... YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa asiassa. Annettu julkipanon jälkeen Diaarinumero ASIA

Transkriptio

1 L Ä N S I S U O M E N Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S... V Ä S T R A F I N L A N D S M I L J Ö C E N T R A L Ympäristölupayksikkö PL 262, Koulukatu 19, VAASA PB 262, Skolhusgatan 19, VASA Puh telefax YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa asiassa. Annettu julkipanon jälkeen Diaarinumero LSU 2005 Y 685 ASIA Ympäristönsuojelulain 35 mukainen ympäristölupahakemus, joka koskee maidon ja lihantuotantotoimintaa ja sen laajentamista. HAKIJA Juha ja Tarja Kantola Alajärventie Soini TOIMINTA JA SIJAINTI Tilalla harjoitetaan maidon ja lihantuotantoa. Nykyisessä navetassa on 30 lypsylehmää, 20 hiehoa ja 7 alle 6 kk:n ikäistä nautaa. Lupahakemuksessa esitetään toimintaa laajennettavaksi yhteensä enintään 66 lypsylehmään, 50 hiehoon ja 38 alle 6 kk:n ikäiseen nautaan. Uusi pihattonavetta sijoittuu vanhasta navetasta n. 30 metriä koilliseen, Soinin kunnan Kuninkaanjoenkylään tilalle Takanen RN:o 5:108. Pihattonavetta sijaitsee yrittäjän osoitteessa. Rakennettavaan pihattonavettaan tulee lisäksi mm. sosiaalitila. Tilalle rakennetaan lisäksi lietesäiliö ja säilörehurehutorni. Etälietesäiliö on samalla tilalla n. 2 km luoteeseen. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 30 lypsylehmälle, on ympäristölupavelvollinen (YSA 1 1 mom. kohta 11 a). Ympäristönsuojelulain 28 : n mukaan ympäristölupa tarvitaan jos toiminnassa tapahtuu olennainen muutos. Hakemuksen mukaista tuotannon laajennusta voidaan pitää olennaisena muutoksena voimassaolevaan lupaan nähden. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen lupaviranomainen eläinsuojaa koskevassa asiassa ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 mom. kohdan 10 a mukaisesti. Asetuksen mukaan eläinsuojan, jossa voi

2 2 daan pitää vähintään 75 lypsylehmää taikka muun eläinsuojan, joka lannantuotannoltaan tai ympäristövaikutuksiltaan vastaa 1000 lihasian eläinsuojaa, ympäristölupa asian käsittelee alueellinen ympäristökeskus. ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi Suomen ympäristökeskukseen hakijan jättämällä ympäristölupahakemuksella. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Nykyisille tuotantorakennuksille on Soinin kunnan myöntämä rakennuslupa. Tila sijaitsee maatalousvaltaisella haja asutusalueella. ELÄINSUOJAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Toiminto sijoittuu peltoaukealle, joka on n. 1 km Soinin keskustasta luoteeseen. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat noin 105, 200, 250 ja 270 metrin sekä kolme taloa metrin etäisyydellä rakennettavasta eläinsuojasta. Lannan levitykseen käytettävät pellot sijaitsevat useina erillisinä lohkoina lähialueella. Eläinsuoja sijaitsee Kuninkaanjoen yläosan osavaluma alueella nro joka laskee Ähtävänjokeen. Vahvistettu asemakaava alkaa 490 m etäisyydellä. Alueella ei ole luokiteltuja pohjavesialueita. ELÄINSUOJAN TOIMINTA Kotieläimet sijoitetaan rakennettavaan pihattonavettaan. Siirtymävaiheen aikana vanhaa navettaa käytetään nautojen uudiskasvattamiseen. Kasvatusta harjoitetaan vanhassa navetassa kaksi vuotta uuden navetan käyttöönotosta. Haettua eläinyksikkömäärää ei ylitetä siirtymävaiheen aikana. Vanha lietesäiliö poistuu käytöstä. Lannan käsittely on lietteellä. Lehmiä ei tulevaisuudessa laidunneta lypsyjärjestelmän toimivuuden varmistamiseksi. Tuotantoon liittyvät muut rakennelmat ja rakennukset sijaitsevat eläinsuojien lähialueella. Pihatosta liete siirretään kolmella pintaraapalla kokoojakuiluun ja johdetaan sieltä putkea pitkin alakautta navetan viereen rakennettavaan pumppauskaivoon ja sieltä pumppaamalla lietesäiliöön. Yhteensä eläinsuojassa muodostuu lietelantaa 2486 m 3 /v ja pesuvesiä sekä puristenestettä yhteensä 350 m 3 /v. Lisäksi tilalla on kattamaton 700 m 3 etäsäiliö. Uuden navetan viereen rakennetaan avonainen 2400 m 3 säiliö, johon johdetaan myös pesuvedet (300 m 3 ), ja puristenesteet (50 m 3 ). Säiliöön