... YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa asiassa. Annettu julkipanon jälkeen Diaarinumero LSU 2006 Y 660 (113) ASIA

Transkriptio

1 L Ä N S I S U O M E N Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S... V Ä S T R A F I N L A N D S M I L J Ö C E N T R A L Ympäristölupayksikkö PL 262, Koulukatu 19, VAASA PB 262, Skolhusgatan 19, VASA Puh telefax YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa asiassa. Annettu julkipanon jälkeen Diaarinumero LSU 2006 Y 660 (113) ASIA Ympäristönsuojelulain 35 mukainen ympäristölupahakemus, joka koskee maidon ja naudanlihantuotantoa ja sen laajentamista. HAKIJAT Latvala Tapani ja Marjaana Lahoontie Lohiluoma TOIMINTA JA SIJAINTI Eläinsuoja sijaitsee tilalla Mettälä RN:o 12:20 Kurikan kaupungin Miedon kylässä yrittäjien osoitteessa. Eläinsuojassa nykyisin pidetään 85 lypsylehmää, 60 hiehoa ja 35 alle 8 kk:n ikäistä nuorta nautaa. Nykyiseen navettaan, jota ei laajenneta, tulee muutoslaajennuksen yhteydessä tilat 120 lypsylehmälle, 6 hieholle, ja 16 alle 6 kk:n ikäisellenuorkarjalle. Noin 100 metriä lypsylehmänavetasta länsiluoteeseen rakennetaan uusi lihakarjanavetta tilalle Ristimäki RN:o 12:97, johon tulee tilat 60 emolehmälle, 214 hieholle tai yli 6 kk:n ikäiselle muulle naudalle ja 74 alle 6 kk:n ikäisellä nuorkarjalle. Lisäksi rakennetaan tarvittavat lantalat ja rehuvarastot. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 30 lypsylehmälle, on ympäristölupavelvollinen (YsA 1 1 mom. kohta 11 a). Ympäristönsuojelulain 28 : n mukaan ympäristölupa tarvitaan jos toiminnassa tapahtuu olennainen muutos. Hakemuksen mukaista tuotannon laajennusta voidaan pitää olennaisena muutoksena voimassaolevaan lupaan nähden.

2 2 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen lupaviranomainen eläinsuojaa koskevassa asiassa ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 mom. kohdan 10 a mukaisesti. Asetuksen mukaan eläinsuojan, jossa voidaan pitää vähintään 75 lypsylehmää, ympäristölupa asian käsittelee alueellinen ympäristökeskus. Hakemuksen mukaan tämä eläinmäärä ylittyy. ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi Suomen ympäristökeskuksessa hakijoiden jättämällä ympäristölupahakemuksella, ympäristölupahakemusta on täydennetty eläinmäärän osalta. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Nykyiselle lypsykarjan tuotannolle on Länsi Suomen ympäristökeskuksen myöntämä ympäristölupa tilalle Mettälä RN:o 12:20 sekä tässä hakemuksessa osoitetulle lihakarjanavetan sijoituspaikalle tilalle Ristimäki RN:o 12:97 ympäristökeskuksen myöntämä ympäristölupa (diaarinro lsu 2005 y 783) 2730 lihasian pitämiselle n. 100 m nykyisestä navetasta länsilounaassa. Hakija on ilmoittanut, että sikalan ympäristöluvasta luovutaan, mikäli tämä lupahakemus saa lainvoiman. Alue on maa ja metsätalousvaltaista haja asutusaluetta ja sillä ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa eikä asemakaavaa. ELÄINSUOJAN SIJAINTIPAIKKA JA YMPÄRISTÖ Toiminta sijoittuu osittain metsän ympäröimälle, harvaan asutulle alueelle Lohiluoman keskustasta n. 6 kilometriä länsiluoteeseen. Lähimmät asuin tai vapaa ajan kiinteistöt sijaitsevat suunnitellusta lihanautanavetasta tai nykyisestä lypsylehmänavetasta n. 220 metrin ja 290 metriä etäisyydellä. Muita asuin tai vapaa ajan kiinteistöjä ei sijaitse 500 metrin etäisyydellä toiminnoista. Lannan levitykseen käytettävät pellot sijaitsevat useina erillisinä lohkoina. Suurin osa lannanlevitykseen käytettävistä pelloista sijaitsee kahden kilometrin säteellä toiminnasta. Eläinsuojat ovat n. kilometrin etäisyydellä Lohiluomasta. Lohiluoma kuuluu Kyrönjoen vesistöalueeseen nro Alueella ei ole luokiteltuja pohjavesialueita. Noin 100 metriä lypsylehmänavetasta itään sijaitsee 9 talouden yhteinen vedenottamo. Toimintaa harjoitetaan pohjaveden virtaussuunnan alapuolella. Vedenottamo