Säästöjä tehostamalla ja rakenteita uudistamalla ilman että laatu kärsii utopia? Professori Teemu Malmi Aalto-yliopisto Laskentatoimen laitos

Transkriptio

1 Säästöjä tehostamalla ja rakenteita uudistamalla ilman että laatu kärsii utopia? Aalto-yliopisto Laskentatoimen laitos 19.3.

2 AGENDA Taloustilanne: Miksi julkisin varoin rahoitettu SOTEsektori ei voi enää kasvaa? Miksi lääkäreiden ja sairaanhoitajien tulisi olla kiinnostuneita taloudesta? Suomen terveydenhuollon mitoitus ja kustannukset Suomi OECD-maiden joukossa Suomen alueelliset erot Mistä erot johtuvat ja mitä niille voitaisiin tehdä?

3 Sote-sektorin kasvu on ollut selvästi nopeampaa kuin bkt:n kasvu

4 TALOUSTILANNE Valtion ja kuntien talous riippuu pitkälti yksityisen sektorin kilpailukyvystä, joka tällä hetkellä on heikko Kun vienti ei vedä, valtio velkaantuu ja tämä näkyy myös kuntien ja kuntayhtymien velkaantumisena Talouskasvusta ei voi lähitulevaisuudessa odottaa pelastusta, menokehitykselle on tehtävä jotain, vaikka menojen reaalinen kasvu onkin saatu osin taitettua Kun kuntien menoista karkeasti ottaen noin puolet on SOTE-menoja, lienee selvää, että toiminnan sopeuttaminen talouden realiteetteihin vaatii toimia myös sosiaali- ja terveydenhuollossa

5 MIKSI LÄÄKÄREIDEN JA SAIRAANHOITAJIEN TULISI OLLA KIINNOSTUNEITA TALOUDESTA? Talouden ymmärtäminen auttaa tekemään taloudellisesti parempia valintoja = rajallisilla resursseilla enemmän terveyshyötyjä Rahan käytöstä ja siten taloudesta päätetään vastuualueilla päivittäisen hoitotoiminnan yhteydessä sekä silloin, kun tehdään investointeja rakennuksiin, koneisiin, yms. Taloudesta ovat vastuussa kaikki johtavassa asemassa olevat, ei yksin SHP:n tai sairaalan johtaja tai talousjohto Lääkärit ja sairaanhoitajat ovat käytännössä ainoa ryhmä, joka voi aidosti muuttaa terveydenhuollon toimintatapoja

6 SUOMEN TERVEYDENHUOLLON MITOITUS JA KUSTANNUKSET SUOMI OECD-MAIDEN JOUKOSSA

7 Suomessa sosiaali- ja terveyspalveluissa on runsaasti henkilökuntaa Suomessa 72,7 henkilöä / 1000 asukasta Esimerkiksi Sveitsissä 69,8 ja Englannissa 63,1 henkilöä / 1000 asukasta Erot eivät isoja? Kolme henkilöä enemmän tuhatta asukasta kohden tarkoittaa Suomessa henkilöä enemmän kuin millä Sveitsi tulee toimeen Jos yhden henkilön palkka lisineen ja sivukuluineen on euroa vuodessa, puhutaan yli 700 miljoonasta eurosta Kymmenen henkilön ero on euroissa yli 2 mrd

8 Henkilökunnan määrän ja eliniän odotteen välillä ei yhteyttä OECD:n hyvin voivissa valtioissa

9 Suomessa on myös paljon sairaalapaikkoja ja hoitopäiviä suhteessa väkilukuun Sairaalapaikat: Suomi 6,6 sairaansijaa / 1000 asukasta Sveitsi 5,2; UK 3,4 Tanska 3,6; Norja 3,5; Ruotsi 2,8 Hoitopäivät: Suomi 2017 hoitopäivää /1000 asukasta Sveitsi 1492; UK 996 Ruotsi 968; Tanska 786; Norja 779