on mitoitettu myös sadevettä varten 240 m 3. Lietettä siirretään lietekärryllä kauempana olevaan 700 m 3 etäsäiliöön, joka täytetään yläkautta. Yhteensä tilalla on lietetilavuutta kuilut mukaan laskien 3120 m 3. Säiliöt ovat betonirakenteisia ja kattamattomia. Esikuivattua säilörehua tullaan laajennuksen jälkeen tekemään noin tonnia vuodessa. Tilalle rakennetaan 850 m 3 teräksinen säilörehutorni. Lisäksi vanha rehutorni jää käyttöön. Rehutornista puristeneste valuu suoraan putkella kaivoihin, josta se siirretään suoraan pellolle tai lietesäiliöön. Tilalla on käytettävissä lannanlevitykseen peltoa yhteensä 81,67 ha, josta omaa 25,12 ha ja vuokrapeltoa 33,72 ha ja sopimuspeltoa 22,83 ha. Lannan levitys jakaantuu niin, että keväällä levitetään 40 % lannasta,

3 3 kesällä 30 % ja syksyllä loput 30 %. Lannan levitysalueella on pohjavesialuetta 1,45 ha. Tilalla on käytössä lietteen multain, jolla voidaan mullokselle levitettävä liete mullata mahdollisimman pian. Tilalla on kaksi 2000 litran polttoainesäiliötä. Tilalla on muita öljytuotteita enintään 180 litraa, jotka säilytetään konehallissa. Tilalla on kasvinsuojeluaineita 10 kg, joita säilytetään navetan konehuoneessa. Tilalle tulee vesi omasta porakaivosta. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Hakijan arvio toiminnan vaikutuksista ympäristöön. Hajuhaittojen vaikutuksia on arvioitu seuraavasti. Hajuhaittoja pyritään vähentämään navetan sisäisellä siisteydellä. Lietettä ei varastoida navettaan, vaan se poistetaan säännöllisesti pintaraapoilla kokoojakuiluihin, joista se valuu vapaasti pumppaussäiliöön. Pumppaussäiliöstä liete pumpataan lietesäiliöön. Eläinten ruokinta toteutetaan ruokintanormien mukaisesti alan viimeistä tutkimustietoa hyväksikäyttäen. Parsien kuivitukseen käytetään ammoniakkikaasua sitovaa turvetta. Ilmanvaihto tapahtuu poistopuhaltimilla rakennuksen harjalta. Eläinsuoja pyritään pitämään mahdollisimman viileänä hajuhaittojen vähentämiseksi. Lietteestä johtuvia valumia rajoitetaan seuraavin toimenpitein. Valumat estetään vesitiiviillä rakenteilla (lattiat, säiliöt). Peltolevityksessä lietteen pääsy ojien kautta vesistöihin estetään suojakaistoilla. Lietteen kuljetukseen ja levitykseen liittyviä vaikutuksia on arvioitu seuraavasti. Lannan levitykseen on käytettävissä riittävästi peltoa. Tilalla on myös käytössä lietteen multain. Mullokselle levitettävä liete mullataan mahdollisimman pian. Arvio muista syntyvistä jätteistä. Syntyville jätteille varataan säilytystilat tai astiat, jotka tyhjennetään jätekuljetuksen toimesta tai ne toimitetaan asianmukaisiin keräilypisteisiin. Jätteiden käsittelystä selvitys hakulomakkeessa. ARVIO TOIMINTAAN LIITTYVISTÄ RISKEISTÄ Sähkökatkojen varalle tilalle hankitaan traktorikäyttöinen aggregaatti. Lantasäiliö rakennetaan hyvälaatuisista elementeistä ja valuihin käytetään vesitiivistä betonia. Rakentamisessa noudatetaan viranomaisohjeita. Hankittavat koneet ja laitteet täyttävät vaadittavat turvanormit ja ovat hyväksyttyjä. TIEDOT SYNTYVISTÄ JÄTTEISTÄ, NIIDEN MÄÄRISTÄ JA KÄSITTELYSTÄ Toiminnasta syntyvät jätteet ja kuolleet eläimet viedään asianmukaisiin paikkoihin tai laitoksiin. Kuolleet eläimet (3 kpl/vuosi), toimitetaan kuolleiden eläinten keräilyyn, jossa eläin noudetaan tilalta. Muovit (200 kg/vuosi) toimitetaan jätehuoltoon tai kierrätykseen alueelliselle jätehuollolle tai 4 H:lle. Jäteöljyt (100 kg/vuosi) toimitetaan ongelmajätteiden vastaanottopisteisiin, samoin kuin muutkin ongelmajätteet kuten vanhat torjunta aineet, sekä akut, loisteputket ja vastaavat. Pilaantunut rehu (500 kg/vuosi) kompostoidaan, jonka jälkeen se levitetään pellolle. Metalliromu viedään romunkeräyksen keräyspisteeseen. Muu kiinteistöjäte toimitetaan kaatopaikalle jätehuollon kautta. ARVIO PARHAAN KÄYTTÖKELPOISEN TEKNIIKAN SOVELTAMISESTA Tilalla on käytössä lietteen multain, jolla on tarkoitus levittää suurin osa lietteestä hajuhaittojen estämiseksi. Säilörehuvarastona tornisiilo takaa hyvälaatuisen rehun eikä pilaantunutta rehua eikä hajuhaittoja synny.

