... YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa asiassa. Annettu julkipanon jälkeen Diaarinumero ASIA

Transkriptio

1 L Ä N S I S U O M E N Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S... V Ä S T R A F I N L A N D S M I L J Ö C E N T R A L Ympäristölupayksikkö PL 262, Koulukatu 19, VAASA PB 262, Skolhusgatan 19, VASA Puh telefax YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa asiassa. Annettu julkipanon jälkeen Diaarinumero LSU 2005 Y 260 ASIA Ympäristönsuojelulain 35 mukainen ympäristölupahakemus, joka koskee maidon ja lihantuotantotoimintaa ja sen laajentamista. HAKIJA Väljä Marko Karviantie Nummikoski TOIMINTA JA SIJAINTI Tilalla harjoitetaan maidon ja lihantuotantoa. Nykyisessä navetassa ja nautakasvattamossa on lupa pitää 25 lypsylehmää, 15 hiehoa, 40 yli 6 kk:n ikäistä nautaa ja 30 alle 6 kk:n ikäistä nautaa. Lupahakemuksessa esitetään toimintaa laajennettavaksi enintään 45 lypsylehmään 48 hiehoon, 70 yli 6 kk:n ikäiseen lihanautaan ja 66 alle 6 kk:n ikäiseen nautaan. Tilalle tulee myös hevonen. Tilalle rakennetaan tarvittavat lantalat ja rehuvarastot. Uusi navetta sijoittuu vanhasta navetasta n. 50 metriä koilliseen, Kauhajoen kaupungin Nummijärven kylään tilalle Väljä RN:o 4:179. Vanha navetta ja kasvattamo sijaitsevat samalla tilalla, yrittäjän osoitteessa. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 30 lypsylehmälle, on ympäristölupavelvollinen (YSA 1 1 mom. kohta 11 a). Ympäristönsuojelulain 28 : n mukaan ympäristölupa tarvitaan jos toiminnassa tapahtuu olennainen muutos. Hakemuksen mukaista tuotannon laajennusta voidaan pitää olennaisena muutoksena voimassaolevaan lupaan nähden.

2 2 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen lupaviranomainen eläinsuojaa koskevassa asiassa ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 mom. kohdan 10 a mukaisesti. Asetuksen mukaan eläinsuojan, jossa voidaan pitää vähintään 75 lypsylehmää taikka muu eläinsuojan, joka lannantuotannoltaan tai ympäristövaikutuksiltaan vastaa 1000 lihasian eläinsuojaa, ympäristölupa asian käsittelee alueellinen ympäristökeskus. ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi Suomen ympäristökeskukseen hakijan jättämällä ympäristölupahakemuksella. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Nykyisille tuotantorakennuksille on Kauhajoen kaupungin 1999 myöntämä rakennuslupa. Tila sijaitsee maatalousvaltaisella haja asutusalueella. ELÄINSUOJAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Toiminto sijoittuu peltoaukean reunaan, joka on n. 4 km Nummikoskelta etelälounaaseen. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat noin 105, 220 ja 300 metrin etäisyydellä rakennettavasta eläinsuojasta. Lannan levitykseen käytettävät pellot sijaitsevat useina erillisinä lohkoina lähialueella. Eläinsuoja kuuluu Nummijoen osavaluma alueseen nro , joka laskee Karvianjokeen. Eläinsuojista on matkaa Nummijokeen n. 400 metriä. Alueella ei asemakaavaa. Alueella ei ole luokiteltuja pohjavesialueita. ELÄINSUOJAN TOIMINTA Lypsylehmät, hiehot ja 18 alle 6 kk:n nautaa sijoitetaan uudisrakennukseen. Muut naudat sijoitetaan vanhaan navettaan ja lihanautakasvattamoon. Lannan käsittely on uudisrakennuksessa lietteellä. Muiden nautojen lannankäsittely on kuivikepohjalla. Lypsylehmät ja 3 15 kuukauden ikäiset naudat laidunnetaan 3 4 kuukautta vuodesta, 20 hehtaarin alalla. Lehmät ovat yöt navetassa. Laitumella ei ole pysyvää ruokintapaikkaa. Laitumella on juoma allas. Osa laitumesta rajoittuu vesistöön. Tuotantoon liittyvät muut rakennelmat ja rakennukset sijaitsevat eläinsuojien lähialueella. Uudesta navetasta lietelanta johdetaan avokourussa kokoojakouruun, josta edelleen 15 m 3 pumppukaivoon ja