on porakaivotyyppinen. ELÄINSUOJIEN TOIMINTA Toiminta laajenee yhteensä enintään 120 lypsylehmän, 60 emolehmän, 220 hiehon tai yli kuudenkuukauden ikäisen muun naudan ja 90 alle kuuden kuukauden ikäisen nuoren naudan pitämiselle. Toiminnassa tuotetaan litraa maitoa ja kiloa lihaa vuodessa. Lannankäsittely toimii pääsääntöisesti kuivikelantana, jossa virtsa imeytetään turpeeseen. Hyvin pieni osa lypsylehmien keräilytilasta ja lantakäytävästä tulevasta virtsasta johdetaan pesuvesi /virtsasäiliöön. Tilan tuotantoon liittyvät muut rakennelmat ja rakennukset ovat tulevan lihakarjanavetan ja nykyisen navetan lähialueella lukuun ottamatta. tilavuudeltaan 1050 m 3 :n avonaista etäkuivalantalaa, joka sijaitsee tilalla Harju RN:o 3:166 n. 1,7 km:n etäisyydellä talouskeskuksesta. Tuotantorakennusten vieressä on katettua kuivalantatilaa 1220 m 3 ja kattamatonta kuivalantalatilaa 1980 m 3. Pesuvesien ja virtsan varastoimista varten on katollinen 1000 m 3 :n säiliö,

3 3 joka sijaitsee navetan vieressä. Lypsylehmänavetan pesuvedet johdetaan pesuvesisäiliöön. Pesuvesi /virtsasäiliö täytetään alta päin, menetelmänä on imulannanpoisto. Myös kattamattomista lantaloista sadevedet johdetaan säiliöön. Materiaalina rakennetussa säiliössä ja kuivalantaloissa on betonielementit. Lypsylehmänavetassa on koneellinen ilmanpoisto. Ruokinta perustuu hyvään ruokinnan optimointiin. Rakennettava lihakarjanavetta on kylmäpihatto ja se toimii osastokohtaisesti, jolloin eri ikäisiä eläimiä siirretään eri kokoisiin karsinoihin. Kaikki vasikat kasvatetaan tuotantolaitoksissa teurastusikään saakka. Uuden eläinsuojan (lihakarjanavetan) päädylle rakennetaan uusi kuivalantala, jonka tilavuus tulee olemaan 2400 m 3. Yhteensä kuivalantatilaa tiloilla on 6600 m 3 ja virtsa /pesuvesitilaa 1000 m 3. Kuivikelanta poistetaan navetoista kahden viikon välein. Lantaloissa on kuormauslaatat. Syntyvä lanta käytetään lannoitteena omilla mailla, vuokramailla ja sopimuspelloilla. Lannan levitykseen käytettävät pellot sijaitsevat useina erillisinä lohkoina lähialueella. Lannan levitykseen on käytettävissä peltoa yhteensä n. 265 ha. Tästä omaa peltoa on 50 ha, vuokrapeltoa 25 ha ja sopimuspeltoa 190 ha. Lannan levityksestä suoritetaan 70 % viikoilla ja 30 % viikoilla Esikuivattua säilörehua valmistetaan pyöröpaaleihin vuosittain tonnia. Tiloilla on 3000 m 3 :n säiliö polttoaineelle. Muita öljytuotteita, aineita tai kemikaaleja ei ole. Tilalle tulee vesi omasta porakaivosta ja sille on varajärjestelmänä liittymä kylän yhteiseen kaivoon. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Hankkeen toteuttamisen jälkeen toiminnan ympäristövaikutukset eivät merkittävästi muutu nykyiseen verrattuna. Kylmäpihatto sijoitetaan nykyisen talouskeskuksen välittömään läheisyyteen ja talouskeskuksessa on aina ollut kotieläintuotantoa. Kyseessä on syrjäinen maaseudulle ja lähimmällä pysyvästi asuvalla naapurilla on myös kotieläintila. Lisäksi nykytekniikalla toteutettava lannanpoisto, ilmastointi ja kuljetukset hoituvat niin, että toiminnasta ei aiheudu ympäristöhaittoja. Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään vuonna ARVIO TOIMINTAAN LIITTYVISTÄ RISKEISTÄ Onnettomuus ja toiminnalliset riskit aiheutuvat mahdollisesta laitehäiriöistä, eläintaudeista sekä tulipalosta, joihin voi varautua vakuuttamalla ja parantamalla alkusammutusvalmiutta. Ennakoitavat riskit koskevat lähinnä tilan omaa tuotantoa eivätkä aiheuta ympäristöhaittaa. TIEDOT SYNTYVISTÄ JÄTTEISTÄ, NIIDEN MÄÄRISTÄ JA KÄSITTELYSTÄ Tilalla kuolleet eläimet (n. 1 t/v) toimitetaan raatojen keräyksen kautta käsittelylaitokseen, Honkajoki oy:lle. Muu jäte esim. loisteputket jne. (0,2 t/v) toimitetaan kunnalliseen jätehuoltoon. ARVIO PARHAAN KÄYTTÖKELPOISEN TEKNIIKAN SOVELTAMISESTA Lanta levitetään ympäristöehtojen mukaisesti viljeltävien kasvien ravinnetarpeen mukaan.