4 TIEDOT LIIKENTEESTÄ JA LIIKENNEJÄRJESTELYISTÄ 4 Normaali maatilan liikenne: maitoauto käy joka toinen päivä, rehuauto kerran kuukaudessa, teurasauto ja ternivasikoiden välitysauto kahdesti kuukaudessa. Lisäksi seminologin, eläinlääkärin ajoja, samoin kuin muuta sadonkorjuuseen ja lannankäsittelyyn liittyvää ajoa. Lannan siirto etäsäiliöön lisää liikennettä talvisaikaan muutamana päivänä. ASIAN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksesta on kuulutettu ympäristönsuojelulain 38 mukaisesti ajalla Länsi Suomen ympäristökeskuksen ja Soinin kunnan virallisilla ilmoitustauluilla. Lisäksi hakemuksesta on lähetetty tieto erikseen niille, joita asian on erityisesti katsottu koskevan. Tilalle tehtiin tarkastuskäynti , jossa tarkasteltiin mm. lupahakemusta, navetan laajuutta, sijoittumista lähiasutukseen, ja maisemaan nähden. LAUSUNNOT JA MUISTUTUKSET Lausunnot Ympäristökeskus on pyytänyt lausuntoa Soinin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta ja kunnanhallitukselta. Kunnan rakennuslautakunta lausunnossaan puoltaa luvan myöntämistä, koska hanke sijoittuu yleiskaavaalueen ulkopuolelle ja hankkeella ei ole ympäristö ja terveysvaikutuksia eikä se aiheuta naapurustolle kohtuutonta rasitusta. Muistutukset Asiasta ei ole jätetty muistutuksia. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Länsi Suomen ympäristökeskus myöntää Juha ja Tarja Kantolalle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan enintään 66 lypsylehmän, 50 hiehon, 38 alle 6 kuukauden ikäisen naudan eläinsuojan toiminnalle, joka sijoittuu Soinin kunnan Kuninkaanjoenkylään tilalle Takanen RN:o 5:108 tähän päätökseen liitetyn asemapiirroksen osoittamille paikoille, seuraavien lupamääräysten mukaisesti. LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Lannan ja jätevesien varastointi sekä käsittely Lanta sekä eläinsuojien pesu ja muut jätevedet varastoidaan maa ja metsätalousministeriön rakentamisohjeiden mukaisesti rakennetuissa vesitiiviissä säiliöissä, joissa on täyttöä varten tarpeelliset vesitiiviit rakennelmat ja laitteet. Lietelannan ja jätevesien varastointia varten tulee olla käytettävissä varastointitilavuutta lietekuilut mukaan lukien yhteensä vähintään 3120 m³. Puristeneste tulee myös johtaa säiliöön. Pihapiirin lietesäiliöissä lietteen pinnalla tulee käyttää hajujen levittämisen estämiseksi kelluvaa katetta, kuten turvetta. Kelluvan katteen paksuus tulee olla vähintään 10 cm. Vaihtoehtoisesti säiliössä voi olla myös kevyt katto. Lietteen

5 5 kuormauksen tulee tapahtua asfaltilla tai vastaavan tiiveyden omaavalla pohjamateriaalilla. Rakennettava lietesäiliö tulee ainakin maantien puolelta maisemoida istutuksilla, esimerkiksi pensailla. Vanha navetta ja lietesäiliö tulee poistaa käytöstä kahden vuoden kuluessa siitä, kun uusi navetta on otettu käyttöön. Katoilta valuvat sade ja sulamisvedet on johdettava säiliöiden ulkopuolelle. Mahdolliset tuorerehujätteet tulee varastoida/kompostoida tiiviillä alustalla, niin ettei siitä tule valumia ympäristöön tai kyntää ne suoraan peltoon. Lannan säilytystilat on tyhjennettävä perusteellisesti vuosittain. Niiden kuntoa on tarkkailtava säännöllisesti. Mikäli rakenteissa tai lannan käsittelyyn liittyvissä laitteissa havaitaan vaurioita, on ne välittömästi korjattava. Mikäli nautoja laidunnetaan ja laitumen juottopaikalla muodostuu eroosiota, tulee juottopaikan olla tiiveydeltään vastaavanlainen kuin kompostointilaatta. Juottopaikalta jätevedet tulee imeyttää esimerkiksi turpeeseen tai johtaa säiliöön. Mikäli tilalle myöhemmin rakennetaan jaloittelutarha tulee ennen rakentamiseen ryhtymistä lähettää suunnitelma ympäristökeskukseen. 2. Hajuhaittojen vähentäminen Lanta tulee levittää valtioneuvoston asetuksen nro 931/2000 mukaisesti. Eläinsuojasta tulevia hajuja on vähennettävä edellä mainitun lisäksi yleisellä siisteydellä, ilmastoinnin oikealla mitoituksella, eläinten oikealla terveydenhoidolla ja tarttuvien tautien minimoinnilla. Sisäilman ja lietelannan lämpötilan tulee olla mahdollisimman alhainen. Pihapiirissä olevat lietesäiliöt tulee täyttää altapäin. Eläinsuojien ympäristö, rehuvarastot, lannan varastointitilat ja lannan kuljetuskalusto tulee pitää hyvässä ja siistissä kunnossa. Lietelantaa ei levitetä pintalannoituksena oraille tai nurmelle lähinaapurin ja uuden navetan väliselle alueelle. 