35,023 34,502 35,409 37,682 37,904 37,225 39,904 39,725 40,569 40,310 40,302

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "35,023 34,502 35,409 37,682 37,904 37,225 39,904 39,725 40,569 40,310 40,302"

Transkriptio

1 14 15 kosta tasapainosta, ja se tapahtui siitä huo limatta, että keskuspankki koetti nousua jarruttaa. Esimerkkinä tästä pyrkimyk sestä mainittakoon, että joulukuun 24 päi vänä pankki nimenomaan ilmoitti, ettei se tulisi myöntämään luottoja odotettavissa olevien palkankorotusten rahoittamiseen. Pankin suoranainen luotonanto omille asiakkailleen, joka oli kertomusvuoden al kaessa 14,096 m ilj. markkaa, nousi vähitel len yhä korkeammalle saavuttaen vuoden huipun, 19,569 m ilj. markkaa, kesäkuun 23 päivänä, mutta supistui syksyllä painuen 15,845 miljoonaan joulukuun viimeisenä päivänä. Vuoden aikana tapahtunut nousu oli siten 1,749 m ilj. markkaa eli runsaasti 1 2 %. Suomen Pankin suoranaisen luotonannon toista osaa, luotonantoa valtiolle, käsitellään edempänä. Kolmantena luotonannon tekijänä on luottolaitosten diskonttaamien vekselien rediskonttaaminen. Rediskonttausten määrä, joka kertomusvuoden alkaessa oli 1,697 m ilj. markkaa, supistui tammikuussa jy r kästi 764 m ilj. markkaan, mutta nousi hel mikuun ensimmäisellä viikolla vuoden huippuun, 4,326 m ilj. markkaan. Vähitel len liikepankit lunastivat pois rediskontatut vekselit, joten niitä huhtikuun päät tyessä oli vain 130 m ilj. markan arvosta Suomen Pankin salkussa. Toukokuun alussa, kun liikevaihtoveron erä oli makset tava, rediskonttausten määrä taas y litti kol me m iljardia, mutta syyspuolella se jä l leen painui vähäiseksi. Kertomusvuoden viimeisenä päivänä rediskonttauksia oli 2,428 m ilj. markan arvosta, joten niiden määrä oli 731 miljoonaa eli 43 % suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Tämä tosiasia on omansa todistamaan, miten kireinä raha markkinat kertomusvuonna pysyivät ja en nen kaikkea kuinka kireys vuoden loppukuukausina lisääntyi. Jos katsoo luottojen muodollista puolta, havaitsee, että vekselien diskonttaus sopu soinnussa keskuspankin luonteen ja ohje säännön kanssa on aivan ylivoimaisesti val lalla. Diskontattujen vekselien kokonais arvo oli kertomusvuoden alkaessa 34,518 m ilj. markkaa ja sen päättyessä 39,809 m il joonaa. Vuoden varrella vekselisalkku siten oli lisääntynyt 5,291 m ilj. markkaa eli noin 15 %. Lisäys oli siten suurempi kuin vuonna, jolloin se oli vain 1,839 m il joonaa eli 6 %. Vuoden päättyessä 98.8 % pankin koko luotonannosta oli vekselien diskonttaamista. Kassakreditiiveiltä nostettu määrä oli vain murto-osa edellisestä vaihdellen vuoden varrella 562 ja 230 m ilj. markan välillä. Suurin piirtein se pysyi entisellä tasolla ollen kertomusvuoden alkaessa 483 ja sen päättyessä 471 m ilj. markkaa. Hypoteekki lainojen merkitys oli vielä vähäisempi; nii den arvo pysyi kertomusvuonna muuttumattomasti m ilj. markan suuruisena. Suomen Pankin luotonannon eri lajien kuukautisia vaihteluita valaisevat seuraavan asetelman lukusarjat. Suomen Pankin kotimainen luotonanto vuonna. Kuukauden lopussa Joulukuu Tammikuu, Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu, Heinäkuu Elokuu.... Syyskuu... Lokakuu.. Marraskuu. Joulukuu Valtion vekselit Muut i Hypoteekki Kassavekselit lainat kreditiivit Rediskonttaukset 19,230 13, ,697 35,023 19,530 15,230 17,530 19,030 16,430 16,730 20,230 20,430 20,230 21,930 21,030,030 13,717 16,004 17,321 18,125 18,568 18,820 18,899 18,596 18,336 17,387 16,721 15, , ,524 1, ,073 2,428 34,502 35,409 36,211 37,682 37,904 37,5 39,766 39,904 39,725 40,569 40,310 40,302 Suomen Pankin suoraan talouselämälle raava asetelma, jossa vertailun vuoksi on antaman luoton suhteellista jakaantumista esitetty samat tiedot myös vuosilta 1946 kertomusvuoden päättyessä talouselämän. tärkeimpien haarojen kesken valaisee seu37u 31/ /n 1946 Vientiteollisuus Kotimarkkinateollisuus.... Voimalaitokset Muu liike-elämä Vientiteollisuus, joka ulkomaisten va luuttojen hankkijana on lähinnä keskus pankin intressipiiriä, oli ensi sijalla viime vuonna niinkuin yleensä aikaisemminkin. Kotimarkkinateollisuuden ja kaupan osuus oli lisääntynyt jonkin verran, kun sitä vas toin voimalaitosten Suomen Pankista saama luotto oli supistunut huomattavasti. Korkomäärät. Sen jälkeen kun Suomen Pankin sama ten kuin muiden luottolaitosten korkomääriä vuoden alussa oli korotettu tuntu vasti, ilmeni rahamarkkinoilla vähitellen hiukan kevenevä suunta. E i tosin voida sanoa kireyden väistyneen, mutta joka ta pauksessa luottolaitosten luotonotto vilkas tui huomattavasti. Koska korkea korko kanta ei suinkaan sinänsä ole suotava, Suo men Pankki heti tammikuussa ryhtyi korkomääriään alentamaan. Helmikuun 1 päivästä lukien pankin alin diskonttokorko siten alennettiin y2 %> so-? M % :sta 6 % % :iin, ja muut korkomää rät vastaavasti. Kolme kuukautta myöhem min tilanne oli kypsynyt seuraavaan aske leeseen. Toukokuun 4 päivänä eduskun nan pankkivaltuusmiehet päättivät alentaa korkomääriä yhdellä prosentilla, mutta vasta heinäkuun 1 päivästä lukien, koska se ajankohta oli sopivampi muille luotto laitoksille, jotka haluttiin saada mukaan. Mainittuna päivänä Suomen Pankin alin diskonttokorko tämän mukaisesti aleni 5 % % : iin ja muut korkomäärät vastaa vasti. Valtion vekseleitä diskontattaessa so vellettiin, muusta korkokannasta riippu matta, 1 % :n korkoa. Monilla tahoilla odotettiin korkotason jatkuvasti alenevan, lausuipa eduskunta / /o Jo t o i / /o / /o siihen tähtäävän toivomuksen, mutta rahamarkkinain kehitys ei tehnyt tuollaista askelta mahdolliseksi. Luotontarve oli näet edelleen, mm. rakennustoiminnan takia, erittäin suuri, minkä johdosta rahamarkkinain keveneminen pysähtyi. Sen ohella devalvaatioiden aiheuttamat hintainnousut ja palkankorotusvaatimukset heikensivät luottamusta rahan arvon säilymiseen, minkä johdosta sinä hetkenä toimeenpantu koron alennus olisi ollut omansa vaikuttamaan inflatorisesti. Setelistä. Liikkeessä oleva setelimäärä, joka kerto musvuoden alkaessa oli pari m iljardia suu rempi kuin vuotta aikaisemmin, lisääntyi vuoden varrella tavallisia kausivaihte luita noudattaen hitaammin kuin vuonna. Kesällä ja syksyllä setelistö sitten pysytteli. samalla tasolla kuin edellisenä vuonna, kunnes marraskuun viimeisellä vii kolla tapahtui muutos, setelistö alkoi äkkiä nousta kohoten taas huomattavasti suurem maksi kuin edellisenä vuonna. Tämä johtui osaksi siitä, että tuona aikana lunastettiin ns. setelilaina yleisöltä, osaksi myös äsken mainitusta syystä, devalvaatioiden aiheut tamasta rauhattomuudesta. Kertomusvuoden alkaessa oli liikkeessä seteleitä 27,369 m ilj. markan arvosta. Painuttuaan vuoden alimpaan määrään, 25,493 miljoonaan, helmikuun 8 päivänä, setelistö nopeasti nousi ylittäen kesällä 28 m iljardin rajan. Syksyllä setelistö jälleen supistui noustaksensa taas loppuvuodesta aina 29,606 m ilj. markkaan vuoden viimeisenä päivänä. Tällöin setelistö oli 2,237 miljoonaa eli run saasti 8 % suurempi kuin vuotta aikaisem

2 16 17 min, kun vastaava lisäys vuonna oli ollut 2,207 miljoonaa eli 9 %. Setelinanto-oikeus ja sen käyttö. miten kertomusvuoden aikana kehittyi nii den varojen määrä, joita vastaan Suomen Pankki ohjesääntönsä mukaisesti on oikeu tettu antamaan seteleitä. Seuraava asetelma antaa käsityksen siitä, 3l/s Kultakassa Ulkomaiset v a lu u ta t... 2,027 Ulkomaiset vekselit Ulkomaanrahan määräiset setelit ja korkoliput... Kotimaiset vekselit... 34,518 37,264 Setelinantoon oikeuttavien varojen määrä lisääntyi säännöllisesti pitkin vuotta, kol mannella neljänneksellä voimakkaimmin. Kokonaislisäys oli 5,542 m ilj. markkaa vas taten noin 15 %, kun lisäys edellisenä vuonna oli ollut melkoista pienempi, 1,820 miljoonaa eli vain 5 %. Lisäys johtui ensi sijassa kotimaisten vekselien salkun paisu misesta. Setelikate oli kertomusvuonna runsas. Setelinantoon oikeuttavien varojen määrä vaihteli vuoden varrella ja % :n välillä liikkeessä olevista seteleistä ja oli kertomusvuoden viimeisenä päivänä % ja samalla jonkin verran korkeampi kuin edellisen vuoden päättyessä. Myös verrat tuna kaikkien vaadittaessa maksettavien si toumusten kokonaismäärään setelikate oli runsas vaihdellen ja 107.i.% :n vä lillä. Käyttämätön setelinanto-oikeus eli setelireservi oli sekin enimmäkseen runsas. Suu rimmillaan se oli syyskuussa, jolloin se 8 päivänä nousi 7,601 m ilj. markkaan, kun se taas saavutti pohjan joulukuun 8 päi vänä, jolloin se oli painunut 4,476 miljoo naan. Yleensä onkin havaittavissa sen ol leen pienempi vuoden loppukuukausina kuin aikaisemmin. Siten se vuoden viimei senä päivänä oli 4,964 m ilj. markkaa vas taten 5,963 miljoonaa vuotta aikaisemmin. Verrattaessa setelireserviä toisaalta setelinanto-oikeuteen, toisaalta vaadittaessa maksettavien sitoumusten kokonaismäärään voidaan todeta laskevan suunnan paina neen leimansa kehitykseen. Siten setelireservi kertomusvuoden alkaessa oli 15.3 % 1, ,778 38,211 30le / 1, ,715 38,745 3% S1/ i2 1,988 2, , ,808 42,040 42,806 setelinanto-oikeudesta ja 18.0 % vaadit taessa maksettavista sitoumuksista, kun vastaavat suhdeluvut vuoden viimeisenä päivänä olivat l l. i ja 12.5 %. Täsmällisen kuvan Suomen Pankin koko setelinanto-oikeudesta, sen osista ja sen käyttämisestä saa seuraavasta asetelmasta, joka valaisee näitä seikkoja vuosien ja päättyessä: Setelinanto-oikeus: Kultakassa ja ulkomaiset valuutat... 2,295 Lain 13/ mukaan 34,969 Ohjesäännön 6 : n mukaan 1,800 Setelinanto-oikeus... 39,064 44,606 2,697 40,109 1,800 Käytetty määrä: Liikkeessä olevat setelit.. 27,369 29,605 Muut vaadittaessa makset tavat sitoum ukset... 5,206 9,497 Myönnetyistä kassakreditiiveistä nostamatta oleva m ä ä r ä Käytetty setelinanto-oikeus 33,101 39,642 Setelinantoreservi... 5,963 4,964 Käytetty määrä ja reservi 39,064 44,606 Pankin suhde valtioon. Valtion luotonotto Suomen Pankista, joka säännöllisissä oloissa ei lainkaan tul lut kysymykseen, pysytteli suurimman osan kertomusvuotta hiukan korkeammalla ta solla kuin vuonna. Niinpä se vuoden alkaessa oli 19,230 m ilj. markkaa vastaten 18,500 miljoonaa vuotta aikaisemmin. Vuo den varrella valtion velka vaihteli suuresti viikosta viikkoon, pääasiallisesti sen mu kaan, milloin liikevaihtovero kannettiin, sillä nämä kantopäivät pudottivat voimak kaasti valtion vekselien määrää ja lisä sivät toiselta puolen rediskonttauksia. Niinpä puheena olevien vekselien määrä helmikuun 8 päivänä oli painunut 13,030 m ilj. markkaan, mikä samalla oli vuoden alin määrä. Kertomusvuoden huippu taas saavutettiin lokakuun puolivälissä, jolloin valtion vekseleitä oli pankin salkussa 23,730 m ilj. markan arvosta, siis 10,700 miljoonaa enemmän kuin helmikuussa. Kertomusvuo den viimeisenä päivänä puheena olevien vekselien määrä oli,030 m ilj. markkaa, joten se oli 2,800 miljoonaa suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Valtion nettovelka Suomen Pankille ei kuitenkaan täsmällisesti vastaa yllä esitet tyjä vekselivelkaa koskevia lukuja. Valtiolla on näet yleensä pano- ja ottotilillään kes kuspankissa vastasaatava, joka tosin mää rältään on melko vaatimaton, koska valtio nopeasti lunastaa jonkin vekseleistään, jos tämä saatava nousee melkoiseksi. Toiselta puolen valtio toisinaan saattaa ylittääkin mainittua tiliä, jolloin sillä oleva velka on lisättävä vekselivelkaan kokonaisvelan saa miseksi. Kertomusvuonna mainittu tilisaldo vaihteli viikosta viikkoon sangen jy r kästi nousten huippuunsa, 603 m ilj. markan saatavaan, marraskuun puolivälissä ja pai nuen alimpaan määräänsä, 581 miljoonan velkaan, huhtikuun päättyessä. Jos tämä tili otetaan huomioon, havaitaan valtion nettovelan Suomen Pankille kertomusvuo den alkaessa olleen 19,211 m ilj. markkaa ja sen päättyessä 21,950 miljoonaa. Näin las kettuna valtion Suomen Pankilta saama velka vuoden varrella oli lisääntynyt 2,739 m ilj. markkaa eli noin 14 %. Muistettava on, että puheena olevan velan suuruuteen ei vaikuta yksinomaan valtion oma luotontarve ja sen vaihtelut, vaan että postisiirto tilillä olevien määrien vaihtelut aiheuttavat samanlaisia muutoksia. Edellä käsitellyn luoton ohella Suomen Pankki myös valtion obligaatioita ostamalla on tavallaan antanut valtiolle luottoa, mutta tämä on luonteeltaan pikemmin kat sottava eräänlaiseksi varojen sijoitukseksi. Kertomusvuoden alkaessa Suomen Pankilla oli hallussaan valtion obligaatioita 279 m ilj. markan kirjanpitoarvosta, sen päättyessä vastaava arvo oli hiukan suurempi eli 298 miljoonaa. Ulkomaiset selvitystila. Kertomusvuoden aikana tehtiin uudet maksusopimukset seivitystilipohjalla Krei kan, Israelin, Japanin ja vuoden lo pussa myös Italian kanssa, mutta ainoas taan Kreikkaan ehti vienti päästä vauhtiin. Selvitystileiltä eri maihin suoritettujen maksujen määrä oli yleensä suurempi kuin edellisenä vuonna johtuen pääasiallisesti siitä, että valuuttakurssien nostaminen oli lisännyt markkamääriä. Eräissä kohdin myös vientivolyymin kasvu vaikutti samaan suuntaan. Erikoisasemassa on Tanska, jonne suoritetut maksut ovat supistuneet kolmannekseen entisestään. Syynä tähän on se tosiasia, että uuden sopimuksen mukaan aikaisemmat selvitystilit on muutettu sopimustileiksi, joten selvitystileiltä tehtiin suo rituksia vain neljän kuukauden aikana. Mainittakoon vielä, että kesäkuussa tehdyn ns. kolmikantasopimuksen mukainen vienti Neuvostoliittoon, arvoltaan 1,955 m ilj. mark kaa, on luettu selvitystileiltä maksettuun määrään. Selvitystileiltä vuonna suoritettujen maksujen määrän jakaantumista eri maiden kesken valaisee seuraava asetelma, johon vertailun vuoksi on otettu vastaavat tiedot vuodelta. Bulgaria... Islanti... Israel... Italia... Japani... Jugoslavia... Kreikka... Norja... Puola... Romania... Saksa, Itäinen... Saksa, Läntinen... S.N.T. L iitt o.. Sveitsi... T anska... Turkki... U n k a ri ,418 2, ,639 8,753 8, ,953 1, ,598 16, /50