sieltä alakautta täyttöisesti rakennettavaan 1300 m 3 lietesäiliöön. Lietesäiliössä käytetään kelluvaa turvekatetta. Tarvittaessa uudesta lietesäiliöstä pumpataan lietettä vanhaan peltikattoiseen lietesäiliöön, jonka tilavuus on 450 m 3. Vanha virtsasäiliö poistuu käytöstä. Vanhasta navetasta kuivikelanta tyhjätään avonaiseen 505 m 3 kuivalantalaan. Nautakasvattamosta kuivikelanta tyhjätään avonaiseen 475 m 3 kuivalantalaan. Lisäksi rakennetaan kuivalantalan viereen asfalttibetonipohjainen n. 250 m 2 kompostointilaatta sekä nautakasvattamon ja kuivalantalan väliin tiivis alusta. Kuivalantaloissa on kuormauslaatta. Vanhan navetan vanha osa tyhjätään lannasta kaksi kertaa kuukaudessa ja uusi osa kolmen kuukauden välein. Nautakasvattamo tyhjätään puolen

3 3 vuoden välein. Maitohuoneen ja saniteettitilojen jätevedet johdetaan lietesäiliöön. Lietelanta ilmastetaan ja kuivalanta kompostoidaan. Esikuivattu tuorerehu 910 tonnia vuodessa varastoidaan tuorerehutornissa. Puristeneste johdetaan lietesäiliöön. Lanta käytetään pellolla kasvien ravinnetarpeeseen. Tilalla on käytettävissä lannanlevitykseen peltoa yhteensä 137 ha, josta omaa 40 ha ja vuokrapeltoa 97 ha. Lanta levitetään viikoilla 20 24, suurin osa oraille. Tilalla on 3000 litran polttoainesäiliö, jotka on varustettu lukolla ja laponestolaitteella. Tilalla on muita öljytuotteita enintään 20 litraa, jotka säilytetään pajassa. Tilalla ei käytetä torjunta aineita eikä säilöntäaineita. Navetassa pesuaineet säilytetään maitohuoneessa. Tilalle tulee vesi Nahkaluoman vesiosuuskunnalta. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Yrittäjä on esittänyt, että tilalla toimitaan normaalisti ympäristötuen ja luomuehtojen mukaisesti. Navetan hajuja pyritään välttämään yleisellä siisteydellä. Lietesäiliöt täytetään alatäyttönä hajujen vähentämiseksi. Uudessa eläinsuojassa ilmanvaihto toteutetaan vapaana ilmanvaihtona, jossa poistoilma ohjataan avattavien kattoluukkujen kautta. Nykyisessä navetassa on koneellinen alipaineistettu ilmanvaihto. Eläinsuoja pyritään pitämään mahdollisimman viileänä hajuhaittojen vähentämiseksi. Valumat estetään vesitiiviillä rakenteilla (lattiat, kuilut ja lietesäiliö). Lannan levitykseen on käytettävissä riittävästi peltoa. Lietteen ajo suoritetaan mahdollisimman nopeasti ja liete mullataan asetuksen mukaisesti. Kuivalannalle on 14 m 3 täsmälevitysvaunu ja lietelannalle 11 m 3 letkulevitysvaunu. Rakentamisessa noudatetaan viranomaisohjeita. Syntyville jätteille varataan säilytystilat tai astiat, jotka tyhjennetään jätekuljetuksen toimesta tai jätteet toimitetaan ao. keräyspisteisiin. Tila on liittynyt luomuun ja ympäristötukijärjestelmään. ARVIO TOIMINTAAN LIITTYVISTÄ RISKEISTÄ Tilalla harjoitetaan normaalia maataloustoimintaa. Luomutuotannossa keskitytään ravinteiden talteenottoon, kiertoon ja oikea aikaiseen lannanlevitykseen. Lannan käsittelyssä käytetään parasta mahdollista saatavissa olevaa tekniikkaa TIEDOT SYNTYVISTÄ JÄTTEISTÄ, NIIDEN MÄÄRISTÄ JA KÄSITTELYSTÄ Toiminnasta syntyvät jätteet ja kuolleet eläimet viedään asianmukaisiin paikkoihin tai laitoksiin. Ongelmajätteet (akut), metallit, lasit, muovit, loisteputket ja jäteöljy toimitetaan hyötykäyttöasemille ja kierrätettävät jätteet ekopisteisiin. ARVIO PARHAAN KÄYTTÖKELPOISEN TEKNIIKAN SOVELTAMISESTA Lanta levitetään ympäristötukiehtojen mukaisesti. Lietteen levityksessä kuivalannalle täsmälevitysvaunu ja lietteelle letkulevitysvaunu. Lietelannan ilmastus ja lietesäiliön kattaminen kelluvalla turpeella. Lannan käsittely muutenkin asetuksen ja luomusäädösten mukaisesti. TIEDOT LIIKENTEESTÄ JA LIIKENNEJÄRJESTELYISTÄ Maidonkeräily on joka toinen päivä. Teurastamoauto/välitysvasikat n. kerran kuussa.