3. Lannan ja jätevesien kuormaus sekä kuljetus ja hyödyntäminen Lanta ja jätevedet tulee kuljettaa ja levittää siten, ettei niiden sisältämiä ravinteita joudu pohjaveteen, vesistöön, ojiin tai tielle. Jos eläinsuojien yhteydessä pestään lannan kuljetus ja levityskalustoa, tulee pesun tapahtua tiiviillä alustalla ja pesuvedet johtaa umpisäiliöön tai imeyttää turpeeseen ja hyödyntää peltoviljelyssä tai toimittaa ympäristöluvalliseen laitokseen. Lannan ja jätevesien kuljetus ja levityskaluston tulee olla siihen tarkoitukseen suunniteltu ja sillä tulee päästä mahdollisimman hyvään levitystarkkuuteen. Mikäli kuljetusreitille pääsee valumaan lantaa tai jätevesiä, tulee kuljetukset keskeyttää ja kalusto korjata tiiviiksi sekä puhdistaa likaantuneet alueet välittömästi. Typpilannoitteita ei saa levittää lumipeitteiseen tai routaantuneeseen eikä veden kyllästämään maahan välisenä aikana. Lantaa voidaan kuitenkin levittää syksyllä enintään asti ja aloittaa levitys keväällä aikaisintaan 1.4., jos maa on sula ja kuiva niin, että valumia vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan jälkeen. Toistuvasti kevättulvan alle jäävillä peltoalueilla lannan levitys on kielletty. Typpilannoitus on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä typpilannoitteiden pintalevitys on kielletty, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lanta on mullattava myös keväällä, kylvötöiden yhteydessä, vuorokauden sisällä. Muutoinkin lannan levityksessä tulee noudattaa mitä voimassa olevissa viranomaismääräyksissä ja asetuksessa 931/2000 on säädetty. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään metriä leveä vyöhyke, riippuen maalajista ja kaltevuudesta, käsittelemättä lannalla tai jätevesillä.

6 6 Lanta ja pesuvedet on hyödynnettävä ensisijaisesti peltolannoitteena tai toissijaisesti ne on toimitettava ympäristöluvalliseen laitokseen. Lannan ja jätevesien peltolevitysalaa tulee olla vähintään 62 ha. Muuttuvista vuokrapeltolevitysalasta ja lannanlevityspeltoaloista tulee olla aina sopimukset ja lohkokohtaiset kartat. Sopimukset ja kartat tulee esittää tarvittaessa valvontaviranomaiselle. Lannan, pesuvesien, tai muiden jätevesien varastoinnista tai käsittelystä ei saa aiheutua pinta eikä pohjavesien pilaantumista, terveyshaittaa eikä haittaa yleiselle viihtyvyydelle. Lietelantaa tai jätevesiä ei saa levittää luokitelluille pohjavesialueille. Kuivalantaa eikä pilaantunutta tuorerehua ei saa levittää luokitellun pohjavesialueen muodostumisalueelle, ainoastaan keväällä voidaan niitä levittää välivyöhykkeelle (kartassa yhtenäisen ja katkoviivan väliselle alueelle). Lietelannan ja jätevesien levittäminen pohjavesialueilla on sallittua vain, mikäli yrittäjä maaperätutkimusten tai vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoittaa, että siitä ei aiheudu pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Yrittäjien tulee olla selvillä pohjavesialueiden sijainnista. Lannan ja jätevesien sisältämä ravinnemäärä ei saa ylittää viljeltävän kasvin vuoden tarvetta vastaavaa määrää. Lanta ja jätevedet tulee levittää pellolle pääosin keväällä ja kesällä. Lannan ja jätevesien levitysajankohta tulee pyrkiä valitsemaan siten, että naapureille aiheutuva haitta on mahdollisimman vähäinen. Lannan ja jätevesien peltolevitysmäärissä tulee ottaa huomioon maaperän viljavuus, viljeltävän kasvin ravinnetarve sekä lannan typpi ja fosforipitoisuus. Lisäksi tulee ottaa huomioon mitä typpilannoitteiden levittämisestä jäljempänä sanotaan. Kesantopellolle lantaa saa levittää vain kesantokauden jälkeen välittömästi ennen nurmen perustamista. 4. Kuolleet eläimet Kuolleet ja lopetetut naudat joita ei ole teurastettu elintarvikkeiksi, tulee toimittaa mahdollisimman nopeasti laitokseen, jolla on lupa kyseisten eläinjätteiden vastaanottamiseen. Kuolleiden eläinten varastointia tulee välttää. Lyhytaikaistakin varastointia varten tulee olla varastointihuone. Pitempiaikainen varastointi vaatii kylmävaraston. 