrobiologian laboratorio. Tartuntatautiraportti. Eksote 2016

Infektioyksikkö Kliinisen mikrobiologian laboratorio. Tartuntatautiraportti. Eksote 2016 Tartuntatautiraportti Eksote 2016 Tartuntatautiraportti 2016 Vuoden 2016 tartuntatautiraportti on laadittu aiempaan tapaan lääkärien ja laboratorioiden tekemien tartuntatauti-ilmoitusten perusteella. Herkkyystilanteen

Lisätiedot

VÄLINEHUOLTO KÄSIHYGIENIA KAIKEN A JA O VÄLINEHUOLLOSSA TÄNNE VAIN PUHTAIN KÄSIN!

VÄLINEHUOLTO KÄSIHYGIENIA KAIKEN A JA O VÄLINEHUOLLOSSA TÄNNE VAIN PUHTAIN KÄSIN! KÄSIHYGIENIA KAIKEN A JA O VÄLINEHUOLLOSSA 12.10.2017 25. VALTAKUNNALLISET VÄLINEHUOLLON KOULUTUSPÄIVÄT Hotel Flamingo, Vantaa Jaana Palosara Hygieniakoordinaattori Kouvolan kaupunki/ Infektioiden ja tartuntatautien

Lisätiedot

MONIRESISTENTIT MIKROBIT (MRSA, VRE, ESBL)

MONIRESISTENTIT MIKROBIT (MRSA, VRE, ESBL) POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- 1 (5) MONIRESISTENTIT MIKROBIT (MRSA, VRE, ESBL) Mikrobit (bakteerit, virukset, sienet) ovat hyvin muuntautumiskykyisiä, jonka ansiosta ne pystyvät esim. antibioottihoitojen

Lisätiedot

Hoitoympäristön puhdistaminen. 3.11.2014 Sirpa Pekkala Sairaalahuoltopäällikkö PPSHP

Hoitoympäristön puhdistaminen. 3.11.2014 Sirpa Pekkala Sairaalahuoltopäällikkö PPSHP Hoitoympäristön puhdistaminen 3.11.2014 Sirpa Pekkala Sairaalahuoltopäällikkö PPSHP SISÄLTÖ Puhdistamisen tavoite Puhtaustasovaatimukset Siivousmenetelmät Puhdistusaineet Tartuntojen torjunta PUHDISTAMISEN

Lisätiedot

INFEKTIO. TIEDOTE AJANKOHTAISISTA INFEKTIOASIOISTA No 4 /2008 14.10.2008

INFEKTIO. TIEDOTE AJANKOHTAISISTA INFEKTIOASIOISTA No 4 /2008 14.10.2008 INFEKTIO TIEDOTE AJANKOHTAISISTA INFEKTIOASIOISTA No 4 /2008 14.10.2008 Jakelu: Tartuntatautivastuulääkärit ja -terveydenhoitajat Pirkanmaalla, PSHP ja Coxa Oy ENSIMMÄINEN Clostridium difficile (CD) 027-RIBOTYYPIN

Lisätiedot

Resistentin mikrobin kantaja tai tartunnanvaarallinen potilas päivystyksessä miten toimia?

Resistentin mikrobin kantaja tai tartunnanvaarallinen potilas päivystyksessä miten toimia? Resistentin mikrobin kantaja tai tartunnanvaarallinen potilas päivystyksessä miten toimia? Infektiolääkäri Pertti Arvola, TAYS Vaikeiden infektioiden alkuhoito symposium Helsinki 5.5.2011 Sisältö Leviävätkö

Lisätiedot

Ajankohtaista MRSA-bakteerista sikatiloilla

Ajankohtaista MRSA-bakteerista sikatiloilla Ajankohtaista MRSA-bakteerista sikatiloilla Tähän tietopakettiin on koottu taustatietoa metisilliiniresistentistä Staphylococcus aureus bakteerista (MRSA) ja sen leviämisestä sekä merkityksestä sikojen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (6) Terveyslautakunta Tja/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (6) Terveyslautakunta Tja/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/2012 1 (6) 18 Lausunto kuparisia kosketuspintoja ja infektioita koskevasta valtuustoaloitteesta HEL 2011-007800 T 00 00 03 Päätös päätti antaa kaupunginhallitukselle seuraavan

