KUNTALAISTEN OSALLISTUMISKANAVAT TAMPEREEN KAUPUNGISSA

Transkriptio

1 TAMPERE 1 (6) KUNTALAISTEN OSALLISTUMISKANAVAT TAMPEREEN KAUPUNGISSA Tässä muistiossa kuvataan tiivistäen suoran osallistumisen nykykäytäntöjä. Suoralla osallistumisella tarkoitetaan kuntalaisten, virkamiesten sekä luottamushenkilöiden aiempaa läheisempää vuorovaikutusta. Kyse on suorasta osallistumisesta edustuksellista demokratiaa täydentävänä toimintana. Suora osallistuminen merkitsee sitä, että kuntalainen yksin tai ryhmän jäsenenä pääsee vaikuttamaan kaupungin päätösten valmisteluun ja suunnitteluun. (Tampereen kaupungin osallistumistyöryhmä 2003) Tärkeimmät kehittämistarpeet suoran osallistumisen järjestämisessä Asioiden saaminen kommentoitavaksi mahdollisimman aikaisessa valmisteluvaiheessa. Kuntalaisilta kerätyn tiedon käsittelyn ja käytön toimintatapojen vakiinnuttaminen. Palautteen antaminen kuntalaisille heidän vaikutuksistaan. Osallistumisen- ja viestinnän suunnittelun ja tarvittavan menetelmä- ja muun osaamisen parantaminen. Sisäisen tiedonkulun ja kokemusten vaihdon parantaminen johdon ja valmistelun kesken. 1. Alueelliset työryhmät Alvarit Malli otettiin käyttöön vuonna Alueelliset työryhmät toimivat neljällä palvelualueella (etelä, kaakko, koillinen, länsi). Vain keskikaupungilla ei ole Alue-Alvaria. Tavoitteena on, että kaupungin asioihin voi vaikuttaa jo valmisteluvaiheen alussa ja valmistelun edetessä. Kuntalaisille tarjotaan mahdollisuus tiedonsaantiin ajoissa ja ymmärrettävästi. Kaupunginhallituksen hyväksymän toimintasäännön mukaan jäseneksi voivat ilmoittautua alueen asukkaat sekä yksi jäsen kustakin alueen järjestöstä ja yrityksestä sekä muista yhteisöistä. Kaupunginhallitus nimittää jäsenet kaksivuotiseksi toimikaudekseen. Ryhmien kokoontumiset ovat avoimia kaikille. Jokaisella ryhmällä on tukena vuorovaikutussuunnittelija. Ryhmät ovat tuoneet aluenäkökulmia palveluverkon suunnitteluun, talousarvioon, strategiaan ja palvelujen sekä maankäytön ja liikenteen suunnitteluun ja moniin hankkeisiin. Kaudella kussakin ryhmässä on jäsentä, joista 70 % työikäisiä. Kevään 2013 kyselyn mukaan valtaosa Alvarien jäsenistä on tyytyväisiä toimintaan. Tapaamisia on n. 25 vuodessa, koko ryhmä kokoontuu n. 3 kertaa vuodessa. Lisäksi kaikki Alue-Alvarit kokoontuvat mm. kaupungin budjetin valmisteluvaiheessa. Alvarien puheenjohtajien neuvonpitoja on 3-4 vuosittain. Aluerahaa jaetaan 5000 euroa joka alueelle. Sitä voivat hakea alueen yhdistykset, ym yhteisöt. Alvarien laatima ehdotus aluerahojen jaosta tuodaan pormestarin päätettäväksi. Toiminnasta viestitään tampere.fi sivulla, Facebookissa (osallistuvatampere) sekä esitteillä, asukasilloissa ja muissa tapahtumissa.

2 TAMPERE 2 (6) Kehittäminen palautteen antamista Alvareille kannanottojen vaikutuksista on parannettava alueellista osallistumista tulevat tehostamaan Valman sähköiset raadit v alusta haasteena vuorovaikutussuunnittelijoiden pitäminen ajan tasalla valmistelun vuosikellosta ja vuosisuunnitelmista. Yhteistyötä tilaajaryhmän kanssa kehitetään. keskikaupungin työryhmä puuttuu, koska vuorovaikutussuunnittelijan vakanssia ei ole perustettu toimintasääntöä ajantasaistettava mm. virkamiesten roolin osalta 2. Sähköinen osallistuminen Valma Valma-valmistelufoorumi on kaupungin tärkein osallistumiseen käytettävä kanava verkossa. Valma on ennen kaikkea valmistelun alkuvaiheeseen tarkoitettu väline. Ohjelman käyttöä ohjaa konsernimääräys ( /000/2007). vastaa Valman ylläpidosta. Yksiköt käyttävät sitä itsenäisesti. Valman tavoitteet Kuntalaisille tiedon saannin ja mielipiteiden ilmaisemisen väline Valmistelijoille kuntalaismielipiteiden helppo selvittäminen valmistelun alkuvaiheessa voidaan käyttää muiden kyselyohjelmien ja e-lomakkeiden kanssa yhteys kuntatoimisto-ohjelmaan: valmisteluasiakirjat ja päätökset ovat kuntalaisten nähtävillä ja mielipiteiden koostaminen mahdollisimman helppoa Viestinnälle yhteys mediatiedotteisiin, Facebookiin ja RSS-syötteisiin mielipiteiden ja kommenttien julkaisuväline Ominaisuudet kuntalaiset voivat lähettää mielipiteensä kommentoitavana olevista asioista mielipiteet julkaistaan vain, jos kommentoija on antanut siihen luvan, muuten ne menevät vain valmistelijalle ja ao. lautakunnan jäsenille sähköpostitse käyttö ja kommentointi eivät edellytä rekisteröitymistä, nimimerkkiä voi käyttää, henkilötiedot vain moderaattorille rekisteröitymällä voi valita omat kiinnostuksen kohteet ja saada niitä koskevat uutiskirjeet sähköpostitse näyttää asian käsittelyvaiheet, siihen liittyvät asiakirjat ja päätökset mielipiteistä julkaistaan yhteenveto sivustolla kyselyn päätyttyä Viestintä kommentoitaviksi tulevista asioista julkaistaan aina tiedote, myös kaupungin nettisivulla Aamulehti on yleensä julkaissut Valma-asiasta pikku-uutisen tieto kommentoitavista asioista tulee myös OsallistuvaTampere -Facebook-sivulle Valman kehittäminen Tavoitteena on tarjota kuntalaisille monipuolisemmat mahdollisuudet osallistua verkossa ja valmistelijoille parempi mahdollisuus suunnata kyselyitä sekä käyttövalmis sovellus vuonna Valma sijoitetaan Kuntalaisportaaliin, johon kootaan sähköisiä palveluja.

3 TAMPERE 3 (6) Valmaan tulee uusi raati-ominaisuus eli kyselyiden kohdistaminen: käyttäjien tulee rekisteröityä ja ilmoittaa muutamia taustatietoja itsestään kysely voidaan kohdistaa ilmoitettujen kiinnostuksen kohteiden mukaisesti, iän mukaisesti tai postinumeron mukaisesti rekisteröitymisvaatimus vastaa Oikeusministeriön hallinnoimaa otakantaa.fi palvelun linjaa ilmoitukset ja muistutukset avoinna olevista kyselyistä lähetetään suoraan raatilaisten sähköpostiin lisäkysymykset ovat mahdollisia tavoitteena on myös palautteen antaminen osallistujille (raatilaisille) etenkin siitä kuinka kannanotot vaikuttivat Osallistuva Tampere Facebook Osallistuva Tampere -sivulla viestitään kaikista kaupunkilaisten osallistumismahdollisuuksista. Sivu toimii ajoittain kaksisuuntaisesti; on esimerkiksi koottu kysymyksiä kaupungin asukasiltoja varten. Kuka tahansa, jolla on Facebook-profiili voi avata uuden keskustelun. Marraskuun 2013 alussa sivulla on 580 tykkääjää. kaupungin osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista on hyvä pystyä viestimään kanavilla, joita kuntalaiset käyttävät muutenkin tavoittaa niitä kuntalaisia, jotka seuraavat Facebookia ja haluavat saada uutisensa kaupungin osallistumismahdollisuuksista sitä kautta Valmassa kommentoitavana olevat asiat voi nähdä myös Facebookin kautta Facebookin ominaisuuksiin ei voi vaikuttaa vaan väline muuttaa muotoaan kaikki kuntalaiset eivät käytä Facebookia tai muutakaan sosiaalista mediaa Viestintä ja sosiaalinen media Tampereen kaupunki toimii Facebookissa, Twitterissä ja YouTubessa. Viestintäyksikkö ylläpitää kaupungin profiileja. Joka kanavalla toimitaan suunnitelmallisesti, kohderyhmiä ajatellen ja kunkin kanavan tyylillä. Tavoitteena on tiedonvälitys ja vuorovaikutus, kuntalaisten tutustuttamien kaupungin toimintaan, yhteisöllisyyden lisääminen, sekä Tampereen kaupungin markkinointi asuinpaikkana ja työnantajana. Tampereen kaupungin Facebook-sivu: (4.470 tykkääjää ) Tampereen kaupungin Twitter-profiili (5.413 seuraajaa ) Tampereen kaupungin YouTube-kanava (videoita katsottu kertaa ) Eri yksiköillä / hankkeilla lisäksi yhteensä yli 50 eri Facebook-sivua ja vaihtelevasti muita sosiaalisen median kanavia käytössään (Twitter, YouTube, Vimeo, Flickr, Foursquare, Ning, GoogleMaps, Issuu, blogit, wikit jne.); erityisesti kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluissa Kaupungilla on myös käytössä LinkedIn-yrityssivu Kaupungin sosiaalisen median ohje ohjaa työntekijöiden toimintaa sosiaalisessa mediassa.