5. Jätehuolto ja polttonesteiden varastointi Ongelmajätteet kuten jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut ja loisteputket on toimitettava sellaiseen ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Hyötyjätteet, kuten paperi, pahvi, metalli, muovi ja lasijätteet tulee kerätä erilleen kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti ja toimittaa ensisijaisesti hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa kunnan jätehuoltomääräysten mukaisiin paikkoihin tai muuhun hyväksyttävään keräyspaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Jätteiden ja polttonesteiden varastointi on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu epäsiisteyttä, haju tai terveyshaittaa eikä maaperän tai pohjaveden saastumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Polttoneste ja öljysäiliöt tulee varustaa suoja altaalla siten, että vuodot eivät pääse maaperään sekä katoksella tai muulla vastaavalla järjestelyllä, kuten esimerkiksi öljynerotuskaivolla, joka estää sadevesien kertymisen suoja altaisiin. Lisäksi säiliöt tulee varustaa ylitäytönestimellä, laponestimellä ja lukolla. Säiliöiden lähistöllä tulee olla varastoituna riittävästi imeytysainetta. Öljy ja polttonestevuodot tulee estää pitämällä säiliöt ja täyttölaitteet hyvässä kunnossa sekä käsittelemällä öljytuotteita huolellisesti. Säiliöt tulee tarkastaa säännöllisesti. 6. Kotieläintoiminnan tarkkailu ja kirjanpito Toiminnanharjoittajien tulee pitää kirjaa eläinsuojien toiminnasta. Kirjanpitoon tulee merkitä tilalla vuosittain pidettävien eläinten määrä, toiminnassa muodostuva lantamäärä, tiedot peltopinta alaan liittyvistä

7 7 sopimuksista, kuolleiden eläinten määrästä ja toimituspaikasta, tiedot lannan levitysaloista, tiedot mahdollisista uusista tai muuttuneista lannan vastaanottosopimuksista, tiedot siitä kuinka paljon lantaa tilalta on viety mahdollisesti ympäristöluvalliseen käsittelylaitokseen. Tiedot eläinsuojien toiminnassa tapahtuneista mahdollisista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista ja niiden korjaustoimenpiteistä. Levitettävästä lietteestä on tehtävä lanta analyysit kokonaistypen, liukoisen typen sekä liukoisen fosforin osalta vähintään viiden vuoden välein. Analyysitulokset tulee liittää eläinsuojien toiminnasta pidettävään kirjanpitoon. Kirjanpito tulee tarvittaessa esittää ympäristökeskuksen valvontaviranomaisille. Mikäli lantatilojen rakenteissa, katteissa tai muissa niiden käsittelyyn liittyvissä laitteissa havaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntymiseen, on vauriot ja toimivuusongelmat korjattava välittömästi. 7. Muut määräykset Toiminnanharjoittajan tulee seurata toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varautua sen käyttöönottoon. Eläinsuojien toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajien vaihtumisesta tulee hyvissä ajoin ennen toimenpiteeseen ryhtymistä ilmoittaa Länsi Suomen ympäristökeskukselle. Mahdollisista toiminnan häiriötilanteista, joista saattaa aiheutua ympäristön pilaantumista, tulee ilmoittaa Länsi Suomen ympäristökeskukselle ja Soinin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 8.Eläinsuojien laajennuksen käyttöönotto Toimenharjoittajien tulee kirjallisesti ilmoittaa laajennuksen käyttöönottoajankohta n. 1 kk ennen käyttöönottoa Länsi Suomen ympäristökeskukselle. PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Länsi Suomen ympäristökeskus katsoo, että hakemuksessa esitetty eläinsuojien toiminta täyttää ympäristönsuojelulaissa säädetyt ympäristönluvan myöntämisen edellytykset toimittaessa tämän päätöksen ja siinä asetettujen lupamääräysten mukaisesti. Luvan myöntämisen edellytykset Länsi Suomen ympäristökeskus on harkinnut, että luvan myöntämisen edellytykset ovat olemassa hakemuksessa esitetylle eläinmäärälle, kun toimitaan hakemusasiakirjojen ja lupamääräysten mukaisesti. Toiminnan ei katsota aiheuttavan terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, kohtuutonta haittaa naapureille eikä toimintaa sijoiteta asemakaavan vastaisesti. Luvan myöntämisen edellytyksenä on myös, että toiminnan sijoittamisessa noudatetaan mitä ympäristönsuojelulain 6 :ssä säädetään.

