Palvelun laadun kehittäminen perhekeskeisen lähestymistavan avulla. YAMK- opinnäytetyö Anne Penttinen

Transkriptio

1 Palvelun laadun kehittäminen perhekeskeisen lähestymistavan avulla YAMK- opinnäytetyö Anne Penttinen

2 Taustaa Kuntoutuksen yamk - tutkinto - opinnäytetyöt työelämän kehittämishankkeita Lasten ja nuorten hyvä kuntoutuskäytäntö - Vajaaliikkeisten Kunto ry:n teos (Koivikko & Sipari 2006) - asiakas- ja perhekeskeisyys - CP-vammaisten lasten kuntoutusprojekti - KELA:n VAKE- hanke ( ) - ICF-luokitus Yhdistynyt sosiaali- ja terveystoimi uusi Kuntoutumispalvelujen organisaatio: CAF- laadun arviointi

3 Kehittämishankkeen kohderyhmä Lastenneurologisen yksikön alle kouluikäisten lasten suomenkieliset asiakasperheet Moniammatillinen kuntoutustyöryhmä perhe, neurologi, psykologi, sosiaalityöntekijä, puhe-, toiminta- ja fysioterapeutti, päiväkodin edustaja

4 Hankkeen tavoite PALVELUN LAADUN KEHITTÄMINEN perhekeskeisyys - käsitteen avaaminen palautejärjestelmän kehittäminen systemaattisen kehittämisen lisääntyminen

5 KEINOT 1) Ohjausryhmä 3/ /2010 Kuntoutumispalvelut Lastenneurologinen yksikkö Lääkinnällinen kuntoutus Psykososiaalinen kuntoutus Työelämäkuntoutus Vammaispalvelut

6 KEINOT 2) KYSELY 2009 työntekijät (N=27) 3) KYSELY 2009 Lastenneurologisen yksikön alle kouluikäisten lasten asiakasperheet (N=121) 4) KOULUTUS 2009 Paula Määttä Perhekeskeinen palvelu 5) KOULUTUS 2010 Salla Sipari ICF- luokitus 6) RYHMÄTYÖNOHJAUS : Lääkinnällisen kuntoutuksen työntekijät (N=8-9)

7 2) KYSELY TYÖNTEKIJÖILLE (N=27) vastausprosentti 82 % (N=23) avoimia & strukturoituja kysymyksiä (Anja Rantala 2002; Paula Määttä 1999) perhekeskeinen lähestymistapa? perheiden voimavarat ja haasteet? koulutustarpeet, perhekeskeisessä työssä vaadittavat tiedot / taidot & niiden hallinta) perhekeskeistä työskentelyä vaikeuttavat tekijät? työntekijän oma arvio toimintatapojensa perhekeskeisyydestä?(anja Rantala 2002; Paula Määttä 1999 / Brass Tacks) tilat ja yksiköiden sijainti? kehittämisideat?

8 3) KYSELY PERHEILLE (N=121) vastausprosentti 57% (N=69) avoimia & strukturoituja kysymyksiä (Määttä 1999) lapsen kuntoutukseen liittyvät onnistumisen kokemukset ja kehittämisehdotukset? kuntoutustyöryhmän nykykäytännöt? kuntoutustyöryhmän kokoonpano? kuntoutustyöryhmän johtaminen? yksiköiden sijainti? työntekijöiden toimintatapojen perhekeskeisyys? (Rantala 2002; Määttä 1999 / Brass Tacks)?

9 TULOKSET Perhekeskeisyys käsite (Carl Rogers 1950) käsitteellisesti haastava määritellä koulutukset, kyselyiden tulokset, ohjausryhmä ja työnohjaus heräsi runsaasti keskustelua! oppimistehtävä-tyyppinen työskentely ja kirjallisuuteen tutustuminen (+) perhekeskeisen työskentelyn määritelmä lasten kuntoutuksessa ja polikliinisessä toiminnassa? lisäkoulutusta tarvitaan perhekeskeisten arviointimenetelmien ja työskentelytapojen edistämiseen säännöllisen työnohjauksen mahdollisuus?

