SOTE-LAKI JA SEN VAIKUTUKSET JULKISEEN TALOUTEEN. Professori Teemu Malmi

Transkriptio

1 SOTE-LAKI JA SEN VAIKUTUKSET JULKISEEN TALOUTEEN

2 SISÄLTÖ Havaintoja Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmästä Ajatuksia säästöpotentiaalista ja keinoista Ajatuksia sote-sektorin ohjauksesta, jotta säästöpotentiaali kyetään realisoimaan Käsillä oleva lakiesitys edellisen valossa Yhteenveto

3 MITÄ OLEMME TEHNEET JA MIKSI Jos julkisen talouden ongelmille halutaan tehdä jotain, tulee puuttua sosiaali- ja terveydenhuollon kuluihin ja toimintatapoihin, sillä ne muodostavat noin puolet julkisista menoista Olemme laskeneet julkisista tilastoista yksinkertaisia, karkeita tunnuslukuja, jotka kuvaavat Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmää Tarkoituksena on tunnistaa maita ja alueita, joissa toiminta on tehokkaampaa kuin muualla -> voisiko näitä käytänteitä siirtää paikasta toiseen? Olisiko mahdollista säästää sosiaali- ja terveydenhuollon menoissa ilman että sillä olisi vaikutusta hoidon laatuun?

4 Sote-sektorin kasvu on ollut selvästi nopeampaa kuin bkt:n kasvu

5 SUOMI OECD-MAIDEN JOUKOSSA

6 Suomessa sosiaali- ja terveyspalveluissa on runsaasti henkilökuntaa Suomessa 72,7 henkilöä / 1000 asukasta Esimerkiksi Sveitsissä 69,8 ja Englannissa 63,1 henkilöä / 1000 asukasta Erot eivät isoja? Kolme henkilöä enemmän tuhatta asukasta kohden tarkoittaa Suomessa henkilöä enemmän kuin millä Sveitsi tulee toimeen Jos yhden henkilön palkka lisineen ja sivukuluineen on euroa vuodessa, puhutaan yli 700 miljoonasta eurosta Kymmenen henkilön ero on euroissa yli 2 mrd

7 Henkilökunnan määrän ja eliniän odotteen välillä ei yhteyttä OECD:n hyvin voivissa valtioissa

8 Suomessa on myös paljon sairaalapaikkoja ja hoitopäiviä suhteessa väkilukuun Sairaalapaikat: Suomi 6,6 sairaansijaa / 1000 asukasta Sveitsi 5,2; UK 3,4 Tanska 3,6; Norja 3,5; Ruotsi 2,8 Hoitopäivät: Suomi 2017 hoitopäivää /1000 asukasta Sveitsi 1492; UK 996 Ruotsi 968; Tanska 786; Norja 779

9

10 Eri sairauksien hoitopäivissä on isoja eroja maiden välillä

11 SUOMI - ALUEELLISET EROT KUSTANNUKSISSA JA HENKILÖSTÖMITOITUKSESSA

12 ALUEELLISET EROT SUURIA Kuntien nettokustannuksissa on merkittäviä eroja Terveydenhuollon osalta pienet kunnat ovat selvästi keskikokoisia ja suuria kalliimpia Sosiaalitoimen osalta keskisuuret ovat edullisimpia, sitten pienet, ja suuret kalleimpia Kokonaisuudessaan keskikokoiset kunnat, asukasta, näyttävät selviävän pienimmillä kustannuksilla Jos pienempien kuntien koko sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia, ja suurten kuntien sosiaalitoimen kuluja olisi mahdollisuus saada samalle tasolle kuin keskikokoisissa kunnissa, puhutaan valtakunnallisesti vajaan miljardin säästöistä