4 4 TIEDOT LIIKENTEESTÄ JA LIIKENNEJÄRJESTELYISTÄ Teuras, maito, rehu ja turveauto liikennöivät kerran viikossa, työntekijät käyvät päivittäin ja lisäksi on satunnaista huoltoajoa. Lietettä ajetaan kevään ja syksyn levitysviikkoina yhteensä n. 300 kuormaa/vuosi. Syrjäisen sijainnin ansiosta pihaton läheisyydessä tapahtuva liikennöinti ei aiheuta ympäristölle haittaa ja yleisellä tiellä yrityksen liikennöinti vastaa normaalia maaseudun tieliikennettä. ASIAN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksesta on kuulutettu ympäristönsuojelulain 38 mukaisesti ajalla Länsi Suomen ympäristökeskuksen ja Kurikan kaupungin virallisilla ilmoitustauluilla. Lisäksi hakemuksesta on lähetetty tieto erikseen niille, joita asian on erityisesti katsottu koskevan. Tarkastus tilalla Asian valmisteluun liittyen tilalle tehtiin tilakäynti , jossa tarkasteltiin lupahakemusta sekä lihakarjanavetan sijoittumista naapurikiinteistöihin ja maisemaan nähden. LAUSUNNOT JA MUISTUTUKSET Lausunnot Ympäristökeskus on pyytänyt lausuntoa Kurikan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta ja kaupunginhallitukselta. Kaupunginhallitus lausunnossaan ilmoittaa, että sillä ei ole huomautettavaa lupahakemuksen johdosta. Kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen lausunto: Ympäristölupahakemus koskee olemassa olevan toiminnan laajentamista. Uusi kuivalantala rakennetaan uuden nautakasvattamon yhteyteen länsipuolelle. Tila sijaitsee maa ja metsävaltaisella haja asutusalueella peltojen ja metsän ympäröimänä. Lähin asuttu naapuri (kotieläintila) sijaitsee vanhasta navetasta 280 metriä pohjoiseen ja seuraava 520 metriä koilliseen. Samat etäisyydet, uudesta navetasta, ovat noin 370 ja 650 metriä. Kiinteistöllä Harju RN:o 3:166 olevan tilan etälantalan läheisyydessä lähin asuttu naapuri on noin 370 metrin etäisyydellä koilliseen. Kurikan kaupungin ympäristösuojelumääräysten mukaisesti talousvesikaivojen ympärille tulee jättää 100 m vyöhyke, jolle lantaa ei levitetä. Muutoin asianmukaisesti hoidettuna eläinsuojasta ei aiheudu sellaista ympäristö tai terveyshaittaa tai kohtuutonta rasitusta naapureille, joka estäisi ympäristöluvan myöntämisen. Muistutukset ja mielipiteet Muistutuksia ja mielipiteitä ei ole annettu.

5 5 YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Länsi Suomen ympäristökeskus myöntää Tapani ja Marjaana Latvalalle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan enintään 120 lypsylehmän, 60 emolehmän, 220 hiehon tai yli kuuden kuukauden ikäiseen muun naudan ja 90 alle kuuden kuukauden ikäisen nuorkarjan pitämiselle kerrallaan. Toiminta sijoittuu Kurikan kaupungin Miedonkylän tilalle Ristimäki RN:o 12:97 ja tilalle Mettälä RN:o 12:20, tähän päätökseen liitetyn asemapiirroksen osoittamille paikoille. Toimintaan liittyvä kuivalantala sijoittuu tilalle Harju RN:o 3:166 yleiskartan osoittamalle paikalle. Kun tämä tämä päätös saa lainvoiman, raukeaa tilalle Ristimäki RN:o 12:97 (nykyisestä navetasta n. 100 metriä länsilounaaseen) ympäristökeskuksen (diaarinro LSU 2005 Y 783) myöntämä ympäristölupa 2730 lihasian pitämiselle. Hakija on ilmoittanut, että sikalan toimintaa ei aloiteta, jos nyt haettavana oleva lupa saa lainvoiman. (YSL 57 1 mom. 1 kohta) Kaupungin lausunnot on otettu lupamääräyksissä huomioon. LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Eläinsuojienrakenteet sekä lannan, ruokintarehun, jätevesien varastointi ja käsittely Eläinsuojien rakenteet, lantalat, rehujen varastointitilat, eläinsuojien pesu ja muut jätevedet/valumavedet tulee varastoida maa ja metsätalousministeriön rakentamisohjeiden mukaisesti rakennetuissa vesitiiviissä säiliöissä, joissa on täyttöä varten tarpeelliset vesitiiviit rakennelmat ja laitteet. Eläinsuojien rakenteiden tulee olla myös rakentamisohjeiden mukaisesti rakennetut. Kuivalannan ja virtsan/jätevesien varastointia varten tulee olla käytettävissä varastointitilavuutta kuivalannalle yhteensä vähintään 6690 m 3 ja virtsalle/pesuvesille katettua säiliötilaa vähintään 1000 m 3. Yhteensä varastointitilavuutta tulee olla 7690 m 3. Täten uuden rakennettavan kuivalantalan tulee olla tilavuudeltaan vähintään 2400 m 3. Jätevedet tulee johtaa säiliöön. Lanta tulee poistaa navetoista vähintään 25 kertaa vuodessa. Katoilta valuvat sade ja sulamisvedet on johdettava lantaloiden ulkopuolelle. Mahdolliset rehujätteet tulee kompostoida tiiviillä alustalla tai kyntää ne suoraan peltoon. Lannan säilytystilat on tyhjennettävä perusteellisesti vuosittain. Lannan varastointitiloja on tarkkailtava säännöllisesti. Mikäli rakenteissa tai lannan käsittelyyn liittyvissä laitteissa havaitaan vaurioita, on ne välittömästi korjattava. 2. Hajuhaittojen vähentäminen Lannan ja jätevesien käsittely tulee suorittaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen n:o 931/2000 mukaisesti. Uuden navetan pohjoispuolella 150 metrin säteellä on oraille ja nurmelle nestemäisen lannan pintalannoitus kielletty. Lanta tulee mullata neljän tunnin sisällä alle 150 metrin säteellä uudesta kasvattamosta. Eläinsuojista tulevia hajuja on vähennettävä edellä mainitun lisäksi yleisellä siisteydellä, ilmastoinnin oikealla mitoituksella, eläinten kunnollisella terveydenhoidolla, kärpäs ja tuhoeläintorjunnalla ja tarttuvien tautien minimoinnilla. Sisäilman lämpötilan tulee olla mahdollisimman alhainen. Virtsa/pesuvesisäiliön täytön tulee tapahtua altapäin. Eläinsuojien ympäristö, rehuvarastot, lannan varastointitilat ja kuljetuskalusto tulee pitää hyvässä ja siistissä kunnossa. Lanta ja jätevedet levitetään pääosin keväällä.