8 8 Eläinsuoja sijaitsee maa ja metsätalousvaltaisella haja asutusalueella, jolla kotieläintoiminnan harjoittaminen voidaan katsoa alueelle tavanomaiseksi toiminnaksi. Ottaen huomioon eläinsuojien eläinmäärä ja eläinsuojien sijainti naapureihin nähden ei toiminta todennäköisesti aiheuta kohtuutonta rasitusta tai muuta olennaista haittaa naapureille. Näin ollen eläinsuojien hakemuksen mukaisesta toiminnasta ei voida katsoa etäisyyksien tai alueen aikaisemman käytön perusteella aiheutuvan naapurustolle lain tarkoittamaa rasitusta tai haittaa. Eläinsuojan toiminnan luvanmukaisuutta tarkasteltaessa otetaan huomioon sen lisäksi, mitä tästä päätöksestä ilmenee, hakemuksessa esitetyt suunnitelmat. Lupamääräysten perustelut 1. Lannan ja jätevesien varastointi sekä käsittely Lantaloiden, kourujen, ruokintavarastojen, lattioiden, pesu ja muiden jätevesivarastojen sekä muiden täyttöä varten tarpeellisten rakennelmien ja laitteiden tulee olla vesitiiviitä ( MMM:n rakentamismääräykset ja ohjeet C 4) suorien valumien estämiseksi. Lannan, pesuvesien, sekä muiden jäte ja valumavesien varastointitilavuuksien tulee vastata vähintään 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta valtioneuvoston asetuksen nro 931/2000 mukaisesti, jotta varmistetaan lannan asianmukainen varastointi ympäri vuoden. Lannan varastointitilavuudeksi hyväksytään säiliöiden lisäksi myös syvien lietekourujen sekä pumppukaivon tilavuus. Puristenesteen johtamisella säiliöön estetään ympäristön pilaantumisen. Pihapiirin lietesäiliöiden katteella tai katolla varmistetaan, ettei lähinaapureissa kohtuuton haitta ja rasituskynnys ylity. Lantavarastojen vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen suunnitelmien mukaisena. Samalla voidaan tarkastaa rakenteet silmämääräisesti mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Säiliöiden kuormauspaikan tiiviillä alustalla estetään ympäristön pilaantuminen. Säiliön maisemoinnilla estetään maiseman häiriintyminen ja hajuhaitat. Katoilta valuvat sade ja sulamisvedet on johdettava säiliöiden ulkopuolelle, etteivät säiliöt täyty sade ja sulamisvesistä. Lantaa, pesuvesiä tai jätevesiä ei saa johtaa käsittelemättöminä ojaan tai muuhun uomaan vesien pilaantumisvaaran vuoksi, vaan niille tulee olla hyväksyttävä käsittely, kuten johtaminen säiliöön. Mahdollisen rehujätteen varastoinnilla/kompostoinnilla tiiviillä alustalla tai rehujätteen kyntämisellä suoraan peltoon estetään ravinnevalumia. Rehuvarastojen tiiviillä pohjalla ja mahdollisten valumavesien johtamisella säiliöön estetään ympäristön pilaantumista ja kohtuuttoman hajuhaitan muodostumista naapureille. Mikäli nautoja laidunnetaan estetään pinta ja pohjavesien pilaantuminen. Myös mikäli juomapaikalla muodostuu eroosiota, juomapaikan tiivispohjaisuudella ja jätevesien johtamisella säiliöön tai imeyttämisellä turpeeseen varmistetaan etteivät pinta ja pohjavedet pilaannu. Pilaantuneen rehun kompostoinnin tulee tapahtua tiiviillä alustalla, etteivät maaperä ja vesistöt pilaannu. Nautojen kulkuväylän tiiveydellä varmistetaan, että lantaa voidaan poistaa kulkuväylältä ja täten ympäristön pilaantuminen on mahdollisimman vähäistä. Mikäli tilalle rakennetaan jaloittelutarha tarhan suunnitelman esittämisellä varmistetaan, että se on ympäristönsuojelullisesti oikein suunniteltu ja mitoitettu

9 9 2. Hajuhaittojen vähentäminen Lietelannan multaamisesta koskevat rajoitukset on annettu, ettei lähiasukkailla viihtyisyys alene kohtuuttomaksi. Lietelannan nopealla multaamisella rajoitetaan hajujen lisäksi myös typen hävikkiä ilmakehään. Lanta ja muut jätevedet levitetään pelloille pääosin keväällä ja kesällä, etteivät ympäristö tai pohjavedet pilaantuisi. Sisäilman ja lietelannan lämpötilan pitämisellä mahdollisimman alhaisena vähennetään hajuja ja kärpäsiä. Samasta syystä on annettu määräys lietesäiliöiden altapäin täytöstä. Eläinsuojan ympäristön, rehuvarastojen, lannanvarastointitilojen ja lannankuljetuskaluston kunnossa pitämisellä varmistetaan, ettei ympäristön asukkaille tai muille asianosaisille aiheudu kohtuutonta viihtyvyyteen tai terveyteen kohdistuvaa haittaa tai rasitusta. Ilmastoinnin mitoittamista ja yleistä siisteyttä koskevat määräykset on annettu viihtyisyyden lisäämiseksi ja ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Pintalannoitus navetan ja lähinaapurin välisellä alueella kielletään, ettei naapurin asukkailla kohtuuton haittakynnys ylity. 