,397.4

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "19.975.6 19.022.6 19.160.5 20 212.6 20.709.8 21.049.8 21.183.1 22.584.9 22.852.5 23.966.5 23.229.1 24.270.1 22,397.4"

Transkriptio

1 17 16 elämälle antama luotto siten lisääntyi 1,571.8 milj. markkaa eli lähes 71 %. Suomen Pankin luotonannon pääosana oli kertomusvuonna, niinkuin aikaisemmin kin, vekselien diskonttaaminen. Kertomus vuoden alkaessa pankin suoraan diskonttaamia vekseleitä oli 19,855.9 milj. markkaa. Painuttuaan tammikuun päättyessä vuoden alimpaan määrään, 18,914. i miljoonaan, vekselisalkku vähitellen taas paisui nousten marraskuun 23 päivänä 24,214.4 milj. markkaan. Vuoden viimeisenä päivänä suo raan diskontattujen vekselien määrä oli alentunut 22,282.3 milj. markkaan ollen siten 2,426.4 miljoonaa eli 12 % suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Suoranaisen vekselien diskonttaamisen rinnalla muut lainamuodot määrienpä puo lesta ovat, vailla sanottavaa merkitystä Suomen Pankin toiminnassa. Asiallisesti niillä, ja varsinkin rediskonttauksella, kui tenkin saattaa olla huomattava tärkeys lainamäärien pienuudesta huolimatta. Vil kastuvan liiketoiminnan ja varsinkin palkanmaksuihin tarvittavien suurten sum mien teki a. rahamarkkinoilla ajoittain il meni kireyttä, joka aiheutti rediskonttausta keskuspankista. Kertomusvuoden al kaessa esiintynyt rediskonttausluotto, mää rältään 50.o milj. markkaa, maksettiin pois ennen tammikuun loppua. Huhtikuun lo pussa ilmeni uusi kiristyvä suunta, ja tou kokuun 23 päivänä rediskonttausten määrä kohosi 280.o milj. markkaan. Ennen seuraavan kuun loppua nämä vekselit oli sel vitetty, mutta elokuussa alkoi uusi kiris tymisen kausi, jonka aikana rediskonttaus ten määrä nousi aina milj. markkaan. Syyskuussa rahamarkkinat, ainakin osaksi setelinvaihtahuhujen johdosta, jälleen helpponivat, eikä syyskuun viimeisellä viikolla enempää kuin seuraavina kuukausina kaan enää rediskontattuja vekseleitä esiintynyt Suomen Pankin tilailmoituksissa. Hypoteekkilainoja Suomen Pankki van han tavan mukaan myöntää, pääasiallisesti obligaatiovakuutta vastaan, mutta näiden lainojen kokonaismäärä oli vähäinen, alku vuodesta 19.0 milj. markkaa. Joulukuussa se kuitenkin kohosi aina 49.7 miljoonaan painuakseen vuoden viimeisenä päivänä 37.7 milj. markkaan. Kassakreditiivien merkitys on edellisiä jonkin verran suu rempi. Näiltä tileiltä nostettu määrä oli kertomusvuoden alkaessa 50.7 milj. mark kaa, saavutti heinäkuun alkupuolella miljoonan huipun, mutta painui vuoden päättyessä 77.4 miljoonaan. Suomen Pankin luotonannon eri lajien kuukautiset vaihtelut vuonna näkyvät seuraa vasta asetelmasta: Suomen Pankin kotimainen luotonanto vuonna. Vekselit Hypoteekkilainat Kuukauden lopussa Joulukuu Tammikuu Helmikuu. Maaliskuu. Huhtikuu. Toukokuu. Kesäkuu Heinäkuu. Elokuu.. Syyskuu.. Lokakuu Marraskuu Joulukuu. Kassakreditiivit Rediskonttaukset Yhteensä 19, , , , , ,836.i 21, , , , ,lll.o 24,167.i 22, ,o o ,o o , Niinkuin yleensä aikaisemminkin tuli pääosa Suomen Pankin talouselämälle anta maa luottoa viimekin vuonna vientiteolli suuden osalle. Sen rinnalla myös kotimark kinateollisuus on saanut sekä absoluutti selta määrältään että suhteelliselta osuudel taan kasvavaa luottoa. Kauppaliikkeiden osuus oli aivan vaatimaton, mutta jälleen kasvava. Muiden saama luotto, joka vuoden lopussa tilapäisesti oli mel koinen, oli jälleen painunut mitättömyy31/ i Vientiteollisuus Kotimarkkinateollisuus Kauppaliikkeet Muut i o Korkomäärät. Suomen Pankin luotonannossaan sovelta mat korkomäärät pysyivät vuonna muuttumattomina, Alin diskontto oli siten edelleen 4 %, niinkuin se on ollut joulu kuun 3 päivästä 1934 alkaen. Setelistä. Liikkeessä oleva setelistä on harvoin ollut niin voimakkaiden heilahtelujen alai nen kuin päättyneenä kertomusvuonna. Sen määrä, joka kertomusvuoden alkaessa oli 15,656.7 milj. markkaa, pieneni tavalli suuden mukaan tammikuun kolmen ensim mäisen viikon aikana painuen alle 15 mil jardin, mutta jo helmikuussa, se alkoi kas vaa, ja tämä nousu ei pysähtynyt huhti kuussa, niinkuin yleensä kausiluontoisten seikkojen takia, vaan se päinvastoin kiihtyi palkkojen kohoamisen ja niitä seuraavan hintatason nousun johdosta, kun tarvittiin entistä enemmän käteisvaroja. Elokuun lopussa liikkeessä olevien setelien määrä siten kohosi 18,871.9 milj. markkaan, joten se oli runsaasti viisi miljardia suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Syyskuussa seu rasi kuitenkin käänne, setelistä alkoi supis tua, kun lukuisat kansalaiset setelinvaihto31/12 deksi. Koska pankin asiakaspiiri pysyy melko muuttumattomana, vuosien varrella luoton jakaantumisessa tapahtuneet muu tokset pääasiallisesti perustuvat siihen, missä määrin eri aikoina on eri aloilla ilmennyt luotontarvetta. Kehitystä valaisee seuraava asetelma, joka prosenteissa osoit taa, kuinka keskuspankin talouselämälle antama luotto eri vuosien viimeisenä päi vänä jakaantui eri alojen kesken. 31// / / / / , /l i huhujen johdosta veivät omistamansa sete lit pankkitileilleen. Lokakuussa samaa suuntaa jatkui, vaikkakin hiljenevällä vauhdilla, ja marraskuussa mielet olivat rauhoittuneet, kun pelättyä setelinvaihtoa ei kuulunutkaan. Kun joulukuussa vähi tellen kaikille selvisi, että puheena olevan suunnitelman toteutuminen oli tulossa, se telit alkoivat polttaa ihmisten käsiä, ja niitä tuotiin, varsinkin vuoden viimeisinä päivinä, suuret määrät luottolaitoksiin. Liikkeessä oleva setelistä supistui siten 13,597.7 milj. markkaan eli enemmän kuin viisi miljardia pienemmäksi kuin neljä kuukautta aikaisemmin ollen 2,059.o mil joonaa eli 13 % pienempi kuin vuotta aikai semmin. Setelinvaihto, joka varsinaisesti kuuluu vuoden 1946 tapahtumiin ja jonka tulokset, eivät vielä ole selvillä tätä kirjoi tettaessa, on siis ainakin sikäli saavuttanut yhden päämäärän, että huomattava osa kansalaisten käsissä ollutta vapaata osto voimaa on saatu sidotuksi, osaksi tosin vain lyhytaikaisesti. Samalla kuin setelistö, myös sellaisten varojen määrä, joita vastaan Suomen Pan killa on oikeus antaa seteleitä, on lisäänty nyt. Tätä valaisee seuraava asetelma: 31/s s% 3% 31/ia Kultakassa.. Ulkomaiset kirjeenvaihtajat Ulkomaiset vekselit 24.9 Ulkomaan setelit ja korkoliput Kotimaiset vekselit 19, , , o 23, , o ,282.3 Yhteensä 20, , ,584.o 2 4, , /46

2 18 Suomen Pankin setelinantoon oikeutta vien varojen kokonaismäärä lisääntyi vuo den varrella nousten 20,456.8 miljoonasta milj. markkaan. Lisäys, joka siten oli 3,576.9 milj. markkaa eli runsaasti 17 %, johtui pääasiallisesti kahdesta tekijästä, toisaalta kotimaisten vekselien salkun pai sumisesta, toisaalta vaihtokurssien korotta mista seuranneesta ulkomaisen rahan mää räisten varojen nimellisestä arvonnoususta. Setelikate oli runsas koko kertomusvuo den ajan. Sen alkaessa kate oli 99.4 % kaikista vaadittaessa maksettavista sitou muksista, mutta jo tammikuun viimeisellä viikolla se alkoi kohota pysyen vuoden var rella lähtökohtaa korkeammalla tasolla. Vuoden päättyessä tämä suhdeluku oli %. Vielä runsaampi setelikate oli, jos sitä verrataan liikkeessä olevaan setelistöön. Kertomusvuoden alussa kate oli % setelistöstä pysytellen suurimman osan vuotta hiukan tämän suhteen alapuo lella. Syyskuussa, kun setelistä alkoi supis tua, kate näin laskettuna tuli entistä run saammaksi, ja joulukuun viimeisenä päi vänä setelikate vastasi % liikkeessä olevasta setelistöstä. -Setelinantoreservi eli käyttämätön sete linanto-oikeus oli kertomusvuonna erittäin runsas. Vuoden alkaessa sen määrä, joka kesällä ja syksyllä ajoittain oli ollut hyvinkin niukka, oli 1,676.8 milj. markkaa, mutta tammikuun lopussa ulkomaisten ti lien kirjaamisessa tehtyjen, edellä jo mai nittujen järjestelyjen johdosta se nousi neljään miljardiin markkaan vaihdellen sitten pitkin vuotta tämän määrän molem min puolin. Vuoden viimeisenä päivänä setelinantoreservi, kultakassan ja ulkomais ten valuuttojen kirjanpitoarvojen korotta misen johdosta, jälleen kohosi nousten 5,017.6 milj. markkaan. Se oli silloin noin kolme kertaa niin suuri kuin vuotta aikai semmin. Myös verrattuna setelinanto-oikeuteen ja vaadittaessa maksettavien sitou musten määrään setelikate oli tuntuvasti runsaampi kuin edellisinä vuosina. Kerto musvuoden alkaessa setelikate siten oli 8.2 % vaadittaessa maksettavista sitoumuk sista, mutta sen päättyessä tämä suhde luku oli 24.i %. Seuraava asetelma valaisee tarkemmin Suomen Pankin setelinanto-oikeutta ja sen käyttöä viime vuoden viimeisenä päivänä 19 verrattuna vastaavaan tilaan edellisen vuo den päättyessä. Setelinanto-oikeus: 31/ 31/ja Kultakassa ja ulkomaiset valuutat Lain 13/ mukaan 19,934.6 Ohjesäännön 6 :n mu kaan. 1,800.0 Setelinanto-oikeus 22, , , , ,833.7 Käytetty määrä: Liikkeessä olevat setelit 15,656.7 Muut vaadittaessa mak settavat sitoumukset.. 4,727.5 Myönnetyistä kassakreditiiveistä nostamatta oleva määrä.. Käytetty setelinanto-oikeus. 20,580.o 13, , ,816.i Setelinantoreservi: Käytettävissä oleva.... 1,676.8 Käytetty määrä ja re servi. 22, , ,833.7 Pankin suhde valtioon. Vaikka sodankäynti oli päättynyt, eivät valtion menot supistuneet, niinkuin oli toi vottu, vaan valtiontalous pysyi jatkuvasti kireänä, eikä tasapainoa tulojen ja menojen välillä saatu aikaan. Valtion menoja lisä sivät mm. eräät sotilasmenojen jälkisel vittelyt, runsaat palkankorotukset seurauk sineen, monenlaiset huoltomenot, maanhan kintalain toimeenpano eikä vähimmin sota korvaussuoritusten ja niitä varten tarpeel listen pääomasijoitusten rahoittaminen. Kun rahamarkkinat vuoden alkupuolella kiristyivät eivätkä luottolaitokset olleet halukkaita vanhoja luottoja uudistamaan, saatikka uutta luottoa myöntämään val tiolle, oli Suomen Pankin jälleen pakko lisätä valtiolle antamaansa luottoa. Tämä luotonanto tapahtuu pääasiallisesti valtion vekseleitä diskonttaamalla. Kerto musvuoden alkaessa valtion vekseliluotto oli 17,750.0 milj. markkaa, mutta kun val tiolle alkuvuodesta kertyi melkoisia veromääriä, vekselien määrä tammikuussa aleni miljoonaan. Maaliskuussa valtio jälleen lisäsi vekseliluottoaan, ja marras kuussa saavutettiin 20,500.o miljoonan huippu. Joulukuussa valtio jälleen pystyi lyhentämään velkaansa, joten vekselivelka kertomusvuoden päättyessä oli 18,600.o milj. markkaa eli 850.o miljoonaa suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Niinkuin edellisinäkin vuosina, valtio ajoittain ylitti pano- ja ottotiliään, jolle taas toisin ajoin kertyi mel koisia summia. Suurin ylitys, milj. markkaa, esiintyi elokuun lopussa, kun taas lokakuun 15 päivänä tilillä oli varoja miljoonaa. Vuoden viimeisenä päi vänä valtion pano- ja ottotilillä oli varoja milj. markkaa eli 72.5 miljoonaa vä hemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valtion nettovelka Suomen Pankille lisääntyi siten miljoonasta 18,450.6 milj. mark kaan. Lisäys oli siten miljoonaa eli 5.3 % oltuaan edellisenä vuonna 1,604.3 milj. markkaa eli 10.l %. Suomen Pankilla oli hallussaan joitakin määriä valtion eri obligaatiolainoihin kuu luvia obligaatioita. Näitä ei kuitenkaan ole hankittu siinä mielessä, että siten annettai siin valtiolle luottoa, vaan ne edustavat pikemminkin pankin kannalta sijoituksia, milloin niitä ei ole otettu edelleenmyyntiä varten. Kertomusvuoden alkaessa valtion obligaatioita oli pankin salkussa mil joonan, sen päättyessä taas milj. mar kan arvosta. Ulkomaiset selvitystila. Ulkomainen selvitysliike, joka loppuvuo den oli melkein kokonaan keskeytet tynä, alkoi ulkomaankaupan vähitellen el pyessä kertomusvuonna jälleen saada mer kitystä, vaikka se jäikin vähäiseksi verrat tuna edellisiin vuosiin. Suhteet Neuvosto liittoon ja Tanskaan olivat tärkeimmät, kun sitä vastoin suurin osa selvitysliikkeen aikaisemmista yhteyksistä oli poissa. Neu vostoliiton kanssa tehtiin kertomusvuoden aikana kolme tavaranvaihtosopimusta, joi hin sisältyi määräyksiä niihin liittyvien maksujen suorittamisesta. Erillisiä sopi muksia Neuvostoliiton kanssa tehtiin laivakulujen, rahtausmaksujen ja selvittämättä olevien vanhojen velkojen suorittamisesta. Edelleen täydennettiin Tanskan sopimusta ja tehtiin Norjan kanssa uusi sopimus. Vuoden ja kahden edellisen vuoden aikana suoritettiin selvitystileiltä viejille ja muille seuraavat määrät: Belgia.. Bulgaria. Espanja Italia. Kroatia Norja. Portugali. Ranska.. Romania. Saksa. H olla n ti.. Belgia. Norja Kenraalikuvernementti.. Slovakia S.N.T.Liitto.... Sveitsi.. Tanska.. Turkki O.o , i o O.i Yhteensä 12, ,993.6 l,176.o Lisäksi suoritettiin selvitystileiltä eräitä palautusmaksuja. Näiden määrä oli kerto musvuonna 20.7 milj. markkaa vastaten 71.9 ja miljoonaa lähinnä edellisinä vuosina. Niinkuin yllä olevasta taulukosta näkyy, johtui selvitysliikkeen supistuminen kah deksasosaan edellisen vuoden vaihdosta pääasiallisesti Saksan kanssa käydyn selvi tysliikkeen poisjäämisestä. Samaan suun taan vaikutti se tosiasia, että selvitysliike yleensäkin pääsi vauhtiin vasta kertomus vuoden puolivälistä. Sei vitystil ien loppusaldo osoitti kerto musvuoden päättyessä nettovelkaa 2,802.7 milj. markkaa, kun se vuotta aikaisemmin osoitti 2,365.5 milj. markan nettosaatavaa. Muutos oli osaksi asiallinen, mutta suurelta osalta kirjanpidollinen. Vuoden päät tyessä puheena olevien tilien ulkopuolella oli Saksan erikoistili, jonka velkamäärä oli