6 3. Lannan ja jätevesien kuormaus sekä kuljetus ja hyödyntäminen 6 Lanta sekä jäte ja pesuvedet on hyödynnettävä ensisijaisesti peltolannoitteena tai toissijaisesti toimitettava ympäristöluvalliseen laitokseen. Lannan ja pesuvesien peltolevitysalaa tulee olla vähintään 170 hehtaaria. Luvanhakijan tulee toimittaa tiedot jatkettavista sopimuksista ympäristökeskukselle ennen kuin sopimuskausi päättyy. Tarvittaviin tietoihin kuuluu sopimukset peltolevitysalasta ja lohkokohtaiset kartat. Lannan ja virtsa/jätevesien kuormauksen tulee tapahtua asfaltilla tai vastaavan tiiveyden omaavalla pohjamateriaalilla. Lanta ja jätevedet tulee kuljettaa ja levittää siten, ettei niiden sisältämiä ravinteita pääse pohjaveteen, vesistöön, ojiin tai tielle. Mikäli kasvattamoiden yhteydessä pestään lannan kuljetus ja levityskalustoa, tulee pesu suorittaa tiiviillä alustalla ja pesuvedet johtaa umpisäiliöön tai imeyttää turpeeseen ja hyödyntää peltoviljelyssä tai toimittaa ympäristöluvalliseen laitokseen. Lannan ja jätevesien levityskaluston valinnassa tulee huomioida, että kalustolla päästään mahdollisimman hyvään levitystarkkuuteen. Toiminnanharjoittajan tulee käyttää jätevesien kuljetuksiin kalustoa, joka on tiiviisti sulkeutuva ja ko. tarkoitukseen suunniteltu. Mikäli kuljetusreitille pääsee valumaan lantaa tai jätevesiä, tulee kuljetukset keskeyttää ja kalusto korjata tiiviiksi sekä puhdistaa likaantuneet alueet välittömästi. Se osa lannasta ja jätevesistä, jota ei levitetä pellolle tulee toimittaa ympäristöluvalliseen käsittelylaitokseen. Lannan peltolevitysmäärissä tulee huomioida maaperän viljavuus, viljeltävän kasvin ravinnetarve sekä lannan typpi ja fosforipitoisuus. Levitysajankohta tulee pyrkiä valitsemaan siten, että naapureille aiheutuva haitta on mahdollisimman vähäinen. Levitetty lanta ja jätevesi tulee mullata välittömästi tai viimeistään vuorokauden kuluessa levityksestä. Lisäksi tulee huomioida, mitä typpilannoitteiden levittämisestä jäljempänä sanotaan. Kesantopellolle lantaa saa levittää ainoastaan kesantokauden jälkeen välittömästi ennen nurmen perustamista. Typpilannoitteita ei saa levittää lumipeitteeseen eikä routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan välisenä aikana. Lantaa voidaan kuitenkin levittää syksyllä enintään asti ja aloittaa levitys keväällä aikaisintaan 1.4., jos maa on sula ja kuiva, ja näin ollen valumia vesistöihin ei pääse tapahtumaan, eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan jälkeen. Toistuvasti kevättulvan alle jäävillä peltoalueilla lannan levitys on kielletty. Typpilannoitus on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä typpilannoitteiden pintalevitys on kielletty, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Muutoinkin lannan levityksessä tulee noudattaa, mitä voimassa olevissa viranomaismääräyksissä ja asetuksessa 931/2000 on säädetty. Lannan, pesuvesien, tai muiden jätevesien varastoinnista tai käsittelystä ei saa aiheutua pinta eikä pohjavesien pilaantumista, terveyshaittaa eikä haittaa yleiselle viihtyvyydelle. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään 100 metriä leveä vyöhyke käsittelemättä lannalla tai jätevesillä. Virtsaa tai jätevesiä ei saa levittää luokitelluille pohjavesialueille, eikä kuivalantaa luokitellun pohjavesialueen muodostumisalueelle. Lannan ja jätevesien levittäminen pohjavesialueilla on sallittua vain, mikäli yrittäjä maaperätutkimusten tai vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoittaa, ettei levityksestä aiheudu pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Yrittäjän tulee olla selvillä mahdollisten pohjavesialueiden sijainnista. Levitettävän lannan ja jätevesien sisältämä ravinnemäärä ei saa ylittää viljeltävän kasvin vuoden ravinnetarvetta vastaavaa määrää.