3. Lannan ja jätevesien kuormaus sekä kuljetus ja hyödyntäminen Lannan lastaamiselle, kuljettamiselle ja levittämiselle sekä kuljetuskalustolle on asetettu vaatimuksia, ettei ympäristö pilaannu ja toiminnasta aiheutuisi mahdollisimman vähän hajuhaittoja. Kuljetus ja levityskaluston kunnossa pitämisellä ja niiden mahdollisen pesupaikan tiiveydellä varmistetaan ettei kaluston vuotamisen ja jätevesien huuhtoutumisen takia ympäristö pilaannu. Lannan levityksessä tulee ottaa huomioon, että peltoja ei saa lannoittaa enempää kuin viljeltävä kasvi tarvitsee, ettei ravinteiden huuhtoutumisriski lisääntyisi. Lannan ja jätevesien levitysajankohdat tulee pyrkiä valitsemaan siten, että naapureille aiheutuva haitta on mahdollisimman vähäinen. Lisäksi tulee ottaa huomioon mitä typpilannoitteiden levittämisestä jäljempänä sanotaan. Typpilannoitteiden levittäminen lumipeitteiseen tai routaiseen maahan on kielletty valtioneuvoston asetuksella (VNA maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta 931/2000). Toistuvasti kevättulvan alle jäävillä pelloilla lannan levitys on kielletty, etteivät vesistöt rehevöidy. Kaltevien peltojen lannanlevitysrajoituksilla estetään lantavesien valuminen ojiin ja vesistöihin. Typpilannoitteiden levittäminen siten, ettei ravinteita pääse valumaan vesistöön, edellyttää riittäviä suojakaistoja vesistön varsille sekä lannan levitysrajoituksia kaltevilla pelloilla. Lietelannan ja jätevesien tai muiden runsaasti ravinteita sisältävien ainesten levittäminen pohjavesialueelle voi aiheuttaa pohjaveden laadun heikkenemistä, joten lupamääräyksellä on kielletty niiden levitys pohjavesialueella. Välivyöhykkeelle voidaan keväällä levittää kuivalantaa ja pilaantunutta tuorerehua. Talousvesikaivojen ympärille jätettävällä m lannasta vapaalla suojavyöhykkeellä estetään talousvesikaivon pilaantuminen suorien valumien kautta. Lanta ja pesuvedet tulee jätelain mukaan ensisijaisesti käyttää hyödyksi ravinteina kasveille niin, ettei vesistöjen kannalta haitallisia ravinnehuuhtoumia muodostu. Peltoalavaatimus on vähintään yksi peltohehtaari puoltatoista lehmää kohden, yksi peltohehtaari neljää yli 8 kuukauden ikäistä nautaa kohden ja yksi peltohehtaari kahdeksaa alle 8 kuukauden ikäistä nautaa kohden. Lupamääräyksen vähimmäispeltoala on ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojelusta antaman ohjeen mukainen. Lannanlevityspeltolohkojen karttojen esittämisellä ympäristöviranomaisille varmistetaan, että viranomainen voi valvonnassaan tarkastella, ettei peltolohkoja käytetä useaan kertaan ja tapahdu ylilannoitusta. Kesantopellon lannanlevityskiellolla varmistetaan ettei pellon fosforipitoisuus lisäänny. Lanta ja jätevedet tulee levittää pellolle pääosin keväällä ja kesällä, koska kasvit saavat tällöin ravinteet kasvuunsa ja myös hajuhaitat ovat vähäisempiä ilman lämpötilan ollessa alhaisempi kuin kesällä.

10 10 Lannan, pesuvesien, tai muitten jätevesien varastoinnista tai käsittelystä ei saa aiheutua pinta eikä pohjavesien pilaantumista, terveyshaittaa eikä haittaa yleiselle viihtyvyydelle. 4. Kuolleet eläimet Maa ja metsätalousministeriön asetus 1022/2000 eläinjätteen käsittelystä edellyttää kuolleiden tai kuolleina syntyneiden nautaeläinten käsittelyä suuririskisenä eläinjätteenä. Toiminnanharjoittajat ovat jätelain mukaan vastuussa jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä. Kuolleiden eläinten asiallinen välivarastointi tilalla ennen niiden noutamista laitoskäsittelyyn on tarpeen, ettei tautivaara lisäänny. Pitempiaikaista varastointia varten tulee olla kylmähuone, etteivät hajut ja tautivaaraa lisäänny. Lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää niin, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa tai epäsiisteyttä. Asianmukaisella hävittämisellä estetään eläintautien leviämistä tilan ulkopuolelle ja tästä aiheutuvaa ihmisten tai eläinten terveyteen kohdistuvaa vaaraa. Asetus eläinjätteiden käsittelystä on tullut voimaan Jätehuolto ja polttonesteiden varastointi Toiminnanharjoittajan on ympäristönsuojelulain ja jätelain mukaan velvollinen huolehtimaan ongelmajätteiden ja muiden jätteiden sekä polttonesteiden asianmukaisesta varastoinnista sekä maaperän, pintavesien ja pohjavesien pilaantumisen estämisestä. Toiminnanharjoittajan tulee jätelain mukaisesti huolehtia myös muusta jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä kuten jätteiden varastoinnista ja ongelmajätteiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn sekä hyötyjätteiden pitämisestä erillään muista jätteistä ja niiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn. Tilalla on lupahakemuksen mukaan kaksi 2000 litran säiliötä öljytuotteille. Niiden varastoinnissa on otettu huomioon KTM:n päätös 415/1998 vaarallisten kemikaalien käsittelystä ja varastoinnista hakemuksessa esitetyn mukaisesti. Imeytysaineen varaamista polttoneste ja öljysäiliöiden lähistölle voidaan pitää tarpeellisena varotoimena. Säiliön varustaminen suoja altaalla sekä katoksella tai muulla vastaavalla menettelyllä sekä ylitäytön estimellä, laponestimellä ja lukolla voidaan estää maaperän ja pintavesien pilaantumisen säiliöiden vuototai ilkivaltatilanteissa. 6. Eläinsuojien toiminnan tarkkailu ja kirjanpito Kirjanpito ja esittämisvelvoitteet sekä määräykset lanta analyyseistä ja sopimuksista on annettu valvonnan helpottamiseksi. Tiedot toiminnassa tapahtuneista mahdollisista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista ja niiden korjaustoimenpiteistä on annettu valvonnan helpottamiseksi. Ympäristöluvallisen laitoksen kanssa mahdollisesti tehdyn kirjallisen lannan vastaanottosopimuksen liittämisellä kirjanpitoon varmistetaan lannan sijoittaminen. Lannan säilytystilojen säännöllinen tarkkailu mm. säiliöiden tyhjennyksen yhteydessä varmistaa varastotilojen tiiveyden ja estää niiden vaurioitumisesta mahdollisesti aiheutuvan vesien pilaantumisen. 7. Muut määräykset Toiminnanharjoittajan on oltava tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja seurattava alan kehitystä. Maidontuotantotoiminta ja

