/O 54.o % Vientiteollisuus Kotimarkkinateolli 49.3

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "/O 54.o % 42.0 47.4. Vientiteollisuus Kotimarkkinateolli 49.3"

Transkriptio

1 13 12 raan diskontattujen vekselien määrä pysyt teli pitkin vuotta, talouselämän vilkastumi sesta huolimatta, alemmalla tasolla kuin edel lisenä vuonna ja oli kertomusvuoden päät tyessä 1871 milj. markkaa pienempi kuin sen alkaessa. Vähennys oli siten lähes 14 %. Selvää on, että tämä tulos ei olisi ollut saa vutettavissa ilman edullisia vientisuhdanteita. Hypoteekkilainat ovat vailla merkitystä, ja myös kassakreditiivien merkitys pankin luo tonannossa on vähäinen. Jälkimmäisten nos tettu osa vaihteli tuntuvasti vuoden varrella supistuen 398 milj. markasta nollaan vuoden viimeisenä päivänä. Myös rediskonttausten määrä pysyi pitkin vuotta pienempänä kuin vuonna. Vuo den alin kohta, 850 milj. markkaa, saavu tettiin elokuun 23 päivänä, mutta sen jäl keen rediskonttaukset taas nousivat. Joulu kuussa niiden määrä paisui tuntuvasti nous ten suuremmaksikin kuin kertomusvuoden alkaessa. Lisäys oli kuitenkin vain 197 milj. markkaa. Huomattava on, että pankkien nettovelka Suomen Pankille oli yleensä jon kin verran pienempi kuin asetelman luvut osoittavat, niillä kun harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta oli saatavia pano- ja. ottotilillä. Joulukuun 23 päivänä pankit kuiten kin olivat tilapäisesti ylittäneet pano- ja ottotilinsä milj. markan määrällä, joten niiden kokonaisvelka Suomen Pankille oli milj. markkaa, mikä merkitsi vuoden huippua. Viikkoa myöhemmin tämä nettovelka oli puolta pienempi, milj. mark kaa. Kotimaiseen luotonantoon kuuluvat edel leen, nimestään huolimatta, ulkomaiset vekse lit, jotka ovat Kansainväliseltä Jälleenraken nuspankilta Suomen Pankin välityksellä vientiteollisuudelle saatujen luottojen kat teena olevia ulkomaanrahan määräisiä tunnusteita. Kun vuoden varrella nostettiin tällaisia luottoja, jotka on kirjattu ulkomai sen velan tilille, lisääntyi myös puheena ole vien vekselien kokonaismäärä nousten vastaarvoltaan milj. markasta miljoo naan. Nousu oli siten vaatimaton edelliseen vuoteen verrattuna. Suomen Pankin suoraan talouselämälle antamien diskonttoluottojen jakaantuminen talouselämän tärkeimpien haarojen kesken näkyy seuraavasta asetelmasta, joka valaisee tätä jakaantumista vuosien 1951 vii meisenä päivänä Vientiteollisuus Kotimarkkinateolli suus... Voim alaitokset... Kauppa... Muu liike-elämä % 42.0 % 49.3 % 47.4 O / /O 54.o o i O.o Vientiteollisuudelle annettu luotto oli nyt niinkuin aikaisemminkin tärkeimmällä sijalla pankin suoraan talouselämälle antamassa luotossa. Sen absoluuttinen määrä pieneni tosin hiukan, noin sata milj. markkaa, mutta kun kaikkien muiden luotonsaajaryhmien luottomäärä supistui tuntuvasti, vientiteolli suuden suhteellinen osuus kasvoi. Vähennys oli suurin eli n. 34 % voimalaitosten saaman luoton kohdalla, kun kotimarkkinateollisuu den luottomäärä supistui lähes 27 % ja kau pan n. 14 %. Setelistä Liikkeessä olevien setelien määrä lisääntyi, seuraten tavanmukaisia kausivaihteluita, vähi tellen. Tämä johtui pääasiallisesti talous elämän vilkastumisesta, mutta sitä voidaan myös pitää oireena rahantarjonnan liialli sesta runsaudesta. Kertomusvuoden alkaessa seteleitä oli liik keessä milj. markan arvosta, tammi