10 Mistä puhutaan?

11 .perhekeskeisen työn periaatteet Yhteisöllisyyden tunteen lisääminen Resurssien ja tuen joustavuus Jaettu vastuu ja yhteistyö (kumppanuus) Perheen kunnioittaminen Perheen toiminnan vahvistaminen Aktiivisuutta edistävät palvelut (Rantala 2002; Dunst 1993)

12 periaatteellinen taso ja käytännöt periaatteellinen taso: näkemykset, uskomukset käytännön taso: toimintatavat perheiden kohtaaminen perhekeskeisessä palvelussa suuntautuminen perheeseen positiivisuus herkkyys joustavuus ystävällisyys

13 Perhekeskeistä työskentelyä lisääviä menettelytapoja Edellytetään erilaisia asioita: organisaatio (esim. missio, visio, palautekäytäntö, koulutus, ympäristö ja tilat, aika- ja henkilöstöresurssit, tulkkipalvelut, asiakasdokumentointi) henkilökunta (esim. kiireettömyys, arviointimenetelmät, vertaistuen järjestäminen, yhteyshenkilö perheille, yhteistyö muiden tahojen kanssa ja muiden palveluiden tunteminen) perheet (esim. aktiivisuus, avoimuus, verkostoituminen, palautteen antaminen)

14 TULOKSET Alkutietolomake perheille vanhempien havainnot lapsen kehityksestä, ilon ja huolen aiheet? vanhempien ja lapsen mielipiteet toteutuneesta kuntoutuksesta? kuntoutuksen myönteiset vaikutukset ja tavoitteiden saavuttaminen vaikeudet eri osa-alueilla kuntoutukseen kohdistuvat toiveet ja odotukset sekä tavoitteet perheen tai lapsen tarvitsema muu apu ajankohtaiset asiat, jotka vaikuttavat perheen jaksamiseen ja hyvinvointiin

15 TULOKSET Palautejärjestelmä / lomake - yksiköiden sijainti (saavutettavuus, esteettömyys) - kuntoutussuunnitelmaan liittyvät kysymykset - työntekijöiden toimintatapojen perhekeskeisyyttä arvioiva lomake sisältää perhekeskeisen palvelun kannalta tärkeitä laatutekijöitä, vaatii jatkotyöstämistä (Brass Tacks; McWilliam & Winton 1990; Määttä 1999; Rantala 2002) - reliabiliteetti: summamuuttujien alfa-kertoimet ylittivät luotettavana pidetyn rajan perheiden kyselyssä (N=69) - kannattaa huomioida MPOC- (The Measures of Processes of Care) kysely (King 1998,

16 TULOKSET Työntekijöiden toimintatapojen perhekeskeisyys Koko perheen hyvinvoinnin huomioiminen (10) kys 5) Hlökunta pyrkii selvittämään millaiset voimavarat perheellä on selviytyä kuntoutuksesta? Perheen asiantuntijuuden kunnioittaminen (8) kys 9) Hlökunta tukee meidän vanhempien päätöksiä silloinkin, kun ne ovat ristiriidassa hlökunnan ammatillisen näkemyksen kanssa? Tiedon ja vastuun jakaminen (7) kys 15) Hlökunta selvittää vanhemmille mihin lapsesta ja perheestä koottua tietoa käytetään? Vanhempien mielipiteiden kysyminen (4) Kys 2) hlökunta kysyy vanhemmilta oliko heidän mielestä lapselle tehdyistä arvioinneista hyötyä?

17 Tulokset Työntekijöiden ja perheiden kysely Työntekijöiden toimintatapojen perhekeskeisyys

18 Perhekeskeisiä toimintatapoja kuvaavien summamuuttujien keskiarvot Arvio (1=ei koskaan, 5=aina) ,3 Koko perheen hyvinvoinnin huomioiminen 3,4 3,6 3,3 Perheen asiantuntijuuden kunnioittaminen 4,0 3,9 Tiedon ja vastuun jakaminen 3,1 2,9 Vanhempien mielipiteiden kysyminen Perheet (n=69) Työntekijät (n=23)

