Miten suomalaista terveysjärjestelmää tulisi kehittää?

Transkriptio

1 Miten suomalaista terveysjärjestelmää tulisi kehittää? Kari Välimäki Kansliapäällikkö TERVEYSAKATEMIA Oulu Mitä (kunnallisella) sosiaali- ja terveydenhuollolla tavoitellaan hyvinvointia ja terveyttä oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa kustannusvaikuttavuutta/ -tehokkuutta asiakaslähtöisyyttä osallisuutta saavutettavuutta ja saatavuutta Kari Välimäki, STM 1

2 Hajautettu järjestämisvastuu käytännössä Perusterveydenhuolto noin 200 terveyskeskuksessa Erikoissairaanhoito 20 sairaanhoitopiirissä (+ Ahvenanmaa) Työnantajan velvollisuus järjestää työterveyshuolto Yksityinen kasvava palvelutuotanto Semi-julkinen/sairausvakuutuksen kompensoima Mitä on saatu aikaan? Kaikkien väestöryhmien hyvinvointi ja terveydentila parantunut Terveys- ja elintasoerot kasvaneet Sosiaali- ja terveydenhuolto kustannustehokasta Perusterveydenhuolto vaikeuksissa monilla alueilla Ammattitaitoista ja korkeasti koulutettua henkilökuntaa lähes riittävästi alueellisia ja toimipaikkakohtaisia vajeita Johtamisessa haasteita Alueelliset erot selkeitä Kari Välimäki, STM 2

3 Ikävakioitu kuolleisuus parannettavissa olevissa sairauksissa Source:Nolte&McKee 2003 Sosioekonomiset erot selkeät kuolleisuus sairastavuus koettu terveys toimintakyky terveyskäyttäytyminen biologiset riskitekijät palvelujen käyttö ja saanti Kari Välimäki, STM 3

4 0,1250 Horisontaalinen tasa-arvoindeksi 21 OECDmaassa: lääkärikäynnit 0,1000 0,0750 0,0500 0,0250 0,0000-0,0250-0,0500-0,0750-0,1000 IRL BEL NLD ESP SUI HUN ITA DNK CAN GRC NOR DEU FRA AUT SWE US PRT FIN Source: van Doorslaer et al for OECD 2004 Terveyserot Suomessa 35- vuotiaiden odotettavissa oleva elinikä eri ryhmissä 35 vuotiaan miespuolisen työntekijän odotettavissa oleva elinikä on nyt 74 vuotta 35 vuotiaan johtavassa asemassa oleva mies; eliniän odote 80 vuotta Odotettavissa olevat elinvuodet Ero 2,2 v Ero 4,7 v Naiset Miehet Vuosi Ero 3,2 vuotta Ero 6,0 vuotta Source: Valkonen T. et al. Hyvinvointikatsaus 2003; 2:12-18 Kari Välimäki, STM 4

5 Deaths/1 000 persons Perusterveydenhuollon estettävissä olevan kuolleisuuden keskimääräinen vuotuinen muutos (%) tuloluokittain naiset miehet alin ylin Terveyserot kansainvälisissä vertailuissa Ikä-vakioitu kuolleisuus (1000 henkeä kohti) vuotiailla miehillä sosioekonomisen aseman mukaan Manual workers Non-manual workers Finland Sweden Norway Denmark England/Wales Italy/Torino Source: Mackenbach J. et al.., Int J Epid 2003; 32: Kari Välimäki, STM 5

6 Kustannushyöty 1.0 Sairaaloiden tuottavuus Norjassa ja Suomessa SUOMI 0.6 NORJA Sairaala Source: Linna et al SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Lääkärit Erikoissairaanhoito Terveyskeskukset Lähde: Suomen Lääkäriliitto Kari Välimäki Kari Välimäki, STM 6

7 Monikanavarahoitus Tyytyväisyys perusterveydenhuollon lääkäripalveluihin EU-maissa 2007 Osuus väestöstä, joka pitää perusterveydenhuollon lääkäripalvelujen laatua hyvänä. Yli 90 % % % % % Alle 70 % Lähde: 2007 Special Eurobarometer 283 Kari Välimäki, STM 7

8 Tyytyväisyys sairaalapalveluihin EU-maissa 2007 Osuus väestöstä, joka pitää sairaalapalvelujen laatua hyvänä. Yli 85 % % % % Alle 55 % Lähde: 2007 Special Eurobarometer 283 Rahoituksen taso Menojen suhde bruttokansantuotteeseen OECDmaiden keskitasoa Verotus korkea Kotitalouksien rahoitusosuus suuri Ei juuri täysin yksityistä rahoitusta Terveydenhuollon rahoituksessa ei ylärajaa Kari Välimäki, STM 8

9 United States Norway Switzerland Luxembourg (2006)1 Canada Netherlands Austria France Belgium Germany Denmark Ireland Sweden Iceland Australia (2006/07) United Kingdom OECD Finland Greece Italy Spain Japan (2006) New Zealand2 Portugal (2006) Korea Czech Republic Slovak Republic Hungary Poland Mexico Turkey (2005) Terveysmenot per asukas, julkisen ja yksityisen osuus, 2007 PPP korjattu USD Julkinen Yksityinen Terveydenhuollon menojen rahoitusosuudet 2007, % Julk. Koti- Yksit. Muu rah. tal. vak. rahoitus Tanska ^ 84,5 13,8 1,6 0,1 Norja 84,1 15,1-0,8 Ruotsi 81,7 15,9 0,2 2,2 UK 81,7 11,4 1,1 5,8 Japani * 81,3 15,1 2,6 1,0 Ranska 79,0 6,8 13,4 0,8 Saksa 76,9 13,1 9,3 0,7 Suomi 74,6 18,9 2,1 4,4 Sveitsi 59,3 30,6 9,2 0,9 USA 45,4 12,2 35,2 7,2 ^ arvio * 2006 Lähde: OECD Health Data Version June 2009 Kari Välimäki, STM 9

