TOISIN KATSOMISEN MAHDOLLISUUS Kaisu Viittala KT, Elto, lehtori Tampereen Yliopisto, Opettajankoulutus, Varhaiskasvatuksen yksikkö

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TOISIN KATSOMISEN MAHDOLLISUUS Kaisu Viittala KT, Elto, lehtori Tampereen Yliopisto, Opettajankoulutus, Varhaiskasvatuksen yksikkö"

Transkriptio

1 VARHAISKASVATUS TÄNÄÄN. Suomen Varhaiskasvatus ry:n verkkolehti Joulukuu 2006 (s ) TOISIN KATSOMISEN MAHDOLLISUUS Kaisu Viittala KT, Elto, lehtori Tampereen Yliopisto, Opettajankoulutus, Varhaiskasvatuksen yksikkö JOHDANTO Varhaisvuosien erityiskasvatus sisältyy sekä varhaiskasvatukseen että erityiskasvatukseen ja sen pitäisi päivähoitolain (37/73) mukaan toteuttaa samoja kasvatuksen tavoitealueita kuin muunkin päivähoidon. Käytännössä lasten yksilölliset tarpeet ovat painottuneet, jolloin yhteisen kasvatuksen sisällöt ovat jääneet toissijaisiksi. Erityiskasvatuksessa inklusiiviseen, kaikkien lasten yhteiseen kasvatukseen siirtyminen merkitsee osaltaan uusien katsomisen tapojen ja käytäntöjen omaksumisen mahdollisuutta. Vammaisuuden muuttuneet mallit, lasten vahvuudet ja osallisuus sekä lasten oikeuksien toteuttaminen ovat siinä keskiössä, samoin kuin myönteisen näkemyksen luominen toisista. Lapset nähdään yksilöinä, mutta moninaisina. Artikkelissa pyritään avaamaan näkökulmia sekä tukea tarvitseviin lapsiin että varhaisvuosien erityiskasvatukseen käsittelemällä erilaisuutta vammaisuutena. Näkökulma vammaisuuteen on sosiokonstruktiivinen, jolloin vammaisuus nähdään suhteellisena, sosiaalisesti luotuna käsitteenä, minkä merkitykset vaihtelevat ajan, paikan ja määrittelijöiden mukaan. VALLITSEVA VAMMAISUUDEN YKSILÖLLINEN MALLI Varhaiskasvatuksessa on pitkään painotettu keskeisenä toiminnan periaatteena lapsilähtöisyyttä, missä lapsi nähdään aktiivisena ja oman oppimisensa subjektina (Huttunen 1989). Varhaisvuosien erityiskasvatuksessa lapsen asema ja rooli eivät ole olleet kovinkaan vahvasti esillä. Lapsia on luokiteltu lääketieteellisen diagnoosin perusteella erityisiksi. Pääosassa ovat olleet yksilöt ja heidän ongelmallisiksi tulkitut piirteensä. Tällöin huomio on kiinnittynyt vamman aiheuttamiin puutteisiin, vajavuuksiin ja niiden aiheuttamiin haittoihin Lapsista muodostunut kuva on ollut stereotyyppinen ja ongelmakeskeinen. Tätä on pidetty yksilölliseen vammaisuuden malliin rakentuvan vammaiskäsityksen heikkoutena. Kasvatusalan ammattilaiset ja muut ihmiset saattavat pitää lapsia toisina tai negatiivisesti erilaisina. (Barton 2003, 59; Vehmas 2005, 84). Erityisestä on tullut normi, jolloin on unohtunut, että erityisen tuen tarpeessa oleva lapsi on ennen kaikkea lapsi, jolla on oma persoonallisuus ja vahvuudet.

2 Varhaisvuosien erityiskasvatuksessa lapset ovat olleet mukana enemmän institutionaalisten toimien kohteina kuin omien näkemystensä esittäjinä. Lasten kuntoutusta on toteutettu yksilöllisesti yksilökuntoutuksena, mikä on osaltaan erottanut tukea tarvitsevat lapset vertaisryhmästä. Vanhempien valtaannuttaminen on ollut keskeistä myös erityispedagogisissa lapsuustutkimuksissa (ks. Määttä 1999). TOISIN KATSOMINEN Se, mitä kasvattajat ajattelevat vammaisuudesta tai poikkeavuudesta, on merkittävää, koska se näkyy kasvatustoiminnassa ja suhteessa lapseen. Kasvattajien ajatukset ja näkemykset lapsesta, erityisyydestä ja tuen tarpeen luonteesta välittyvät vuorovaikutuksessa lasten kanssa. Erityisen tuen tarpeen määrittelyn käytännön merkitys välittyy paitsi erilaisena tai vammaisena pidettyjen henkilöiden hoito-, kasvatus- ja opetusjärjestelyihin, myös alan ammattilaisten koulutukseen (ks. Saloviita 1998; Marks 1999). Vammaisuus tai poikkeavuus syntyy ja saa muotonsa tietyssä yhteiskunnallisessa kontekstissa sosiaalisen vuorovaikutuksen kautta. Siksi sitä voidaan muuttaa muuttamalla poikkeavuutta koskevia tietoja, asenteita ja tulkintoja, samoin kuin toiminnan seurauksia arvioimalla. (Vehkakoski 2000, 18; Hautamäki, Lahtinen, Moberg & Tuunainen 2001, 163; Vehmas 2001, 371.) Pennin (2000) mukaan mielikuvat vammaisista lapsista haavoittuvina ja vammaisina ovat tulleet jo tutkituiksi. Vammaisuuden muuttuneet määrittelyt avaavat vaihtoehtoisia katsomisen tapoja ja uutta ymmärrystä varhaisvuosien erityiskasvatukseen ja sitä tarvitseviin lapsiin. Ajattelu on pitkälle pyrkimystä nähdä mahdollisimman hyvin. (Kupiainen 2006.) Goffmanin (1963) mukaan erilaiseksi tunnistaminen tapahtuu näkemisen kautta (ks. Rastas 2002, 5). Vammaiset henkilöt ovat itse kehittäneet sosiaalisen vammaisuuden mallin. Vammaistutkimuksessa, toisin kuin erityispedagogiikassa, pidetään vammaisuutta sosiaalisena ilmiönä, ja ajatellaan, että tietyt ihmiset ovat joutuneet marginaaliseen sosiaaliseen asemaan heidän fyysisen tai psyykkisen erilaisuutensa perusteella. (Vehmas 2003, ) Sosiaalisessa mallissa tähdennetään, että vammaisuus on ihmisten asenteiden, instituutioiden ja rakennetun ympäristön tila. Mallissa erotetaan kehon fyysinen ominaisuus, vamma, ja vammaisuus. (Vehkakoski 2000, 14; Vehmas 2001, 369; 2005, ; Priestley 2003, ) Sosiaaliset vammaisuuden mallit kääntävät perinteisen asetelman vammaiseen yksilöön kohdistettavista toimenpiteistä ja lasten muuttamisesta ympäristöön ja siinä toteutettaviin muutoksiin ja tekoihin. Täten avautuu päivähoidossa yksilöllistä mallia enemmän mahdollisuuksia toteuttaa kasvatuksellista kuntoutusta, lasten hoitoa, kasvatusta ja opetusta heidän luonnollisessa elinympäristössään. Sosiaaliset vammaistutkimuksen mallit voidaan jakaa materialistisiin ja sosiokonstruktionistisiin. Näiden kahden lisäksi voidaan puhua myös postmoderneista malleista. Materialistiset selitysmallit käsittelevät vammaisuuden taloudellis- yhteiskunnallisia lainalaisuuksia, sosiokonstruktionistiset puolestaan kielen ja kulttuuristen representaatioita eli esityksiä ja kuvauksia. (Vehmas 2005, ) Puheen kautta 13

3 välitetään asenteita vammaisuudesta tai erilaisuudesta ja poikkeavuudesta sekä työyhteisön sisällä että sieltä ulospäin. Esimerkiksi erityisestä tai erityislapsesta puhuminen merkityksellistää vammaisuuden tai erityisyyden yksilön ominaisuudeksi ja se kuulostaa negatiiviselta erottelulta. Kasvatusinstituutiossa käytetyllä kielellä on seurauksia siihen, miten ihmiset ajattelevat ja toimivat vammaisia tai erilaisia lapsia kohtaan. (Ks. Vehmas 2005, 123.) LASTEN VAHVUUDET Ongelmallisuuden sijaan huomiota tulisi kiinnittää tuen tarpeessa olevien lasten vahvuuksiin ja lasten subjektiuteen. Toivoa kantavaa kielenkäyttöä on puhua myönteisestä muutoksesta, lapsen vaikutusvallasta ja vaikeuksista selviytymisestä. (Ks. Viittala 2006.) Lasten vahvuuksista puhuminen ja niiden asettaminen sekä tuen tarpeen lieventämiseen tähtäävien että kuntouttavien toimenpiteiden lähtökohdaksi sopii hyvin inklusiiviseen varhaiskasvatukseen. Kuntoutukseen vahvuusalueet toisivat mukanaan kasvatuksellista ajattelua, jota on vielä vähän suomalaisissa menettelyissä (Määttä 1999). Kun vahvistetaan lapsen positiivista käyttäytymistä, se todennäköisesti lisääntyy, mikä puolestaan heijastuu lapsen itsearvostukseen. Vahvuuksien yhdistäminen heikkoihin kohtiin tuntuisi kohdentavan sekä lapsen että kuntouttajan (kasvattajan) motivaatiota kuntoutukseen. Samalla se avaisi optimistisen näkemyksen lapsiin. (Viittala 2001.) LASTEN OIKEUDET JA OSALLISUUS Vammaiset lapset kohtaavat päivittäin institutionaalisia tekijöitä ja jokapäiväisiä kulttuurisia käytäntöjä, joissa he joutuvat kasvokkain normaaliuden ja erilaisuuden kanssa. Lapset joutuvat pohtimaan normaaliutta ja erilaisuutta omassa itsessään. Siksi olisi ehdottoman tärkeää kuunnella lasten omia kokemuksia ja näkemyksiä, ja ottaa ne huomioon arkipäivässä. Lasten arkielämän moninaisuus ja rikkaus jää syrjään, jos heitä pidetään tiettyyn ryhmään kuuluvina. (Ks. Penn 2000, 83; Priestley 2003, 64.) YK:n Lasten Oikeuksien Sopimus on tullut meillä Suomessa voimaan vuonna 1991 (Lasten oikeuksien sopimus 1994). Keskeisimmät oikeudet koskevat eloonjäämistä, kehittymistä, suojelua ja sosiaalista osallistumista. Lasten oikeuksien sopimus ja samaan aikaan virittynyt yhteiskunnallinen lapsuustutkimus ovat nostaneet lasten oikeudet yhdeksi kasvatuksen keskeisimmistä eettisistä periaatteista. Siihen kuuluu kiinteästi myös inklusiivinen kasvatus. Lasten oikeuksien hyväksymisen merkitys näkyy siinä, että sen myötä lasten yhteiskunnalliseen asemaan on ryhdytty kiinnittämään huomiota. Aikaisemmin lasten ajateltiin olevan laadullisesti erilaisempia kuin aikuisten. Aikuisille kuuluivat persoonallisuus ja kansalaisuus. (Priestley 2003, 76.) Kasvatusinstituutioissa lapsikeskeisyyden ja lapsilähtöisyyden toimintaperiaatteet voidaan nähdä olevan osa lasten oikeuskeskustelua. Lapsia tulisi kuunnella heidän omassa asiassaan. Tätä oikeutta aikuiset voivat kuitenkin tulkita omien asenteidensa mukaisesti vammaisen lapsen puolesta, ja pitää lasta kykenemättömänä ilmaisemaan omia näkemyksiään. Tällöin he vammauttavat lapsia. (Priestley 2003, ) 14

4 Sikiöaikana alkoholille altistuneita huostaanotettuja lapsia (N=8) koskeneessa tutkimuksessa (Viittala 2001) lasten osallisuus ja heidän kuulemisensa olivat merkittävänä perustana lapsiin liitettyjen negatiivisten stereotyyppisten käsitysten kumoutumisessa, samoin kuin lasten arkipäivän tavallisuuden hahmottamisessakin. POHDINTA Päivähoidossa määritellään usein ensimmäistä kertaa lapsen erityisen tuen tarve. Tuen tarpeen tunnistaminen lasten ongelmien ennaltaehkäisemiseksi on myös päivähoidon yhtenä tehtävänä (Erityispäivähoidon työryhmä 1978, 53). Tuen tarpeen määrittelyssä omaksutut toimintatavat ovat edelleen olemassa. Silti niitä voi muuttaa (tieto- ajattelu- asenne- käytännöt - akselilla) yksittäisiin lapsiin sitoutuneesta ongelmallisuudesta lasten moninaisuutta hyväksyväksi. Schaffnerin ja Buswellin (2000, 52) mukaan päiväkodit ja koulut ovat yhteiskunnan mikromaailmoja. Ne heijastavat kulttuurin myönteisiä ja kielteisiä piirteitä, arvoja, asioiden tärkeysjärjestystä ja toimintatapoja. Niissä lapset yhteiskunnan jäseninä saavat aineksia asenteiden muodostamiseen, tietojen ja taitojen harjoittamiseen. Siksi päiväkotien ja koulujen tulee ottaa vastuu negatiivisten yhteiskunnallisten olosuhteiden parantamisesta. Lapsena syntyneet tottumukset ja yhdessä toimiminen vammaisten ja ei- vammaisten kesken muuttaa asenteita myönteiseksi vammaisia kohtaan. Siten myös opitaan hyväksymään elämän moninaisuus. (Naukkarinen, Murto & Saloviita (2001, 202.) LÄHTEET Erityispäivähoidon työryhmän muistio Erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevien lasten päivähoito. Sosiaalihallitus. Hautamäki, J., Lahtinen, U., Moberg, S. & Tuunainen, K. (2001) Erityispedagogiikan perusteet. WSOY: Helsinki. Huttunen, E Päivähoidon toimiva arki. Varhaiskasvatuksen käytäntöjen kehittäminen. Suomen Kaupunkiliitto. Jyväskylä: Gummerus. Kupiainen, R Elokuva ja toisin katsomisen mahdollisuus. Synnyt/Origins 2. Lasten oikeuksien sopimus (1994). Suomen ensimmäinen raportti. Ulkoasianministeriön julkaisuja 3. Laki lasten päivähoidosta 37/1973. Marks, D Disability: Controversial debates and psychosocial perspectives. London: Routledge. Määttä, P Perhe asiantuntijana. Erityiskasvatuksen ja kuntoutuksen käytännöt. Atena: Jyväskylä. 15

5 Naukkarinen, A., Murto, P. & Saloviita, T Jälkisanat. Teoksessa P. Murto, A. Naukkarinen & T. Saloviita. Inkluusion haaste koululle. Oikeus yhdessä oppimiseen. PS- kustannus: Jyväskylä, Penn, H What is normal? Teoksessa S. Wolfendale (ed.) Special needs in the early years. Snapshots of practice. RoutledgeFalmer: London, Priestley, M Disability. A life course approach. Polity Press: Cambridge. Rastas, A Katseilla merkityt, silminnähden erilaiset. Lasten ja nuorten kokemuksia rodullistavista katseista. Nuorisotutkimus 3, Saloviita, T Erityisopetus kouluorganisaation patologiana. Teoksessa T- Ladonlahti, A. Naukkarinen & S. Vehmas (toim.) Poikkeava vai erityinen? Erityispedagogiikan monet ulottuvuudet. Atena kustannus: Jyväskylä, Schaffner, C. B. & Buswell, B. E Ten critical elements for creating inclusive and effective school communities. Teoksessa S. Stainback & W. Stainback (eds.) Inclusion: a guide for educators. Brookes: Baltimore 3.p., Vehkakoski, T Vammainen lapsi ammatti- ihmisten asiakirjoissa. University of Jyväskylä. Department of special education. Research reports 71. Vehmas, S Etiikka erityiskasvatuksen ja vammaistutkimuksen perustana. Teoksessa M. Jahnukainen (toim.) Lasten erityishuolto ja - opetus Suomessa. Lastensuojelun keskusliitto. Helsinki, Vehmas, S Erityispedagogiikka, vammaistutkimus ja vammaisten ihmisten syrjinä. Kasvatustieteen päivät. Abstraktit. Helsingin yliopiston kasvatustieteen laitos ja Suomen Kasvatustieteellinen Seura. Yliopistopaino. Helsinki, Vehmas, S Vammaisuus. Johdatus historiaan, teoriaan ja etiikkaan. Gaudeamus: Helsinki. Viittala, K "Kyllä se tommosellaki lapsella on kovempi urakka". Sikiökehityksen aikana alkoholille altistuneiden huostaanotettujen lasten elämäntilanne, riskiprosessit ja suojaavat prosessit. Jyväskylän yliopisto. Jyväskylä studies in education, psychology and social research 180. Viittala, K Lasten yhteinen varhaiskasvatus erityisestä moninaisuuteen. Tampere: Tampereen yliopistopaino. Toimittaja(t): Leena Turja Luotu: :11 16

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSKURSSI I-OSA

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSKURSSI I-OSA ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSKURSSI I-OSA pe 7.10.2011 - nauhoite a Pekka Matilainen ERILAISUUDEN JA POIKKEAVUUDEN ERILAISET LÄHESTYMISTAVAT NORMAALISUUS JA POIKKEAVUUS NORMI = YHTEISKUNNAN TAI YHTEISÖN LUOMA

Lisätiedot

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari Lapsen arki arvoon! Salla Sipari 13.3.2013 Tulokulmia dialogiin Lapsen oppiminen Kasvatusta ja kuntoutusta yhdessä Kuntouttava arki arki kuntouttavaksi Kehittäjäkumppanuus 13.3.2013 Salla Sipari 2 Miksi

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot 30 op Sosiaalialan erikoistumisopinnot/ Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot ERITYISKASVATUS

Lisätiedot

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSKURSSI I-OSA

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSKURSSI I-OSA ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSKURSSI I-OSA la 8.10.2011 - nauhoite b Pekka Matilainen ERITYISKASVATUKSEN HISTORIA VAMMAISUUTEEN SUHTAUTUMINEN ENNEN 1800-LUKUA Vammaisten lasten surmaaminen Vammaisten vainoaminen

Lisätiedot

erityisen tuen tarpeen määrittely ja päivähoito

erityisen tuen tarpeen määrittely ja päivähoito erityisen tuen tarpeen määrittely ja päivähoito päivi pihlaja turun yliopisto 2006 Päivähoidon tehtäviä tukea lasten koteja näiden kasvatustehtävässään ja yhdessä kotien kanssa edistää lapsen persoonallisuuden

Lisätiedot

Kehitysvamma. Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012

Kehitysvamma. Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012 Kehitysvamma Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012 Yleisen ajattelutavan muutos Vammaiset ihmiset ovat alkaneet vaatia oikeuksiaan. Käsitykset vammaisuudesta ja näkemykset vammaisista henkilöistä ovat kansainvälisesti

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistietoa varhaiskasvatussuunnitelmasta 2. Taustaa varhaiskasvatussuunnitelmalle 2.1 Varhaiskasvatuksen sisältöä ohjaavat

Lisätiedot

Yhteinen murros: Erityisen eetoksesta varhaiseen vahvistamiseen

Yhteinen murros: Erityisen eetoksesta varhaiseen vahvistamiseen Yhteinen murros: Erityisen eetoksesta varhaiseen vahvistamiseen KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Erityisen eetos..ja mitä sille tapahtui 28.1.2010 Liisa Heinämäki 2 Erityisen eetos Eri järjestelmissä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot

Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot OPINTO-OPAS 2007 2008 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan laitos Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot ERITYISKASVATUKSEN ERIKOISTUMISOPINNOT, TUKEA LAPSELLE KUMPPANUUTTA KASVATTAJALLE

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

Erityisopetus ja yleisopetus rinnakkain yhtenäiskoulussa. Matti Kuorelahti,, KT, lehtori Jyväskylän yliopisto Erityispedagogiikan laitos

Erityisopetus ja yleisopetus rinnakkain yhtenäiskoulussa. Matti Kuorelahti,, KT, lehtori Jyväskylän yliopisto Erityispedagogiikan laitos YHTENÄISKOULUSEMINAARI 2005 Kaikki oppivat yhtenäiskoulussa! 1.10.2005 Erityisopetus ja yleisopetus rinnakkain yhtenäiskoulussa Matti Kuorelahti,, KT, lehtori Jyväskylän yliopisto Erityispedagogiikan laitos

Lisätiedot

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo)

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI? Puhumista Lapsen ja aikuisen välillä ITSETUNTO?

