Kaupunkirakennelautakunta Kaupunginhallitus Pohjois-Karjalan maakuntakaava 2040 luonnos 1342/10.02.

Transkriptio

1 Kaupunkirakennelautakunta Kaupunginhallitus Pohjois-Karjalan maakuntakaava 2040 luonnos 1342/ /2017 KRAKLK Pohjois-Karjalan maakuntaliitto laatii kokonaismaakuntakaavan tarkistusta nimel lä Pohjois-Karjalan maakuntakaava Kaavaluonnos on valmistunut. Maa kun ta liit to pyytää Joensuun kau pun gin lausuntoa maakuntakaavan luon nokses ta mennessä. Maakuntakaavan on tarkoitus valmistua pää tet tä väksi kesällä Ennen pää tök sen te koa kaava tulee olemaan vielä eh do tuk se na nähtävillä, to den nä köi ses ti alkuvuodesta Lausuntopyyntöaineisto on saatavilla internetissä osoitteessa Olennaisimmat osat ai neistoa ovat tässä vaiheessa maakuntakaavakarttaluonnos ja luonnos merkinnöistä ja määräyksistä. Kaavaselostusluonnos kuvaa ja perustelee luonnoksen rat kai suja. Kaavaselostuksen liitteistä voi tarkistaa täsmällisemmin yksittäisiä kaa va merkin tö jä, alueita ja kohteita. Lisäksi saatavilla on kaavaan liittyvä runsas sel vi tys aineis to. Joensuun kaupunginhallitus on antanut lausunnon maakuntakaava 2040 ta voitteis ta ( 397). Lausunnossa on todettu Joensuun keskeisestä kau pun kiseu dus ta mm. seuraavaa: "Valitut teemat vastaavat todellisia tarpeita ja ovat linjas sa Joensuun seudun yleis kaa va 2020:ssä tehtyjen ratkaisujen kanssa. Olen naista on turvata kau pun ki seu dun kehittyminen kuntien ja niiden asukkaiden kan nal ta ta lou del li ses ti, kes tä vään kehitykseen ja öljyvapaan maakunnan tavoitteisiin suunna ten ja siten, et tä hyödynnetään olemassa olevia palveluiden, liikenteen ja tek niikan ver kos to ja. Tiiviin kaupunkirakenteen kasvattaminen sormimaisina nau hoi na jo ole mas sa oleviin pääsuuntiin on kestävä ratkaisu ja mahdollistaa pit kä jän tei sen, pouk koi le mat to man kehittämisen ja seudun asukkaiden hy vän arjen." Koko lausun to on luettavissa oheisaineistona luottamushenkilöiden verkkopalvelussa. Kontiolahden kunta laatii samaan aikaan koko aluettaan koskevaa stra te gi sta yleis kaa vaa. Joensuun kaupunkiseudun kannalta näissä kaavoissa käsitellään osin sa mo ja asioita. Molemmat kaavat ovat merkityksellisiä Joensuun kau pun kiseu dun tulevaisuuden kannalta. Kontiolahden strateginen yleiskaava tulee päätet tä väk si jo vuonna 2019 eli selvästi ennen maakuntakaava 2040:tä. Näin ollen laa dit ta va na oleva maakuntakaava 2040 ei ohjaa sen laatimista oikeudellisesti sito vas ti. Joensuun kaupunginhallitus on antanut lausunnon Kontiolahden stra tegi sen yleiskaavan luonnoksesta ( 470). Lausunto on luettavissa Joensuun verkkosivuilla. Lausunnon valmistelussa on verrattu maakuntakaavaluonnoksen sisältöä voimas sa olevaan maakuntakaavaan, Joensuun seudun yleiskaava 202:een ja Kontio lah den strategisen yleiskaavan luonnokseen. Näiden kaavojen aineistot ovat löy det tä vis sä internetistä maakuntaliiton sivuilta

