Kaupunkirakennelautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus

Transkriptio

1 Kaupunkirakennelautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Lausunto Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaiheen ehdotuksesta 1008/ /2013 KRAKLK Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaiheen ehdotus ja siihen liittyvä val mis telu ai neis to ovat julkisesti nähtävillä Maakuntaliitto pyytää asiasta Joen suun kaupungin lausuntoa mennessä. Maakuntakaava on tarkoitus saa da maakuntavaltuuston hyväksyttäväksi alkukesästä Maakuntakaavaluonnoksen maankäytölliset ratkaisut kohdistuvat pääosin Joensuun kaupunkiseudulle. Olennaisimmat muutostarpeet liittyvät Kontiorannan va rus kun nan lakkauttamiseen Kontiolahdella, Ylämyllyn alueen taa ja ma ra kentee seen ja Joensuun kantakaupungin laajenemistarpeisiin etelässä ja kaakossa. Li säk si kaavaluonnoksessa käsitellään mm. seudullisen ampumaradan si joi tusvaih to eh to ja ja tarkennetaan kaupan suuryksiköiden sijainnin ohjausta vas taamaan voimassa olevaa lainsäädäntöä erityisesti tilaa vievän tavaran kaupan osalta (mm. rauta-, auto- ja huonekalukauppa). Kaavaehdotuskartta, kaavamerkinnät ja -määräykset ja kaavaselostus ovat asiakoh dan liitteinä. Kaavaselostuksen liitteet ja kaavaan liittyvät sel vi tyk set ovat löy det tä vis sä ja ladattavissa maakuntaliiton internetsivuilta osoit tees ta jois-kar ja la.fi/maakuntakaava4. Selvitykset liittyvät mm. yh dys kun tara ken tee seen, kauppaan, virkistykseen ja seudulliseen ampumarataan. Joensuun kaupunginhallitus on antanut lausunnon maakuntakaavan IV vaiheen luon nok ses ta ( 369) ja aiemmin osal lis tu mis- ja arviointisuunnitelmasta ( ). Kaavoituspäällikkö Ju ha-pek ka Vartiainen on osallistunut kaavan laadintaan kaavahankkeen oh jaus ryh mäs sä, työvaliokunnassa ja kaup papaik ka- ja ampumarataselvitysten työ ryh mis sä. Tässä lausunnossa noudatetaan vastaavaa väliotsikointia kuin syyskuussa 2014 kaa va luon nok ses ta annetussa lausunnossa. Yleistä Maakuntakaavaehdotus tukee varsin hyvin Joensuun kaupunginhallituksen kaava luon nok ses ta antamaan lausuntoon kirjattuja keskeisiä tavoitteita. Kaupan suur yk si köi den sijainnin ohjaus on selvästi järkevöitynyt ja täsmentynyt luon nosvai hees ta, vain pieniä tarkistuksia tarvitaan. Ylämyllyn suunnan taa ja ma toi minto jen alueiden toteutusjärjestys ei ollut luonnoksessa eikä ole kaa va eh do tuk sessa kaan aivan tarkoituksenmukainen. Jaamankankaalle osoitetun selvitysalueen oi keu del lis ta merkitystä pitää täsmentää. Pääosin kaava on valmis pää tös kä sit telyyn.