10

11 Eri sairauksien hoitopäivissä on isoja eroja maiden välillä

12 SUOMI - ALUEELLISET EROT

13

14 HENKILÖKUNNAN MÄÄRÄ: ALUEELLISET EROT SUURIA Sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmän henkilökuntamäärä vaihtelee Kymenlaakson 62,0:sta Pohjois-Savon 77,1:een per 1000 henkilöä. Jos katsotaan vain terveydenhuollon henkilöstöä, Pohjois-Savossa on n. 1,5 kertainen määrä henkilöstöä asukkaita kohden kuin Kymenlaaksossa. Jos Pohjois-Savo kykenisi toimimaan samalla mitoituksella kuin Kymenlaakso, säästöä henkilöstökulujen osalta syntyisi arviolta 160 miljoonaa

15 Sairaaloiden hoitopäivät 1000 asukasta kohti OECD maissa ja Suomen sairaanhoitopiireissä OECD Health data 2013 ja THL 2012 Itä-Savon Pohjois-Karjalan Lapin Päijät-Hämeen Etelä-Savon Länsi-Pohjan Vaasan Etelä-Karjalan Pohjois-Savon Korea Etelä-Pohjanmaan Germany Satakunnan Pirkanmaan Austria Varsinais-Suomen Czech Republic FINLAND Kainuun Hungary Keski-Pohjanmaan Kanta-Hämeen Pohjois-Pohjanmaan Ahvenanmaan Keski-Suomen Kymenlaakson Switzerland Helsingin ja Uudenmaan Greece Slovak Republic Luxembourg Estonia Slovenia Belgium Israel Italy United Kingdom Sweden France Iceland Australia Denmark Norway Ireland Spain Portugal Netherlands Canada United States Turkey Chile Mexico Valkoinen viiva = Italian, Britannian. Ruotsin ja Ranskan taso

16 HOITOPÄIVÄT: ALUEELLISET EROT SUURIA Ruotsi selviää sairaaloiden hoitopäivällä tuhatta asukasta kohti, Tanska ja Norja noin 800 hoitopäivällä. Itä-Savon sairaanhoitopiirin väestön hoitopäivää asukasta kohti on todella poikkeuksellinen Tällainen ylikäyttö osoittaa vakavia puutteita terveydenhuollon ohjausjärjestelmässä