2 Joensuun sivuilta ja Kontiolahden sivuilta Lausunto: Maakuntakaavaluonnos perustuu väestötavoitteeseen, jonka mukaan Pohjois-Kar ja lan väkiluku olisi vuonna 2040 noin asukasta. Väkiluku vä he ni si si ten noin 4000 asukkaalla. Joensuun seutukunnan väestötavoite on noin asukasta vuonna Kasvua nykyiseen on noin 2000 asukasta. Joensuun kau pun gin oma väestöennuste yltää vuoteen 2037 saakka, jolloin kau pungin vä ki lu ku olisi noin asukasta. Kasvua vuodesta 2018 olisi reilut 3000 asu kas ta. Joensuun sisällä väestönkehitys eriytyy niin, että kasvu kohdistuu kan ta kau punki-rei jo la-niit ty lah ti -alueelle. Eriytymistä tapahtuu myös Joensuun seu tu kunnan si säl lä: kasvu kohdistuu Joensuun, Kontiolahden ja Liperin keskeisiin osiin, mis sä vä ki lu ku kasvaa selväsi enemmän kuin seutukunnan alueelle ennakoitu 2000 asuk kaan ja Joensuuhun ennakoitu 3000 asukkaan kasvu. Joensuun keskeinen ja kasvava toiminnallinen kaupunkiseutu koostuu Joensuun kau pun gin ja Kontiolahden ja Liperin kuntien keskeisistä osista. Tärkein työs säkäyn ti- ja asioin ti alue on jotakuinkin Joensuun seudun joukkoliikenteen A- ja B-vyö hyk kei den kattama alue eli karkeasti Liperin, Kontiolahden ja Ham mas lahden kir kon ky lien muodostaman kehän sisälle jäävä alue. Tällä alueella on rat kaista va na kas vuun liit tyviä merkittäviä maankäytön, liikenteen, palveluiden ja elinkei no- ja työ paik ka toi min to jen järjestämisen kysymyksiä. Kysymykset ja rat kaisut ovat vai ku tuk sil taan ylikunnallisia näiden kolmen kunnan alueella. Keskeisen kaupunkiseudun alueella tehtävät ratkaisut ovat Joensuun kaupungin kan nal ta merkityksellisimpiä. Alueilla, joissa väestökehitys on tasaista tai taan tuvaa, ei maakuntakaava tuo mukanaan merkittäviä muutoksia nykyiseen ti lan teeseen. Taajama-alueiden maapinta-alan tarpeeseen vaikuttavat väestönkasvun lisäksi asuk kai den asu mis ta pa va lin nat tulevaisuudessa. Tällä hetkellä näyttää siltä, et tä kes kus ta mai sen asumisen kysyntä kasvaa, mutta ihmisten valinnat tulevina vuosi kym me ni nä eivät todellakaan ole tiedossa. Todennäköisesti kau pun ki mais ten aluei den asukasmäärä kasvaa nopeammin kuin muiden alueiden. Joen suun väestön kas vu on painottunut 2010-luvulla keskustamaisiin kaupunginosiin (kes kus ta, Niinivaara, Penttilä) ja kantakaupungin pientalo-alueille. Keskeisen kaupunkiseudun alueellakaan ei tarvita kovin suuria maa-alueita yhdys kun ta ra ken ta mi seen. Vertailuna yllä mainituille väestömuutosluvuille voi mai ni ta, että Joensuussa pientalovaltaisen Hu kan hau dan asukasluku on tällä hetkel lä noin 3850 asukasta ja sen pinta-ala on noin 260 ha. Kerrostalovaltaisella alueel la Joensuun keskustassa asuu ihmistä vielä pienemmällä alueella (noin 220 ha) eikä silti puhuta Suomenkaan mittakaavassa kovin tiiviistä kes kus ta-aluees ta. Nyt käynnissä oleva kehitys näyttäisi vievän kohti maapinta-alaa sääs täväm pää yhdyskuntarakennetta.