10 Strategisia vaihtoehtoja Kunnallinen järjestämisvastuu kansallinen järjestelmä Julkisia palveluja yksityisiä palveluja Verorahoitus vakuutusrahoitus Valinnanvapauden laajuus: kunnallinen EUtasoinen Teknologian hyödyntämisen laajuus Demokraattinen johtaminen - ammattijohtaminen Yksi malli ei sovi koko maahan vai sopiiko sittenkin? Yksi organisaatio, yksi strategia, yksi budjetti, yksi johtaja, yksi demokraattinen valvontaelin Yksi rekisterinpitäjä, yhteiset potilastiedot Yksi potilaan asian ympärille rakennettu hoitojärjestelmä Yksi tavoite: toiminnan kustannusvaikuttavuuden maksimointi yhteisötasolla Martti Kekomäki 2009 Kari Välimäki, STM 10

11 Palvelurakenne 2020 oletetut/toivotut päätöspohjaiset reunaehdot Yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus universaali kaikille tarkoitettu oikeudenmukainen tarpeen perusteella yhteisvastuullinen pääosin verorahoitteinen Demokraattinen päätöksenteko Terveydenhuolto osa yhteiskunnallista päätöksentekoa Järjestäminen suurissa kokonaisuuksissa Rahoitus- ja järjestämisvastuu samoissa käsissä Tuottamistapojen kirjo julkiset, yritykset, järjestöt Paikallista toimintaa ja tukea tarvitsijoille Valtaosin avopalveluja Palvelurakenne 2020 tarvittavat strategiset linjaukset 1 Sosiaali- ja terveydenhuollon aito integraatio Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen institutionalisoitu (esim. kuntien yleisjohto) Työterveyshuolto ja ympäristöterveydenhuolto osa terveydenhuollon suunnittelua Peruspalvelut prosessin omistaja palvelut ovat selkeät ja ymmärrettävät (ei organisaatiorajoja) ennaltaehkäisy, yleissairaanhoito ja kuntoutus kevyt erikoisaloittain annettava sairaanhoito hoiva ja turva Erityispalvelut nykyistä selvästi keskitetymmin kalliit hoidot ja investoinnit Laitoskeskeisyydestä asiakaskeskeisyyteen Kari Välimäki, STM 11

12 Palvelurakenne 2020 tarvittavat strategiset linjaukset 2 Koulutus- ja tutkimustoiminnassa painotetaan asiakaskeskeisyyttä, palveluprosessien johtamista ja toiminnallisia kokonaisuuksia tuotteistukseen ja markkinointiin ei sektorikohtaisia tai professioperusteisia kehittämisrakenteita Uudet innovaatiot osataan tuotteistaa ja markkinoida (innokylä) Ohjausvälineet tasapainoisia Normiohjaus: yhdenvertaiset oikeudet, selkeät järjestämisvastuut Resurssiohjaus: yksi laskennallinen kansallinen rahoitusinstrumentti Informaatio-ohjaus: käypä hoito, benchmarking (julkinen osoittaminen), verkostopohjainen kommunikatiivinen ja tavoitteellinen ohjelma-ohjaus (Kaste), koulutus, uusien hoitomuotojen arviointi Valvonta: ennakkovalvonta, yhtenäiset pelisäännöt kaikille tuottajille Kansallis- alueellinen tietoarkkitehtuuri Asiakkaan asema / Palvelurakenne 2020 Asiakas/potilas on oman asiansa ohjaaja saa tukea tarvittaessa avainasiakasvastaavalta on valmennettu omahoitoon yhdessä hoitotiiminsä kanssa Saa apua ei joudu kohtuuttomien valintojen eteen Luotettavat informaatiopalvelut Oman terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Mahdollisuus valita palvelujen tuottaja yleisesti saatavilla olevaan tietoon perustuen Pääsy omiin potilastietoihinsa ja kyky hyödyntää elektronisia tukijärjestelmiä Luotettavat asiointipalvelut Ajanvaraus Omat potilastiedot on muotoiltu potilaan ja häntä hoitavan tiimin käyttöön suunnitelmallisella tavalla hoitosuunnitelma Kyky ja halu toimia vertaisverkostossa omien mahdollisuuksiensa mukaan ja tukea palvelujärjestelmää osallisuudellaan Jokaisella on oikeus asua kotonaan laitoksissa ei asuta Kari Välimäki, STM 12

13 Tarvittavat päätökset 2011 Vahvat perustason toimijat (kunnat), jotka ohjaavat palveluprosessia Erityistason palvelut viidellä erityisvastuualueella valtakunnallinen ja alueellinen työnjako Kansallis- alueellinen tietojärjestelmä Koulutuksen ja tutkimuksen rahoitusuudistus Järjestämisvastuun ja rahoitusvastuun yhdistäminen Selkeät säännöt markkinaehtoiseen toimintaan ja kumppanuuteen Demokratia ja asiantuntijuus kunniaan! Miten rakentaa tulevaisuuden rahoitusjärjestelmä? Järjestämisvastuu ja rahoitusvastuu mahdollisimman lähellä toisiaan Rahoituskanavien karsinta tarpeen Sosiaali- ja terveydenhuolto yhdessä rahoitettavia mieluiten muutkin sektorit Kotitalouksilta tulevan rahoituksen osuutta alennettava Semi-yksityisestä rahoituksesta yksityiseen rahoitukseen (?) Kari Välimäki, STM 13

14 Toteutuvatko tavoitteet? Kari Välimäki, STM 14