4 TAMPERE 4 (6) Muita sähköisiä kanavia Maankäytön suunnittelussa on käytetty etenkin karttapohjaisia osallistumiskanavia. Esimerkkeinä yhdessä TTYn ja Aalto-yliopiston kanssa v toteutettu Pehmo- GIS kysely (yli vastausta) ja Keskustan strategiseen osayleiskaavaan liittyvä kysely vuonna 2013 (1.421 vastaajaa ja yli kartalle sijoitettua pistettä). Vastaavia kyselyjä on käytetty myös Kaupunkiratikan linjausvaihtoehtojen suunnittelussa ja alueelisessa viheraluesuunnittelussa. ZEF-kyselyjä on käytetty runsaasti. Fountain Parkin vuorovaikutteista tikkataulu -kyselyä on käytetty esimerkiksi kaupunkistrategian suunnittelussa ja pormestarin kuntalaiskyselyssä. Nuorisotoimi on aktiivinen esimerkiksi erilaisten tilaisuuksien on-line videoinnissa ja muutenkin verkkovuorovaikutuksen kehittämisessä. Lasten parlamentti toimii verkossa. 3. Käyttäjädemokratia Käyttäjädemokratialla tarkoitetaan käyttäjien osallistumista mm. palvelun kehittämiseen. Käyttäjädemokratia toteutuu parhaiten, kun osallistuminen on järjestetty osaksi palveluprosessia. Lähtökohtia Käyttäjädemokratian käyttöönotto ja toimintatavat suunnitellaan yhdessä palvelun käyttäjien ja tuottajien kanssa. Kerättävän tiedon ja näkemysten käyttö suunnitellaan etukäteen. Kaikki uudistus- ja muutossuunnitelmat ja kehittämisideat kuuluvat käyttäjien ja ammattilaisten yhteisille foorumeille. Esimerkkejä toteutustavoista: Käyttäjäneuvostot tai muut toimielimet, joissa on mukana käyttäjien edustus. Erilaiset raadit, paneelit, fokusryhmät ja vastaavat, joissa palvelujen käyttäjiä kuullaan, joko kasvokkain tai sähköisesti. Vuorovaikutteiset tilaisuudet, joihin on kutsuttu palvelun käyttäjiä. Palautteen kerääminen ja kyselyjen tekeminen, jne. Luottamushenkilöiden rooli palvelujen käyttäjien edustajana ja kehittämistoiveiden välittäjänä muuttuu ja tästä tarvitaan keskustelua. Tampereen kokeilut Tampereella on pienessä mittakaavassa kokeiltu käyttäjädemokratiaa kunnan palveluissa. Turtolan päiväkodin vanhempain kahvilan ideana oli tarjota vanhemmille ja henkilöstölle mahdollisuus keskustella päiväkodin asioista. Keskustelujen pohjalta tehtiinkin käytännön muutoksia. Hervannan terveysasemalla kokoontuivat alueen ja henkilöstön jäsenet pohtimaan asiakasraadin perustamista. Avopalvelujen johtokunta ei kuitenkaan halunnut ottaa mallia käyttöön. Aleksanterin koulun oppilaiden, henkilökunnan ja vanhempien yhteistyö. Muita kokeiluja ovat mm.taidekaari - lasten kulttuurikasvatushanke, kirjaston asiakaspalautteet johtoryhmissä sekä Härmälä Kampuksen kokemusasiantuntijat.