3 Sdvitystilien loppusaldo kertomusvuoden päättyessä oli 1,297 m ilj. markkaa vasta ten 2,199 miljoonaa vuotta aikaisemmin. Tämän velkasaldon jakaantumista varsinai siin kaupallisiin tileihin ja ns. saksalaissaatavien aiheuttamaan velkaan Neuvostolii tolle on jo edellä käsitelty. Remburssit. Remburssiliike oli jonkin verran vähäi sempää kuin vuonna, jolloin se saa vutti huippunsa. Varsinkin tuontiremburssien käyttö supistui. Kaikkiaan avattiin kertomusvuonna 4,486 tuontiremburssia ar voltaan 10,691 m ilj. markkaa, kun vastaavat luvut edelliseltä vuodelta olivat 5,123 rem burssia ja 15,058 m ilj. markkaa. Kertomus vuoden päättyessä avoinna olevien remburs sien arvo oli 3,101 m ilj. markkaa, so. mel kein samansuuruinen kuin vuotta aikaisem min. Vientiremburssien kehitys ei ollut yhtä selvä. Uusia rembursseja avattiin näet 785 vastaten vain 500 edellisenä vuonna, mutta avattujen remburssien arvo supistui 5,575 m ilj. markasta 5,082 miljoonaan. Kerto musvuoden päättyessä avoinna olevien vien tiremburssien arvo oli 825 m ilj. markkaa vastaten 950 miljoonaa vuotta aikaisemmin. M, Diskontatut vekselit... 32,820.6 Rediskontatut vekselit.. 1,697.0 Hypoteekkilainat.... i Kassakreditiivit Suomen rahan määräiset obligaatiot Ulkomaanrahan määräi set obligaatiot ,364.7 E ri tilit... 37, , , , ,303.4 Velat: Liikkeessä olevat setelit 27, ,605.6 Valtion pano- ja ottotili 18.s 79.6 Muiden pano- ja ottotilit 1, ,864.9 Postivekselit Ulkomaiset tilinpitäjät. 1, Ulkomaiset selvitystilit. 2,199.o 1,297.5 Ulkomainen v e lk a E ri tilit Järje s te ly tilit 1, Kasvaneet korot o Kantarahasto. 5,000.o 5,000. o Vararahasto Pankin voit t o , ,658.o ^Varojen puolella ansaitsee, aikaisemmin käsiteltyjen erien ohella, huomiota obligaatiosalkun paisuminen. Suomen rahan mää räisten obligaatioiden kirjattu arvo nousi siten 725 miljoonasta 857 m ilj. markkaan, lähinnä johtuen siitä, että Suomen Pankki osti Osuuskassojen Keskus Oy:n uuden lai nan obligaatioita 200 m ilj. markan arvosta. Samanaikaisesti nousi ulkomaanrahan mää räisten obligaatioiden arvo kurssinmuutosomaisuustase. ten takia 162 miljoonasta 198 m ilj. mark Suomen Pankin omaisuustase kertomus kaan. vuoden alkaessa ja päättyessä käy ilm i alla Velkapuolen tileistä on vielä syytä kiin olevasta asetelmasta, joka antaa yleiskuvan nittää huomiota muiden kuin valtion pano vuoden varrella tapahtuneista muutoksista. ja ottotileihin sekä pankin omiin varoihin. M ainituilla pano- ja ottotileillä 011 yleensä Varat: ollut melko runsaasti varoja, mutta näiden määrä on vaihdellut jyrkästi viikosta viik Kultakassa koon mm. kasvaen ennen liikevaihtoveron Ulkomaiset valuutat... 2, ,427.8 kantoa painuakseen sitten matalaksi. Pie Ulkomaiset vekselit nimmillään, noin 304 m ilj. markkaa, näillä Ulkomaanrahan määräi tileillä olevien varojen määrä oli helmikuun set setelit ja korkoli8 päivänä, suurimmillaan, 3,163 miljoonaa, put taas heinäkuun viimeisenä päivänä. Kerto- Pankin tilinpäätös. Edellä on käsitelty pankin tiliaseman tärkeimpiä eriä ja valaistu niissä kertomus vuoden aikana tapahtuneita muutoksia. Täydennykseksi on syytä tarkastaa pankin omaisuustasetta ja tulostasetta kokonaisuu dessaan. s» a musvuoden viimeisenä päivänä tällä tilillä oli sijoitettuna 1,865 m ilj. markkaa, mikä määrä oli 402 miljoonaa suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Kertomusvuonna ei Suomen Pankin omien varojen kirjattu arvo suurestikaan muuttunut. Kantarahasto pysyi entisellään, ja vararahasto lisääntyi 137 m ilj. markasta 571 miljoonaan, kun 434 miljoonaa vuoden voitosta siirrettiin siihen kertomusvuoden alussa. Jos otetaan huomioon myös järjestelytilit, jotka ovat pankin omien varojen luonteisia varauksia ja joiden määrä devalvaatioiden aiheuttamien tappioiden takia supistui, saadaan tulokseksi, että Suomen Pankin kaikkien omien varojen määrä kertomusvuoden päättyessä oli 6,537 m ilj. markkaa oltuaan vuotta aikaisemmin 6,464 miljoonaa. Lisäys oli siten vain 73 m ilj. markkaa, kun se edellisenä vuonna oli ollut 473 miljoonaa. Niinkuin edellisessä vuosikertomuksessa osoitettiin, Suomen Pankilla on melkoinen määrä varoja, jotka eivät tule näkyviin sen Tulot: Korot kotimaisesta lainausliikkeestä... Korot ulkomaisilta kirjeenvaihtajilta.... Korot obligaatioista... Sekalaiset tulot... Provisiot... Menot: Korot ulkomaisille kirjeenvaihtajille... Palkat ja p a lk k io t... Eläkkeet ja avustukset. Pankkivaltuusmiesten palkkiot ja kulut.. Haarakonttorien valvojien palkkiot... Lapsilisä- ja kansaneläkemaksuosuudet.... Setelien painatus... Poistot... Kaluston tiliarvon alennus... Kokonaistulot lisääntyivät vuoteen verrattuna m ilj. markkaa eli lähes 10 %. Lisäys, joka siten oli paljon pie nempi kuin edellisenä vuonna, aiheutui pää omaisuustaseesta. Näitä oli vuoden päättyessä m ilj. markan arvosta kiinteistöjä ja m ilj. markan arvosta osakkeitä. Näistä omaisuuseristä pankki kertomusvuoden aikana lahjoitti Helsingin Yliopistolle Meritullinkatu 8 :ssa sijaitsevan talon ja tontin, jotka oli arvioitu 14.o m ilj. markaksi. Toiselta puolen pankki on haarakonttoriaan varten ostanut Joensuussa perustetun Asunto Oy Pankkitalon osakkeitä 32.2 m ilj. markan hinnasta. Pankki on sen lisäksi vuoden varrella sijoittanut melkoisesti varoja kahteen rakenteilla olevaan toimitaloon, Jyväskylän ja Vaasan konttoria varten, mutta kun mainitut rakennustyöt vielä ovat kesken, ei näitä varoja toistaiseksi ole poistettu, Tulostase. Suomen Pankin voitto- ja tappiotili vuodelta verrattuna edellisen vuoden vastaavaan tiliin näkyy seuraavasta asetelmasta. mk mk 706,386,661 1,099,721 48,578,241 12,148, ,270, ,727,365 68,131,254 17,526,350 17,680, ,397,311 1,096,210,490 1,199,458, ,879,127 6,615, , ,800 2,234,455 65,311,997 32,780,504 37,642,304 4,591, ,181,696 9,347, ,771,212 6,665, , ,000 7,1,945 85,598,770 37,749,533 5,183,205 4,256, ,623,288 1,199,458,552 1,096,210, ,7,994 asiallisesti kotimaisen lainausliikkeen tuot tamista koroista, joiden määrä oli 5.3 m ilj. markkaa eli noin 32 % suurempi kuin vuonna. Tämä lisäys ei kuitenkaan

4 20 johtunut korkotulojen todellisesta noususta vaan pääasiallisesti kirjanpidollisista sei koista. Vuonna oli, samaten kuin edel lisinäkin vuosina, siirretty huomattava osa pankin korkotuloista samaten kuin eräistä muistakin tuloista varausten ti lille pankin asemaa vahvistamaan, mutta vuoden tilinpäätöksessä oli, devalvaa tioiden aiheuttamien tappioiden takia, pakko tyytyä paljon vähäisempään siirtoon varausten tilille, minkä johdosta kirjattu tulo lisääntyi m ainitulla tavalla. Korot ulkomaisilta kirjeenvaihtajilta, joi den määrä viime vuosina on ollut aivan vähäinen, aiheuttivat kertomusvuonna me non, joka on merkitty tulostaseen meno puolelle. Sen sijaan korot obligaatioista li sääntyivät 19.5 m ilj. markkaa eli n. 40 % luonnollisena seurauksena obligaatiosalkun paisumisesta. Myös sekalaiset tulot olivat suuremmat kuin edellisenä vuonna lisäyk sen ollessa 5.5 m ilj. markkaa eli 44 %. Sitä vastoin sekä agiovoitto että provisiotulo su pistuivat melkoisesti. Jälkimmäinen väheni 51.3 m ilj. markkaa eli melkein neljännek sellä, edellinen vielä jyrkemmin, 94.6 m ilj. markkaa eli kokonaista 84 %. Agiovoiton supistuminen johtui suoritetuista devalvaa tioista sekä lähinnä siitä, että pankin dollarimääräiset velat olivat vastaavia saatavia suuremmat. Provisiotulojen väheneminen taas saa selityksensä remburssi- ja selvitysliikkeiden supistumisesta. Menopuolella on pitkin linjaa havaitta vissa menojen kasvua. Erityisesti on mai nittava palkkojen ja palkkioiden nousu.9 m ilj. markkaa eli noin 20 %, johon vielä tulee lisäksi pankin suorittamien lap silisä- ja kansaneläkemaksuosuuksien li sääntyminen 4.9 m ilj. markkaa eli enem män kuin kolminkertaisiksi. Setelien pai natus vaati kustannuksia 20.2 m ilj. mark 21 kaa eli 31 % enemmän kuin vuonna, ensi sijassa seurauksena setelivaraston kartuttamisesta. Kulujen kohdalla lisäys oli 5.o m ilj. markkaa vastaten noin 15 %. Varsinaisten menojen kokonaismäärä oli si ten kertomusvuonna kaikkiaan m ilj. markkaa vastaten miljoonaa vuonna. Lisäys oli siten 62.6 m ilj. markkaa eli runsaasti 28 %. Tavallisuuden mukaan on Suomen Pan kin tilinpäätöksessä poistettu vanhojen ta lojen korjaukset samaten kuin hankitun kaluston arvo. Korjauspoistoja oli kerto musvuonna vain 5.2 m ilj. markkaa, vasta ten 37.6 miljoonaa edellisenä vuonna, ja kalustojen uusimiseen käytettiin 4.3 m ilj. markkaa. Näin ollen Suomen Pankin nettovoitto tuli olemaan m ilj. markkaa, joten se oli 73.4 miljoonaa eli lähes 9 % suurempi kuin vuonna ja samalla suurempi kuin minään aikaisempana vuonna. Nettovoiton viimeaikaista kehitystä valaisevat seuraavat luvut : Vuonna m ilj. markkaa ,623,288 Ohjesäännön mukaan on puolet voitosta, siis 453,811,644 markkaa, siirrettävä pankin vararahastoon. Kuluvan vuoden ensimmäi sessä tilailmoituksessa vararahasto tämän mukaisesti olikin noussut 1,024.9 m ilj. mark kaan. Nettovoiton toinen puolisko, m ilj. markkaa, tultaneen kokonaisuudessaan käyttämään valtion yleisiin tarkoituksiin, koska tässä mielessä valtion tuloarvioon oli otettu vähän suurempikin summa, 500 m ilj. markkaa. Pankkivaltuusmiesten käsittelemiä asioita. Tilintarkastus. Vuoden valtiopäivillä valitut tilin tarkastajat, kunnallisneuvos Aleksanteri Fränti, kansanedustaja Kaisa Hiilelä, kun nallisneuvos Kaapro Moilanen, kansanedus taja Johannes Mustonen ja m aanviljelijä Juho Niukkanen, toimittivat viime vuoden helmikuun 21 ja 25 päivän välisenä aikana pankin vuoden tilintarkastuksen. Ti lintarkastajain lausunnon mukaisesti ja pankin ohjesäännön tätä koskevien sään nösten nojalla pankkivaltuusmiehet myön sivät johtokunnalle vastuuvapauden pankin hallinnosta vuodelta. Lainausliikkeen ja valuuttakaupan tarkastus. Pankkivaltuusmiehet ovat vuoden aikana toimittaneet johtosääntönsä määräämän pankin lainausliikkeen ja muiden sijoitus ten sekä valuuttakaupan tarkastuksen seuraavina aikoina: tammikuun 27, maalis kuun 16, toukokuun 4, kesäkuun 9, elo kuun 18, lokakuun 26 ja joulukuun 15 päi vänä. Inventtaukset sekä haarakonttorien ja asioimistojen tarkastukset. a) Pääkonttorissa. Johtosääntönsä 6 :n mukaisesti pankki valtuusmiehet ovat toimittaneet pääkontto rin kassojen, kassaholvien ja rahastojen sekä laina- ja vakuuskirjojen ynnä pant tien ja talletusten inventtauksen. Inventtauksessa ei havaittu aihetta muistutuksiin. b) Haarakonttoreissa. Pankkivaltuusmiehet ovat valvoneet, että konttorien valvojat ovat inventoineet haara konttorien käsikassat ja holvit kerran kuu kaudessa sekä vekselit, velkakirjat ja pantit vähintään kolmasti vuodessa. c) Asioimistoissa. Niinikään pankkivaltuusmiehet ovat val voneet, että pankin asioimistoja hoitavien liikepankkien valvojat ovat sopimuksenmukaisesti inventoineet asioimistojen kassava rat kerran kuukaudessa. Sitäpaitsi on vuoden kuluessa tarkastettu kaikki haarakonttorit. Pankkivaltuusmiesten valvonnan alaiset rahastot. Pankkivaltuusmiehet ovat hyväksyneet Längmanin ja Rosenbergin rahastojen sekä Elis Holmin hätäapurahaston tilit vuodelta ja lähettäneet jäljennökset tileistä pankkivaliokunnalle. Suomen Pankin soveltamien korkojen alentaminen. Kun pankkivaltuusmiehet helmikuun 5 päivänä päättivät korottaa Suomen Pankin soveltamia korkoja 2 % eli 7 * % : iin, oli tämän inflaatiota vastusta van toimenpiteen ensisijaisena tarkoituk sena hillitä silloista laajaksi paisunutta in vestointia ja samalla herättää suurempaa harrastusta säästöjen tekoon. Sanotun vuo den loppupuolella voitiinkin jo todeta, että tarkoitus oli ainakin osittain saavutettu. Luotonkysyntä oli hidastunut, talletukset lisääntyneet ja rahamarkkinain tila jonkin verran keventynyt. Näin ollen johtokunta vuoden alussa katsoi yleistaloudellisen tilanteen kehittyneen sikäli edulliseen suun taan, että pankin soveltamia korkoja voi tiin varovasti alentaa. Tammikuun 20 päi vänä pankkivaltuusmiehille lähettämässään kirjelmässä johtokunta esittikin, että Suo men Pankin soveltamia korkoja alennettai siin y2 % eli 6 % 7 % % :iin. Jotta muut rahalaitokset olisi saatu seuraamaan Suo men Pankin antamaa esimerkkiä, johto kunta lisäksi ehdotti rediskonttokorkoa, joka kesäkuun 5 päivänä 1947 oli vahvistettu

5 samaksi jolla vekselit aikoinaan oli diskon tattu, muutettavaksi siten, että Suomen Pankki rediskontatessaan rahalaitosten vekseleitä, joiden diskonttokorko on ollut enin tään 8 y2 %, soveltaa y2 % diskonttokorkoa alempaa korkoa, kuitenkin vähintään Suo men Pankin asiakkailtaan ottamaa diskont tokorkoa. Saadakseen rediskontatessaan mainitun y2%:n edun oli rahalaitosten näin ollen alennettava diskonttokorkonsa 8 y2 % : iin. Kokouksessaan tammikuun 27 päivänä pankkivaltuusmiehet hyväksyi vät johtokunnan edellä m ainitut esitykset, ja korkojen alennus tuli voimaan helmi kuun 1 päivästä. Kun kevään kuluessa voitiin todeta, että rahamarkkinat kehittyivät suotuisasti eikä yleistaloudelliselta kannalta katsoen ollut esteitä korkokannan kohtuulliselle alentami selle, johtokunta teki huhtikuun 20 päi vänä pankkivaltuusmiehille esityksen, että Suomen Pankin soveltamia korkoja jälleen alennettaisiin. Alentamisen johtokunta eh dotti rajoitettavaksi 1 % : iin, jotta ei hei kennettäisi elpynyttä säästämishalua, mikä oli pelättävissä, jos rahalaitokset alentaessaan lainauskorkoa samassa yhteydessä las kisivat talletuskorkoa yhtä jyrkästi. Kor kojen alentamisen voimaantulopäiväksi joh tokunta ehdotti heinäkuun 1 päivää, jotta kaikki rahalaitokset ehtisivät saada alennuksen omalta osaltaan voimaan sa masta ajankohdasta lähtien. Pankkivaltuus miehet hyväksyivät esityksen kokouksessaan toukokuun 4 päivänä vahvistaen Suomen Pankin soveltamat korot heinäkuun 1 päi västä lukien 5 % 6 % % :ksi. Myös rediskonttokorkoon nähden tehtiin samalla vastaava muutos alentamalla sitä rajaa, josta alaspäin rahalaitoksille myönnetään y2 % :n koronalennus, l % : l l a eli 7 y2 %: iin. Ulkomailta saatuja luottoja. Helmikuun 17 päivänä pitämässään ko kouksessa pankkivaltuusmiehet hyväksyivät johtokunnan esityksen siitä, että Suomen Pankki ottaisi Kansainväliseltä Jälleenra kennuspankilta, 'Washington, 12.5 m ilj. dol larin suuruisen luoton, jonka Jälleenraken nuspankki oli suostunut myöntämään Suo men valtion takuulla ja 4 % : n vuotuisella korolla Suomen teollisuuden kehittämiseen siten, että luotosta käytetään 10 m ilj. dol laria puunjalostusteollisuuden, 2 m ilj. dol laria voimalaitosten ja 0.5 m ilj. dollaria kalkkiteollisuuden hankintoihin Yhdysval loista. Lainasopimus allekirjsitettiin elokuun 1 päivänä ja pankkivaltuusmiehet hy väksyivät luoton lopulliset ehdot ja mää räykset elokuun 18 päivänä. Lokakuun 17 päivänä allekirjoite tulla sopimuksella Kansainvälinen Jälleen rakennuspankki myönsi Suomen valtiolle 2.3 m ilj. dollarin suuruisen luoton käytet täväksi Suomen puunjalostusteollisuuden kehittämiseen. Luotto suoritetaan takaisin sahatavaran viennillä Belgiaan, Tanskaan ja Englantiin vuoden 1951 loppuun men nessä, ja suoritetaan siitä korkoa 2 % vuo dessa sekä lisäksi provisiota 1 % luoton käytetylle ja 1 y2 % sen käyttämättömälle määrälle vuodessa. Luoton käyttö suunni teltiin tapahtuvaksi siten, että Suomen Pankki lainaa mainitut 2.3 m ilj. dollaria valtiolta ja jakaa ne yhteistoiminnassa Suomen Puunjalostusteollisuuden Keskus liiton kanssa suomalaisille puunjalostusteollisuuslaitoksille niiden asettamia dollarivekseleitä vastaan. Lainavaroja saaneet teollisuuslaitokset suorittavat lainan korot ja kustannukset saamiensa pääomien mu kaisessa suhteessa. Kirjelmässään lokakuun 25 päivältä johtokunta saattoi edellä esite tyn pankkivaltuusmiesten tietoon esittäen samalla, että pankkivaltuusmiehet valtuut taisivat Suomen Pankin lainaamaan val tiolta m ainitut 2.3 m ilj. dollaria käytettä viksi edellä selostetulla tavalla. Pankkival tuusmiehet hyväksyivät esityksen lokakuun 26 päivänä. Uusia kirjeenvaihtajapankkeja. Johtokunnan esityksestä pankkivaltuus miehet päättivät kokouksissaan tammi kuun 27 ja syyskuun 8 päivänä, että Suo men Pankin uusiksi kirjeenvaihtajiksi ote taan Bankers Trust Company, New York, sekä Kjobenhavns Handelsbank A. S., Köö penhamina, ja Central Hanover Bank and Trust Company, New York, jotka olivat ilmoittaneet siihen suostuvansa. Uudet setelimallit. Suomen Pankin johtokunta oli toimeen pannut keväällä 1947 luonnoskilpailun Suo men Pankin setelimallien uudistamisesta, ja oli taiteilija Tapio Wirkkala saanut kil pailuun jättämistään luonnoksista sekä en simmäisen että toisen palkinnon. Tämän johdosta johtokunta oli antanut taiteilija ^Virkkalan tehtäväksi yhdessä setelipainon ammattimiesten kanssa laatia kaksi setelimallia, joista toisessa olisi henkilökuva ja toisessa yksinomaan muita kuvioita ja ko risteita ja jotka voitaisiin hyväksyä niiksi malleiksi, joiden perustalla lopulliset setelilaatat tehdään. Kun sanotut setelimallit kertomusvuoden tammikuussa oli kehitetty sellaisiksi, että ne tyydyttivät pankin johtokuntaa, johto kunta esitti ne pankkivaltuusmiesten hy väksyttäviksi. Kokouksessaan tammikuun 27 päivänä pankkivaltuusmiehet hyväksyi vät esitetyt setelimallit lopullisten setelilaattojen perustaksi sekä päättivät samalla johtokunnan esityksen mukaisesti, että ar voltaan suurimpaan seteliin muovataan J. V. Snellmanin, toiseksi suurimpaan sete liin Tasavallan ensimmäisen presidentin K. J. Stählbergin ja kolmanneksi suurim paan seteliin Tasavallan nykyisen presiden tin J. K. Paasikiven muotokuva. Samalla pankkivaltuusmiehet päättivät, että arvol taan suurimman setelin koko, joka alkuaan oli suunniteltu muita isommaksi, tulee ole maan sama kuin muidenkin uusien setelien eli 142 X 67 mm. Ehdotus rahapajan yhdistämisestä Suomen Pankin setelipainoon. Kysymys rahapajan yhdistämisestä Suo men Pankin setelipainoon on ollut esillä useita kertoja. Jo vuoden 1923 valtiopäi villä eduskunta kehoitti hallitusta ottamaan harkittavaksi, eikö rahapajaa voitaisi lak kauttaa ja sen tehtäviä siirtää Suomen Pankin hoidettaviksi. Asia raukesi kuiten kin silloin pankkivaltuusmiesten torjuvan asenteen vuoksi. Uudelleen asia tuli esille vuonna 1927, jolloin valtiovarainministeriö tiedusteli Suo men Pankilta, m illä ehdoilla pankki siinä tapauksessa, että rahapaja haluttaisiin lak kauttaa, voisi ottaa suoritettavakseen rahanlyönnin. Pankkivaltuusmiesten mieli pide oli tällöin jo m uuttunut ja he katsoi vat, ettei yhdistämiselle ole pankin puo lelta estettä, Samalla esitettiin, että kor vauksena rahanlyönnin kustannuksista Suo men Pankki saisi rahapajassa lyödyt vaih torahat maksutta. Ilmeisesti tämän kor vauskysymyksen vuoksi yhdistäminen täl läkin kerralla raukesi. Syyskuun 8 päivänä pitämässään kokouksessa pankkivaltuusmiehet kehoittivat johtokuntaa tutkimaan, olisiko tällä hetkellä edellytyksiä rahapajan siirtämiseen valtiovarainministeriöltä Suomen Pankille. Tämän johdosta johtokunta marraskuun 17 päivänä *pankkivaltuusmiehille lähettämäs sään kirjelmässä ilmoitti, ettei sillä peri aatteessa ole mitään siirtoa vastaan ja että se oli harkinnut niitä käytännöllisiä mah dollisuuksia, joita siirtoon nyt olisi ole massa. Koska pankin käytössä ei ole sellai sia huonetiloja, joihin rahapaja voitaisiin sijoittaa, katsoi johtokunta ainoaksi mah dolliseksi ratkaisuksi, että rahapaja siirron jälkeen edelleenkin toimisi nykyisessä huo neistossaan, jonka pankki vuokraisi val tiolta. Suomen Pankin ryhtyessä lähiai koina suunnittelemaan uuden setelipainorakennuksen rakennuttamista voitaisiin tästä rakennuksesta varata tilat myös ra hapajalle. Rahapajan koneet Suomen Pankki olisi valmis ostamaan niiden käyttö arvoa vastaavasta summasta. Luovuttaessaan rahapajan Suomen Pan kille valtio luonnollisesti menettäisi sen tu lon, joka sillä nykyisin on metallirahojen lyömisestä. Tähän nähden johtokunta huo mautti, että koska puolet Suomen Pankin voittovaroista käytetään valtion tarpeisiin eduskunnan päätöksen mukaisesti, myös puolet rahan lyömisestä syntyvästä voitosta tätä tietä automaattisesti siirtyisi valtion vakinaisiin tuloihin kuuluvaksi. Esittäessään edellä olevan pankkivaltuus miehille johtokunta ehdotti, että pankkival tuusmiehet, m ikäli he yhtyvät johtokunnan asiassa omaksumaan kantaan, saattaisivat suunnitelman valtiovarainministeriön tie toon. Pankkivaltuusmiehet hyväksyivät joh tokunnan suunnitelman kokouksessaan mar raskuun 23 päivänä ja saattoivat sen val tiovarainministeriön tietoon mahdollisia toi menpiteitä varten. Tervakoski Osakeyhtiön uusien osakkeiden merkitseminen. Tervakoski Osakeyhtiön varsinainen yh tiökokous päätti kertomusvuoden maalis