Lisätiedot

Erityisopetus: pedagoginen käytäntö, auttaa pedagogisin keinoin erityistä tukea tarvitsevia henkilöitä

Erityisopetus: pedagoginen käytäntö, auttaa pedagogisin keinoin erityistä tukea tarvitsevia henkilöitä ERITYISKASVATUS Käsitteet Erityiskasvatus: tieteenala, jonka keskiössä kasvatukselliset erityistarpeet ammattialana jakautuu opetuksen, hallinnon, suunnittelun ja tutkimuksen ammatteihin Erityispedagogiikka:

Lisätiedot

Tavoitteista totta lapsen oikeus osallistua. LOOK hankkeen juhlaseminaari Kirsi Pollari, erityisasiantuntija, Lastensuojelun Keskusliitto

Tavoitteista totta lapsen oikeus osallistua. LOOK hankkeen juhlaseminaari Kirsi Pollari, erityisasiantuntija, Lastensuojelun Keskusliitto Tavoitteista totta lapsen oikeus osallistua LOOK hankkeen juhlaseminaari 7.9.2017 Kirsi Pollari, erityisasiantuntija, Lastensuojelun Keskusliitto Lastensuojelun Keskusliitto Armfeltintie 1, 00150 Helsinki

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Vammaistyön uusimmat kuulumiset

Vammaistyön uusimmat kuulumiset Vammaistyön uusimmat kuulumiset VS avy 15.9.2015 Vammaisuuden määritelmä Vammaisuus ei ole vain terveysongelma. Se on monimutkainen ilmiö, joka syntyy vuorovaikutuksessa henkilön ja yhteiskunnan piirteiden

Lisätiedot

Vammaisena nuorena/aikuisena eläminen. Sini Harju & Heini Nukari

Vammaisena nuorena/aikuisena eläminen. Sini Harju & Heini Nukari Vammaisena nuorena/aikuisena eläminen Sini Harju & Heini Nukari 23.02.2016 Sisällysluettelo 1. Vammaisuus ja sen toiseus 2. Vammaisen ihmisen arki -video 3. Kehitysvammaiset koulutuksessa ja työelämässä

Lisätiedot

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA pe 28.10 - nauhoite d Pekka Matilainen ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-osan aihepiirit Erityiskasvatus varhaislapsuudessa Erityisopetus perusopetuksessa Erityiskasvatus

Lisätiedot

Turvataitoja erityislapsille. Helsinki 8.2.2013 Pirjo Lahtinen Satu Peitso Elina Ristimäki

Turvataitoja erityislapsille. Helsinki 8.2.2013 Pirjo Lahtinen Satu Peitso Elina Ristimäki Turvataitoja erityislapsille Helsinki 8.2.2013 Pirjo Lahtinen Satu Peitso Elina Ristimäki Onerva Mäen koulu Jyväskylän näkövammaisten koulu ja Haukkarannan koulu yhdistyivät vuoden 2013 alussa Onerva Mäen

Lisätiedot

Vajaaliikkeisten Kunto- Bot för Rörelsehindrade ry VLK. www.vlkunto.fi

Vajaaliikkeisten Kunto- Bot för Rörelsehindrade ry VLK. www.vlkunto.fi Vajaaliikkeisten Kunto- Bot för Rörelsehindrade ry VLK www.vlkunto.fi Eeva Seppälä projektipäällikkö 29.10.2008 VLK ry Perustettu vuonna 1953 Arkkiatri Arvo Ylppö ja hänen vaimonsa Lea Ylppö olivat mukana

Lisätiedot

Cross-Border Move for Health 5.-6.6.2013 Joensuu Inkluusion edistäminen liikunnassa ja urheilussa

Cross-Border Move for Health 5.-6.6.2013 Joensuu Inkluusion edistäminen liikunnassa ja urheilussa Cross-Border Move for Health 5.-6.6.2013 Joensuu Inkluusion edistäminen liikunnassa ja urheilussa Aija Saari Tutkimuspäällikkö, Suomen Vammaisurheilu ja liikunta VAU ry aija.saari@vammaisurheilu.fi Sisältö

Lisätiedot

PEDA8699 ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSOPINNOT 25 op Opetussuunnitelma lv. 2016 2018 / Avoin yliopisto

PEDA8699 ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSOPINNOT 25 op Opetussuunnitelma lv. 2016 2018 / Avoin yliopisto PEDA8699 ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSOPINNOT 25 op Opetussuunnitelma lv. 2016 2018 / Avoin yliopisto Opiskelija on perehtynyt erityispedagogiikkaan tieteenalana ja ymmärtää keskeiset käsitteet ja lähtökohdat.

Lisätiedot

ERITYISPEDAGOGIIKAN KOULUTUS (EP), opetussuunnitelma

ERITYISPEDAGOGIIKAN KOULUTUS (EP), opetussuunnitelma ERITYISPEDAGOGIIKAN KOULUTUS (EP), opetussuunnitelma 2014-2017 Kasvatustieteen kandidaatin tutkinto 180 op I Kieli- ja viestintäopinnot sekä orientoivat opinnot, 20 op: KTKO101 Johdatus yliopisto-opiskeluun

Lisätiedot

HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012

HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012 HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012 PÄIVÄKOTIMME TOIMINTA-AJATUS: tarjoamme hyvällä ammattitaidolla laadukasta varhaiskasvatusta alle 6 -vuotiaille lapsille meillä lapsella on mahdollisuus

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:

Lisätiedot

Kohti lapsen ja nuoren toiminnallista osallistumista

Kohti lapsen ja nuoren toiminnallista osallistumista 9 Alkusanat Kohti lapsen ja nuoren toiminnallista osallistumista Tukea tarvitsevaa lapsi tai nuori voidaan nähdä haasteellisena kasvuja toimintaympäristössään. Tukea tarvitseva yksilö voi itse puolestaan

Lisätiedot

Koulukulttuurien erot erityisen tuen järjestämisen näkökulmasta

Koulukulttuurien erot erityisen tuen järjestämisen näkökulmasta Koulukulttuurien erot erityisen tuen järjestämisen näkökulmasta Matti Kuorelahti, KT Erityispedagogiikan lehtori Kasvatustieteiden laitos / Erityispedagogiikka Jyväskylän yliopisto Sisältö Koulukulttuuri

Lisätiedot

Virpi Louhela-Risteelä & Sari Koskenkari. Copyright 2009.