13

14 ALUEELLISET EROT SUURIA Sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmän henkilökuntamäärä vaihtelee Kymenlaakson 62,0:sta Pohjois-Savon 77,1:een per 1000 henkilöä. Jos katsotaan vain terveydenhuollon henkilöstöä, Pohjois-Savossa on n. 1,5 kertainen määrä henkilöstöä asukkaita kohden kuin Kymenlaaksossa. Jos Pohjois-Savo kykenisi toimimaan samalla mitoituksella kuin Kymenlaakso, säästöä henkilöstökulujen osalta syntyisi arviolta 160 miljoonaa

15 Sairaaloiden hoitopäivät 1000 asukasta kohti OECD maissa ja Suomen sairaanhoitopiireissä OECD Health data 2013 ja THL 2012 Itä-Savon Pohjois-Karjalan Lapin Päijät-Hämeen Etelä-Savon Länsi-Pohjan Vaasan Etelä-Karjalan Pohjois-Savon Korea Etelä-Pohjanmaan Germany Satakunnan Pirkanmaan Austria Varsinais-Suomen Czech Republic FINLAND Kainuun Hungary Keski-Pohjanmaan Kanta-Hämeen Pohjois-Pohjanmaan Ahvenanmaan Keski-Suomen Kymenlaakson Switzerland Helsingin ja Uudenmaan Greece Slovak Republic Luxembourg Estonia Slovenia Belgium Israel Italy United Kingdom Sweden France Iceland Australia Denmark Norway Ireland Spain Portugal Netherlands Canada United States Turkey Chile Mexico Valkoinen viiva = Italian, Britannian. Ruotsin ja Ranskan taso

16 ALUEELLISET EROT SUURIA Ruotsi selviää sairaaloiden hoitopäivällä tuhatta asukasta kohti, Tanska ja Norja noin 800 hoitopäivällä. Itä-Savon sairaanhoitopiirin väestön hoitopäivää asukasta kohti on todella poikkeuksellinen Tällainen ylikäyttö osoittaa vakavia puutteita terveydenhuollon ohjausjärjestelmässä

