Vientiteollisuus.. Kotimarkkinateol lisuus Voimalaitokset Kauppa... Muu liike-elämä ,896

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vientiteollisuus.. Kotimarkkinateol lisuus... 23.2 Voimalaitokset.. 7.3 Kauppa... Muu liike-elämä.. 0.3 34,896"

Transkriptio

1 14 15 vuoden viimeisenä päivänä. Nämä muu tokset, jotka viikosta viikkoonkin saattoi vat olla huomattavan jyrkät, johtuivat pää asiallisesti kausiluontoisista syistä, mutta ilmeisesti vientisuhdanteiden heikkeneminen oli omansa vähentämään teollisuuden luo ton tarvetta kertomusvuoden jälkipuolis kolla. Vuoden varrella tapahtunut lisäys oli 1,196 milj. markkaa eli noin 9 %, mikä verrattuna edellisten vuosien lisäykseen, 59 ja % : iin, oli aivan vaatimaton. Rahamarkkinoiden pysyessä kireinä, vä häisestä helpponemisesta huolimatta, liike pankit koko kertomusvuoden ajan olivat velassa keskuspankille, milloin enemmän, milloin vähemmän. Kertomusvuoden al kaessa rediskonttausten määrä oli 3,496 milj. markkaa, mutta tammikuun viimei senä päivänä siitä oli jäljellä vain 530 mil joonaa. Helmikuussa se jälleen nousi si vuuttaen ohimennen neljän miljardin ra jan, mutta aleni taas maalis huhtikuussa. Vuoden huippu, 4,837 miljoonaa, saavu tettiin toukokuun 15 päivänä, mutta loppu kesästä ja syksyllä liikepankit lunastivat pois rediskonttauksiaan, niin että näiden määrä lokakuun lopussa oli vain 78 milj. markkaa. Vuoden lopussa ilmeni taas nou sua, ja joulukuun viimeisenä päivänä redis konttausten määrä oli 1,697 miljoonaa, so. vajaa puolet siitä, mitä se oli ollut vuotta aikaisemmin. Nämä vaihtelut johtuivat, paitsi muista kausisyistä, suurelta osalta liikevaihtoveron kannosta, liikepankkien kun kantoaikoina on pakko auttaa asiak kaitaan yli omien käyttö varojensa. Suomen Pankin luotonannon kolmas pää tekijä on luotonanto valtiolle, jota käsitel lään edempänä. Mitä luotonannon muodolliseen puoleen tulee, on vekselien diskonttaaminen lähes yksin vallitseva, niin kuin on keskuspankin luonteen mukaista. Suoraan diskontattu jen vekselien arvo oli kertomusvuoden al kaessa 30,982 milj. markkaa ja sen päät tyessä 32,821 miljoonaa. Lisäys oli siten 1,839 milj. markkaa eli vaille 6 %. Ver tailun vuoksi mainittakoon, että vastaava lisäys vuonna oli 5,563 miljoonaa eli 18%. Hypoteekkilainojen määrä oli aivan vä häinen, vaihdellen ja milj. markan välillä. Kassakreditiiveiltä nostettu määrä oli jonkin verran suurempi ja melkoista vaihtelevampi, nim. 597 ja 104 milj. markan välillä. Kertomusvuoden aikana tämä määrä nousi 394 miljoonasta 483 milj. markkaan. Joulukuun viimeisenä päivänä tuli hypoteekkilainojen ja kassakreditiivien osalle vain 1.5 % suoranaisen luotonannon kokonaismäärästä sekä ainoastaan 1.4 % pankin kokonaisluotonannosta, kun rediskonttauksetkin otetaan huomioon. Suomen Pankin luotonannon eri lajien kuukautisia vaihteluita valaisevat seuraavan asetelman lukusarjat. Suomen Pankin kotimainen luotonanto vuonna. Kuukauden lopussa J o u lu k u u... Tammikuu.... Helmikuu... M aa lisk u u... Huhtikuu... Toukokuu... Kesäkuu... Heinäkuu... Elokuu... Syyskuu... Lokakuu... Marraskuu.... Joulukuu... Valtion vekselit Muut vekselit Hypoteekki Kassakrelainat ditiivit Rediskont- Muut luotot taukset, rahalaitoksille 18,500 12, ,496 17,830 14,600 16,900 18,400 14,730 15,430 20,030 20,830 21,230 23,730 19,830 19,230 13,085 13,959 14,305 16,320 17,586 17,938 16,725 16,574 15,911 14,703 14,135 13, ,384 2,197 2,570 4,436 3,980 1,077 1, ,325 1, , ,843 32,469 33,855 37,617 37,119 37,627 38,071 39,125 38,351 38,920 35,826 35,023. Suomen Pankin suoraan talouselämälle antama luotto jakaantui kertomusvuoden lopussa talouselämän tärkeimpien haarojen kesken seuraavan asetelman osoittamalla ta valla. Vertailun vuoksi on asetelmaan otettu myös vuosia 1945 koskevat vastaavat luvut Vientiteollisuus.. Kotimarkkinateol lisuus Voimalaitokset Kauppa... Muu liike-elämä g olivat alkaneet käyttää. Suomen Pankki va litsi klassillisen korkopolitiikan tien, ja niin eduskunnan pankkivaltuusmiehet joh tokunnan ehdotuksen mukaisesti helmikuun 5 päivänä päättivät korottaa kaikkia pan kin luotonannossaan soveltamia korkomääriä 2 %. Seuraavasta päivästä alkaen alin eli tavaravekseleistä velotettu korko siten nousi % : iin ja muiden vekselien korko 8 1 /4 % : iin. Liikepankit ja muut luottolaitokset seurasivat, niinkuin edelli sessä on todettu, esimerkkiä, Valtion vekseleitä diskontattaessa sovellettiin, sa maten kuin edellisinä vuosina, erittäin al haista, vain 1 % :n korkoa. Setelistä. Voidaan siten todeta, että vientiteolli suus edelleen on saanut osakseen enemmän kuin puolet keskuspankin myöntämistä luo toista. Kotimarkkinateollisuuden suhteelli nen osuus on vähentynyt, niin että se nyt on sama kuin voimalaitosten ja kaupan, joista varsinkin viimemainitun osuus on tuntuvasti laajentunut, Myös muun liikeelämän saama luotto on lisääntynyt, mihin ennen kaikkea monien uittoyhdistysten luotontarve on ollut syynä. Korkomäärät. Vuoden aikana ja luotonottoon nähden vuoden alussa korkotaso yleensä oli noussut jonkin verran. Sen ohella oli vapaaehtoisen luotonannon sään nöstelyn avulla koetettu varata niukat va rat niihin tarkoituksiin, jotka yleiseltä kan nalta olivat tärkeimmät, ja eritoten välttää luottojen käyttämistä investointitarkoituksiin, mikäli nämä eivät olleet aivan vält tämättömiä, Luottopolitiikan yhtenäistämi seksi asetettiin vielä syyskuussa Suo men Pankin johtokunnan aloitteesta yh dessä muiden luottolaitoksia edustavien järjestöjen kanssa erityinen luottolautakunta. Kun rahamarkkinoiden kireys kertomus vuoden alussa yhä jatkui, tuli kysymys uudesta korkomäärien nostamisesta päivä järjestykseen. Vaihtoehtoisesti tehtiin jul kisuudessa se ehdotus, että indeksiehto otet taisiin yleiseen käytäntöön luotonannossa, jota menetelmää eräät vakuutuslaitokset Liikkeessä olevan setelistön kehitykselle kertomusvuoden alkupuolella antoi leiman sama ilmiö, jatkuvasti nouseva suunta, joka aina toisen maailmansodan puhkeami sesta alkaen, harvoin poikkeuksin, on ollut sille tunnusmerkillistä, Tammikuun alku puolella ilmeni tosin tavanmukaista kausi luontoista laskua, joka oli tavallista jy r kempi, niin että setelistö vuoden vaihteesta tammikuun 23 päivään pieneni 25,162 milj. markasta,351 miljoonaan. Mutta tämän jälkeen alkoi nouseva suunta, sekin suurelta osalta kausi-ilmiö, niin että setelistö huh tikuun lopussa ensimmäisen kerran sivuutti 27 miljardin rajan. Tällä tasolla liikkeessä oleva setelimäärä sitten pysytteli poiketen siten edellisten vuosien kehityksestä, joka kesälläkin oli kohoava. Kun vuoden huippu, 28,189 milj. markkaa setelistön tähän asti korkein taso oli saavutettu syys kuun päättyessä, alkoi aleneva suunta. Vuo den viimeisenä päivänä oli seteleitä liik keessä 27,369 milj. markan arvosta, joten vuoden varrella tapahtunut kokonaislisäys oli 2,207 milj. markkaa vastaten vajaata 9 %, kun setelistön kasvu edellisenä vuonna oli niin suuri kuin 6,929 milj. markkaa vas taten 38 %. Setelinanto-oikeus ja sen käyttö. Niiden varojen määrä, joita vastaan Suomen Pankki ohjesääntönsä mukaisesti on oikeutettu antamaan seteleitä, kehittyi vuoden varrella seuraavan asetelman osoit tamalla tavalla.

2 17 16 Kultakassa Ulkomaiset Ulkomaiset Ulkomaan liput Kotimaiset kirjeenvaihtajat. vekselit... setelit ja korkovekselit / , / / , , ,402.i , s 37, ,517.c 35,444. o 36, , , ,263.8 Setelinantoon oikeuttavien varojen määrä lisääntyi tuntuvasti aina syyspuoleen saakka, mutta supistui vuoden loppuun mennessä jälleen, niin että kokonaislisäys oli vain 1,819.8 milj. markkaa eli n. 5 /c. Vertailun vuoksi on mainittava, että vas taava lisäys, vekselisalkun voimakkaan pai sumisen johdosta, lähinnä edellisinä vuosina oli tuntuvasti suurempi, 15 % vuonna ja 29 % vuonna Lisäys ei kertomus vuonna enää johtunut vekselisalkun paisu misesta vaan pääasiallisesti ulkomaisten va luuttojen määrän noususta. Myös kultakassa ja ulkomaiset vekselit vaikuttivat sa maan suuntaan. Setelinkate on ollut runsas vertasipa sitä liikkeessä olevien setelien määrään tai kaikkien vaadittaessa maksettavien sitou musten kokonaismäärään. Edellinen suhde vaihteli ja % :n, jälkimmäinen ja :n välillä. Kumpikin suh deluku oli kertomusvuoden päättyessä hiu kan alempi kuin sen alkaessa. Käyttämätön setelinanto-oikeus oli sekin runsas. Suurimmillaan, 6,833 milj. mark kaa, se oli joulukuun alussa, kun taas vuo den alin määrä, 4,378 miljoonaa, saavutet tiin maaliskuun 15 päivänä. Kertomusvuo den päättyessä setelireservi oli 5,963 milj. markkaa ja 37 miljoonaa suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Myös verrattuna setelinanto-oikeuteen ja vaadittaessa makset tavien sitoumusten kokonaismäärään setelinantoreservi kertomusvuonna oli runsas. Kertomusvuoden alkaessa reservi oli 15.o % setelinanto-oikeudesta, mutta jo tammi kuussa suhde parani nousten aina 18. r % :iin mainitun kuun 23 päivänä. Vuoden varrella se kuitenkin pysytteli jonkin ver ran alemmalla tasolla painuen % :iin lokakuun 8 päivänä. Joulukuun viimeisenä päivänä se jälleen oli vähän korkeampi, 15.3 %. Verrattuna vaadittaessa maksetta vien sitoumusten kokonaismäärään setelin- antoreservi kertomusvuoden alkaessa oli 18.9 %, saavutti huippunsa, 23.o %, tam mikuun 23 päivänä, ja alimman määränsä, 14.0 %, lokakuun 8 päivänä noustaksensa vuoden lopussa 18. o % : iin. Täsmällisen kuvan Suomen Pankin koko setelinanto-oikeudesta, sen osista ja sen käyttämisestä saa seuraavasta asetelmasta, joka valaisee näitä seikkoja vuosien ja päättyessä. Setelinanto-oikeus: Kultakassa ja ulkomai set valuutat... Lain 13/ mukaan 34,821.0 Ohjesäännön 6 :n mu kaan... l,800.o Setelinanto-oikeus 37,4.0 2, ,968.s l,800.o 39,063.s K äytetty määrä: Liikkeessä olevat setelit 25,161.5 Muut vaadittaessa mak settavat sitoumukset. 5,623.1 Myönnetyistä kassakreditiiveistä nostamatta 533.S oleva määrä... Käytetty setelinanto-oikeus... 31,318.4 Setelinantoreservi... 27, , , , ,963.2 Käytetty määrä ja reservi.. 37,4.0 39,063.8 Punkin suhde valtioon. Valtion luotonotto Suomen Pankista py syi kertomusvuonna suunnilleen samalla tasolla kuin edellisenäkin vuonna vaihdel len viikosta viikkoon melko voimakkaasti sen mukaan, miten valtion kassoihin ker tyi verotuloja ja lainavaroja verrattuna samanaikaisten maksujen määrään; posti siirtotilillä olevien määrien vaihtelut ai heuttivat osaltaan samanlaisia muutoksia. Valtiolle annetun luoton määrä oli kerto musvuoden alkaessa 18,500 milj. markkaa, painui siitä aina 13,800 miljoonaan helmi kuun puolivälissä, mutta kohosi syksyllä saavuttaen 23,730 milj. markan huipun lo kakuussa. Vuoden lopussa se jälleen supis tui ollen joulukuun päättyessä 19,230 mil joonaa. Tämä määrä oli 730 milj. markkaa suurempi kuin vuotta aikaisemmin, mille seikalle ei, juuri mainituista syistä, ole an nettava erityistä merkitystä. Toiselta puolen on muistettava, että val tion vekseliluotto ei täsmällisesti ilmaise valtion keskuspankista ottaman luoton net tomäärää. Valtiolla oli näet yleensä pano ja ottotilillään Suomen Pankissa saatava, jonka määrä vaihteli jyrkästi viikosta viik koon nousten aina 558 milj. markkaan tou kokuun 8 päivänä. Toisinaan tämä tili kui tenkin oli tyhjä, ja valtio oli melkoisin määrin ylittänytkin tilinsä, heinäkuun 8 päivänä jopa 921 milj. markalla. Kerto musvuoden alkaessa valtion saatava pano ja ottotilillä oli 114 milj. markkaa ja sen päättyessä 19 miljoonaa. Jos nämä erät otetaan huomioon, saadaan tulokseksi, että valtion nettovelka kertomusvuoden alkaessa oli 18,386 milj. markkaa ja sen päättyessä 19,211 miljoonaa, joten lisäys oli 825 milj. markkaa. Paitsi varsinaista luotonantoa valtiolle Suomen Pankki on ostamalla valtion obli gaatioita myöntänyt valtiolle luottoa, joskin se luonteeltaan pikemmin on kat sottava eräänlaiseksi varojen sijoitukseksi. Kertomusvuoden alkaessa tällaisten obli gaatioiden kirjattu arvo oli 280 milj. mark kaa ja sen päättyessä melkein sama, 279 miljoonaa. nissä Neuvostoliiton, Tanskan ja Puolan kanssa. Uusia maksusopimuksia selvityspohjalla tehtiin kertomusvuonna Bulgarian, Islannin, Jugoslavian, Saksan itäisen miehitysvyöhykkeen, Turkin ja Unkarin kanssa. Sitäpaitsi tehtiin eräitä muutoksia Norjan ja Puolan kanssa aikaisemmin teh tyihin sopimuksiin. Selvitystileiltä kertomusvuonna ja, ver tailun vuoksi, vuonna suoritettujen maksujen jakaantumista eri maiden kesken valaisee seuraava asetelma. Ulkomaiset selvitystila. Huolimatta siitä, että tuonti suuresti vil kastui, ei tuontiremburssien käytössä ta pahtunut mainitsemisen arvoista nousua. Vientiremburssit sitä vastoin lisääntyivät suunnilleen samassa suhteessa kuin vienti kin kasvoi. Näin ollen näyttää siltä, että remburssiliike olisi saavuttanut tai saavut tamassa huippunsa. Syynä tähän on ilmei sesti se tosiasia, että rahanniukkuus on pa kottanut tuontiliikkeet käyttämään halvem pia maksutapoja kuin remburssimenettelyä, milloin siihen on mahdollisuuksia. Ulkomaankaupan vilkastuessa suoritettiin myös selvitystileiltä viejille ynnä muille suurempia summia kuin aikaisempina vuo sina. Lisäys oli kuitenkin suhteellisen vaa timaton, 18 c/c, vastaten 62 % edellisenä vuonna. Suoritettu summa oli kaikkiaan viime vuonna 16,598 milj. markkaa vasta ten 14,037 miljoonaa vuonna ja 8,658 miljoonaa vuonna Erityisen suuri merkitys oli selvitvstileillä kaupankäyn /49 Bulgaria... Islanti Jugoslavia... Norja... P u o l a Romania... Saksa, Itäinen.... Saksa, Läntinen... S. N. T. L i i t t o Sveitsi... Tanska Turkki... Unkari , , , , ,598 Lisäksi suoritettiin palautustileiltä 150 milj. markkaa, kun palautusten määrä vuonna oli ollut 46 miljoonaa. Selvitystilien loppusaldo kertomusvuoden päättyessä oli 2,199 milj. markan velka vas taten 2,270 miljoonaa vuotta aikaisemmin. Tämän velkasaldon jakaantumista kaupal listen selvitystilien ja saksalaisten saata vien tilien kesken on käsitelty toisessa yh teydessä. Remburssit.