3 Kontiolahden strategisen yleiskaavan luonnos suuntaa Kontiolahden kunnan kas vun Leh mo-uu ro-kon tio nie mi -Kontiolahti -käytävälle ja Onttola-Pilkko -suun taan.tämä ratkaisu hyödyntää jo olemassa olevaa pal ve lu ra ken net ta, liiken ne verk koa, teknisiä verkkoja, joukkoliikennepalveluita ja ylipäätään jo teh tyjä in ves toin te ja. Se vastaa todelliseen kysyntään, on maakuntakaavalle hy väk sytty jen tavoitteiden mukainen ja vastaa pitkälle Joensuun seudun yleiskaava 2020 sisältöä. Maakuntakaavan luonnos on pääosin samansisältöinen, mutta poik keaa siitä kahdessa keskeisessä kohdassa eli Jaamankankaalla Lehmon eri ta so liit tymän länsipuolella ja Uurossa. Kontiolahden yleiskaavaluonnoksessaan esittämä malli Joensuu - Lehmo - Kontio lah ti -välin kasvun suuntaamisesta selvemmin nauhamaiseksi käytäväksi on kan na tet ta va. Uuron asemaa voi sijaintinsa puolesta hyvin vahvistaa. Yh dys kunta ra ken teen laajentaminen Jaamankankaalle länteen on syytä merkitä tois si jaise na kasvusuuntana. Kontiolahti on esittänyt tämän kasvusuuntanuolena yleiskaa va luon nok ses sa. Toi nen vaihtoehto on esittää alue reservialueena ja kirjata mää räyk siin toteutuksen ajoit tu mi nen muiden alueiden toteuttamisen jälkeen. Joen suun on esittänyt Kon tio lah del le seuraavaa kirjausta Jaamankankaan laa jene mis suun nan osalta: "Taa ja ma toi min to jen laajenemissuunta tiivistettävien taa jamien pääosan to teut ta mi sen jäl keen". Joensuun kantakaupungin lähiympäristössä maakuntakaavaluonnoksessa esi tetään kolmen aiemmin reservialueeksi merkityn alueen ottamista yh dys kun ta raken ta mi seen. Iiksenvaara ja Mulo on merkitty taajamatoimintojen alueeksi (A).Lentokentän ja valtatie 9 välinen alue on merkitty kokonaisuudessaan työpaik ka-alu eek si (TP). Reservialue- tai kasvusuuntamerkintä olisi myös mah dol linen, koska ei ole yksiselitteisen selvää, että kaupunkiseudun kasvu edellyttää näi den alueiden käyttöönottoa maakuntakaavan tavoitevuoteen 2040 men nessä. Luon nok sen mukainen esittämistapa voidaan kuitenkin hyväksyä. Papinkankaan työpaikka-alueen pohjoisosa on esitetty maa kun ta kaa va luon nokses sa ja voimassa olevassa maakuntakaavassa teollisuusalueena (T). Kau pun kiseu dul la ei ole yhtään muuta T-merkinnällä osoitettua aluetta. Muut tuo tan nol lisen toiminnan alueet on merkitty työpaikka-alueen merkinnällä TP. TP-mer kin tä mah dol lis taa laajemman kirjon erilaisia tuotannollisia toimintoja eikä estä teol lista toimintaa. Alueelle jo laadittu asemakaava on sisällöltään TP-mer kin tää vastaa va. Papinkankaan T-alue esitetään muutettavaksi TP-alueeksi. Kaupan sijoittumista ohjaavat merkinnät ovat säilyneet ennallaan maa kun ta kaava luon nok ses sa Joensuun osalta. Kaupan osalta on nyt menossa uu den lai nen mur ros, jossa keskeisin muutostekijä näyttää olevan verkkokauppa. Osit tain muu tok set liittynevät myös kaupan aukiolojen vapautumiseen ja ihmisten muuttu nei siin asuinpaikkavalintoihin. Joka tapauksessa aiemmin vallalla ollut tren di suu ris ta kaupan yksiköistä keskustojen ulkopuolella on selvästi kat ken nut. Joensuus sa tämä näkyy siinä, että Pyhäselän kunnan aikanaan Reijolaan kaa voit ta ma kau pan suuryksikkö ei ole toteutunut, ja Karsikon yksikön to teu tu mi nen on siirty nyt koko ajan myöhemmäksi.

4 Samalla kun kaupan suuryksikön kokoraja on maankäyttö- ja rakennuslaissa nous sut 4000 kerrosneliömetriin ja Reijola on merkitty maakuntakaavassa ca-mer kin näl lä (alakeskus tai paikalliskeskus), on tarkoituksenmukaista luopua Rei jo las sa km-merkinnästä. Voimassa olevan lainsäädännön puitteissa Rei jo laan voi daan toteuttaa eteläistä kantakaupunkia laajasti palvelevia kaupan yk si köi tä il man km- merkintää. Hyvänä esimerkkinä alakeskukselle realistisesta ja ta voi telta vas ta kehityksestä ovat Ylämyllyllä tehdyt kaupan investoinnit. Rei jo lan asema kaa vo ja tultaneen uudistamaan 2020-luvulla niin, että osa aivan yti mes sä sijait se vis ta kaupan ja työpaikkojen alueista muutetaan