17 ALUEELLINEN VUODEOSASTOJEN KÄYTTÖ ERIKOISALOITTAIN, ESIMERKKEJÄ Hoitopäivät / asukasta vuonna 2012 silmätaudit knk- taudit syöpät. Ja sädehoito psykiatria nuorisopsykiatria KOKO MAA 10,7 KOKO MAA 12,7 KOKO MAA 12,8 KOKO MAA 223 KOKO MAA 17 Etelä-Savon shp 16,8 Pohjois-Karjalan 19,7 shp Kymenlaakson shp32,3 Pohjois-Karjalan 302 shp Kainuun shp 34 Pohjois-Savon shp 16,3 Satakunnan shp 19,0 Etelä-Karjalan shp28,0 Kainuun shp 296 Kymenlaakson shp28 Itä-Savon shp 15,9 Pohjois-Savon shp 17,9 Vaasan shp 25,5 Pohjois-Pohjanmaan 288shp Kanta-Hämeen shp24 Satakunnan shp 15,4 Varsinais-Suomen 17,2 shppohjois-savon shp 23,0 Kymenlaakson shp278 Päijät-Hämeen shp24 Länsi-Pohjan shp14,3 Itä-Savon shp 17,1 Varsinais-Suomen 20,9 shphelsingin ja Uudenmaan 240 Keski-Pohjanmaan shp 23 shp Kymenlaakson shp13,9 Länsi-Pohjan shp15,6 Pirkanmaan shp 18,8 Vaasan shp 233 Helsingin ja Uudenmaan 20 shp Päijät-Hämeen shp 13,3 Keski-Pohjanmaan 15,0 shpkeski-suomen shp18,5 Pohjois-Savon shp227 Pohjois-Karjalan shp 20 Varsinais-Suomen 13,0 shppirkanmaan shp 14,2 Pohjois-Pohjanmaan 12,6shp Kanta-Hämeen shp227 Pohjois-Pohjanmaan 19shp Pohjois-Karjalan 11,4 shp Pohjois-Pohjanmaan 14,2shp Kainuun shp 12,5 Etelä-Pohjanmaan 214 shp Etelä-Karjalan shp 18 Kainuun shp 11,0 Päijät-Hämeen shp 13,2 Lapin shp 11,3 Pirkanmaan shp 207 Lapin shp 18 Etelä-Karjalan shp10,6 Keski-Suomen shp13,1 Ahvenanmaa 9,1 Satakunnan shp 203 Pohjois-Savon shp15 Pirkanmaan shp 10,5 Kanta-Hämeen shp 12,9 Etelä-Pohjanmaan 9,0 shp Keski-Pohjanmaan 201 shpahvenanmaa 15 Keski-Suomen shp10,2 Etelä-Pohjanmaan 11,9 shp Kanta-Hämeen shp7,6 Etelä-Savon shp 201 Etelä-Savon shp 15 Lapin shp 9,7 Kymenlaakson shp11,9 Etelä-Savon shp 7,5 Lapin shp 194 Etelä-Pohjanmaan 14 shp Etelä-Pohjanmaan 9,6 shp Etelä-Savon shp 11,5 Länsi-Pohjan shp 7,4 Länsi-Pohjan shp193 Satakunnan shp 13 Pohjois-Pohjanmaan 9,3shp Lapin shp 11,1 Pohjois-Karjalan shp 7,3 Keski-Suomen shp174 Keski-Suomen shp12 Kanta-Hämeen shp9,0 Vaasan shp 10,9 Keski-Pohjanmaan 6,5 shpvarsinais-suomen 170 shpvaasan shp 11 Vaasan shp 8,8 Ahvenanmaa 8,9 Satakunnan shp 6,4 Päijät-Hämeen shp 167 Varsinais-Suomen 11 shp Helsingin ja Uudenmaan 8,4 Etelä-Karjalan shp shp 8,7 Helsingin ja Uudenmaan 6,0 Ahvenanmaa shp 157 Itä-Savon shp 11 Keski-Pohjanmaan 7,4 shpkainuun shp 8,5 Päijät-Hämeen shp5,8 Itä-Savon shp 155 Pirkanmaan shp 9 Ahvenanmaa 1,8 Helsingin ja Uudenmaan 8,4 Itä-Savon shp shp 4,4 Etelä-Karjalan shp151 Länsi-Pohjan shp 2

18 ALUEELLISET EROT SUURIA Erikoissairaanhoidon vuodeosastopäivien määrä asukasta kohti vaihtelee Itä-Savon päivästä Keski- Suomen 687 päivään Erot ovat suuria myös erikoisaloittain

19 ALUEELLISET EROT SUURIA Leikkaustoimenpiteiden määrä vaihtelee sairaanhoitopiireittäin merkittävästi Eniten leikkauksia tehdään Itä-Savossa (180 / 1 000as.) ja vähiten Satakunnassa (108 / 1 000) Suomi on WHO EUROn leikkaustilastossa kärjessä, joten voidaan olettaa, että Suomessa vähiten leikkaavien taso on kohtuullinen Erityisesti väestöpohjaltaan pienissä piireissä ylimitoitettu leikkauskapasiteetti voi selittää ylileikkaamista Pitäisikö alueiden leikkaustoimintaa yhdistää?

20 AGENDA Havaintoja Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmästä Ajatuksia säästöpotentiaalista ja keinoista Ajatuksia sote-sektorin ohjauksesta, jotta säästöpotentiaali kyetään realisoimaan Käsillä oleva lakiesitys edellisen valossa Yhteenveto

21 MISTÄ SUURET EROT SOTE- KUSTANNUKSISSA JOHTUVAT? Palvelurakenteet erilaisia Tarjotuissa palveluissa eroja Nämä eivät liity suoraan kansalaisten palveluiden tarpeeseen Toki osa varmasti selittyy sairastavuudella, ikärakenteella ja haja-asutusalueilla tarvittavista erilaisista toimintatavoista, mutta => Huomattavia säästöjä on saavutettavissa ilman että palvelun laadun tarvitsee kärsiä, jos palveluiden tuotantotapoihin ja -rakenteisiin puututaan