3 ,381.5 milj. markkaa, joten nämä toisiinsa liittyvät, samanluontoiset tilit yhteensä päättyivät l,016.o milj. markan nettovel kaan. Kertomusvuonna nuo tilit yhdistet tiin. Näin ollen selvitystilien nettovelka todellisuudessa kertomusvuonna oli lisään tynyt 1,786.7 milj. markkaa eli lähes kol minkertaiseksi. Yksityiskompensatioina tapahtuvien kaup pojen perusteella suoritettiin kertomus vuonna viejille 23.0 milj. markkaa, joista 0.2 miljoonaa Suomen Pankissa pidetyiltä tileiltä. Vientiremburssien käyttö kehittyi päin vastaiseen suuntaan kuin tuontiremburssien. Niitä avattiin näet kertomusvuonna vain 18 arvoltaan 79.7 milj. markkaa, kun vastaavat luvut olivat 443 kappaletta ja milj. markkaa vuonna. Sen si jaan vuoden päättyessä avoinna olevien vientiremburssien määrä oli melko suuri, nimittäin 57.4 milj. markkaa vastaten 16.7 miljoonaa vuotta aikaisemmin. Remburssit. Edellä on käsitelty tärkeimpiä niistä koh dista, joissa Suomen Pankin asemassa ta pahtui muutoksia kertomusvuoden aikana. Sen lisäksi on tarkastettava pankin omai suus- ja tulostaseita yksityiskohtaisesti. Kertomusvuoden aikana Suomen Pankin remburssiliike vilkastui huomattavasti. Aina kesäkuuhun asti rembursseja avattiin vain Ruotsin kanssa käytävän kaupan ra hoittamiseksi, mutta silloin avattiin ensim mäinen remburssi Neuvostoliittoon, ja seuraavina kuukausina tämä toiminta laajeni käsittämään kaupankäynnin Tanskan, Eng lannin ja vihdoin myös valtamerentakais ten maiden kanssa. Edelleenkin on ollut voimassa remburssipakko, milloin tuonti tavaroista on ollut suoritettava ennakoita. Remburssin käytön yleisyyttä edisti mm. ulkomaisten kauppiaiden keskuudessa val linnut epäluottamus maamme poliittiseen asemaan ennen lopullista rauhantekoa sa maten kuin eri valtioiden säännöstelystä johtuvien, vapaata kauppaa rajoittavien määräysten tuntemattomuus. Suomen mar kan heikkeneminen oli sekin omansa li säämään remburssin käyttöä, koska liike miehet ostamalla remburssin katteen avauspäivänä saattoivat välttyä vaihtokurssien mahdollisen nousun johdosta aiheutuvilta tappioilta. Tuontirembursseja avattiin kertomus vuonna 3,341 määrältään 2,158.8 milj. markkaa eli enemmän kuin minään aikai sempana vuonna. Edellisenä vuonna avat tujen remburssien luku oli 2,118 ja arvo vain miljoonaa. Markan arvon ale neminen ilmeni siinä, että remburssit kes kimäärin olivat suuremmat kuin aikaisem pina vuosina. Kun remburssiliikkeen vil kastuminen erityisesti kohdistui loppuvuo teen, oli seurauksena, että vuoden vaih teessa avoinna olevien remburssien arvo ko hosi 1,045.5 milj. markkaan vastaten vain miljoonaa vuotta aikaisemmin. Pankin tilinpäätös. Omaisuustase. Suomen Pankin omaisuustaseen tärkeim mät erät kertomusvuoden samaten kuin lä hinnä edellisen vuoden päättyessä näkyvät alla olevasta asetelmasta, joka siten antaa yleiskuvan vuoden aikana tapahtuneista muutoksista: V a r a t: 31/i2 31/i Kultakassa Ulkomaiset valuutat Ulkomaiset vekselit.... Ulkomaan rahan mää räiset setelit ja korko3.8 liput. Diskontatut vekselit... 19, o Rediskontatut vekselit.. Hypoteekkilainat Kassakreditiivit Ulkom. selvitystilit.... 2,365.5 Suomen rahan määräiset obligaatiot Ulkomaan rahan määräi set obligaatiot Osakkeet Pankkikiinteistöt ja ka 32.o lusto Eri tilit. Yhteensä 23, , o , ,, 31/ lis 31/,2 edellä alennettiin myös pankin omistamien Enso-Gutzeit Oy:n osakkeiden kirjanpito Liikkeessä olevat setelit 15, ,597.7 arvo, minkä johdosta osaketili painui 7 Valtion pano- ja ottotili markkaan. Velkojen puolella kiintyy huomio ensi Muut pano- ja ottotilit ,684.5 Postivekselit sijassa muiden pano- ja ottotilien voimak kaaseen nousuun. Tämä tili oli kertomus Ulkomaiset kirjeenvaih tajat. 3,432.o vuoden varrella yleensä jonkin verran pie Ulkomaiset selvitystilit.. 2,802.7 nempi kuin edellisenä vuonna, mutta paisui ,079.1 vuoden viimeisellä viikolla ennätysmäärään, Eri tilit. 1, ,965.2 kun tulossa olleen setelinvaihdon johdosta Järjestelytilit. Kasvaneet korot l luottolaitoksiin virtasi varoja. Lisäys ver Kantarahasto. l,250.o l,250.o rattuna vuoden alkuun oli 1,963.0 milj. Vararahasto.. 1,000.5 l,154.o markkaa, ja tilillä oli varoja lähes neljä kertaa niin paljon kuin silloin. JärjestelyPankkikiinteistöjen ja kaluston a r v o 32. o 32. o tilien tuntuva lisääntyminen johtuu siitä, Pankin voitto että kultakassan ja ulkomaisten valuuttojen kirjanpitoarvojen korottamisesta johtuneet Yhteensä 23, ,225.4 voitot on kirjattu näille tileille. Suomen Pankin omat varat lisääntyivät Edellä on käsitelty tärkeimpiä tilejä ja pankin ohjesäännössä edellytetyllä tavalla. niiden muutoksia, ennen kaikkea kultakas- Kantarahasto pysyi muuttumattomana, saa ja valuuttavarastoa sekä ulkomaisia mutta vararahasto on vahvistunut velkatilejä, edelleen luotonantoa, valtion milj. markkaa. Siihen siirrettiin näet ker pano- ja ottotiliä ynnä setelistöä ja seteli- tomusvuoden alussa puolet vuoden net katetta. Sen lisäksi on muista tileistä mai tovoitosta eli 111,051,833: sekä sen nittava seuraavaa. lisäksi eduskunnan päätöksen nojalla se osa Mitä ensiksikin tulee varoihin, ansaitse voiton toisesta puolikkaasta, joka ylitti val vat obligaatiosalkussa tapahtuneet muutok tion tuloarvioon merkityn erän, toisin sa set huomiota. Sekä markkamääräisten että noen 11,051,833:. Sitäpaitsi vara ulkomaan rahan määräisten obligaatioiden rahastoon ohjesäännön 10 :n mukaisesti arvo aleni hiljalleen pitkin vuotta obligaa siirrettiin lunastamatta jääneiden vuoden tioiden arvontojen ja myynnin johdosta mallia vanhempien setelien määrä, Kun tavallisuuden mukaan ennen tilinpää 31.5 milj. markkaa. Kertomusvuoden päät töstä oli tehty eräitä kirjanpitoarvojen tyessä Suomen Pankin omien rahastojen alennuksia, painui Suomen markoissa ole arvo, vuosivoittoa mukaan lukematta, siten vien obligaatioiden arvo 72.0 milj. markkaa oli 2,436.0 milj. markkaa. pienemmäksi kuin vuotta aikaisemmin. Ul komaan rahassa annettujen obligaatioiden arvo sen sijaan lisääntyi, kun kirjanpitoar Tulostase. voja vuoden vaihteessa korotettiin niiden Suomen Pankin tulostase vuodelta niinkuin muidenkin ulkomaan rahan mää räisten saatavien kohdalla. Niiden arvo oli näkyy seuraa vasta asetelmasta, johon ver siten 46.1 milj. markkaa suurempi kuin tailun vuoksi on otettu myös edellisen vuo vuoden päättyessä. Tilinpäätöksen den vastaavat luvut: ~rj Velat: Tulot: O.o Korot kotimaisesta lainausliikkeestä. Korot ulkomaisilta kirjeenvaihtajilta.... Korot obligaatioista. Osingot.. A giovoitto. Provisiot.. Yhteensä 32.o , ,796,747: 573: 44,327,969: 9,488,863: 539,821: 30,307,457: ,461,432: ,540,423: 4,921,772: 46,162,635: 5,259,200: 2,637,806: 19,973,400: ,495,238: 95