17 ALUEELLINEN VUODEOSASTOJEN KÄYTTÖ ERIKOISALOITTAIN, ESIMERKKEJÄ Hoitopäivät / asukasta vuonna 2012 silmätaudit knk- taudit syöpät. Ja sädehoito psykiatria nuorisopsykiatria KOKO MAA 10,7 KOKO MAA 12,7 KOKO MAA 12,8 KOKO MAA 223 KOKO MAA 17 Etelä-Savon shp 16,8 Pohjois-Karjalan 19,7 shp Kymenlaakson shp32,3 Pohjois-Karjalan 302 shp Kainuun shp 34 Pohjois-Savon shp 16,3 Satakunnan shp 19,0 Etelä-Karjalan shp28,0 Kainuun shp 296 Kymenlaakson shp28 Itä-Savon shp 15,9 Pohjois-Savon shp 17,9 Vaasan shp 25,5 Pohjois-Pohjanmaan 288shp Kanta-Hämeen shp24 Satakunnan shp 15,4 Varsinais-Suomen 17,2 shppohjois-savon shp 23,0 Kymenlaakson shp278 Päijät-Hämeen shp24 Länsi-Pohjan shp14,3 Itä-Savon shp 17,1 Varsinais-Suomen 20,9 shphelsingin ja Uudenmaan 240 Keski-Pohjanmaan shp 23 shp Kymenlaakson shp13,9 Länsi-Pohjan shp15,6 Pirkanmaan shp 18,8 Vaasan shp 233 Helsingin ja Uudenmaan 20 shp Päijät-Hämeen shp 13,3 Keski-Pohjanmaan 15,0 shpkeski-suomen shp18,5 Pohjois-Savon shp227 Pohjois-Karjalan shp 20 Varsinais-Suomen 13,0 shppirkanmaan shp 14,2 Pohjois-Pohjanmaan 12,6shp Kanta-Hämeen shp227 Pohjois-Pohjanmaan 19shp Pohjois-Karjalan 11,4 shp Pohjois-Pohjanmaan 14,2shp Kainuun shp 12,5 Etelä-Pohjanmaan 214 shp Etelä-Karjalan shp 18 Kainuun shp 11,0 Päijät-Hämeen shp 13,2 Lapin shp 11,3 Pirkanmaan shp 207 Lapin shp 18 Etelä-Karjalan shp10,6 Keski-Suomen shp13,1 Ahvenanmaa 9,1 Satakunnan shp 203 Pohjois-Savon shp15 Pirkanmaan shp 10,5 Kanta-Hämeen shp 12,9 Etelä-Pohjanmaan 9,0 shp Keski-Pohjanmaan 201 shpahvenanmaa 15 Keski-Suomen shp10,2 Etelä-Pohjanmaan 11,9 shp Kanta-Hämeen shp7,6 Etelä-Savon shp 201 Etelä-Savon shp 15 Lapin shp 9,7 Kymenlaakson shp11,9 Etelä-Savon shp 7,5 Lapin shp 194 Etelä-Pohjanmaan 14 shp Etelä-Pohjanmaan 9,6 shp Etelä-Savon shp 11,5 Länsi-Pohjan shp 7,4 Länsi-Pohjan shp193 Satakunnan shp 13 Pohjois-Pohjanmaan 9,3shp Lapin shp 11,1 Pohjois-Karjalan shp 7,3 Keski-Suomen shp174 Keski-Suomen shp12 Kanta-Hämeen shp9,0 Vaasan shp 10,9 Keski-Pohjanmaan 6,5 shpvarsinais-suomen 170 shpvaasan shp 11 Vaasan shp 8,8 Ahvenanmaa 8,9 Satakunnan shp 6,4 Päijät-Hämeen shp 167 Varsinais-Suomen 11 shp Helsingin ja Uudenmaan 8,4 Etelä-Karjalan shp shp 8,7 Helsingin ja Uudenmaan 6,0 Ahvenanmaa shp 157 Itä-Savon shp 11 Keski-Pohjanmaan 7,4 shpkainuun shp 8,5 Päijät-Hämeen shp5,8 Itä-Savon shp 155 Pirkanmaan shp 9 Ahvenanmaa 1,8 Helsingin ja Uudenmaan 8,4 Itä-Savon shp shp 4,4 Etelä-Karjalan shp151 Länsi-Pohjan shp 2

18 ALUEELLISET EROT SUURIA Erikoissairaanhoidon vuodeosastopäivien määrä asukasta kohti vaihtelee Itä-Savon päivästä Keski- Suomen 687 päivään Erot ovat suuria myös erikoisaloittain