4 4 ASIAN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksesta on kuulutettu ympäristönsuojelulain 38 mukaisesti ajalla Länsi Suomen ympäristökeskuksen ja Kauhajoen kaupungin virallisilla ilmoitustauluilla. Lisäksi hakemuksesta on lähetetty tieto erikseen niille, joita asian on erityisesti katsottu koskevan. Tilalle tehtiin tarkastuskäynti , jossa tarkasteltiin mm. navetan laajuutta, sijoittumista lähiasutukseen, ja maisemaan nähden. LAUSUNNOT JA MUISTUTUKSET Lausunnot Ympäristökeskus on pyytänyt lausuntoa Kauhajoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta ja kaupunginhallitukselta. Kaupunginhallitus lausunnossaan puoltaa luvan myöntämistä, kun toimintaa harjoitetaan lupahakemuksessa esitetyllä tavalla ja noudatetaan luvassa asetettuja ehtoja. Kaupungin ympäristö ja rakennusvalvontajaoston lausunto: < > Lausunto Marko Väljän maidontuotantotilan ympäristöhakemuksesta. Ymp. ja Rak. valv. jaosto 26 Marko Väljä on hakenut Länsi Suomen ympäristökeskukselta ympäristönsuojelulain (86/2000) 35 :n mukaisesti ympäristölupaa maidon ja lihantuotannon laajennukselle (LSU ). Hakemuksesta on kuulutettu Kauhajoen kaupungin ilmoitustaululla ja asiapaperit ovat nähtävillä välisen ajan. Ympäristökeskus on lähettänyt hakemuksesta lausuntopyynnön Kauhajoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Lausunto pyydetään antamaan mennessä. Laajennuksen jälkeen karjasuojaan mahtuu 45 lypsylehmää, 118 yli 6 kk:n ikäistä nautaa ja 66 alle 6 kk:n ikäistä nautaa sekä yksi hevonen. Laajennuksen yhteydessä tilalle rakennetaan uusi katettu 1825 m 3 :n suuruinen lietesäiliö jo olemassa olevien katetun 530 m 3 :n virtsasäiliön sekä 200 m 3 :n ja 190 m 3 :n kuivalantaloiden lisäksi. Uudessa navettalaajennuksessa lannankäsittely toteutetaan lietteellä ja vanhoissa tuotantorakennuksissa kuivalannalla. Kuivalantalat eivät ole katettuja. Lietelanta ilmastetaan sekä katetaan turpeella. Kaikki lehmät ja 3 15 kk:n ikäiset naudat laiduntavat 3 4 kuukautta vuodesta. Laidunala on 20 ha. Maitohuoneen n. 150 m 3 :n jätevedet johdetaan lietesäiliöön. Tilalla on käytössä peltopinta alaa n. 137 ha, josta omaa n. 40 ha. Pellot eivät sijaitse pohjavesialueella. Väljän tila on luomutuotantotila, jossa lannanlevitys hoidetaan kuivalannanosalta täsmälevitysvaunulla ja lietelanta letkulevitysvaunulla. Lähin asuinrakennus sijaitsee tuotantorakennuksista luoteeseen n. 100 metrin etäisyydellä. Alue on maatalousaluetta ja sijaitsee lähellä Kauhajoen ja Karvian rajaa Nummikoskella. Ehdotus: Ympäristö ja rakennusvalvontajaosto toteaa ympäristölupahakemuksen asialliseksi. Hankkeen toteutuksella ei ole ympäristölle eikä ympäröivälle asutukselle huomattavaa haittaa. Päätös: Hyväksyttiin ehdotus yksimielisesti keskustelun jälkeen.

5 5 Muistutukset Asiasta ei ole jätetty muistutuksia. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Länsi Suomen ympäristökeskus myöntää Marko Väljälle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan 45 lypsylehmän, 48 hiehon, 70 yli kuuden kuukauden ikäisen naudan, 66 alle 6 kuukauden ikäisen naudan ja yhden hevosen eläinsuojan toiminnalle, joka sijoittuu Kauhajoen kaupungin Nummijärvenkylään tilalle RN:o 4:179 tähän päätökseen liitetyn asemapiirroksen osoittamille paikoille, seuraavien lupamääräysten mukaisesti. LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Lannan ja jätevesien varastointi sekä käsittely Lanta sekä eläinsuojien pesu ja muut jätevedet varastoidaan maa ja metsätalousministeriön rakentamisohjeiden mukaisesti rakennetuissa vesitiiviissä säiliöissä ja kuivalantaloissa, joissa on täyttöä varten tarpeelliset vesitiiviit rakennelmat ja laitteet. Lietelannan ja jätevesien varastointia varten tulee olla käytettävissä varastointitilavuutta lietekuilut mukaan lukien yhteensä vähintään 2080 m³. Puristeneste tulee myös johtaa säiliöön. Rakennettavassa lietesäiliössä lietteen pinnalla tulee käyttää hajujen levittämisen estämiseksi kelluvaa katetta, kuten turvetta. Kelluvan katteen paksuus tulee olla vähintään 10 cm. Vaihtoehtoisesti säiliössä voi olla myös kevyt katto. Lietteen kuormaus tulee tapahtua asfaltilla tai vastaavan tiiveyden omaavalla pohjamateriaalilla. Kuivalantaloiden tilavuus tulee olla yhteensä vähintään 930 m³ ( 390 m 2 ). Kuivalantaloissa tulee olla hakemuksen mukaiset reunat ja ajoluiska. Tilalle tulee rakentaa tiiveydeltään vähintään asfalttibetoninen kompostointilaatta, jossa on vähintään yhdellä sivulla yksi metrin korkuinen reuna. Kompostointilaatan pinta ala tulee olla vähintään 250 m 2. Laatalta jätevesivalumat tulee estää esimerkiksi turpeen avulla. Kompostointialustalla olevan lannan kuiva ainepitoisuus tulee olla vähintään 40%. Nautakasvattamon ja kuivalantalan/kompostointilaatan väliin tulee rakentaa tiivis alusta, alustan tiiveyden tulee olla vähintään yhtä hyvä kuin asfaltilla. Nautojen kasvatustiloista tulee kuivikelanta poistaa suunnitelman mukaisesti. Maitohuonevedet ja muut jätevedet tulee varastoida säiliöissä. Katoilta valuvat sade ja sulamisvedet on johdettava säiliöiden ja kuivalantaloiden ulkopuolelle. Mahdolliset tuorerehujätteet tulee varastoida/kompostoida tiiviillä alustalla tai kyntää ne suoraan peltoon. Lannan säilytystilat on tyhjennettävä perusteellisesti vuosittain. Niiden kuntoa on tarkkailtava säännöllisesti. Mikäli rakenteissa tai lannan käsittelyyn liittyvissä laitteissa havaitaan vaurioita, on ne välittömästi korjattava. Eläinsuojien ja laitumen välisen kulkuväylän tulee olla kovapohjainen, niin että lanta voidaan poistaa kulkuväylältä. Laidunpaine ei saa olla niin suuri, että siitä muodostu eroosiota. Mikäli laitumelta naudat pääsevät vapaasti Nummijokeen tulee se estää, esimerkiksi aidalla. Mikäli laitumen juottopaikalla muodostuu eroosiota, tulee juottopaikan olla tiiveydeltään vastaavanlainen kuin kuivikelantala. Juottopaikalta jätevedet tulee imeyttää esimerkiksi turpeeseen tai johtaa säiliöön.