4 M enot: Palkat ja palkkiot.. Eläkkeet ja avustukset Pankkivaltuusmiesten palkkiot ja kulut.. Haarakonttorien valvojien palkkiot. Setelien painatus.. K u lu t Poistot Koneiston ja kaluston tiliarvon alennus.. Pankin voitto. Yhteensä 25,593,902: 80 1,782,703: ,014: ,973: 9,235,045: 7,554,654: 50 1,958,375: 90 3,626,096: ,103,666: 39,621,701: 40 1,759,425: 257,373: 252,088: 22,467,386: -12,836,173: 95 54,487,707: ,875: ,842,509: 272,461,432: ,495,238: 95 kuin edellisinä vuosina. Lisäys vuodesta oli 14.7 milj. markkaa eli 6.6 %. Nettovoiton viimeaikaista kehitystä valaisee seuraava lukusarja: Vuonna milj. markkaa., ,842,509: markkaa. Nettovoiton käyttämiseen nähden on huomattava, että puolet eli 118,421,254: 50 ohjesäännön mukaan on siirretty vararahastoon, joka siten vuoden 1946 ensimmäisessä viikkotilassa esiintyy 1,272.5 milj. markan suuruisena. Nettovoitosta on 100.o milj. markkaa otettu huomioon valtion kuluvan vuoden tuloarviossa. Loput eli 18.4 milj. markkaa on siirretty käyttämättömien voittovarojen tilille. Pankkivaltuusmiehet ehdottavat, että nämä voittovarat, määrältään 18,421,254 : 50 markkaa, siirrettäisiin pankin vararahastoon. Suomen Pankin kokonaistulot olivat vuonna huomattavasti korkeammat kuin edellisenä vuonna ja samalla suuremmat kuin milloinkaan aikaisemmin. Lisäys, joka oli 97.0 milj. markkaa eli 35.6 %, johtui pääasiallisesti luotonannon vilkastumisesta. Korot kötimaisesta lainausliikkeestä lisääntyivät yksinään enemmän kuin kokonaistulot, nimittäin milj. markkaa eli 54.7 %. Todelliset korkotulot olivat kirjattuja suuremmat, mutta katsoen jatkuvasti epävakaisiin taloudellisiin oloihin pidettiin tarpeellisena, samaten kuin edellisinäkin vuosina, siirtää osa korkotuloista varausten tilille. Ulkomaisilta kirjeenvaihtajilta kertyi pitkästä aikaa mainitsemisen arvoinen korkotulo, 4.9 milj. markkaa, mikä suurimmalta osaltaan oli edellisinä vuosina kasvaneita, mutta katkenneiden yhteyksien takia suorittamatta jääneitä eriä. Myös agiovoittoa sekä korkoja obligaatioista on kirjattu enemmän kuin edellisinä vuosina. Sitä vastoin osingoista saatu tulo pieneni 4.2 milj. markkaa, kun Kansainvälinen Järjestelypankki ei maksanut mitään osinkoa. Samoin provisiotulot pienenivät 10.3 milj. markkaa, johtuen ulkomaisen selvitysliikkeen supistumisesta. Myös menopuolella nousu oli yleinen, luonnollisena seurauksena palkkojen ja hintojen noususta. Palkat ja palkkiot vaativat 14.0 milj. markkaa enemmän kuin edellisenä vuonna, lisäyksen ollessa suhteellisesti suurempi kuin edellisinä vuosina eli 54.8 %. Tähän voimakkaaseen nousuun vaikutti myönnettyjen palkankorotusten ohella ylimääräisen henkilökunnan lisääminen, minkä remburssiliikkeen vilkastuminen, ulkomaisten saatavien ja velkojen tarkkailu sekä runsaan setelistön liikkeessäolo ovat tehneet tarpeelliseksi. Pankin kulut ovat kohonneet 5.3 milj. markkaa eli melkein 70 %. Liikkeessä olevan setelimäärän kasvaminen ja valmistautuminen setelinvaihtoon olivat tietenkin omansa, kallistuneiden kustannusten ohella, lisäämään setelien painatuksen aiheuttamia menoja. Kertomusvuoden tulostaseessa esiintyvä erä ei kuitenkaan ole verrannollinen vuoden taseeseen otettuun setelipainoa koskevaan summaan, setelipaino kun kertomusvuonna on kirjanpidollisesti erotettu muusta pankista omaksi yksikökseen. Varsinaisten menojen yhteismäärä oli siten 77.2 milj. markkaa vastaten 44.8 miljoonaa vuonna, joten lisäys oli 32.4 milj. markkaa eli 72.3 %. Varsinaisten menojen ohella menopuolella esiintyy poistoja ja arvonalennuksia. Edellisten määrä oli harvinaisen suuri, 54.5 milj. markkaa, vastaten vajaata kahta miljoonaa vuonna. Näistä suurista poistoista vain murto-osa, 376,000:, oli johtunut luotonannosta, nimittäin erään tavaraerän tuhoutumisesta, jota vastaan oli nostettu remburssitililtä juuri mainittu summa. Sen ohella poistettiin pankin pääkonttorin tulevaa toimitaloa varten hankitun tontin kirjattu arvo, 47.6 milj. markkaa, ja samaten erään setelipainon uudisrakennuksia varten ostetun maa-alueen hinta, 5.9 milj. markkaa, sekä eräitä pommitusvaurioiden korjaamisesta johtuneita kustannuksia. Mitä taas itulee siilien, että koneiston ja kaluston tiliarvon alennukset nyt ovat niin paljon pienemmät kuin vuonna, johtuu se äsken mainitusta setelipainon kirjaamista koskevasta muutoksesta; nyt alennukset koskevat yksinomaan kaluston arvoa, kun ne edellisenä vuonna käsittivät myös setelipainon koneiston. Suomen Pankin nettovoitoksi jäi siten milj. markkaa, joten se oli suurempi

5 25 Pankkivaltuusmiesten käsittelemiä asioita.] Setelien lunastaminen. Kun sen asetuksen, jolla Suomen Pankki viimeksi joulukuun 4 päivänä 1942 oli oi keutettu poikkeamaan ohjesääntönsä 8 :n 1. kohdan säännöksistä setelien lunastami seen nähden, voimassaoloaika vuoden lopussa olisi mennyt umpeen, pankin johto kunta, katsoen, ettei ollut mahdollista pa lata kultaan sidottuun rahakantaan, teki aloitteen asetuksen voimassaoloajan piden tämiseksi. Yhtyen johtokunnan mielipitee seen pankkivaltuusmiehet pyysivät valtio neuvostolta, että Suomen Pankki asetuk sella oikeutettaisiin vuoden 1948 loppuun saakka edelleen poikkeamaan ohjesääntönsä 8 :n 1. kohdan määräyksistä. Tämä oikeus myönnettiin pankille mar raskuun 29 päivänä annetulla asetuk sella.. Tilintarkastus. Vuoden valtiopäivillä valitut tilin tarkastajat, kunnallisneuvos Aleksanteri Fränti, toimittaja Hugo Aattela, maanvil jelijä Kaapro Huittinen, maanviljelijä Au gust Kuusisto ja kunnallisneuvos Kaapro Moilanen, toimittivat viime vuoden helmi kuun 19 ja 23 päivän välisenä aikana pan kin vuoden tilintarkastuksen. Tilin tarkastajain lausunnon mukaisesti ja pan kin ohjesäännön tätä koskevien säännösten nojalla pankkivaltuusmiehet myönsivät joh tokunnalle vastuuvapauden pankin hallin nosta vuodelta. Lainausliikkeen ja valuuttakaupan tar kastus. Pankkivaltuusmiehet ovat vuoden aikana toimittaneet johtosääntönsä määräämän pankin lainausliikkeen ja muiden sijoitus ten sekä valuuttakaupan tarkastuksen seuraavina aikoina: helmikuun 7, huhtikuun 25, kesäkuun 26, elokuun 23, lokakuun 25 ja joulukuun 20 päivänä, Invenitaukset ja haarakonttorien tarkastus. a) Pääkonttorissa. Johtosääntönsä 6 :n mukaisesti pankki valtuusmiehet ovat toimittaneet pääkontto rin^ kassojen, kassaholvien ja rahastojen sekä laina- ja vakuuskirjain ynnä pant tien ja talletusten inventtauksen. Inventtauksessa ei havaittu aihetta muistutuksiin. b) Haarakonttoreissa. Pankkivaltuusmiehet ovat valvoneet, että konttorien valvojat ovat inventoineet haara konttorien käsikassat ja holvit kerran kuu kaudessa sekä vekselit, velkakirjat ja pantit vähintään kolmasti vuodessa. Sitäpaitsi on vuoden kuluessa tarkastettu kaikki haarakonttorit. Pankkivaltuusmiesten valvonnan alaiset rahastot. Pankkivaltuusmiehet ovat hyväksyneet Längmanin ja Rosenbergin rahastojen sekä Elis Holmin hätäapurahaston tilit vuodelta ja lähettäneet jäljennökset tileistä p ankkivai iokunnali e. Johtokunta. Pankkivaltuusmiesten esityksestä Tasa vallan presidentti myönsi kesäkuun 29 päi vänä antamillaan avoimilla kirjeillä Suo men Pankin johtokunnan puheenjohtajalle, lakitiedetten kandidaatti, varatuomari Risto Heikki Rytille hänen pyytämänsä eron mai nitusta puheenjohtajan virasta sekä Suo men Pankin johtokunnan jäsenelle, laki tiedetten kandidaatti, varatuomari Johan Wilhelm Rangellille hänen pyytämänsä eron sanotusta jäsenen virasta, molemmat kesäkuun 30 päivästä lukien. Täten avoimeksi tulleeseen johtokunnan puheen johtajan virkaan Tasavallan presidentti niinikään pankkivaltuusmiesten esityksestä nimitti heinäkuun 17 päivänä antamallaan avoimella kirjeellä silloisen valtiovarain ministerin, lakitieteen kandidaatti, vara tuomari Sakari Severi Tuomiojan. Avoi meksi tullutta johtokunnan jäsenen vir kaa ei vielä kertomusvuoden kuluessa täy tetty, vaan pankkivaltuusmiehet määräsi vät johtokunnan apujäseneksi siihen saakka, kunnes sanottu virka täytetään vakinaisesti, pankin sihteerin Esko Kullervo Leinosen. Toimiessaan valtioneuvoston jäsenenä sekä tultuaan syyskuussa nimitetyksi Suomen lähettilääksi Washingtoniin johtokunnan jä sen professori Kalle Teodor Jutila nautti virkavapautta koko kertomusvuoden ajan. Sanotun virkavapauden johdosta toimi joh tokunnan apujäsenenä pankkivaltuusmies ten määräyksestä pankin osastopäällikkö Carl Gustav Sundman. Vaihtokurssien muuttamista koskevat peri aatteet. Pankkivaltuusmiesten taholta tehdystä aloitteesta otettiin pankkivaltuusmiesten toukokuun 30 päivänä pidetyssä kokouk sessa käsiteltäväksi kysymykset markan ar vosta, inflaationvaaran torjumisesta sekä vaihtokurssien muuttamisesta. Johtokunta esitti kokouksessa pankkivaltuusmiesten pyynnöstä laatimansa laajan lausunnon, jossa käsiteltiin markan kotimaista ostovoi maa ja sen mittaamista, markan arvon suo jelemista ja vakauttamista, markan ulko maista arvoa ja sen mittaamista sekä va luuttapolitiikan päämääriä, keinoja ja lä himpiä tehtäviä. Lausunto aiheutti kokouk sessa laajan keskustelun, jonka päätyttyä pankkivaltuusmiehet päättivät hyväksyä johtokunnan lausunnossaan - esittämät vaih tokurssien muuttamista koskevat periaat teet ja suunnitelmat. Johtokunnan edellä mainittu lausunto julkaistiin myöhemmin Suomen Pankin taloustieteellisen tutkimus laitoksen julkaisujen sarjassa. Uudet setelimallit. Lokakuun 20 päivänä pankkivaltuusmiehille osoittamassaan kirjelmässä johtokunta ilmoitti ryhtyneensä odotettavissa olevaa setelien vaihtoa silmälläpitäen kiireellisiin 1162/46 toimenpiteisiin uusien setelimallien valmis tamiseksi. Koska kokonaan uusien, nykyi sen setelinvalmistustekniikan korkeimpia vaatimuksia vastaavien setelimallien ja nii den alkuperäislaattoj en valmistaminen veisi aikaa vuosikausia, johtokunta katsoi olta van pakotettuja tyytymään sellaiseen rat kaisuun, että entisiä setelimalleja käytetään melkein sellaisinaan painettavien uusien se telien valmistamisessa, silmiinpistävimmän muutoksen rajoittuessa setelien väriin ja vesileimaan. Poikkeuksen tästä muodosta vat kuitenkin uudet 100 ja 50 markan sete lit, jotka täydellisesti poikkeavat aikaisem mista vastaavista seteleistä sekä painoasuun että kokoon nähden ja joiden painamisessa käytettävät alkuperäislaatat oli osittain jo aikaisemmin valmistettu. Suuremman painatusnopeuden saavuttamiseksi painetaan kaikki uudet setelit kirjapainomenetelmää käyttäen rotatiokoneessa, lukuunottamatta markan seteliä, joka vielä ainakin toistaiseksi painetaan kuparipainossa. Kokouksessaan lokakuun 25 päivänä pankkivaltuusmiehet hyväksyivät sanotut uudet setelimallit, ja setelien paperia, ulko näköä ja tekotapaa koskevat selitelmät jul kaistiin asetuskokoelmassa joulukuun 28 päivänä. Dollarilainan ottaminen puuvillanhankintoja varten. Joulukuussa pitämässään kokouksessa pankkivaltuusmiehet hyväksyivät johtokun nan esityksen siitä, että Suomen Pankki ottaisi Amerikasta viidenmiljoonan dollarin suuruisen lainan, jonka sikäläinen ExportImport Bank oli suostunut myöntämään Suomelle puuvillanhankintoja varten. Laina suoritetaan takaisin viidentoista kuukauden kuluessa puuvillanhankintasopimusten alle kirjoittamisesta ja maksetaan siitä korkoa 2 1/2 % vuodessa. Lainasta saaduilla va roilla ostettava puuvillamäärä on noin tonnia, ja Suomen yksityiset tuojat tekevät ostonsa suoraan Yhdysvaltain vie jiltä sopimuksilla, jotka on solmittava en nen kesäkuun 13 päivää Koska Suo men Pankki ei katsonut voivansa ottaa sa nottua lainaa ilman, etttä valtio sitoutuu vastaamaan sille lainan korosta ja sen hoi dosta aiheutuvista kustannuksista sekä mah dollisesta kurssitappiosta, valtioneuvosto päätti, että valtio ottaa vastatakseen niistä. 4