6 25 kuussa korottaa yhtiön osakepääomaa anta malla Suomen Pankin merkittäväksi 1,710 kpl. yhtiön uusia 5,000 markan nimellismääräisiä osakkeita osakeantihintaan 35,000 markkaa kpl:lta. Toukokuun 4 päivänä pi tämässään kokouksessa pankkivaltuusmiehet päättivät oikeuttaa pankin johtokunnan merkitsemään sanotut osakkeet ja käyttä mään niiden maksamiseen yhteensä 59,850,000 markkaa. Suomen Pankin omis tamien Tervakoski Osakeyhtiön osakkeiden määrä, joka oli ollut 84.1 g % yhtiön osake kannasta, lisääntyi edellä kerrotun johdosta % :iin. Lahjoituksia. Maaliskuun 9 päivänä pankkivaltuusmiehille lähettämässään kirjelmässä johtokunta teki esityksen, että Suomen Pankki lahjoittaisi edellisen kesäkuun 4 päivänä kommandiittiyhtiöltä Hackman & Co 50 vuoden ajaksi ostamansa maanomis tajalle kuuluvan osuuden ja oikeuden kuparimalmilöydöksen hyväksikäyttöön sano tun yhtiön Kuus järven pitäjän Sysmän ky lässä omistaman tilan maalla sijaitsevalla valtausalueella Outokumpu O y:n Säätiölle vuoritekniikan, metallurgian ja geologian opetuksen ja tutkimuksen edistämistä var ten, minkä säätiön toimintaa on haitannut käteisten varojen niukkuus. Mainitun, Ou tokumpu O y:n perustaman säätiön tarkoi tuksena on edistää vuoritekniikan, metallur gian ja geologian opetusta ja tutkimusta teknillisessä korkeakoulussa ja valtion tek nillisessä tutkimuslaitoksessa sekä avustaa näiden alojen opiskelijoita mm. stipendeillä pitäm ällä ensisijaisesti silmällä käytännölli sen, elämän tarpeita. Näin ollen olisi pai kallaan, että ryhdyttäessä aikanaan louhi maan malmia ko. alueelta kaivososuuden omistajana olisi vuoriteollisuuteen liittyviä tarkoitusperiä edistävä yhteisö. Johtokunta ehdotti, että lahjoitus tehtäisiin ilman eh toja, jolloin säätiön hallituksen ratkaista vaksi jäisi, m illä tavalla se parhaiten voi käyttää lahjoitettua kaivososuutta säätiön tarkoituksiin. Maaliskuun 16 päivänä pank kivaltuusmiehet hyväksyivät esityksen ja luovutus tapahtui maaliskuun 24 päivänä. Samassa maaliskuun 16 päivänä pide tyssä^ kokouksessa pankkivaltuusmiehet kä sittelivät johtokunnan esityksen siitä, että Suomen Pankki lahjoittaisi heinäkuun 2 päivänä ostamansa talon ja tontin N:o 3 Helsingin kaupungin I kaupungin osan 7. neliössä, osoite Meritullinkatu 8, Helsingin Yliopistolle, jolle sanotulla ton tilla sijaitsevan kolmikerroksisen rakennuk sen huoneistot muutamaa pientä huoneistoa lukuun ottamatta oli vuokrattu. Esitystään johtokunta perusteli sillä, että ko. rakennus vanhuuttaan rappeutuneena ei sellaisenaan olisi sovelias pankin käyttöön, vaan että tarkoituksenmukaisinta olisi purkaa se ja rakennuttaa tontille uusi asuin- tai yhdis tetty asuin-_ ja virastotalo. Tähän johto kunta^ ei kuitenkaan katsonut pankilla ole van aihetta ryhtyä, koska tontti varsinkaan asuintalon rakentamista silmällä pitäen ei ole erikoisen edullinen ja koska yliopiston laitosten häätäminen rakennuksesta saat taisi ne sangen vaikeaan asemaan. Pankki valtuusmiehet hyväksyivät esityksen, ja lah jakirja allekirjoitettiin maaliskuun 30 päi vänä. Joulukuun 15 päivänä pankkivaltuusmie het päättivät, että pankin varoista lahjoi tetaan 2 m ilj. markkaa Centralskogssällskapet Skogskultur r. f. nimiselle seuralle käy tettäväksi metsänparannustoimintaan. Tämä lahjoitus liittyi täydennyksenä siihen pää tökseen, jolla pankkivaltuusmiehet olivat edellisenä vuonna myöntäneet Keskusmetsäseura Tapiolle varoja samaan tarkoituk seen. Haarakonttorin perustaminen Rovaniemen kauppalaan. Toukokuun 3 päivänä pankkival tuusmiehille lähettämässään kirjelmässä johtokunta ilm oitti jo pitemmän aikaa suunnitelleensa haarakonttorin perusta mista Rovaniemelle. Varsinkin sen jälkeen kun Lapin lääni perustettiin, oli asia tullut ajankohtaiseksi, sillä on pidetty asianmu kaisena, että Suomen Pankilla on haara konttori jokaisen läänin hallintokeskuksessa._ Koska yhteydet Pohjois-Suomeen pankin Oulun konttorista ovat melko pit kät, perustettiin jo vuonna 1926 Rovanie melle Suomen Pankin asioimisto, joka koko ajan on ollut Oy. Pohjoismaiden Yhdys pankin hoidettavana. Sanottu asioimisto hoitaa kuitenkin ainoastaan rahanvaihtoa sekä Suomen Pankin postilähetysvekselien ja valtion shekkien lunastamista eikä niin ollen muuttuneissa olosuhteissa ajanmittaan vastaa tarkoitustaan. Tämän johdosta johtokunta esitti pankkivaltuusmiehille, että Suomen Pankki pe rustaisi haarakonttorin Rovaniemen kaup palaan. Samalla johtokunta pyysi, että pankkivaltuusmiehet valtuuttaisivat johto kunnan ryhtymään kaikkiin tontin hankki misesta konttoria varten rakennettavalle toi mitalolle seka uudisrakennuksen rakennus suunnitelman laatimisesta ja rakennustöi den käyntiinpanosta aiheutuviin toimenpi teisiin. Kokouksessaan toukokuun 4 päi vänä pankkivaltuusmiehet hyväksyivät haa rakonttorin perustamista koskevan esityk sen sekä myönsivät samalla pyydetyt tontin hankkimista sekä uudisrakennuksen suun nittelua ja rakennuttamista koskevat val tuudet. Vaasan uudisrakennus. Marraskuussa 1940 johtokunta oli tehnyt pankkivaltuusmiehille esityksen, että Suo men Pankki ryhtyisi rakennuttamaan Vaa san kaupungissa omistamalleen 3,092.4 m2:n suuruiselle tontille pankki- ja virastotaloa. Aiheen sanottuun esitykseen oli johtokun nalle antanut lähinnä se, että Vaasassa val litsi jo silloin suuri huoneistopula, josta myös valtion virastot kärsivät. Tämän joh dosta oli Vaasassa sijaitsevien valtion viras tojen taholta tehty Suomen Pankin johto kunnalle esitys, että pankki ryhtyisi sanot tuun rakennusyritykseen ja että rakennuk sessa varattaisiin huonetiloja erinäisiä val tion virastoja varten. Marraskuun 20 päi vänä 1940 pankkivaltuusmiehet hyväksyi vät periaatteessa esityksen lähtien siltä poh jalta, että puheenalaisella tontilla oleva kak sikerroksinen kivirakennus, jossa mm. Suo men Pankin Vaasan haarakonttorin huo neisto sijaitsi, purettaisiin ja tontille ra kennettaisiin virasto-, liike- ja asuintalo, johon myös sanottu haarakonttori sijoitet taisiin. Ennen kuin asian johdosta kuitenkaan ehdittiin ryhtyä mihinkään käytännöllisiin toimenpiteisiin, ilmoittivat eräät virastot ja laitokset, jotka alunperin olivat olleet ha lukkaita muuttamaan uudisrakennukseen, hankkineensa huoneistotiloja muualta, minkä johdosta johtokunta huomioonottaen myös vallitsevat vaikeat olosuhteet päätti antaa rakennushankkeen sillä kerralla raueta. Tähän myös pankkivaltuusmiehet kesäkuun 9 päivänä 1941 pitämässään ko kouksessa yhtyivät. 1055/50 Paria vuotta myöhemmin johtokunta jä l leen katsoi aiheelliseksi ryhtyä jatkamaan uudisrakennuksen suunnittelutöitä, koska huoneistopulan kiristyessä eräiden virasto jen ja laitosten taholta taas tehtiin tiedus teluja huoneistotilojen varaamisesta uudis rakennuksessa. Tällöin johtokunta, joskaan vielä ei ollut selvyyttä siitä, milloin raken nustöihin voitiin ryhtyä, päätti jatkaa asian valmistelemista aikaisemmin hyväksytyissä puitteissa ja antoi kesällä 1943 professori J. S. Sirenin tehtäväksi luonnos- ja myö hemmin pääpiirustusten laatimisen uudis rakennusta varten. Selostuksen suorittamis taan valmistelevista toimenpiteistä johto kunta esitti pankkivaltuusmiehille kesäkuun 5 päivänä 1947, jolloin pankkivaltuusmie het hyväksyivät ne ja valtuuttivat johto kunnan kehittämään edelleen uudisraken nuksen rakennussuunnitelmia. Tammikuussa johtokunta katsoi suunnittelutöiden edistyneen niin pitkälle, että talon rakennustöihin voitiin ryhtyä kevään kuluessa. Ajankohtaa johtokunta piti myös sikäli otollisena, että rakennus töillä voitiin lievittää Vaasassa esiintyvää työttömyyttä. Tämän johdosta johtokunta esitti professori Sirenin laatimat uudisra kennuksen pääpiirustukset pankkivaltuus miesten hyväksyttäviksi sekä pyysi valtuuk sia ryhtyä kaikkiin uudisrakennuksen pe rustus- ja rakennustöiden käyntiinpanosta aiheutuviin toimenpiteisiin. Tammikuun 27 päivänä pitämässään kokouksessa pankki valtuusmiehet hyväksyivät sanotut pääpii rustukset ja myönsivät johtokunnalle sen pyytämät valtuudet. Uudisrakennuksen, joka tulee tilavuudeltaan olemaan noin 50,100 m3, perustustyöt pantiin alulle ker tomusvuoden huhtikuussa ja niitä seuran neet rakennustyöt ovat edistyneet ripeätä vauhtia. Palkkauksen ja eläkkeiden korottaminen, kalliinpaikanlisät sekä ylimääräisten toimi henkilöiden palkkaus. Kesäkuussa johtokunta teki pankkival tuusmiehille esityksen pankin vakinaisten toimenhaltijani palkkauksen parantamisesta kertomusvuoden helmikuun alusta lukien. Laatiessaan ehdotusta toimenhaltijain pe ruspalkkojen korottamisesta johtokunta oli noudattanut suunnilleen samoja periaat teita, joiden mukaan valtion viran tai toi4