Lisätiedot

MDR-MIKROBIT SAIRAALAN ULKOPUOLELLA HYGIENIAHOITAJA JAANA-MARIJA LEHTINEN HUS MOBIILIYKSIKKÖ

MDR-MIKROBIT SAIRAALAN ULKOPUOLELLA HYGIENIAHOITAJA JAANA-MARIJA LEHTINEN HUS MOBIILIYKSIKKÖ MDR-MIKROBIT SAIRAALAN ULKOPUOLELLA HYGIENIAHOITAJA JAANA-MARIJA LEHTINEN HUS MOBIILIYKSIKKÖ SISÄLLYSLUETTELO HUS-alueen MRSA ja ESBL tartuntojen osuus avopuolella ja pitkäaikaishoidossa MDR-kantaja kotihoidossa

Lisätiedot

Käsihuuhdekulutusluvut

Käsihuuhdekulutusluvut Käsihuuhdekulutusluvut Terveyskeskusten ja pitkäaikaishoitolaitosten infektioyhdyshenkilöiden koulutuspäivä 7.11.2011 hygieniahoitaja Tuula Keränen Infektioiden torjuntayksikkö p.08-3152898 Käsihuuhdekulutuksen

Lisätiedot

Moniresistentit mikrobit. 4.5.2015 Teija Puhto infektiolääkäri

Moniresistentit mikrobit. 4.5.2015 Teija Puhto infektiolääkäri Moniresistentit mikrobit 4.5.2015 Teija Puhto infektiolääkäri Käsitteitä altistuminen lähikontakti mikrobiin/kantajaan kontaminaatio mikrobien lyhytaikainen läsnäolo esim. käsissä, mikrobit eivät lisäänny

Lisätiedot

Hygieniariskin hallinta

Hygieniariskin hallinta Tekstiilihuollon hygieniavastaavan koulutus verkossa Toinen luentokerta Keudan aikuisopisto - Palvelualat KEUDA 1 Hygieniariskin hallinta KEUDA 2 1 Hygieniariskin hallinta Vesi Tekstiilit Kontaminoituminen

Lisätiedot

ERISTYS- JA VAROTOIMET LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ERISTYS- JA 1 (21) Infektio- ja sairaalahygieniayksikkö 9.4.2008

ERISTYS- JA VAROTOIMET LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ERISTYS- JA 1 (21) Infektio- ja sairaalahygieniayksikkö 9.4.2008 LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ERISTYS- JA 1 (21) ERISTYS- JA LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ERISTYS- JA 2 (21) JOHDANTO Potilaan hoidossa erilaisilla varotoimilla ja eristämisellä pyritään estämään

Lisätiedot

Ovatko MDR-mikrobit samanlaisia?

Ovatko MDR-mikrobit samanlaisia? Ovatko MDR-mikrobit samanlaisia? Risto Vuento 1 Onko sillä merkitystä, että MDR-mikrobit ovat samanlaisia tai erilaisia? Yleisesti kaikkeen hankittuun resistenssiin pitäisi suhtautua vakavasti Varotoimet

Lisätiedot

OHJEITA PÄIVÄKOTIEN HENKILÖKUNNALLE LASTEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYYN JA HOITOON

OHJEITA PÄIVÄKOTIEN HENKILÖKUNNALLE LASTEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYYN JA HOITOON 15.8.2017 Hyvinvointipalvelus Kasvatus- ja opetuspalvelut OHJEITA PÄIVÄKOTIEN HENKILÖKUNNALLE LASTEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYYN JA HOITOON Tampereen kaupunki Varhaiskasvatus Lasten ja nuorten terveyspalvelut

Lisätiedot

VÄLINEHUOLTO H Y G I E N I A J A A S E P T I I K K A C O P Y R I G H T M A R I A K A H I L A M P I

VÄLINEHUOLTO H Y G I E N I A J A A S E P T I I K K A C O P Y R I G H T M A R I A K A H I L A M P I VÄLINEHUOLTO H Y G I E N I A J A A S E P T I I K K A C O P Y R I G H T M A R I A K A H I L A M P I IHMINEN INFEKTIOIDEN LEVITTÄJÄNÄ Taudinaiheuttaja siirtyy ihmisestä toiseen eri tavoin. Tartunnan lähteenä