6 27 Lainasopimus allekirjoitettiin joulukuun 12 päivänä. Kalliista ajasta johtuvat lisäpalkkiot, yli määräiset perhelisät ja ylimääräisten toimi henkilöiden palkkaus. Poistoja. Eduskunnan myönnettyä vuoden al kupuolella määrärahat korotettujen kamiinajan- ja kalliinpaikanlisien suorittamista varten valtion viran tai toimen haltijoille sekä korotetun kalliinajanlisän suoritta mista varten valtion eläkkeennauttijoille vuonna johtokunta teki pankkivaltuusmiehille esityksen, että elinkustannus ten nousun johdosta myös Suomen Pankin vakinaisille ja ylimääräisille toimenhalti joille sekä eläkkeen- ja avustuksennauttijoille maksettavat sanotut lisät korotettai siin vastaavasti. Kokouksessaan huhtikuun 25 päivänä pankkivaltuusmiehet hyväksyi vät.johtokunnan esityksen ja myönsivät johtokunnan käytettäväksi vuoden ai kana pankin vakinaisten ja ylimääräisten toimenhaltijani sekä eläkkeen- ja avustuksennauttijain kalliinajanlisien korottamiseen yhteensä 6,560,000 markan sekä pankin vakinaisten ja ylimääräisten toimenhaltijain kalliinpaikanlisien korottamiseen yhteensä 1,040,000 markan suuruiset mää rärahat, Korotetut lisät maksettiin taan nehtivasti vuoden alusta lukien ja nou datettiin niiden suuruutta määrättäessä samoja periaatteita, joiden mukaan val tion maksamien kalliinajan- ja kalliin paikanlisien suuruus oli vahvistettu. _ Sa massa kokouksessaan pankkivaltuusmiehet niinikään hyväksyivät johtokunnan esityk sen, jonka mukaisesti pankin vakinaisille ja ylimääräisille toimenhaltijoille elinkus tannusten kallistumisen johdosta maksettiin vuoden alusta lukien ylimääräistä per helisää 200 markkaa kuukaudessa kutakin asianomaisen toimenhaltijan elätettävänä olevaa seitsemäätoista vuotta nuorempaa lasta kohden ottaen tällöin huomioon toi menhaltijan sekä hänen aviopuolisonsa lap set ja ottolapset. Sanottuun tarkoitukseen käytettäväksi vuonna pankkivaltuus miehet myönsivät 450,000 markan suurui sen määrärahan. Elinkustannusten edelleen noustessa edus kunta päätti elokuussa jälleen korottaa val tion viran tai toimen haltijoille sekä val tion eläkkeennauttijoille maksettavat kalliinajanlisät taannehtivasti kesäkuun alusta lukien. Pitäen kohtuullisena, että Suomen Pankin vakinaiset ja ylimääräiset toimen Johtokunnan esityksestä pankkivaltuus miehet ovat päättäneet, että eräät epävar moiksi merkityt, vuosilta 1902 ja 1932 peräi sin olevat saatavat, yhteensä 150,826 mark kaa 41 penniä, poistetaan tileistä kokonaan arvottomina. Tilapäisen vaihtokonttorin perustaminen Helsingin eteläsatamaan. Koska suoran laivayhteyden alettua Helsingin ja Tukholman välillä valuuttasäännöstelyn johdosta ja erittäinkin sen valvonnan tehostamista silmälläpitäen oli osoittautunut tarpeelliseksi, että Suomen Pankilla olisi Helsingin eteläsatamassa matkustajaliikennettä palveleva toimipaikka, johtokunta teki pankkivaltuusmiehille esi tyksen, että sanotulla satama-alueella avat taisiin pankin pääkonttorin alaisena asioimistona tilapäinen vaihtokonttori. Pankki valtuusmiehet hyväksyivät johtokunnan esi tyksen vahvistaen samalla, että tilapäisen vaihtokonttorin tehtäviin kuuluu Suomen rahan vaihtaminen, ulkomaan valuutan os taminen, dearingitse saapuneiden matkarahojen maksaminen sekä niiden ylijäämän palauttaminen, matkashekkien lunastaminen ja täten saatujen matkarahojen ylijäämän palauttaminen sekä ulkomaille lähtevien matkustajien sellaisten rahavarojen ja^ ar vopapereiden talteen ottaminen, joiden maastavienti ei ole sallittua. Vaihtokont tori aloitti toimintansa elokuun 19 päivänä Helsingin eteläsataman tullipaviljongissa. Uusien toimien perustaminen. Johtokunnan esityksestä pankkivaltuus miehet perustivat kertomusvuoden kuluessa pankin pääkonttoriin sen liiketoiminnan laajentumisen johdosta tarpeellisiksi osoit tautuneet yhden vanhemman kanslistin, kaksi kassanhoitajattaren, kaksi vanhem man konttoriapulaisen, neljä nuoremman konttoriapulaisen ja neljä vahtimestariautonkuljettajan tointa. Lisäksi muutettiin kaksi pääkonttorin nuoremman vahtimesta rin tointa vahtimestari-lämmittäjän toi miksi. haltijat sekä eläkkeen- ja avustuksennauttijat saisivat saman edun, johtokunta teki pankkivaltuusmiehille esityksen, että myös kaikille näille maksettavat kalliinajanlisät korotettaisiin taannehtivasti sanotusta kesä kuun 1 päivästä lukien noudattaen samoja periaatteita, joiden mukaan valtion viran tai toimen haltijoiden sekä valtiolta eläkettä saa vien kalliinajanlisät oli mainitusta ajankoh dasta lähtien korotettu. Kokouksessaan elo kuun 23 päivänä pankkivaltuusmiehet hy väksyivät esityksen ja myönsivät näihin uusiin korotuksiin vuoden aikana käy tettäväksi yhteensä 7,250,000 markan suu ruisen määrärahan. Joulukuussa johtokunta teki pankkival tuusmiehille esityksen, että Suomen Pan kin vakinaisille ja ylimääräisille toimenhal tijoille maksettaisiin myös vuonna 1946 sekä kalliinajan- että kalliinpaikanlisää sa mojen periaatteiden mukaisesti kuin val tion viran tai toimen haltijoille ja Suomen Pankilta eläkettä tai avustusta nauttiville kalliinajanlisää samojen periaatteiden mu kaisesti kuin valtion eläkkeennauttijät saa vat mainittua lisää valtion- varoista. Niin ikään johtokunta ehdotti, että pankin toi menhaltijoille vuonna maksetut yli määräiset perhelisät edelleen vuonna 1946 maksettaisiin saman suuruisina. Pankkival tuusmiehet hyväksyivät esitykset ja myön sivät vuoden 1946 aikana kalliinajanli sien suorittamiseen käytettäväksi yhteensä 21,300,000 markan, kalliinpaikanlisien suo rittamiseen yhteensä 2,010,000 markan ja ylimääräisten perhelisien suorittamiseen yh teensä 470,000 markan suuruiset määrä rahat. Kokouksessaan joulukuun 20 päivänä pankkivaltuusmiehet johtokunnan esityk sestä myönsivät 7,000,000 markkaa käytet täväksi tarpeen mukaan. pankin ylimää räisten toimihenkilöiden palkkaamiseen vuonna Myönnetyt eläkkeet. Pankkivaltuusmiehet ovat kuluneen vuo den aikana myöntäneet kolme eläkettä, joi den yhteinen vuotuinen määrä on 311,892 märkivää. Tontin ostaminen pääkonttorin toimitaloa varten. Pankin liiketoiminnan suuren laajentu misen ja siitä johtuvan henkilökunnan li sääntymisen johdosta vallitsee pankin pää konttorissa nykyisin niin suuri tilanahtaus, että se ei ajanmittaan voi olla haitallisesti vaikuttamatta pankin toimintaan. Koska lisätilan hankkimiskysymys oli osoittautu nut mahdolliseksi ratkaista vain rakennut tamalla pääkonttorille uusi toimitalo, johto kunta oli jo useiden vuosien aikana tiedus tellut tarkoitukseen sopivaa, kaupungin varsinaisessa liikekeskuksessa sijaitsevaa tonttia. Tässä mielessä johtokunta oli jo vuonna 1941 tiedustellut kaupunginhalli tukselta, millä ehdoilla kaupunki voisi luo vuttaa pankin uudisrakennusta varten edus kuntatalon eteläpuolella, Mannerheimintien ja Arkadiankadun kulmassa sijaitsevan noin 5,850 m2:n suuruisen rakentamatto man alueen, joka on tarkoitukseen riittä vän laaja ja edustava sekä eduskuntatalon välittömässä läheisyydessä ja liikekeskuk sessa sijaitsevana erittäin sopiva pankin pääkonttorin sij aitsemispaikaksi. Kun kau punginhallitus sittemmin huhtikuussa ilmoitti olevansa halukas myymään sanotun tontin pankille 70.2 miljoonan markan suu ruisesta kauppahinnasta, joka olisi suoritet tava Suomen Pankin omistamilla Helsingin kaupungin ulkomaanrahan määräisillä obli gaatioilla, johtokunta teki pankkivaltuus miehille esityksen, että pankkivaltuusmie het valtuuttaisivat johtokunnan jatkamaan Helsingin kaupungin kanssa neuvotteluja tontin ostamisesta pankille sekä päättämään kaupan edellä mainittuun hintaan. Kokouk sessaan huhtikuun 25 päivänä pankkival tuusmiehet hyväksyivät johtokunnan esi tyksen. Kauppasopimus, jossa Helsingin kaupungin ja Suomen Pankin välillä so vittiin kaupan lopullisesta päättämisestä sen jälkeen, kun alueen asemakaava ja tonttijako on vahvistettu, allekirjoitettiin toukokuun 25 päivänä. Haarakonttorien valvojat. Pankin haarakonttorien valvojina ja näi den varamiehinä ovat vuonna 1946 pank kivaltuusmiesten päätöksen nojalla seuraavat henkilöt: Hämeenlinnan konttori: valvojat kaup paneuvos Anders Gustaf Skogster ja kaup pias Johan Verner Fredriksson sekä vara miehet varatuomari Yrjö Jokiranta ja toi mitusjohtaja Kaarlo August Noro; Joensuun konttori: valvojat fil. maisteri Yrjö Antero Kankaanrinta ja asianajaja,

7 28 29 varatuomari Mauno Moilanen sekä varamiehet kaupunginjohtaja, f il. maisteri Armo Pyhälä ja kauppaneuvos Juhana Tarina; Jyväskylän konttori: valvojat johtaja Kaarlo Vilhelm Laitila ja apteekkari Eugen Mansnerus sekä varamiehet lehtori Herman Hämäläinen ja poliisimestari, varatuomari Eino Ilmari Karpio; Kotkan konttori: valvojat toimitusjohtaja Veikko Aleksander Cajander ja toimitusjohtaja, pormestari Hugo Gustaf Johannes Melart sekä varamiehet kauppaoppilaitoksen rehtori, f il. maisteri Hugo Lennart Wennerstrand ja kaupunginsihteeri, hovioikeudenauskultantti Kustaa Ilmari Laaksonen; Kuopion konttori: valvojat pormestari Alvar Hjalmar Mikael Hurtta ja maanviljelysneuvos Niilo Ilmari Jokinen sekä varamiehet oikeusneuvosmies Gunnar Valdemar Helien ja toimitusjohtaja Pekka Karttunen; Lahden konttori: valvojat johtaja Väinö Tuompo ja rehtori, fil. maisteri Artturi Aukusti Tähtinen sekä varamiehet toimitusjohtaja Kaarle Ilmari Halme ja kaupunginjohtaja Olavi Ilmari Kajala; Mikkelin konttori: valvojat kihlak. tuomari Erkki Veikko Kuokkanen ja kunnallisneuvosmies Otto Kinnunen sekä varamiehet johtaja Valter Pulkkinen ja toimitusjohtaja Asko Savolainen; Oulun konttori: valvojat toimitusjohtaja Otto Alfons Karhi ja oikeuspormestari Karl Torsten Reini! ä sekä varamiehet johtaja Jalmari Kustaa Korkeakivi ja toimitusjohtaja, kauppaneuvos Aarne Toivonen; Porin konttori: valvojat johtaja Toivo Henrik Rintala ja kaupunginjohtaja, fil. tohtori Frans Vihtori Härmä sekä varamiehet kauppias Juho Antti Airio ja johtaja Yrjö Nurmi; Tampereen konttori: valvojat toimitusjohtaja Alpo Pesonen ja oikeuspormestari Lauri Talvia sekä varamiehet toimitusjohtaja, eversti Eric B:son Schauman ja johtaja Lauri Pellas; Turun konttori: valvojat maaherra Frans Vilho Kyttä ja johtaja Juho Heikki Kurkela sekä varamiehet johtaja Aarne Laaksonen ja toimitusjohtaja Väinö Jylhä; sekä Vaasan konttori: valvojat johtaja Lauri Aleksander Niinioja ja konsuli Johan Alfred Viblund sekä varamiehet johtaja Juho Viljam Vaahtoniemi ja verotarkastaja Toivo Verner Järvilehto. Pankkivaltuusmiehet ja tilintarkastajat. Pankkivaltuusmiehinä olivat vuoden alusta huhtikuun 19 päivään saakka seuraavat henkilöt: Tanner, Väinö, toimitusjohtaja, Vesterinen, Vihtori, maanviljelijä, Hackzell, Antti, varatuomari, Leppälä, Juhani, kunnallisneuvos, Pekkala, Mauno, pääjohtaja, v. Frenckell, Erik, dipl. insinööri, Kilpi, Eino, päätoimittaja, Filppula, J. Eri., kunnallisneuvos, Salmenoja, Pietari, osastonhoitaja. Edellä mainituista varatuomari Hackzell ei kuitenkaan sairauden vuoksi voinut osallistua pankkivaltuusmiesten kokouksiin. Suppeamman valtuuston muodostivat kaksi ensinmainittua sekä dipl. insinööri v. Frenckell varatuomari Hackzellin ensimmäisenä varamiehenä. Puheenjohtajana toimi toimitusjohtaja Tanner ja varapuheenjohtajana allekirjoittanut Vesterinen. Viime maaliskuussa toimitettujen eduskuntavaalien jälkeen kokoontuneen eduskunnan valitsijamiehet valitsivat huhtikuun 19 päivänä pankki vai tuusmiehiksi seuraavat henkilöt: Pekkala, Mauno, pääjohtaja, Vesterinen, Vihtori, maanviljelijä, Leikola, Erkki, professori, Salmenoja, Pietari, osastonhoitaja, Leppälä, Juhani, kunnallisneuvos, Pilppula, J. Eri., kunnallisneuvos, Manninen, Hugo, kansanedustaja, Peltonen, Onni, kansanedustaja, Söderhjelm, Johan Otto, lakitieteentohtori. Näistä kolme ensinmainittua muodostavat suppeamman valtuuston. Huhtikuun 20 päivänä pitämässään kokouksessa pankkivaltuusmiehet valitsivat puheenjohtajakseen allekirjoittaneen Pekkalan ja varapuheenjohtajakseen allekirjoittaneen Vesterisen. Pankin tilintarkastajiksi vuoden tilejä tarkastamaan valitsijamiehet ovat valinneet seuraavat henkilöt: Huittinen, Kaapro, maanviljelijä, hänen varamiehensä Laine, Lauri, kansanedustaja, t Niemistö, August, taloudenhoitaja, hänen varamiehensä Vasama, TJ., taloudenhoitaja, sekä Fränti, Aleksanteri, kunnallisneuvos, hänen varamiehensä, Niskala, Markus, kansan edustaja. Moilanen, Kaapro, kunnallisneuvos, hänen varamiehensä Valanne, Teuvo, toimitusjohtaja, Kuusisto, August, maanviljelijä, hänen varamiehensä Bryggari, Tuomas, kivityömies, kansanedustaja, Helsingissä maaliskuun 12 päivänä MAUNO PEKKALA. Vihtori Vesterinen. Erkki Leikola. P. Salmenoja. Juhani Leppälä. J. Eri. Pilppula. H. Manninen. O. Peltonen. J. O. Söderhjelm. Esko K. Leinonen.