Virpi Louhela-Risteelä & Sari Koskenkari. Copyright 2009. Virpi Louhela-Risteelä & Sari Koskenkari Copyright 2009. Pedagoginen kehittämistyö (Kuulluksi tulemisen pedagogiikka, Louhela 2012) Opetusmetodinen kehittämistyö (NeliMaaliopetusmetodi 2009) Opettaja-oppilassuhteiden

Lisätiedot

Pispalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Pispalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Pispalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkotimme sijaitsee Pispalan harjulla vanhassa puutalossa. Talo pihapiireineen tarjoaa kauniin ja kodinomaisen toimintaympäristön lapsille. Päiväkodissamme

Lisätiedot

HISTORIALLISIA KEHITYSLINJOJA

HISTORIALLISIA KEHITYSLINJOJA 3 SISÄLLYS Kirjoittajat.................................... 11 Esipuhe....................................... 13 Pirkko Virtanen Johdanto..................................... 20 I HISTORIALLISIA KEHITYSLINJOJA..............

Lisätiedot

Pro gradu seminaarien toteuttaminen lukuvuonna GRADUINFO

Pro gradu seminaarien toteuttaminen lukuvuonna GRADUINFO TAMPEREEN YLIOPISTO Kasvatustieteiden yksikkö Pro gradu seminaarien toteuttaminen lukuvuonna 2013-2014 GRADUINFO 23.4.2013 SEMINAARIEN AIKATAULU seminaarit (36 h) alkavat aikaisintaan viikolla 38 (16.9.

Lisätiedot

410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op)

410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op) 410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op) KT Veli-Matti Ulvinen - Osa III - Kasvatussosiologia osana kasvatustieteitä Kasvatustiede tieteiden välistä

Lisätiedot

ERILAINEN LAPSI PÄIVÄHOITOHENKILÖSTÖN PUHEESSA DISKURSSIANALYYTTINEN TUTKIMUS INKLUUSIOKEHITTÄMISHANKKEEN ALUSSA. Hanna Alastalo

ERILAINEN LAPSI PÄIVÄHOITOHENKILÖSTÖN PUHEESSA DISKURSSIANALYYTTINEN TUTKIMUS INKLUUSIOKEHITTÄMISHANKKEEN ALUSSA. Hanna Alastalo ERILAINEN LAPSI PÄIVÄHOITOHENKILÖSTÖN PUHEESSA DISKURSSIANALYYTTINEN TUTKIMUS INKLUUSIOKEHITTÄMISHANKKEEN ALUSSA Hanna Alastalo Erityispedagogiikan pro gradu -tutkielma Kasvatustieteiden laitos Erityispedagogiikka

Lisätiedot

Elävä opetussuunnitelma Miten lapsen oppimissuunnitelma rakentuu varhaiskasvatuksen ja alkuopetuksen arjessa?

Elävä opetussuunnitelma Miten lapsen oppimissuunnitelma rakentuu varhaiskasvatuksen ja alkuopetuksen arjessa? Elävä opetussuunnitelma Miten lapsen oppimissuunnitelma rakentuu varhaiskasvatuksen ja alkuopetuksen arjessa? Mervi Hangasmaa Jyväskylän yliopisto Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Kasvatustieteen päivät

Lisätiedot

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06 Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen

Lisätiedot

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSKURSSI I-OSA

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSKURSSI I-OSA ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSKURSSI I-OSA la 8.10.2011 - nauhoite c Pekka Matilainen ERITYISPEDAGOGIIKAN TEHTÄVÄ Kaksi näkemystä erityispedagogiikan tehtävästä: JOKO kehittää pedagogisesti poikkeavien/ erityistä

Lisätiedot

Perhelähtöinen yhteistyö puhetta vai käytäntöjä?

Perhelähtöinen yhteistyö puhetta vai käytäntöjä? Perhelähtöinen yhteistyö puhetta vai käytäntöjä? Paula Määttä III Avoin varhaiskasvatusseminaari 9.-10.10.2012 Imatran Kylpylä 1 VARHAISVUODET JA ERITYISKASVATUS VARHE-TUTKIMUSRYHMÄ 1990-2010 1. Miten

Lisätiedot

päätöksellä 20.11.1989 ja tuli kansainvälisesti voimaan 2.9.1990 Maailman laajimmin ratifioitu ihmisoikeussopimus -193

päätöksellä 20.11.1989 ja tuli kansainvälisesti voimaan 2.9.1990 Maailman laajimmin ratifioitu ihmisoikeussopimus -193 Lapsen osallisuus varhaiskasvatuksessa Taustaa ja teoriaa Lapsella on oikeus, kasvattajalla vastuu 20.4.2010 2010 Sylvia Tast YK:n sopimus velvoittaa Hyväksyttiin YK:n yleiskokouksen yksimielisellä päätöksellä

Lisätiedot

Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako?

Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako? Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako? Maria Kaisa Aula 12.11.2013 Tampereen yliopisto 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus 1989/1991 Erityinen suojelu Protection Palvelut ja toimeentulo Riittävä

Lisätiedot

TOIMINTATUTKIMUS toimintakäytäntöjen tutkimuksessa ja kehittämisessä

TOIMINTATUTKIMUS toimintakäytäntöjen tutkimuksessa ja kehittämisessä Metodifestivaali 20.8.2015 Tampereen yliopistossa Toimintatutkimus-sessio TOIMINTATUTKIMUS toimintakäytäntöjen tutkimuksessa ja kehittämisessä Jyrki Jyrkämä Professori (emeritus) Sosiologia, sosiaaligerontologia

Lisätiedot

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu?

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? 11 Esipuhe Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? (Nalle Puh) Paula Määtän kirjoittama Perhe asiantuntijana -teos päätyi kymmenen vuotta

Lisätiedot

Reflektiivinen ammattikäytäntö. Merja Sylgren 07.05.2007

Reflektiivinen ammattikäytäntö. Merja Sylgren 07.05.2007 Reflektiivinen ammattikäytäntö Arjen työn vaatimukset Työyhteisöt ja yksittäiset työntekijät vastaavat arjen työssään työelämän asettamiin vaatimuksiin. Tästä nousee tarkasteltavaksi: yhteisöjen ja yksilöiden

Lisätiedot

Lapsen osallisuus ja kuuleminen

Lapsen osallisuus ja kuuleminen Lapsen osallisuus ja kuuleminen Lapsilähtöisyys rikosseuraamusalalla -seminaari 20.11.2015 L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I I T T O A r m f e l t i n t i e 1, 0 0 1 5 0 H e l s i n k i P u h.

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

NUORET REUNALLA OMAN ELÄMÄNSÄ KESKELLÄ. Maija Lanas MOODI16 - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät

NUORET REUNALLA OMAN ELÄMÄNSÄ KESKELLÄ. Maija Lanas MOODI16 - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät NUORET REUNALLA OMAN ELÄMÄNSÄ KESKELLÄ Maija Lanas MOODI16 - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät 6.10.2016 Tässä esityksessä: Mitä on syrjäytymispuhe? Syrjäyttävä arki Monien keskustojen tunnistaminen

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTO Kasvatustieteiden yksikkö. Pro gradu seminaareihin ilmoittautuminen lukuvuonna

TAMPEREEN YLIOPISTO Kasvatustieteiden yksikkö. Pro gradu seminaareihin ilmoittautuminen lukuvuonna TAMPEREEN YLIOPISTO Kasvatustieteiden yksikkö Pro gradu seminaareihin ilmoittautuminen lukuvuonna 2013-2014 SEMINAARIEN AIKATAULU syksyllä käynnistyvät seminaarit (36 h) alkavat aikaisintaan viikolla 38

Lisätiedot

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä

Lisätiedot

Oppimisympäristö lähtee ihmisistä miten rakentaa oppimisen iloa tukeva oppimisympäristö

Oppimisympäristö lähtee ihmisistä miten rakentaa oppimisen iloa tukeva oppimisympäristö Oppimisympäristö lähtee ihmisistä miten rakentaa oppimisen iloa tukeva oppimisympäristö Kouvola 14.2.2015 FT Eira Suhonen Erityispedagogiikka Systeeminen näkökulma oppimisympäristöön Perustuu ekologiseen

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen tulevaisuus

Varhaiskasvatuksen tulevaisuus Varhaiskasvatuksen tulevaisuus Kulttuurinen moninaisuus ja palvelut Työelämän muutokset ja palvelut Rahalliset tuet, palvelut Kenen tuottamat palvelut (julkinen, yksityinen) Lasten, vanhempien ja ammattilaisten

Lisätiedot

VARHAISERITYISOPETUKSEN KOULUTUS (VEO), opetussuunnitelma 2014-2017

VARHAISERITYISOPETUKSEN KOULUTUS (VEO), opetussuunnitelma 2014-2017 VARHAISERITYISOPETUKSEN KOULUTUS (VEO), opetussuunnitelma 2014-2017 Kasvatustieteen kandidaatin tutkinto 180 op I Kieli- ja viestintäopinnot sekä orientoivat opinnot, 20 op: KTKO101 Johdatus yliopisto-opiskeluun

Lisätiedot

Millaiset rakenteet pitävät pedagogiikan kunnossa? Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi Piia Roos & Janniina Elo, Tampereen yliopisto

Millaiset rakenteet pitävät pedagogiikan kunnossa? Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi Piia Roos & Janniina Elo, Tampereen yliopisto Millaiset rakenteet pitävät pedagogiikan kunnossa? Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi 2.4.2014 Piia Roos & Janniina Elo, Tampereen yliopisto TYÖELÄMÄN JATKUVA MUUTOS HAASTAA KEHITTÄMÄÄN (Launis,

Lisätiedot

40. vuosikerta Kasvatusopillisen aikakauskirjan 146. vuosikerta Kasvatus ja koulun 95. vuosikerta. Joel Kivirauma 107 Erityispedagogiikan teemat

40. vuosikerta Kasvatusopillisen aikakauskirjan 146. vuosikerta Kasvatus ja koulun 95. vuosikerta. Joel Kivirauma 107 Erityispedagogiikan teemat 40. vuosikerta Kasvatusopillisen aikakauskirjan 146. vuosikerta Kasvatus ja koulun 95. vuosikerta 2/2009 Joel Kivirauma 107 Erityispedagogiikan teemat Simo Vehmas 111 Vammaisuuden ontologia ja politiikka:

Lisätiedot

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodissa toimii 3-5-vuotiaiden ryhmä Peilivuori ja 1-4 vuotiaiden ryhmä Salasaari. Molemmissa ryhmissä toimitaan montessoripedagogiikan

Lisätiedot

Yhdessä vai erikseen?

Yhdessä vai erikseen? Yhdessä vai erikseen? 1 TOTEUTUUKO YK:N TAVOITE LAADUKKAASTA KOULUTUKSESTA KAIKILLE? EDUCA 2012 Esityksen Pitäjä Juha Valta 28.1.2012 Vammaisjärjestöjen kehitysyhteistyöyhdistys FIDIDA Abilis-säätiö Invalidiliitto

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

Vammaisena nuorena/aikuisena eläminen. Suvi Lehtisare, Fanny Lamberg & Hanna Villanen

Vammaisena nuorena/aikuisena eläminen. Suvi Lehtisare, Fanny Lamberg & Hanna Villanen Vammaisena nuorena/aikuisena eläminen Suvi Lehtisare, Fanny Lamberg & Hanna Villanen Vammaisuus mahdollisuus itsenäiseen elämään ja liikkumiseen vammattomalle itsestäänselvyys, vammaiselle usein saavuttamaton

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 19.10.2017 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

Aimo Naukkarinen Jyväskylän yliopisto Erityispedagogiikan laitos naukkari@edu.jyu.fi INKLUUSIODISKURSSIT. 1. Aluksi

Aimo Naukkarinen Jyväskylän yliopisto Erityispedagogiikan laitos naukkari@edu.jyu.fi INKLUUSIODISKURSSIT. 1. Aluksi Aimo Naukkarinen Jyväskylän yliopisto Erityispedagogiikan laitos naukkari@edu.jyu.fi INKLUUSIODISKURSSIT 1. Aluksi Inkluusio on uusi tapa ajatella koulutuksen järjestämisestä. Se kyseenalaistaa perinteisen

Lisätiedot

Yhteistyö lastensuojelun erityiskysymysten parissa

Yhteistyö lastensuojelun erityiskysymysten parissa Yhteistyö lastensuojelun erityiskysymysten parissa Ohjelmajohtaja L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I I T T O Arm feltintie 1, 0015 0 Hels ink i Puh. (09) 329 6011 toim isto@lskl.fi Erityisestä

