Luennon sisältö TIEDEKUNTA/LAITOS

Transkriptio

1

2 Luennon sisältö Mistä olemme tulleet? Nykyiset ideologiset tuulet? Inkluusio ja vammaistutkimus Koulutuspolitiikka ja tuulet? Institutionaaliset rakenteet ja käytänteet? Koulu muutoksessa: johtajuus? Kun sosiaalisia ja tunne-elämän kehitykseen liittyviä haasteita?

3 Koulutuspolitiikan ja käytäntöjen maisema muuttuu nopealla vauhdilla Euroopassa. Koulutuksen laajeneminen, seritifikaatio, pääsy varhaiskasvatuksen palveluihin, ja korkeakoulutukseen, sekä uudistunut diskurssi inkluusiosta yhä moninaisimpien oppilasyhmistä. (Alexiadou et al ) Samoja trendejä eri maissa, joissa insitutionaalinen rakentuminen ja rakenne erilaisia.

4 Erityisopetus: katse taaksepäin Oppilaat: luokittelut, määrittely, erityistarpeiden tulkinnat Opetus

5 1973 AIVOVAURIOLAPSET LUKEMIS- JA KIRJOITTAMISHÄIRIÖISET LAPSET PUHE- JA ÄÄNIHÄIRIÖISET LAPSET KOURISTUKSIA SAAVAT LAPSET KUULOVAMMAISET LAPSET NÄKÖVAMMAISET LAPSET VAJAALIIKKEISET LASPET VAJAAMIELISET LAPSET HEIKKOLAHJAISET JA HITAASTI KEHITTYNEET LAPSET LAHJAKKAAT LAPSET TUNNE-ELÄMÄLTÄÄN HÄIRIINTYNEET LAPSET SOSIAALISESTI SOPEUTUMATTOMAT NUORET

6 Erityisopettajat aineisto 1998; ikäjakauma 25 77v. Jälki-istunto tuttua kokemuksen kautta kahdelle kolmesta (65%) 4 todistuksessa lähes joka toisella (43%) Ehdot useammalle kuin joka kolmannelle (36%) Luokalle jäi noin joka viides (22%) (Kivirauma & Kuorelahti 2002)

7 International Framework/Foundations of Inclusion (Operetti et al. 2014) INCLUSION TRANSFORMING EDUCATION SYSTEMS (2005 ) -UNESCO Guidelines for Inclusion UNESCO Policy Guidelines on Inclusion 2009 HUMAN-RIGHTS BASED PERSPECTIVE (1948 ) -Declaration of Equality of Human Rights Convention of Rights of Child 1989 RESPONSE TO MARGINALIZED GROUPS (2000 -World Conference on Education for All Dakar Framework for Action UNESCO EFA Moniroting Report 2010 RESPONSE TO CHILDREN WITH SPECIAL NEEDS (1990 ) -World Conference on Education for all Standard Rules for Equalization Salamanca Statement UN:s Conventions on the Rights of Persons with Disabilities 2006

8 Muutoksen taustalla Syrjinnän, vihamielisyyden, kiusaamisen, poissulkemisen, vallan puutteen ja epätoivon kokemuksia.

9 Kiusaamista (Kivirauma 2016) Vammaisten henkilöiden kirjoitettujen elämänkertojen analyysistä löytyy vuosikymmenestä huolimatta samoja piirteitä. Kiusaamisen kohteeksi joutuminen on yhteinen kokemus.

10 Inkluusioon liitettyjä arvoja Tasa-arvo, osallisuus, yhteen kuuluvuuden kokemus, myötätunto, erilaisuuden arvostaminen, demokratia, vakaus (mm. Ainscow & Miles 2009; Booth 2011, Hautamäki, Lahtinen, Moberg ja Tuunainen 2003; Salamanca statement 1994). Inkluusio on etenkin näiden arvojen toimeenpanoa

11 Inkluusion toteutuminen Elementti (Pihlaja 2009, Kasvatus lehti) Heikkoa Labiilia Vahvaa Perusta 1.yhteiset palvelut 2.yhtäläinen pääsy 3.ymmärrys erityistuen tarpeesta X X X Resurssit kunnallisella tasolla X Resurssit lapsiryhmän tasolla Asenteet ja suvaitsevaisuus Johtaminen X X X Ammatilliset taidot ja tiedot X Yhteinen opetussuunnitelma X Osallisuus, lasten osalta X Osallisuus, vanhempien osalta X

12 Erityisten tarpeiden käsitteellistämisen kolme paradigmaa (D. Mitchell 2001) Medikaalinen malli tai psyko-medikaalinen malli: pulmien, puutteiden epätäydellisyyden syyt sijoittuvat yksilöön, koulussa siis lapseen Sosiopoliittinen paradigma tai vammaisuuden sosiaalinen malli jossa erityiskasvatus on systeemi jossa makro-sosiaalisen tason rakenteelliset inequalities tuotetaan institutionaaliseen muotoon tai malliin Ekologinen tai organisatorinen malli, joka kohdentuu yksilön taitojen ja kykyjen sekä ympäristön mahdollisuuksien väliseen epäsuhtaan

13 TT (%) ET(%) poikia 65% poikia 69% (SVT 2013 tilanteesta)

14 ERITYISEN JA TEHOSTETUN TUEN OSUUKSIA ET ( %) TT (%) YHTEENSÄ TURKU 10,6 11,1 21,6 OULU 5,5 8,1 13,6 TAMPERE 6,0 8,2 14,2 ESPOO 7,6 9,5 17,1 JYVÄSKYLÄ 4,8 8,3 13,1

15

16 Kohteena päivähoito Erityisen tuen laajuus vaihteli VS:ssa %:n (Pihlaja, Rantanen & Sonne 2011) Erityisen tuen laajuus kunnissa vaihteli vuonna %:n (Pihlaja 2007)

17 Varsinais-Suomi T P Y Sosem Tarkkaavaisuuden ongelmat Liikuntavamma Kuulovamma Kielen keh.vaikeus Autismi tmv Kehitysvamma Viivästynyt kehitys Monivammaisuus Krooninen sairaus Muu LS-tarve Äidinkieli muu Perhetilanne 2 0 2

18 Turku Opettajia perusasteella 1010 Oppilaita perusasteella =12965 Oppilaat : opettajat = 12,8 Avustavaa henkilöstöä ei mukana em laskuissa

19 Institutionaaliset elementit (Oliver 1990; Reindal1995) Sosiokonstruktivistinen malli näkee ongelman sijoittuvan kyvykkäiden (able-bodied) ihmisten mieliin, joko yksilöllisiin (ennakkoluulot) tai kollektiivisiin, vihamielisten asenteiden ja sosiaalipolitiikan toteuttaminen, joiden taustalla tragedian näkökulma Sosiaalis-kreatisonistinen malli sen sijaan näkee ongelman sijoittuneen yhteiskunnan/yhteisön institutionaalisiin käytäntöihin

20 Koulutuspolitiikka ja inklusiiviset arvot (Ketovuori ja Pihlaja 2016) Miten inklusiiviset arvot kuten tasa-arvo, osallisuus, erilaisuuden hyväksyminen ja sosiaalisen syrjinnän ehkäisy toteutuvat koulutuspoliiitisissa dokumenteissa. Fokus perusopetuksessa Materiaali A1 KESU A2 KESU (Lähetän tämän artikkelin. Kirja julkaistaan 2016 marraskuussa)

21 Muutoksen suuntaa Yhteisöllisyyden ideaalista kohti individualismia ja aktiivista, kompetenttia ja osallistuvaa oppilasta Erilaisuuden arvostaminen tai merkitys vähentynyt Tasa-arvo kestävänä käsitteenä mutta näyttää siltä että se tarkoittaa tänään sitä että jokaisen oppilaan tulisi saavuttaa korkeita/hyviä oppimistuloksia

22 Koulutuspoliittinen todellisuus vrs inklusiivisuus Yksilön vapaus Vanhempien valtaistuminen/valta Valinnan mahdollisuus Kilpailullisuus Poissulkeminen

23 YTE-mallista haastattelututkimus (Pihlaja ja Koski, julkaisematon tutkimus) Epäselvyyden ja ristiriitaisuuksien kulttuuri Insitutionaaliset rakenteet ovat luoneet opettajille turvallisuutta Segregaation ideologia vielä vallalla Vastarinta, jota opettajat kokivat, tuo esiin myös tarpeen tiedolle ja tuelle, joka myös Pinolan (2010) haastattelututkimuksessa tuli esiin

24 Vastakkaiset ideologiat vievät pohjaa inklusiivisen opetuksen/koulun kehittämiseltä

25 Mitä tulisi tehdä? Kyse rakenteellisesta reformista. Tällöin tarvitaan psyykkistä, ammatillista ja sosiaalista suojaa ja tukea Tieto muuttaa yksilöiden asenteita Resurssointi kohdilleen Kuntatason analyysi rakenteista, resursseita ja käytänteistä yhdessä tehtynä

26 Kouluvertailu: käyttäytymishäiriöt (Egelund & Hansen 2000) Käyttäytyminen joka häiritsee oppimista sekä oppilasta itseään että muita - määrällisen tutkimuksen mukaan arvioilta 10 % - jatkotutkimukseen valittiin kouluja joissa oli paljon käyttäytymishäiriöitä (N=17) häiriöiset koulut sekä kouluja, joissa oli vähän käyttäytymishäiriöitä (N=17) hiljaiset koulut

27 Esim. Opettajat/ opetus /koulun johtaminen opettajan kvalifikaatiot ja persoona opettajien yhteistyö koulun johtaminen voimakkain yksittäinen faktori selittämässä eroja vanhempi koulu yhteistyö järjestys ja kuri opettajien asenteet perinteet

28 Miksi..minimoimaan häiriöt.. saavuttamaan parempia oppimistuloksia vaikeiden..? koko koulun opetuksellinen ja toiminnallinen lähestymistapa sovitettiin yksilöllisiin ja eriytettyyn opetukseen tunnisti lasten erilaisuuden johtamistapa konsultatiivinen ja demokraattinen proaktiivista yhteistyötä vanhempien kanssa ymmärrettiin käyttäytymisen systeeminen luonne (Elton Report 1989).

29 Luettavaa Alexiadou, N:, Dovemark, M et al Managing inclsuion in competitive school systems: The cases of Sweden and England. Comparative & International Education Kivirauma,, J. & Kuorelahti, M erityisopettajat empirian ja teorian läpivalaisussa: osaalueista sukupolviin. Teoksessa: M. Kuorelahti ja T. Saloviita. Erityiskasvatus ja integraatio. Jkl yo: Erityispedagogiikan laitos. Mitchell, D paragidm shifts in and around Special Education in New Zealand. Cambridge Journal of Education 31(3), Oliver, M The politics of Diablement. London: Macmillian. Operetti, R., Walker, Z. & Zhang, Y Inclusive Education: From Targeting Groups and Schools to Achieving Quality Education as the core of EFA. In Florian, L. (ed.) The SAGE Handbook of Special Education: Two Volume Set, Volume 1 (second edition), Pihlaja, P Susta ei tuu koskaan mitään. Sosiaalisemotionaalisten vaikeuksien näyttämöllä. In H. Silvennoinen & P. Pihlaja (eds.), Rajankäyntejä. Tutkimuksia normaaliuden, erilaisuuden ja poikkeavuuden tulkinnoista ja määrittelyistä. Turku: Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan julkaisuja A: 214. (s ) Pihlaja, P. (2008). Behave Yourself! - examining meanings of children with socio-emotional difficulties. Disability & Society. 1/2008, Reindal, S.M Discussing disability an investigation int otheories of disability. Eur Journal of Special Needs education, 10(1), Slee,R Driven to the Margins: disabled students, inclusive schooling and the politics of possibility. Cambridge Journal of Education, 31(3),