7 7 4. Kuolleet eläimet Kuolleet ja lopetetut eläimet, joita ei ole teurastettu elintarvikkeiksi, tulee toimittaa mahdollisimman nopeasti laitokseen, jolla on lupa kyseisten eläinjätteiden käsittelemiseen tai muuhun laitokseen, jolla on ympäristölupa kuolleiden eläinten käsittelyyn. Kuolleiden eläin varastointia tulee välttää. Lyhytaikaistakin varastointia varten tulee olla varastointihuone. Pitempiaikainen varastointi vaatii kylmävaraston. 5. Jätehuolto ja polttonesteiden varastointi Ongelmajätteet, kuten jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut, vanhentuneet torjunta aineet ja muut käyttökelvottomat kemikaalit tulee toimittaa sellaiseen ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan ko. jätteitä. Jätteiden, polttonesteiden ja kemikaalien varastointi on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu epäsiisteyttä, haju tai terveyshaittaa eikä maaperän tai pohjaveden saastumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Hyötyjätteet, kuten paperi, pahvi, metalli ja lasijätteet tulee kerätä erilleen Kurikan kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti ja toimittaa ensisijaisesti hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa kaatopaikalle tai muuhun hyväksyttävään keräyspaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan ko. jätteitä. Mikäli tilalla varastoidaan väkilannoitteita, säilöntähappoa rehulle tai kasvinsuojeluaineita, tulee ne varastoida tiiveydeltään vähintään asfalttibetonipohjaisella alustalla. Mikäli polttoneste ja öljysäiliöt eivät ole kaksoisvaippaisia tulee ne olla varustettuna vähintään suoja altaalla siten, että vuodot eivät pääse maaperään. Lisäksi säiliöt tulee kattaa tai muulla vastaavalla järjestelyllä (esimerkiksi öljynerotuskaivolla) estää sadevesien kertyminen suojaaltaisiin. Säiliöt tulee olla lisäksi varustettuja lukituksella ja ylitäytön sekä laponestimellä. Säiliöiden lähistöllä tulee olla varastoituna riittävästi imeytysturvetta tai vastaavaa vuotojen varalta. Säiliöiden laitteet tulee lukita tankkausten välillä. Öljy ja polttonestevuodot tulee estää pitämällä säiliöt ja täyttölaitteet hyvässä kunnossa sekä käsittelemällä öljytuotteita huolellisesti. Öljy ja polttonestesäiliöt tulee tarkastaa säännöllisesti. 6. Toiminnan tarkkailu, kirjanpito ja raportointi Toiminnanharjoittajan tulee tarkkailla eläinsuojan toimintaa sekä pitää kirjaa ja raportoida. Kirjanpitoon tulee merkitä tilalla vuosittain pidettävien eläinten määrä, toiminnassa muodostuva lantamäärä, tiedot lannan levitysaloista, tiedot peltopinta alaan liittyvistä sopimuksista, mahdollisista uusista tai muuttuneista lannan vastaanottosopimuksista, tiedot siitä kuinka paljon lantaa tilalta on mahdollisesti viety ympäristöluvalliseen käsittelylaitokseen, kuolleiden eläinten määrästä ja toimituspaikasta sekä tiedot toiminnassa tapahtuneista mahdollisista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista ja niiden korjaustoimenpiteistä. Edellisen vuoden kirjanpitotiedot tulee toimittaa ympäristökeskukseen vuosittain helmikuun loppuun mennessä. Levitettävästä lannasta on tehtävä lanta analyysit kokonaistypen, liukoisen typen sekä liukoisen fosforin osalta vähintään viiden vuoden välein. Analyysitulokset tulee viiden vuoden välein liittää eläinsuojan kirjanpitoon. (Lanta analyysituloksien tulee olla käytettävissä ennen lannan levittämistä).

8 8 Mikäli laitoksen rakenteissa, katteissa tai muissa niiden käsittelyyn liittyvissä laitteissa havaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntymiseen, on vauriot ja toimivuusongelmat korjattava välittömästi. 7. Muut määräykset Toiminnanharjoittajan tulee seurata toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varautua sen käyttöönottoon. Toiminnassa tapahtuvista olennaisista muutoksista eläinmäärissä, tuotannossa tai ympäristön pilaantumisriskissä, kuten myös toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tulee ilmoittaa Länsi Suomen ympäristökeskukselle hyvissä ajoin ennen toimenpiteeseen ryhtymistä. Merkittävistä häiriötilanteista tulee ilmoittaa myös Kurikan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle..8. Eläinsuojien laajennuksen käyttöönotto Toimenharjoittajien tulee kirjallisesti ilmoittaa laajennuksen käyttöönottoajankohta n. 1 kk ennen käyttöönottoa Länsi Suomen ympäristökeskukselle. PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Länsi Suomen ympäristökeskus on harkinnut, että hakemuksessa esitetty eläinsuojien toiminta täyttää ympäristönsuojelulaissa säädetyt vaatimukset ympäristönluvan myöntämisen edellytyksistä toimittaessa tämän päätöksen ja siinä asetettujen lupamääräysten mukaisesti. Luvan myöntämisen edellytykset Toiminnan ei katsota aiheuttavan terveyshaittaa, muuta merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, kohtuutonta haittaa naapureille eikä toimintaa sijoiteta asemakaavan