6 6 2. Hajuhaittojen vähentäminen Lanta tulee levittää valtioneuvoston asetuksen nro 931/2000 mukaisesti. Eläinsuojista tulevia hajuja on vähennettävä edellä mainitun lisäksi yleisellä siisteydellä, ilmastoinnin oikealla mitoituksella, eläinten oikealla terveydenhoidolla, ja tarttuvien tautien minimoinnilla. Sisäilman ja lietelannan lämpötilan tulee olla mahdollisimman alhainen. Lietesäiliöt tulee täyttää altapäin. Eläinsuojien ympäristö, rehuvarastot, lannan varastointitilat ja lannankuljetuskalusto tulee pitää hyvässä ja siistissä kunnossa. Lietelantaa ei levitetä pintalannoituksena oraille tai nurmelle lähinaapurin ja uuden navetan väliselle alueelle. 3. Lannan ja jätevesien kuormaus sekä kuljetus ja hyödyntäminen Lietesäiliöiden viereen tulee rakentaa kuormauslaatta. Lanta ja jätevedet tulee kuljettaa ja levittää siten, ettei niiden sisältämiä ravinteita joudu pohjaveteen, vesistöön, ojiin tai tielle. Jos eläinsuojien yhteydessä pestään lannan kuljetus ja levityskalustoa, tulee pesu tapahtua tiiviillä alustalla ja pesuvedet johtaa umpisäiliöön tai imeyttää turpeeseen ja hyödyntää peltoviljelyssä tai toimittaa ympäristöluvalliseen laitokseen. Lannan ja jätevesien kuljetus ja levityskaluston tulee siihen tarkoitukseen suunniteltu ja että sillä päästään mahdollisimman hyvään levitystarkkuuteen. Mikäli kuljetusreitille pääsee valumaan lantaa tai jätevesiä, tulee kuljetukset keskeyttää ja kalusto korjata tiiviiksi sekä puhdistaa likaantuneet alueet välittömästi. Typpilannoitteita ei saa levittää lumipeitteiseen tai routaantuneeseen eikä veden kyllästämään maahan välisenä aikana. Lantaa voidaan kuitenkin levittää syksyllä enintään asti ja aloittaa levitys keväällä aikaisintaan 1.4., jos maa on sula ja kuiva niin, että valumia vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan jälkeen. Toistuvasti kevättulvan alle jäävillä peltoalueilla lannan levitys on kielletty. Typpilannoitus on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä typpilannoitteiden pintalevitys on kielletty, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lanta on mullattava myös keväällä, kylvötöiden yhteydessä, vuorokauden sisällä. Muutoinkin lannan levityksessä tulee noudattaa mitä voimassa olevissa viranomaismääräyksissä ja asetuksessa 931/2000 on säädetty. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään 100 metriä leveä vyöhyke käsittelemättä lannalla tai jätevesillä. Lanta ja pesuvedet on hyödynnettävä ensisijaisesti peltolannoitteena tai toissijaisesti ne on toimitettava ympäristöluvalliseen laitokseen. Lannan ja jätevesien peltolevitysalaa tulee olla vähintään 69 ha. Muuttuvista vuokrapeltolevitysalasta tulee olla sopimukset ja lohkokohtaiset kartat. Sopimukset ja kartat tulee esittää tarvittaessa valvontaviranomaiselle. Lannan, pesuvesien, tai muiden jätevesien varastoinnista tai käsittelystä ei saa aiheutua pinta eikä pohjavesien pilaantumista, terveyshaittaa eikä haittaa yleiselle viihtyvyydelle. Lietelantaa tai jätevesiä ei saa levittää luokitelluille pohjavesialueille. Kuivalantaa ei saa levittää luokitellun pohjavesialueen muodostumisalueelle, ainoastaan keväällä voidaan kuivalantaa levittää välivyöhykkeelle (kartassa yhtenäisen ja katkoviivan väliselle alueelle). Lietelannan ja jätevesien levittäminen pohjavesialueilla on sallittua vain, mikäli yrittäjä maaperätutkimusten tai vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoittaa, että siitä ei aiheudu pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Yrittäjien tulee olla selvillä pohjavesialueiden sijainnista. Lannan ja jätevesien sisältämä ravinnemäärä ei saa ylittää viljeltävän kasvin vuoden tarvetta vastaavaa määrää. Lanta ja jätevedet tulee levittää pellolle pääosin keväällä. Lannan ja jätevesien levitysajankohta tulee pyrkiä valitsemaan siten, että naapureille aiheutuva haitta on mahdollisimman vähäinen. Lannan ja jätevesien peltolevitysmäärissä tulee ottaa huomioon maaperän viljavuus, viljeltävän kasvin ravinnetarve sekä lannan typpi ja fosforipitoisuus. Lisäksi tulee ottaa huomioon mitä typpilannoitteiden levittämisestä jäljem