3 19 18 Tuontirembursseja avattiin kertomus vuonna kaikkiaan 5,123 määrältään 15,058 milj. markkaa vastaten 5,141 remburssia ja 14,989 miljoonaa edellisenä vuonna. Kerto musvuoden päättyessä avoinna olevien rem burssien arvo oli 3,148 milj. markkaa eli jonkin verran suurempi kuin vuotta aikai semmin, jolloin vastaava arvo oli 2,546 miljoonaa, Vientiremburssien luku nousi 371:stä vuonna 500:aan vuonna, ja nii den arvo kohosi vastaavasti 4,845 milj. markasta 5,575 miljoonaan. Vuoden päät tyessä avoinna olevien vientiremburssien arvo oli 950 milj. markkaa, kun vastaava arvo vuotta aikaisemmin oli vain 347 mil joonaa. Pankin tilinpäätös. Edellä on käsitelty pankin tiliaseman tärkeimpiä eriä ja valaistu niissä kertomus vuoden aikana tapahtuneita muutoksia. Täydennykseksi on syytä tarkastaa pankin omaisuustasetta ja tulostasetta kokonaisuu dessaan. Omaisuustase. Suomen Pankin omaisuustase kertomus vuoden alkaessa ja päättyessä käy ilmi alla olevasta asetelmasta, joka antaa yleiskuvan vuoden varrella tapahtuneista muutoksista. Varat: 2.5 Kultakassa Ulkomaiset valuutat Ulkomaiset vekselit.... Ulkomaanrahan määräi set setelit ja korkoliput 31.2 Diskontatut vekselit... 30,982.3 Rediskontatut vekselit.. 3,495.6 Hypoteekkilainat Kassakreditiivit Suomen rahan määräiset obligaatiot... Ulkomaanrahan määräi set obligaatiot... 1,260.2 Eri tilit... 2, , , ,697.0.i , ,020.9 Velat: Liikkeessä olevat setelit 25, Valtion pano- ja ottotili Muiden pano- ja ottotilit 2, Postivekselit... Ulkomaiset tilinpitäjät Ulkomaiset selvitystilit. 2,269.5 Ulkomainen v e lk a... Eri tilit J ä rjestely tilit... 3, Kasvaneet korot... Kantarahasto... l,250.o Vararahasto... 1,433.1 Pankin v o it t o , , s 1, ,199.o , ,000.o , ,020.9 Varojen puolella on, aikaisemmin käsitel tyjen erien lisäksi, syytä panna huomiota obligaatiosalkun paisumiseen. Pankin ohje säännön mukaan ei obligaatiovaraston sekä hypoteekkilainojen ja kassakreditiivien yh teenlaskettu summa saa ylittää pankin omien varojen puolta määrää. Mutta sen jälkeen kun kesäkuussa oli lisätty tätä, niin kuin alempana esitetään, ja pankin mahdollisuudet tällaisen luoton myöntämi seen siten olivat huomattavasti laajentu neet, on pankin puolelta järjestetty eräs suuri obligaatiolaina, jonka määrällä lyhen nettiin asianomaisen asiakkaan vekseliluottoa. Tämän johdosta, ja kun joitakin obligaatioeriä tavallisessa järjestyksessä oli lu nastettu, markkamääräisten obligaatioiden kirjattu arvo nousi 217 miljoonasta 725 milj. markkaan. Samaan aikaan ulkomaan valuutassa annettujen obligaatioiden kir jattu arvo lunastusten johdosta aleni 166 miljoonasta 162 milj. markkaan. Velkapuolella on aikaisemmin käsitelty jen erien lisäksi paikallaan katsella muiden kuin valtion pano- ja ottotileillä sekä pan kin omissa varoissa tapahtuneita muutok sia. Puheena olevilla pano- ja ottotileillä on yleensä ollut melkoisesti varoja näiden summan vaihdellessa 750 milj. markasta helmikuun alussa 3,441 miljoonaan loka kuun 8 päivänä. Vuoden varrella näillä tileillä olevan velan määrä aleni 2,884 milj. markasta 1,463 miljoonaan, siis noin puo leen. Jo vuonna oli tehty aloite Suomen Pankin kantarahaston korottamisesta. Sen jälkeen kun pankin ohjesäännön asian omainen kohta oli muutettu, toteutet tiin korottaminen kesäkuun 30 päivänä siten, että kantarahastoa lisättiin 1,250 milj. markasta 5,000 miljoonaan. Lisäys, 3,750 miljoonaa, saatiin siten, että vararahastosta siirrettiin kantarahastoon 1,600 milj. mark kaa ja järjestely tileiltä, joille vuosien var rella oli kirjattu melkoisia varauksia, 2,150 miljoonaa. Nämä siirrot yhdessä vuo den varrella tehtyjen rahastojen lisäysten kanssa selittävät sen, että vararahasto supistui 1,433 miljoonasta vuoden ti linpäätöksessä 137 milj. markkaan vuoden päättyessä. Järjestelytilien saldo pie neni vastaavasti 3,308 milj. markasta 1,327 miljoonaan. Suomen Pankin kanta- ja va rarahaston summa, joka kertomusvuoden alkaessa oli 2,683 milj. markkaa, nousi tä ten sen päättyessä 5,137 miljoonaan, joten lisäys oli runsaasti 90 %. Jos järjestelytileilläkin olevat pankin omat varat otetaan huomioon, vastaavat luvut olivat 5,991 ja 6,464 milj. markkaa. Arvosteltaessa Suomen Pankin aseman vakavuutta on vielä otettava huomioon, että pankilla on eräitä varoja, jotka eivät tule näkyviin sen omaisuustaseesta. Tällaisia ovat pankin omistamat kiinteistöt ja osak keet. Sen johdosta, että pankin ohjesään nössä säädetään, ettei pankin kiinteistöjen ja kaluston eikä sen omistamien osakkeiden arvoa saa lukea pankin vararahastoon, on nämä yleensä heti hankittaessa kokonaisuu dessaan poistettu pankin omaisuustaseesta. Täydennykseksi tilinpäätösluvuille on siksi syytä esittää seuraavat tiedot näistä omai suuseristä. Ilmoitetut arvot tarkoittavat osittain verotusarvoja, osittain näiden ta solla olevia arvioita, osittain taas, mikäli on kysymys äskettäin hankituista omaisuus eristä, hankintahintoja. Kiinteistöt: Pääkonttori... Tampere I... II... L a h t i... Turku... Kotka... Pori... Oulu... Kuopio... Vaasa... M ik k e li... Jyväskylä (tontti)... Helsinki: Vironkatu 1... Kirkkokatu Meritullinkatu 8... Eduskuntatalon vierestä pääkonttorin uutta toimi taloa varten ostettu tontti Helsingin pitäjä: Henkilökunnan kesähuvila... Jyväskylä: Mattilankadun asuintalo vuokratontilla... Kypärämäki... Janakkala: Mikkolan tila R N :o 1236 Tervakosken kylässä... Osakkeet: Osakkeita kpl. Enso-Gutzeit Oy.... Kirjateollisuusasioimisto Oy... Oulu Oy... Pohjolan Voima Oy Ab. Strömberg Oy Oy. Yleisradio A b... Tervakoski Oy ,0 4,300 2,000 5,150, ,713 Asunto-osakkeita: Oy. Liisankatu 14, Helsinki... Oy. Kataja, Helsinki... Bostads-Ab. Kristinegatan 19 Asunto-Oy., Helsinki.. Oy. Liisankatu 16, Helsinki... Oy. Soma, Helsinki... Oy. Kolmikanta, Vaasa Osakkeen nimellisarro mk , , , ^.rv0, 101. l o o o Arvo o o 48.oo