vastaisesti. Luvan myöntämisen edellytyksiä harkittaessa on myös otettu huomioon, mitä ympäristönsuojelulain 6 :ssä määrätään toiminnan sijoituspaikasta ja ympäristönsuojelulain 8 :ssä pohjaveden pilaamisesta. Eläinsuojat sijoittuvat maa ja metsätalousvaltaiselle haja asutusalueelle, jolla eläintenpito voidaan katsoa alueelle tavanomaiseksi toiminnaksi. Ottaen huomioon navettojen eläinmäärät ja navettojen sijainnit naapureihin nähden ei toiminta todennäköisesti aiheuta kohtuutonta rasitusta tai muuta olennaista haittaa naapureille. Näin ollen hakemuksen mukaisesta toiminnasta ei voida katsoa etäisyyksien tai alueen aikaisemman käytön perusteella aiheutuvan naapurustolle lain tarkoittamaa rasitusta tai haittaa. Eläinsuojien toiminnan luvanmukaisuutta tarkasteltaessa otetaan huomioon sen lisäksi, mitä tästä päätöksestä ilmenee myös hakemuksessa esitetyt suunnitelmat. Lupamääräysten perustelut Länsi Suomen ympäristökeskus on harkinnut, että luvan myöntämisen edellytykset ovat olemassa hakijan lupahakemuksessa esitetyille eläinmäärille niin, ettei tapahdu eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta haittaa tai rasitusta. Hakemuk

9 9 sen mukaiselle eläinmäärälle näitä haittoja voidaan lupamääräyksin riittävästi ehkäistä parhaalla käyttökelpoisella tekniikalla, kun ottaa huomioon etäisyydet asianosaisten kiinteistöihin. 1. Eläinsuojien rakenteet sekä lannan, ruokintarehun, jätevesien varastointi ja käsittely Lantaloiden, kourujen, ruokintavarastojen, lattioiden, pesu ja muiden jätevesivarastojen sekä muiden täyttöä varten tarpeellisten rakennelmien ja laitteiden tulee olla vesitiiviitä ( MMM:n rakentamismääräykset ja ohjeet C 4) suorien valumien estämiseksi. Lannan, pesuvesien, sekä muiden jäte ja valumavesien varastointitilavuuksien tulee vastata vähintään 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta valtioneuvoston asetuksen nro 931/2000 mukaisesti. Näin varmistetaan lannan asianmukainen varastointi ympäri vuoden. Lannan laskennalliseksi varastointitilavuudeksi hyväksytään reunojen yli metrin kukkura. Virtsa/jätevesisäiliön vähimmäistilavuudessa on otettu huomioon navetoiden pesuvedet. Lantavarastojen vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen suunnitelmien mukaisena. Säiliön pohjalle kertyneet mahdolliset saostumat poistetaan. Samalla voidaan tarkastaa rakenteet silmämääräisesti mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Kattovedet johdetaan lantalatilojen ulkopuolelle, jolloin lannan varastointitilat ovat riittävät. Mahdollinen rehujäte on kompostoitava tiiviillä alustalla ravinnehuuhtoutumisen ehkäisemiseksi taikka kynnettävä suoraan peltoon kasvien käyttöön. Rehuvarastojen tiiviillä pohjalla ja mahdollisten valumavesien johtamisella säiliöön estetään ympäristön pilaantumista ja kohtuuttoman hajuhaitan muodostumista naapureille. 2. Hajuhaittojen vähentäminen Lantaa, pesuvesiä tai jätevesiä ei saa johtaa käsittelemättöminä ojaan tai muuhun uomaan vesien pilaantumisvaaran vuoksi, vaan niille tulee olla hyväksyttävä käsittely, kuten johtaminen säiliöön. Kieltämällä virtsa/jätevesien pintalannoitus uuden navetan lähialueella sen pohjoispuolisella varmistetaan, ettei naapureille synny kohtuutonta haittaa. Lannan multaamisesta koskevat aikarajoitukset on annettu, ettei lähiasukkailla viihtyisyys alene kohtuuttomaksi. Lisäksi sillä vähennetään typen hävikkiä ilmakehään. Ilmastoinnin mitoittamista ja yleistä siisteyttä koskevat määräykset on annettu viihtyisyyden lisäämiseksi ja ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Lannasta ja jätevesistä pääosa levitetään pelloille keväällä, etteivät ympäristö tai pohjavedet pilaannu. Lisäksi sisäilman ja lietelannan lämpötilan pitämisellä mahdollisimman alhaisena estetään, ettei tule kohtuutonta haittaa ja rasitusta hajujen tai kärpästen muodossa. Säiliöt tulee täyttää altapäin, hajujen vähentämiseksi. Eläinsuojien ympäristö, rehuvarastot, lannan varastointitilat ja lannankuljetuskalusto tulee pitää hyvässä ja siistissä kunnossa, koska toiminnasta ei saa aiheutua ympäristön asukkaille tai muille asianosaisille kohtuutonta viihtyvyyteen tai terveyteen kohdistuvaa haittaa tai rasitusta. 3. Lannan ja jätevesien kuormaus sekä kuljetus ja hyödyntäminen Lannan lastaamiselle, kuljettamiselle ja levittämiselle sekä kuljetuskalustolle on asetettu vaatimuksia, ettei ympäristö pilaannu ja toiminnasta aiheutuisi mahdollisimman vähän hajuhaittoja. Kuljetus ja levityskaluston kunnossa pitämisellä ja niiden mahdollisen pesupaikan tiiveydellä varmistetaan ettei kaluston vuotamisen ja jätevesien huuhtoutumisen takia ympäristö pilaannu. Lannan ja jätevesien levitysajankohdat tulee pyrkiä valitsemaan siten, että naapureille aiheutuva haitta on mahdollisimman vähäinen. Levitetty lanta ja jätevesi, yli 150 metriä navetasta, tulee mullata välittömästi tai viimeistään vuorokauden kuluessa levityksestä, että hajuhaitta jää mahdollisimman vähäiseksi. Typpilannoitteiden levittäminen lumipeitteiseen tai routaiseen maahan on kielletty valtioneuvoston asetuksella (VNA maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta

10 10 931/2000). Toistuvasti kevättulvan alle jäävillä pelloilla lannan levitys on kielletty, etteivät vesistöt rehevöidy. Kaltevien peltojen lannanlevitysrajoituksilla estetään lantavesien valuminen ojiin ja vesistöihin. Typpilannoitteiden levittäminen siten, ettei ravinteita pääse valumaan vesistöön, edellyttää riittäviä suojakaistoja vesistön varsille sekä lannan levitysrajoituksia kaltevilla pelloilla. Kesantopellon lannanlevityskiellolla varmistetaan, ettei pellon fosforipitoisuus lisäänny. Talousvesikaivojen ympärille jätettävällä 100 m suojavyöhykkeellä estetään talousvesikaivon pilaantuminen suorien valumien kautta. Lannan ja pesuvesien peltolevitysmäärissä tulee ottaa huomioon, että peltoja ei saa lannoittaa enempää kuin viljeltävä kasvi tarvitsee. Jos lannoitus on liian runsasta, ravinteiden huuhtoutumisriski lisääntyy. Eläinten peltoalavaatimus on vähintään 0,67 hehtaaria yhtä lehmää kohden, yksi peltohehtaari kolmea emolehmää kohden, yksi peltohehtaari neljää yli kuuden kuukauden ikäistä nautaa tai hiehoa kohden ja yksi peltohehtaari kahdeksaa alle kuuden kuukauden ikäistä nautaa kohden. Lupamääräyksen vähimmäispeltoala on ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojelusta antaman ohjeen mukainen. Lannanlevitys ja pellonvuokrasopimuksia uusittaessa on ympäristökeskukseen toimitettava uudet sopimukset, että voidaan suorittaa valvontaa. Se osa lannasta, jota ei viedä käsittelylaitokseen, ja jätevedet tulee levittää pellolle pääosin keväällä, koska kasvit saavat tällöin ravinteet kasvuunsa ja myös hajuhaitat ovat vähäisempiä ilman lämpötilan ollessa useimmiten alhaisempi kuin loppukesällä. Lannanlevityspeltolohkojen karttojen esittämisellä ympäristöviranomaisille varmistetaan, että viranomainen voi valvonnassaan tarkastella, ettei peltolohkoja käytetä useaan kertaan ja tapahdu ylilannoitusta. Virtsaa tai pesu tai muita jätevesiä ei saa levittää pohjavesialueelle eikä kuivalantaa pohjavesialueen muodostumisalueen (yhtenäinen viiva) ja varsinaisen pohjavesialueen (katkoviiva) väliselle alueelle ilman riittäviä maaperätutkimuksia, pohjaveden laadun turvaamiseksi. Lannan, pesuvesien, tai muitten jätevesien varastoinnista tai käsittelystä ei saa aiheutua pinta eikä pohjavesien pilaantumista, terveyshaittaa eikä haittaa yleiselle viihtyvyydelle. 4. Kuolleet eläimet Maa ja metsätalousministeriön asetus 850/2005 eläinjätteen käsittelystä edellyttää kuolleiden tai kuolleina syntyneiden nautaeläinten käsittelyä suuririskisenä eläinjätteenä. Toiminnanharjoittaja on jätelain mukaan vastuussa jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä. Suuririskinen eläinjäte on käsiteltävä eläinjätteen polttolaitoksessa tai suuririskisen eläinjätteen käsittelylaitoksessa. Myös kuolleiden eläinten määrästä tulee pitää kirjanpitoa ja esittää valvonta viranomaiselle. Kuolleiden eläinten asiallinen välivarastointi tilalla ennen niiden noutamista laitoskäsittelyyn on tarpeen. Pitempiaikaista varastointia varten tulee olla kylmähuone, etteivät hajut ja tautivaaraa lisäänny. Lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää niin, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa tai epäsiisteyttä. Asianmukaisella hävittämisellä estetään eläintautien leviämistä tilan ulkopuolelle ja tästä aiheutuvaa ihmisten tai eläinten terveyteen kohdistuvaa vaaraa. 5. Jätehuolto ja polttonesteiden varastointi Toiminnanharjoittaja on ympäristönsuojelulain ja jätelain mukaan velvollinen huolehtimaan ongelmajätteiden ja muiden jätteiden, polttonesteiden sekä kemikaalien asianmukaisesta varastoinnista sekä maaperän, pintavesien ja pohjavesien pilaantumisen estämisestä. Toiminnanharjoittajan tulee jätelain mukaisesti huolehtia myös muusta jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä

11 11 kuten jätteiden varastoinnista ja ongelmajätteiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn sekä hyötyjätteiden pitämisestä erillään muista jätteistä ja niiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn. Säiliön varustaminen suoja altaalla sekä katoksella tai muulla vastaavalla menettelyllä sekä mahdollisesti ylitäytön ja lapon estämiseen tarkoitetuilla laitteilla voidaan estää maaperän ja pintavesien pilaantuminen säiliön vuototilanteissa. Polttoneste ja öljysäiliöiden pitämistä lukittuina ja imeytysaineen varaamista vuotojen varalle voidaan pitää tarpeellisena varotoimena. 6. Eläinsuojan tarkkailu, kirjanpito ja raportointi Tarkkailu, kirjanpito ja raportointivelvoitteet ympäristökeskukselle sekä määräykset lantaanalyyseistä ja sopimuksista on annettu valvonnan helpottamiseksi. Lannan säilytystilojen säännöllinen tarkkailu mm. säiliöiden tyhjennyksen yhteydessä varmistaa varastotilojen tiiveyden ja estää niiden vaurioitumisesta mahdollisesti aiheutuvan vesien pilaantumisen. 