Inkluusio ja oppimisen tuen johtaminen Päivi Pihlaja Dosentti, yliopistotutkija

Transkriptio

1 Inkluusio ja oppimisen tuen johtaminen Päivi Pihlaja Dosentti, yliopistotutkija

2 Inklusiivisen kasvatuksen ideologia ja kansainvälinen poliittinen agenda Voidaan määritellä kapeasti tai laveasti: vastauksena erityisiin tuen tarpeisiin tai lupauksena laadukkaasta kasvatuksesta ja koulutuksesta kaikille Globaali tasa-arvon, hyväksymisen ja kestävän kehityksen prosessi (es. Booth 2011) Toisaalta inkluusiolla tarkoitetaan Bartonin mukaan asennetta erilaisten ihmisten hyväksymiseen, tasa-arvoon ja syrjinnän estämiseen, ei vain sitä, mihin yksittäinen oppilas sijoitetaan koulussa (Barton 1999). The analysis highlights the fact that most of the studies are only concerned with certain groups of learners and that a limited number make use of collaborative, transformative approaches. It is argued that focusing only on some students, rather than on all, is contrary to the principles of inclusive education. (Messiou 2017) Kansainvälinen poliittinen agenda ja kansainväliset toimijat taustalla YK, UNESCO etc. inklusiivinen koulutusreformi tukee ja toivottaa tervetulleeksi kaikkien oppijoiden erilaisuuden (UNESCO 2001, 15)

3 Kansainvälinen kehys (Operetti et al. 2014) INKLUUSIO KOULUTUSJÄRJESTELMIEN MUUTTAMI NEN (2005 ) -UNESCO:n ohjeet inkluusioon UNESCO:n politiikkaohjeet inkluusioon 2009 IHMISOIKEUSAJATTELU (1948 ) - Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus Lapsen oikeuksien sopimus 1989 VASTAAMINEN MARGINALISOITUJEN RYHMIEN TARPEISIIN (2000 ) -World Conference on Education for All Dakarin toimintaohjelma UNESCO:n Koulutus kaikille -seurantaraportti 2010 VASTAAMINEN ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN LASTEN TARPEISIIN (1990 ) - Koulutus kaikille -konferenssi Standard Rules for Equalization Salamancan julistus Vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus Follow up Conference of Salamanca 2009

4 Arvot inkluusion taustalla Tasa-arvo, oikeudet, osallisuus, yhteisöllisyys, erialisuuden arvostaminen, kestävä kehitys, väkivallattomuus, luottamus, myötätunto, rehellisyys, rohkeus, ilo, rakkaus, toivo/optimism, ja kauneus (Booth 2011). Viisi edellä mainistuista myötävaikuttaa enemmän kun luodaan inlusiivista koulua sen rakennetta, prosesseja, menettelyjä toimintaa TASA-ARVO, OSALLISUUS, YHTEISÖLLISYYS, ERILAISUUDEN ARVOSTAMINEN, PYSYVYYS tai KESTÄVÄ KEHITYS Inkluusio on näiden arvojen toimeenpanemista, toteutumista käytännössä

5 Tasa-arvo Keskeinen inkluusiota kuvaava arvo (mm. Ainscow, Booth ja Dyson, 2006, 23, 147; Hautamäki, Lahtinen, Moberg ja Tuunainen, 2003, 185) Ihmisiä kohdellaan samanarvoisina. Vaikuttaa siihen, miten lapset ryhmäytyvät keskenään, niin että hierarkioita vältetään Siihen kuuluvat yhdenmukaisuus, tasavertaisuus, reiluus ja yhdenvertaisen kohtelun periaate, syrjinnän kieltäminen ja tasa-arvon edistäminen (Nousiaisen, 2012, 32) Erityisopetuksen strategian (2007, 20) mukaan koulutuksellisen tasaarvon lisääminen on inklusiivisen koulutusjärjestelmän kehittämisen tavoite Tasa-arvoa koulutuksen kontekstissa edistävä politiikka ei ole edennyt vielä käytäntöön (Kivirauma, Klemelä & Rinne 2006, 119)

6 Erilaisuuden hyväksyminen ja arvostaminen Inkluusio täytyy nähdä jatkuvana pyrkimyksenä etsiä parempia tapoja vastata moninaisuuteen ja oppia sitä (Ainscow & Miles 2009) Erilaisuus nähdään koulutuksessa positiivisena stimuluksen, joka edistää oppimista (UNESCO 2001,16; Ainscow & Miles 2009) Edellyttää yhteisöltä ja sen jäseniltä kykyä tunnistaa itsessään olevaa toiseutta (Booth 2011, ) Inklusiivisen koulutuksen ydinajatus on tehdä mahdolliseksi se, että koulut palvelevat kaikkia lapsia (UNESCO 1994, iii)

7 Osallisuus Osallistavat aktiviteetit ja osallistuva itse Hyväksytyksi tulemisen kokemus Yhteinen tekeminen Aktiivinen sitoutuminen omaan oppimiseen Vapaus olla osallistumatta (Booth 2011)

8 Inkluusion elementit Yhteiset palvelut ja kaikilla pääsy niihin Osallisuus Emotionaaliset asenteet ja suvaitsevaisuus Ammatilliset tiedot ja taidot Yhteinen opetussuunnitelma Resurssit (mm. Bricker 2000; Jones 2004, Pihlaja 2009).

9 Inkluusion toteutuminen Elementti Heikkoa Labiilia vahvaa Perusta 1.yhteiset palvelut 2.yhtäläinen pääsy 3.ymmärrys erityistuen tarpeesta Resurssit kunnallisella tasolla Resurssit lapsiryhmän tasolla Asenteet ja suvaitsevaisuus Johtaminen Ammatilliset taidot ja tiedot Yhteinen opetussuunnitelma Osallisuus, lasten osalta Osallisuus, vanhempien osalta X X X X X X X X X X X Pihlaja, P Erityisen tuen käytännöt. Kasvatus lehti

10 Erityisopetus ja luokittelun traditio Erityisopetuksen reformi: maamme kolmiportaista tukistruktuuria voidaan myös pohtia sen suhteen mistä näkökulmasta se lähestyy erityisopetusta. Millaisia lapsilähtöisiä tai taloudellisia näkökulmia tuen portaiden taustalta voi löytyä? (ks Norwich 2007) Tuen malli pyrkii lapsilähtöisyyteen tarjotessaan jokaiselle koulupaikan lähikoulusta luontaisesti määräytyvässä lapsiryhmässä, jonka toivotaan vähentävän leimautumista ja tukevan lapsen kaverisuhteita myös vapaaajalla (ks. Saloviita 2009, 27). Taloudellinen näkökulma. Kunnille erityisoppilaista maksettava rahasumma pienenee. Osan oppilaista toivotaan olevan tehostetun tuen piirissä entisen erityisopetuksen sijasta. Perusopetuslain 25 :n 2 mom tarkoitetun pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden ja vaikeimmin vammaisten perusopetuksesta aiheutuviin kustannuksiin

11 Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastuskertomus 8/2013 Vuoden 2010 alusta erityisopetuksen rahoitus muuttui siten, että erityisoppilaiden määrä ei enää vaikuttanut kunnan tai koulutuksen järjestäjän valtionosuuteen ja uudistuksen yhteydessä pidennettyä oppivelvollisuutta suorittavien oppilaiden rahoitus eriytettiin omaksi kokonaisuudekseen erilleen muusta kunnan perusopetuksen valtionosuudesta. Muutosta perusteltiin erityisoppilaiden osuuden heikolla vaikutuksella perusopetuksen menoihin, ja sen tavoitteena oli hillitä erityisoppilaiden määrän kasvua. Uudistuksessa onkin vahvasti läsnä myös taloudellinen näkökulma, joka tuottaa valtiolle ainakin näennäistä säästöä ja kunnat joutuvat järjestämään yhä monimuotoisempaa opetusta niukemmilla resursseilla.

12 Koulutuspolitiikka ja inklusiiviset arvot Inkluusio toiminta ja toteutuminen

13 Inkluusio ja koulutuspolitiikka Ketovuori, H. & Pihlaja, P. (2016). Inklusiivinen koulutuspolitiikka erityispedagogisin silmin. Teoksessa H. Silvennoinen, Kalalahti, M. & Varjo, s. (toim) Koulutuksen tasa-arvon muuttuvat merkitykset. Kasvatussosiologian vuosikirja Vol. I., Oheisessa liittestä löytyy tämä artikkeli

14 Koulutuspolitiikan ja -lainsäädännön periaatteista päättää eduskunta. Valtioneuvosto ja opetus- ja kulttuuriministeriö sen osana vastaavat koulutuspolitiikan suunnittelusta ja toimeenpanosta. Opetus- ja kulttuuriministeriön tehtävänä on valmistella mm. koulutusta koskeva lainsäädäntö sekä sitä koskevat valtion talousarvioesitykset ja valtioneuvoston päätökset. Koulutuksen kehittämiseen liittyvät linjaukset määritellään hallitusohjelmassa ja valtioneuvoston joka neljäs vuosi hyväksymässä koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa. Koulutuspolitiikan tavoitteita toteutetaan mm. erilaisin toimenpideohjelmin ja kehittämishankkein. Toimien vaikuttavuutta arvioidaan. (

15 Tavoitteena on tutkia Miten inklusiivinen arvopohja näyttäytyy perusopetukseen liittyvissä koulutuspoliittisissa (KESU) teksteissä? Tasa-arvo ja erilaisuuden hyväksyminen sekä arvostaminen Politikkadokumentit aineistona Analysoitavat dokumentit edustavat ylintä koulutuspolitiikan linjausta Suomessa Dokumentit on tuotettu aikoina, jolloin monet institutionaaliset asiat ovat muuttuneet (sosiaali- ja terveyspalvelut, koulutus, talous...)

16 Aineiston konteksti Myös poliittiset valtasuhteet muuttuneet Neoliberaali koulutuspolitiikkaa myös Suomessa Dokumentit ovat artefaktoja ja ne edustavat institutionaalista jälkeä. Joten näistä voi legitiimisti vetää johtopäätöksiä taustalla olevista ideoista ja aikomuksista ( Wolff, 2006, 284; Hodder, 2000, 705). Dokumentit edustavat riippumatonta luomusta tai itsenäsitä tiedon tasoa riippumatta missä olosuhteissa ne on luotu (emt 288; ).

17 Tutkimuksen aineisto Koulutus ja tutkimus vuosina (KESU1 OKM 2000) sekä Koulutus ja tutkimus vuosina (KESU2 OKM 2012:1). pohjaavat hallitusohjelmassa kirjattuihin koulutus- ja tiedepoliittisiin linjauksiin. 5-v. välein kirjattu hallituksen näkemys koulutukseen ja tutkimukseen kohdistetuista tulevista kehittämishaasteista ja painopistealueista aineisto kohdentuu Paavo Lipposen II hallituksen ja Jyrki Kataisen hallituksen aikaan mukana luvut joissa käsiteltiin yleisesti koulutuksen periaatteita ja erityisesti perusopetusta (n. 20 %)

18 Taulukko 1. Eduskunnan puoluepoliittiset valtasuhteet vuosina 1999 ja 2011 SDP Kok. RKP Kes k Vas. PS KD Vihr. Muu t

19 Tasa-arvo VANHASSA KESUssa (18) Tasa-arvoinen perusopetus on tavoite ja tasa-arvon toteutumisen lähtökohtana Koulutus ja sivistys on osa jokaiselle kuuluvaa perusturvaa Mahdollisuuksien tasa-arvo nousi selkeästi esille Tuotiin esiin myös vammaisuus ja tunnistettiin eroja oppimisessa Koulutuksen toimivuutta mitattiin sen tasa-arvoisuudella ja kilpailukyvyllä Käsite koulutuksen perusturva viittaa tuotetun palvelun tasalaatuisuuteen paikasta ja toteuttajasta huolimatta Huoli opetuksen, oppimisen ja kasvatuksen tulosten tasoeroista > ohjeistettiin kehittämään arviointimenetelmiä, -kriteerejä ja oppimisstandardeja Mukana toimeenpanoon liittyvää tekstiä; esimerkiksi oikeus opetussuunnitelmien mukaiseen opetukseen, riittävään valinnaisuuteen, opetuksen maksuttomuuteen ja turvalliseen oppimisympäristöön

20 Tasa-arvo UUDESSA KESUssa (12) Perusopetuksen ydinarvoja ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia ja monikulttuurisuuden kunnioitus Koulutuksellinen tasa-arvo nähdään perustana suomalaiselle hyvinvoinnille Painotus mahdollisuuksien tasa-arvossa Hyvät oppimisen edellytykset taataan kaikille oppilaille Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden tulisi näkyä: Sukupuoli (erityisesti pojat) Alueellisena tasa-arvoisuutena maassa Oppilaan kotitaustan vaikutuksen vähentäminen (sosioekonomisen taustan ja koulutuksen periytyvyys) Kieli Koulujen väliset erot tulisi pienentää ja niiden erilaistumista tulisi estää Valtionosuudet tasa-arvoisen koulutuksen tukemiseen (indikaattoreina työttömyysaste, maahanmuuttajien väestöosuus ja aikuisväestön koulutustaso) Ei mainita tasa-arvoon liittyen vammaisuutta