4 20 21 Tulostase. Tulot: Korot kotimaisesta lainausliikkeestä... Korot ulkomaisilta kirjeenvaihtajilta... Korot obligaatioista... Sekalaiset tulot... A g iovoitto... Provisiot... Menot: Palkat ja palk k iot... Eläkkeet ja avustukset... Pankkivaltuusmiesten palkkiot ja kulut.. Haarakonttorien valvojien palkkiot... Lapsilisä- ja kansaneläkemaksuosuudet... Setelien painatus... K u lu t... Poistot... Kaluston tiliarvon alennus... Pankin voitto... Suomen Pankin voitto- ;ja tappiotili vuolleita verrattuna edellisen vuoden vastaavaan tiliin näkyy seuraavasta asetelmasta. Äskettäin tehdyn päätöksen mukaan ei tässä asetelmassa viime vuodelta enää esiinny pennejä, vaan kaikki summat 011 pyöristetty täysiksi markoiksi. mk 517,474,093: 90 2,686,665: 60 36,556,515: 10,586,300: 58,677,7: ,664,802: ,646,101: 40 mk 706,386,661 1,099,721 48,578,1 12,148, ,270, ,727,365 1,096,210,490 84,180,691: ,879,127 5,448,508: 6,615, ,515: 462,470 i 253,866: 510,800 2,234,455 51,025,093: 65,311,997 21,372,855: 90 32,780, ,984,070: 50 37,642,304 _ 4,179,856: 4,591, ,848,645: ,181, ,646,101: 40 1,096,210,490 toja. Noudattaen vanhoja perinteitä on näet poistettu Kuopion haarakonttorin talon korottamisesta aiheutuneet kustannukset, 11.6 milj. markkaa, setelipainon tilanpuutteen lieventämiseksi tehdyn päärakennuksen lisäyksen kustannuksista puolet eli 4.r> miljoonaa sekä Helsingistä ja Jyväskylästä ostettujen kahden kiinteistön hinta, yhteensä 13.2 miljoonaa, ynnä Jyväskylän vanhan pankkitalon siirron ja muutostöiden kustannuksia 5.4 milj. markkaa. Sitäpaitsi poistettiin vuoden varrella ostetun kaluston arvo, 4.6 milj. markkaa, kokonaan. Näin ollen pankin nettovoitto tuli olemaan milj. markkaa. Voitto oli siten miljoonaa suurempi kuin edellisenä vuonna. Nettovoiton viimeaikaista kellitystä valaisee seuraava lukusarja, josta näkyy, kuinka paljon suurempi nettovoitto 011 nyt kuin ennen sotaa sekin inflaation seurauksia. Vuonna o milj. markkaa s , ,181,696 markkaa. Ohjesäännön mukaan on puolet voitosta, so. mk 417,090,848:, siirrettävä vararahastoon. Kuluvan vuoden ensimmäisessä tilailmoituksessa vararahasto olikin noussut milj. markkaan. Nettovoiton toisesta puoliskosta siirretään 400.o milj. markkaa, mikä summa 011 otettu valtion tuloarvioon, käytettäväksi valtion yleisiin tarkoituksiin. Jäljelle jäävä erä, 17.1 milj. markkaa, on siirretty käyttämättömien voittovarojen tilille. Pankkivaltuusmiehet ehdottavat, että nämä voittovarat, määrältään 17,090,848 markkaa, siirrettäisiin pankin vararähastoon. Luotonannon lisääntyessä ja muunkin pankkitoiminnan laajentuessa sekä korkokannan nousun johdosta Suomen Pankin kirjatut tulot ovat voimakkaasti lisääntyneet, kokonaistulot 1,096.2 milj. markkaan oltuaan miljoonaa vuonna ja vain miljoonaa vuonna Viime vuoden lisäys oli siten milj. markkaa eli 41 % vastaten noin 117 % edellisenä vuonna. Tulojen lisäykseen ovat kaikki tuloerät vaikuttaneet, lukuun ottamatta korkoja ulkomaisilta kirjeenvaihtajilta. Siten korkotulot kotimaisesta lainausliikkeestä lisääntyivät milj. markkaa eli runsaasti 36 %, obligaatiokorot 12.o miljoonaa eli n. 33 %, agiovoitto 53.g miljoonaa eli 91 /c, provisiot 63.o miljoonaa eli 41 % ja sekalaiset tulot 1.5 miljoonaa eli 15 %. Kuitenkin on osa korkotuloista ja agiovoitosta, samaten kuin edellisinäkin vuosina, siirretty järjestely tileille pankin aseman vahvistamiseksi. Myös pankin menot ovat pitkin linjaa kasvaneet. Tämän ovat aiheuttaneet hintojen ja palkkojen kohoaminen, jota jatkui kertomusvuoden alkupuolella, sekä toiminnan laajeneminen. Siten varsinaiset palkat ja palkkiot ovat nousseet 27.7 milj. markkaa eli 33 %, minkä ohella muut palkkaerät sekä eläkkeet ja avustukset kohosivat 1.5 miljoonaa eli 25 %. Kun vielä ottaa huomioon uuden erän, lapsilisä- ja kansaneläkemaksuosuudet, joka sekin on luettava palkkakustannuksiin, saadaan tulokseksi, että kaikki palkka-, eläke- ja avustusmenot yhteensä kohosivat 90.2 milj. markasta miljoonaan eli melkein 35 %. Setelien painatus on vaatinut 14.3 milj. markkaa eli 28 % enemmän kuin vuonna, ja kulut ovat lisääntyneet 11.4 milj. markkaa eli 53 %. Lisäykset olivat useimmissa kohdin pienemmät kuin vuonna. Pankin varsinaiset menot olivat kertomusvuonna kaikkiaan 219.S milj. markkaa vastaten miljoonaa edellisenä vuonna. Lisäys oli siten 57.2 milj. markkaa eli 35 %. Varsinaisten menojen ohella viime vuoden tulostaseessa esiintyy melkoisia pois-

5 23 Pankkivaltuusmiesten käsittelemiä asioita. Setelien lunastaminen. Kun sen asetuksen, jolla Suomen Pankki viimeksi marraskuun 29 päivänä 1945 oli oikeutettu poikkeamaan ohjesääntönsä 8 :n 1. kohdan säännöksistä setelien lunastami seen nähden, voimassaoloaika vuoden lopussa olisi mennyt umpeen, pankin johto kunta, katsoen ettei ollut mahdollista palata kultaan sidottuun rahakantaan, teki aloit teen asetuksen voimassaoloajan pidentämi seksi. Yhtyen johtokunnan mielipiteeseen pankkivaltuusmiehet pyysivät valtioneuvos tolta, että Suomen Pankki asetuksella oi keutettaisiin vuoden 1951 loppuun saakka edelleen poikkeamaan ohjesääntönsä 8 :n 1. kohdan määräyksistä. Tämä oikeus myönnettiin pankille joulu kuun 3 päivänä annetulla asetuksella. Tilintarkastus. Vuoden valtiopäivillä valitut tilin tarkastajat, kunnallisneuvos Aleksanteri Fränti, kansanedustaja Kaisa Hiilelä, kun nallisneuvos Kaapro Moilanen, kansanedus taja Johannes Mustonen ja maanviljelijä Juho Niukkanen, toimittivat viime vuoden helmikuun 16 ja 20 päivän välisenä aikana pankin vuoden tilintarkastuksen. Ti lintarkastajain lausunnon mukaisesti ja pankin ohjesäännön tätä koskevain sään nösten nojalla pankkivaltuusmiehet myön sivät johtokunnalle vastuuvapauden pankin hallinnosta vuodelta. Lainausliikkeen ja valuuttakaupan tarkastus. Pankkivaltuusmiehet ovat vuoden aikana toimittaneet johtosääntönsä määräämän pankin lainausliikkeen ja muiden sijoitus ten sekä valuuttakaupan tarkastuksen seuraavina aikoma: helmikuun 5, huhtikuun 28, kesäkuun 3, elokuun 25, lokakuun 20 ja joulukuun 16 päivänä. Inventtaukset sekä haarakonttorien ja asioimistojen tarkastukset. a) Pääkonttorissa. Johtosääntönsä 6 : n mukaisesti pankki valtuusmiehet ovat toimittaneet pääkontto rin kassojen, kassaholvien ja rahastojen sekä laina- ja vakuuskirjain ynnä panttien ja talletusten inventtauksen. Inventtauksessa ei havaittu aihetta muistutuksiin. b) Haarakonttoreissa. Pankkivaltuusmiehet ovat valvoneet, että konttorien valvojat ovat inventoineet haa rakonttorien käsikassat ja holvit kerran kuukaudessa sekä vekselit, velkakirjat ja pantit vähintään kolmasti vuodessa. c) Asioimistoissa. Niinikään pankkivaltuusmiehet ovat val voneet, että pankin asioimistoja hoitavien liikepankkien valvojat ovat sopimuksenmukaisesti inventoineet asioimistojen kassava rat kerran kuukaudessa. Sitäpaitsi on vuoden kuluessa tarkastettu kaikki haarakonttorit. Pankkivaltuusmiesten valvonnan alaiset rahastot. Pankkivaltuusmiehet ovat hyväksyneet Längmanin ja Rosenbergin rahastojen sekä Elis Holmin hätäapurahaston tilit vuodelta ja lähettäneet jäljennökset tileistä pankkivaliokunnalle. Suomen Pankin soveltamien korkojen korottaminen. Tammikuun lopussa johtokunta teki pankkivaltuusmiehille esityksen Suomen Pankin soveltamien korkojen korottami sesta. Esitystään johtokunta perusteli sillä, että inflatorisen suunnan jatkuessa varojen sijoittamista reaaliarvoihin inflaatiosta hyötymistarkoituksessa oli jatkunut, eivätkä edellisenä vuonna toimeenpannut yhteensä 1*4 % :n suuruiset korkojen korottamiset olleet pystyneet sitä sanottavasti hillitse mään. Niinikään oli eräillä tahoilla jatku vasti havaittavissa tuottajien pyrkimystä lykätä vientiään tai muuta myyntiään hin nannousun toivossa, mistä oli ollut seurauk sena, että rahamarkkinat olivat jatkuvasti kiristyneet ja luotonkysyntä vilkastunut. Korkojen korottamisesta, edellyttäen että myös liike- ja säästöpankit tulisivat ryhty mään siihen, olisi sitäpaitsi se suotuisa seu raus, että talletuskoron noustessa olisi syytä odottaa talletusten rupeavan lisääntymään. Näistä syistä johtokunta katsoi tarkoi tuksenmukaiseksi, että Suomen Pankin so veltamia korkoja korotettaisiin 2 % eli % % : iin. Pankkivaltuusmiehet hy väksyivät esityksen helmikuun 5 päivänä pitämässään kokouksessa, ja korotus tuli voimaan seuraavasta eli helmikuun 6 päi västä lukien. Ulkomailta saatuja luottoja. nan esityksen siitä, että Suomen Pankki ottaisi mainitulta Export-Import Bankilta 10 milj. dollarin suuruisen luoton, jonka sanottu pankki oli suostunut myöntämään raaka-aineiden ja koneiden ostamiseen Y h dysvalloista Suomen puunjalostusteollisuu delle. Luotto myönnetään Suomen Pankin asettamia A ikakirjoja vastaan, ja suorite taan siitä korkoa 3 i/2 % vuodessa. Luoton pääoman takaisin maksaminen tapahtuu kahtenatoista suunnilleen yhtäsuurena puo livuosittain maksettavana kuoletuksena, joi den suorittaminen alkaa joulukuun 31 päi vänä Koska Export-Import Bank oli asettanut luoton myöntämisen ehdoksi, että Suomen valtio sitoutuu siitä takaukseen, valtioneuvosto myönsi johtokunnan esityk sestä luotolle valtion takuun. Niinikään valtioneuvosto päätti johtokunnan esityk sestä, että valtio vastaa Suomen Pankille myös tämän luoton korosta ja sen hoidosta aiheutuvista kustannuksista sekä mahdolli sesta kurssitappiosta. Kesäkuun 3 päivänä johtokunta ilmoitti pankkivaltuusmiehille, että Sosialististen Neuvostotasavaltain Liitto oli ilmoittanut olevansa suostuvainen myöntämään Suo melle 5 milj. U S A :n dollarin suuruisen luoton. Luottovarat Suomi saisi käyttää vapaasti, ja myönnettäisiin luotto kuuden kuukauden ajaksi 2 % : n korolla. Pankki valtuusmiehet hyväksyivät johtokunnan eh dotuksen, että Suomen Pankki ottaisi sano tun luoton. Export-Import Bank, Washington, suos tui kertomusvuoden aikana kahdesti korot tamaan Suomelle puuvillanhankintoja var ten huhtikuun 2 päivänä myöntämäänsä 2 milj. dollarin suuruista luottoa. Ensimmäinen korotus tapahtui helmikuun 10 päivänä, jolloin luoton määrä korotettiin 7 milj. dollariin, ja toinen korotus syys kuun 15 päivänä, jolloin luoton enimmäis määräksi vahvistettiin 12 milj. dollaria. Korotetun luoton ehdot ovat samat kuin alkuperäisenkin, so. luotto on suoritettava takaisin 15 kuukauden kuluessa vekselien Kiinteis töj en os toja. hyväksymispäivistä lukien ja maksetaan siitä korkoa 2 y 2 % vuodessa. Suomalaiset Elokuun 25 päivänä pitämässään kokouk tuojat tekevät ostonsa suoraan Yhdysval sessa pankkivaltuusmiehet hyväksyivät kau tain viejiltä sopimuksilla, jotka on solmit pan, jolla Suomen Pankki oli heinäkuun 2 tava yhden vuoden kuluessa edellä maini päivänä ostanut talon ja tontin N :o 3 tuista luoton korottamispäivistä lukien. Helsingin kaupungin I kaupunginosan Koska Suomen Pankki esiintyi mainitun 7. neliössä 14 milj. markan suuruisesta luoton ottajana, johtokunta esitti pankin kauppahinnasta. Tontti, joka on pintaohjesäännön 17 :n 6. kohdan mukaisesti alaltaan 1,698 m2, sijaitsee Meritullin- ja korotuskysymvkset pankkivaltuusmiesten Kirkkokadun kulmassa, osoite Meritullin ratkaistaviksi, jotka hyväksyivät ne. Sa katu 8, ja omistaa valtio neliön kaksi muuta malla johtokunta ilmoitti valtioneuvoston Kirkkokadun puoleista tonttia. Tontilla on johtokunnan esityksestä päättäneen, että kolmikerroksinen asuinrakennus tilavuu valtio sitoutuu vastaamaan pankille koro deltaan 16,560 m3, ja ovat rakennuksen tetun luoton korosta ja sen hoidosta ai huoneistot muutamaa pientä huoneistoa lu heutuvista kustannuksista sekä mahdolli kuunottamatta vuokratut Helsingin Yliopis sesta kurssitappiosta. tolle. Joulukuussa pitämässään kokouksessa Lokakuun 6 päivänä pankkivaltuusmiepankkivaltuusmiehet hyväksyivät johtokun hille lähettämässään kirjelmässä johto-

6 25 kunta teki esityksen, että pankki ostaisi pääkonttorin ja setelipainon henkilökun tien virkistys- ja vapaa-ajanviettotarkoituksiin käytettäviksi kaksi Helsingin maa laiskunnan Nordsjön kylässä sijaitsevaa tonttia toisella niistä olevine rakennuk sineen 11 milj. markan suuruisesta kauppa hinnasta. Tonttien, jotka sijaitsevat vie rekkäin Ramsjönniemen eteläpään kaakkois rannalla, yhteinen pinta-ala on 26,600 m2 ja rantaviivan pituus noin 250 m. Raken nuksia on tontilla yksi huvilarakennus tila vuudeltaan 1,550 m3, yksi asuinrakennus tilavuudeltaan 650 m3, pesutuparakennus, autovaja, jääkellari sekä vajarakennus. L i säksi on tontilla verkkopallokenttä, kaksi kaivoa ja oma laivalaituri. Pankkivaltuusmiehet hyväksyivät esityk sen lokakuun 20 päivänä pitämässään ko kouksessa, ja kiinteistöjä koskeva kauppa kirja allekirjoitettiin marraskuun 27 päi vänä. Osakkeiden ostoja. Hankkiakseen pääomaa voimalaitoksensa rakennustöiden jatkamiseen Pohjolan Voima Oy. korotti vuonna kahdesti osake pääomaansa, Koska Suomen Pankki oli myöntänyt osakeyhtiölle luottoa, mikä in flaation jatkuessa merkitsi luotonsaajalle suurta etua, johtokunta katsoi asianmukai seksi, että pankki hankkisi osan yhtiön osakekannasta, sekä teki tästä esityksen pankkivaltuusmiehille. Pankkivaltuusmiehet hyväksyivät esityksen oikeuttaen johtokun nan merkitsemään ensimmäisessä osakean nissa 3,150 kappaletta ja toisessa osakean nissa 2,000 kappaletta yhtiön 10,000 mar kan nimellismääräisiä osakkeita. Helmikuun 5 päivänä pitämässään ko kouksessa pankkivaltuusmiehet hyväksyivät johtokunnan esityksen, että pankki ostaisi.000 kappaletta Ab. Strömberg O y:n markan nimellismääräisiä osakkeita, jotka A. Ahlström Osakeyhtiö oli hank kiakseen liikepääomaa tarjonnut Suomen Pankin ostettavaksi. Kauppahinta oli 2,000 markkaa osakkeelta eli yhteensä 48 milj. markkaa. Tervakoski Osakeyhtiö, jonka osakeenemmistön Suomen Pankki omistaa, ko rotti kertomusvuoden aikana osakepää omaansa antamalla yhtiön osakkaiden mer kittäväksi kunkin osakkaan omistamaa nel jää osaketta vastaan kolme uutta osaketta eli yhteensä 6,474 uutta 5,000 markan nimellismääräistä osaketta osakeantihintaan markkaa kappaleelta. Tämän joh dosta johtokunta teki pankkivaltuusmiehille esityksen, että Suomen Pankki merkitsisi osakeannissa 4,686 kappaletta uusia osak keita omistamiensa 6,8 osakkeen perus teella sekä ostaisi osakeannissa merkitse mättä jääneet osakkeet sanotusta 25,000 markan osakeantihinnasta kappaleelta. Elo kuun 25 päivänä pitämässään kokouksessa pankkivaltuusmiehet hyväksyivät johtokun nan esityksen. Osakeannissa jäi merkitse mättä 1,758 osaketta, jotka pankki sittem min osti, ja sai se näin ollen haltuunsa kaikkiaan 6,444 kappaletta yhtiön uusia markan nimellismääräisiä osakkeita yhteensä 161,100,000 markan hinnasta. Suo men Pankin omistamien Tervakoski Osake yhtiön osakkeiden määrä, joka oli ollut 72.4 % yhtiön osakekannasta, lisääntyi edellä kerrotun johdosta % : iin. Kesäkuun 3 päivänä pankkivaltuusmie hille lähettämässään kirjelmässä johtokunta teki esityksen, että Suomen Pankki merkit sisi 150 kappaletta 100,000 markan nimel lismääräisiä osakkeita Joensuun kaupunkiin perustettavassa Asunto-Oy. Pankkitalo nimi sessä yhtiössä, jonka tarkoituksena on ra kentaa sanottuun kaupunkiin pankki-, liikeja asuintalo. Suomen Pankki, jonka Joen suun konttori nykyisin toimii vuokrahuo neistossa Joensuun kaupungintalossa, saisi tällöin osakkeitaan vastaavassa suhteessa varata talosta pankkihuoneiston konttoril leen sekä tarpeellisen määrän asuinhuo neita konttorin henkilökuntaa varten. Ra kennus, jonka tilavuus tulee olemaan noin 16,000 18,000 m3, on suunniteltu valmis tuvaksi noin kahden vuoden kuluessa. Suo men Pankin omistamien osakkeiden määrä vastaisi neljättäosaa yhtiön osakepääomasta. Pankkivaltuusmiehet hyväksyivät johtokun nan esityksen kesäkuun 3 päivänä, Kuparikaivososuuden ostaminen. Hankkiakseen liiketoimintaansa tarpeel lista pääomaa myymällä reaaliomaisuuttaan toiminimi Hackman & Co tarjosi Suomen P ankin ostettavaksi toiminimelle maan omistajana kuuluvan osuuden ja oikeu den kuparimalmilöydöksen hyväksikäyttöön Kuusjärven pitäjän Sysmän kylässä omis tamansa tilan maalla sijaitsevalla valtaus- alueella, johon Outokumpu Oy on saanut valtauskirjan ja joka on muodostettu Outo kumpu 103 nimiseksi kaivospiiriksi. Asian tuntijoiden antamien lausuntojen mukaan on kysymyksessä olevalla alueella kuparimalmia noin 600,000 tonnia, jonka arvo on noin 90 milj. markkaa, ja tästä pankin ostettavaksi tarjottu osuus eli puolet on siis noin 45 milj. markan arvoinen. Koska malmin louhintaan päästään kuitenkin kä siksi vasta noin 25 vuoden kuluttua, on pankille luovutettavan osuuden nykyarvo, so. määrä, joka 25 vuodessa kasvaa 6 % : n mukaan korkoa korolle laskien 45 milj. markaksi, noin 10.5 milj. markkaa. Tarjouksen johdosta johtokunta teki asiasta pankkivaltuusmiehille esityksen eh dottaen, että pankki ostaisi kysymyksessä olevan osuuden ja oikeuden kuparimalmi löydöksen hyväksikäyttöön 50 vuoden ajaksi pyydetystä 10 milj. markan hin nasta. Samalla johtokunta ilmoitti pank kivaltuusmiehille, että koska malmin lou hinta on määrätty tapahtuvaksi vain maan alaisten yhteyksien kautta, ei luovutukseen sisälly luovutuksen saajalle mitään oikeuk sia kaivosp iiriin kuuluvan, luovuttajan omistaman maa-alueen käyttöön maan pin nalla, vaan pidättää luovuttaja ne itselleen. Pankkivaltuusmiehet hyväksyivät ehdo tuksen kesäkuun 3 päivänä, ja luovutus kirjan tultua allekirjoitetuksi pankki hankki kiinnityksen toiminimen omistamaan kysymyksessä olevaan tilaan luovutuskir jaan perustuvan oikeutensa vakuudeksi. Lahjoituksia. Helmikuun 5 päivänä pankkivaltuusmie het päättivät, että pankin varoista lahjoi tetaan vuoden osalta 10 milj. mark kaa Keskusmetsäseura Tapiolle käytettä väksi metsätalouden edistämis- ja metsänparannustoimintaan. Joulukuun 16 päivänä pankkivaltuusmiehet tekivät jälleen saman laisen päätöksen vuoden osalta ja oli lahjoituksen määrä tälläkin kerralla 10 milj. markkaa. Uusien toimien perusta?ninen ja eräisiin toimiin tehtyjä muutoksia. Vuonna johtokunta oli tehnyt pank kivaltuusmiehille esityksen pankin voi massa olevan ohjesäännön 21 :n, jossa luetellaan pankin virat ja toimet, täydentä /4 9 misestä siten, että se sallisi eräiden sellais ten tarpeellisiksi osoittautuneiden uusien toimien perustamisen, joita pankissa ei sil loin ollut. Mainitun vuoden lokakuussa pankkivaltuusmiehet hyväksyivät johtokun nan esityksen sekä pyysivät valtioneuvostoa ryhtymään toimenpiteisiin sen mukaisen lakiesityksen antamiseksi eduskunnan hy väksyttäväksi. Lakiesitys tuli sittemmin eduskunnan käsiteltäväksi ja hyväksyttiin kesäkuun 4 päivänä. Tämän tapahduttua johtokunta teki pankkivaltuusmiehille esityksen, että pan kin pääkonttoriin perustettaisiin tarpeelli siksi osoittautuneet vakinaiset toisen sih teerin, joka on samalla pankin asiamies, taloudenhoitajan, arkistonhoitajan, auton kuljettajien esimiehen, asentajan ja viiden vartijan toimet, Paitsi mainittuja uusia toimia, jollaisia pankissa ei aikaisemmin ollut, johtokunta ehdotti samassa yhtey dessä perustettavaksi pääkonttoriin entis ten lisäksi kaksi uutta osastopäällikön tointa, yhden uuden apulaiskassanhoitajattaren toimen sekä kaksi uutta autonkuljet tajan tointa, jotka kaikki tehtävien lisään tymisen johdosta olivat osoittautuneet tar peellisiksi. Samalla johtokunta ehdotti, että ohjesäännön 21 :n muutetun sana muodon annettua siihen mahdollisuudet, eräiden pankissa jo olevien tointen nimi tykset muutettaisiin siten, että pankin sih teerin toimi muutettaisiin pääsihteerin toi meksi, vahtimestari-autonkuljettajien toi met autonkuljettajien toimiksi, vahtimes tari-lämmittäjien toimet lämmittäjien toi miksi, vahtimestari-talonmiesten toimet ta lonmiesten toimiksi sekä haarakonttorien konttorikirjurien toimet haarakonttorien kirjanpitäjien toimiksi. Niinikään johto kunta ehdotti, että setelipainon tarkasta jan toimi, joka tarpeettomana jo useat vuo det oli ollut täyttämättä, lakkautettaisiin. Pankkivaltuusmiehet hyväksyivät johto kunnan esitykset kesäkuussa pitämässään kokouksessa, ja uudet toimet sekä entisiin tehdyt muutokset tulivat voimaan heinä kuun alusta lukien. Perhelisän maksamisen lopettaminen, kal liinpaikanlisät ja ylimääräisten toimi henkilöiden palkkaus. Sen johdosta, että heinäkuun päivänä annetun ja saman vuoden lokakuun

7 päivänä voimaan tulleen lapsilisälain mu kaan lapsen elatusta ja kasvatusta varten suoritetaan, sen mukaan kuin sanotussa laissa säädetään, valtion varoista lapsili sää 7,200 markkaa vuodessa jokaisesta Suo messa asuvasta ja Suomen kansalaisuuden omaavasta kuuttatoista vuotta nuoremmasta lapsesta, johtokunta teki elokuussa pankkivaltuusmiehille esityksen, että Suomen Pankki lopettaisi sanotun lokakuun alusta alkaen perhelisän maksamisen, joka oli kuu lunut sen toimenhaltijani palkkaukseen. Pankkivaltuusmiehet hyväksyivät esityksen sekä vahvistivat sen aiheuttamat muutokset pankin palkkaussääntöön. Joulukuussa johtokunta teki pankkivaltuusmiehille esityksen, että Suomen Pan kin vakinaisille ja ylimääräisille toimen haltijoille maksettaisiin myös vuonna 1949 kalliinpaikanlisää samojen periaatteiden mukaisesti kuin valtion viran tai toimen haltijoille. Pankkivaltuusmiehet hyväksyi vät esityksen joulukuun 16 päivänä pitä mässään kokouksessa ja myönsivät tarkoi tukseen yhteensä noin 11,990,000 markan suuruisen määrärahan. Samassa kokouksessaan pankkivaltuus miehet myönsivät noin 30,200,000 markkaa käytettäväksi pankin ylimääräisten toimi henkilöiden palkkaamiseen vuonna Eläkkeet ja avustukset. Pankkivaltuusmiehet ovat kuluneen vuo den aikana myöntäneet kolme eläkesäännön mukaista eläkettä ja samoin kolme vuo tuista avustusta. Näiden yhteinen vuotui nen määrä on 530,160 markkaa. Maaliskuussa johtokunta teki pankkivaltuusmiehille esityksen, että Suomen Pankin myöntämät ja vastedes myönnettävät eläk keet ja avustukset yhdenmukaisesti valtion maksamien eläkkeiden kanssa sidottaisiin viralliseen elinkustannusindeksiin samalla tavalla kuin edellisenä vuonna oli mene telty pankin toimenhaltijain peruspalkkoi hin ja ikälisiin nähden. Pankkivaltuusmie het hyväksyivät esityksen ja valtuuttivat johtokunnan toimittamaan kertomusvuoden alusta lukien eläkkeiden ja avustusten elin kustannusindeksin vaihteluihin perustuvan tarkistuksen valtioneuvoston valtion eläkkeennauttijain eläkkeiden tarkistuksesta an tamien tarkempien ohjeiden mukaisesti. Haarakonttorien valvojat. Pankin haarakonttorien valvojina ja näi den varamiehinä ovat vuonna 1949 pankki valtuusmiesten päätöksen nojalla seuraavat henkilöt: Hämeenlinnan konttori: valvojat kaup paneuvos Anders Gustaf Skogster ja toi mitusjohtaja Kaarlo August Noro sekä va ramiehet varatuomari Y rjö Jokiranta ja toimitusjohtaja Aleksi Tandefelt; Joensuun konttori: valvojat fil. maisteri Y rjö Antero Kankaanrinta ja asianajaja, varatuomari Mauno Moilanen sekä vara miehet kaupunginjohtaja, kunnallisneuvos, fil. maisteri Armo Pyhälä ja kauppaneuvos Juhana Tarma; Jyväskylän konttori: valvojat johtaja Kaarlo Vilhelm Laitila ja poliisimestari, varatuomari Eino Ilmari Karpio sekä va ramiehet apulaiskaupunginjohtaja, dipl. insinööri Veikko Johannes Tolamo ja joh taja Toivo Johannes Heinonen; Kotkan konttori: valvojat toimitusjoh taja, kunnallisneuvos Veikko Aleksander Cajander ja toimitusjohtaja, kauppaneuvos, pormestari Hugo Gustaf Johannes Melart sekä varamiehet kaupunginsihteeri, hovioikeudenauskultantti Kustaa Ilmari Laakso nen ja toimitusjohtaja Kaarlo Erkki Mar janen; Kuopion konttori: valvojat pormestari Alvar Hjalmar Mikael Hurtta ja maanvil jelysneuvos Niilo Ilmari Jokinen sekä va ramiehet oikeusneuvosmies Gunnar Valde mar Helien ja toimistonhoitaja Vilho Ruot salainen; Lahden konttori: valvojat johtaja Väinö Tuompo ja rehtori, fil. maisteri Artturi Aukusti Tähtinen sekä varamiehet kaupun ginjohtaja Olavi Ilmari Kajala ja toimitus johtaja, insinööri Torsten Martin Lindroos; Mikkelin konttori: valvojat kihlakunnan tuomari Erkki Veikko Kuokkanen ja kun nallisneuvosmies Otto Kinnunen sekä vara miehet johtaja Walter Pulkkinen ja toimi tusjohtaja, talousneuvos Otto Eskelinen; Oulun konttori: valvojat toimitusjohtaja Otto Alfons Karhi ja oikeuspormestari Kaarlo Torsten Reinilä sekä varamiehet johtaja Jalmari Kustaa Korkeakivi ja toi mitusjohtaja, kauppaneuvos Aarne Toivo nen; Porin konttori: valvojat johtaja Toivo Henrik Rintala ja fil. tohtori Frans Vih tori Härmä sekä varamiehet kauppaneuvos Juho Antti Airio ja johtaja Y rjö Nurmi; Tampereen konttori: valvojat toimitus johtaja A lpo Pesonen ja laamanni, oikeuspormestari Lauri Talvia sekä varamiehet toimitusjohtaja, eversti Eric B :son Schau man ja johtaja Lauri Pellas; Turun konttori: valvojat maaherra Frans Vilho Kyttä ja johtaja Julio Heikki Kur kela sekä varamiehet johtaja Aarne Laak sonen ja toimitusjohtaja Väinö Jylhä; sekä Vaasan konttori: valvojat johtaja Lauri Aleksander Niinioja ja pormestari Axel Elias Laxen sekä varamiehet johtaja Juho Viljam Vaahtoniemi ja toimitusjohtaja E i nar Armas Railo. Pankkivaltuusmiehet ja tilintarkastajat. Pankkivaltuusmiehinä olivat vuoden alusta lokakuun 12 päivään saakka seuraa vat henkilöt: Pekkala, Mauno, pääjohtaja, Vesterinen, Vihtori, maanviljelijä, Leikola, Erkki, professori, Salmenoja, Pietari, pääjohtaja, Leppälä, Juhani, kunnallisneuvos, Filppula, Juho Erland, kunnallisneuvos, Manninen, Hugo, kansanedustaja, Peltonen, Onni, ministeri, Söderhjelm, Johan Otto, lakitieteen toh tori. Suppeamman valtuuston muodostivat kolme ensinmainittua. Puheenjohtajana toimi allekirjoittanut Pekkala ja varapuheenjohtajana allekir joittanut Vesterinen. Viime heinäkuussa toimitettujen edus kuntavaalien jälkeen kokoontuneen edus kunnan valitsijamiehet valitsivat lokakuun 12 päivänä pankkivaltuusmiehiksi seuraa vat henkilöt: Vesterinen, Vihtori, maanviljelijä, Peltonen, Onni, ministeri, Leikola, Erkki, professori, Pekkala, Mauno, pääjohtaja, Leppälä, Juhani, kunnallisneuvos, Salmenoja, Pietari, pääjohtaja, Filppula, Juho Erland, kunnallisneuvos, Söderhjelm, Johan Otto, lakitieteen toh tori, Manninen, Hugo, kansanedustaja. Näistä kolme ensinmainittua muodosta vat suppeamman valtuuston. Lokakuun 20 päivänä pitämässään ko kouksessa pankkivaltuusmiehet valitsivat puheenjohtajakseen allekirjoittaneen Veste risen ja varapuheenjohtajakseen allekirjoit taneen Peltosen. Pankin tilintarkastajiksi vuoden ti lejä tarkastamaan valitsijamiehet ovat va linneet seuraavat henkilöt : Niukkanen, Juho, maanviljelijä, kansan edustaja, hänen varamiehensä Laine, Lauri, maatalousteknikko, kansanedustaja; Hiilelä, Kaisa, rahastonhoitaja, kansan edustaja, hänen varamiehensä Bryggari, Tuomas, kivityömies; Moilanen, Kaapro, kunnallisneuvos, hä nen varamiehensä Kullberg, Henrik, maan viljelijä, kansanedustaja; Mustonen, Johannes, metsätyöläinen. kansanedustaja, hänen varamiehensä Kulo, Kusti, apulaishuoltopäällikkö; sekä Fränti, Aleksanteri, kunnallisneuvos, hä nen varamiehensä Öhman, Carl Arne, lakitieteen kandidaatti, kansanedustaja. Helsingissä maaliskuun 16 päivänä VIHTORI VESTERINEN. O. Peltonen. Erkki Leikola. Mauno Pekkala. Juhani Leppälä. P. Salmenoja. J. Eri. Pilppula. J. O. Söderhjelm. H. Manninen. Esko K. Leinonen.

Setelinanto-oikeus ja sen käyttö.

Setelinanto-oikeus ja sen käyttö. 14 15 sui ylittäen elokuun lopussa ensimmäistä ker taa 34 miljardin pyykin. Kertomusvuoden päättyessä seteleitä oli liikkeessä 34 383 milj. markan arvosta eli 4 777 miljoonaa enemmän kuin vuotta aikaisemmin.

Lisätiedot

Käytetty määrä: Setelinanto vara:

Käytetty määrä: Setelinanto vara: 14 15 aleni siten 7 % : sta 5 % % : iin j a muut ko rot vastaavasti. Vuoden vaihteesta muutkin luottolaitokset noudattivat tätä merkinantoa. Setelistä. Kertomusvuoden aikana liikkeessä oleva setelistö

Lisätiedot

Suomen Pankin luotonannon eri lajien kuukautisia vaihteluita valaisevat seuraavan asetelman lukusarjat.

Suomen Pankin luotonannon eri lajien kuukautisia vaihteluita valaisevat seuraavan asetelman lukusarjat. 14 15 lian alimman kohdan elokuussa. Kertomus vuoden päättyessä näiltä tileiltä oli nostettu 394 milj. markkaa eli 162 miljoonaa vähem män Imin vuotta aikaisemmin. Suomen Pankin luotonannon eri lajien

Lisätiedot

19.975.6 19.022.6 19.160.5 20 212.6 20.709.8 21.049.8 21.183.1 22.584.9 22.852.5 23.966.5 23.229.1 24.270.1 22,397.4

19.975.6 19.022.6 19.160.5 20 212.6 20.709.8 21.049.8 21.183.1 22.584.9 22.852.5 23.966.5 23.229.1 24.270.1 22,397.4 17 16 elämälle antama luotto siten lisääntyi 1,571.8 milj. markkaa eli lähes 71 %. Suomen Pankin luotonannon pääosana oli kertomusvuonna, niinkuin aikaisemmin kin, vekselien diskonttaaminen. Kertomus vuoden

Lisätiedot

47.4 49.3 17.7 12.8 21.9 0.2 10.9 0.8

47.4 49.3 17.7 12.8 21.9 0.2 10.9 0.8 12 16 857 miljoonaa ja joulukuussa 12 719 milj. markkaa. Valtion velka keskuspankille, joka elokuun puolivälissä oli noussut 24 687 milj. markkaan, oli siten, melkoisten vaihteluiden jälkeen, kertomusvuoden

Lisätiedot

35,023 34,502 35,409 37,682 37,904 37,225 39,904 39,725 40,569 40,310 40,302

35,023 34,502 35,409 37,682 37,904 37,225 39,904 39,725 40,569 40,310 40,302 14 15 kosta tasapainosta, ja se tapahtui siitä huo limatta, että keskuspankki koetti nousua jarruttaa. Esimerkkinä tästä pyrkimyk sestä mainittakoon, että joulukuun 24 päi vänä pankki nimenomaan ilmoitti,

Lisätiedot

949.5 976.0 1.051.1 1.085.2 1.129.5 1.134.5 1.113.6 1.035.6 985.6 1.013.7 1.015.7 1,019.5 1.079.7

949.5 976.0 1.051.1 1.085.2 1.129.5 1.134.5 1.113.6 1.035.6 985.6 1.013.7 1.015.7 1,019.5 1.079.7 14 15 1936 Suomen Pankin kotimainen luotonanto vuonna 1937. Kuukauden loppu Vekselit Hypot. lainat kreditiivit konttaukset Joulukuu... 823.0 59.8 66.7 Yhteensä 949.5 Kertomusvuoden päättyessä diskontatut

Lisätiedot

/O 54.o % 42.0 47.4. Vientiteollisuus Kotimarkkinateolli 49.3

/O 54.o % 42.0 47.4. Vientiteollisuus Kotimarkkinateolli 49.3 13 12 raan diskontattujen vekselien määrä pysyt teli pitkin vuotta, talouselämän vilkastumi sesta huolimatta, alemmalla tasolla kuin edel lisenä vuonna ja oli kertomusvuoden päät tyessä 1871 milj. markkaa

Lisätiedot

1938 J oulukuu 1,042.2 62.8 72.i 1,177.1. 1939 Tammikuu

1938 J oulukuu 1,042.2 62.8 72.i 1,177.1. 1939 Tammikuu 14 senä päivänä ja Reichsmarkka : sta 1,945: :aan 1,982:. Muutokset olivat siten yleensä sangen pienet. Suomen Pankin valuuttavarasto pysyi suurimman osan vuotta sillä korkealla tasolla, jolle se jo vuonna

Lisätiedot

Pankin kotimaisen luotonannon ei i lajien kuukausittaiset vaihtelut vuonna 1940 näkyvät seuraavasta asetelmasta :

Pankin kotimaisen luotonannon ei i lajien kuukausittaiset vaihtelut vuonna 1940 näkyvät seuraavasta asetelmasta : 14 ollen kertomusvuoden päättyessä 5,395.9 milj. markkaa. Pankin kotimaisen luotonannon ei i lajien kuukausittaiset vaihtelut vuonna 1940 näkyvät seuraavasta asetelmasta : Suomen Pankin kotimainen luotonanto

Lisätiedot

Pankin suhde valtioon.

Pankin suhde valtioon. 13 Vientiteollisuus... Kotimarkkinateollisuus... Kauppaliikkeet... Muut... Korkomäärät. Suomen Pankki ei kertomusvuoden ai kana katsonut olevan syytä muuttaa ylei sessä luotonannossaan soveltamiaan korkomääriä.

Lisätiedot

--- 2 535 190. Suhde rahalaitoksiin

--- 2 535 190. Suhde rahalaitoksiin 10 11 hellivät 596 milj. markkaa luottojen lyhen nysten johdosta. Kun vielä otetaan huomioon eräät muut luotot sekä toisaalta vastattavien puolella esiintyvät velat, voidaan todeta pan kin koko nettoluotonannon

Lisätiedot

K ä y te tty määrä: Käytetty setelinantooikeus 12,207.2

K ä y te tty määrä: Käytetty setelinantooikeus 12,207.2 14 15 maksettavien sitoumusten määrästä, sen jälkeen tämä suhdeluku vähän aleni saa vuttaen vuoden alimman määrän, 100.1 %, toukokuun päättyessä. Kesällä katesuhde jälleen parani, ja vuoden päättyessä

Lisätiedot

Setelinanto-oikeus: Setelistä.

Setelinanto-oikeus: Setelistä. 17 Setelistä. Liikkeessä oleva setelimäärä, joka vuoden aikana oli kasvanut melkoisesti, väheni tavallisuuden mukaan tammikuun kolmen ensimmäisen viikon aikana, mutta alkoi sit ten, noudattaen tavallista

Lisätiedot

Kaupunginhallitus 44 31.01.2011 Kaupunginvaltuusto 14 07.02.2011 Kaupunginhallitus 350 04.11.2013 Kaupunginvaltuusto 92 11.11.2013

Kaupunginhallitus 44 31.01.2011 Kaupunginvaltuusto 14 07.02.2011 Kaupunginhallitus 350 04.11.2013 Kaupunginvaltuusto 92 11.11.2013 Kaupunginhallitus 44 31.01.2011 Kaupunginvaltuusto 14 07.02.2011 Kaupunginhallitus 350 04.11.2013 Kaupunginvaltuusto 92 11.11.2013 Kiinteistö Oy Hopunkallion lainatakaus 640/10.03.02.00/2010 KHALL 31.01.2011

Lisätiedot

Kuntarahoitus 15661/12 2 550 000,00 2 250 000,00 2 250 000,00 2,128 kiinteä, 27.2.2012-23.1.2022

Kuntarahoitus 15661/12 2 550 000,00 2 250 000,00 2 250 000,00 2,128 kiinteä, 27.2.2012-23.1.2022 Kaupunginhallitus 221 25.08.2014 Kaupunginvaltuusto 70 01.09.2014 Kouvolan Vesi Oy:n lainojen takaukset 5700/02.04.07/2014 Kh 25.08.2014 221 Kaupunginvaltuusto päätti 9.6.2014, että Kouvolan Veden toiminnot

Lisätiedot

Hätäkeskuslaitoksen ja Lohjan kaupungin välisen määräaikaisen vuokrasopimuksen päättäminen

Hätäkeskuslaitoksen ja Lohjan kaupungin välisen määräaikaisen vuokrasopimuksen päättäminen Kaupunginhallitus 139 31.03.2014 Kaupunginhallitus 271 16.06.2014 Kaupunginhallitus 511 15.12.2014 Hätäkeskuslaitoksen ja Lohjan kaupungin välisen määräaikaisen vuokrasopimuksen päättäminen 877/10.03.02/2013

Lisätiedot

VALITUSOSOITUS (Poikkeamisluvat 36)

VALITUSOSOITUS (Poikkeamisluvat 36) VALITUSOSOITUS (Poikkeamisluvat 36) Valitusaika Ympäristöteknisen lautakunnan lupajaoston päätökseen saa hakea muu tos ta va littamalla Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen kirjallisella va li tuk sel la.

Lisätiedot

Kaupunginhallitus 44 31.01.2011 Kaupunginvaltuusto 14 07.02.2011 Kaupunginhallitus 350 04.11.2013. Kiinteistö Oy Hopunkallion lainatakaus

Kaupunginhallitus 44 31.01.2011 Kaupunginvaltuusto 14 07.02.2011 Kaupunginhallitus 350 04.11.2013. Kiinteistö Oy Hopunkallion lainatakaus Kaupunginhallitus 44 31.01.2011 Kaupunginvaltuusto 14 07.02.2011 Kaupunginhallitus 350 04.11.2013 Kiinteistö Oy Hopunkallion lainatakaus 640/10.03.02.00/2010 KHALL 31.01.2011 44 Kiinteistö Oy Hopunkallio

Lisätiedot

Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös Torsti Patakankaan valituksesta/khall 5.5.2014 162

Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös Torsti Patakankaan valituksesta/khall 5.5.2014 162 Kunnanhallitus 368 10.11.2015 Kunnanhallitus 404 08.12.2015 Kunnanhallitus 414 22.12.2015 Kunnanhallitus 43 09.02.2016 Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös Torsti Patakankaan valituksesta/khall 5.5.2014

Lisätiedot

Paikka P-K:n ammattiopisto Joensuu tekniikka ja kulttuuri, kokoushuone E215, Peltolankatu 4, Joensuunkatu 3. Kärkkäinen Eero jäsen

Paikka P-K:n ammattiopisto Joensuu tekniikka ja kulttuuri, kokoushuone E215, Peltolankatu 4, Joensuunkatu 3. Kärkkäinen Eero jäsen Pöytäkirja 2/2015 1 Hallituksen henkilöstöjaosto Aika 23.09.2015 klo 14:06-14:27 Paikka P-K:n ammattiopisto Joensuu tekniikka ja kulttuuri, kokoushuone E215, Peltolankatu 4, Joensuunkatu 3 Osallistujat

Lisätiedot

Kaupunki maksaa välirahana satakymmenentuhatta (110 000) euroa.

Kaupunki maksaa välirahana satakymmenentuhatta (110 000) euroa. 1 Kaupunginhallitus 23.6.2014 liite nro 2 (1/5) VAIHTOKIRJA OSAPUOLET Star Capital Oy, 1933709-2 Atrainpolku 3, 13900 Pekola LUOVUTUKSEN KOHTEET Äänekosken kaupunki, 2045520-5 Hallintokatu 4, 44100 Äänekoski

Lisätiedot

KIERTOKIRJE KOKOELMA

KIERTOKIRJE KOKOELMA POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJE KOKOELMA 1954 N:o 29-30 N :o 29. Kiertokirje kovan rahan lähettämisestä Suomen Pankin pää- ja haarakonttoreihin. Tiliohjesäännön 50 :n 2. kohdan määräysten mukaan

Lisätiedot

KIERTO KIRJE KOKO E LM A

KIERTO KIRJE KOKO E LM A POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTO KIRJE KOKO E LM A 1953 N:o 42-43 N:o 42. Kiertokirje posti- ja lennätinlaitoksen virkailijain toimeen ottamista ja toimesta eroamista koskevien ohjeiden D-liitteen

Lisätiedot

KIERTOKIRJE KOKOELMA

KIERTOKIRJE KOKOELMA POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJE KOKOELMA 1956 N:o 51 N:o 51. Kiertokirje Eräiden valtion varoista suoritettavien eläkkeiden järjestelystä on annettu seuraavat säännökset: I. Laki Annettu Helsingissä

Lisätiedot

Kaupunginhallitus 248 02.11.2015 Kaupunginvaltuusto 63 09.11.2015. Tulo- ja kiinteistöveroprosentin määrääminen vuodelle 2016 591/211/2015

Kaupunginhallitus 248 02.11.2015 Kaupunginvaltuusto 63 09.11.2015. Tulo- ja kiinteistöveroprosentin määrääminen vuodelle 2016 591/211/2015 Kaupunginhallitus 248 02.11.2015 Kaupunginvaltuusto 63 09.11.2015 Tulo- ja kiinteistöveroprosentin määrääminen vuodelle 2016 591/211/2015 Kaupunginhallitus 02.11.2015 248 Kuntalain 66 :n mukaan valtuuston

Lisätiedot

Kunnanhallitus 103 14.03.2011 Kunnanhallitus 398 12.12.2011 Kunnanhallitus 301 23.09.2013 Kunnanhallitus 264 14.09.2015 Valtuusto 78 07.10.

Kunnanhallitus 103 14.03.2011 Kunnanhallitus 398 12.12.2011 Kunnanhallitus 301 23.09.2013 Kunnanhallitus 264 14.09.2015 Valtuusto 78 07.10. Kunnanhallitus 103 14.03.2011 Kunnanhallitus 398 12.12.2011 Kunnanhallitus 301 23.09.2013 Kunnanhallitus 264 14.09.2015 Valtuusto 78 07.10.2015 Kuntatodistusohjelmien enimmäismäärän korottaminen 106/03.035/2007

Lisätiedot

Sosterin kanssa on käyty neuvotteluja 30.1.2015 ja 4.3.2015 sääs töjen saamiseksi. Neuvottelujen tuloksia käsitellään kokouksessa.

Sosterin kanssa on käyty neuvotteluja 30.1.2015 ja 4.3.2015 sääs töjen saamiseksi. Neuvottelujen tuloksia käsitellään kokouksessa. Kunnanhallitus 60 30.03.2015 Kunnanhallitus 68 21.04.2015 Kunnanhallitus 82 11.05.2015 Kunnanhallitus 102 11.06.2015 Kunnanhallitus 107 18.06.2015 Kunnanvaltuusto 27 18.06.2015 Talouden tasapainottamistoimenpiteet

Lisätiedot

LAUSUNTO OSUUSKUNTA PPO:N KOKOUKSELLE

LAUSUNTO OSUUSKUNTA PPO:N KOKOUKSELLE LAUSUNTO OSUUSKUNTA PPO:N KOKOUKSELLE Pohjois-Suomen aluehallintoviraston määräys 27.3.2014 1. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on päätöksellään 27.3.2014 määrännyt osuuskuntalain (1488/2001) 7 luvun

Lisätiedot

(Liikunta- ja nuorisopäällikkö) Esitän, että uimahalli pidetään yleisölle auki 35 h viikossa. Ma-ke 13.00-20.00, to 06.00-14.00 ja su 12.00-18.00.

(Liikunta- ja nuorisopäällikkö) Esitän, että uimahalli pidetään yleisölle auki 35 h viikossa. Ma-ke 13.00-20.00, to 06.00-14.00 ja su 12.00-18.00. Sivistyslautakunta 85 21.10.2014 Sivistyslautakunta 90 12.11.2014 Sivistyslautakunta 103 10.12.2014 Kunnanhallitus 41 16.03.2015 Valtuusto 12 30.03.2015 Uimahallin aukioloajat Sivistyslautakunta 21.10.2014

Lisätiedot

POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA

POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA 1955 N:o 88 N:o 88. Kiertokirje Eräiden valtion varoista suoritettavien eläkkeiden järjestelystä on annettu seuraavat säännökset ja määräykset: I. Laki

Lisätiedot

VALITUSOSOITUS (maa-ainesluvat) 59

VALITUSOSOITUS (maa-ainesluvat) 59 VALITUSOSOITUS (maa-ainesluvat) 59 Valitusaika Ympäristöteknisen lautakunnan lupajaoston päätökseen saa hakea muu tos ta va littamalla Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen kirjallisella va li tuk sel la.

Lisätiedot

Päätös osuuskunnan vesijohto- ja viemäriverkostoon liittymisestä / RN:o 529-526-4-18, Heino Mauri kuolinpesä

Päätös osuuskunnan vesijohto- ja viemäriverkostoon liittymisestä / RN:o 529-526-4-18, Heino Mauri kuolinpesä Kaavoitus- ja ympäristölautakunta 84 24.09.2015 Päätös osuuskunnan vesijohto- ja viemäriverkostoon liittymisestä / RN:o 529-526-4-18, Heino Mauri kuolinpesä 599/11.04.02/2014 Kaavoitus- ja ympäristölautakunta

Lisätiedot

Kalatalouden kehittämisrahaston hallituksen nimeäminen toimikaudeksi 2013-2016 / kunnan edustajien nimeäminen / muut edustajat

Kalatalouden kehittämisrahaston hallituksen nimeäminen toimikaudeksi 2013-2016 / kunnan edustajien nimeäminen / muut edustajat Kunnanhallitus 38 31.01.2013 Kunnanhallitus 144 18.03.2013 Kunnanhallitus 291 03.06.2013 Kunnanhallitus 63 16.02.2015 Kunnanhallitus 132 30.03.2015 Kunnanhallitus 262 06.07.2015 Kunnanhallitus 319 21.09.2015

Lisätiedot

KÄRSÄMÄEN KUNTA ESITYSLISTA 1/2013 1

KÄRSÄMÄEN KUNTA ESITYSLISTA 1/2013 1 KÄRSÄMÄEN KUNTA ESITYSLISTA 1/2013 1 AIKA 16.01.2013 klo 10:00 PAIKKA Kärsämäen kunnanvirasto, Keskuskatu 14 KÄSITELTÄVÄT ASIAT Asia Otsikko Sivu 1 Laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 2 Pöytäkirjan tarkastus

Lisätiedot

Lääketieteen lisensiaatti Herman Frithiof Anteli vain a j an testamenttaamia kokoelmia. kokoelmia hoitamaan asetettu. Valtuuskunnalle.

Lääketieteen lisensiaatti Herman Frithiof Anteli vain a j an testamenttaamia kokoelmia. kokoelmia hoitamaan asetettu. Valtuuskunnalle. 1907. - Edusk. Kirj. - H. F. Antellin kokoelmat. Suomen Eduskunnan kirjelmä sen kertomuksen johdosta, minkä lääketieteen lisensiaatti H. F. Anteli vainajan testamenttaamia kokoelmia hoitamaan asetettu

Lisätiedot

Valmistelija hallintopäällikkö Marja-Leena Larsson:

Valmistelija hallintopäällikkö Marja-Leena Larsson: Kaupunginhallitus 251 05.10.2015 Kaupunginhallitus 291 09.11.2015 Kaupunginhallitus 305 23.11.2015 Kaupunginhallitus 325 18.12.2015 Kaupunginhallitus 35 01.02.2016 SOSIAALITYÖN JOHTAJAN VIRAN TÄYTTÄMINEN

Lisätiedot

Tämä pykälä on sellaisenaan merkittävä osakekirjoihin.

Tämä pykälä on sellaisenaan merkittävä osakekirjoihin. ITÄ-SUOMI LIIKUNTAOPISTO OY:N YHTIÖJÄRJESTYS VANII A YhT IÖJÄ RJE ST YS Yhtiön nimenä on Itä-Suomen Liikuntaopisto Oy ja kotipaikka Joensuun kaupunki. 2 Yhtiön toimialana on rakentaa ja ylläpitää vapaa-ajanviettoa

Lisätiedot

Kunnanhallitus 143 20.05.2013 Kunnanhallitus 182 05.08.2013 OULUN AMMATTIKORKEAKOULUN OMISTUS 613/053/2013

Kunnanhallitus 143 20.05.2013 Kunnanhallitus 182 05.08.2013 OULUN AMMATTIKORKEAKOULUN OMISTUS 613/053/2013 Kunnanhallitus 143 20.05.2013 Kunnanhallitus 182 05.08.2013 OULUN AMMATTIKORKEAKOULUN OMISTUS 613/053/2013 KHALL 143 Valmistelu: hallintojohtaja Eeva Vanhanen, p. 050 356 6427 Oulun kaupunki, Oulun seudun

Lisätiedot

Valuuttatilanne milj. mk. Yksityisten tilit. milj. mk

Valuuttatilanne milj. mk. Yksityisten tilit. milj. mk 12 13 Valuuttatilanne Yksityisten tilit Varanto 30. 12. 1967 Varanto 31. 12. 1968 Muutos Suomen Muut Suomen Muut Suomen Muut Pankki Pankki Pankki K u lta... 189 189 190 190 + 1 + 1 Vaihdettavat valuutat..

Lisätiedot

Oikeus ylimääräiseen rintamalisään on rintamalisänsaajalla, jolle maksetaan kansaneläkettä.

Oikeus ylimääräiseen rintamalisään on rintamalisänsaajalla, jolle maksetaan kansaneläkettä. 1 of 8 18/04/2011 11:33 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 1977» 28.1.1977/119 28.1.1977/119 Seurattu SDK 293/2011 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Rintamasotilaseläkelaki

Lisätiedot

Sosterin kanssa on käyty neuvotteluja 30.1.2015 ja 4.3.2015 sääs töjen saamiseksi. Neuvottelujen tuloksia käsitellään kokouksessa.

Sosterin kanssa on käyty neuvotteluja 30.1.2015 ja 4.3.2015 sääs töjen saamiseksi. Neuvottelujen tuloksia käsitellään kokouksessa. Kunnanhallitus 60 30.03.2015 Kunnanhallitus 68 21.04.2015 Kunnanhallitus 82 11.05.2015 Kunnanhallitus 102 11.06.2015 Kunnanhallitus 107 18.06.2015 Talouden tasapainottamistoimenpiteet vuodelle 2015 KHALL

Lisätiedot

Rakennus- ja ympäristölautakunta 252 16.12.2015 655/11.01.00/2014. Rakennus- ja ympäristölautakunta 16.12.2015 252

Rakennus- ja ympäristölautakunta 252 16.12.2015 655/11.01.00/2014. Rakennus- ja ympäristölautakunta 16.12.2015 252 Rakennus- ja ympäristölautakunta 252 16.12.2015 Päätös / ympäristölupahakemus / Syväsatama, jätteiden loppusijoittaminen ja hyödyntäminen satamakentän rakenteissa, Kokkolan Satama / Länsi- ja Sisä-Suomen

Lisätiedot

943.7 1 002.7. Yksityisten tilit. Setelinanto-oikeus ja sen käyttö. miljj. mk

943.7 1 002.7. Yksityisten tilit. Setelinanto-oikeus ja sen käyttö. miljj. mk 10 11 Yksityisten tilit Setelinanto-oikeus ja sen käyttö milj. mk Setelinanto-oikeutta ja sen käyttöä valaisee seuraava asetelma. 31. 12. 1963 31. 12. 1964 Markkamääräiset vekselit... Shekkitilit... Ulkomaanrahan

Lisätiedot

Varsinainen yhtiökokous torstaina 13. maaliskuuta 2008 klo 12.00 Diana-auditorio, Erottajankatu 5, Helsinki

Varsinainen yhtiökokous torstaina 13. maaliskuuta 2008 klo 12.00 Diana-auditorio, Erottajankatu 5, Helsinki 1. Yhtiökokouksen avaaminen 2. Puheenjohtajan valitseminen Varsinainen yhtiökokous torstaina 13. maaliskuuta 2008 klo 12.00 Diana-auditorio, Erottajankatu 5, Helsinki Esityslista 3. Pöytäkirjantarkastajien

Lisätiedot

Asetelmaan eivät sisälly pankkien Suomen Pankille termiiniehdoin myymät kassaobligaatiot, joita pankin omistuksessa oli vuoden

Asetelmaan eivät sisälly pankkien Suomen Pankille termiiniehdoin myymät kassaobligaatiot, joita pankin omistuksessa oli vuoden 10 11 Valtio lunasti maaliskuussa vuoden 1953 vakauttani islainan viimeisen 1250 milj. vmk:n obligaation, jolloin laina tuli koko naisuudessaan loppuun suoritetuksi. Suomen Pankki myönsi samassa kuussa

Lisätiedot

Lainaehtojen muuttaminen/ Paltamo Golf Oy

Lainaehtojen muuttaminen/ Paltamo Golf Oy Kunnanhallitus 185 11.08.2009 Kunnanhallitus 206 22.09.2009 Kunnanvaltuusto 44 15.10.2009 Kunnanhallitus 33 14.02.2012 Kunnanvaltuusto 9 15.03.2012 Kunnanhallitus 51 29.01.2013 Lainaehtojen muuttaminen/

Lisätiedot

Kunnanhallitus 88 02.03.2015 Valtuusto 18 26.03.2015. Vuonna 2014 jätetyt aloitteet 63/00.01.02/2015

Kunnanhallitus 88 02.03.2015 Valtuusto 18 26.03.2015. Vuonna 2014 jätetyt aloitteet 63/00.01.02/2015 Kunnanhallitus 88 02.03.2015 Valtuusto 18 26.03.2015 Vuonna 2014 jätetyt aloitteet 63/00.01.02/2015 KHALL 88 Hallintojohtaja Kuntalain 28 :n mukaan kunnan asukkaalla on oikeus tehdä kunnalle aloitteita

Lisätiedot

943.7. Vastattava Liikkeessä olevat setelit..

943.7. Vastattava Liikkeessä olevat setelit.. 11 10 Kertomusvuonna jatkettiin rahalaitosten kanssa lyhytaikaisia termiinikauppoja val tion vuoden 1962 ensimmäisen 8 % : n raha laitoslainan obligaatioilla. Niitä oli pankin omistuksessa vuoden lopussa

Lisätiedot

Yhtiössä on erilaisia osakkeita seuraavasti:

Yhtiössä on erilaisia osakkeita seuraavasti: Y-tunnus: 0347890- Sivu JOENSUUN PYSAKOINTI OY:N YHTIOJARJESTYS 1 Yhtiön toiminimi on Joensuun Pysäköinti Oy ja kotipaikka on Joensuun kaupunki. 2 Yhtiön toimialana on maankäyttö- ja rakennuslain sekä

Lisätiedot

1 Yhtiön toiminimi on Asunto Oy Lakeuden Helmi, Tyrnävä.

1 Yhtiön toiminimi on Asunto Oy Lakeuden Helmi, Tyrnävä. Sivu: 1(5) Kysytty 01-09-2014. Voimassa 28-08-2014 lähtien Asunto Oy Lakeuden Helmi, Tyrnävä Yhtiöjärjestys 1 Yhtiön toiminimi on Asunto Oy Lakeuden Helmi, Tyrnävä. 2 Yhtiön kotipaikka on Tyrnävä. 3 Yhtiön

Lisätiedot

2. antaa vuokrataloyhtiölle omavelkaisen takauksen 2.596.000 euron osake kau pan ja 75.000 euron tonttikaupan tekemiseen, ja

2. antaa vuokrataloyhtiölle omavelkaisen takauksen 2.596.000 euron osake kau pan ja 75.000 euron tonttikaupan tekemiseen, ja Virolahden kunnanhallitus 50 21.03.2016 Virolahden kunnanhallitus 64 25.04.2016 Kuntalaisaloite Asunto Oy Virolahden Sulkutie 1:n koko osakekannan ja rivitalojen tontin ostamiseksi, takauksen myöntämiseksi

Lisätiedot

Kokemäen kaupunki on etsinyt vapautuneisiin tiloihin uusia vuokralaisia useiden vuosien ajan.

Kokemäen kaupunki on etsinyt vapautuneisiin tiloihin uusia vuokralaisia useiden vuosien ajan. Kaupunginhallitus 6 19.01.2015 Kaupunginvaltuusto 5 26.01.2015 Kokemäen kaupungin ja Freyja Oy:n välisen vuokrasopimuksen muuttaminen (vuoden 2015 vuokraerien maksulykkäys) sekä vuoden 2015 talousarvion

Lisätiedot

Yhtiön hallituksen puheenjohtaja Benedict Wrede avasi kokouksen.

Yhtiön hallituksen puheenjohtaja Benedict Wrede avasi kokouksen. Turvatiimi Oyj Pöytäkirja 1/2014 1(6) TURVATIIMI OYJ:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS Aika: 20.3.2014, klo 9.00 9.30 Paikka: Läsnä: Rake-sali, Erottajankatu 4 C, 00120 Helsinki. Kokouksessa olivat läsnä tai edustettuina

Lisätiedot

Valmistelija hallintopäällikkö Marja-Leena Larsson:

Valmistelija hallintopäällikkö Marja-Leena Larsson: Kaupunginhallitus 251 05.10.2015 Kaupunginhallitus 291 09.11.2015 Kaupunginhallitus 305 23.11.2015 Kaupunginhallitus 325 18.12.2015 Kaupunginhallitus 35 01.02.2016 Kaupunginhallitus 53 22.02.2016 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri YHTIÖJÄRJESTYS: Asunto Oy Porvoon Partiomiehentie 1 - Bostads Ab Patrullvägen 1 24.09.2015 12:22:10 1(5) PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 24.09.2015 Toiminimi: Asunto

Lisätiedot

Oikaisu päätökseen kiinteistöjen Sirola RN:o 28:6 ja RN:o 28:24 myynnistä Vaarankylän kyläyhdistykselle

Oikaisu päätökseen kiinteistöjen Sirola RN:o 28:6 ja RN:o 28:24 myynnistä Vaarankylän kyläyhdistykselle Kunnanhallitus 46 25.02.2014 Kunnanhallitus 76 24.03.2014 Kunnanhallitus 126 13.05.2014 Oikaisu päätökseen kiinteistöjen Sirola RN:o 28:6 ja RN:o 28:24 myynnistä Vaarankylän kyläyhdistykselle 135/1/2013

Lisätiedot

Liitteenä on Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymän pe rus ta mis suun ni tel ma liitteineen.

Liitteenä on Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymän pe rus ta mis suun ni tel ma liitteineen. Kunnanhallitus 146 21.09.2015 Kunnanvaltuusto 47 28.09.2015 Kunnanhallitus 7 22.01.2016 Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymän perustaminen 108/010/013/2015 KHALL 146 Selostus: Etelä-Savossa

Lisätiedot

Lisätietoja tästä asiasta antaa hallituksen puheenjohtaja Elisa

Lisätietoja tästä asiasta antaa hallituksen puheenjohtaja Elisa Hallitus 24 25.02.2016 Hallitus 63 30.03.2016 Hallitus 72 26.04.2016 Valtuusto 19 12.05.2016 Kuntayhtymän johtajan virka 60/31.312/2016 Hallitus 25.02.2016 24 Hallituksen puheenjohtaja: Etelä-Savon sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

UPM-Kymmene Oyj HALLITUKSEN EHDOTUS HALLITUKSEN VALTUUTTAMINEN PÄÄTTÄMÄÄN OSAKEANNISTA JA OSAKKEISIIN OIKEUTTAVIEN ERITYISTEN OIKEUKSIEN ANTAMISESTA (Esityslistan kohta 15) Hallitus ehdottaa UPM-Kymmene

Lisätiedot

Nro RAHOITUSTARKASTUS MÄÄRÄYS/LIITE I 106.10 1(10) PL 159, 00101 Helsinki Dnro 9/400/94

Nro RAHOITUSTARKASTUS MÄÄRÄYS/LIITE I 106.10 1(10) PL 159, 00101 Helsinki Dnro 9/400/94 RAHOITUSTARKASTUS MÄÄRÄYS/LIITE I 106.10 1(10) LIITE I TULOSLASKELMAN JA TASEEN KAAVAT Vakuusrahaston tuloslaskelma laaditaan seuraavan kaavan mukaisesti: TULOSLASKELMA 1.1.19xx - 31.12.19xx Varsinainen

Lisätiedot

Kokouspöytäkirja 1/2016 Varsinainen yhtiökokous

Kokouspöytäkirja 1/2016 Varsinainen yhtiökokous Kokouspöytäkirja 1/2016 Varsinainen yhtiökokous Pöyry Oyj PL 4 (Jaakonkatu 3) FI-01621 Vantaa Finland Kotipaikka Vantaa, Finland Y-tunnus 1009321-2 Puh. +358 10 3311 Faksi +358 10 33 21816 E-mail: group@poyry.com

Lisätiedot

Toimintakatteen toteumat tulosalueittain:

Toimintakatteen toteumat tulosalueittain: Perusturvalautakunta 27 26.04.2016 Perusturvalautakunnan talouden seuranta 2-3 /2016 Perusturvalautakunta 26.04.2016 27 Kaupunginhallitus on kokouksessaan 11.01.2016 4 hyväksynyt talous ar vion 2016 täytäntöönpano-ohjeen.

Lisätiedot

1993 vp - HE 284 YLEISPERUSTELUT

1993 vp - HE 284 YLEISPERUSTELUT 1993 vp - HE 284 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi eräille omaisuudenhoitoyhtiöille myönnettävistä veronhuojennuksista ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki valtion

Lisätiedot

JOENSUUN KAUPUNKI. / r1. Ko nse rn. Saap. ) / 20 Dno. Kokouskutsu Varsinainen yhtiökokous 22.3.2016. Joensuun

JOENSUUN KAUPUNKI. / r1. Ko nse rn. Saap. ) / 20 Dno. Kokouskutsu Varsinainen yhtiökokous 22.3.2016. Joensuun J Joensuun kaupunki Kaupunginhallitus Kaupungintalo 8000 JOENSUU Kokouskutsu Varsinainen yhtiökokous.3.06 JOENSUUN KAUPUNKI Ko nse rn i hallinto Saap. ) / 0 Dno Aika 0.4.06 klo.00 Paikka Kaupungintalo,

Lisätiedot

Nro 4 / Osayleiskaavan kaavakartta_10.000_ 26.5.2015 (vain sähköisenä)

Nro 4 / Osayleiskaavan kaavakartta_10.000_ 26.5.2015 (vain sähköisenä) Ympäristölautakunta 54 26.05.2015 Kaupunginhallitus 178 01.06.2015 Ympäristölautakunta 95 24.11.2015 Kaupunginhallitus 361 01.12.2015 Kaupunginvaltuusto 77 07.12.2015 Kankaanpään keskustan ja sitä ympäröivien

Lisätiedot

Laukaan kunnan perusturvalautakunnan selvitys lastensuojelun määräraikojen ylittymisen vuoksi

Laukaan kunnan perusturvalautakunnan selvitys lastensuojelun määräraikojen ylittymisen vuoksi Perusturvalautakunta 30 08.05.2014 Laukaan kunnan perusturvalautakunnan selvitys lastensuojelun määräraikojen ylittymisen vuoksi 89/05.09.00/2013 Perusturvalautakunta 30 Valmistelija: perusturvajohtaja

Lisätiedot

Kaupunginhallitus 397 27.10.2014 Kaupunginvaltuusto 113 10.11.2014. Maakauppa Asuntilassa ja Kirkonseudulla / Laatu RN:o 1:422 541/52.

Kaupunginhallitus 397 27.10.2014 Kaupunginvaltuusto 113 10.11.2014. Maakauppa Asuntilassa ja Kirkonseudulla / Laatu RN:o 1:422 541/52. Kaupunginhallitus 397 27.10.2014 Kaupunginvaltuusto 113 10.11.2014 Maakauppa Asuntilassa ja Kirkonseudulla / Laatu RN:o 1:422 541/52.521/2014 KAUPHALL 27.10.2014 397 Kaavoitusinsinööri Seppo Reiskanen

Lisätiedot

HE 23/2003 vp. 2. Ehdotetut muutokset

HE 23/2003 vp. 2. Ehdotetut muutokset Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi aravalain, aravarajoituslain 23 :n sekä vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain 39 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Rakennustarkastaja Petri Mäki, sähköposti petri.maki@ylojarvi.fi, puh. 050 385 1815

Rakennustarkastaja Petri Mäki, sähköposti petri.maki@ylojarvi.fi, puh. 050 385 1815 Ympäristölautakunta 252 30.10.2012 Ympäristölautakunta 145 29.10.2013 Ympäristölautakunta 158 11.11.2014 Ympäristölautakunta 38 17.02.2015 Ympäristön epäsiisteys Ryömäntiellä 746/53.532/2012 YMPLTK 30.10.2012

Lisätiedot

Kaupunginjohtaja Lepistön päätösehdotus:

Kaupunginjohtaja Lepistön päätösehdotus: Kaupunginhallitus 9 24.02.2014 Puheenjohtajiston työryhmä 5 30.09.2014 Puheenjohtajiston työryhmä 4 27.01.2015 Kaupunginhallitus 12 09.02.2015 Valtuustoaloite / kaupungin henkilöstön innostaminen miettimään

Lisätiedot

Pankin tilinpäätös. B i 1 a, n s s i. Setelinanto.