kuun 23 päivänä saavutettiin vuoden alin määrä, miljoonaa, mutta jo helmikuun lopussa setelistö oli noussut milj. markkaan. Pienennyttyään jälleen jonkin verran setelistö toukokuun viimeisenä päi vänä nousi uuteen huippuun, miljoo naan. Erinäisten vaihteluiden jälkeen tähän astinen huippu, milj. markkaa, saavu tettiin joulukuun puolivälissä. Vuoden vii meisenä päivänä setelistö oli milj. markkaa, joten se oli miljoonaa suu rempi kuin vuotta aikaisemmin. Nousu oli siten runsaasti 6 %, kun setelistö edellisenä vuonna päinvastoin oli supistunut puolikolmatta prosenttia. Setelistön kasvu olisi ilmei sesti ollut suurempi, ellei pikkusetelien vaih toa kovaan rahaan olisi jatkunut. Setelinanto-oikeus ja sen käyttö Setelinantoon oikeuttavien varojen kehitys vuosineljänneksittään käy selville seuraavasta asetelmasta. 31/3 30/6 30/9 31/13 Kultakassa... Ulkomaiset v a lu u ta t... Ulkomaiset vekselit... Ulkomaanrahan määräiset setelit ja korkoliput... Ulkomaiset oblig a a tiot... Kotimaiset v ekselit... Vakauttamislainan obligaatiot Yhteensä Setelinantoon oikeuttavien varojen koko naismäärä pieneni alkuvuodesta, kun koti maisten vekselien salkku supistui. Sen jäl keen valuuttavarannon lisääntyminen käänsi kehityksen päinvastaiseksi, ja vuoden viimei sellä neljänneksellä vekselisalkun paisuminen osaltaan lisäsi puheena olevien varojen koko naismäärän kasvua. Vuoden päättyessä sete linantoon oikeuttavien varojen määrä oli milj. markkaa runsaampi kuin sen alkaessa. Samalla on huomattava, että näi den varojen koostumus kehittyi edulliseen suuntaan, kun ulkomaisten valuuttojen osuus kokonaismäärästä tuntuvasti lisääntyi. Verrattuna liikkeessä olevien setelien mää rään kate oli runsas, kertomusvuoden alkaessa % ja sen päättyessä vielä parempi, %. Jos vertailu ulotetaan kaikkiin vaadittaessa maksettaviin sitoumuksiin, kate niinikään oli hyvä, se kun nousi % :sta % äin. Käytetyn ja käyttämättömän setelinantooikeuden eli setelinantovaran muodostumista valaisee seuraava asetelma. Kultakassa ja ulkomaiset saatavat... Ohjesäännön 6 :n mukaan Setelinanto-oikeus Setelinanto-oikeus K äytetty määrä Liikkeessä olevat setelit.. Muut vaadittaessa, makset tavat sitoum ukset... Myönnetyistä kassakreditiiveistä nostamatta oleva Käytetty setelinanto-oikeus Setelinantovara Käytettävissä o l e v a... Toissijaisesta katteesta riip puva... Käytetty määrä ja vara Setelinanto-oikeus lisääntyi kaikkiaan milj. markkaa eli 18 %, kun vastaava nousu edellisenä vuonna oli ollut 8 %. Lisäys johtui, niinkuin edellä on osoitettu, ensi si jassa valuuttavarannon kasvusta. Myös käy tetty oikeus lisääntyi, mutta vähemmän, nim milj. markkaa vastaten 13 % :a. Yhteis tuloksena oli, että setelinantovara lisääntyi milj. markkaa, mikä vastaa 4 6 % :n nousua. Tästä noususta tuli suurempi puoli välittömästi käytettävissä olevan setelinanto varan osalle, joka lisääntyi lähes kaksinker taiseksi eli 92 %. Toissijaisesta katteesta riippuva setelinantovara lisääntyi sekin, mutta vain 21 %. Pankin suhde valtioon Syksyllä muutettiin Suomen Pankin katemääräyksiä ja samalla järjestettiin val tion luotonotto keskuspankista, joka siihen saakka oli tapahtunut valtion vekselien diskonttaamisen muodossa, siten että pankki sai haltuunsa valtion vekseliluoton vakauttamis lainan obligaatioita milj. markan ar vosta. Sikäli kuin valtion kassatilanne ei vaadi näin suurta vahvistusta, sijoitetaan lii kenevät varat keskuspankkiin pano- ja ottotilille. Valtion velka on siten koko kerto musvuoden ajan esiintynyt vakiona, juuri mainitun summan suuruisena, samalla kun valtion pano- ja ottotilillä olevien varojen