21 Erilaisuuden arvostaminen ja hyväksyminen VANHASSA KESUssa (7) Mainitaan sosiaaliset ongelmat, päihteet, huumeet, oppimisvaikeudet lisäävät tuen tarpeita Huoli opettajien kyvystä tunnistaa oppimisvaikeudet Opetusmenetelmien ja työtapojen uudistamisen ja ohjauksen tarve Oppimisvaikeuksien mahdollisimman varhaista toteamista, ennaltaehkäisyä ja kuntoutusta tehostetaan Tunnistetaan oppilaiden yksilölliset erot: oppilailla on oikeus riittävään ja oman kehitystasonsa mukaiseen opetukseen ja ohjaukseen Kaikille opettajille tietoa ja taitoa erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opettamiseen ja kuntouttamiseen Erityisopetus etsii ratkaisuja käytännön ongelmiin ja kehittää uusia ratkaisuja erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetukseen Myös teema syrjimättömyys esiin huoli eriarvoistumisesta ja syrjäytymisen kehityksestä

22 Erilaisuuden arvostaminen ja hyväksyminen UUDESSA KESUssa (2) Suvaitsevaisuus ei ole kehittynyt tavoitellulla tavalla ja koulujen tulee lisätä suvaitsevaisuus- ja tapakasvatusta Aliedustettujen ryhmien koulutukseen osallistuminen edellyttää erityisiä tukitoimia. Keitä he ovat? Hyvät oppimisvalmiudet, oppimistulokset ja osaamistason nosto; Suomalaiset maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä Ryhmäkokojen pienentämiseen rahoitusta Huomiota ja rahaa kiusaamisen ennaltaehkäisyyn Vammaisuutta ei mainita Ei näy oppilaan erilaisuus, viiveet tai pulmat ja näihin mahdollisesti liittyvät erilaiset oppisaavutukset

23 Mitä löysimme ja mihin olemme matkalla? Yhteisöllisyydestä kohti yksilöllisyyttä ja aktiivista pystyvää oppilasta Erilaisuuden arvostus on vähentynyt (tukea tarvitsevat oppijat) Tasa-arvo on edelleen koulutusjärjestelmämme ydinarvo, MUTTA sen merkitys on muuttumassa; näyttäisi siltä, että tänään kaikkien oppilaiden tulisi saavuttaa korkeatasoisia oppimistuloksia

24 Inkluusio kolmiportaisen tuen toteutuminen. Mitä opettajat sanovat? Julkaisematon artikkeli

25 Miten johdetaan inklusiivista muutosta kun on ideologinen törmäys? Onko vaikeuksien takana: Ulkoisia haasteita (es. reformin laajuus, resurssit, menettelytavat ja linjaukset) ja sisäisiä haasteita (es. koulu/pkoti, opettajat, oppilaat ja vanhemmat) (Cheung & Wong (2012) Perittyjä ongelmia? Eli aiempi erityisoeptuksen rakenne, organisaatiokulttuuri, suunnitelma, päätöksentekoprosessi, yhteisymmärrys. Uusia ongelmia? Eli johtajien huonoa arviointiia tai harkintaa, puutteellista henkilöstön kehittämistä ja koulutusta, opetushenkilöstön erimielisyyksiä, ajan rajallisuutta, organisaation kompleksisuutta (mm. Duke 2004; Calabrese, 2002; Caldwell & Spinks, 1992; Morris & Scott, 2005; Whitaker, 1998; Wong, 2010).