7 26 men haltijain uudet peruspalkat vahvistet tiin. Poikkeuksen tekivät ainoastaan haa rakonttorien johtajien ja eräiden pääkont torin korkeimpien virkamiesten palkat, joi den kohdalla johtokunta katsoi aiheelliseksi ehdottaa jossain määrin suurempia koro tuksia syystä, että kysymyksessä olevat palkat olivat aikaisemmissa korotuksissa jääneet suhteellisesti liian alhaisiksi. Eh dotettujen uusien peruspalkkojen yhteis määrä oli noin 67.5 m ilj. markkaa vuodessa eli noin 4.6 m ilj. markkaa suurempi kuin entisten peruspalkkojen vuotuinen yhteis määrä. Kokouksessaan kesäkuun 9 päivänä pankkivaltuusmiehet hyväksyivät johtokun nan esityksen ja päättivät, että korotetut peruspalkat suoritetaan taannehtivasti hel mikuun 1 päivästä lukien. Myös pankin vakinaisille toimenhaltijoille maksettavat ikälisät ja indeksikorotukset nousivat kertomusvuoden helmikuun alusta lukien, koska valtion viran tai toimen hal tijoille maksettavien ikälisien asteikkoa sekä indeksikorotusprosenttia, joita sovelletaan myös Suomen Pankin maksamiin ikälisiin ja indeksikorotuksiin, korotettiin mainitusta ajankohdasta lähtien. Samassa kesäkuun 9 päivänä pitämässään kokouksessa pankkivaltuusmiehet hyväksyi vät niinikään johtokunnan ehdotuksen pan kin maksamien ns. vanhojen peruseläkkei den ja -avustusten korottamisesta helmi kuun 1 päivästä lukien samoja peri aatteita noudattaen, joiden mukaan valtion varoista myönnetyt vanhat peruseläkkeet samasta ajankohdasta lähtien korotettiin. Tämä merkitsi jo myönnettyjen eläkkeiden ja avustusten korottamista saman suurui siksi kuin ne vastaavat eläkkeet ja avus tukset, jotka toimenhaltijain helmikuun 1 päivästä lähtien korotettujen perus palkkojen mukaisesti myönnetään, ja käy tettiin eläkkeiden suuruutta määrättäessä samasta tai vastaavasta virasta tai toimesta, josta eläke on myönnetty, helmikuun 1 päi västä lähtien maksettavaa peruspalk kaa sekä avustusten korotusten perustana vastaavasta toimesta samasta ajankohdasta lähtien maksettavaa pohjapalkkiota. Myös eläkkeiden ja avustusten indeksikorotuspro senttia korotettiin kertomusvuoden helmi kuun alusta lukien % %. Pankin ylimääräisten toimenhaltijain palkkausta korotettiin niinikään kertomus vuoden helmikuun alusta lähtien ja se ta 27 pahtui samoja periaatteita noudattaen, joi den mukaan valtion ylimääräisten toimen haltijain palkkausta oli parannettu. Tähän korotukseen pankkivaltuusmiehet myönsivät kertomusvuoden aikana käytettäväksi noin 1,600,000 markan suuruisen määrärahan. Joulukuussa johtokunta teki pankkivaltuusnuehille esityksen, että Suomen Pankin vakinaisille ja ylimääräisille toimenhalti joille maksettaisiin myös vuonna 1950 kal liinpaikanlisää samojen periaatteiden mu kaisesti kuin valtion viran tai toimen halti joille. Pankkivaltuusmiehet hyväksyivät esityksen joulukuun 15 päivänä pitämäs sään kokouksessa ja myönsivät tarkoituk seen yhteensä noin 11,990,000 markan suu ruisen määrärahan. Samassa kokouksessa pankkivaltuusmie het myönsivät noin 34,000,000 markkaa käy tettäväksi pankin ylimääräisten toimihen kilöiden palkkaamiseen vuonna Eläkkeet ja avustukset. Pankkivaltuusmiehet ovat kuluneen vuo den aikana myöntäneet kolme eläkesäännön mukaista eläkettä ja kaksi avustusta. Näi den yhteinen vuotuinen määrä on 811,920 markkaa. Haarakonttorien valvojat. Pankin haarakonttorien valvojina ja hei dän varamiehinään ovat vuonna 1950 pank kivaltuusmiesten päätöksen nojalla seuraavat henkilöt: Hämeenlinnan konttori: valvojat kaup paneuvos Anders Gustaf Skogster ja toi mitusjohtaja Kaarlo August Noro sekä va ramiehet varatuomari Y rjö Jokiranta ja toimitusjohtaja Aleksi Tandefelt; Joensuun konttori: valvojat kauppaneu vos Juhana Tarma ja toimitusjohtaja Alek santeri Vornanen sekä varamiehet toimitus johtaja, talousneuvos Kosti Aaltonen ja kauppias Aulis Erkki Tahvo Aho; Jyväskylän konttori: valvojat johtaja Kaarlo Vilhelm Laitila ja poliisimestari, va ratuomari Eino Ilm ari Karpio sekä vara miehet apulaiskaupunginjohtaja, dipl. insi nööri Veikko Johannes Tolamo ja johtaja Toivo Johannes Heinonen; Kotkan konttori: valvojat toimitusjoh taja, kunnallisneuvos Veikko Aleksander Cajander ja toimitusjohtaja, kauppaneuvos, pormestari Hugo Gustaf Johannes Melart sekä varamiehet kaupunginsihteeri, vara tuomari Kustaa Ilm ari Laaksonen ja toimi tusjohtaja Kaarlo Erkki Marjanen; Kuopion konttori: valvojat pormestari Alvar Hjalm ar Mikael Hurtta ja maanvil jelysneuvos Niilo Ilm ari Jokinen sekä va ramiehet oikeusneuvosmies Gunnar Valde mar Helien ja toimistonhoitaja Vilho Ruot salainen; Lahden konttori: valvojat johtaja Väinö Tuompo ja rehtori, f il. maisteri Artturi Aukusti Tähtinen sekä varamiehet kaupun ginjohtaja Olavi Ilm ari K aj ala ja toimitus johtaja, insinööri Torsten Martin Lindroos; Mikkelin konttori: valvojat kihlakunnan tuomari Erkki Veikko Kuokkanen ja kun nallisneuvosmies Otto Kinnunen sekä vara miehet johtaja Walter Pulkkinen ja toimi tusjohtaja, talousneuvos Otto Eskelinen; Oulun konttori: valvojat toimitusjohtaja Otto Alfons Karhi ja oikeuspormestari Kaarlo Torsten Reinilä sekä varamiehet johtaja Jalm ari Kustaa Korkeakivi ja toi mitusjohtaja, kauppaneuvos Aarne Toivonen; Porin konttori: valvojat fil. tohtori Frans Vihtori Härmä ja johtaja Yrjö Nurmi sekä varamiehet pormestari, vara tuomari Väinö Wilhelm Hahta ja kaupun ginjohtaja M artti Johannes Ekblom; Tampereen konttori: valvojat toimitus johtaja Alpo Pesonen ja laamanni, oikeuspormestari Lauri Talvia sekä varamiehet toimitusjohtaja, eversti Eric B:son Schau man ja johtaja Lauri Pellas; Turun konttori: valvojat maaherra Frans Vilho Kyttä ja johtaja Juho Heikki K ur kela sekä varamiehet johtaja Aarne Laak sonen ja toimitusjohtaja Väinö Jylhä; sekä Vaasan konttori: valvojat johtaja, kaup paneuvos Lauri Aleksander Niinioja ja por mestari Axel Elias Laxen sekä varamiehet johtaja Juho Viljam Vaahtoniemi ja toimi tusjohtaja Einar Armas Railo. Pankkivaltuusmiehet ja tilintarkastajat. Pankkivaltuusmiehinä toimivat vuonna eduskunnan valitsijamiesten sanot tuun tehtävään valitsemat seuraavat henki löt: Vesterinen, Vihtori, maanviljelijä, Peltonen, Onni, ministeri, Leikola, Erkki, professori, Pekkala, Mauno, pääjohtaja, Leppälä, Juhani, kunnallisneuvos, Salmenoja, Pietari, pääjohtaja, Filppula, Juho Erland, kunnallisneuvos, Söderhjelm, Johan Otto, lakitieteen toh tori, Manninen, Hugo, kansanedustaja. Näistä kolme ensinmainittua muodostivat suppeamman pankkivaltuuston. Puheen johtajana toimi koko vuoden allekirjoitta nut Vesterinen ja varapuheenjohtajana al lekirjoittanut Peltonen. Pankin tilintarkastajiksi vuoden ti lejä tarkastamaan eduskunnan valitsijamie het valitsivat seuraavat henkilöt: Niukkanen, Juho, maanviljelijä, kansan edustaja, hänen varamiehensä Laine, Lauri, pienvilj elij ä, kansanedustaj a; IJiilelä, Kaisa, rahastonhoitaja, kansan edustaja, hänen varamiehensä Bryggari, Tuomas, kivityömies; Moilanen, Kaapro, kunnallisneuvos, hä nen varamiehensä Kullberg, Henrik, maan viljelijä, kansanedustaja; Mustonen, Johannes, metsätyöläinen, kan sanedustaja, hänen varamiehensä Kulo, Kusti, huoltopäällikkö; sekä Fränti, Aleksanteri, kunnallisneuvos, hä nen varamiehensä Öhman, Carl Arne, lakitieteen kandidaatti, kansanedustaja. Helsingissä maaliskuun päivänä VIHTORI VESTERINEN Mauno Pekkala Erkki Leikola O. Peltonen J. Eri. PilppuLa P. Salmenoja Juhani Leppälä H. Manninen J. O. Söderhjelm Esko K. Leinonen

Vientiteollisuus.. Kotimarkkinateol lisuus... 23.2 Voimalaitokset.. 7.3 Kauppa... Muu liike-elämä.. 0.3 34,896

Vientiteollisuus.. Kotimarkkinateol lisuus... 23.2 Voimalaitokset.. 7.3 Kauppa... Muu liike-elämä.. 0.3 34,896 14 15 vuoden viimeisenä päivänä. Nämä muu tokset, jotka viikosta viikkoonkin saattoi vat olla huomattavan jyrkät, johtuivat pää asiallisesti kausiluontoisista syistä, mutta ilmeisesti vientisuhdanteiden

Lisätiedot

Setelinanto-oikeus ja sen käyttö.

Setelinanto-oikeus ja sen käyttö. 14 15 sui ylittäen elokuun lopussa ensimmäistä ker taa 34 miljardin pyykin. Kertomusvuoden päättyessä seteleitä oli liikkeessä 34 383 milj. markan arvosta eli 4 777 miljoonaa enemmän kuin vuotta aikaisemmin.

Lisätiedot

Suomen Pankin luotonannon eri lajien kuukautisia vaihteluita valaisevat seuraavan asetelman lukusarjat.

Suomen Pankin luotonannon eri lajien kuukautisia vaihteluita valaisevat seuraavan asetelman lukusarjat. 14 15 lian alimman kohdan elokuussa. Kertomus vuoden päättyessä näiltä tileiltä oli nostettu 394 milj. markkaa eli 162 miljoonaa vähem män Imin vuotta aikaisemmin. Suomen Pankin luotonannon eri lajien

Lisätiedot

Käytetty määrä: Setelinanto vara:

Käytetty määrä: Setelinanto vara: 14 15 aleni siten 7 % : sta 5 % % : iin j a muut ko rot vastaavasti. Vuoden vaihteesta muutkin luottolaitokset noudattivat tätä merkinantoa. Setelistä. Kertomusvuoden aikana liikkeessä oleva setelistö

Lisätiedot

19.975.6 19.022.6 19.160.5 20 212.6 20.709.8 21.049.8 21.183.1 22.584.9 22.852.5 23.966.5 23.229.1 24.270.1 22,397.4

19.975.6 19.022.6 19.160.5 20 212.6 20.709.8 21.049.8 21.183.1 22.584.9 22.852.5 23.966.5 23.229.1 24.270.1 22,397.4 17 16 elämälle antama luotto siten lisääntyi 1,571.8 milj. markkaa eli lähes 71 %. Suomen Pankin luotonannon pääosana oli kertomusvuonna, niinkuin aikaisemmin kin, vekselien diskonttaaminen. Kertomus vuoden

Lisätiedot

47.4 49.3 17.7 12.8 21.9 0.2 10.9 0.8

47.4 49.3 17.7 12.8 21.9 0.2 10.9 0.8 12 16 857 miljoonaa ja joulukuussa 12 719 milj. markkaa. Valtion velka keskuspankille, joka elokuun puolivälissä oli noussut 24 687 milj. markkaan, oli siten, melkoisten vaihteluiden jälkeen, kertomusvuoden

Lisätiedot

949.5 976.0 1.051.1 1.085.2 1.129.5 1.134.5 1.113.6 1.035.6 985.6 1.013.7 1.015.7 1,019.5 1.079.7

949.5 976.0 1.051.1 1.085.2 1.129.5 1.134.5 1.113.6 1.035.6 985.6 1.013.7 1.015.7 1,019.5 1.079.7 14 15 1936 Suomen Pankin kotimainen luotonanto vuonna 1937. Kuukauden loppu Vekselit Hypot. lainat kreditiivit konttaukset Joulukuu... 823.0 59.8 66.7 Yhteensä 949.5 Kertomusvuoden päättyessä diskontatut

Lisätiedot

1938 J oulukuu 1,042.2 62.8 72.i 1,177.1. 1939 Tammikuu

1938 J oulukuu 1,042.2 62.8 72.i 1,177.1. 1939 Tammikuu 14 senä päivänä ja Reichsmarkka : sta 1,945: :aan 1,982:. Muutokset olivat siten yleensä sangen pienet. Suomen Pankin valuuttavarasto pysyi suurimman osan vuotta sillä korkealla tasolla, jolle se jo vuonna

Lisätiedot

/O 54.o % 42.0 47.4. Vientiteollisuus Kotimarkkinateolli 49.3

/O 54.o % 42.0 47.4. Vientiteollisuus Kotimarkkinateolli 49.3 13 12 raan diskontattujen vekselien määrä pysyt teli pitkin vuotta, talouselämän vilkastumi sesta huolimatta, alemmalla tasolla kuin edel lisenä vuonna ja oli kertomusvuoden päät tyessä 1871 milj. markkaa

Lisätiedot

Pankin suhde valtioon.

Pankin suhde valtioon. 13 Vientiteollisuus... Kotimarkkinateollisuus... Kauppaliikkeet... Muut... Korkomäärät. Suomen Pankki ei kertomusvuoden ai kana katsonut olevan syytä muuttaa ylei sessä luotonannossaan soveltamiaan korkomääriä.

Lisätiedot

Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös Torsti Patakankaan valituksesta/khall 5.5.2014 162

Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös Torsti Patakankaan valituksesta/khall 5.5.2014 162 Kunnanhallitus 368 10.11.2015 Kunnanhallitus 404 08.12.2015 Kunnanhallitus 414 22.12.2015 Kunnanhallitus 43 09.02.2016 Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös Torsti Patakankaan valituksesta/khall 5.5.2014

Lisätiedot

--- 2 535 190. Suhde rahalaitoksiin

--- 2 535 190. Suhde rahalaitoksiin 10 11 hellivät 596 milj. markkaa luottojen lyhen nysten johdosta. Kun vielä otetaan huomioon eräät muut luotot sekä toisaalta vastattavien puolella esiintyvät velat, voidaan todeta pan kin koko nettoluotonannon

Lisätiedot

Hätäkeskuslaitoksen ja Lohjan kaupungin välisen määräaikaisen vuokrasopimuksen päättäminen

Hätäkeskuslaitoksen ja Lohjan kaupungin välisen määräaikaisen vuokrasopimuksen päättäminen Kaupunginhallitus 139 31.03.2014 Kaupunginhallitus 271 16.06.2014 Kaupunginhallitus 511 15.12.2014 Hätäkeskuslaitoksen ja Lohjan kaupungin välisen määräaikaisen vuokrasopimuksen päättäminen 877/10.03.02/2013

Lisätiedot

Pankin kotimaisen luotonannon ei i lajien kuukausittaiset vaihtelut vuonna 1940 näkyvät seuraavasta asetelmasta :

Pankin kotimaisen luotonannon ei i lajien kuukausittaiset vaihtelut vuonna 1940 näkyvät seuraavasta asetelmasta : 14 ollen kertomusvuoden päättyessä 5,395.9 milj. markkaa. Pankin kotimaisen luotonannon ei i lajien kuukausittaiset vaihtelut vuonna 1940 näkyvät seuraavasta asetelmasta : Suomen Pankin kotimainen luotonanto

Lisätiedot

K ä y te tty määrä: Käytetty setelinantooikeus 12,207.2

K ä y te tty määrä: Käytetty setelinantooikeus 12,207.2 14 15 maksettavien sitoumusten määrästä, sen jälkeen tämä suhdeluku vähän aleni saa vuttaen vuoden alimman määrän, 100.1 %, toukokuun päättyessä. Kesällä katesuhde jälleen parani, ja vuoden päättyessä

Lisätiedot

Sosterin kanssa on käyty neuvotteluja 30.1.2015 ja 4.3.2015 sääs töjen saamiseksi. Neuvottelujen tuloksia käsitellään kokouksessa.

