Opetus- ja kulttuuriministeriön Vaativan erityisen tuen työryhmän kuulumiset

Transkriptio

1 Opetus- ja kulttuuriministeriön Vaativan erityisen tuen työryhmän kuulumiset Kirsi Lamberg Yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen osasto Opetus- ja kulttuuriministeriö

2 Työryhmän asettamisen tausta Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti vaativan erityisen tuen kehittämisryhmän ja sen jaostot. Työryhmän tehtävä kattaa sairaalaopetusyksiköiden, kuntien ja kuntayhtymien ja yksityisten laitos- ja erityiskoulujen tarjoaman opetuksen ja koulukäynnin. Taustalla vuonna 2011 opetus- ja kulttuuriministeriön asettama erityisopetuksen kehittämisryhmän työ, jossa laadittiin ehdotukset esi- ja perusopetuksen pitkän tähtäimen kehittämisstrategiaksi Kolmiportaisen tuen lakimuutokset Lainmuutosten myötä painopiste oppimista koskevista korjaavista toimenpiteistä on siirtynyt ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin. Sen sijaan huomiota kiinnitettiin sellaisiin oppilaisiin, jotka ovat vaarassa jäädä ilman perusopetuksen päättötodistusta ja syrjäytyä perusopetuksen piiristä. Esimerkiksi sairaalaopetuksen piirissä pitkäaikaisesti olevat oppilaat. (Opetusja kulttuuriministeriön julkaisuja 2014:2). Laillisuusvalvojien huomiot ja yksittäisratkaisut, joissa oikeus saada perusopetusta ei ole toteutunut. 2

3 Työryhmän toimeksianto tuottaa määrällistä ja laadullista tietoa sekä selkiyttää käsitteistöä aihealueelta selvittää yksittäisen tilastovuoden ilman perusopetuksen päättötodistuksen jääneiden oppilaiden määrä ja tilanne selvittää erilaisten poikkeavien opetusjärjestelyiden laajuutta ja toimintatapoja, jotka liittyvät perusopetuslain 18 :n mukaisiin järjestelyihin kehittää joustavaa koulupolkua ja sen nivelvaiheita varhaiskasvatuksesta aina toiselle asteelle asti selvittää koulukiusaamisen ehkäiseviä toimintatapoja 3

4 Perusopetuksen arvoperusta työryhmän työskentelyn perusta Jokaisen lapsen oikeus koulunkäyntiin on turvattava, mikä taataan ihmisoikeussopimuksissa ja Suomen perustuslaissa (731/1999). Oppimisen ja koulunkäynnin tuki pyritään tuomaan mahdollisimman pitkälle oppilaan kehitysympäristöön, kouluun. Tavoitteena tukea lähikouluperiaatetta. Koulut ja oppilaitokset lasten ja nuorten ovat keskeisiä kehitysympäristöjä. Oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tuen jatkuvuus pyritään turvaamaan eri koulutuspolun nivelvaiheissa sekä sairaalaopetuksen siirtymissä. 4

5 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tehostetun tai erityisen tuen piirissä 16 % kaikista peruskoululaisista eli lähes Tehostetun tuen piirissä 8,4 % eli lähes Erityisen tuen piirissä 7,3 % eli noin Heistä kokonaan erityisryhmissä lähes 29 % ja erityiskouluissa 11 % Osa-aikaista erityisopetusta saa lähes 23 % kaikista perusopetuksen oppilaista eli noin Kuntakohtaiset erot huomattavia kolmiportaisen tuen käytänteet ja prosessit erilaisia Laajasta oppilasryhmästä huolimatta työryhmän tehtävä kattaa sairaalaopetusyksiköiden, kuntien ja kuntayhtymien ja yksityisten laitos- ja erityiskoulujen tarjoaman opetuksen. Näiden opetuksen piirissä on moniammatillista erityistä tukea oppimiseensa, koulunkäyntiinsä ja kuntoutumiseensa saavia oppilaita, joilla on vakavia psyykkisiä pulmia, moni- tai vaikeavammaisuutta, kehitysvammaisuutta tai autismin kirjon diagnoosi. 5

6 puheenjohtaja Jussi Pihkala edustajat Kuntaliitto Opetushallitus Sosiaali- ja terveysministeriö Lapsiasiainvaltuutetun toimisto Valteri-koulu Helsingin yliopisto Kehitysvammaliitto Valtion koulukodit Valtion lastensuojeluyksikkö OAJ Rinnekotisäätiö Kokoonpano Erityishuoltopiirien, kuntien ja kuntien ylläpitämien koulujen edustus 6

7 Yhtymäkohdat hallituskauden muihin hankkeisiin Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistus Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma esim. sote- ja opetustoimen yhteistyökäytännöt Yhteisötakuu Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi OKM:n kiusaamisen ehkäisemisen työryhmä - selvittää keinoja ehkäistä ja puuttua kiusaamiseen ja edistää koulurauhaa 7

8 Työryhmän työskentely keväällä 2017 Työryhmä julkistaa työryhmän loppuraportin sekä kehittämisehdotukset viim. kesäkuussa Tarkoitus säilyttää olemassa oleva oppimisen ja koulunkäynnin tukimuodot ja toimintakenttä. Sen sijaan pyritään kartoittamaan opetuksen järjestämisen kannalta ne keskeisimmät puutteet toimintatavoissa tai säännösten tulkinnassa, jotka vaikeuttavat tai estävät perusoikeuden toteutumista (oikeus perusopetukseen PL 16.1 ). Kehittämisehdotukset liittyvät keskeisimpien säännösten tulkintaan, informaatio-ohjaukseen, täydennyskoulutukseen sekä täsmentäviin lakimuutoksiin. Keskeistä on myös kulttuurin ja ajattelun muutos vastuu on kaikilla. Työryhmän työskentely ja virkamiestyö on vielä kesken. 8

9 Keskusteltavaksi Työryhmä on työskentelyssään pohtinut, mitä on oppilaan koulukuntoisuus. Tuleekin pohtia mikä on koulun kunto järjestää esi- ja perusopetusta kaikille? Mikä on yksittäisten kuntien/koulun kunto järjestää opetustoimen palveluita? 9

10 Lisätietoja työryhmän työskentelystä Yhteyshenkilöt: Työryhmän puheenjohtaja Jussi Pihkala, Opetus- ja kulttuuriministeriö Työryhmän jäsen Pirjo Koivula, Opetushallitus Työryhmän sihteeri Kirsi Lamberg, Opetus- ja kulttuuriministeriö 10