7 7 pänä sanotaan. Kesantopellolle lantaa saa levittää vain kesantokauden jälkeen välittömästi ennen nurmen perustamista. 4. Kuolleet eläimet Kuolleet ja lopetetut naudat joita ei ole teurastettu elintarvikkeiksi, tulee toimittaa mahdollisimman nopeasti laitokseen, jolla on lupa kyseisten eläinjätteiden vastaanottamiseen. Kuolleiden eläinten varastointia tulee välttää. Lyhytaikaistakin varastointia varten tulee olla varastointihuone. Pitempiaikainen varastointi vaatii kylmävaraston. 5. Jätehuolto ja polttonesteiden varastointi Ongelmajätteet kuten jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut, ja loisteputket on toimitettava sellaiseen ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Hyötyjätteet, kuten paperi, pahvi, metalli, muovi ja lasijätteet tulee kerätä erilleen kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti ja toimittaa ensisijaisesti hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa kunnan jätehuoltomääräysten mukaisiin paikkoihin tai muuhun hyväksyttävään keräyspaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Jätteiden ja polttonesteiden varastointi on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu epäsiisteyttä, haju tai terveyshaittaa eikä maaperän tai pohjaveden saastumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Polttoneste ja öljysäiliöt tulee varustaa suoja altaalla siten, että vuodot eivät pääse maaperään sekä katoksella tai muulla vastaavalla järjestelyllä, kuten esimerkiksi öljynerotuskaivolla, joka estää sadevesien kertymisen suoja altaisiin. Säiliöiden lähistöllä tulee olla varastoituna riittävästi imeytysainetta. Öljy ja polttonestevuodot tulee estää pitämällä säiliöt ja täyttölaitteet hyvässä kunnossa sekä käsittelemällä öljytuotteita huolellisesti. Säiliöt tulee tarkastaa säännöllisesti. 6. Kotieläintoiminnan tarkkailu ja kirjanpito Toiminnanharjoittajien tulee pitää kirjaa eläinsuojien toiminnasta. Kirjanpitoon tulee merkitä tilalla vuosittain pidettävien eläinten määrä, toiminnassa muodostuva lantamäärä, tiedot peltopinta alaan liittyvistä sopimuksista, kuolleiden eläinten määrästä ja toimituspaikasta, tiedot lannan levitysaloista, tiedot mahdollisista uusista tai muuttuneista lannan vastaanottosopimuksista, tiedot siitä kuinka paljon lantaa tilalta on viety ympäristöluvalliseen käsittelylaitokseen sekä tiedot eläinsuojien toiminnassa tapahtuneista mahdollisista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista ja niiden korjaustoimenpiteistä. Levitettävästä lietteestä on tehtävä lanta analyysit kokonaistypen, liukoisen typen sekä liukoisen fosforin osalta vähintään viiden vuoden välein. Analyysitulokset tulee liittää eläinsuojien toiminnasta pidettävään kirjanpitoon. Kirjanpito tulee tarvittaessa esittää ympäristökeskuksen valvontaviranomaisille. Mikäli lantatilojen rakenteissa, katteissa tai muissa niiden käsittelyyn liittyvissä laitteissa havaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntymiseen, on vauriot ja toimivuusongelmat korjattava välittömästi. 7. Muut määräykset Toiminnanharjoittajien tulee seurata toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varautua sen käyttöönottoon. Eläinsuojien toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajien vaihtumisesta tulee hyvissä ajoin ennen toimenpiteeseen ryhtymistä ilmoittaa Länsi Suomen ympäristökeskukselle.