2 15 14 määrä on tuntuvasti vaihdellut. Äskeisessä kuukausitaulukossa on esitetty valtion nettovelka, so. puheena olevien tilien erotus. Tämä nettovelka pysytteli pitkin vuotta alem malla tasolla kuin edellisenä vuonna, mikä osoittaa valtion kassatilanteen parantuneen. Kertomusvuoden loppupuolella puheena oleva velka painui minimimäärään, olipa se joulu kuun 23 päivänä muuttunut milj. mar kan nettosaatavaksi. Joulukuun viimeisenä päivänä valtiolla taas oli milj. markan nettovelka Suomen Pankille. Vuoden aikana nettovelka oli pienentynyt milj. mark kaa eli lähes kolmasosaan. Näiden tilien ulkopuolella on ns. IMF- ja IBRD-tilien kate. Tälle tilille on kirjattu Kansainvälisen Valuuttarahaston ja Kansain välisen Jälleenrakennuspankin jäsenmaksusaatavan aiheuttama valtion velka Suomen Pankille, mikä erä samalla on kirjattu pan kin tilan velkapuolelle pankin velkana mai nituille järjestöille. Puheena oleva saatava pysyi, niinkuin äskeisestä asetelmasta näkyy, koko kertomusvuoden ajan muuttumatto mana, 1662 milj. markan määräisenä. sen vuoden vastaava luku oli Arvol taan vientiremburssit edustivat milj. markkaa vastaten miljoonaa vuonna. Runsaimmin on vientirembursseja avattu Puolasta, milj. markan, ja Bra siliasta, miljoonan arvosta, jälkimmäi sen kohdalla suurimmalta osaltaan transitokaupoista johtuvia. Lähinnä seurasivat A r gentiina ja Yhdysvallat. Vuoden päät tyessä oli vientirembursseja avoinna 1836 m ilj. markan arvosta, kun vastaava määrä vuotta aikaisemmin oli ollut lähes kaksi ker taa niin suuri, miljoonaa. Remburssit Omaisuustase Tuontirembursseja avattiin kertomusvuonna 1580, kun vastaava luku edellisenä vuonna oli melkoista pienempi, vain 1218 remburs sia. Arvossa on kuitenkin tapahtunut päin vastaiseen suuntaan käynyt muutos; tuontiremburssien yhteenlaskettu arvo aleni näet milj. markasta vuonna mil joonaan kertomusvuonna. Selityksenä näihin muutoksiin on toiselta puolen tuonnin vilkas tuminen ja toiselta puolen se seikka, että suuret yhteisostot ovat jääneet pois käytän nöstä ja että maksutavoissa on tapahtunut muuttumista. Varsinkin suurliikkeet ovat näet luopuneet remburssien käytöstä ja siir tyneet perittäviin ja suoriin maksuihin. Eniten avattiin tuontirembursseja Yhdysval toihin, määrältään milj. markkaa, K ii nan, Turkin ja Länsi-Saksan seuratessa lä hinnä. Vuoden päättyessä oli tuontirem bursseja avoinna 935 milj. markan arvosta vastaten 620 miljoonaa vuotta aikaisemmin. Vientiremburssien käyttö lisääntyi jonkin verran rinnan viennin paisumisen kanssa. Uusia rembursseja avattiin 1 538, kun edelli Suomen Pankin omaisuustase vuoden viimeiseltä päivältä näkyy seuraavasta ase telmasta, johon vertailun vuoksi on otettu vuoden omaisuustaseen vastaavat luvut. milj.mk Ulkomaanrahan määräi set obligaatiot... E ri tilit Yhteensä o o o OOO.o Vastattavaa Liikkeessä olevat setelit Valtion pano- ja ottotili Liikepankkien pano- ja Muut pano- ja ottotilit.. Pankin tilinpäätös Edellä on käsitelty Suomen Pankin tiliaseman tärkeimmät erät ja valaistu niissä kertomusvuoden aikana