2 Pohjoinen suunta Kontiolahden kasvu on syytä suun na ta olemassa olevien palveluiden vai ku tus alueel le, painottaen saavutettavuutta jalan, pyö räl lä ja joukkoliikenteellä ehey ty vää yhdyskuntarakennetta koskevien valtakunnallisten aluei den käyt tö ta voit tei den mukaisesti. Kontioniemen ja Kontiorannan alueet ovat kytkettävissä mel ko hyvin osaksi Leh mon, Kylmäojan ja Kontiolahden nauhamaista taa ja ma ra ken net ta. Näiden aluei den liikenne- ja palvelutarpeet voidaan turvata nojaten pää osin nykyisiin ra ken tei siin. Kevyen liikenteen verkko ja joukkoliikenteen pal ve lu tarjon ta edel lyt tä vät parannuksia, mutta ne ovat tehtävissä ja sovitettavissa ajal lises ti uusien aluei den rakentamiseen. Jaamankankaalle on ehdotettu merkittäväksi selvitysalue (merkintä se). Mer kinnän tarkoitus on kirjoitettu selostukseen epämääräisesti ja tulkinnanvaraisesti (se los tuk sen sivut 18-19). Tarkoituksena näyttää olevan avata varovasti ovea Jaaman kan kaan alueen ottamiselle asuinkäyttöön, mikä on täysin ristiriidassa kaikkien kaavaselostukseen kirjattujen yhdyskuntarakenteellisten tavoitteiden kanssa (selostuksen sivut 17-18). Selvitysaluemerkinnän oikeusvaikutus jää epäselväksi. Kaavamerkintä ja siihen liit ty vä määräys on kirjattu kaavaehdotuksessa seuraavasti: Selvitysalue (se) Kehittämisperiaatemerkinnällä osoitetaan Lehmon eri ta so liit tymän länsipuolinen alue, jolle kohdistuu erityisiä seudullisia maankäyt tö tar pei ta. Alueeseen liittyy keskenään ristiriitaisia seu dul lisia ulkoilun ja virkistyksen sekä asumisen ja työ paik ka toi min to jen intressejä. Suunnittelumääräys Ennen alueen tulevan käytön ratkaisua ei alueella tule suun ni tella sellaista maankäyttöä, joka heikentäisi merkittävästi ulkoilun ja virkistyksen järjestämistä alueella tai toisaalta estäisi tai merkit tä väs ti haittaisi alueen tulevaa käyttöä taajamamaisen asutuk sen tarpeisiin. Selvitysalueen tarkoitus ei käy ilmi merkinnän selityksestä. Siinä sanotaan vain, et tä alueelle kohdistuu ja liittyy erityisiä ja ristiriitaisia maankäyttötarpeita ja intres se jä. Jos selvitysaluemerkintä halutaan pitää mukana kaavassa, on oikeusvaikutus kirjat ta va suunnittelumääräykseen selvästi, esimerkiksi näin: Selvitysalueen käyttö tar koi tus on maa-ja metsätalous. Sen muita käyttötarkoituksia voidaan sel vit tää. Selvitysaluemerkintä ei mahdollista alueen ottamista uuteen, selvitysten mu kaiseen käyttötarkoitukseen ennen kuin maakuntakaavaa on vastaavasti muu tet tu. Selostukseen kirjoitettu merkinnän tulkintaohje ei ole riittävä. Maakuntakaavaan ei pidä jättää seudullisesti merkittäviä ratkaisemattomia asioita, jotka kunta voisi omalla kaavoituksellaan yksipuolisesti ratkaista. Jaa man kan-

3 kaan alueen ottaminen taajamatoimintojen käyttöön olisi mer kit tä vyy del tään seudullinen ratkaisu. Jaamankankaalle se-merkinnällä osoitetun alueen käyttäminen taa ja ma toi mintoi hin hajottaisi yhdyskuntarakennetta tarpeettomasti tilanteessa, jossa Kon tiolah den kunnalla on useita yhdyskuntarakenteen eheyden kannalta parempia vaih to eh to ja käytettävissään. Jaamankankaan alueen käyttöönotto aiheuttaisi uu sia palveluiden järjestämisen ongelmia Kon tio lah den jo nyt erittäin ha ja nai sessa palveluverkossa. Joensuun rajan pinnassa on lisäksi jo useita kon tio lah te lai sia taajamoitumassa olevia kyläalueita, joiden liikenneyhteydet ja palvelut ovat järjestettävissä kohtuullisin panostuksin, esimerkiksi