8 8 Mahdollisista toiminnan häiriötilanteista, joista saattaa aiheutua ympäristön pilaantumista, tulee ilmoittaa Länsi Suomen ympäristökeskukselle ja Kauhajoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 8.Eläinsuojien laajennuksen käyttöönotto Toimenharjoittajien tulee kirjallisesti ilmoittaa laajennuksen käyttöönottoajankohta n. 1 kk ennen käyttöönottoa Länsi Suomen ympäristökeskukselle. PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Länsi Suomen ympäristökeskus katsoo, että hakemuksessa esitetty eläinsuojien toiminta täyttää ympäristönsuojelulaissa säädetyt ympäristönluvan myöntämisen edellytyksistä toimittaessa tämän päätöksen ja siinä asetettujen lupamääräysten mukaisesti. Luvan myöntämisen edellytykset Länsi Suomen ympäristökeskus on harkinnut, että luvan myöntämisen edellytykset ovat olemassa hakemuksessa esitetylle eläinmäärälle niin, kun toimitaan hakemusasiakirjojen ja lupamääräysten mukaisesti. Toiminnan ei katsota aiheuttavan terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, kohtuutonta haittaa naapureille eikä toimintaa sijoiteta asemakaavan vastaisesti. Luvan myöntämisen edellytyksenä on myös, että toiminnan sijoittamisessa noudatetaan mitä ympäristönsuojelulain 6 :ssä säädetään. Eläinsuojat sijoittuvat maa ja metsätalousvaltaiselle haja asutusalueelle, jolla kotieläintoiminnan harjoittaminen voidaan katsoa alueelle tavanomaiseksi toiminnaksi. Ottaen huomioon eläinsuojien eläinmäärä ja eläinsuojien sijainti naapureihin nähden ei toiminta todennäköisesti aiheuta kohtuutonta rasitusta tai muuta olennaista haittaa naapureille. Näin ollen eläinsuojien hakemuksen mukaisesta toiminnasta ei voida katsoa etäisyyksien tai alueen aikaisemman käytön perusteella aiheutuvan naapurustolle lain tarkoittamaa rasitusta tai haittaa. Eläinsuojien toiminnan luvanmukaisuutta tarkasteltaessa otetaan huomioon sen lisäksi, mitä tästä päätöksestä ilmenee, hakemuksessa esitetyt suunnitelmat. Lupamääräysten perustelut 1. Lannan ja jätevesien varastointi sekä käsittely Lantaloiden, kourujen, ruokintavarastojen, lattioiden, pesu ja muiden jätevesivarastojen sekä muiden täyttöä varten tarpeellisten rakennelmien ja laitteiden tulee olla vesitiiviitä ( MMM:n rakentamismääräykset ja ohjeet C 4) suorien valumien estämiseksi. Lannan, pesuvesien, sekä muiden jäte ja valumavesien varastointitilavuuksien tulee vastata vähintään 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta valtioneuvoston asetuksen nro 931/2000 mukaisesti, että varmistetaan lannan asianmukainen varastointi ympäri vuoden. Lannan kompostointi tulee tapahtua tiiviillä alustalla, etteivät maaperä ja vesistöt pilaannu. Lietesäiliöiden katteella varmistetaan, ettei kohtuuton haitta ja rasituskynnys ylity. Lantavarastojen vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen suunnitel

9 mien mukaisena. Samalla voidaan tarkastaa rakenteet silmämääräisesti mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Säiliöiden kuormauspaikan tiiviillä alustalla estetään ympäristön pilaantuminen. 9 Vanhasta navetasta ja nautakasvattamosta kuivikelanta on tyhjennettävä riittävän usein, ettei kasvatustiloihin kertyisi liikaa lantaa. Lannan varastointitilavuudeksi hyväksytään säiliöiden lisäksi myös syvien lietekourujen sekä pumppukaivon tilavuus. Kuivikelannan säilytystilojen vähimmäistilavuudessa on otettu huomioon sadevedet. Kuivikelannan riittävällä kuiva ainepitoisuudella varmistetaan, ettei valumia pääsisi ympäristöön. Lantaa, pesuvesiä tai jätevesiä ei saa johtaa käsittelemättöminä ojaan tai muuhun uomaan vesien pilaantumisvaaran vuoksi, vaan niille tulee olla hyväksyttävä käsittely, kuten johtaminen säiliöön. Mahdollisen rehujätteen varastointi/kompostointi tiiviillä alustalla tai rehujätteen kyntämisnen suoraan peltoon estää ravinnevalumia. Rehuvarastojen tiiviillä pohjalla ja mahdollisten valumavesien johtamisella säiliöön estetään ympäristön pilaantumista ja kohtuuttoman hajuhaitan muodostumista naapureille. Nautojen kulkuväylän tiiveydellä varmistetaan, että lantaa voidaan poistaa kulkuväylältä ja täten ympäristön pilaantuminen on mahdollisimman vähäistä. Liian suuren laidunpaineen estämisellä varmistetaan ettei laitumella muodostu eroosiota. Laitumen aitauksella Nummijoen varressa minimoidaan pinta ja pohjavesien pilaantuminen. Mikäli juomapaikalla muodostuu eroosiota, juomapaikan tiivispohjaisuudella ja jätevesien johtamisella säiliöön tai imeyttämisellä turpeeseen varmistetaan etteivät pinta ja pohjavedet pilaannu. 2. Hajuhaittojen vähentäminen Lietelannan multaamisesta koskevat rajoitukset on annettu, ettei lähiasukkailla viihtyisyys alene kohtuuttomaksi. Lietelannan nopealla multaamisella rajoitetaan hajujen lisäksi myös typen hävikkiä ilmakehään. Lanta ja muut jätevedet levitetään pelloille pääosin keväällä, ettei ympäristö tai pohjavedet pilaantuisi. Säiliöiden katteella ja sisäilman ja lietelannan lämpötilan pitämisellä mahdollisimman alhaisena vähennetään hajuja ja kärpäsiä. Samasta syystä on annettu määräys lietesäiliöiden altapäin täytöstä. Eläinsuojan ympäristön, rehuvarastojen, lannanvarastointitilojen ja lannankuljetuskaluston kunnossa pitämisellä varmistetaan, ettei ympäristön asukkaille tai muille asianosaisille aiheudu kohtuutonta viihtyvyyteen tai terveyteen kohdistuvaa haittaa tai rasitusta. Ilmastoinnin mitoittamista ja yleistä siisteyttä koskevat määräykset on annettu viihtyisyyden lisäämiseksi ja ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Pintalannoitus navetan ja lähinaapurin välisellä alueella kielletään, ettei naapurin asukkailla kohtuuton haittakynnys ylity. 