19 Hankkeen tulokset Perhekeskeisten toimintatapojen muutostarpeet (%) Koko perheen hyvinvoinnin huomioiminen Perheet toivovat, että työntekijät: 1) ilmaisevat olevansa kiinnostuneita kaikista perheenjäsenistä, ei ainoastaan tutkimukseen tulevasta lapsesta (36%) 2) kertovat välittävänsä vanhempien hyvinvoinnista yhtä paljon kuin lapsen hyvinvoinnista (35%) 3) selvittävät millaiset voimavarat perheellä on selviytyä lapsen kuntoutuksesta (35%) 4) rohkaisevat vanhempia puhumaan lastaan ja itseään koskevista tunteistaan (32%)

20 Tulokset Perheiden kysely Onnistumisen kokemukset lapsi / perhe on päässyt Lastenneurologisen yksikön asiakkaaksi ja sitä kautta lapsen ongelmiin on puututtu ajoissa lapsen saama kuntoutus ja kuntouttava päivähoito myönteinen ja avoin ilmapiiri, työntekijöiden ystävällisyys monet perheet (71%) olivat tyytyväisiä Lastenneurologisen yksikön kuntoutustyöryhmän nykykäytäntöihin

21 Koko tiimi on mahtava. Innostuneita, rohkaisevia ammattilaisia. Erityisesti lääkärin kiinnostus ja kokonaisvaltainen välittäminen sykähdyttää.

22 Tulokset Perheiden kysely Kritiikkiä erityisesti puheterapian saamisen vaikeus Turussa yksiköiden hajanainen sijainti (22%) liian tiukat aikataulut ja nopeatempoinen tutkiminen

23 Perheiden ajatuksia. YKSIKÖIDEN SIJAINTI Erittäin hankalia!!! Ympäri kaupunkia, kyyditettävä itse satunnaisiin aikoihin. Homma sujui helpommin, kun toinen huoltajista oli työttömänä. Nyt palaa käämit PUHETERAPIA Puheterapeuttien määrä Turussa on niin heikko, että lapsen saaminen puheterapiaan kuluttaa vanhempien voimavaroja ja aikaa

24 Tulokset Perheiden kysely / kehittämisehdotukset Joustoa aikatauluihin Perheen voimavarat ja kokonaistilanne kartoitetaan (alkutietolomake) Lisätään yhteistyötä kuntoutuspalveluja tuottavien tahojen kanssa Lapsen kuntoutuksesta vastaava henkilö Kuntouttava taho mukaan kuntoutustyöryhmiin Puheterapian saatavuus! Palvelut saman katon alle Pysyvät hoitosuhteet

25 Hankkeen tulokset Työntekijöiden kysely Perhekeskeistä työskentelyä vaikeuttavat tekijät 20 väittämää, arviointiasteikko (1= ei lainkaan, 5= erittäin paljon) 1) työntekijän ajanpuute (3.4) 2) perhekeskeiseen työhön soveltuvien arviointi- & työskentelymenetelmien puute (3.3) 3) henkilökunnan vähäinen määrä (3.2) 4) vanhempien vähäiset voimavarat (3.2) 5) vanhempien ajanpuute (3.1) Avoimet vastaukset: osa tiloista soveltuu huonosti lasten ja perheiden kanssa työskentelyyn

26 Hankkeen tulokset Työntekijöiden kysely Koulutustarpeet Perhetietous - Perheiden voimavarojen tunnistaminen - Perheiden tukeminen vaikeissa / kuormittavissa elämäntilanteissa - Perheiden kehitysvaiheet ja erilaiset perhekulttuurit - Perhekeskeiset työskentelytavat Vuorovaikutus - Vanhempien ohjaaminen - Lapsen ongelmista puhuminen vanhemmille - Vanhemman ja lapsen varhainen vuorovaikutus Palvelutietous - Tieto perheiden käyttämien palveluiden kokonaisuudesta

27 Hankkeen vaikutukset Systemaattinen kehittäminen organisaatiossa kehittyi ja auttoi tunnistamaan tulevaisuuden kehittämisen kohteet kehittäminen jatkuu edelleen. Lasten ja nuorten ydinprosessi Turun SoTe:ssa? erilaisista palveluista tiedottaminen hyvänä esimerkkinä tämä seminaaripäivä

28 Kiitos kuulijoille ja hanketta tukeneille tahoille Vajaaliikkeisten Kunto ry. Suomen Toimintaterapeuttiliitto Margaretha Säätiö OPINNÄYTETYÖ löytyy