19 Toimenpiteelliset jaksot / as naistent.ja sisätaudit kirurgia Neurokirurgia synnyt. silmätaudit KOKO MAA 2,8 KOKO MAA 58 KOKO MAA 1,6 KOKO MAA 38 KOKO MAA 18 Päijät-Hämeen 7,1 shp Itä-Savon shp 70 Pohjois-Savon shp 3,2 Pohjois-Pohjanmaan 54 Itä-Savon shp shp 32 Pohjois-Pohjanmaan 4,1 Kainuun shp shp 70 Etelä-Savon shp2,4 Länsi-Pohjan shp53 Etelä-Savon shp 30 Pohjois-Savon shp 3,9 Kymenlaakson shp 69 Itä-Savon shp 2,2 HUS 49 Länsi-Pohjan shp28 Länsi-Pohjan shp 3,6 Kanta-Hämeen shp 65 Pohjois-Pohjanmaan 2,0 Itä-Savon shp shp 48 Päijät-Hämeen shp 25 Kainuun shp 3,4 Päijät-Hämeen shp 65 Pohjois-Karjalan 1,8shp Ahvenanmaa 38 Pohjois-Savon shp 24 Etelä-Savon shp3,3 Länsi-Pohjan shp64 Pirkanmaan shp1,7 Päijät-Hämeen shp 36 Pohjois-Karjalan 22shp Varsinais-Suomen 3,2 shp Etelä-Karjalan shp63 Kymenlaakson shp 1,6 Kainuun shp 35 Kymenlaakson shp 22 Pirkanmaan shp2,4 Pohjois-Savon shp 63 Päijät-Hämeen 1,6 shp Varsinais-Suomen 35 shp Etelä-Karjalan shp21 Keski-Pohjanmaan 2,4 shp Vaasan shp 61 Etelä-Pohjanmaan 1,5shp Kanta-Hämeen shp 34 Kainuun shp 20 Vaasan shp 2,4 Lapin shp 58 Varsinais-Suomen 1,5 shp Lapin shp 34 Etelä-Pohjanmaan 20shp HUS 2,4 Satakunnan shp57 Etelä-Karjalan shp 1,5 Vaasan shp 34 Vaasan shp 20 Kanta-Hämeen 2,4 shp Etelä-Pohjanmaan 57shp Keski-Suomen shp 1,5 Keski-Pohjanmaan 33 shp Pirkanmaan shp19 Lapin shp 2,3 Etelä-Savon shp 56 HUS 1,4 Pohjois-Karjalan 31shp Pohjois-Pohjanmaan 18 sh Itä-Savon shp 2,2 HUS 56 Kanta-Hämeen 1,4 shp Etelä-Pohjanmaan 31shp Keski-Pohjanmaan 16 shp Pohjois-Karjalan 2,2shp Pirkanmaan shp56 Lapin shp 1,4 Etelä-Karjalan shp31 Keski-Suomen shp 16 Etelä-Pohjanmaan 2,1shp Pohjois-Karjalan 55shp Ahvenanmaa 1,3 Pirkanmaan shp29 Kanta-Hämeen shp 16 Kymenlaakson shp 2,0 Keski-Suomen shp 53 Länsi-Pohjan shp 1,3 Keski-Suomen shp 29 Lapin shp 16 Keski-Suomen shp 2,0 Keski-Pohjanmaan 52 shp Satakunnan shp1,3 Kymenlaakson shp 28 Ahvenanmaa 15 Satakunnan shp1,9 Pohjois-Pohjanmaan 50 Vaasan shp shp 1,2 Pohjois-Savon shp 26 HUS 14 Ahvenanmaa 1,6 Varsinais-Suomen 49 shp Kainuun shp 1,1 Etelä-Savon shp 21 Satakunnan shp14 Etelä-Karjalan shp 1,6 Ahvenanmaa 48 Keski-Pohjanmaan 1,0 shp Satakunnan shp19 Varsinais-Suomen 12 shp Prof. Teemu Malmi 2014