22 LASKELMIA SÄÄSTÖPOTENTIAALISTA Teimme erilaisia laskelmia, joissa tarkastelimme säästöpotentiaalia Tulokset vaihtelivat paljon tavoitetasosta riippuen kalleimpien kuntien pääseminen maan keskiarvon tasolle 0,8 mrd euroa muiden kuntien pääseminen 15 tehokkaimman tasolle 3,3 mrd euroa Laskimme näitä sekä käyttö- että nettokustannusten pohjalta - käyttökustannukset edustavat sitä kokonaiskustannusta, josta säästöjä voidaan lähteä hakemaan

23 MILLÄ KEINOILLA SÄÄSTÖJÄ VOIDAAN SAAVUTTAA? Laitospainotteisuuden purkaminen Uusien hoitokäytänteiden hakeminen ulkomailta (vrt. esim. Dementian hoitopäivät) Henkilöstön mitoitus tehokkaimpien alueiden mukaan, edellyttänee myös tehokkaimpien alueiden toimintamallien hyödyntämistä Erikoissairaanhoidon keskittäminen suuriin yksiköihin, vuodeosastoista ei erikoisalakohtaisia pienemmissä yksiköissä Ylikapasiteetin purkaminen (vrt. Itä-Savon hoitopäivät) Käynti- ja leikkausmäärien pienentäminen maan sisällä lähemmäs kansainvälistä tasoa / Suomen tehokkaimpien alueiden tasoa Vastaavasti sosiaalitoimen puolella löydettävissä varmasti parhaita toimintatapoja, joita hyödyntämällä kustannuksiin voidaan vaikuttaa

24 AGENDA Havaintoja Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmästä Ajatuksia säästöpotentiaalista ja keinoista Ajatuksia sote-sektorin ohjauksesta, jotta säästöpotentiaali kyetään realisoimaan Käsillä oleva lakiesitys edellisen valossa Yhteenveto

25 OHJAUKSESTA Merkittävät säästöt edellyttävät suuria muutoksia, näitä tuskin saadaan aikaan nopeasti kannusteita luomalla Eli ensivaiheessa tulisi pakottaa kuntayhtymät säästöjä tuoviin toimenpiteisiin Suurimpien rakenteellisten muutosten jälkeen tehokkuuteen tähtäävien kannustimien merkitys on keskeistä kaikilla tasoilla, etenkin siellä missä operatiiviset päätökset hoidosta ja hoivasta tehdään

26 MITEN SÄÄSTÖT SAADAAN AIKAAN? Päätetään poliittisesti tavoitetaso Kunnat maksavat sote-alueille tarvekorjatun tavoitetason mukaisen asukaskohtaisen perusmaksun Valtionapu on sidottu tähän tavoitetasoon Nykyistä kustannustasoa alhaisempi rahamäärä pakottaa järjestämis- ja tuotantoalueet palvelurakenteen uudistamiseen Jos alueilla halutaan pitää yllä tehotonta järjestelmää tai muuta maata korkeampaa palvelutasoa, rahat tähän on kerättävä alueen kunnilta ylimääräisenä kapitaatiomaksuna Sote-alueilla ei tulisi olla oikeutta ottaa velkaa, tuotantovastuullisten kuntayhtymien tulisi olla velattomia esim. joka toinen vuosi

27 AGENDA Havaintoja Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmästä Ajatuksia säästöpotentiaalista ja keinoista Ajatuksia sote-sektorin ohjauksesta, jotta säästöpotentiaali kyetään realisoimaan Käsillä oleva lakiesitys edellisen valossa Yhteenveto