asumiskäyttöön. Yksittäisenä kaupan kohteisiin liittyvänä asiana olisi Pilkon km-alueen mi toi tus luvus sa oleva pilkkuvirhe korjattava (p.o k-m 2, Merkinnät ja määräykset, sivu 7). Liikenteeseen liittyvät linjaukset vastaavat hyvin kaupungin tavoitteita. Saa vutet ta vuus saa riittävän huomion valtateitä, rautateitä, vesiväyliä, len to lii ken net tä ja liikenne- ja kehittämiskäytäviä koskevilla merkinnöillä. Rajan suunnan yh teyksien tulevaisuudesta on huolehdittava, vaikka tällä hetkellä eletäänkin su van tovai het ta. Rajan läheisyys ja rajan kautta avautuvat mahdollisuudet ovat sel lai nen tekijä, joka tekee Joensuun seudusta ja Pohjois-Karjalasta si jain nil taan eri tyi sen. Kehittämisen kohdealueiden ja keskustatoimintojen aluei den merkinnöissä noste taan esiin useissa kohdissa jalankulku, pyöräily ja jouk ko lii ken ne, mikä on hy vä asia sinänsä. Näidenkään alueiden osalta ei pidä kuitenkaan unoh taa hen ki lö auto lii ken net tä. Hyvä muotoilu saavutettavuudesta voisi olla esi mer kik si "Tulee huo leh tia alueen saavutettavuudesta kaikilla lii ken ne muo doil la." joukkoliikenteen toi mi vuu den ja tiiviin maankäytön välinen kytkös on tar peen tuoda erikseen esille. Hyvään palvelutasoon riittävä vuorotarjonta voidaan saada aikaan vain alueilla, joilla asuntojen ja työ- ja opiskelupaikkojen tiheys on korkea. Mulon-Niittylahden alueelle on esitetty Karjalan radan kanssa risteäviä yh teyk siä (jouk ko lii ken teen kehittämiskäytävä, viheryhteystarve). Vaikka näitä mer kin tö jä ei ole tarkoitettukaan luettaviksi niin, että niiden sijainti olisi tarkka, olisi ne syy tä sijoittaa kuitenkin toisin. Nyt merkinnöistä syntyy helposti sellainen kä si tys, et tä rata ylitettäisiin tai alitettaisiin nykyisten yhteyksien lisäksi kahdessa uu des sa paikassa. Realismia on, että yhteydet tulevat käyttämään jo ra ken net tu ja ra dan ylittäviä siltoja. Muuhun tuskin on varaa. Hammaslahden ampumarata entisen kaivoksen tuntumassa on merkitty maakun ta kaa va luon nok seen seudullisena ampumaratana. Alue on tähän käyttöön riit tä vän soveltuva, vaikka sinne tuskin voidaankaan sijoittaa kaikkien am pu mala jien suorituspaikkoja. Muiden kaavoitettujen taajamien alueiden ja niiden ympäristöjen muutokset ja muu tos tar peet ovat pieniä. Kaupunki on parhaillaan uudistamassa Enon, Ui mahar jun, Ukkolan, Kiihtelysvaaran ja Tuupovaaran asemakaavoja. Heinävaaran ase ma kaa va on vasta uudistettu. Näiden taajamien maankäytön ratkaisut voidaan tehdä hyvin asemakaavatasolla.

5 Kulttuuriympäristöihin, rakennussuojeluun, maisemiin ja luonnonsuojeluun liit tyvis sä merkinnöissä ei näyttäisi olevan suuria muutoksia aiempaan. Näitä asioi ta koskevia kohde- ja aluemerkintöjä on kuitenkin niin paljon, että ne olisi syytä käy dä erillisessä neuvottelussa tai työpajapäivässä läpi maakuntakaavan suun nitte li joi den kanssa.yksittäisenä kohteena voisi muuttaa Marjalan bunk ke ri mu seon so ta his to rial li sek si kohteeksi (ma/s), kun se on luonnoksessa esitetty mer kit tä vänä ra ken net tu na kulttuuriympäristönä (ma/k). Kyse on Salpalinjan lin noit tees ta. Kiih te lys vaa ran kirkon palon vuoksi rakennusta koskeva ra ken nus suo je lu koh demer kin tä pitää poistaa, mutta kirkon alueen ma/k -merkintä on syy tä säi lyt tää oh jaa mas sa alueen tulevaa suunnittelua ja rakentamista. Valmistelija: kaavoituspäällikkö Juha-Pekka Vartiainen Kaupunkiympäristöjohtajan viransijaisen päätösehdotus: Kaupunkirakennelautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, että se antaa Pohjois-Karjalan maakuntaliitolle edellä kirjoitetun lausunnon Poh jois-kar jalan maakuntakaava 2040 luonnoksesta. KH Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Oheismateriaalina lausuntopyyntö ja kaupunginhallituksen päätös Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää antaa Pohjois-Karjalan maakuntaliitolle edellä kirjoitetun lausunnon Poh jois-karja lan maakuntakaava 2040 luonnoksesta. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti.