Kuntalaisten sähköiset vaikuttamiskanavat. Mikko Nislin

Transkriptio

1 Kuntalaisten sähköiset vaikuttamiskanavat Mikko Nislin

2 Kuntalaisten osallisuus Kuntalaisilla tulee olla mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa oman kuntansa päätöksiin, valintoihin ja palvelujen kehittämiseen edustuksellisen, suoran ja käyttäjälähtöisen demokratian ja osallistumisen kautta. Kuntalaisen kannalta on tärkeää, että hänelle annetaan mahdollisuus erilaisiin niin pitkäaikaisiin vaikuttamisen keinoihin kuin lyhytaikaisiin ja satunnaisiin keinoihin. Edustuksellista demokratian täydentämiseksi on 1990-luvulta lähtien kehitetty suoran osallistumisen käytäntöjä. Näiden kanavien kautta voidaan vaikuttaa suoraan asioiden valmisteluun ja päätöksentekoon. Kuntalain (29 ) mukaan kunnalla velvollisuus tiedottaa vireillä olevista asioista, käsittelyvaiheesta, ratkaisuista jne. (ks. Myös Julkisuuslaki 19 ja 20 ) 2

3 Kuntalain (27 ) mukaan valtuuston on pidettävä huolta siitä, että kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on edellytykset osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Kunta voi vapaasti päättää siitä, miten se tämän velvollisuutensa käytännössä toteuttaa. Osallistumista ja vaikuttamista voidaan edistää erityisesti: valitsemalla palvelujen käyttäjien edustajia kunnan toimielimiin järjestämällä kunnan osa-aluetta koskevaa hallintoa tiedottamalla kunnan asioista ja järjestämällä kuulemistilaisuuksia selvittämällä asukkaiden mielipiteitä ennen päätöksentekoa järjestämällä yhteistyötä kunnan tehtävien hoitamisessa avustamalla asukkaiden oma-aloitteista asioiden hoitoa, valmistelua järjestämällä kunnallisia kansanäänestyksiä Suora osallistuminen on saanut 2000-luvuulla myös uusia kuntalaisia voimaannuttavia muotoja, kuten yhteisösuunnittelu, visiointi, fokusryhmätyöskentely, asiakasraadit ja kuntalaisfoorumeihin osallistuminen 3

4 Osallistuvan demokratian muotoja. Lähde: Lahti, Laine

5 Kuntalaisaloite ja kuntalaki Kuntalaisaloite on lähivaikuttamisen keino. Kuntalaisaloite on käytännössä asukkaiden tai asukasryhmien laatima kirjallinen aloite, jonka kautta kunnan asukas voi vaikuttaa suoraan oman kuntansa toimintaan ja päätöksentekoon. Kuntalaisten aloiteoikeudesta säädetään kuntalain (365/1995) 28 :ssä. Jos kuntalaisaloitteen tekee vähintään kaksi prosenttia äänioikeutetuista kuntalaisista, aloite on käsiteltävä valtuustossa kuuden kuukauden kuluessa. Lisäksi valtuuston tietoon on saatettava vähintään kerran vuodessa sen toimivaltaan kuuluvissa asioissa tehdyt aloitteet ja niiden johdosta suoritetut toimenpiteet. Kuntaliiton tilastojen mukaan kuntalaisaloitteiden määrä on noussut 6,8:sta 8,8:aan vuodesta 2005 vuoteen Yleensä aloitteiden määrä nousee valtuustokauden loppua kohden. 5

6 Kuntalaisaloitteet käsittelevät yleisimmin teknisiä palveluita. (liikenneturvallisuus, nopeusrajoitukset, hidasteet, kevyen liikenteen väylien rakentaminen, katuvalaistus, katujen ylläpito, puistot ja liikuntapaikat. Koulutus-, sivistys-, kulttuuri-, ja vapaa-ajan palveluista tehdään toiseksi eniten aloitteita: kouluverkon säilyminen, koulukuljetukset, kirjastot ja kirjastoautot. Sosiaali- ja terveystoimen aloitteista useat koskevat lasten kotihoidon tuen kuntalisää ja vanhusten palveluja. Myös kuntaliitosten selvittäminen on ollut usein aloitteen aiheena joko sen tarpeellisuuden puolesta tai sen tekemättä jättämisestä. Kuntaliitto: Suorat vaikuttamistavat mielletään yhä tärkeämmiksi kuntalaisten keskuudessa. Kuntalaisaloitteita tehdään aiempia vuosia enemmän, mutta aloite näyttää olevan edelleen varsin tuntematon vaikuttamistapa. Kuntalaisaloitteissa olisi potentiaalia tehokkaaksi lähivaikuttamisen keinoksi. 6

7 7

8 Kuntalaisaloitteet Tampereella Kuntalaisaloitteet (kaikki, sähköisiä ei ole eritelty) kpl kpl kpl kpl kpl kpl Yleensä kuntalaisen aloite käsitellään keveämmällä menettelyllä eli viranomainen on yhteydessä kuntalaiseen ja vastaa aloitteeseen tai kysymykseen, eikä aloite aiheuta hallinnollista käsittelyä. 8