28 LAKIESITYS Valtio / STM ohjaa sote-alueita asiakirjalla -> Valtio / STM voimaton SOTE-alueet ohjaavat tuotantoalueita tulosohjauksella > tulosohjaus ei yleensä toimi, jos tuloksen saavuttamisesta tai sen saavuttamatta jättämisestä ei seuraa mitään Sote-sektorilla on tavallisesti pidetty tuloksena sitä, että menokehitystä pystytään hillitsemään, menojen kasvu on otettu annettuna -> miksi ja miten käsillä oleva lakiesitys muuttaisi tätä? Kun tuotantovastuulliset kuntayhtymät on kertaalleen määritelty, mistä syntyy sote-alueiden neuvotteluvoima suhteessa tuotantoalueisiin? Laki viittaa siihen, että kapitaatiomaksun tulee olla riittävä / perustuu nykyisiin kustannuksiin -> kapitaatiomaksun tulisi olla tavoitteellinen

29 LAKIESITYS Lakiesitys luo rakenteita, joilla on mahdollisuus puuttua kustannuskehitykseen, jos ehdotetuissa päätöksentekoelimissä jäsenet kykenevät tekemään ikäviä päätöksiä Näitä ikäviä päätöksiä on ollut vaikeaa tehdä tähänkin asti Minun on vaikea nähdä, että ehdotetut mekanismit pakottaisivat, tai loisivat aitoja kannusteita, toimintojen tehostamiseen On vaara, että kustannukset nousevat lain myötä, sillä nyt luodaan uusia hallinnollisia toimijoita, voidaan joutua harmonisoimaan palkkatasoja, jne.

30 AGENDA Havaintoja Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmästä Ajatuksia säästöpotentiaalista ja keinoista Ajatuksia sote-sektorin ohjauksesta, jotta säästöpotentiaali kyetään realisoimaan Käsillä oleva lakiesitys edellisen valossa Yhteenveto

31 YHTEENVETO Sote-sektorin kustannukset ovat nousseet selvästi BKT:ta enemmän jo pitkään Sektori on mitoitettava kansakunnan taloudellista kantokykyä vastaavaksi Kansainvälisessä ja kansallisessa vertailussa löytyy huomattavia eroja sektorin resursoinnin ja palveluiden tuotannon määrien välillä jotka eivät selity väestön tarpeilla Löytyy lukuisa joukko realistisia keinoja, joilla kustannuksiin voidaan puuttua laadun kärsimättä Kustannukset laskevat vasta, kun näillä keinoilla pystytään vähentämään henkilökunnan sekä tilojen ja laitteiden määrää

32 YHTEENVETO Sote-kustannuksille on asetettava yläraja - tehokkaimpien alueiden ja kansainvälisen ei pelkästään Pohjoismaisen - vertailutiedon pohjalta Kustannushyötyjen tavoitetaso on valittava poliittisesti Kuntia tai alueita, jotka ovat hoitaneet palvelunsa taloudellisesti ei pidä panna maksamaan kalliiden alueiden kustannuksia Tarvitaan kaksiosainen sote-maksu - kaikille samansuuruinen perusmaksu (tarvekertoimella korjattuna) ja tuottamisvastuussa olevan kuntayhtymän aluetta varten kerättävä lisämaksu Valtionavut kytkettävä tavoitetason saavuttamiseen

33 LÄHTEET Kinnula P., Malmi T., Vauramo E. (2014a): Sisältöä Soteuudistukseen. Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimusjulkaisusarjan julkaisu nro Kinnula P., Malmi T., Vauramo E. (2014b): Saadaanko soteuudistuksella tasalaatua? Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimusjulkaisusarjan julkaisu nro Kinnula P., Malmi T., Riippa, I, Vauramo E. (): Sote-sektori tarvitsee poliittisesti asetetut kustannustavoitteet. Kunnallisalan kehittämissäätiön ja Aalto-yliopiston www-sivut