Sosterin kanssa on käyty neuvotteluja 30.1.2015 ja 4.3.2015 sääs töjen saamiseksi. Neuvottelujen tuloksia käsitellään kokouksessa. Kunnanhallitus 60 30.03.2015 Kunnanhallitus 68 21.04.2015 Kunnanhallitus 82 11.05.2015 Kunnanhallitus 102 11.06.2015 Kunnanhallitus 107 18.06.2015 Kunnanvaltuusto 27 18.06.2015 Talouden tasapainottamistoimenpiteet

Lisätiedot

(Liikunta- ja nuorisopäällikkö) Esitän, että uimahalli pidetään yleisölle auki 35 h viikossa. Ma-ke 13.00-20.00, to 06.00-14.00 ja su 12.00-18.00.

(Liikunta- ja nuorisopäällikkö) Esitän, että uimahalli pidetään yleisölle auki 35 h viikossa. Ma-ke 13.00-20.00, to 06.00-14.00 ja su 12.00-18.00. Sivistyslautakunta 85 21.10.2014 Sivistyslautakunta 90 12.11.2014 Sivistyslautakunta 103 10.12.2014 Kunnanhallitus 41 16.03.2015 Valtuusto 12 30.03.2015 Uimahallin aukioloajat Sivistyslautakunta 21.10.2014

Lisätiedot

Rakennus- ja ympäristölautakunta 252 16.12.2015 655/11.01.00/2014. Rakennus- ja ympäristölautakunta 16.12.2015 252

Rakennus- ja ympäristölautakunta 252 16.12.2015 655/11.01.00/2014. Rakennus- ja ympäristölautakunta 16.12.2015 252 Rakennus- ja ympäristölautakunta 252 16.12.2015 Päätös / ympäristölupahakemus / Syväsatama, jätteiden loppusijoittaminen ja hyödyntäminen satamakentän rakenteissa, Kokkolan Satama / Länsi- ja Sisä-Suomen

Lisätiedot

Paikka P-K:n ammattiopisto Joensuu tekniikka ja kulttuuri, kokoushuone E215, Peltolankatu 4, Joensuunkatu 3. Kärkkäinen Eero jäsen

Paikka P-K:n ammattiopisto Joensuu tekniikka ja kulttuuri, kokoushuone E215, Peltolankatu 4, Joensuunkatu 3. Kärkkäinen Eero jäsen Pöytäkirja 2/2015 1 Hallituksen henkilöstöjaosto Aika 23.09.2015 klo 14:06-14:27 Paikka P-K:n ammattiopisto Joensuu tekniikka ja kulttuuri, kokoushuone E215, Peltolankatu 4, Joensuunkatu 3 Osallistujat

Lisätiedot

ML 25 Valmistelija ja esittelijä: Marina Bergheim-Ahlqvist, 040 521 8128. Lähi- ja virkistysmetsät 1 496 ha

ML 25 Valmistelija ja esittelijä: Marina Bergheim-Ahlqvist, 040 521 8128. Lähi- ja virkistysmetsät 1 496 ha Maaseutulautakunta 25 08.04.2010 Elinkeino- ja kehittämisjaosto 36 27.04.2010 Tekninen lautakunta 76 25.05.2010 Kaupunginhallitus 313 30.08.2010 Strategiaehdotus kaupungin metsille ja maa-alueille 506/14.03.02/2010

Lisätiedot

Kaupunginhallitus 248 02.11.2015 Kaupunginvaltuusto 63 09.11.2015. Tulo- ja kiinteistöveroprosentin määrääminen vuodelle 2016 591/211/2015

Kaupunginhallitus 248 02.11.2015 Kaupunginvaltuusto 63 09.11.2015. Tulo- ja kiinteistöveroprosentin määrääminen vuodelle 2016 591/211/2015 Kaupunginhallitus 248 02.11.2015 Kaupunginvaltuusto 63 09.11.2015 Tulo- ja kiinteistöveroprosentin määrääminen vuodelle 2016 591/211/2015 Kaupunginhallitus 02.11.2015 248 Kuntalain 66 :n mukaan valtuuston

Lisätiedot

Kuntarahoitus 15661/12 2 550 000,00 2 250 000,00 2 250 000,00 2,128 kiinteä, 27.2.2012-23.1.2022

Kuntarahoitus 15661/12 2 550 000,00 2 250 000,00 2 250 000,00 2,128 kiinteä, 27.2.2012-23.1.2022 Kaupunginhallitus 221 25.08.2014 Kaupunginvaltuusto 70 01.09.2014 Kouvolan Vesi Oy:n lainojen takaukset 5700/02.04.07/2014 Kh 25.08.2014 221 Kaupunginvaltuusto päätti 9.6.2014, että Kouvolan Veden toiminnot

Lisätiedot

Setelinanto-oikeus: Setelistä.

Setelinanto-oikeus: Setelistä. 17 Setelistä. Liikkeessä oleva setelimäärä, joka vuoden aikana oli kasvanut melkoisesti, väheni tavallisuuden mukaan tammikuun kolmen ensimmäisen viikon aikana, mutta alkoi sit ten, noudattaen tavallista

Lisätiedot

943.7 1 002.7. Yksityisten tilit. Setelinanto-oikeus ja sen käyttö. miljj. mk

943.7 1 002.7. Yksityisten tilit. Setelinanto-oikeus ja sen käyttö. miljj. mk 10 11 Yksityisten tilit Setelinanto-oikeus ja sen käyttö milj. mk Setelinanto-oikeutta ja sen käyttöä valaisee seuraava asetelma. 31. 12. 1963 31. 12. 1964 Markkamääräiset vekselit... Shekkitilit... Ulkomaanrahan

Lisätiedot

Oikaisu päätökseen kiinteistöjen Sirola RN:o 28:6 ja RN:o 28:24 myynnistä Vaarankylän kyläyhdistykselle

Oikaisu päätökseen kiinteistöjen Sirola RN:o 28:6 ja RN:o 28:24 myynnistä Vaarankylän kyläyhdistykselle Kunnanhallitus 46 25.02.2014 Kunnanhallitus 76 24.03.2014 Kunnanhallitus 126 13.05.2014 Oikaisu päätökseen kiinteistöjen Sirola RN:o 28:6 ja RN:o 28:24 myynnistä Vaarankylän kyläyhdistykselle 135/1/2013

Lisätiedot

HE 174/1995 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

HE 174/1995 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT HE 174/1995 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi palkkaturvalain 2 ja :n sekä merimiesten palkkaturvalain 2 ja :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Kaupunginhallitus 44 31.01.2011 Kaupunginvaltuusto 14 07.02.2011 Kaupunginhallitus 350 04.11.2013 Kaupunginvaltuusto 92 11.11.2013

Kaupunginhallitus 44 31.01.2011 Kaupunginvaltuusto 14 07.02.2011 Kaupunginhallitus 350 04.11.2013 Kaupunginvaltuusto 92 11.11.2013 Kaupunginhallitus 44 31.01.2011 Kaupunginvaltuusto 14 07.02.2011 Kaupunginhallitus 350 04.11.2013 Kaupunginvaltuusto 92 11.11.2013 Kiinteistö Oy Hopunkallion lainatakaus 640/10.03.02.00/2010 KHALL 31.01.2011

Lisätiedot

943.7. Vastattava Liikkeessä olevat setelit..

943.7. Vastattava Liikkeessä olevat setelit.. 11 10 Kertomusvuonna jatkettiin rahalaitosten kanssa lyhytaikaisia termiinikauppoja val tion vuoden 1962 ensimmäisen 8 % : n raha laitoslainan obligaatioilla. Niitä oli pankin omistuksessa vuoden lopussa

Lisätiedot

Kunnanhallitus 103 14.03.2011 Kunnanhallitus 398 12.12.2011 Kunnanhallitus 301 23.09.2013 Kunnanhallitus 264 14.09.2015 Valtuusto 78 07.10.

Kunnanhallitus 103 14.03.2011 Kunnanhallitus 398 12.12.2011 Kunnanhallitus 301 23.09.2013 Kunnanhallitus 264 14.09.2015 Valtuusto 78 07.10. Kunnanhallitus 103 14.03.2011 Kunnanhallitus 398 12.12.2011 Kunnanhallitus 301 23.09.2013 Kunnanhallitus 264 14.09.2015 Valtuusto 78 07.10.2015 Kuntatodistusohjelmien enimmäismäärän korottaminen 106/03.035/2007

Lisätiedot

Asetelmaan eivät sisälly pankkien Suomen Pankille termiiniehdoin myymät kassaobligaatiot, joita pankin omistuksessa oli vuoden

Asetelmaan eivät sisälly pankkien Suomen Pankille termiiniehdoin myymät kassaobligaatiot, joita pankin omistuksessa oli vuoden 10 11 Valtio lunasti maaliskuussa vuoden 1953 vakauttani islainan viimeisen 1250 milj. vmk:n obligaation, jolloin laina tuli koko naisuudessaan loppuun suoritetuksi. Suomen Pankki myönsi samassa kuussa

Lisätiedot

'&féw /m^w VUOSIKERTOMUS JOULUKUUN 31 P.NA 1931 PÄÄTTYNEELTÄ. >np ÄTEN ILMOITETAAN, että yllämainitun VUODELTA

'&féw /m^w VUOSIKERTOMUS JOULUKUUN 31 P.NA 1931 PÄÄTTYNEELTÄ. >np ÄTEN ILMOITETAAN, että yllämainitun VUODELTA '&féw /m^w VUOSIKERTOMUS JOULUKUUN 31 P.NA 1931 PÄÄTTYNEELTÄ VUODELTA >np ÄTEN ILMOITETAAN, että yllämainitun yhtiön *- varsinainen yhtiökokous pidetään Helsingissä Hotelli Seurahuoneella keskiviikkona

Lisätiedot

Lapsiperheiden kotipalveluiden myöntämisperusteet ja asiakasmaksut 1.1.2016 alkaen

Lapsiperheiden kotipalveluiden myöntämisperusteet ja asiakasmaksut 1.1.2016 alkaen Hallitus 267 16.12.2015 Lapsiperheiden kotipalveluiden myöntämisperusteet ja asiakasmaksut 1.1.2016 alkaen H 267 (Valmistelija: perhepalvelujohtaja Matti Heikkinen ja vastuualuepäällikkö Tarja Rossinen)

Lisätiedot

VALITUSOSOITUS (Poikkeamisluvat 36)

VALITUSOSOITUS (Poikkeamisluvat 36) VALITUSOSOITUS (Poikkeamisluvat 36) Valitusaika Ympäristöteknisen lautakunnan lupajaoston päätökseen saa hakea muu tos ta va littamalla Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen kirjallisella va li tuk sel la.

Lisätiedot

Valuuttatilanne milj. mk. Yksityisten tilit. milj. mk

Valuuttatilanne milj. mk. Yksityisten tilit. milj. mk 12 13 Valuuttatilanne Yksityisten tilit Varanto 30. 12. 1967 Varanto 31. 12. 1968 Muutos Suomen Muut Suomen Muut Suomen Muut Pankki Pankki Pankki K u lta... 189 189 190 190 + 1 + 1 Vaihdettavat valuutat..

Lisätiedot

KIERTOKIRJE KOKOELMA

KIERTOKIRJE KOKOELMA POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJE KOKOELMA 1956 N:o 51 N:o 51. Kiertokirje Eräiden valtion varoista suoritettavien eläkkeiden järjestelystä on annettu seuraavat säännökset: I. Laki Annettu Helsingissä

Lisätiedot

Kaupunginhallitus 44 31.01.2011 Kaupunginvaltuusto 14 07.02.2011 Kaupunginhallitus 350 04.11.2013. Kiinteistö Oy Hopunkallion lainatakaus

Kaupunginhallitus 44 31.01.2011 Kaupunginvaltuusto 14 07.02.2011 Kaupunginhallitus 350 04.11.2013. Kiinteistö Oy Hopunkallion lainatakaus Kaupunginhallitus 44 31.01.2011 Kaupunginvaltuusto 14 07.02.2011 Kaupunginhallitus 350 04.11.2013 Kiinteistö Oy Hopunkallion lainatakaus 640/10.03.02.00/2010 KHALL 31.01.2011 44 Kiinteistö Oy Hopunkallio

Lisätiedot

KIERTO KIRJE KOKO E LM A

KIERTO KIRJE KOKO E LM A POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTO KIRJE KOKO E LM A 1953 N:o 42-43 N:o 42. Kiertokirje posti- ja lennätinlaitoksen virkailijain toimeen ottamista ja toimesta eroamista koskevien ohjeiden D-liitteen

Lisätiedot

Sosterin kanssa on käyty neuvotteluja 30.1.2015 ja 4.3.2015 sääs töjen saamiseksi. Neuvottelujen tuloksia käsitellään kokouksessa.

Sosterin kanssa on käyty neuvotteluja 30.1.2015 ja 4.3.2015 sääs töjen saamiseksi. Neuvottelujen tuloksia käsitellään kokouksessa. Kunnanhallitus 60 30.03.2015 Kunnanhallitus 68 21.04.2015 Kunnanhallitus 82 11.05.2015 Kunnanhallitus 102 11.06.2015 Kunnanhallitus 107 18.06.2015 Talouden tasapainottamistoimenpiteet vuodelle 2015 KHALL

Lisätiedot

Lääketieteen lisensiaatti Herman Frithiof Anteli vain a j an testamenttaamia kokoelmia. kokoelmia hoitamaan asetettu. Valtuuskunnalle.