11 11 siihen liittyvä lannankäsittelytekniikka ja ympäristön kannalta paras käyttökelpoinen tekniikka kehittyy jatkuvasti ja sitä tulee myös ottaa käyttöön parhaan käyttökelpoisen tekniikan periaatteen mukaisesti. Olennaiset muutokset toiminnassa saattavat aiheuttaa tarvetta tarkistaa ympäristölupaa tai suorittaa valvontatoimenpiteitä, joten niistä tulee ilmoittaa lupaviranomaiselle hyvissä ajoin. Häiriötilanteista tulee ilmoittaa välittömästi Soinin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Länsi Suomen ympäristökeskukselle, koska sillä pienennetään mahdollisia lisävahinkoja. 8. Eläinsuojan laajennuksen käyttöönotto Laajennuksen käyttöönotto ajankohdan ilmoittamisella helpotetaan valvontaa. PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Kuitenkin viimeistään tulee jättää lupaviranomaiselle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi uhalla, että lupa voidaan muutoin määrätä raukeavaksi. Hakemukseen lupamääräyksen tarkistamiseksi tulee liittää ainakin tiedot eläinmääristä, käytössä olevien lantaloiden tilavuuksista sekä lannan levitykseen käytettävissä olevasta peltopinta alasta. Toiminta on aloitettava viiden vuoden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta, tai lupa raukeaa. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on saanut lainvoiman. Lupamääräyksiä ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava. TÄYTÄNTÖÖNPANO Tämän lupapäätöksen mukainen toiminta voidaan aloittaa, kun päätös on tullut lainvoimaiseksi. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki 2 8, 28, 31, 35 38, 41 43, 45 46, 52 59, 96 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus 1, 2, 6, 8 10, 16 19, 21 23, 30, 37 ja 42 Jätelaki 3, 4, 6, 8, 9, 12, 15, 19, 51 ja 52 Jäteasetus 3, 3a ja 5 Valtioneuvoston asetus 931/2000 maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisesta suoritteista (1237/2003)

12 12 Lisäksi otettu huomioon Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta Maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM RMO C4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002). Maa ja metsätalousministeriön asetus eläinjätteen käsittelystä (1022/2000). Ympäristöministeriön kirje kotieläinsuojia koskevista ympäristöluvista ( , YM4/401/2002). KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Maksu 1200 euroa. Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetun ympäristöministeriön asetuksen alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1237/2003) mukaan. Maksutaulukon mukaan eläinsuojan ympäristöluvan perusmaksu on 1200 euroa. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Lupapäätös lähetetään ympäristönsuojelulain 54 mukaisesti seuraaville: Päätös Hakija Jäljennös päätöksestä Soinin kunnan kunnanhallitus Soinin kunnan ympäristö/rakennuslautakunta Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä Saarinen Esa Antero, Multiantie 781, Soini Vakkuri Paavo Ilmari, Alajärventie 100, Soini Hiipakka Nadescha, Mäkikuja 4 A 1, Soini Hiipakka Pirkko Ulriika, Alajärventie 140, Soini Hiipakka Reijo Antero, Metsätie 14 B 1, Nummela Lassila Saima Katariina, Alajärventie 165, Soini Rinne Ritva Annikki, Vuoritie 27 D 4, Järvenpää Kaukola Hilkka Helena, Kuortaneentie 475, Töysä Lassila Jouko Matias, Viertotie 4, Ilmajoki Roisko Liisa Anneli, Jakomäentie 6 E F 312, Helsinki Keisala Juha Pekka, Vuorenmaantie 268, Soini Laasasenaho Anni Helena ja Martti Jaakko, Jaakkolantie 28, Soini Laukkonen Pasi Heikki ja Sinikka Anneli, Paloperäntie 201, Soini Nenonen Arto Kullervo ja Aune, Vakkurintie 23, Soini Ollikainen Eero Antero, Pöyhösentie 25, Ähtäri Ollikainen Tuomo Tapio, Mahlantie 3 B, Hyllykallio Piipponen Arvo Ensio, Jaakkolantie 37, Soini Piipponen Linda Inkeri, Kotikuja 6 A, Soini Saari Eila Annikki, Anttilantie 19 C 2, Piippola Saikkonen Kaarina, Koulukatu 50 A 7, Seinäjoki Vakkuri Tauno Eemeli, Vakkurintie 10, Soini

13 13 Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksestä julkaistaan Länsi Suomen ympäristökeskuksen ja Soinin kunnanvirallisella ilmoitustaululla. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella luvan hakija ja ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät, sekä laitoksen sijaintikunnan kunnanhallitus ja sellaiset viranomaiset, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua (YsL 96 ja 97 ) ja muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus on liitteenä Ympäristölupayksikön päällikkö Lakimies Päivi Kentala Tarkastaja Mauri Yli Koski LIITTEET Valitusosoitus Sijaintikartta Asemapiirros