20 Toimenpiteelliset jaksot / as Hammas ja Knk-taudit suusairaudet iho- ja sukupt. yhteensä KOKO MAA 10 KOKO MAA 2,7 KOKO MAA 3,3 KOKO MAA 135 Keski-Pohjanmaan 29 shp Kai nuun shp 6,9 Itä-Savon shp 10,0 Ahvenanmaa 114 Länsi-Pohjan shp16 Länsi-Pohjan shp 6,3 Päi jät-hämeen 7,3 shp Etelä-Karjalan shp 135 Pohjoi s-karjal an 15shp Lapi n shp 6,1 Kanta-Hämeen 6,9 shp Etelä-Pohjanmaan 132shp Pohjois-Pohjanmaan 14 Vaasan shp shp 5,8 Keski-Suomen shp 5,7 Etelä-Savon shp130 Kanta-Hämeen shp 14 Etelä-Pohjanmaan 4,1shp Pirkanmaan shp5,5 HUS 136 Pohjoi s-savon shp 12 Etelä-Karjalan shp 4,0 Keski-Pohjanmaan 5,2 shp Itä-Savon shp 180 Kai nuun shp 12 Itä-Savon shp 4,0 Pohjois-Pohjanmaan 4,7 Kai shpnuun shp 150 Varsi nai s-suomen 11 shp Kymenlaakson shp 3,9 Etelä-Savon shp4,7 Kanta-Hämeen 143 shp Etelä-Pohjanmaan 11shp Pohjois-Pohjanmaan 3,4 Etelä-Pohjanmaan shp 3,4shp Keski-Pohjanmaan 140 shp Itä-Savon shp 11 Pohjoi s-savon shp 3,3 Etelä-Karjalan shp 3,1 Keski-Suomen 119 shp Pirkanmaan shp10 Satakunnan shp2,8 Pohjoi s-karjal an 3,1shp Kymenlaakson 137 shp Satakunnan shp10 Keski-Suomen shp 2,7 Vaasan shp 2,7 Lapi n shp 131 Kymenlaakson shp 10 Päi jät-hämeen 2,6 shp Lapi n shp 2,6 Länsi-Pohjan shp 174 Lapin shp 10 Pirkanmaan shp2,3 HUS 2,6 Pirkanmaan shp126 Vaasan shp 9 Etelä-Savon shp2,2 Pohjois-Savon shp 2,2 Pohjoi s-karjal133 an shp Etelä-Savon shp 9 Pohjoi s-karjal an 2,0shp Länsi-Pohjan shp 1,8 Pohjois-Pohjanmaan 152 shp Keski-Suomen shp9 Varsi nai s-suomen 2,0 shp Kai nuun shp 0,9 Pohjoi s-savon 139 shp Päi jät-hämeen shp 8 Kanta-Hämeen 1,8 shp Satakunnan shp0,7 Päi jät-hämeen 154 shp HUS 8 Ahvenanmaa 1,7 Kymenlaakson shp 0,1 Satakunnan shp108 Ahvenanmaa 7 HUS 1,7 Varsi nai s-suomen 0,0 shp Vaasan shp 137 Etelä-Karjalan shp6 Keski-Pohjanmaan 1,3 shp Ahvenanmaa 0,0 Varsi nai s-suomen 115 shp Prof. Teemu Malmi 2014

21 LEIKKAUKSET: ALUEELLISET EROT SUURIA Leikkaustoimenpiteiden määrä vaihtelee sairaanhoitopiireittäin merkittävästi Eniten leikkauksia tehdään Itä-Savossa (180 / 1 000as.) ja vähiten Satakunnassa (108 / 1 000) Suomi on WHO EUROn leikkaustilastossa kärjessä, joten voidaan olettaa, että Suomessa vähiten leikkaavien taso on kohtuullinen Erityisesti väestöpohjaltaan pienissä piireissä ylimitoitettu leikkauskapasiteetti voi selittää ylileikkaamista Pitäisikö alueiden leikkaustoimintaa yhdistää?