tapahtuneita muu toksia. Täydennykseksi esitetään vielä pan kin omaisuustase kokonaisuudessaan ja luo daan silmäys tulostaseeseen. Vastaavaa Kulta... Ulkomaiset valuutat.... Ulkomaiset vekselit.... Ulkomaiset obligaatiot.. Ulkomaanrahan määräiset setelit ja korkoliput.. Valtion vakauttamislainan obligaatiot... Diskontatut vekselit.... Rediskontatut vekselit.. IM F- ja IBRD-tilien kate Hvpoteekkilainat... Kassakreditiivit... Ulkomaiset selvitystilit.. Remburssiluotto... Suomen rahan määräiset obligaatiot... Ulkomaiset tilinpitäjät.. Kansainvälisen Valuutta rahaston ja Kansain välisen Jälleenraken nuspankin tilit... Ulkomainen v e lk a... Eri tilit... Järjestely tilit... Kantarahasto... Käyttämättömät m ilj.m k m ilj.mk o o s i o i milj.mk voitto- Pankin voitto Yhteensä Edellisessä on jo käsitelty kaikkia tärkeim piä kohtia varojen puolella. Mainittakoon vielä, että kotimaisten obligaatioiden tilit, jotka vuonna kasvoivat tuntuvasti kun eräitä vekseliluottoja muutettiin obligaatiolainoiksi, kertomusvuoden aikana ovat pysy neet melkein muuttumattomina. Sen sijaan on, niinkuin edellä jo on mainittu, sijoitettu jonkin verran varoja ulkomaisiin obligaa tioihin. Velkojen puolella ansaitsevat huomiota pano- ja ottotilit, joista valtion tiliä on jo aikaisemmin kosketeltu. Liikepankkien pano ja ottotileillä olevat saatavat Suomen Pan kista vaihtelivat melkoisesti viikosta viik koon, olipa näitä tilejä seitsemänä tilapäivänä ylitetty. Tileillä oleva määrä oli vuo den viimeisenä päivänä milj. markkaa eli melkein sama kuin vuotta aikaisemmin. Muiden pano- ja ottotilit vaihtelivat pienem min heilahteluin kuin liikepankkien tilit, eikä niitä kertaakaan vuoden varrella yli tetty. Kertomusvuoden päättyessä näillä tileillä oli 988 milj. markkaa, kun vastaava määrä vuotta aikaisemmin oli ollut 1787 miljoonaa. Järjestely tilit supistuivat vuoden varrella huomattavasti, milj. markasta 735 mil joonaan, mikä oli seurausta ulkomaisten va luuttojen kirjanpitoarvojen alentamisesta ja niiden määrän voimakkaasta kasvusta. Pankin kantarahasto pysyi muuttumattomasti milj. markan suuruisena, mihin määrään se oli nostettu vuonna Vara rahastoa on sen sijaan jatkuvasti kartutettu ohjesäännön edellyttämällä tavalla. Niinpä siihen kertomusvuoden alussa vietiin puolet vuoden nettovoitosta, ts. 836 milj. mark kaa. Kertomusvuoden päättyessä vararahas tossa täten oli milj. markkaa. Tämän lisäksi pankin tilassa esiintyy 36 milj. mar kan suuruinen erä käyttämättömiä voitto varoja. Pankkivaltuusmiehet ehdottivat vuosi sitten, että tämä erä siirrettäisiin pankin vararahastoon, mutta asia oli vielä vuoden vaihteessa muodollisesti järjestämättä. Pankin näkyvien omien varojen määrä oli tilinpäätöksen mukaan milj. markkaa. Sen lisäksi pankilla on, niinkuin aikaisem missa kertomuksissa on todettu, melkoisia omaisuuseriä, jotka eivät lainkaan tule nä kyviin pankin tilasta, koska niitä ohjesään nön mukaan ei saa lukea pankin varoiksi. Näitä ovat ennen kaikkea pankin pää- ja haarakonttorien toimitalot sekä eräät muut kin pankin tarvitsemat kiinteistöt ynnä joku nen määrä osakkeita, ennen kaikkea Tervakoski O y:n osake-enemmistö, joka on tarpeen setelipaperin valmistamista varten. Tulostase Suomen Pankin voitto- ja tappiotili vuo delta verrattuna vuoden vastaa viin tuloksiin näkyy seuraavasta asetelmasta.