yhteistyössä Joensuun kaupungin kanssa. Näiden lisärakentaminen ja asemakaavoittaminen pitää asettaa etusijalle uusiin avauksiin nähden. Vaikka Kontiolahti kasvaa, ei kasvu pe ruste le kaikkia mahdollisia aluevarauksia. Kasvun pitäisi johtaa tiivistyvään kun ta raken tee seen, suunnitelmallisempaan kasvuun ja tehokkaampaan maan käyt töön. Maakuntakaavaluonnoksessa on esitetty Jaamankankaalle uutena avauksena tilaa vievän tavaran kaupan suuryksikkö Lehmon eritasoliittymän kainaloon. Tä mä on hyväksyttävissä, vaikka sijoitus on eri puolella liit ty mää kuin asutuksen pai nopis te. Läntinen suunta Ylämyllyn taajamarakenteen tiivistäminen ja sen palvelutason nostaminen, Jy rinky län alueen laajentaminen Leinosenlammen itäpuolelle ja yh dys kun ta ra kenteen kasvattaminen yhteen Joensuun Marjalan kanssa on koko seudun kannalta toi vot ta vaa ke hi tys tä. Kaavoituksen kautta tapahtuva Ylämyllyn taajaman suunni tel mal li nen kasvu turvaa tonttitarjonnan lännen kasvusuunnassa ja ehkäisee yh dys kun ta ra ken teen hajautumista. Kaavaehdotuksen kaupan suuryksiköitä koskeva ratkaisu, jossa tuetaan Ylä myllyn taajamakeskusta, on oikea. Lentokentän suunnan alueiden varaaminen työpaik ka ra ken ta mi sel le, ajoharjoittelulle ja moottoriurheilulle ovat samoin oikeita rat kai su ja, kun otetaan huomioon alueen luonne, olemassa olevat meluhaitat ja pirs ta lei suus. Joensuu ja eteläinen suunta Maakuntakaavaluonnos noudattaa Joensuun kantakaupungin kasvusuunnissa ete läs sä ja idässä Joensuun seudun yleiskaava 2020:n sisältöä. Kaupunki on jo pit käl lä to teut ta mas sa yleiskaavaa Karhunmäessä, Papinkankaalla, Reijolassa ja Niit ty lah des sa. Iiksenvaaran merkintätapa asumisen reservialueen kohdemerkinnällä vastaa riittä väs ti kaupungin näkemystä alueen tulevaisuudesta. Alueelle on laadittu vastikään osa yleis kaa va, jonka keskeinen tarkoitus on Iiksenvaaran osalta pysäyttää alu een ky lä mäi nen lisärakentaminen ja varautua siihen, että alue ase ma kaa voite taan tiiviiksi taa ja mak si myöhemmässä tulevaisuudessa. Asemakaavoituksen ajoi tus riippuu ko ko seudun kehityksestä ja omakotirakentamisen kysynnästä.

4 Ny kyi set tär keim mät kasvusuunnat Karhunmäki-Reijola, Multimäki ja Niittylahti riit tä ne vät vas taa maan kysyntään 2020-luvun lopulle saakka. Kaupan yksiköiden osalta maakuntakaavan sisältö vastaa kaupunkimaisella alueel la Joensuun kaupungin näkemystä. Kaupan alueiden mitoituksessa ja ra jauksis sa liitekartoilla on pientä täsmentämisen tarvetta. Ampumaratavaihtoehdot Maakuntakaavaehdotuksessa luotiaseiden ampumaradat esitetään si joi tet ta vik si Kontiorannan alueelle. Ratkaisu on hyvä, jos melu saadaan kuriin, kuten sel vi tykset näyttävät. Etäisyys Joensuuhun on sopiva ja toiminta tukee Kon tio ran nas ta kerrottuja kehittämistavoitteita. Keskusverkko ja kaupan sijoittumisen ohjaus Kaavaluonnoksessa ohjataan kaupan suuryksiköiden sijoittamista kes kus ta toimin to jen, kaupan suuryksiköiden ja työpaikka-alueiden merkinnöillä. Sijainnit ja alue va rauk set ovat täsmentyneet ja selkiytyneet huomattavasti kaa va luon nokses ta. Keskustatoimintojen alueet Joensuun keskustassa ja Rantakylässä ovat selvät ja help po tul kin tai set merkinnät. Ilahduttavaa on, että Rantakylän merkitys ikään kuin kaupunkina kaupungissa on huomattu. Näiden väkirikkaiden alueiden keskus tas sa on oikein olla rajoittamatta kaupan pinta-alaa millään lailla. Keskustatoimintojen kohteiden