Vientiteollisuus.. Kotimarkkinateol lisuus... 23.2 Voimalaitokset.. 7.3 Kauppa... Muu liike-elämä.. 0.3 34,896

Vientiteollisuus.. Kotimarkkinateol lisuus... 23.2 Voimalaitokset.. 7.3 Kauppa... Muu liike-elämä.. 0.3 34,896 14 15 vuoden viimeisenä päivänä. Nämä muu tokset, jotka viikosta viikkoonkin saattoi vat olla huomattavan jyrkät, johtuivat pää asiallisesti kausiluontoisista syistä, mutta ilmeisesti vientisuhdanteiden

Lisätiedot

Pankin suhde valtioon.

Pankin suhde valtioon. 13 Vientiteollisuus... Kotimarkkinateollisuus... Kauppaliikkeet... Muut... Korkomäärät. Suomen Pankki ei kertomusvuoden ai kana katsonut olevan syytä muuttaa ylei sessä luotonannossaan soveltamiaan korkomääriä.

Lisätiedot

1938 J oulukuu 1,042.2 62.8 72.i 1,177.1. 1939 Tammikuu

1938 J oulukuu 1,042.2 62.8 72.i 1,177.1. 1939 Tammikuu 14 senä päivänä ja Reichsmarkka : sta 1,945: :aan 1,982:. Muutokset olivat siten yleensä sangen pienet. Suomen Pankin valuuttavarasto pysyi suurimman osan vuotta sillä korkealla tasolla, jolle se jo vuonna

Lisätiedot

Suomen Pankin luotonannon eri lajien kuukautisia vaihteluita valaisevat seuraavan asetelman lukusarjat.

Suomen Pankin luotonannon eri lajien kuukautisia vaihteluita valaisevat seuraavan asetelman lukusarjat. 14 15 lian alimman kohdan elokuussa. Kertomus vuoden päättyessä näiltä tileiltä oli nostettu 394 milj. markkaa eli 162 miljoonaa vähem män Imin vuotta aikaisemmin. Suomen Pankin luotonannon eri lajien

Lisätiedot

Käytetty määrä: Setelinanto vara:

Käytetty määrä: Setelinanto vara: 14 15 aleni siten 7 % : sta 5 % % : iin j a muut ko rot vastaavasti. Vuoden vaihteesta muutkin luottolaitokset noudattivat tätä merkinantoa. Setelistä. Kertomusvuoden aikana liikkeessä oleva setelistö

Lisätiedot

949.5 976.0 1.051.1 1.085.2 1.129.5 1.134.5 1.113.6 1.035.6 985.6 1.013.7 1.015.7 1,019.5 1.079.7

949.5 976.0 1.051.1 1.085.2 1.129.5 1.134.5 1.113.6 1.035.6 985.6 1.013.7 1.015.7 1,019.5 1.079.7 14 15 1936 Suomen Pankin kotimainen luotonanto vuonna 1937. Kuukauden loppu Vekselit Hypot. lainat kreditiivit konttaukset Joulukuu... 823.0 59.8 66.7 Yhteensä 949.5 Kertomusvuoden päättyessä diskontatut

Lisätiedot

Setelinanto-oikeus ja sen käyttö.

Setelinanto-oikeus ja sen käyttö. 14 15 sui ylittäen elokuun lopussa ensimmäistä ker taa 34 miljardin pyykin. Kertomusvuoden päättyessä seteleitä oli liikkeessä 34 383 milj. markan arvosta eli 4 777 miljoonaa enemmän kuin vuotta aikaisemmin.

Lisätiedot

Setelinanto-oikeus: Setelistä.

Setelinanto-oikeus: Setelistä. 17 Setelistä. Liikkeessä oleva setelimäärä, joka vuoden aikana oli kasvanut melkoisesti, väheni tavallisuuden mukaan tammikuun kolmen ensimmäisen viikon aikana, mutta alkoi sit ten, noudattaen tavallista

Lisätiedot

47.4 49.3 17.7 12.8 21.9 0.2 10.9 0.8

47.4 49.3 17.7 12.8 21.9 0.2 10.9 0.8 12 16 857 miljoonaa ja joulukuussa 12 719 milj. markkaa. Valtion velka keskuspankille, joka elokuun puolivälissä oli noussut 24 687 milj. markkaan, oli siten, melkoisten vaihteluiden jälkeen, kertomusvuoden

Lisätiedot

K ä y te tty määrä: Käytetty setelinantooikeus 12,207.2

K ä y te tty määrä: Käytetty setelinantooikeus 12,207.2 14 15 maksettavien sitoumusten määrästä, sen jälkeen tämä suhdeluku vähän aleni saa vuttaen vuoden alimman määrän, 100.1 %, toukokuun päättyessä. Kesällä katesuhde jälleen parani, ja vuoden päättyessä

Lisätiedot

Pankin kotimaisen luotonannon ei i lajien kuukausittaiset vaihtelut vuonna 1940 näkyvät seuraavasta asetelmasta :

Pankin kotimaisen luotonannon ei i lajien kuukausittaiset vaihtelut vuonna 1940 näkyvät seuraavasta asetelmasta : 14 ollen kertomusvuoden päättyessä 5,395.9 milj. markkaa. Pankin kotimaisen luotonannon ei i lajien kuukausittaiset vaihtelut vuonna 1940 näkyvät seuraavasta asetelmasta : Suomen Pankin kotimainen luotonanto

Lisätiedot

35,023 34,502 35,409 37,682 37,904 37,225 39,904 39,725 40,569 40,310 40,302

35,023 34,502 35,409 37,682 37,904 37,225 39,904 39,725 40,569 40,310 40,302 14 15 kosta tasapainosta, ja se tapahtui siitä huo limatta, että keskuspankki koetti nousua jarruttaa. Esimerkkinä tästä pyrkimyk sestä mainittakoon, että joulukuun 24 päi vänä pankki nimenomaan ilmoitti,

Lisätiedot

/O 54.o % 42.0 47.4. Vientiteollisuus Kotimarkkinateolli 49.3

/O 54.o % 42.0 47.4. Vientiteollisuus Kotimarkkinateolli 49.3 13 12 raan diskontattujen vekselien määrä pysyt teli pitkin vuotta, talouselämän vilkastumi sesta huolimatta, alemmalla tasolla kuin edel lisenä vuonna ja oli kertomusvuoden päät tyessä 1871 milj. markkaa

Lisätiedot

Hätäkeskuslaitoksen ja Lohjan kaupungin välisen määräaikaisen vuokrasopimuksen päättäminen

Hätäkeskuslaitoksen ja Lohjan kaupungin välisen määräaikaisen vuokrasopimuksen päättäminen Kaupunginhallitus 139 31.03.2014 Kaupunginhallitus 271 16.06.2014 Kaupunginhallitus 511 15.12.2014 Hätäkeskuslaitoksen ja Lohjan kaupungin välisen määräaikaisen vuokrasopimuksen päättäminen 877/10.03.02/2013

Lisätiedot

KIERTOKIRJE KOKOELMA

KIERTOKIRJE KOKOELMA POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJE KOKOELMA 1954 N:o 29-30 N :o 29. Kiertokirje kovan rahan lähettämisestä Suomen Pankin pää- ja haarakonttoreihin. Tiliohjesäännön 50 :n 2. kohdan määräysten mukaan

Lisätiedot

--- 2 535 190. Suhde rahalaitoksiin

--- 2 535 190. Suhde rahalaitoksiin 10 11 hellivät 596 milj. markkaa luottojen lyhen nysten johdosta. Kun vielä otetaan huomioon eräät muut luotot sekä toisaalta vastattavien puolella esiintyvät velat, voidaan todeta pan kin koko nettoluotonannon

Lisätiedot

Kunnanhallitus 103 14.03.2011 Kunnanhallitus 398 12.12.2011 Kunnanhallitus 301 23.09.2013 Kunnanhallitus 264 14.09.2015 Valtuusto 78 07.10.

Kunnanhallitus 103 14.03.2011 Kunnanhallitus 398 12.12.2011 Kunnanhallitus 301 23.09.2013 Kunnanhallitus 264 14.09.2015 Valtuusto 78 07.10. Kunnanhallitus 103 14.03.2011 Kunnanhallitus 398 12.12.2011 Kunnanhallitus 301 23.09.2013 Kunnanhallitus 264 14.09.2015 Valtuusto 78 07.10.2015 Kuntatodistusohjelmien enimmäismäärän korottaminen 106/03.035/2007

Lisätiedot

ML 25 Valmistelija ja esittelijä: Marina Bergheim-Ahlqvist, 040 521 8128. Lähi- ja virkistysmetsät 1 496 ha

ML 25 Valmistelija ja esittelijä: Marina Bergheim-Ahlqvist, 040 521 8128. Lähi- ja virkistysmetsät 1 496 ha Maaseutulautakunta 25 08.04.2010 Elinkeino- ja kehittämisjaosto 36 27.04.2010 Tekninen lautakunta 76 25.05.2010 Kaupunginhallitus 313 30.08.2010 Strategiaehdotus kaupungin metsille ja maa-alueille 506/14.03.02/2010

Lisätiedot

Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös Torsti Patakankaan valituksesta/khall 5.5.2014 162

Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös Torsti Patakankaan valituksesta/khall 5.5.2014 162 Kunnanhallitus 368 10.11.2015 Kunnanhallitus 404 08.12.2015 Kunnanhallitus 414 22.12.2015 Kunnanhallitus 43 09.02.2016 Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös Torsti Patakankaan valituksesta/khall 5.5.2014

Lisätiedot

KIERTOKIRJE KOKOELMA

KIERTOKIRJE KOKOELMA POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJE KOKOELMA 1956 N:o 51 N:o 51. Kiertokirje Eräiden valtion varoista suoritettavien eläkkeiden järjestelystä on annettu seuraavat säännökset: I. Laki Annettu Helsingissä

Lisätiedot

Kalatalouden kehittämisrahaston hallituksen nimeäminen toimikaudeksi 2013-2016 / kunnan edustajien nimeäminen / muut edustajat

Kalatalouden kehittämisrahaston hallituksen nimeäminen toimikaudeksi 2013-2016 / kunnan edustajien nimeäminen / muut edustajat Kunnanhallitus 38 31.01.2013 Kunnanhallitus 144 18.03.2013 Kunnanhallitus 291 03.06.2013 Kunnanhallitus 63 16.02.2015 Kunnanhallitus 132 30.03.2015 Kunnanhallitus 262 06.07.2015 Kunnanhallitus 319 21.09.2015

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysltk 201 09.12.2014 Sosiaali- ja terveysltk 22 26.01.2016

Sosiaali- ja terveysltk 201 09.12.2014 Sosiaali- ja terveysltk 22 26.01.2016 Sosiaali- ja terveysltk 201 09.12.2014 Sosiaali- ja terveysltk 22 26.01.2016 TILOJEN VUOKRAAMINEN TORNION SAIRASKOTISÄÄTIÖLTÄ PÄIVÄKESKUSTOIMINTAA VARTEN/TILOJEN VUOKRAAMINEN VUODELLE 2014/TILOJEN VUOKRAAMINEN

Lisätiedot

Oikaisu päätökseen kiinteistöjen Sirola RN:o 28:6 ja RN:o 28:24 myynnistä Vaarankylän kyläyhdistykselle

Oikaisu päätökseen kiinteistöjen Sirola RN:o 28:6 ja RN:o 28:24 myynnistä Vaarankylän kyläyhdistykselle Kunnanhallitus 46 25.02.2014 Kunnanhallitus 76 24.03.2014 Kunnanhallitus 126 13.05.2014 Oikaisu päätökseen kiinteistöjen Sirola RN:o 28:6 ja RN:o 28:24 myynnistä Vaarankylän kyläyhdistykselle 135/1/2013

Lisätiedot

Sosterin kanssa on käyty neuvotteluja 30.1.2015 ja 4.3.2015 sääs töjen saamiseksi. Neuvottelujen tuloksia käsitellään kokouksessa.

Sosterin kanssa on käyty neuvotteluja 30.1.2015 ja 4.3.2015 sääs töjen saamiseksi. Neuvottelujen tuloksia käsitellään kokouksessa. Kunnanhallitus 60 30.03.2015 Kunnanhallitus 68 21.04.2015 Kunnanhallitus 82 11.05.2015 Kunnanhallitus 102 11.06.2015 Kunnanhallitus 107 18.06.2015 Kunnanvaltuusto 27 18.06.2015 Talouden tasapainottamistoimenpiteet

Lisätiedot

Valuuttatilanne milj. mk. Yksityisten tilit. milj. mk

Valuuttatilanne milj. mk. Yksityisten tilit. milj. mk 12 13 Valuuttatilanne Yksityisten tilit Varanto 30. 12. 1967 Varanto 31. 12. 1968 Muutos Suomen Muut Suomen Muut Suomen Muut Pankki Pankki Pankki K u lta... 189 189 190 190 + 1 + 1 Vaihdettavat valuutat..

Lisätiedot

Oikeus ylimääräiseen rintamalisään on rintamalisänsaajalla, jolle maksetaan kansaneläkettä.

Oikeus ylimääräiseen rintamalisään on rintamalisänsaajalla, jolle maksetaan kansaneläkettä. 1 of 8 18/04/2011 11:33 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 1977» 28.1.1977/119 28.1.1977/119 Seurattu SDK 293/2011 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Rintamasotilaseläkelaki

Lisätiedot

Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet.

Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet. TOIMINTASÄÄNNÖT 1(6) I Seuran nimi, kotipaikka ja tarkoitus Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet. 1 2 Seuran kotipaikka on Porin kaupunki Länsi-Suomen läänissä

Lisätiedot

Asetelmaan eivät sisälly pankkien Suomen Pankille termiiniehdoin myymät kassaobligaatiot, joita pankin omistuksessa oli vuoden

Asetelmaan eivät sisälly pankkien Suomen Pankille termiiniehdoin myymät kassaobligaatiot, joita pankin omistuksessa oli vuoden 10 11 Valtio lunasti maaliskuussa vuoden 1953 vakauttani islainan viimeisen 1250 milj. vmk:n obligaation, jolloin laina tuli koko naisuudessaan loppuun suoritetuksi. Suomen Pankki myönsi samassa kuussa

Lisätiedot

Rakennus- ja ympäristölautakunta 252 16.12.2015 655/11.01.00/2014. Rakennus- ja ympäristölautakunta 16.12.2015 252

Rakennus- ja ympäristölautakunta 252 16.12.2015 655/11.01.00/2014. Rakennus- ja ympäristölautakunta 16.12.2015 252 Rakennus- ja ympäristölautakunta 252 16.12.2015 Päätös / ympäristölupahakemus / Syväsatama, jätteiden loppusijoittaminen ja hyödyntäminen satamakentän rakenteissa, Kokkolan Satama / Länsi- ja Sisä-Suomen

Lisätiedot

Pankin tilinpäätös. B i 1 a, n s s i. Setelinanto.

Pankin tilinpäätös. B i 1 a, n s s i. Setelinanto. 13 12 Ulkomaiset suhteet. Kun se markan arvon tukemiseksi ulko mailla tehty luottosopimus, joka mainitaan Pankkivaltuusmiesten edellisessä kertomuk sessa, kuluvan vuoden helmikuussa, erääntyi, ei sitä

Lisätiedot

KIERTO KIRJE KOKO E LM A

KIERTO KIRJE KOKO E LM A POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTO KIRJE KOKO E LM A 1953 N:o 42-43 N:o 42. Kiertokirje posti- ja lennätinlaitoksen virkailijain toimeen ottamista ja toimesta eroamista koskevien ohjeiden D-liitteen

Lisätiedot

Kuntarahoitus 15661/12 2 550 000,00 2 250 000,00 2 250 000,00 2,128 kiinteä, 27.2.2012-23.1.2022

Kuntarahoitus 15661/12 2 550 000,00 2 250 000,00 2 250 000,00 2,128 kiinteä, 27.2.2012-23.1.2022 Kaupunginhallitus 221 25.08.2014 Kaupunginvaltuusto 70 01.09.2014 Kouvolan Vesi Oy:n lainojen takaukset 5700/02.04.07/2014 Kh 25.08.2014 221 Kaupunginvaltuusto päätti 9.6.2014, että Kouvolan Veden toiminnot

Lisätiedot

Lääketieteen lisensiaatti Herman Frithiof Anteli vain a j an testamenttaamia kokoelmia. kokoelmia hoitamaan asetettu. Valtuuskunnalle.

Lääketieteen lisensiaatti Herman Frithiof Anteli vain a j an testamenttaamia kokoelmia. kokoelmia hoitamaan asetettu. Valtuuskunnalle. 1907. - Edusk. Kirj. - H. F. Antellin kokoelmat. Suomen Eduskunnan kirjelmä sen kertomuksen johdosta, minkä lääketieteen lisensiaatti H. F. Anteli vainajan testamenttaamia kokoelmia hoitamaan asetettu

Lisätiedot

POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA

POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA 1955 N:o 88 N:o 88. Kiertokirje Eräiden valtion varoista suoritettavien eläkkeiden järjestelystä on annettu seuraavat säännökset ja määräykset: I. Laki

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN KUNTA ESITYSLISTA 1/2016 1. Asia Otsikko Sivu

LEMPÄÄLÄN KUNTA ESITYSLISTA 1/2016 1. Asia Otsikko Sivu LEMPÄÄLÄN KUNTA ESITYSLISTA 1/2016 1 AIKA klo 17:00 PAIKKA Tekninen 10, Tampereentie 10 KÄSITELTÄVÄT ASIAT Asia Otsikko Sivu 1 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 2 2 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA

Lisätiedot

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Tilinpäätös Emoyhtiön tuloslaskelma Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Milj. Liite 1. 1. 31. 12. 2012 1. 1. 31. 12. 2011 Liikevaihto 1 12,5 8,9 Liiketoiminnan muut tuotot 2 4,6 3,6 Materiaalit ja palvelut 3

Lisätiedot

Paikka P-K:n ammattiopisto Joensuu tekniikka ja kulttuuri, kokoushuone E215, Peltolankatu 4, Joensuunkatu 3. Kärkkäinen Eero jäsen

Paikka P-K:n ammattiopisto Joensuu tekniikka ja kulttuuri, kokoushuone E215, Peltolankatu 4, Joensuunkatu 3. Kärkkäinen Eero jäsen Pöytäkirja 2/2015 1 Hallituksen henkilöstöjaosto Aika 23.09.2015 klo 14:06-14:27 Paikka P-K:n ammattiopisto Joensuu tekniikka ja kulttuuri, kokoushuone E215, Peltolankatu 4, Joensuunkatu 3 Osallistujat

Lisätiedot

POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA. N :o 3. Kiertokir j e puhelinaseman aukioloajasta.

POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA. N :o 3. Kiertokir j e puhelinaseman aukioloajasta. POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA 1952 N:o 3-8 N :o 3. puhelinaseman aukioloajasta. Kuluvan tammikuun 16 päivästä lukien on Liperin puhelin asema avoinpa joka päivä klo 7 22. Helsingissä,

Lisätiedot

Ravintola Gumböle Oy

Ravintola Gumböle Oy Ravintola Gumböle Oy Gumbölentie 20 02770 Espoo Kotipaikka: Espoo Y-tunnus: 2463691-9 TASEKIRJA 1.1.2013-31.12.2013 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2023 asti Tilinpäätöksen toteutti: Gumböle Golf

Lisätiedot

KEURUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/2015 1(9)

KEURUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/2015 1(9) KEURUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/2015 1(9) Tarkastuslautakunta 19.11.2015 AIKA 19.11.2015 klo 15:00-18:00 PAIKKA Kehitysvammaisten asumisyksikkö Runokulma klo 15, ja sen jälkeen kau pun gin ta lo, kokoushuone

Lisätiedot

LAUSUNTO OSUUSKUNTA PPO:N KOKOUKSELLE

LAUSUNTO OSUUSKUNTA PPO:N KOKOUKSELLE LAUSUNTO OSUUSKUNTA PPO:N KOKOUKSELLE Pohjois-Suomen aluehallintoviraston määräys 27.3.2014 1. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on päätöksellään 27.3.2014 määrännyt osuuskuntalain (1488/2001) 7 luvun

Lisätiedot

6.6 Ulkom. kirjeenvaihtajia.

6.6 Ulkom. kirjeenvaihtajia. 14 15 Setelinanto-oikeus. :il/ 121932 Kultakassa ja ulkomaiset 809.5 valuutat... Setelinanto-oikeus sen li säksi... l,200.o Setelinanto-oikeus... 2,009.5 M/ 1? 1933 1 276.6 1,200.0 2,476.6 Käytetty määrä:

Lisätiedot

(1999/C 372/04) TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIMEN TARKASTUSKERTOMUS... 1 4 21

(1999/C 372/04) TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIMEN TARKASTUSKERTOMUS... 1 4 21 C 372/20 FI Euroopan yhteisöjen virallinen lehti 22.12.1999 KERTOMUS Euroopan unionin elinten käännöskeskuksen (Luxemburg) tilinpäätöksestä 31. joulukuuta 1998 päättyneeltä varainhoitovuodelta sekä keskuksen

Lisätiedot

KÄRSÄMÄEN KUNTA ESITYSLISTA 18/2015 1

KÄRSÄMÄEN KUNTA ESITYSLISTA 18/2015 1 KÄRSÄMÄEN KUNTA ESITYSLISTA 18/2015 1 AIKA 16.11.2015 klo 17:30 PAIKKA Kärsämäki-sali, Frosteruksenkatu 25 KÄSITELTÄVÄT ASIAT Asia Otsikko Sivu 276 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen

Lisätiedot

Kokemäen kaupunki on etsinyt vapautuneisiin tiloihin uusia vuokralaisia useiden vuosien ajan.

Kokemäen kaupunki on etsinyt vapautuneisiin tiloihin uusia vuokralaisia useiden vuosien ajan. Kaupunginhallitus 6 19.01.2015 Kaupunginvaltuusto 5 26.01.2015 Kokemäen kaupungin ja Freyja Oy:n välisen vuokrasopimuksen muuttaminen (vuoden 2015 vuokraerien maksulykkäys) sekä vuoden 2015 talousarvion

Lisätiedot

943.7. Vastattava Liikkeessä olevat setelit..

943.7. Vastattava Liikkeessä olevat setelit.. 11 10 Kertomusvuonna jatkettiin rahalaitosten kanssa lyhytaikaisia termiinikauppoja val tion vuoden 1962 ensimmäisen 8 % : n raha laitoslainan obligaatioilla. Niitä oli pankin omistuksessa vuoden lopussa

Lisätiedot

- 1 Kokouksen avaaminen. - 3 Pöytäkirjantarkastajien valinta. - 4 Työjärjestyksen hyväksyminen

- 1 Kokouksen avaaminen. - 3 Pöytäkirjantarkastajien valinta. - 4 Työjärjestyksen hyväksyminen Kaupunginhallitus 119 31.03.2014 Kaupunginvaltuuston kokouksen 27.1.2014 päätösten täytäntöönpano 1224/07.02.03/2014 KHALL 119 Kuntalain 23.1 :n mukaan kunnanhallitus vastaa kunnan hal lin nos ta ja taloudenhoidosta

Lisätiedot

Demoyritys Oy TASEKIRJA 1.1.2011-31.12.2011

Demoyritys Oy TASEKIRJA 1.1.2011-31.12.2011 Sivu1 (13) Demoyritys Oy Oikotie 8 00200 HELSINKI Y-tunnus: 0000000-0 Demoyritys Oy TASEKIRJA 1.1.2011-31.12.2011 . 2 Sisällysluettelo Sivu Hallituksen toimintakertomus 3 Tuloslaskelma 4 Tase (vastaavaa)

Lisätiedot

Yhtiössä on erilaisia osakkeita seuraavasti:

Yhtiössä on erilaisia osakkeita seuraavasti: Y-tunnus: 0347890- Sivu JOENSUUN PYSAKOINTI OY:N YHTIOJARJESTYS 1 Yhtiön toiminimi on Joensuun Pysäköinti Oy ja kotipaikka on Joensuun kaupunki. 2 Yhtiön toimialana on maankäyttö- ja rakennuslain sekä

Lisätiedot

6,227,548: 03 6,116,501: 96 16,556,529 24 19,113,350: 16 609,963-14 2,584,028 61 100,000,000-100,000,000 50,000,000 50,000,000.

6,227,548: 03 6,116,501: 96 16,556,529 24 19,113,350: 16 609,963-14 2,584,028 61 100,000,000-100,000,000 50,000,000 50,000,000. 12 kan (heinäkuun 15 päivänä) välillä. Vas- Suomen Pankin tilinpäätös. taava käyttämätön setelin anto-oikeus on vaihdellut 143.6 milj. markan (heinäkuun Suomen Pankin tila vuoden 1924 päät- 8 päivänä)

Lisätiedot

VALITUSOSOITUS (Poikkeamisluvat 36)

VALITUSOSOITUS (Poikkeamisluvat 36) VALITUSOSOITUS (Poikkeamisluvat 36) Valitusaika Ympäristöteknisen lautakunnan lupajaoston päätökseen saa hakea muu tos ta va littamalla Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen kirjallisella va li tuk sel la.