22 Alueelliset erot erikoissairaanhoidon avokäynneissä Avohoitokäynnit / as lastent. silmät. knk -taudit hammas ja suus. iho ja sukup. Koko maa 69 Koko maa 72 Koko maa 74 Koko maa 19 Koko maa 57 Ahvenanmaa 218 Ahvenanmaa 148 Ahvenanmaa 113 Länsi-Pohjan shp35 Pohjois-Savon shp 88 Vaasan shp 124 Etelä-Savon shp133 Itä-Savon shp 104 Vaasan shp 30 Kainuun shp 65 Keski-Suomen shp 102 Länsi-Pohjan shp 127 Varsinais-Suomen 99shp Itä-Savon shp 28 HUS 63 Varsinais-Suomen 95shp Pohjois-Savon shp 108 Länsi-Pohjan shp99 Varsinais-Suomen 28shp Länsi-Pohjan shp60 Satakunnan shp 86 Itä-Savon shp 106 Pohjois-Savon shp 98 Pohjois-Savon shp 26 Varsinais-Suomen 60shp Kainuun shp 76 Varsinais-Suomen 92shp Etelä-Karjalan shp97 Pohjois-Pohjanmaan 25 shp Keski-Suomen shp56 Pohjois-Savon shp 75 Päijät-Hämeen shp 91 Satakunnan shp 96 Kainuun shp 23 Pirkanmaan shp 55 Kymenlaakson shp 69 Kainuun shp 87 Kainuun shp 94 Pirkanmaan shp 22 Vaasan shp 55 Etelä-Karjalan shp66 Pohjois-Pohjanmaan 77 shp Keski-Pohjanmaan 94 shp Keski-Suomen shp21 Keski-Pohjanmaan 54 shp Itä-Savon shp 63 Pohjois-Karjalan 76shp Pirkanmaan shp 92 Keski-Pohjanmaan 21 shp Satakunnan shp 54 Etelä-Pohjanmaan 63shpSatakunnan shp 75 Pohjois-Karjalan 85shp Satakunnan shp 21 Pohjois-Pohjanmaan 53 shp Pirkanmaan shp 61 Etelä-Pohjanmaan 74shpKymenlaakson shp 81 Etelä-Pohjanmaan 20shpPohjois-Karjalan 50shp Pohjois-Pohjanmaan 60 shp Lapin shp 71 Etelä-Savon shp 80 Lapin shp 19 Päijät-Hämeen shp 49 Kanta-Hämeen shp 59 Keski-Suomen shp70 Kanta-Hämeen shp 74 Kymenlaakson shp 17 Kymenlaakson shp 48 Päijät-Hämeen shp 58 Pirkanmaan shp 70 Lapin shp 71 Pohjois-Karjalan 16shp Itä-Savon shp 48 Keski-Pohjanmaan 57 shp Vaasan shp 68 Päijät-Hämeen shp 71 Etelä-Savon shp 15 Etelä-Karjalan shp46 HUS 56 Etelä-Karjalan shp68 Vaasan shp 69 HUS 14 Etelä-Savon shp 43 Lapin shp 55 Keski-Pohjanmaan 64 shp Pohjois-Pohjanmaan 69 shp Päijät-Hämeen shp 12 Etelä-Pohjanmaan 43shp Etelä-Savon shp 53 Kanta-Hämeen shp 63 Keski-Suomen shp63 Kanta-Hämeen shp 11 Lapin shp 41 Pohjois-Karjalan 53shp Kymenlaakson shp 60 Etelä-Pohjanmaan 54shpEtelä-Karjalan shp11 Kanta-Hämeen shp 41 Länsi-Pohjan shp49 HUS 49 HUS 52 Ahvenanmaa 1 Ahvenanmaa 2 Prof. Teemu Malmi 2014

23 ERIKOISSAIRAANHOIDON AVOKÄYNNIT: ALUEELLISET EROT SUURIA Manner-Suomessa erikoissairaanhoidon avokäynnit asukasta kohti vaihtelevat Lapin käynnistä Itä-Savon käyntiin Erikoisaloista erityisesti psykiatriassa alueelliset erot ovat suuria Kymenlaaksossa psykiatrian avokäyntejä huomattavan vähän asukasta kohti (51, maan ka. 253), mutta psykiatrian laitospäiviä keskimääräistä enemmän asukasta kohti (278, maan ka. 223) Satakunnassa 391 psykiatrian avokäyntiä / 1000 as, laitospäiviä 203 / 1000 as Prof. Teemu Malmi 2014

24 Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset eri sairaanhoitopiirien alueilla

25 Paljonko palveluita ja resursseja suhteessa väestöön? Paljonko resursseja käytetty palveluiden tuottamiseksi? Tutkimukset/ Kustannus Tutkimukset/ Tutkimuksen Tutkimukset/ Kuvantaminen asukas /asukas työntekijä keski-hinta m2 SHP 1 0, SHP 2 0, SHP 3 0, SHP 4 0, SHP 5 0, SHP 6 0, SHP 7 0,