9 Sähköisten vaikuttamiskanavien nykytila Suomen kunnissa Turun kaupungin kaupunkitutkimus ja tietokeskuksen vuonna 2012 valmistuneen tutkimuksen mukaan hieman alle puolet yli 5000 asukkaan kunnista tarjoaa mahdollisuutta tehdä kuntalain 28 pykälän mukainen kuntalaisaloite internetsivujen kautta. 91 prosentilla kunnista on käytössä sähköinen palautekanava, mutta vain harva tarjoaa mahdollisuuden osallistua asioiden valmisteluun. Kuntien internet-sivujen pääasiallinen käyttötarkoitus on tiedottaminen. Ongelmana on usein se, että uudet vaikuttamiskanavat on rakennettu vanhojen sivujen yhteyteen, jolloin sivurakenne ja ulkoasu ovat epäselviä. Sähköisten vaikuttamiskanavien tulisi olla strateginen osa kunnan päätöksentekojärjestelmää ja kaikkien, niin luottamusmiesten kuin virkamiesten tulisi osallistua sen käyttöön. 9

10 Lähde: Henrik Serup Christensen, Turun kaupungin tutkimuskatsauksia 4a/

11 Elinvoimainen verkkodemokratia edellyttää selkeää ja johdonmukaista käsitystä siitä, mikä rooli internetsivulla on poliittisessa järjestelmässä ja miten kansalaisten voivat hyödyntää sitä sekä tiedon hankkimisessa että poliittiseen päätöksentekoon vaikuttamisessa. Lähde: Henrik Serup Christensen, Turun kaupungin tutkimuskatsauksia 4a/

12 Helsinki Vaikuttamiskanavien puute, kaupunkilaiset kokevat kaupungin ja päätöksenteon etäisiksi. Helsingin pyrkimys lisätä vaikutusmahdollisuuksia vuosien strategian mukaisesti. Tarvitsisi löytää sellainen foorumi, jossa mielipiteellä on väliä, jossa voi tulla kuulluksi ja niin, että asioita lähdettäisiin kehittämään sen pohjalta. -- Kaikessa jo varhaisessa suunnittelussa automaattisesti muodostettaisiin juuri sen mitä asia koskee työryhmä, joka kootaan käyttäjistä ja vasta sen pohjalta rakennettaisiin kokonaisuuksia. Uudenlaisia osallistumiskanavia tarvitaan, alueellista päätöksentekoa ja vuorovaikutusta kaupunkilaisten ja virkamiesten välille. Onko kaupunkilaisilla tarpeeksi tietoa vaikutusmahdollisuuksista ja onko nykyiset järjestelmät helposti lähestyttäviä? 12

13 VALMA-valmistelufoorumi Tampereella VALMA on Tampereen kaupungin demokratiayksikön kehittämä sähköinen osallistumisalusta. Tarjoaa kuntalaisille mahdollisuuden osallistua asioiden valmisteluun ja mielipiteen ilmaisuun asioiden valmisteluvaiheessa. Ei palautekanava eikä äänestyskone. Virkamiehille VALMA on työväline ja siitä on yhteydet viestintään ja tiedotteisiin. Kokonaisvaltainen valmistelutyökalu. Kommentoitavana olevasta asiasta kirjoitetaan aina tiedote ja se julkaistuu myös kaupungin nettisivulle. Järjestelmästä on yhteydet diaariin, jolloin asian etenemistä voidaan seurata. Kaikki asiaan liittyvät asiakirjat ovat esillä VALMA:ssa. 13

14 14 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma

15 Rekisteröitymistä ei vaadita ja kommentoida voi myös nimettömänä. Jos rekisteröityy, voi tilata myös uutiskirjeen. Saapuvat mielipiteet julkaistaan, jos kommentoija on antanut yhteystietonsa ja julkaisuluvan. Kaikki mielipiteet kuitenkin menevät Valmassa määritellyille vastaanottajille. 15

16 VALMA 16

17 Avoinkotka Avoinkotka-sivustolla Kotkan kaupunki kerää asukkaiden mielipiteitä esimerkiksi tuulivoiman rakentamisesta ja satamaalueen uudesta käyttötavasta. Mahdollisuus esittää ideoita ja kannattaa jo esitettyjä suunnitelmia tai ajatuksia. Tavoitteena asukaslähtöisyys ja asukkaiden aktivointi omaa asuinympäristöä koskevassa päätöksenteossa. 17

18 18 [ ] Mikko Nislin

19 19

20 20 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma

21 Kantasataman alueen eniten kannatettu ehdotus

22 Uudenlaiset osallistumiskanavat Sosiaalinen media tulee muuttamaan kuntalaisten osallistumiskäyttäytymistä. Osa kunnista jo nyt esimerkiksi Facebookissa, yleisintä kulttuuri- ja nuorisotoimen aloilla. Säännöllinen kuntalaisten osallistuminen päätöksentekoon sosiaalisen median välityksellä on kunnissa vielä vähäistä. Hyviä pilottihankkeita vuorovaikutuksen ja kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämisestä on esimerkiksi Tampereella ja Hämeenlinnassa. Kuntaliiton verkkoviestintäpäällikkö Tony Hagerlund Kuntalain kokonaisuudistuksen linjauksia odotetaan

23 Kiitos Kysymyksiä: 23 [ ] Mikko Nislin