3. Lannan ja jätevesien kuormaus sekä kuljetus ja hyödyntäminen Lannan lastaamiselle, kuljettamiselle ja levittämiselle sekä kuljetuskalustolle on asetettu vaatimuksia, ettei ympäristö pilaannu ja toiminnasta aiheutuisi mahdollisimman vähän hajuhaittoja. Kuljetus ja levityskaluston kunnossa pitämisellä ja niiden mahdollisen pesupaikan tiiveydellä varmistetaan ettei kaluston vuotamisen ja jätevesien huuhtoutumisen takia ympäristö pilaannu. Lannan levityksessä tulee ottaa huomioon, että peltoja ei saa lannoittaa enempää kuin viljeltävä kasvi tarvitsee, ettei ravinteiden huuhtoutumisriski lisääntyisi. Lannan ja jätevesien levitysajankohdat tulee pyrkiä valitsemaan siten, että naapureille aiheutuva haitta on mahdollisimman vähäinen. Lisäksi tulee ottaa huomioon mitä typpilannoitteiden levittämisestä jäljempänä sanotaan. Typpilannoitteiden levittäminen lumipeitteiseen tai routaiseen maahan on kielletty valtioneuvoston asetuksella (VNA maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta 931/2000). Toistu

10 10 vasti kevättulvan alle jäävillä pelloilla lannan levitys on kielletty, etteivät vesistöt rehevöidy. Kaltevien peltojen lannanlevitysrajoituksilla estetään lantavesien valuminen ojiin ja vesistöihin. Typpilannoitteiden levittäminen siten, ettei ravinteita pääse valumaan vesistöön, edellyttää riittäviä suojakaistoja vesistön varsille sekä lannan levitysrajoituksia kaltevilla pelloilla. Lietelannan ja jätevesien tai muiden runsaasti ravinteita sisältävien ainesten levittäminen pohjavesialueelle voi aiheuttaa pohjaveden laadun heikkenemistä, joten lupamääräyksellä on kielletty niiden levitys pohjavesialueella. Välivyöhykkeelle voidaan levittää kuivalantaa. Talousvesikaivojen ympärille jätettävällä 100 m lannasta vapaalla suojavyöhykkeellä estetään talousvesikaivon pilaantuminen suorien valumien kautta. Lanta ja pesuvedet tulee jätelain mukaan ensisijaisesti käyttää hyödyksi ravinteina kasveille niin, ettei vesistöjen kannalta haitallisia ravinnehuuhtoumia muodostu. Peltoalavaatimus on vähintään yksi peltohehtaari puoltatoista lehmää kohden, yksi peltohehtaari neljää yli 8 kuukauden ikäistä nautaa kohden ja yksi peltohehtaari kahdeksaa alle 8 kuukauden ikäistä nautaa kohden. Lupamääräyksen vähimmäispeltoala on ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojelusta antaman ohjeen mukainen. Lannanlevityspeltolohkojen karttojen esittämisellä ympäristöviranomaisille varmistetaan, että viranomainen voi valvonnassaan tarkastella, ettei peltolohkoja käytetä useaan kertaan ja tapahdu ylilannoitusta. Kesantopellon lannanlevityskiellolla varmistetaan ettei pellon fosforipitoisuus lisäänny. Lanta ja jätevedet tulee levittää pellolle pääosin keväällä, koska kasvit saavat tällöin ravinteet kasvuunsa ja myös hajuhaitat ovat vähäisempiä ilman lämpötilan ollessa alhaisempi kuin kesällä. Lannan, pesuvesien, tai muitten jätevesien varastoinnista tai käsittelystä ei saa aiheutua pinta eikä pohjavesien pilaantumista, terveyshaittaa eikä haittaa yleiselle viihtyvyydelle. 4. Kuolleet eläimet Maa ja metsätalousministeriön asetus 1022/2000 eläinjätteen käsittelystä edellyttää kuolleiden tai kuolleina syntyneiden nautaeläinten käsittelyä suuririskisenä eläinjätteenä. Toiminnanharjoittajat ovat jätelain mukaan vastuussa jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä. Kuolleiden eläinten asiallinen välivarastointi tilalla ennen niiden noutamista laitoskäsittelyyn on tarpeen, ettei tautivaara lisäänny. Pitempiaikaista varastointia varten tulee olla kylmähuone, etteivät hajut ja tautivaaraa lisäänny. Lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää niin, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa tai epäsiisteyttä. Asianmukaisella hävittämisellä estetään eläintautien leviämistä tilan ulkopuolelle ja tästä aiheutuvaa ihmisten tai eläinten terveyteen kohdistuvaa vaaraa. Asetus eläinjätteiden käsittelystä on tullut voimaan Jätehuolto ja polttonesteiden varastointi Toiminnanharjoittajan on ympäristönsuojelulain ja jätelain mukaan velvollinen huolehtimaan ongelmajätteiden ja muiden jätteiden sekä polttonesteiden asianmukaisesta varastoinnista sekä maaperän, pintavesien ja pohjavesien pilaantumisen estämisestä. Toiminnanharjoittajan tulee jätelain mukaisesti huolehtia myös muusta jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä kuten jätteiden varastoinnista ja ongelmajätteiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn sekä hyötyjätteiden pitämisestä erillään muista jätteistä ja niiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn. Tilalla on lupahakemuksen mukaan 3000 litran varastotilavuus öljytuotteille. Niiden varastoinnissa on otettu huomioon KTM:n päätös 415/1998 vaarallisten kemikaalien käsittelystä ja varastoinnista hakemuksessa esitetyn mukaisesti. Imeytysaineen varaamisella polttoneste ja öljysäiliöiden lähistölle voidaan pitää tarpeellisena varotoimena.