3 16 17 m 1 - A U l O t mk mk Korot kotimaisesta lainausliikkeestä Korot ulkomaisilta kirjeenvaihtajilta Korot obligaatioista Sekalaiset t u l o t Provisiot Agiovoitto Yhteensä Pankin ohjesäännön mukaan on puolet nettovoitosta siirrettävä vararahastoon, kunnes tämä ja kantarahasto yhteensä nousevat vähintään milj. markkaan. Tämän johdosta on puolet nettovoitosta, tarkoin otettuna markkaa, siirretty vararahastoon, joka täten on noussut milj. markan suuruiseksi. Nettovoiton toinen puoli siirretään valtion yleisiin tarkoituksiin käytettäväksi. Siirtosumma ei täysin vastaa sitä tuloa, 800 milj. markkaa, joka on merkitty valtion tuloarvioon Suomen Pankilta saatavaksi. Menot Palkat ja palkkiot Eläkkeet ja avustukset Perhe-eläkkeet Pankkivaltuusmiesten palkkiot ja kulut Haarakonttorien valvojien palkkiot Lapsilisä- ja kansaneläkemaksuosuudet Setelien valm istus Kulut Poistot Pankin voitto Yhteensä Pankin kokonaistulo oli kertomusvuonna milj. markkaa pienempi kuin lähinnä edellisenä vuonna. Tämä johtui pääasiallisesti siitä, että luotonanto, varsinkin rediskonttausten kohdalla, oli supistunut, minkä johdosta korkotulot samalla olivat pienentyneet. Näiden tulojen vähennys oli milj. markkaa eli runsaasti 15 %, siitä huolimatta että tavanmukainen siirto varausten tilille oli pienempi kuin edellisenä vuonna. Myös korkotulot ulkomaisilta kirjeenvaihtajilta supistuivat. Sen sijaan obligaatiokorkojen kohdalla tapahtui lisäystä johtuen siitä, että obligaatiosalkku edellisen vuoden aikana oli paisunut. Muiden nimikkeiden kohdalla muutokset olivat vähäpätöisiä. Kulujen puolella muutokset yleensä olivat aivan vähäisiä. Huomattavin muutos oli setelinpainatuksen aiheuttamien menojen pieneneminen. Varsinaisia menoja oli kaikkiaan 508 milj. markkaa vastaten 530 miljoonaa edellisenä vuonna. Niinkuin yleensä aikaisempinakin vuosina tehtiin tilinpäätöksessä melkoisia poistoja, jotka kuitenkin olivat yhteismäärältään vähän pienemmät kuin edellisinä vuosina. Kertomusvuoden poistoista on tärkein uuden setelipainon rakennuskustannukset, milj. markkaa, ja siihen liittyvä tunnelinrakennustyö, 7.8 miljoonaa. Edelleen on mainittava Mikkelin toimitalon korjauksista johtuva poisto, 4.6 milj. markkaa, rahalähetyksestä Mikkeli Helsinki kadonnut rahaerä, 0.6 miljoonaa, sekä Joensuun Asunto-Oy Pankkitalon asunto-osakkeisiin liittyvä koroton laina, 4.1 miljoonaa. Tavallinen kaluston uushankinnan poisto nousi 7.2 milj. markkaan. Lopputuloksena on, että pankin tilinpäätös osoittaa milj. markan nettovoittoa. Tämä oli siten miljoonaa eli n. 9 % pienempi kuin vuonna, mutta silti suurempi kuin kaikkina aikaisempina vuosina. Nettovoiton viimeaikaista kehitystä osoittaa seuraava lukusarja. Nettovoitto oli vuonna milj. markkaa /55/22, 42

4 19 18 Y llä mainitussa kirjelmässään eduskunta lisäksi ilmoitti päättäneensä pankkivaltuus miesten ehdotuksen mukaisesti, että Läng manin Litt. A-rahaston hoidosta aiheutuvat kulut on vuoden alusta lukien suoritet tava rahaston omista varoista. Pankkivaltuusmiesten käsittelemiä asioita Setelien lunastaminen Kun sen asetuksen, jolla Suomen Pankki viimeksi joulukuun 7 päivänä 1951 oli oikeu tettu poikkeamaan ohjesääntönsä 8 :n 1 mom:n säännöksistä setelien lunastamiseen nähden, voimassaoloaika vuoden lopussa olisi mennyt umpeen, pankin johtokunta, katsoen ettei ollut mahdollista palata kul taan sidottuun rahakantaan, teki aloitteen asetuksen voimassaoloajan pidentämiseksi. Yhtyen johtokunnan mielipiteeseen pankki valtuusmiehet pyysivät valtioneuvostolta, että Suomen Pankki asetuksella oikeutettaisiin vuoden 1957 loppuun saakka edelleen poik keamaan ohjesääntönsä 