kirjo on kuitenkin edelleen se ka va ja niistä muodos tu va keskusverkko ei ole aivan johdonmukainen. Vähempikin määrä eri ta soisia keskuksia ja erilaisia kaupan pinta-alarajoituksia riittäisi. Maa kun ta kaa val la pi tää tukea keskustakauppaa ja kaupan hakeutumista keskustoihin kaiken ko koisis sa keskustoissa. Tältä osin kaavaehdotus täyttänee tarpeet eikä kes kus ver kon monitasoisuus muodostu esteeksi erikokoisten keskustojen kehittämiselle. Pyhäselän entinen kuntakeskus Hammaslahti on asetettu eri keskusluokkaan ver rat tu na Liperiin ja Kontiolahteen. Hammaslahti on kuntaliitoksesta huo li matta edelleen kirkonkylä ja rinnastuu palvelutasoltaan ja liikenteelliseltä ase maltaan näihin toisiin kirkonkyliin. Näitä kirkonkyliä olisi syytä käsitellä toisiaan vastaa vas ti maakuntakaavassa ja niin olisi varmaan tehtykin, jos Pyhäselkä olisi edel leen itsenäinen kunta? Palvelutason, taajamien koon ja kehitysnäkymien suh teen mikään ei ole kuntaliitoksessa todellisesti muuttunut. Joensuun Käpykankaan, Raatekankaan ja Siihtalan alueille on osoitettu nyt tarkoi tuk sen mu kai sen laajuinen työpaikka-alue, jolle voi sijoittua seudullisesti merkit tä viä tilaa vaativan tavaran kaupan suuryksiköitä (TP-kme). Mitoitustasokin on todennäköisesti riittävän oikea, vaikka siihen sisältyykin epävarmuutta. Erillisten kaupan suuryksiköiden kohdemerkintöjen alueellinen rajaus pitää jät tää joustavaksi. Jos rajaus halutaan alueellisesti yksiselitteiseksi, pitää käyttää alueva raus mer kin tää eikä kohdemerkintää. Nyt kohdemerkinnän vaikutusalue on edelleen osoitettu liian yksityiskohtaisesti mm. Voimatien ja Raatekankaan

5 km-koh tei den osalta kaavaselostuksen liitekartoilla. Sama turha yk si tyis koh taisuus koskee myös keskustatoimintojen kohdemerkintöjä (c, ca, ca-1), joiden vaiku tus alu eet on kuvattu selostuksessa sivuilla 22 ja 25. Näitä koskevissa mer kinnöis sä ja määräyksissä puhutaan lisäksi merkinnän osoittamista alueista, mikä on jo sinällään ristiriitaista, kun on kyse kohdemerkinnästä. Tavalla tai toisella on tuo ta va selvästi ilmi, että kohdemerkinnän vaikutusalueen raja ei ole koskaan täs mäl li nen vaan aina ohjeellinen ja joustava. Pilkon km-merkinnän mahdollistama kaupan mitoitus k-m2 ei ole riit tä vä. Tämä kerrosala sisältäisi vain nykyisen CM Pilkon korttelin kerrosalan. Alu eel le tulossa oleva uusi päivittäistavarakauppa ei mahtuisi mukaan eikä alueelle jäi si kasvuvaraa CM-korttelin rakentamatonta osaa lukuun ottamatta. Rea lis ti nen, alueen maltillisen kehittymisen salliva mitoitus olisi k-m2. Muuta Maakuntakaavaehdotuksessa on edelleen rantaraitin merkintä Marjalan saaren koh dal la niin, että se edellyttäisi yhden uuden sillan rakentamista Marjalan ka navan yli. Marjalan saaren kokoisen pienehkön asuin- ja virkistysalueen lii ken ne tarve voidaan tyydyttää hyvin nykyisillä kahdella sillalla. Kolmannen sillan to teut tami nen alueelle ei ole toiminnallisesti järkevää eikä taloudellisesti mahdollista. Valmistelija: kaavoituspäällikkö Juha-Pekka Vartiainen Teknisen johtajan viransijaisen päätösehdotus: Kaupunkirakennelautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, että se antaa edelle kirjoitetun lausunnon Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaiheen ehdo tuk ses ta. KH Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää antaa edelle kirjoitetun lausunnon Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaiheen ehdotuksesta. Päätös: KH 106 Päätettiin jättää asia pöydälle. Asiasta päätetään kaupunginhallituksen kokouksessa Kaupunginjohtajan muutettu päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää antaa edelle kirjoitetun lausunnon Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaiheen ehdotuksesta kuitenkin muutettuna kappaleen Pohjoinen suunta osalta seuraavasti:

6 Kontiolahden kasvu on syytä suun na ta olemassa olevien palveluiden vai ku tus alu eel le, painottaen saavutettavuutta jalan, pyö räl lä ja joukkoliikenteellä ehey - ty vää yhdyskuntarakennetta koskevien valtakunnallisten aluei den käyt tö ta voit - tei den mukaisesti. Kontioniemen ja Kontiorannan alueet ovat kytkettävissä mel - ko hyvin osaksi Leh mon, Kylmäojan ja Kontiolahden nauhamaista taa ja ma ra - ken net ta. Näiden aluei den liikenne- ja palvelutarpeet voidaan turvata nojaten pää osin nykyisiin ra ken tei siin. Kevyen liikenteen verkko ja joukkoliikenteen pal - ve lu tar jon ta edel lyt tä vät parannuksia, mutta ne ovat tehtävissä ja sovitettavissa ajal li ses ti uusien aluei den rakentamiseen. Jaamankankaalle on ehdotettu merkittäväksi selvitysalue (merkintä se). Mer kin - nän tarkoitus on kirjoitettu selostukseen tulkinnanvaraisesti (se los tuk sen sivut 18-19). Selvitysaluemerkinnän oikeusvaikutus jää epäselväksi. Kaavamerkintä ja siihen liit ty vä määräys on kirjattu kaavaehdotuksessa seuraavasti: Selvitysalue (se) Kehittämisperiaatemerkinnällä osoitetaan Lehmon eri ta so liit ty män länsipuolinen alue, jolle kohdistuu erityisiä seudullisia maan käyt tö tar pei ta. Alueeseen liittyy keskenään ristiriitaisia seu dul li sia ulkoilun ja virkistyksen sekä asumisen ja työ - paikka toi min to jen intressejä. Suunnittelumääräys Ennen alueen tulevan käytön ratkaisua ei alueella tule suun ni tel la sellaista maankäyttöä, joka heikentäisi merkittävästi ulkoilun ja virkistyksen järjestämistä alueella tai toisaalta estäisi tai mer kit tä väs ti haittaisi alueen tulevaa käyttöä taajamamaisen asu tuk sen tarpeisiin. Selvitysalueen tarkoitus ei käy ilmi merkinnän selityksestä. Siinä sanotaan vain, et tä alueelle kohdistuu ja liittyy erityisiä ja ristiriitaisia maankäyttötarpeita ja int - res se jä. Jos selvitysaluemerkintä halutaan pitää mukana kaavassa, on oikeusvaikutus kir jat ta va suunnittelumääräykseen selvästi. Alueen muita käyttötarkoituksia voidaan sel vit tää. Selvitysaluemerkintä ei mahdollista alueen ottamista uuteen, selvitysten mu kai seen käyttötarkoitukseen ennen kuin maakuntakaavaa on vastaavasti muu tet tu. Selostukseen kirjoitettu merkinnän tulkintaohje ei ole riittävä. Maakuntakaavaan ei pidä jättää seudullisesti merkittäviä ratkaisemattomia asioi ta, jotka kunta voisi omalla kaavoituksellaan yksipuolisesti ratkaista. Jaa - man kan kaan alueen ottaminen taajamatoimintojen käyttöön olisi mer kit tä vyydel tään seudullinen ratkaisu. Maakuntakaavassa on asetettava kunnat keskenään tasaveroiseen asemaan seudullisesti merkittävien maankäytön ratkaisujen toteuttamisessa. Kaavamerkintöjen tulee olla tältä osin yksiselitteisiä.

7 Maakuntakaavaluonnoksessa on esitetty Jaamankankaalle uutena avauksena ti - laa vievän tavaran kaupan suuryksikkö Lehmon eritasoliittymän kainaloon. Tämä on hyväksyttävissä, vaikka sijoitus on eri puolella liit ty mää kuin asutuksen pai no pis te. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Kaavoituspäällikkö Juha-Pekka Vartiainen esitteli asiaa kokouksessa ennen päätöksentekoa.