26 AGENDA Taloustilanne: Miksi julkisin varoin rahoitettu SOTEsektori ei voi enää kasvaa? Miksi lääkäreiden ja sairaanhoitajien tulisi olla kiinnostuneita taloudesta? Suomen terveydenhuollon mitoitus ja kustannukset Suomi OECD-maiden joukossa Suomen alueelliset erot Mistä erot johtuvat ja mitä niille voitaisiin tehdä?

27 MISTÄ SUURET EROT SOTE- KUSTANNUKSISSA JOHTUVAT? Palvelurakenteet erilaisia Tarjotuissa palveluissa eroja Nämä eivät liity suoraan kansalaisten palveluiden tarpeeseen Toki osa varmasti selittyy sairastavuudella, ikärakenteella ja haja-asutusalueilla tarvittavista erilaisista toimintatavoista, mutta => Huomattavia säästöjä on saavutettavissa ilman että palvelun laadun tarvitsee kärsiä, jos palveluiden tuotantotapoihin ja -rakenteisiin puututaan

28 TAVOITTEENA TEHOKAS JA OIKEUDENMUKAINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ Sairaanhoitopiirien palvelutuotanto vaihtelee liikaa, jotta voitaisiin puhua yhtenäisestä terveydenhuollon palvelujärjestelmästä Suomen terveyden hoitoon ja edistämiseen käytettävissä olevat varat eivät kasva kun niukkuutta jaetaan, juustohöylä kohdistaa säästöt sekä tehokkaisiin että tehottomiin toimijoihin Olisiko sittenkin fiksumpaa koittaa säästää sieltä missä säästöt eivät aidosti laske laatua, ja ohjata näin saavutettu hyöty sinne missä euroilla saadaan eniten / kiistatta terveyshyötyjä Prof. Teemu Malmi 2014

29 MILLÄ KEINOILLA SÄÄSTÖJÄ VOIDAAN SAAVUTTAA? Laitospainotteisuuden purkaminen Uusien hoitokäytänteiden hakeminen ulkomailta (vrt. esim. Dementian hoitopäivät) Henkilöstön mitoitus tehokkaimpien alueiden mukaan, edellyttänee myös tehokkaimpien alueiden toimintamallien hyödyntämistä Erikoissairaanhoidon keskittäminen suuriin yksiköihin, vuodeosastoista ei erikoisalakohtaisia pienemmissä yksiköissä Ylikapasiteetin purkaminen (vrt. Itä-Savon hoitopäivät) Käynti- ja leikkausmäärien pienentäminen maan sisällä lähemmäs kansainvälistä tasoa / Suomen tehokkaimpien alueiden tasoa Vastaavasti sosiaalitoimen puolella löydettävissä varmasti parhaita toimintatapoja, joita hyödyntämällä kustannuksiin voidaan vaikuttaa

30 MIKSI TÄMÄ ON VAIKEAA? Harva meistä saneeraa itse itsensä Kullakin yksiköllä on taipumus puolustaa omia asemiaan Rakenteellisista ratkaisuista tulisi pystyä päättämään keskitetysti (ellei toimivia markkinoita ole) -> aina joku (kunta, yksikkö) voittaa ja joku häviää -> poliittisesti vaikeaa, vaikka voittojen yhteissumma olisi huomattavasti isompi kuin joidenkin kokemat tappiot

31 LOPUKSI Tilastot voivat valehdella ja niihin sisältyy aina epätarkkuuksia Sen sijaan, että pyrkisimme keksimään, miksi edellä esitetty ei pidä paikkansa tai missä siellä on virheitä, voisiko olla niin, että olisi hedelmällisempää pysähtyä miettimään, mitä asioille voisimme itse kukin tehdä jos oletetaan että edes puolet on totta? Prof. Teemu Malmi