Lisätiedot

Osa 1 Koulu työyhteisönä

Osa 1 Koulu työyhteisönä Sisällys Alkusanat...11 Osa 1 Koulu työyhteisönä Moniammatillinen yhteistyö ja oppilaiden kohtaaminen (Simo Rönty)...15 Jokaisella työntekijällä on oma vastuualueensa...15 Lapsi tarvitsee aikuisia...16

Lisätiedot

ERITYISPEDAGOGIIKAN SYVENTÄVÄT OPINNOT SIVUAINEOPISKELIJOILLE (64 op)

ERITYISPEDAGOGIIKAN SYVENTÄVÄT OPINNOT SIVUAINEOPISKELIJOILLE (64 op) ERITYISPEDAGOGIIKAN SYVENTÄVÄT OPINNOT SIVUAINEOPISKELIJOILLE (64 op) Nämä vaatimukset tulevat voimaan 1.8.2012 alkaen ja ovat voimassa 31.7.2014 saakka. Opintojen aloittamisen edellytyksenä ovat vähintään

Lisätiedot

Lastensuojelun ja vammaispalvelun rajapinnoista

Lastensuojelun ja vammaispalvelun rajapinnoista Lastensuojelun ja vammaispalvelun rajapinnoista 28.1.2015 Lastensuojelun tarkoitus turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun

Lisätiedot

LAPSEN KUVA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA. Julkisuuslaki 24 1 mom. 25-k.

LAPSEN KUVA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA. Julkisuuslaki 24 1 mom. 25-k. LAPSEN KUVA Jokaiselle varhaiskasvatuksen piirissä olevalle lapselle tehdään oma varhaiskasvatussuunnitelma. Tämä lomake on suunnitelman toinen osa. Suunnitelma tukee lapsen yksilöllistä kasvua, kehitystä

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

OSALLISUUS VARHAISKASVATUKSESSA: KERTOEN RAKENNETTU TOIMIEN TOTEUTETTU

OSALLISUUS VARHAISKASVATUKSESSA: KERTOEN RAKENNETTU TOIMIEN TOTEUTETTU OSALLISUUS VARHAISKASVATUKSESSA: KERTOEN RAKENNETTU TOIMIEN TOTEUTETTU THL: KOHTI LAPSIYSTÄVÄLLISTÄ KUNTAA JA MAAKUNTAA: KUUNTELE JA OPI LAPSILTA JA NUORILTA ELINA WECKSTRÖM, KM, LTO, PÄIVÄKODIN JOHTAJA,

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari Jyväskylä Marja-Liisa

Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari Jyväskylä Marja-Liisa Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari 21.9.2016 Jyväskylä Marja-Liisa Keski-Rauska, KT ylitarkastaja (varhaiskasvatus) Länsi-

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Esityksen aihe 9.10.2014

Esityksen aihe 9.10.2014 Tunne ja turvataidot osaamiseksi hankkeen satoa Helsinki Kaija Lajunen, Pirjo Lahtinen, Sirpa Valkama & Riitta Ala Luhtala 2 TUNNE JA TURVATAIDOT OSAAMISEKSI TUTA HANKE (2012 2014) Jyväskylän ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Vammaistutkimus ja järjestöt kohtaavatko kokemuksellinen, akateeminen ja professionaalinen maailma?

Vammaistutkimus ja järjestöt kohtaavatko kokemuksellinen, akateeminen ja professionaalinen maailma? Vammaistutkimus ja järjestöt kohtaavatko kokemuksellinen, akateeminen ja professionaalinen maailma? Teppo Kröger Vammaistutkimuksen päivät 2015 Helsinki 4.-5.6.2015 Kolme näkökulmaa Janus (sosiaalipolitiikan

Lisätiedot

Ajankohtaista tutkimusetiikasta

Ajankohtaista tutkimusetiikasta Terveiset Helsingissä 2.11.2010 järjestetystä Eettinen ennakkoarviointi ihmistieteissä -seminaarista Professori Matti Lehtihalmes Etiikka-työryhmän kokous 21.12.2010 klo 13.15 Ajankohtaista tutkimusetiikasta

Lisätiedot

Asia: OKM059:00/2012 varhaiskasvatusta koskevan lainsäädännön uudistamistyöryhmän esityksistä

Asia: OKM059:00/2012 varhaiskasvatusta koskevan lainsäädännön uudistamistyöryhmän esityksistä LAUSUNTO Helsinki 3.6.2014 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Viite: Lausuntopyyntö (15.4.2014) OKM/81/040/2012 Asia: OKM059:00/2012 varhaiskasvatusta koskevan lainsäädännön uudistamistyöryhmän esityksistä

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Kehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta

Kehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta Kehitysvammaisena eläminen Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta Yleistä kehitysvammaisuudesta Vaikeus oppia ja ymmärtää uusia asioita Kehitysvammaisuudessa on asteita ja ne vaihtelevat lievästä syvään Syitä

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

Jyväskylä 27.11.2013 Inkluusion askelmerkit

Jyväskylä 27.11.2013 Inkluusion askelmerkit Jyväskylä 27.11.2013 Inkluusion askelmerkit Aija Saari Tutkimuspäällikkö, Suomen Vammaisurheilu ja liikunta VAU ry aija.saari@vammaisurheilu.fi VAMMAISUUDEN KAKSI MALLIA/ FILOSOFIAA Medikaalinen ja sosiaalinen

Lisätiedot

Pappilan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Pappilan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Pappilan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma YHTEYSTIEDOT Yksilönä yhdessä Pappilan päiväkodin toiminta ajatus Pappilan päiväkoti Päiväkodin puh. Takahuhdinkatu 77 040 824 4601 33560 Tampere Johtajan

Lisätiedot

Kohti ehjempää aikuisuutta osallistavan kasvatuksen keinoin? Kulttuuri- ja sukupuolisensitiivisyys osallistavassa kasvatuksessa

Kohti ehjempää aikuisuutta osallistavan kasvatuksen keinoin? Kulttuuri- ja sukupuolisensitiivisyys osallistavassa kasvatuksessa 1 Kohti ehjempää aikuisuutta osallistavan kasvatuksen keinoin? Kulttuuri- ja sukupuolisensitiivisyys osallistavassa kasvatuksessa Mervi Kaukko Mervi.kaukko@oulu.fi 2 Tausta Osallistava toimintatutkimus

Lisätiedot

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA FI IKÄSYRJINNÄN TORJUMINEN EU:SSA JA KANSALLISESTI Ikäsyrjintä on koko yhteiskuntaa koskeva monitahoinen kysymys. Sen tehokas torjuminen on vaikea tehtävä. Ei ole yhtä ainoaa keinoa, jolla tasa-arvo eri