Lääketieteen lisensiaatti Herman Frithiof Anteli vain a j an testamenttaamia kokoelmia. kokoelmia hoitamaan asetettu. Valtuuskunnalle. 1907. - Edusk. Kirj. - H. F. Antellin kokoelmat. Suomen Eduskunnan kirjelmä sen kertomuksen johdosta, minkä lääketieteen lisensiaatti H. F. Anteli vainajan testamenttaamia kokoelmia hoitamaan asetettu

Lisätiedot

Sivistyslautakunta 15 27.03.2014 Sivistyslautakunta 44 21.10.2014 Sivistyslautakunta 52 02.12.2014

Sivistyslautakunta 15 27.03.2014 Sivistyslautakunta 44 21.10.2014 Sivistyslautakunta 52 02.12.2014 Sivistyslautakunta 15 27.03.2014 Sivistyslautakunta 44 21.10.2014 Sivistyslautakunta 52 02.12.2014 OSIKONMÄEN KOULUN LAKKAUTTAMINEN SIVLTK 27.03.2014 15 Kunnanvaltuuston on hyväksynyt 21.3.2011 11 kouluverkkosuunnitelman

Lisätiedot

Päätös osuuskunnan vesijohto- ja viemäriverkostoon liittymisestä / RN:o 529-526-4-18, Heino Mauri kuolinpesä

Päätös osuuskunnan vesijohto- ja viemäriverkostoon liittymisestä / RN:o 529-526-4-18, Heino Mauri kuolinpesä Kaavoitus- ja ympäristölautakunta 84 24.09.2015 Päätös osuuskunnan vesijohto- ja viemäriverkostoon liittymisestä / RN:o 529-526-4-18, Heino Mauri kuolinpesä 599/11.04.02/2014 Kaavoitus- ja ympäristölautakunta

Lisätiedot

HE 56/2000 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vuokratalolainojen lainaehtojen muuttamisesta annetun lain 5 :n muuttamisesta

HE 56/2000 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vuokratalolainojen lainaehtojen muuttamisesta annetun lain 5 :n muuttamisesta HE 56/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vuokratalolainojen lainaehtojen muuttamisesta annetun lain 5 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että vuokratalolainojen

Lisätiedot

Kunnan sijoitukset yhtiöön ovat osakepääoma 2.055,58 euroa ja ra ken ta misen yhteydessä myönnetty tertiäärilaina 31.157,82 euroa.

Kunnan sijoitukset yhtiöön ovat osakepääoma 2.055,58 euroa ja ra ken ta misen yhteydessä myönnetty tertiäärilaina 31.157,82 euroa. Kunnanhallitus 3 13.01.2014 Kunnanhallitus 244 08.12.2014 Kunnanhallitus 5 12.01.2015 Kunnanvaltuusto 5 12.02.2015 Kunnanhallitus 107 18.05.2015 Kunnanvaltuusto 30 16.06.2015 Kunnanhallitus 166 31.08.2015

Lisätiedot

Tämä pykälä on sellaisenaan merkittävä osakekirjoihin.

Tämä pykälä on sellaisenaan merkittävä osakekirjoihin. ITÄ-SUOMI LIIKUNTAOPISTO OY:N YHTIÖJÄRJESTYS VANII A YhT IÖJÄ RJE ST YS Yhtiön nimenä on Itä-Suomen Liikuntaopisto Oy ja kotipaikka Joensuun kaupunki. 2 Yhtiön toimialana on rakentaa ja ylläpitää vapaa-ajanviettoa

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 181/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi aravalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan omistusaravalainan siirtoa kunnalle koskevaa aravalain säännöstä

Lisätiedot

Kaupunginjohtaja Lepistön päätösehdotus:

Kaupunginjohtaja Lepistön päätösehdotus: Kaupunginhallitus 9 24.02.2014 Puheenjohtajiston työryhmä 5 30.09.2014 Puheenjohtajiston työryhmä 4 27.01.2015 Kaupunginhallitus 12 09.02.2015 Valtuustoaloite / kaupungin henkilöstön innostaminen miettimään

Lisätiedot

Toimintakatteen toteumat tulosalueittain:

Toimintakatteen toteumat tulosalueittain: Perusturvalautakunta 27 26.04.2016 Perusturvalautakunnan talouden seuranta 2-3 /2016 Perusturvalautakunta 26.04.2016 27 Kaupunginhallitus on kokouksessaan 11.01.2016 4 hyväksynyt talous ar vion 2016 täytäntöönpano-ohjeen.

Lisätiedot

KIERTOKIRJE KOKOELMA

KIERTOKIRJE KOKOELMA POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJE KOKOELMA 1954 N:o 29-30 N :o 29. Kiertokirje kovan rahan lähettämisestä Suomen Pankin pää- ja haarakonttoreihin. Tiliohjesäännön 50 :n 2. kohdan määräysten mukaan

Lisätiedot

POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA

POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA 1955 N:o 88 N:o 88. Kiertokirje Eräiden valtion varoista suoritettavien eläkkeiden järjestelystä on annettu seuraavat säännökset ja määräykset: I. Laki

Lisätiedot

1993 vp - HE 284 YLEISPERUSTELUT

1993 vp - HE 284 YLEISPERUSTELUT 1993 vp - HE 284 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi eräille omaisuudenhoitoyhtiöille myönnettävistä veronhuojennuksista ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki valtion

Lisätiedot

Kunnan sijoitukset yhtiöön ovat osakepääoma 2.055,58 euroa ja ra ken ta misen yhteydessä myönnetty tertiäärilaina 31.157,82 euroa.

Kunnan sijoitukset yhtiöön ovat osakepääoma 2.055,58 euroa ja ra ken ta misen yhteydessä myönnetty tertiäärilaina 31.157,82 euroa. Kunnanhallitus 3 13.01.2014 Kunnanhallitus 244 08.12.2014 Kunnanhallitus 5 12.01.2015 Kunnanvaltuusto 5 12.02.2015 Kiinteistö Oy Tornitie Kunnanhallitus 13.01.2014 3 Kiinteistö Oy Tornirivi on Pomarkun

Lisätiedot

VALITUSOSOITUS (maa-ainesluvat) 59

VALITUSOSOITUS (maa-ainesluvat) 59 VALITUSOSOITUS (maa-ainesluvat) 59 Valitusaika Ympäristöteknisen lautakunnan lupajaoston päätökseen saa hakea muu tos ta va littamalla Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen kirjallisella va li tuk sel la.

Lisätiedot

Valmistelija hallintopäällikkö Marja-Leena Larsson:

Valmistelija hallintopäällikkö Marja-Leena Larsson: Kaupunginhallitus 251 05.10.2015 Kaupunginhallitus 291 09.11.2015 Kaupunginhallitus 305 23.11.2015 Kaupunginhallitus 325 18.12.2015 Kaupunginhallitus 35 01.02.2016 Kaupunginhallitus 53 22.02.2016 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Kunnanhallitus 88 02.03.2015 Valtuusto 18 26.03.2015. Vuonna 2014 jätetyt aloitteet 63/00.01.02/2015

Kunnanhallitus 88 02.03.2015 Valtuusto 18 26.03.2015. Vuonna 2014 jätetyt aloitteet 63/00.01.02/2015 Kunnanhallitus 88 02.03.2015 Valtuusto 18 26.03.2015 Vuonna 2014 jätetyt aloitteet 63/00.01.02/2015 KHALL 88 Hallintojohtaja Kuntalain 28 :n mukaan kunnan asukkaalla on oikeus tehdä kunnalle aloitteita

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira/Fanin Oy

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira/Fanin Oy Sosiaali- ja terveyslautakunta 256 06.10.2010 Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira/Fanin Oy 761/61/616/2010 STLTK 256 Fanin Oy Kuopiosta on pyytänyt lupaa Sosi aali- ja terveysalan

Lisätiedot

Palvelukotien ja kuntoutumiskotien vuokrien tarkistus 1.5.2014 alkaen

Palvelukotien ja kuntoutumiskotien vuokrien tarkistus 1.5.2014 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 176 12.12.2013 Sosiaali- ja terveyslautakunta 14 13.02.2014 Palvelukotien ja kuntoutumiskotien vuokrien tarkistus 1.5.2014 alkaen 288/02.05.00/2013 Sosiaali- ja terveyslautakunta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysltk 201 09.12.2014 Sosiaali- ja terveysltk 22 26.01.2016

Sosiaali- ja terveysltk 201 09.12.2014 Sosiaali- ja terveysltk 22 26.01.2016 Sosiaali- ja terveysltk 201 09.12.2014 Sosiaali- ja terveysltk 22 26.01.2016 TILOJEN VUOKRAAMINEN TORNION SAIRASKOTISÄÄTIÖLTÄ PÄIVÄKESKUSTOIMINTAA VARTEN/TILOJEN VUOKRAAMINEN VUODELLE 2014/TILOJEN VUOKRAAMINEN

Lisätiedot

Kokemäen kaupunki on etsinyt vapautuneisiin tiloihin uusia vuokralaisia useiden vuosien ajan.

Kokemäen kaupunki on etsinyt vapautuneisiin tiloihin uusia vuokralaisia useiden vuosien ajan. Kaupunginhallitus 6 19.01.2015 Kaupunginvaltuusto 5 26.01.2015 Kokemäen kaupungin ja Freyja Oy:n välisen vuokrasopimuksen muuttaminen (vuoden 2015 vuokraerien maksulykkäys) sekä vuoden 2015 talousarvion

Lisätiedot

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus Kunnanhallitus 305 27.11.2014 Kunnanhallitus 151 10.06.2015 Kunnanhallitus 19 28.01.2016 Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus 143/00.04.01/2014 KH 27.11.2014 305 Työ-

Lisätiedot

Kunnanhallitus 143 20.05.2013 Kunnanhallitus 182 05.08.2013 OULUN AMMATTIKORKEAKOULUN OMISTUS 613/053/2013

Kunnanhallitus 143 20.05.2013 Kunnanhallitus 182 05.08.2013 OULUN AMMATTIKORKEAKOULUN OMISTUS 613/053/2013 Kunnanhallitus 143 20.05.2013 Kunnanhallitus 182 05.08.2013 OULUN AMMATTIKORKEAKOULUN OMISTUS 613/053/2013 KHALL 143 Valmistelu: hallintojohtaja Eeva Vanhanen, p. 050 356 6427 Oulun kaupunki, Oulun seudun

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto/doc Finland Oy

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto/doc Finland Oy Sosiaali- ja terveyslautakunta 211 08.06.2011 Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto/doc Finland Oy 543/61/616/2011 STLTK 211 Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavi rasto (Valvira) on

Lisätiedot

2. antaa vuokrataloyhtiölle omavelkaisen takauksen 2.596.000 euron osake kau pan ja 75.000 euron tonttikaupan tekemiseen, ja

2. antaa vuokrataloyhtiölle omavelkaisen takauksen 2.596.000 euron osake kau pan ja 75.000 euron tonttikaupan tekemiseen, ja Virolahden kunnanhallitus 50 21.03.2016 Virolahden kunnanhallitus 64 25.04.2016 Kuntalaisaloite Asunto Oy Virolahden Sulkutie 1:n koko osakekannan ja rivitalojen tontin ostamiseksi, takauksen myöntämiseksi

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1993 vp - HE 229 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi sokerilain 5 :n, kotimaisesta tärkkelystuotannosta annetun lain 3 :n ja kotimaisesta öljykasvituotannosta annetun lain 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN

Lisätiedot

Valmistelija hallintopäällikkö Marja-Leena Larsson:

Valmistelija hallintopäällikkö Marja-Leena Larsson: Kaupunginhallitus 251 05.10.2015 Kaupunginhallitus 291 09.11.2015 Kaupunginhallitus 305 23.11.2015 Kaupunginhallitus 325 18.12.2015 Kaupunginhallitus 35 01.02.2016 SOSIAALITYÖN JOHTAJAN VIRAN TÄYTTÄMINEN

Lisätiedot

Kuvio 1. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien uudet asuntolainat ja uusien nostojen keskikorko

Kuvio 1. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien uudet asuntolainat ja uusien nostojen keskikorko Kuvio. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien uudet asuntolainat ja uusien nostojen keskikorko asuntolainat, m keskikorko, %,,,,,, Lähde: Suomen Pankki Kuvio. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien

Lisätiedot

Kankaretie 7. Jakomäentie 6 Jakomäentie 8

Kankaretie 7. Jakomäentie 6 Jakomäentie 8 26 3. Asuntotuotantokomitea Rakennusohjelmasta valmistui v:n 1968 aikana asuinhuoneistoja asuttavaan kuntoon 77 ja v:n 1969 aikana 132 asuinhuoneistoa. Lisäksi kertomusvuoden aikana valmistui asuttavaan

Lisätiedot

EDUSKUNNAN PANKKIVALTUUSMIESTEN KERTOMUS VUODELTA 1960 EDUSKUNNAN PANKKIVALIOKUNNALLE HELSINKI 1961

EDUSKUNNAN PANKKIVALTUUSMIESTEN KERTOMUS VUODELTA 1960 EDUSKUNNAN PANKKIVALIOKUNNALLE HELSINKI 1961 EDUSKUNNAN PANKKIVALTUUSMIESTEN KERTOMUS VUODELTA 1960 EDUSKUNNAN PANKKIVALIOKUNNALLE HELSINKI 1961 SISÄLTÖ Sivu Suomen Fankin toiminta... 3 Taloudellinen kehitys vuoden 1960 aikana.. 3 Suomen Pankin rahapolitiikka...

Lisätiedot

Suurivaltaisin, Armollisin Keisari ja Suuriruhtinas!