Lisätiedot

Valmistelija hallintopäällikkö Marja-Leena Larsson:

Valmistelija hallintopäällikkö Marja-Leena Larsson: Kaupunginhallitus 251 05.10.2015 Kaupunginhallitus 291 09.11.2015 Kaupunginhallitus 305 23.11.2015 Kaupunginhallitus 325 18.12.2015 Kaupunginhallitus 35 01.02.2016 SOSIAALITYÖN JOHTAJAN VIRAN TÄYTTÄMINEN

Lisätiedot

2. antaa vuokrataloyhtiölle omavelkaisen takauksen 2.596.000 euron osake kau pan ja 75.000 euron tonttikaupan tekemiseen, ja

2. antaa vuokrataloyhtiölle omavelkaisen takauksen 2.596.000 euron osake kau pan ja 75.000 euron tonttikaupan tekemiseen, ja Virolahden kunnanhallitus 50 21.03.2016 Virolahden kunnanhallitus 64 25.04.2016 Kuntalaisaloite Asunto Oy Virolahden Sulkutie 1:n koko osakekannan ja rivitalojen tontin ostamiseksi, takauksen myöntämiseksi

Lisätiedot

Asuntorahoitukseen erikoistuneella Hypo-konsernilla erinomainen tulosvuosi

Asuntorahoitukseen erikoistuneella Hypo-konsernilla erinomainen tulosvuosi TILINPÄÄTÖSTIEDOTE Julkaisuvapaa 29.2.2008 klo 14.30 Asuntorahoitukseen erikoistuneella Hypo-konsernilla erinomainen tulosvuosi Liikevoitto 9,5 miljoonaa euroa (4,8 milj. ), lainakanta 486,7 miljoonaa

Lisätiedot

Toimintakatteen toteumat tulosalueittain:

Toimintakatteen toteumat tulosalueittain: Perusturvalautakunta 27 26.04.2016 Perusturvalautakunnan talouden seuranta 2-3 /2016 Perusturvalautakunta 26.04.2016 27 Kaupunginhallitus on kokouksessaan 11.01.2016 4 hyväksynyt talous ar vion 2016 täytäntöönpano-ohjeen.

Lisätiedot

EDUSKUNNAN PANKKIVALTUUSMIESTEN KERTOMUS VUODELTA 1930 EDUSKUNNAN PANKKIVALIOKUNNALLE HELSINKI 1931 VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO

EDUSKUNNAN PANKKIVALTUUSMIESTEN KERTOMUS VUODELTA 1930 EDUSKUNNAN PANKKIVALIOKUNNALLE HELSINKI 1931 VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO EDUSKUNNAN PANKKIVALTUUSMIESTEN KERTOMUS VUODELTA 1930 EDUSKUNNAN PANKKIVALIOKUNNALLE HELSINKI 1931 VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO Taloudellinen kehitys Suomessa nuorina 19S0. S is ä lt ö : Siv. Yläsiä p iirte

Lisätiedot

Miksi setelit leikattiin? Matti Viren professori, Turun yliopisto Tieteellinen neuvonantaja, Suomen Pankki

Miksi setelit leikattiin? Matti Viren professori, Turun yliopisto Tieteellinen neuvonantaja, Suomen Pankki Miksi setelit leikattiin? Matti Viren professori, Turun yliopisto Tieteellinen neuvonantaja, Suomen Pankki Niin, miksi? Pysäyttää inflaatio; inflaatio oli 1945 pahimmillaan 80 % vuodessa Saada harmaa talous

Lisätiedot

Sosterin kanssa on käyty neuvotteluja 30.1.2015 ja 4.3.2015 sääs töjen saamiseksi. Neuvottelujen tuloksia käsitellään kokouksessa.

Sosterin kanssa on käyty neuvotteluja 30.1.2015 ja 4.3.2015 sääs töjen saamiseksi. Neuvottelujen tuloksia käsitellään kokouksessa. Kunnanhallitus 60 30.03.2015 Kunnanhallitus 68 21.04.2015 Kunnanhallitus 82 11.05.2015 Kunnanhallitus 102 11.06.2015 Kunnanhallitus 107 18.06.2015 Talouden tasapainottamistoimenpiteet vuodelle 2015 KHALL

Lisätiedot

Kaupunginhallitus 248 02.11.2015 Kaupunginvaltuusto 63 09.11.2015. Tulo- ja kiinteistöveroprosentin määrääminen vuodelle 2016 591/211/2015

Kaupunginhallitus 248 02.11.2015 Kaupunginvaltuusto 63 09.11.2015. Tulo- ja kiinteistöveroprosentin määrääminen vuodelle 2016 591/211/2015 Kaupunginhallitus 248 02.11.2015 Kaupunginvaltuusto 63 09.11.2015 Tulo- ja kiinteistöveroprosentin määrääminen vuodelle 2016 591/211/2015 Kaupunginhallitus 02.11.2015 248 Kuntalain 66 :n mukaan valtuuston

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. Kososten Sukuseura ry:n SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. 2. Yhdistyksen tarkoituksena on: 1) ylläpitää yhteyttä Kososten suvun jäsenten

Lisätiedot

Yhtiön hallituksen puheenjohtaja Mikael Lilius avasi kokouksen.

Yhtiön hallituksen puheenjohtaja Mikael Lilius avasi kokouksen. WÄRTSILÄ OYJ ABP:N Aika: klo 15.00 16.37 Paikka: Messukeskuksen kongressisiipi, Helsinki Läsnä: Kokouksessa olivat läsnä tai edustettuina kokouksessa vahvistetusta ääniluettelosta ilmenevät osakkeenomistajat.

Lisätiedot

EDUSKUNNAN PANKKIVALTUUSMIESTEN KERTOMUS VUODELTA 1960 EDUSKUNNAN PANKKIVALIOKUNNALLE HELSINKI 1961

EDUSKUNNAN PANKKIVALTUUSMIESTEN KERTOMUS VUODELTA 1960 EDUSKUNNAN PANKKIVALIOKUNNALLE HELSINKI 1961 EDUSKUNNAN PANKKIVALTUUSMIESTEN KERTOMUS VUODELTA 1960 EDUSKUNNAN PANKKIVALIOKUNNALLE HELSINKI 1961 SISÄLTÖ Sivu Suomen Fankin toiminta... 3 Taloudellinen kehitys vuoden 1960 aikana.. 3 Suomen Pankin rahapolitiikka...

Lisätiedot

Myymälätilojen vuokran tarkistus/ Antiikki ja Sisustus Kristallisirpale

Myymälätilojen vuokran tarkistus/ Antiikki ja Sisustus Kristallisirpale Kaupunginhallitus 258 20.10.2014 Kaupunginhallitus 294 07.12.2015 Myymälätilojen vuokran tarkistus/ Antiikki ja Sisustus Kristallisirpale 141/522/2013 Kaupunginhallitus 20.10.2014 258 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Kouvolan kaupunki Pöytäkirja 4/2015 41. Vammaisneuvosto 20.10.2015. Aika 20.10.2015 klo 16:00-17:12

Kouvolan kaupunki Pöytäkirja 4/2015 41. Vammaisneuvosto 20.10.2015. Aika 20.10.2015 klo 16:00-17:12 Kouvolan kaupunki Pöytäkirja 4/2015 41 Vammaisneuvosto 20.10.2015 Aika 20.10.2015 klo 16:00-17:12 Paikka Läsnä Toimitila Veturi, Kauppamiehenkatu 4 (Pohjola-talo) 2. krs Luettelon mukaan Pykälät 26-31

Lisätiedot

Varsinainen yhtiökokous torstaina 13. maaliskuuta 2008 klo 12.00 Diana-auditorio, Erottajankatu 5, Helsinki

Varsinainen yhtiökokous torstaina 13. maaliskuuta 2008 klo 12.00 Diana-auditorio, Erottajankatu 5, Helsinki 1. Yhtiökokouksen avaaminen 2. Puheenjohtajan valitseminen Varsinainen yhtiökokous torstaina 13. maaliskuuta 2008 klo 12.00 Diana-auditorio, Erottajankatu 5, Helsinki Esityslista 3. Pöytäkirjantarkastajien

Lisätiedot

Työsuojelu- ja. 5 12.02.2015 yhteistyötoimikunta Työsuojelu- ja. 4 16.03.2015 yhteistyötoimikunta Työsuojelu- ja

Työsuojelu- ja. 5 12.02.2015 yhteistyötoimikunta Työsuojelu- ja. 4 16.03.2015 yhteistyötoimikunta Työsuojelu- ja Työsuojelu- ja 5 12.02.2015 yhteistyötoimikunta Työsuojelu- ja 4 16.03.2015 yhteistyötoimikunta Työsuojelu- ja 3 28.05.2015 yhteistyötoimikunta Kaupunginhallitus 10 21.09.2015 Työsuojelu- ja 3 26.11.2015

Lisätiedot

Valmistelija hallintopäällikkö Marja-Leena Larsson:

Valmistelija hallintopäällikkö Marja-Leena Larsson: Kaupunginhallitus 251 05.10.2015 Kaupunginhallitus 291 09.11.2015 Kaupunginhallitus 305 23.11.2015 Kaupunginhallitus 325 18.12.2015 Kaupunginhallitus 35 01.02.2016 Kaupunginhallitus 53 22.02.2016 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

LOPEN TEATTERIYHDISTYS R.Y.:N SÄÄNNÖT. 1 Yhdistyksen nimi on Lopen Teatteriyhdistys ry. ja sen kotipaikka on Lopen kunta.

LOPEN TEATTERIYHDISTYS R.Y.:N SÄÄNNÖT. 1 Yhdistyksen nimi on Lopen Teatteriyhdistys ry. ja sen kotipaikka on Lopen kunta. 1(6) LOPEN TEATTERIYHDISTYS R.Y.:N SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Lopen Teatteriyhdistys ry. ja sen kotipaikka on Lopen kunta. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on toimia teatterista kiinnostuneiden henkilöiden

Lisätiedot

Päätös osuuskunnan vesijohto- ja viemäriverkostoon liittymisestä / RN:o 529-526-4-18, Heino Mauri kuolinpesä

Päätös osuuskunnan vesijohto- ja viemäriverkostoon liittymisestä / RN:o 529-526-4-18, Heino Mauri kuolinpesä Kaavoitus- ja ympäristölautakunta 84 24.09.2015 Päätös osuuskunnan vesijohto- ja viemäriverkostoon liittymisestä / RN:o 529-526-4-18, Heino Mauri kuolinpesä 599/11.04.02/2014 Kaavoitus- ja ympäristölautakunta

Lisätiedot

Nro RAHOITUSTARKASTUS MÄÄRÄYS/LIITE I 106.10 1(10) PL 159, 00101 Helsinki Dnro 9/400/94

Nro RAHOITUSTARKASTUS MÄÄRÄYS/LIITE I 106.10 1(10) PL 159, 00101 Helsinki Dnro 9/400/94 RAHOITUSTARKASTUS MÄÄRÄYS/LIITE I 106.10 1(10) LIITE I TULOSLASKELMAN JA TASEEN KAAVAT Vakuusrahaston tuloslaskelma laaditaan seuraavan kaavan mukaisesti: TULOSLASKELMA 1.1.19xx - 31.12.19xx Varsinainen

Lisätiedot

1. Yhdistyksen nimi on Kaakkois-Suomen Verovirkailijat r.y., kotipaikkana Kouvolan kaupunki.

1. Yhdistyksen nimi on Kaakkois-Suomen Verovirkailijat r.y., kotipaikkana Kouvolan kaupunki. KAAKKOIS-SUOMEN VEROVIRKAILIJAT R.Y:N SÄÄNNÖT Hyväksytty yhdistyksen vuosikokouksessa 23.11.2011 1. Yhdistyksen nimi on Kaakkois-Suomen Verovirkailijat r.y., kotipaikkana Kouvolan kaupunki. Tarkoitus 2.

Lisätiedot

HE 174/1995 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

HE 174/1995 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT HE 174/1995 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi palkkaturvalain 2 ja :n sekä merimiesten palkkaturvalain 2 ja :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

VALITUSOSOITUS (maa-ainesluvat) 59

VALITUSOSOITUS (maa-ainesluvat) 59 VALITUSOSOITUS (maa-ainesluvat) 59 Valitusaika Ympäristöteknisen lautakunnan lupajaoston päätökseen saa hakea muu tos ta va littamalla Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen kirjallisella va li tuk sel la.

Lisätiedot

Fennovoima Oy on lähettänyt Pyhäjoen kunnalle 14.1.2008 päi vätyn 21.1.2008 ja 16.1.2008 saapuneen seuraavansisältöisen kirjeen:

Fennovoima Oy on lähettänyt Pyhäjoen kunnalle 14.1.2008 päi vätyn 21.1.2008 ja 16.1.2008 saapuneen seuraavansisältöisen kirjeen: Kunnanhallitus 225 23.06.2014 Kunnanhallitus 37 26.01.2015 Fennovoima Oy:n esitys maanvuokrasopimuksesta ja kiinteistökaupan esisopimuksesta / Kauppakirja Kunnanerkkilä RN:o 28:0 -tilasta / Kauppakirja

Lisätiedot

HYVINVOINTI- JA TERVEYSTOIMEN TALOUSARVION TOTEUTUMINEN AJALLA 1.1.-30.9.2011 SEKÄ TALOUSARVION TARKISTUSESITYS

HYVINVOINTI- JA TERVEYSTOIMEN TALOUSARVION TOTEUTUMINEN AJALLA 1.1.-30.9.2011 SEKÄ TALOUSARVION TARKISTUSESITYS Hyvinvointi- ja terveyslautakunta 102 29.09.2011 HYVINVOINTI- JA TERVEYSTOIMEN TALOUSARVION TOTEUTUMINEN AJALLA 1.1.-30.9.2011 SEKÄ TALOUSARVION TARKISTUSESITYS Hyte 102 Hyvinvointi- ja terveystoimen talousarvion

Lisätiedot

Velkojan tulee olla ammattitaitonsa puolesta ammattimainen sijoittaja.

