Perhelähtöinen yhteistyö puhetta vai käytäntöjä?

Transkriptio

1 Perhelähtöinen yhteistyö puhetta vai käytäntöjä? Paula Määttä III Avoin varhaiskasvatusseminaari Imatran Kylpylä 1 VARHAISVUODET JA ERITYISKASVATUS VARHE-TUTKIMUSRYHMÄ Miten erityistä tukea tarvitsevien lasten perheet selviytyvät kasvatustehtävässään? 2. Miten vanhemmat selviytyvät ammatti-ihmisten kanssa? 3. Millaisia työtapoja tarvitaan perhelähtöisen yhteistyön toteuttamiseen? TEOKSET: 1. Perhe asiantuntijana. Erityiskasvatuksen ja kuntoutuksen käytännöt (1999/2001) 2. Tavallisen erityinen lapsi. Yhdessä tekemisen toimintamalleja (Anja Rantalan kanssa/2010) 14 väitöskirjaa, 14 muuta julkaisua 2 1

2 Ihaan kysymys Tämäpä yllätys, sanoo Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? (Nalle Puh) 3 MITÄ AJATTELET JA SANOT MINUSTA SITÄ LUULET MINUSTA SINÄ OLET SELLAINEN MINULLE MITEN NÄET MINUT USKO KUITENKIN ETTÄ MITÄ TEET MINULLE MITEN KUUNTELET MINUA SELLAINEN MINUSTA TULEE 4 2

3 Lapseen liittyvät tulkinnat Millainen on ammatillinen lapsikäsitys? 1. Lapsuus erillisenä elämänvaiheena 2. Elämän normin mukainen lapsi 3. Normaalin lapsen synty 4. Normaalista poikkeava lapsi 5. Leimattu lapsi 6. Myytti tavallisesta lapsesta 5 Lapsuus erillisenä elämänvaiheena Kasvatuksen välttämättömyys johti jo luvulla hyvän lapsen normittamiseen: Hurskas, kurinalainen, tottelevainen Rousseau 1700 luku: Lapsen ainutkertaisuus ja yksilöllisyys lapsikeskeisen ajattelun kaunis tavoite muttei vaikutusta arkeen 6 3

4 Elämän normin mukainen lapsi Cygnaeus 1861: Asiantuntijan joka tietää asian on astuttava äidin tilalle Opettajien tehtäväksi tuli myös vanhempien/äitien kasvattaminen Lähtökohtana kehityspsykologinen tietämys lapsen kasvusta ja oppimisesta Kodin sisäisestä elämästä tuli julkisen keskustelun kohde 7 Normaalin lapsen synty Lapsitieteellinen tieto on tuottanut normaalin lapsen kriteeristöjä (esim. älykkyystestit koulusijoituksia varten) Normaalin ja epänormaalin rajaa selkiytetään syntyy uudenlaista poikkeavuutta ja palvelutarvetta (ADHD, Asperger, autismin kirjo) Diagnoosi poikkeavuuden medikalisointina Lapsen normaalin kehityskulun tyranniaa 8 4

5 Normaalista poikkeava lapsi Lapsuuden duaalimalli (lapsi on joko normaali tai poikkeava) Gaussin käyrä eli normaalijakauma - osa lapsista ajautuu väistämättä marginaaliin Sielullisesti poikkeava, viivästynyt, häiriintynyt, erityisen tuen tarpeessa 9 Erityislapsi - Leimattu lapsi? Oirediskurssi - sopiva diagnostinen luokka Kehitysdiskurssi - ikäsidonnaiset kehityksen kriteerit, vallitseva puhetapa Tragediadiskurssi - mallitarina lapsen kielteisestä vaikutuksesta perheeseen Ongelmadiskurssi - lapsi aikuisten taakkana Subjektidiskurssi - tavallisia kertomuksia kenestä tahansa lapsesta, väistyvä puhetapa Oikeusdiskurssi - inklusiivisen kasvatuksen moraalipainotukset, nouseva puhetapa (Tanja Vehkakoski Leimattu lapsuus? Erit.ped.väitöskirja) 10 5

6 11 Myytti tavallisesta lapsesta Tavallinen erityislapsi arkipuhetta (duaalimalli käytännössä) Normien mukaiset lapset ovat normaaleja Normeja tuottavat: opettajat, psykologit, lääkärit, kuntouttajat, kuraattorit jne Tavallinen = normaali Lapsi jota ei tarvii miettii -rutiinilapsi 12 6

7 Rajatapaukset - liminaalissa Kaikki lapset voivat päätyä rajatapauksiksi LIMINAALINEN lapsuus: melkein sopiva, lähes oikea; Erilaisia tavallisia lapsia, jotka elävät tavallista erilaista lapsuutta Kokemus lapsuuden rajapinnasta on kokemus omasta identiteetistä 13 Lapsuudella ei ole kiinteää muotoa (Kallio 2006) Lapsuuden jokapäiväinen toteutuminen Jokaisen lapsen lapsuus syntyy jatkuvasti uudelleen jokapäiväisissä arkielämän käytännöissä ja edustaa itsekullekin TAVALLISTA LAPSUUTTA 14 7

8 Tavallisen erityinen lapsi Duaalimallin murtaminen Kaikki lapset ovat tavallisia lapsia omassa arjessaan. Kaikki lapset ovat erityisiä jonkin ominaisuuden tai piirteen suhteen. Joskus kaikki meistä tuntevat itsensä erilaisiksi, ja se meitä myös yhdistää 15 Ekokulttuurinen malli 16 8

9 Ekokulttuurinen ympäristö Arjen rutiinien sujuvuus Tasapaino Mielekkäät valinnat Ennustettavuus Pysyvyys Perhekulttuuri Arkipäivän akkomodaatiot 17 Puhe perheestä neljä ammatillista tulkintaa 18 9

10 Ammattilaispuhe vastuusta ja kriiseistä TAVALLISTEN LASTEN VANHEMMAT Kumppanuuspuhe: vastuu on viime kädessä vanhemmilla HUOLEN PUHEEKSI OTTAMINEN (kun lapsi siirtyy liminaaliin, raja-alueelle) Puhetapa perheestä muuttuu traumaattiseksi kriisipuheeksi 19 Yhdessä perheiden kanssa 20 10

11

12

13

14 Lapsen kehityksen ohjaaminen arjessa - yhdessä perheen kanssa Työtapoja: Erityinen on tavallista (Paula Korkalainen) VARSU toimintaperustainen ohjaus (Päivi Kovanen) Kuntouttava arki (Salla Sipari) Konduktiivinen kasvatus lasten ja vanhempien toimijuus (Sanna Uotinen) 27 Miten palvelut voivat luoda perheelle sujuvaa arkea? Ammatti-ihmisten ei ole helppo päästä sisälle perheen päivittäisiin rutiineihin eikä saada palveluitaan osaksi arkipäivän toimintoja Interventiot eivät vastaa perheen kulttuurista toimintatapaa Ne saattavat jopa horjuttaa perheen omien tavoitteiden ja perheelle asetettujen vaatimusten tasapainoa Ne saattavat uhata perheen arkielämän ennustettavuutta 28 14

15 Onnistuneen yhteistyön arvoitus? Perhelähtöisen yhteistyön onnistuminen punnitaan jokaisessa vanhemman ja ammattiihmisen tapaamisessa: *mitä ajattelen lapsesta, *mitä ajattelen vanhemmista, *mitä ajattelen yleensä yhteistyön merkityksestä. Pietas oman uuden kokemuksen myötä ammatti-ihminen voi oivaltaa uusien työtapojen sopivan hyväksi koettujen joukkoon. Näin ilman muutosvastarintaa syntyy välittävää huolenpitoa. 29 Mistä tulemme, sen tiedän Mihin olemme matkalla, osaan kuvitella Sano missä mennään. Juice Leskinen 30 15

16 31 Kiitos! 32 16