Lisätiedot

Siivousalan PEREHDYTTÄMISOPAS

Siivousalan PEREHDYTTÄMISOPAS Siivousalan PEREHDYTTÄMISOPAS SIIVOUSVÄLINEET 1. siivousvaunu 2. sanko (siivoussanko) 3. jätesäkki 4. kuivain - Voit kuivata ikkunat, peilit ja lattiat. 5. lattiamoppi ja pyyhe 6. ikkunanpesin - Voit pestä

Lisätiedot

INFEKTIORISKIN VÄHENTÄMINEN PÄIVÄHOIDOSSA 18.9.2013 PIETARSAARI

INFEKTIORISKIN VÄHENTÄMINEN PÄIVÄHOIDOSSA 18.9.2013 PIETARSAARI INFEKTIORISKIN VÄHENTÄMINEN PÄIVÄHOIDOSSA 18.9.2013 PIETARSAARI TUULA SUONTAMO OY Tutkittua puhtautta Koulutus Konsultointi Puhtausmittaukset Puhtausalan kehittämisprojektit www.suontamo.fi LUENNON SISÄLTÖÄ

Lisätiedot

Laitosten ripuliepidemiat ja niiden hallinta sekä torjunta. Hygieniahoitaja Paula Niemi

Laitosten ripuliepidemiat ja niiden hallinta sekä torjunta. Hygieniahoitaja Paula Niemi Laitosten ripuliepidemiat ja niiden hallinta sekä torjunta Hygieniahoitaja Paula Niemi 25.11.2016 Käsiteltävät asiat Mikä on epidemia? Tavallisimmat ripuliepidemia aiheuttajat Mitkä ovat torjuntatoimet

Lisätiedot

Infektioiden torjunnan suositusten toteutumisen kartoitus 2012

Infektioiden torjunnan suositusten toteutumisen kartoitus 2012 Infektioiden torjunnan suositusten toteutumisen kartoitus 2012 Terveyskeskusten ja pitkäaikaishoitolaitosten infektioyhdyshenkilöiden koulutuspäivä 12.11.2012 hygieniahoitaja Tuula Keränen Infektioiden

Lisätiedot

Alueellinen sairaalahygienia iltapäivä 19.4.2012 Päivi Näykki, sh aoh

Alueellinen sairaalahygienia iltapäivä 19.4.2012 Päivi Näykki, sh aoh Alueellinen sairaalahygienia iltapäivä 19.4.2012 Päivi Näykki, sh aoh Lähtökohtana Clostridium difficile 027 löydökset. Epidemia Hysa:lla v 2007 2011. Taudin luonteesta johtuva tarve torjua tautia. Kehiteltiin

Lisätiedot

Nocospray- desinfiointilaite siivouksessa. Palvelukoordinaattorit Sanna Paananen Mira Frisk, KSSHP

Nocospray- desinfiointilaite siivouksessa. Palvelukoordinaattorit Sanna Paananen Mira Frisk, KSSHP Nocospray- desinfiointilaite siivouksessa Palvelukoordinaattorit Mira Frisk, KSSHP Taustaa Manuaalisella puhdistuksella saavutetaan vain noin 40-50% kaikista pinnoista Tekniset haasteet Huokoisten materiaalien

Lisätiedot

A Toimintayksikön yleistiedot

A Toimintayksikön yleistiedot Hoitoon liittyvät infektiot ja antibioottien käyttö eurooppalaisissa pitkäaikaishoitolaitoksissa TOIMINTAYKSIKÖN LOMAKE Suosittelemme että toimintayksikön lomakkeen täyttäisi yksikön johto tai johto osallistuisi

Lisätiedot

Käsien pesu, desinfektio ja suojakäsineiden käyttö

Käsien pesu, desinfektio ja suojakäsineiden käyttö Käsien pesu, desinfektio ja suojakäsineiden käyttö Ohje henkilökunnalle 29.3.2011 1 Käsihygienia Kynnet, sormukset ja korut Sormuksien, rannekellon ja rannerenkaiden käyttö ei ole suotavaa terveydenhuoltotyössä,

Lisätiedot

INFEKTIOIDEN TORJUNTA LEIKKAUSOSASTOLLA JA HERÄÄMÖSSÄ

INFEKTIOIDEN TORJUNTA LEIKKAUSOSASTOLLA JA HERÄÄMÖSSÄ HOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ 1 INFEKTIOIDEN TORJUNTA LEIKKAUSOSASTOLLA JA HERÄÄMÖSSÄ Tässä ohjeessa esitellään infektioiden torjunnan perusperiaatteet jokaisen potilaan hoidossa ja eristystilanteet vaativan

Lisätiedot

Mikrobeja on kaikkialla! - emme vain näe niitä, onneksi!