Velkojan tulee olla ammattitaitonsa puolesta ammattimainen sijoittaja. 1. SOPIMUS MULTIFIRE PÄÄOMALAINAN EHDOISTA SOPIJAPUOLET Velkoja Sijoittaja X (123456 1234) ( Yritys X ) Kotipolku 1 a 2 12345 Rahala Velallinen Hedgehog Oy 1920825 8 Vesannontie 9 A 00510 Helsinki 040

Lisätiedot

Kaupunginhallitus 397 27.10.2014 Kaupunginvaltuusto 113 10.11.2014. Maakauppa Asuntilassa ja Kirkonseudulla / Laatu RN:o 1:422 541/52.

Kaupunginhallitus 397 27.10.2014 Kaupunginvaltuusto 113 10.11.2014. Maakauppa Asuntilassa ja Kirkonseudulla / Laatu RN:o 1:422 541/52. Kaupunginhallitus 397 27.10.2014 Kaupunginvaltuusto 113 10.11.2014 Maakauppa Asuntilassa ja Kirkonseudulla / Laatu RN:o 1:422 541/52.521/2014 KAUPHALL 27.10.2014 397 Kaavoitusinsinööri Seppo Reiskanen

Lisätiedot

Hämeenlinnan Eläkkeensaajat ry Yhdistyksen säännöt

Hämeenlinnan Eläkkeensaajat ry Yhdistyksen säännöt Hämeenlinnan Eläkkeensaajat ry Yhdistyksen säännöt 1 Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Hämeenlinnan Eläkkeensaajat ry josta näissä säännöissä käytetään nimitystä yhdistys ja jonka kotipaikka on

Lisätiedot

B. Kaupungin irtainta omaisuutta ja rahatointa koskevat asiat.

B. Kaupungin irtainta omaisuutta ja rahatointa koskevat asiat. 280 II. Rahatoimikamari. Vuoden varrella möi rahatoimikamari seuraavat kaupungille nuksia. kuuluvat, asuttaviksi kelvottomat rakennukset velvoittamalla ostajan poistamaan rakennusaineet: erään Gumtähdessä

Lisätiedot

Arvonjärjestelytilit... Setelinanto-oikeus. Muut varat. Oma pääoma... Setelinanto-oikeuden käyttö. Tilinpäätös. Kulta ja ulkomaiset saatavat

Arvonjärjestelytilit... Setelinanto-oikeus. Muut varat. Oma pääoma... Setelinanto-oikeuden käyttö. Tilinpäätös. Kulta ja ulkomaiset saatavat 14 15 Setelinantotase Kotimaiset obligaatiot.... Metalliraha... Markkaosuus Kansainvälises sä Valuuttarahastossa... Muut saatavat... milj Setelinanto-oikeus 3 1.1 2.1 9 7 0 Ensisijainen k a t e... Toissijainen

Lisätiedot

3 Keskusjärjestön kielinä ovat suomi ja ruotsi. Rekisteröimis- ja pöytäkirjakielenä on suomi.

3 Keskusjärjestön kielinä ovat suomi ja ruotsi. Rekisteröimis- ja pöytäkirjakielenä on suomi. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n säännöt Hyväksytty STTK:n liittokokouksessa 5.-6.11.2009 Nimi, kotipaikka ja kieli 1 1 Yhdistyksen nimi on Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry ruotsiksi Tjänstemannacentralorganisationen

Lisätiedot

Kytäjä Golf ry. 1 Nimi, kotipaikka ja kieli. 2 Tarkoitus ja toiminnan laatu. Toimintasäännöt

Kytäjä Golf ry. 1 Nimi, kotipaikka ja kieli. 2 Tarkoitus ja toiminnan laatu. Toimintasäännöt Kytäjä Golf ry Toimintasäännöt 1 Nimi, kotipaikka ja kieli Yhdistyksen nimi on Kytäjä Golf ry ja sen kotipaikka on Hyvinkää. Yhdistyksen kieli on suomi. Yhdistys on Suomen Golfliitto ry:n jäsen. 2 Tarkoitus

Lisätiedot

I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA

I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA TYJ säännöt S. 1 (6) I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA 1 Yhdistyksen nimi, kotipaikka, toiminta-alue ja tarkoitus II LUKU Yhdistyksen nimi on Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry, ruotsiksi Arbetslöshetskassornas

Lisätiedot

Y-tunnus: 0151364-1 PL 4, 15561 Nastola. Y-tunnus: 2657326-1 Selkotie 11, 15560 Nastola Omistusosuus: 1/1 kaupan kohteesta

Y-tunnus: 0151364-1 PL 4, 15561 Nastola. Y-tunnus: 2657326-1 Selkotie 11, 15560 Nastola Omistusosuus: 1/1 kaupan kohteesta Kunnanhallitus 38 16.03.2015 Kauppakirja, Saremia Oy Kunnanhallitus 38 Nastolan kunnan ja Saremia Oy:n kesken on laadittu seuraavan sisäl töi nen kauppakirja. Kauppa perustuu kunnanhallituksen lainvoimaiseen

Lisätiedot

Lainaehtojen muuttaminen/ Paltamo Golf Oy

Lainaehtojen muuttaminen/ Paltamo Golf Oy Kunnanhallitus 185 11.08.2009 Kunnanhallitus 206 22.09.2009 Kunnanvaltuusto 44 15.10.2009 Kunnanhallitus 33 14.02.2012 Kunnanvaltuusto 9 15.03.2012 Kunnanhallitus 51 29.01.2013 Lainaehtojen muuttaminen/

Lisätiedot

943.7 1 002.7. Yksityisten tilit. Setelinanto-oikeus ja sen käyttö. miljj. mk

943.7 1 002.7. Yksityisten tilit. Setelinanto-oikeus ja sen käyttö. miljj. mk 10 11 Yksityisten tilit Setelinanto-oikeus ja sen käyttö milj. mk Setelinanto-oikeutta ja sen käyttöä valaisee seuraava asetelma. 31. 12. 1963 31. 12. 1964 Markkamääräiset vekselit... Shekkitilit... Ulkomaanrahan

Lisätiedot

Hallituksen ehdotus koskien taseen osoittaman voiton käyttämistä

Hallituksen ehdotus koskien taseen osoittaman voiton käyttämistä Hallituksen ehdotus koskien taseen osoittaman voiton käyttämistä Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että vuodelta 2010 vahvistettavan taseen perusteella ei makseta osinkoa. Hallituksen ehdotus koskien

Lisätiedot

Komission ilmoitus. annettu 16.12.2014, Komission ohjeet asetuksen (EU) N:o 833/2014 tiettyjen säännösten soveltamisesta

Komission ilmoitus. annettu 16.12.2014, Komission ohjeet asetuksen (EU) N:o 833/2014 tiettyjen säännösten soveltamisesta EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 16.12.2014 C(2014) 9950 final Komission ilmoitus annettu 16.12.2014, Komission ohjeet asetuksen (EU) N:o 833/2014 tiettyjen säännösten soveltamisesta FI FI Komission ohjeet

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 1996 Julkaistu Helsingissä 14 päivänä elokuuta 1996 N:o 597 602

SÄÄDÖSKOKOELMA. 1996 Julkaistu Helsingissä 14 päivänä elokuuta 1996 N:o 597 602 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1996 Julkaistu Helsingissä 14 päivänä elokuuta 1996 N:o 597 602 SISÄLLYS N:o Sivu 597 Laki Kreikan kanssa lahjana saadun kiinteän omaisuuden vapauttamisesta lahjaverosta eräissä tapauksissa

Lisätiedot

Kaupunginhallitus 44 31.01.2011 Kaupunginvaltuusto 14 07.02.2011 Kaupunginhallitus 350 04.11.2013 Kaupunginvaltuusto 92 11.11.2013

Kaupunginhallitus 44 31.01.2011 Kaupunginvaltuusto 14 07.02.2011 Kaupunginhallitus 350 04.11.2013 Kaupunginvaltuusto 92 11.11.2013 Kaupunginhallitus 44 31.01.2011 Kaupunginvaltuusto 14 07.02.2011 Kaupunginhallitus 350 04.11.2013 Kaupunginvaltuusto 92 11.11.2013 Kiinteistö Oy Hopunkallion lainatakaus 640/10.03.02.00/2010 KHALL 31.01.2011

Lisätiedot

KÄRSÄMÄEN KUNTA ESITYSLISTA 1/2013 1

KÄRSÄMÄEN KUNTA ESITYSLISTA 1/2013 1 KÄRSÄMÄEN KUNTA ESITYSLISTA 1/2013 1 AIKA 16.01.2013 klo 10:00 PAIKKA Kärsämäen kunnanvirasto, Keskuskatu 14 KÄSITELTÄVÄT ASIAT Asia Otsikko Sivu 1 Laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 2 Pöytäkirjan tarkastus

Lisätiedot

Osuuskunnan toiminimi on Suomen Luotto-osuuskunta, ruotsiksi Finlands Kreditandelslaget ja sen kotipaikka on Helsinki.

Osuuskunnan toiminimi on Suomen Luotto-osuuskunta, ruotsiksi Finlands Kreditandelslaget ja sen kotipaikka on Helsinki. SUOMEN LUOTTO-OSUUSKUNTA 1 (5) 16.4.2013 SUOMEN LUOTTO-OSUUSKUNNAN SÄÄNNÖT 1 TOIMINIMI JA KOTIPAIKKA Osuuskunnan toiminimi on Suomen Luotto-osuuskunta, ruotsiksi Finlands Kreditandelslaget ja sen kotipaikka

Lisätiedot

Sosiaalijaosto päättää, miten lain kohta tulkitaan sosiaalipäivystyksen osalta Merikratoksen kanssa.

Sosiaalijaosto päättää, miten lain kohta tulkitaan sosiaalipäivystyksen osalta Merikratoksen kanssa. Sosiaalijaosto 22 23.04.2010 Sosiaalijaosto 36 31.05.2010 Sosiaalijaosto 52 18.06.2010 Sosiaalijaosto 58 11.08.2010 Sosiaalijaosto 67 08.09.2010 Sosiaalijaosto 76 17.09.2010 Lastensuojelun sijoituspäätökset

Lisätiedot

Koko hankkeen laajuus on 2350 m2 ja kustannusarvio 4 025 000 (alv 0 %).

Koko hankkeen laajuus on 2350 m2 ja kustannusarvio 4 025 000 (alv 0 %). Joutsan kunnanhallitus 215 19.09.2011 Kunnanvaltuusto 55 26.09.2011 Joutsan kunnanhallitus 29 30.01.2012 Joutsan kunnanhallitus 120 21.05.2012 Joutsan kunnanhallitus 210 22.10.2012 Kunnanvaltuusto 35 29.10.2012

Lisätiedot

Kaupunginhallitus 44 31.01.2011 Kaupunginvaltuusto 14 07.02.2011 Kaupunginhallitus 350 04.11.2013. Kiinteistö Oy Hopunkallion lainatakaus

Kaupunginhallitus 44 31.01.2011 Kaupunginvaltuusto 14 07.02.2011 Kaupunginhallitus 350 04.11.2013. Kiinteistö Oy Hopunkallion lainatakaus Kaupunginhallitus 44 31.01.2011 Kaupunginvaltuusto 14 07.02.2011 Kaupunginhallitus 350 04.11.2013 Kiinteistö Oy Hopunkallion lainatakaus 640/10.03.02.00/2010 KHALL 31.01.2011 44 Kiinteistö Oy Hopunkallio

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA. Varsinainen yhtiökokous 23.3.2016 2(7) tarvittaessa ääntenlaskun. Salonen. kokouskutsu oli julkaistu 3.2.2016 lisäksi 12.2.

PÖYTÄKIRJA. Varsinainen yhtiökokous 23.3.2016 2(7) tarvittaessa ääntenlaskun. Salonen. kokouskutsu oli julkaistu 3.2.2016 lisäksi 12.2. Metsä PÖYTÄKIRJA Y-tunnus 0635366-7 1/2016 1 (7) METSÄ BOARD OYJ:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS Aika: 23.3.2016 klo 15.00 Paikka: Läsnä: Finlandia-talo, kongressisiipi, Mannerheimintie 13, Helsinki Kokouksessa

Lisätiedot

Kokouksessa olivat läsnä tai edustettuina kokouksessa vahvistetusta ääniluettelosta ilmenevät osaldceenomistajat.

Kokouksessa olivat läsnä tai edustettuina kokouksessa vahvistetusta ääniluettelosta ilmenevät osaldceenomistajat. PÖYTÄKIRJA 1/2014 1(5) VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS Aika 9.4.2014 klo 15.00 Paikka Läsnä Finlandia talon Helsinki-sali, Mannerheimintie 13, Helsinld Kokouksessa olivat läsnä tai edustettuina kokouksessa vahvistetusta

Lisätiedot

PORIN LYSEON SENIORIT RY SÄÄNNÖT

PORIN LYSEON SENIORIT RY SÄÄNNÖT säännöt 1(5) PORIN LYSEON SENIORIT RY SÄÄNNÖT I Nimi, kotipaikka ja kieli Yhdistyksen nimi on Porin Lyseon Seniorit ry. Yhdistyksen kotipaikka on Porin kaupunki. Yhdistyksen kieli on suomi. II Yhdistyksen

Lisätiedot

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY Yhdistyksen säännöt Säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Maanmittauslaitoksen tekniset MATE ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä liitto. Sen kotipaikka on Helsingin

Lisätiedot