5 TAMPERE 5 (6) 4. Kansalaisraati Kansalaisraadin katsotaan edustavan deliberatiivista osallistumista. Näkemykset kehittyvät monipuoliseen informaatioon perehtymisen ja ohjattujen laaja-alaisten keskustelujen kautta. Edellytykset: 1) Edustavuus - osallistujien tulisi edustaa yhteiskuntaa tai kohderyhmäänsä mahdollisimman hyvin. Tilastollinen edustavuus ei kuitenkaan ole mahdollista. 2) Keskustelun laatu dialogissa kaikki keskusteluihin osallistuvat saavat esittää omat kantansa, eikä osallistujien yhteiskunnallinen asema vaikuta keskustelun etenemiseen ja mielipiteiden muodostumiseen sen aikana näkökohdat ja niiden perustelut ratkaisevat hyväksyttävyyden. 3) Keskustelun ohjaajan tulee kyetä johtamaan dialogista keskustelua. 4) Vaikuttavuus deliberatiivisen osallistumisen tavoitteena on konkreettinen vaikuttaminen yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Kansalaisraadin merkittävin ero tavallisiin yhteissuunnitteluryhmiin ja vastaaviin on vuoropuhelu, jossa kuunnellaan aktiivisesti muiden kannanottoja ja pyritään omissa kannanotoissa perustelevuuteen ja rakentavaan otteeseen muita kohtaan. Deliberatiivisen osallistumisen erityispiirre on pyrkimys yhteiseen näkemykseen. Tässä on ero Tampereen Alvari-malliin, jossa tavoitellaan moniäänisyyttä- tarvittaessa kaikki näkökulmat välitetään päätöksentekoon. Haasteet Tilapäisten raatien merkittävin pulma on se, että siellä syntyneitä kehittämisideoita tai kritiikkiä on vaikea ottaa huomioon, jollei kaupungissa ole meneillään tai pian tulossa asiaa koskevaa valmistelua tai suunnittelua. Raadin hajottua asioita ei aina seurata. Tilanne on toinen pysyvien työryhmien, kuten Alvarien osalta, jossa toiminta kytkeytyy suoraan valmisteluun ja kaupunki on sitoutunut kuulemaan ryhmässä esitettyjä näkemyksiä. kuinka osallistujat kootaan - ketkä pääsevät mukaan, ketkä eivät? kuinka vapaaehtoiset osallistujat sitoutetaan monipäiväisiin tapaamisiin? kuka organisoi, kuka rahoittaa? kuinka hallinto ja päätöksenteko sitoutetaan mikä rooli syntyneillä ideoilla ja aloitteilla on? 5. Muita osallistumiskanavia Kaavoitus Kaavoituksen alkaessa laaditaan aina osallistumis- ja (vaikutusten ennakko-) arviointisuunnitelma, johon kuntalaiset voivat ottaa kantaa. Maankäytön suunnittelu on järjestänyt runsaasti mm. työpajoja, ohjattuja kävelykierroksia, yhteissuunnitteluryhmiä, asukasiltoja havainnollistavia retkiä ja karttapohjaisia kyselyjä. Havainnollistamiseen käytetään retkien lisäksi esimerkiksi kolmiulotteisia malleja ja videoita.

6 TAMPERE 6 (6) Lasten Parlamentti ja Nuorisofoorumi Tampereen Nuorisofoorumilla on kaksi edustajaa puheoikeudella kaupunginvaltuustossa sekä kahdeksassa lauta- ja johtokunnassa. Lasten Parlamentti on kaikista vuosiluokan kouluista valittu yli 80 lapsen edustajisto, joka ajaa lasten ja nuorten asioita Tampereella. Lasten parlamentti tekee aloitteita tai ajaa asioita muuta kautta. Se kokoontuu kaksi kertaa vuodessa. Lasten Parlamentti toimii Tampereella myös alueellisesti. Neuvostot Tampereella toimivat vanhus-, eläkeläis-, vammais- ja maahanmuuttajaneuvostot. Niillä on tukenaan mm. vanhusasiamies, vammais- ja esteettömyysasiamies sekä maahanmuuttajatyön pääkoordinaattori. Vanhusneuvosto tuli lakisääteiseksi Vanhuspalvelulain myötä heinäkuussa 2013.