11 11 Säiliön varustaminen suoja altaalla sekä katoksella tai muulla vastaavalla menettelyllä sekä ylitäytön ja lapon estämiseen tarkoitetuilla laitteilla voi estää maaperän ja pintavesien pilaantumisen säiliöiden vuototilanteissa. 6. Eläinsuojien toiminnan tarkkailu ja kirjanpito Ympäristöluvallisen laitoksen kanssa mahdollisesti tehdyn kirjallisen lannan vastaanottosopimuksen liittämisellä kirjanpitoon varmistetaan lannan sijoittaminen. Kirjanpito ja esittämisvelvoitteet sekä määräykset lanta analyyseistä ja sopimuksista on annettu valvonnan helpottamiseksi. Tiedot toiminnassa tapahtuneista mahdollisista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista ja niiden korjaustoimenpiteistä on annettu valvonnan helpottamiseksi. Lannan säilytystilojen säännöllinen tarkkailu mm. säiliöiden tyhjennyksen yhteydessä varmistaa varastotilojen tiiveyden ja estää niiden vaurioitumisesta mahdollisesti aiheutuvan vesien pilaantumisen. 7. Muut määräykset Toiminnanharjoittajan on oltava tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja seurata alan kehitystä. Maidontuotantotoiminta ja siihen liittyvä lannankäsittelytekniikka ja ympäristön kannalta paras käyttökelpoinen tekniikka kehittyy jatkuvasti ja sitä tulee myös ottaa käyttöön parhaan käyttökelpoisen tekniikan periaatteen mukaisesti. Olennaiset muutokset toiminnassa saattavat aiheuttaa tarvetta tarkistaa ympäristölupaa tai suorittaa valvontatoimenpiteitä, joten niistä tulee ilmoittaa lupaviranomaiselle hyvissä ajoin. Häiriötilanteista tulee ilmoittaa välittömästi Kauhajoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Länsi Suomen ympäristökeskukselle, koska sillä pienennetään mahdollisia lisävahinkoja. 8. Eläinsuojan laajennuksen käyttöönotto Laajennuksen käyttöönotto ajankohdan ilmoittamisella helpotetaan valvontaa. PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Kuitenkin viimeistään tulee jättää lupaviranomaiselle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi uhalla, että lupa voidaan muutoin määrätä raukeavaksi. Hakemukseen lupamääräyksen tarkistamiseksi tulee liittää ainakin tiedot eläinmääristä, käytössä olevien lantaloiden tilavuuksista sekä lannan levitykseen käytettävissä olevasta peltopinta alasta. Toiminta on aloitettava viiden vuoden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta, tai lupa raukeaa. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on saanut lainvoiman. Lupamääräyksiä ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava.

12 12 TÄYTÄNTÖÖNPANO Tämän lupapäätöksen mukainen toiminta voidaan aloittaa, kun päätös on tullut lainvoimaiseksi. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki 2 8, 28, 31, 35 38, 41 43, 45 46, 52 59, 96 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus 1, 2, 6, 8 10, 16 19, 21 23, 30, 37 ja 42 Jätelaki 3, 4, 6, 8, 9, 12, 15, 19, 51 ja 52 Jäteasetus 3, 3a ja 5 Valtioneuvoston asetus 931/2000 maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisesta suoritteista (1237/2003) Lisäksi otettu huomioon Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta Maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM RMO C4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002). Maa ja metsätalousministeriön asetus eläinjätteen käsittelystä (1022/2000). Ympäristöministeriön kirje kotieläinsuojia koskevista ympäristöluvista ( , YM4/401/2002). KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Maksu 1200 euroa. Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetun ympäristöministeriön asetuksen alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1237/2003) mukaan. Maksutaulukon mukaan eläinsuojan ympäristöluvan perusmaksu on 1200 euroa. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Lupapäätös lähetetään ympäristönsuojelulain 54 mukaisesti seuraaville: Päätös: Hakija Jäljennös päätöksestä: Kauhajoen kaupunginhallitus Kauhajoen kaupungin ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus

13 13 Ilmoitus päätöksestä; Lepola Raimo Urmas ja Rauha Heleena, Aukustinkatu 8, Karvia Aaltonen Raine Tapio, Saniaiskuja 10, Kauhajoki Aaltonen Annikki Marjatta, Kotiojantie 49, Nummikoski Simola Markku Samuli, Ahertajankuja 14, Järvenpää Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksestä julkaistaan Länsi Suomen ympäristökeskuksen ja Kauhajoen kaupungin virallisella ilmoitustaululla. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella luvan hakija ja ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät, sekä laitoksen sijaintikunnan kunnanhallitus ja sellaiset viranomaiset, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua (YsL 96 ja 97 ) ja muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus on liitteenä Ympäristölupayksikön päällikkö Lakimies Päivi Kentala Tarkastaja Mauri Yli Koski LIITTEET Valitusosoitus Sijaintikartta Asemapiirros