Pankin tilinpäätös. B i 1 a, n s s i. Setelinanto. 13 12 Ulkomaiset suhteet. Kun se markan arvon tukemiseksi ulko mailla tehty luottosopimus, joka mainitaan Pankkivaltuusmiesten edellisessä kertomuk sessa, kuluvan vuoden helmikuussa, erääntyi, ei sitä

Lisätiedot

KEURUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/2015 1(9)

KEURUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/2015 1(9) KEURUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/2015 1(9) Tarkastuslautakunta 19.11.2015 AIKA 19.11.2015 klo 15:00-18:00 PAIKKA Kehitysvammaisten asumisyksikkö Runokulma klo 15, ja sen jälkeen kau pun gin ta lo, kokoushuone

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. Kososten Sukuseura ry:n SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. 2. Yhdistyksen tarkoituksena on: 1) ylläpitää yhteyttä Kososten suvun jäsenten

Lisätiedot

Pär-Gustaf Relander. Y-tunnus: 0151364-1 PL 4, 15561 Nastola

Pär-Gustaf Relander. Y-tunnus: 0151364-1 PL 4, 15561 Nastola Kunnanhallitus 205 08.12.2014 Kauppakirja, Relander 967/41.411/2014 Kunnanhallitus 205 Pär-Gustaf Relanderin ja Nastolan kunnan kesken on 27.11.2014 alle kir joi tet tu seuraavan sisältöinen kauppakirja.

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri. Yhtiöjärjestys päivältä 01.12.1997 Toiminimi: Bridge Areena Oy

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri. Yhtiöjärjestys päivältä 01.12.1997 Toiminimi: Bridge Areena Oy PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 01.12.1997 Toiminimi: Bridge Areena Oy Yritys- ja yhteisötunnus: 1464743-8 Kaupparekisterinumero: 723.420 Voimassaoloaika: 01.12.1997

Lisätiedot

LUONNOS 26.11.2015 TYKKIMÄEN VAPAA-AIKAKESKUS OY:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 Yhtiön toiminimi on Tykkimäen vapaa-aikakeskus Oy ja kotipaikka Kouvola. 2 Yhtiön toimialana on matkailun ohjelmapalvelutoiminta, majoitus-

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN KUNTA ESITYSLISTA 1/2016 1. Asia Otsikko Sivu

LEMPÄÄLÄN KUNTA ESITYSLISTA 1/2016 1. Asia Otsikko Sivu LEMPÄÄLÄN KUNTA ESITYSLISTA 1/2016 1 AIKA klo 17:00 PAIKKA Tekninen 10, Tampereentie 10 KÄSITELTÄVÄT ASIAT Asia Otsikko Sivu 1 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 2 2 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA

Lisätiedot

Yleiskaavoittaja 14.12.2015 15. Hakija [--] Osoite Mahlavuorentie 45 15560 Nastola. Autotalli 21 1 Aitta 15 1

Yleiskaavoittaja 14.12.2015 15. Hakija [--] Osoite Mahlavuorentie 45 15560 Nastola. Autotalli 21 1 Aitta 15 1 Poikkeamislupapäätös, Mahlavuorentie 45 1291/10.102/2015 Päätöksen antopäivä: 22.12.2015 Hakija [--] Rakennuspaikka Kylä Tila RN:o Pinta-ala m² 403 Immilä Mäntyranta 5:40 1900 Osoite Mahlavuorentie 45

Lisätiedot

OMAVELKAISEN TAKAUKSEN MYÖNTÄMINEN LEPPÄLAMMEN VESIOSUUSKUNNAN LAINALLE

OMAVELKAISEN TAKAUKSEN MYÖNTÄMINEN LEPPÄLAMMEN VESIOSUUSKUNNAN LAINALLE Tekninen lautakunta 19 02.02.2012 Kunnanhallitus 52 27.02.2012 Valtuusto 27 04.04.2012 Tekninen lautakunta 17 27.02.2014 OMAVELKAISEN TAKAUKSEN MYÖNTÄMINEN LEPPÄLAMMEN VESIOSUUSKUNNAN LAINALLE 379/02.05.01/2012

Lisätiedot

Hyvigolf Oy TASEKIRJA 1.1.2014-31.12.2014. Golftie 63 05880 Hyvinkää Kotipaikka: Hyvinkää Y-tunnus: 0677032-1

Hyvigolf Oy TASEKIRJA 1.1.2014-31.12.2014. Golftie 63 05880 Hyvinkää Kotipaikka: Hyvinkää Y-tunnus: 0677032-1 Hyvigolf Oy Golftie 63 05880 Hyvinkää Kotipaikka: Hyvinkää Y-tunnus: 0677032-1 TASEKIRJA 1.1.2014-31.12.2014 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2024 asti Tilinpäätöksen toteutti: Visma Services Oy Helsinki

Lisätiedot

Kokouksessa olivat läsnä tai edustettuina kokouksessa vahvistetusta ääniluettelosta ilmenevät osaldceenomistajat.

Kokouksessa olivat läsnä tai edustettuina kokouksessa vahvistetusta ääniluettelosta ilmenevät osaldceenomistajat. PÖYTÄKIRJA 1/2014 1(5) VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS Aika 9.4.2014 klo 15.00 Paikka Läsnä Finlandia talon Helsinki-sali, Mannerheimintie 13, Helsinld Kokouksessa olivat läsnä tai edustettuina kokouksessa vahvistetusta

Lisätiedot

VALTUUSTOALOITE SIIRTOLAPUUTARHATOIMINNAN MAHDOLLISUUKSIEN SELVITTÄMISESTÄ

VALTUUSTOALOITE SIIRTOLAPUUTARHATOIMINNAN MAHDOLLISUUKSIEN SELVITTÄMISESTÄ Kaupunginvaltuusto 92 01.07.2013 Kaupunginhallitus 275 19.08.2013 Kaupunginhallitus 88 16.03.2015 Tekninen lautakunta 94 28.10.2015 Kaupunginhallitus 80 29.03.2016 Kaupunginvaltuusto 18 25.04.2016 VALTUUSTOALOITE

Lisätiedot

Sivistyslautakunta 38 03.03.2015 Kunnanhallitus 84 30.03.2015 Kunnanhallitus 103 13.04.2015. Varhaiskasvatusjohtajan viran hoito 1.9.

Sivistyslautakunta 38 03.03.2015 Kunnanhallitus 84 30.03.2015 Kunnanhallitus 103 13.04.2015. Varhaiskasvatusjohtajan viran hoito 1.9. Sivistyslautakunta 38 03.03.2015 Kunnanhallitus 84 30.03.2015 Kunnanhallitus 103 13.04.2015 Varhaiskasvatusjohtajan viran hoito 1.9.2015 alkaen 768/01.01.03/2015 SIVLTK 03.03.2015 38 Asian valmistelija:

Lisätiedot

Koha-Suomi Oy Yhtiöjärjestys

Koha-Suomi Oy Yhtiöjärjestys 1 Koha-Suomi Oy Yhtiöjärjestys 2 1. Yhtiön toiminimi Yhtiön toiminimi on Koha-Suomi Oy, ruotsiksi Koha-Finland Ab ja englanniksi Koha-Finland Ltd. 2. Yhtiön kotipaikka Yhtiön kotipaikka on Mikkeli. 3.

Lisätiedot

INTERAVANTI OYJ PÖYTÄKIRJA Y1/2007

INTERAVANTI OYJ PÖYTÄKIRJA Y1/2007 1(6) Aika 1.3.2007 klo 10.00 Paikka Interavanti Oyj, Mannerheimintie 118, 00270 Helsinki Läsnä 18 osakasta edustaen yhteensä 9 164 964 osaketta ja ääntä, joka on 94,4 % yhtiön koko äänimäärästä (9 703

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2013 tarkastusraportti

Tilinpäätöksen 2013 tarkastusraportti Kaupunginhallitus 245 02.06.2014 Kaupunginhallitus 365 22.09.2014 Tilinpäätöksen 2013 tarkastusraportti 154/02.02.01/2014 KH 245 Kaupunginsihteeri Riitta Lehtinen: KH 365 Kaupunginkamreeri Juha Heinonen:

Lisätiedot

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus Kunnanhallitus 305 27.11.2014 Kunnanhallitus 151 10.06.2015 Kunnanhallitus 19 28.01.2016 Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus 143/00.04.01/2014 KH 27.11.2014 305 Työ-

Lisätiedot

10 13.02.2013 VUODEN 2013 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET JA KÄYTTÖSUUNNITELMIEN TARKISTAMINEN. Talousarvion sitovuus

10 13.02.2013 VUODEN 2013 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET JA KÄYTTÖSUUNNITELMIEN TARKISTAMINEN. Talousarvion sitovuus Teknisen lautakunnan valvontajaosto 10 13.02.2013 VUODEN 2013 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET JA KÄYTTÖSUUNNITELMIEN TARKISTAMINEN VALVJAOS 10 Toimialan vs. esimies 5.2.2013 Kaupunginvaltuusto on 18.12.2012

Lisätiedot

Myymälätilojen vuokran tarkistus/ Antiikki ja Sisustus Kristallisirpale

Myymälätilojen vuokran tarkistus/ Antiikki ja Sisustus Kristallisirpale Kaupunginhallitus 258 20.10.2014 Kaupunginhallitus 294 07.12.2015 Myymälätilojen vuokran tarkistus/ Antiikki ja Sisustus Kristallisirpale 141/522/2013 Kaupunginhallitus 20.10.2014 258 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Y-tunnus: 0151364-1 PL 4, 15561 Nastola. Jukka-Matti Jäppinen

Y-tunnus: 0151364-1 PL 4, 15561 Nastola. Jukka-Matti Jäppinen Kunnanhallitus 37 16.03.2015 Kauppakirja, Jäppinen Kunnanhallitus 37 Nastolan kunnan ja Jukka-Matti Jäppisen kesken on laadittu seu raavan sisältöinen kauppakirja. Kauppa perustuu kunnanhallituksen lainvoimaiseen

Lisätiedot

S ÄÄ N N ÖT. Kalastuskunnan osakkaalla on valta luovuttaa toiselle henkilölle oikeutensa kalastaa

S ÄÄ N N ÖT. Kalastuskunnan osakkaalla on valta luovuttaa toiselle henkilölle oikeutensa kalastaa Heinolan maalaiskunnan Siltasen kalastuskunnan S ÄÄ N N ÖT Siltasen jakokunnan yhteinen kalavesi sijaitsee Ala-Rääveli ja Imjärvi-nimisissä järvissä ja on pinta-alaltaan noin 170 hehtaaria. Sanotun kalaveden

Lisätiedot

Varsinainen yhtiökokous tiistaina 31. maaliskuuta 2015 klo 12.00 Pörssisali, Fabianinkatu 14, 00100 Helsinki

Varsinainen yhtiökokous tiistaina 31. maaliskuuta 2015 klo 12.00 Pörssisali, Fabianinkatu 14, 00100 Helsinki Varsinainen yhtiökokous tiistaina 31. maaliskuuta 2015 klo 12.00 Pörssisali, Fabianinkatu 14, 00100 Helsinki Esityslista 1. Kokouksen avaaminen 2. Kokouksen järjestäytyminen 3. Pöytäkirjantarkastajien

Lisätiedot

Arvonjärjestelytilit... Setelinanto-oikeus. Muut varat. Oma pääoma... Setelinanto-oikeuden käyttö. Tilinpäätös. Kulta ja ulkomaiset saatavat

Arvonjärjestelytilit... Setelinanto-oikeus. Muut varat. Oma pääoma... Setelinanto-oikeuden käyttö. Tilinpäätös. Kulta ja ulkomaiset saatavat 14 15 Setelinantotase Kotimaiset obligaatiot.... Metalliraha... Markkaosuus Kansainvälises sä Valuuttarahastossa... Muut saatavat... milj Setelinanto-oikeus 3 1.1 2.1 9 7 0 Ensisijainen k a t e... Toissijainen

Lisätiedot

Y-tunnus: 0151364-1 PL 4, 15561 Nastola. Y-tunnus: 2657326-1 Selkotie 11, 15560 Nastola Omistusosuus: 1/1 kaupan kohteesta

Y-tunnus: 0151364-1 PL 4, 15561 Nastola. Y-tunnus: 2657326-1 Selkotie 11, 15560 Nastola Omistusosuus: 1/1 kaupan kohteesta Kunnanhallitus 38 16.03.2015 Kauppakirja, Saremia Oy Kunnanhallitus 38 Nastolan kunnan ja Saremia Oy:n kesken on laadittu seuraavan sisäl töi nen kauppakirja. Kauppa perustuu kunnanhallituksen lainvoimaiseen

Lisätiedot

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia.

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Kansaneläkelaitoksen

Lisätiedot

No. 1/2012 Ahlstrom Capital Oy:n varsinaisen yhtiskokouksen

No. 1/2012 Ahlstrom Capital Oy:n varsinaisen yhtiskokouksen No. 1/2012 Ahlstrom Capital Oy:n varsinaisen yhtiskokouksen pdytakirja Aika: 29.3.2012, klo 17:00 Paikka: Ravintola Savoy (Eteiaesplanadi 14), Helsinki Lasna: Kokouksessa olivat lasna oheisesta aaniluettelosta

Lisätiedot

Kansanhuoltolautakunnille

Kansanhuoltolautakunnille KANS ANHUOLTOMINISTERIÖ. Helsingissä 10 p:nä heinäkuuta 1942. Kiertokirje N:o 202. Kansanhuoltolautakunnille kananmunien hankintaliikkeille. ja Kananmunien säännöstely: Valtioneuvosto on 9/7-42 antanut

Lisätiedot