Mikrobeja on kaikkialla! - emme vain näe niitä, onneksi! Miten moniresistenttien mikrobien leviäminen estetään terveydenhuollossa? Hygieniahoitaja Maija-Liisa Lauritsalo 6.5.2015 Mikrobeja on kaikkialla! - emme vain näe niitä, onneksi! 1 Moniresistentit mikrobit

Lisätiedot

Valtakunnallinen suositus moniresistenttien mikrobien torjunnasta. Elina Kolho

Valtakunnallinen suositus moniresistenttien mikrobien torjunnasta. Elina Kolho Valtakunnallinen suositus moniresistenttien mikrobien torjunnasta Elina Kolho STM käynnistämä projekti Tavoite yhtenäistää moniresistenttien mikrobien torjuntakäytäntöjä Suomessa => kohderyhmä tartunnantorjuntatiimit

Lisätiedot

Miten hygienia ja tartuntataudit huomioidaan päivä- ja vanhustenhuollossa

Miten hygienia ja tartuntataudit huomioidaan päivä- ja vanhustenhuollossa Miten hygienia ja tartuntataudit huomioidaan päivä- ja vanhustenhuollossa Asiantuntijahoitaja/Hygieniahoitaja Ritva Kontkanen, PKSSK 17.11.2016 Pikkulasten infektiot Päivähoidossa olevat lapset sairastavat

Lisätiedot

C.Difficilen säilyminen potilaassa ja leviäminen. ympäristöön www.helsinki.fi/yliopisto 24.2.2011 1

C.Difficilen säilyminen potilaassa ja leviäminen. ympäristöön www.helsinki.fi/yliopisto 24.2.2011 1 C.Difficilen säilyminen potilaassa ja leviäminen www.helsinki.fi/yliopisto 24.2.2011 1 C. Difficilen säilyminen potilaassa ja leviäminen Klostridien patogeneesistä ja leviämisestä Leviämisen ehkäisy /

Lisätiedot

Ebola. VSSHP Sairaalahygienia- ja infektiontorjunta

Ebola. VSSHP Sairaalahygienia- ja infektiontorjunta Ebola VSSHP Sairaalahygienia- ja infektiontorjunta 17.12.2014 Ebola Verenvuotokuumevirus (Filovirus) Tarttuu pisara- ja kosketustartuntana Luonnossa eläimillä (lepakot, jyrsijät ym.) -> siirtyy ihmiseen

Lisätiedot

Keskuslaskimokanyyliin liittyvien infektioiden torjunta

Keskuslaskimokanyyliin liittyvien infektioiden torjunta Keskuslaskimokanyyliin liittyvien infektioiden torjunta Kuvallisten ohjeiden kehittäminen Kehittämistyö, Arcada, Hygieniahoitajan opinnot Maarit Juti Sisältö Miksi nämä ohjeet? Verinäytteenotto CVK:sta

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA OHJEESTA ESBL HYGIENIAHOITAJA LEENA SIMONS

KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA OHJEESTA ESBL HYGIENIAHOITAJA LEENA SIMONS KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA OHJEESTA ESBL HYGIENIAHOITAJA LEENA SIMONS LASTENKLINIKKA UUSI LASTENSAIRAALA 2016 - koko sairaala 258 potilaspaikka - prevanlensseihin mukaan n.177 potilaspaikkaa - yht. 23 teho-osastopaikkaa

Lisätiedot

INFEKTIOIDEN TORJUNTA VARO- JA ERISTYSTOIMIEN AVULLA

INFEKTIOIDEN TORJUNTA VARO- JA ERISTYSTOIMIEN AVULLA POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- TOIMINTAOHJE 1 (6) INFEKTIOIDEN TORJUNTA VARO- JA ERISTYSTOIMIEN AVULLA Päivitetty Infektioiden torjunta sairaalassa (Suomen Kuntaliitto 5. painos 2005) kirjan mukaan. Taulukko

Lisätiedot