Suurivaltaisin, Armollisin Keisari ja Suuriruhtinas! 1907. Edusk. Kirj. H. F. Anteilta kokoelmat Suomen Eduskunnan alamainen kirjelmä lääketieteen lisensiaatti H. F. Anteli vainajan testamenttaamien kokoelmain hoidosta. Suurivaltaisin, Armollisin Keisari

Lisätiedot

ORIVEDEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/2015 45

ORIVEDEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/2015 45 ORIVEDEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/2015 45 Vanhus- ja vammaisneuvosto AIKA 10.11.2015 klo 17:00-19:30 PAIKKA Kaupunginhallituksen kokoushuone KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 29 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS

Lisätiedot

Yleiskaavoittaja 14.12.2015 15. Hakija [--] Osoite Mahlavuorentie 45 15560 Nastola. Autotalli 21 1 Aitta 15 1

Yleiskaavoittaja 14.12.2015 15. Hakija [--] Osoite Mahlavuorentie 45 15560 Nastola. Autotalli 21 1 Aitta 15 1 Poikkeamislupapäätös, Mahlavuorentie 45 1291/10.102/2015 Päätöksen antopäivä: 22.12.2015 Hakija [--] Rakennuspaikka Kylä Tila RN:o Pinta-ala m² 403 Immilä Mäntyranta 5:40 1900 Osoite Mahlavuorentie 45

Lisätiedot

KEURUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/2015 1(9)

KEURUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/2015 1(9) KEURUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/2015 1(9) Tarkastuslautakunta 19.11.2015 AIKA 19.11.2015 klo 15:00-18:00 PAIKKA Kehitysvammaisten asumisyksikkö Runokulma klo 15, ja sen jälkeen kau pun gin ta lo, kokoushuone

Lisätiedot

Kalatalouden kehittämisrahaston hallituksen nimeäminen toimikaudeksi 2013-2016 / kunnan edustajien nimeäminen / muut edustajat

Kalatalouden kehittämisrahaston hallituksen nimeäminen toimikaudeksi 2013-2016 / kunnan edustajien nimeäminen / muut edustajat Kunnanhallitus 38 31.01.2013 Kunnanhallitus 144 18.03.2013 Kunnanhallitus 291 03.06.2013 Kunnanhallitus 63 16.02.2015 Kunnanhallitus 132 30.03.2015 Kunnanhallitus 262 06.07.2015 Kunnanhallitus 319 21.09.2015

Lisätiedot

Lisätietoja tästä asiasta antaa hallituksen puheenjohtaja Elisa

Lisätietoja tästä asiasta antaa hallituksen puheenjohtaja Elisa Hallitus 24 25.02.2016 Hallitus 63 30.03.2016 Hallitus 72 26.04.2016 Valtuusto 19 12.05.2016 Kuntayhtymän johtajan virka 60/31.312/2016 Hallitus 25.02.2016 24 Hallituksen puheenjohtaja: Etelä-Savon sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Oikeus ylimääräiseen rintamalisään on rintamalisänsaajalla, jolle maksetaan kansaneläkettä.

Oikeus ylimääräiseen rintamalisään on rintamalisänsaajalla, jolle maksetaan kansaneläkettä. 1 of 8 18/04/2011 11:33 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 1977» 28.1.1977/119 28.1.1977/119 Seurattu SDK 293/2011 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Rintamasotilaseläkelaki

Lisätiedot

2 1908. V. M. *) Sulkumerkkien väliösä olevat luvut osottavat vaataavia määriä vuonna 1905.

2 1908. V. M. *) Sulkumerkkien väliösä olevat luvut osottavat vaataavia määriä vuonna 1905. 1908. - V. m. Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 3 Eduskunnalle Suomen postisäästöpankin tilasta ja hoidosta vuonna 1906 annetun kertomuksen johdosta. Eduskunta on Valtiovarainvaliokuntaan valmistelevaa

Lisätiedot

Yksityisten tilit milj. mk. oltuaan edellisenä vuonna 57 437 milj. mark. Setelistä. kaa.

Yksityisten tilit milj. mk. oltuaan edellisenä vuonna 57 437 milj. mark. Setelistä. kaa. 10 11 Yksityisten tilit oltuaan edellisenä vuonna 57 437 milj. mark kaa. Setelistä 81. 12. 58 31. 12. 59 Muutos Markkamääräiset vekselit... Shekkitilit... Ulkomaanrahan määräiset vekselit....... Muita

Lisätiedot

ORIVEDEN KAUPUNGIN ATERIA-, TAVARANKULJETUS- JA HENKILÖKULJETUSTEN KILPAILUTUS 2016-2018

ORIVEDEN KAUPUNGIN ATERIA-, TAVARANKULJETUS- JA HENKILÖKULJETUSTEN KILPAILUTUS 2016-2018 Kaupunginhallitus 302 16.11.2015 ORIVEDEN KAUPUNGIN ATERIA-, TAVARANKULJETUS- JA HENKILÖKULJETUSTEN KILPAILUTUS 2016-2018 150/07.071/2015 Kaupunginhallitus 16.11.2015 302 Oriveden kaupunki on pyytänyt

Lisätiedot

den suurten lyhennysten johdosta muiden vekseliasiakkaiden yhteenlaskettu velka väheni Suhde valtioon

den suurten lyhennysten johdosta muiden vekseliasiakkaiden yhteenlaskettu velka väheni Suhde valtioon 13 12 Suhde valtioon Pankin ja valtion tilisuhteet esitetään seuraavassa asetelmassa. Valtion tilit Vastaavat: IBRD-vekseli... 11.5 8.3 3.2 S h ek k itili... Vientim aksutilit... Vastattavat... 39.8 1.1

Lisätiedot

Kokkolan Satama / yhtiöittäminen

Kokkolan Satama / yhtiöittäminen Kaupunginhallitus 546 10.11.2014 Kaupunginvaltuusto 90 17.11.2014 Kokkolan Satama / yhtiöittäminen 639/00/01/00/2010 KH 546 Kaupunginvaltuusto on 29.9.2014 ( 73) liikelaitos Kokkolan Sa taman osalta hyväksynyt

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto/invalidiliiton Asumispalvelut Oy

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto/invalidiliiton Asumispalvelut Oy Sosiaali- ja terveyslautakunta 208 18.08.2010 Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto/invalidiliiton Asumispalvelut Oy 604/61/616/2010 640/61/616/2010 STLTK 208 Invalidiliiton Asumispalvelut

Lisätiedot

Arvonjärjestelytilit... Setelinanto-oikeus. Muut varat. Oma pääoma... Setelinanto-oikeuden käyttö. Tilinpäätös. Kulta ja ulkomaiset saatavat

Arvonjärjestelytilit... Setelinanto-oikeus. Muut varat. Oma pääoma... Setelinanto-oikeuden käyttö. Tilinpäätös. Kulta ja ulkomaiset saatavat 14 15 Setelinantotase Kotimaiset obligaatiot.... Metalliraha... Markkaosuus Kansainvälises sä Valuuttarahastossa... Muut saatavat... milj Setelinanto-oikeus 3 1.1 2.1 9 7 0 Ensisijainen k a t e... Toissijainen

Lisätiedot

Teknisen sopimuksen (TS) tehtäväkohtaisen palkkojen (TKP) arviointijärjestelmä

Teknisen sopimuksen (TS) tehtäväkohtaisen palkkojen (TKP) arviointijärjestelmä Kunnanhallitus 344 15.09.2014 Kunnanhallitus 31 02.02.2015 Kunnanhallitus 439 21.12.2015 Teknisen sopimuksen (TS) tehtäväkohtaisen palkkojen (TKP) arviointijärjestelmä 375/01.00.01/2014 KHALL 344 Hallintojohtaja

Lisätiedot

REKISTERIOTTEEN TIEDOT

REKISTERIOTTEEN TIEDOT Patentti- ja rekisterihallitus Kaupparekisteri Arkadiankatu 6 A 00100 Helsinki puh. 029 509 5000 kirjaamo@prh.fi Sivu: 1 (2) Luontiajankohta: 08.06.2016 12:52:34 REKISTERIOTTEEN TIEDOT Toiminimi: Yritys

Lisätiedot

Yleiskaavoittaja 20.11.2015 13. Päätöksen antopäivä: 24.11.2015. Hakija [--] Osoite Pitkätie 277 15560 Nastola

Yleiskaavoittaja 20.11.2015 13. Päätöksen antopäivä: 24.11.2015. Hakija [--] Osoite Pitkätie 277 15560 Nastola Suunnittelutarveratkaisu, Pitkätie 277 1280/10.102/2015 Päätöksen antopäivä: 24.11.2015 Hakija [--] Rakennuspaikka Kylä Tila RN:o Pinta-ala m² 411 Villähde Koivurinne 3:64 10771 Osoite Pitkätie 277 15560

Lisätiedot

Lappeenranta-lisä on lasten kotihoidon tukimuoto, jonka mak sa minen on kaupungin päätettävissä.

Lappeenranta-lisä on lasten kotihoidon tukimuoto, jonka mak sa minen on kaupungin päätettävissä. Kasvatus- ja opetuslautakunta 55 10.06.2013 Ilpo Heltimoisen ym. aloite sisäilmaongelman osaratkaisuksi 434/10.03.02.03/2013 KOLA 55 Valmistelija / lisätiedot: Kasvatus- ja opetustoimenjohtaja Tuija Willberg,

Lisätiedot

Suhde yksityisiin asiakkaisiin

Suhde yksityisiin asiakkaisiin 13 12 miinikauppojen johdosta lainan "kotimaisiin obligaatioihin kirjattuja velkakirjoja oli pankin hallussa vuoden päättyessä vain 10 milj. mar kan arvosta. Suhde yksityisiin asiakkaisiin Pankin tilisuhteet

Lisätiedot

Rakennustarkastaja Petri Mäki, sähköposti petri.maki@ylojarvi.fi, puh. 050 385 1815

Rakennustarkastaja Petri Mäki, sähköposti petri.maki@ylojarvi.fi, puh. 050 385 1815 Ympäristölautakunta 252 30.10.2012 Ympäristölautakunta 145 29.10.2013 Ympäristölautakunta 158 11.11.2014 Ympäristölautakunta 38 17.02.2015 Ympäristön epäsiisteys Ryömäntiellä 746/53.532/2012 YMPLTK 30.10.2012

Lisätiedot

Rakennusalueen suunnitteluvaraus Kaustarissa (ns. Tyllin pelto)

Rakennusalueen suunnitteluvaraus Kaustarissa (ns. Tyllin pelto) Kaupunginhallitus 36 20.01.2014 Rakennusalueen suunnitteluvaraus Kaustarissa (ns. Tyllin pelto) 372/10/00/02/2013 KH 36 Valmistelija: kaupungingeodeetti Matti Kivistö, puh. 044 780 9343 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia.

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Kansaneläkelaitoksen

Lisätiedot

Yhtiössä on erilaisia osakkeita seuraavasti:

Yhtiössä on erilaisia osakkeita seuraavasti: Y-tunnus: 0347890- Sivu JOENSUUN PYSAKOINTI OY:N YHTIOJARJESTYS 1 Yhtiön toiminimi on Joensuun Pysäköinti Oy ja kotipaikka on Joensuun kaupunki. 2 Yhtiön toimialana on maankäyttö- ja rakennuslain sekä

Lisätiedot

- 1 Kokouksen avaaminen. - 3 Pöytäkirjantarkastajien valinta. - 4 Työjärjestyksen hyväksyminen

- 1 Kokouksen avaaminen. - 3 Pöytäkirjantarkastajien valinta. - 4 Työjärjestyksen hyväksyminen Kaupunginhallitus 119 31.03.2014 Kaupunginvaltuuston kokouksen 27.1.2014 päätösten täytäntöönpano 1224/07.02.03/2014 KHALL 119 Kuntalain 23.1 :n mukaan kunnanhallitus vastaa kunnan hal lin nos ta ja taloudenhoidosta

Lisätiedot

Kokoushuone E227, P-K:n ammattiopisto Joensuu tekniikka ja kulttuuri, Peltolankatu 4, Joensuu. Kärkkäinen Eero jäsen

Kokoushuone E227, P-K:n ammattiopisto Joensuu tekniikka ja kulttuuri, Peltolankatu 4, Joensuu. Kärkkäinen Eero jäsen Esityslista 2/2016 1 Aika 11.04.2016 klo 14:30 Paikka Kokoushuone E227, P-K:n ammattiopisto Joensuu tekniikka ja kulttuuri, Peltolankatu 4, Joensuu Lisätietoja Osallistujat Huusko Anu puheenjohtaja Isoniemi

Lisätiedot

LOIMAAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2008 1. Otsikko Sivu

LOIMAAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2008 1. Otsikko Sivu LOIMAAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2008 1 Työväenopiston johtokunta 22.04.2008 AIKA 22.04.2008 klo 18:00-18:50 PAIKKA Opistotalo KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 12 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 13

Lisätiedot

Pankin tilinpäätös. B i 1 a, n s s i. Setelinanto.

Pankin tilinpäätös. B i 1 a, n s s i. Setelinanto. 13 12 Ulkomaiset suhteet. Kun se markan arvon tukemiseksi ulko mailla tehty luottosopimus, joka mainitaan Pankkivaltuusmiesten edellisessä kertomuk sessa, kuluvan vuoden helmikuussa, erääntyi, ei sitä

Lisätiedot

Lainaehtojen muuttaminen/ Paltamo Golf Oy

Lainaehtojen muuttaminen/ Paltamo Golf Oy Kunnanhallitus 185 11.08.2009 Kunnanhallitus 206 22.09.2009 Kunnanvaltuusto 44 15.10.2009 Kunnanhallitus 33 14.02.2012 Kunnanvaltuusto 9 15.03.2012 Kunnanhallitus 51 29.01.2013 Lainaehtojen muuttaminen/

Lisätiedot

Varsinainen yhtiökokous torstaina 13. maaliskuuta 2008 klo 12.00 Diana-auditorio, Erottajankatu 5, Helsinki

Varsinainen yhtiökokous torstaina 13. maaliskuuta 2008 klo 12.00 Diana-auditorio, Erottajankatu 5, Helsinki 1. Yhtiökokouksen avaaminen 2. Puheenjohtajan valitseminen Varsinainen yhtiökokous torstaina 13. maaliskuuta 2008 klo 12.00 Diana-auditorio, Erottajankatu 5, Helsinki Esityslista 3. Pöytäkirjantarkastajien

Lisätiedot

6,227,548: 03 6,116,501: 96 16,556,529 24 19,113,350: 16 609,963-14 2,584,028 61 100,000,000-100,000,000 50,000,000 50,000,000.

6,227,548: 03 6,116,501: 96 16,556,529 24 19,113,350: 16 609,963-14 2,584,028 61 100,000,000-100,000,000 50,000,000 50,000,000. 12 kan (heinäkuun 15 päivänä) välillä. Vas- Suomen Pankin tilinpäätös. taava käyttämätön setelin anto-oikeus on vaihdellut 143.6 milj. markan (heinäkuun Suomen Pankin tila vuoden 1924 päät- 8 päivänä)

Lisätiedot

Valmistelu: suunnittelupäällikkö Kari Hällström. Katuosasto esittää tarkistettavaksi palvelu- ja vuokramaksunsa (suluis sa voi massa olevat hinnat):

Valmistelu: suunnittelupäällikkö Kari Hällström. Katuosasto esittää tarkistettavaksi palvelu- ja vuokramaksunsa (suluis sa voi massa olevat hinnat): Tekninen lautakunta 129 15.12.2009 KATUOSASTON MAKSUT 1.1.2010 LÄHTIEN TELA 129 Valmistelu: suunnittelupäällikkö Kari Hällström Katuosasto esittää tarkistettavaksi palvelu- ja vuokramaksunsa (suluis sa

Lisätiedot