Lisätiedot

Asiakasyhteistyö toimintakyvyn arvioinnissa

Asiakasyhteistyö toimintakyvyn arvioinnissa Asiakasyhteistyö toimintakyvyn arvioinnissa TOImii! Toimintaterapian hyvät arviointikäytännöt Suomessa Näkökulmia arviointiin Ammattikorkeakoulu Arcada 5.5.2010 Tiina Airaksinen, YTM, projektipäällikkö,

Lisätiedot

Inklusiiviset opetusjärjestelyt ja hyvinvoiva koulu hanke

Inklusiiviset opetusjärjestelyt ja hyvinvoiva koulu hanke ROVANIEMI OULU Inklusiiviset opetusjärjestelyt ja hyvinvoiva koulu hanke Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Opetus ja kasvatusalan täydennyskoulutusyksikkö järjestää opetustoimen henkilöstölle

Lisätiedot

Sosiaalinen oikeudenmukaisuus positiivisen identiteetin mahdollistajana

Sosiaalinen oikeudenmukaisuus positiivisen identiteetin mahdollistajana Sosiaalinen oikeudenmukaisuus positiivisen identiteetin mahdollistajana Valtakunnalliset lastentarhanopettajapäivät 23.9.2017 Helsingin yliopisto SOSIAALINEN OIKEUDENMUKAISUUS Yksilöt ja ryhmät tulisi

Lisätiedot

Erityispedagogiikka Moninaisuus ja erityisyys

Erityispedagogiikka Moninaisuus ja erityisyys Erityispedagogiikka Moninaisuus ja erityisyys Marjatta Takala MT 2014 1 Marjatta Takala 1. Mitä erityispedagogiikka on? 2. Normaalius/poikkeavuus 3. Erityisopetus koulussa 4. Esteettömyys TIEDEKUNTA TIEDEKUNTA

Lisätiedot

Marttilan kunnan varhaiskasvatussuunnitelma

Marttilan kunnan varhaiskasvatussuunnitelma Marttilan kunnan varhaiskasvatussuunnitelma Sosiaalilautakunta 16.2.2012 13/ liite no 4 1 SISÄLTÖ 1. Johdanto 2. Toiminta-ajatus ja arvot 3. Kasvatus ja opetusmenetelmät 4. Yhteistyö 5. Erityinen tuki

Lisätiedot

Vaikuttava varhaiskasvatus. Kirsti Karila Tampereen yliopisto OPH

Vaikuttava varhaiskasvatus. Kirsti Karila Tampereen yliopisto OPH Vaikuttava varhaiskasvatus Kirsti Karila Tampereen yliopisto OPH 7.6.2016 Kirsti Karila Vaikuttava varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen tilannekatsaus Opetushallitus, raportit ja selvitykset 2016:16 Yhteiskunta

Lisätiedot

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014 Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014 Eija Stengård, johtava psykologi Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tampereen kaupunki Omaisten

Lisätiedot

Kohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017

Kohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017 Kohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017 kohtaa lapsen Välittää lapsista aidosti ja on töissä heitä varten Suhtautuu lapsiin ja heidän tunteisiinsa ja tarpeisiinsa empaattisesti On

Lisätiedot

Tahmelan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Tahmelan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Tahmelan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkotimme sijaitsee kauniissa kansallismaisemassa Pyynikinharjun kainalossa, luonnonsuojelualueen tuntumassa ja Pyhäjärven läheisyydessä. Luonnonläheinen

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen erityisopettaja

Varhaiskasvatuksen erityisopettaja Varhaiskasvatuksen erityisopettaja 1 Varhaiskasvatuksen Lukijalle Sisällys Mitä on varhaiserityiskasvatus? s. 3 Erityislastentarhanopettajan palveluista säädetään lailla s. 4 Erityislastentarhanopettajan

Lisätiedot

PERHE-YKS. Perhekeskeinen suunnitelma

PERHE-YKS. Perhekeskeinen suunnitelma Luonnos! Runko, jota edelleen kehitetään pilottiperheiden kanssa Vammaispalveluhankkeessa PERHE-YKS Perhekeskeinen suunnitelma Yhteistoiminnalla kohti vammaisen lapsen ja perheen hyvää elämää -teemaverkosto

Lisätiedot

Mitä mieltä olette viittomakieltä käyttävän määritelmästä?

Mitä mieltä olette viittomakieltä käyttävän määritelmästä? Kysymyksiä: Mitä mieltä olette viittomakieltä käyttävän määritelmästä? (KLVL ry) on tyytyväinen siihen, että lakiin ei ole sisällytetty kuulovammaan perustuvaa lääketieteellistä määrittelyä ja näin ollen

Lisätiedot

Erityispedagogiikan perus- ja aineopinnot sivuaineopiskelijoille, opetussuunnitelma

Erityispedagogiikan perus- ja aineopinnot sivuaineopiskelijoille, opetussuunnitelma Erityispedagogiikan perus- ja aineopinnot sivuaineopiskelijoille, opetussuunnitelma 1.8.2017-31.7.2020 Erityispedagogiikan perusopinnot ERIP101 Erityispedagogiikan perusteet (eo) ERIP102 Erityiskasvatuksen

Lisätiedot

SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA SISÄLLYS 1. Siilin päiväkoti 2. Päiväkodin tärkeät asiat 3. Lapsilähtöisyys 4. Varhaiskasvatuksen suunnittelu 5. Varhaiskasvatuksen toteuttaminen 6. Erityinen

Lisätiedot

SOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITE JA KÄYTÄNNÖN SISÄLTÖ. Mistä uusia ideoita asiakastyöhön? HUS 10.9.2013. Aulikki Kananoja

SOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITE JA KÄYTÄNNÖN SISÄLTÖ. Mistä uusia ideoita asiakastyöhön? HUS 10.9.2013. Aulikki Kananoja SOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITE JA KÄYTÄNNÖN SISÄLTÖ Mistä uusia ideoita asiakastyöhön? HUS 10.9.2013 Aulikki Kananoja SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KÄSITTEESTÄ (1) Kaksi lähestymistapaa: Toiminnallinen: se osa

Lisätiedot

VARHAISERITYISKASVATUKSEN LINJAUKSET 2012-2016

VARHAISERITYISKASVATUKSEN LINJAUKSET 2012-2016 VARHAISERITYISKASVATUKSEN LINJAUKSET 2012-2016 Seinäjoen kaupunki/ Varhaiskasvatus Hyvä varhaiskasvatus Seinäjoella 3. Varhaiserityiskasvatuksen osio 2012 2 SISÄLLYS 1. VARHAISERITYISKASVATUKSEN LINJAUSTEN

Lisätiedot

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista

Lisätiedot