26 Johtamisen merkitys Johtamisen merkitys onnistuneessa toiminnan kehittämisessä tai uudistusten läpiviemisessä on merkittävä. Yksinkertaistettuna yksikön johtajat vaikuttavat opettajiin, jotka taas vaikuttavat oppilaisiin ja heidän oppimiseensa. Johtajien arvot, uskomukset ja yhteisymmärrys uudistukseen tekevät sen toteuttamisen ja vakiinnuttamisen mahdolliseksi (es. Poon-McBrayer & Wong 2013; Cheung & Wong 2009, Slater 2012)

27 Kohti osallisuutta ja erilaisuutta arvostavaa kulttuuria. Mitä johtajuudesta esiin? Muutosjohtaminen Ohjaava johtaminen Jaettu johtajuus Inklusiivinen johtaminen (tai inklusiivisen pedagogiikan johtaminen)

28 Johtamisen onnistuneita elementtejä (inkluusion elementteihin rinnastettuna) Avoin, selkeä ja tehokas kommunikaatio (tiedon saatavuus) Kumppanuus (a) johtaja on herkkänä opettajien mielialalle ja tarpeille (b) suoraan mallintamalla yrittämällä ja erehtymällä yhdessä opettajien kanssa ja jakamalla pettymyksiä. (emotionaaliset asenteet ja osallisuus) Johtajien sensitiivisyys opettajia kohtaan sisältää: (a) ammattilaisten kehittymiselle on luotu mahdollisuuksia (ammatilliset tiedot); (b) verbaalinen kiitoksen, ohjauksen ja neuvot sekä supportiivisen otteen opettajan työtä kohtaan (resurssit); (c) supportiivinen ympäristö on luotu aikatauluttamalla, tiimien rakenteella ja vertaistuella ja -avulla; sekä (d) konsultoimalla opettajia toiminnan menettelyistä ja linjoista (osallisuus). Jaettu johtajuus, esim erityisopettajien rooli = johtaa ja työskennellä yhdessä opettajien kanssa suoraan liittyy inkluusion tehokkaaseen implementointiin. (Finnigan 2011)

29 Muutoksen johtaminen, muutosjohtajuus Muutosjohtajuus edellyttää luottamuksellista suhdetta työyhteisöön, opettajien tukemista helpottamalla organisaation kehittymistä, ja henkilöstön mukaanottamasita päätöksiin (Leithwood, Jantzi, & Fernandez, 1994; Leithwood, Steinbach, & Jantzi, 2002; Leithwood, Tomlinson, & Genge, 1996).

30 Ohjaava johtajuus käsittää/kattaa alueita Jotka ovat yhteydessä johtajan rooliin suunnan näyttämisessä vision artikulointi, korkeiden odotusten asettaminen ja työsuoritusten valvominen. Selkeästi määritellyt tavoitteet liittyvät korkeaan yksilölliseen ssuoritukseen ja motivation positiivisiin vaikutuksiin (Katzell & Thompson, 1990).

31 Arvostus Arvostuksen, osaamisen, henkilökohtaisen kunnioituksen, rehellisyden vuorovaikutus vähentää epävarmuutta ja haavoittuvuutta konteksteissa, joissa on ulkoisia paineita ja vaatimuksia. Lisäksi suhteisiin perustuva luottamus on kriittinen tekijä koulujen kehittymiselle (Bryk & Schneider 2002)

32 Inklusiivinen johtajuus viittaa laajasti jaettuun hallintoon yhdessä opettajien ja vanhempien kanssa. Inklusiivisen johtajuuden kautta opettajat saavat valtaa niiden päätösten tekemiseen, jotka tukevat heidän yrityksiään (Enderlin-Lampe, 1997; Lashway, 1999). Inklusiivinen johtajuus motivoi opettajia (or shared governance ) (Blase & Blase, 2001)

33 Jotain nkirjallisuutta Ainscow, M., T. Booth, and A. Dyson Improving Schools, Developing Inclusion. London: Routledge. Arnesen, A.-L International politics and national reforms: The dynamics between competence and the inclusive school in Norwegian education policies. Education Inquiry 2 (2), Booth. T The name of the rose: Inclusive values into action in teacher education. Prospects (2011) 41: Hardy, I. & Woodcock, S Inclusive education policies:discourses of difference, diversity and deficit. International Journal of Inclusive Education 19(2), Messiou, K Research in the field of inclusive education: time for a rethink?international journal of inclusive education, 21(2), Osberg, D. & Biesta, G The end/s of education: complexity and the conundrum of the inclusive educational curriculum, International Journal of Inclusive Education 14(6), Rokka, P Peruskoulun ja perusopetuksen vuosien 1985, 1994 ja 2004 opetussuunnitelmien perusteet poliittisen opetussuunnitelman teksteinä. Kasvatustieteen väitöskirja. Acta Universitatis Tamperensis, Sjöberg, L The constructing of the ideal pupil teacher training as a discoursive and governing practice. Education Inquiry 5 (4):