7. Muut määräykset Toiminnanharjoittajan tulee olla tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja seurata alan kehitystä. Toiminta ja siihen liittyvä lannankäsittelytekniikka ja ympäristön kannalta paras käyttökelpoinen tekniikka kehittyvät jatkuvasti, ja niitä tulee myös ottaa käyttöön parhaan käyttökelpoisen tekniikan periaatteen mukaisesti. Olennaiset muutokset toiminnassa saattavat aiheuttaa tarvetta ympäristöluvan tarkistukselle tai suorittaa valvontatoimenpiteitä, joten kaikista olennaisista muutoksista tulee ilmoittaa lupaviranomaiselle hyvissä ajoin. Häiriötilanteista ilmoittamisella pienennetään mahdollisia lisävahinkoja. 8.Eläinsuojan laajennuksen käyttöönotto Toimenharjoittajien tulee kirjallisesti ilmoittaa laajennuksen käyttöönottoajankohta n. 1 kk ennen käyttöönottoa Länsi Suomen ympäristökeskukselle, että valvonta pysyy toiminnan mukana. PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. Kuitenkin viimeistään tulee jättää lupaviranomaiselle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi uhalla, että lupa voidaan muutoin määrätä raukeavaksi. Hakemukseen lupamääräyksen tarkistamiseksi tulee liittää ainakin tiedot eläinmääristä, käytössä olevien lantaloiden tilavuuksista sekä lannan levitykseen käytettävissä olevasta peltopinta alasta. Kun tämä päätös saa lainvoiman, Länsi Suomen ympäristökeskuksen ja myöntämät ympäristönsuojelulain 28 :n mukaiset luvat raukeavat. Lupamääräyksiä ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava.

12 12 SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki 2 8, 28, 31, 35 38, 41 43, 45 46, 52 59, 96 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus 1, 2, 6, 8 10, 16 19, 21 23, 30, 37 ja 42 Jätelaki 3, 4, 6, 8, 9, 12, 15, 19, 51 ja 52 Jäteasetus 3, 3a ja 5 Valtioneuvoston asetus 931/2000 maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisesta suoritteista (1387/2006) Lisäksi otettu huomioon Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta Maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM RMO C4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002). Ympäristöministeriön kirje kotieläinsuojia koskevista ympäristöluvista ( , YM4/401/2002). Maa ja metsätalousministeriön asetus eläinjätteen käsittelystä (850/2005). KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Maksu 1800 euroa. Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annettu ympäristöministeriön asetuksen alueellisten ympäristökeskusten maksullisista suoritteista (1387/2006) mukaan. Tässä päätöksessä noudatetaan 1237/2003 maksutaulukkoa, jossa eläinsuojan ympäristöluvan perusmaksu on 1800 euroa, koska hakemus on tullut vireille ennen LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Lupapäätös lähetetään ympäristönsuojelulain 54 mukaisesti seuraaville: Päätös: hakijat Jäljennös päätöksestä; Kurikan kaupunginhallitus Kurikan kaupungin ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä; Kivineva Anelma Sofia ja Väinö Iisakki, Mietaantie 682 as 1, Lohiluoma Taipalus Esko Ilmari, Asematie 77, Lohiluoma Havimäki Kauko Juhani ja Päivi Hannele, Lahoontie 559, Lohiluoma Latvala Armas Mikael ja Liisa Kyllikki, Suuluhdantie 28, Lohiluoma Kohtanen Aili Sofia, Riihikatu 15 as 1, Vaasa Palomäki Jorma Antero, Kytöharjuntie 21, Kurikka Mäki Lohiluoma Matti Salomon, Rahikkatie , Kauhajoki as

13 Korhonen Elo, Lahoontie 126, Lohiluoma Havimäki Erkki Ilmari ja Maria Helena, Lahoontie 685, Lohiluoma Perälä Pekka Samuli, Mietaantie 126, Lohiluoma Polvi Lohikoski, Esa Rikhard, Hakunintie 21, Mieto Nevala Marita Helena, Polvenkyläntie 39, Polvenkylä Latvala Irja Helena ja Mauri Sakari, Suuluhdantie 76, Lohiluoma Eerola Saara Heleena, Lohiluomatie 18, Lohiluoma Karjanmaa Jenny kp, Lähdekorpi Sisko, Hangaskyläntie 823, Kainasto Karjanmaa Voitto kp, Lähdekorpi Sisko, Hangaskyläntie 823, Kainasto Mettälä Yrjö perikunta, Mettälä Pauli, Orastie 2, Kurikka Isomäki Hannu, Lahoontie 468, Lohiluoma Havimäki Markku, Heinämäentie 24, Vilppula Lohiluoma Oiva ja Maria, Lohiluomantie 18, Lohiluoma Ilmoittaminen ilmoitustauluilla 13 Tieto päätöksestä julkaistaan Länsi Suomen ympäristökeskuksen ja Kurikan kaupungin virallisella ilmoitustaululla. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella luvan hakija ja ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät, sekä laitoksen sijaintikunnan kunnanhallitus ja sellaiset viranomaiset, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua (YsL 96 ja 97 ) ja muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus on liitteenä Ympäristölupayksikön päällikkö Lakimies Päivi Kentala Tarkastaja Mauri Yli Koski LIITTEET Valitusosoitus Sijaintikartat Asemapiirros