8 :n 1 mom:n määräyksistä. Tämä oikeus myönnettiin pankille marras kuun 19 päivänä annetulla asetuksella. Inventtaukset ja haarakonttorien tarkastukset a) Pääkonttorissa Johtosääntönsä 6 :n mukaisesti pankki valtuusmiehet ovat toimittaneet pääkonttorin kassojen ja kassaholvien sekä laina- ja vakuuskirjojen ynnä panttien ja talletusten inventtauksen. Inventtauksessa ei havaittu aihetta muistutuksiin. b) Haarakonttoreissa Pankkivaltuusmiehet ovat valvoneet, että konttorien valvojat ovat inventoineet haara konttorien käsikassat ja holvit kerran kuu kaudessa sekä vekselit, velkakirjat ja pantit vähintään kolmasti vtiodessa. Kaikissa haarakonttoreissa on toimitettu pankin johtosäännön 2 :ssä säädetty tar kastus. Tilintarkastus Vuoden valtiopäivillä valitut varsi naiset tilintarkastajat, rahastonhoitaja Kaisa Hiilelä, kunnallisneuvos Kaapro Moilanen ja kunnallispormestari Heikki Kannisto, sekä tilintarkastajain varamiehet, maataloustek nikko Lauri Laine ja huoltopäällikkö Kusti Kulo, toimittivat viime vuoden helmikuun päivinä pankin vuoden tilintar kastuksen. Tilintarkastajain lausunnon mu kaisesti ja pankin ohjesäännön tätä koske vien säännösten nojalla pankkivaltuusmiehet myönsivät johtokunnalle vastuuvapauden pankin hallinnosta vuodelta. Lainausliikkeen ja valuuttakaupan tarkastus Pankkivaltuusmiehet ovat vuoden aikana toimittaneet johtosääntönsä määräämän pan kin lainausliikkeen ja muiden sijoitusten sekä valuuttakaupan tarkastuksen seuraavina, aikoina: helmikuun 10, huhtikuun 28, kesä kuun 29, elokuun 27, lokakuun 22 ja joulu kuun 17 päivänä. Pankkivaltuusmiesten valvonnan alaiset rahastot Pankkivaltuusmiehet ovat hyväksyneet Längmanin ja Rosenbergin rahastojen sekä Elis Holmin hätäapurahaston tilit vuodelta ja lähettäneet jäljennökset tileistä pankkivaliokunnalle. Lokakuussa pankkivaltuusmiehet oli vat lähettäneet pankkivaliokunnalle ehdo tuksen ohjeiksi E. J. Längmanin kunnallisrahaston korkovarojen jakamista varten ja. ehdottaneet, että pankkivaliokunta esittäisi ne eduskunnan vahvistettaviksi. Maaliskuun 19 päivänä pankkivaltuusmiehille lä hettämässään kirjelmässä eduskunta ilmoitti hyväksyneensä ja vahvistaneensa sanotut ohjeet. Koska ohjeisiin sisältyy mm. valtion ja kunnan viranomaisia velvoittavia määräyk siä, julkaistiin ohjeet asetuskokoelmassa kesä kuun 8 päivänä. Suomen Pamkin soveltamien korkojen porrastaminen Lokakuun 18 päivänä pankkivaltuusmie hille lähettämässään kirjelmässä johtokunta huomautti, että korkokannan suhteellinen korkeus Suomessa menettää suuresti merki tystään luotonkäytön ja investointien sääte lyn välineenä sen vuoksi, että kaikkiin luot toihin sovelletaan kaikissa rahalaitoksissa suunnilleen samaa korkoa. Suurin ero ylim män ja alimman antolainauskoron välillä on Suomen Pankissa, ollen se sielläkin vain 1 %. Sen sijaan ulkomailla ylimmän ja alimman antolainauskoron ero on tavallisesti useita prosentteja, keskimääräisen korkokannan ol lessa alempi. Tällaisen korkojen porrastami sen luonnollisena ja yksinkertaisena tarkoi tuksena on antaa luottoa alemmalla korolla sellaisille luotonkäyttäjille, jotka tarvitsevat luottoa vain lyhyen ajan ja suhteellisen vä hän omiin varoihinsa verrattuna; korkeam paa korkoa taas yleensä sovelletaan pitkä aikaisiin jäätyneisiin luottoihin ja sellaisten asiakkaiden ollessa kysymyksessä, jotka pan kin mielestä pyrkivät investoimaan liikaa. Korkokantaa muutettaessa ei muutos porras tetun koron maissa ole suinkaan aina yleinen vaan kohdistuu usein vain sellaisiin luottoi hin, joita kulloinkin halutaan jarruttaa tai helpottaa. Kirjelmässään johtokunta edelleen huo mautti olevansa sitä mieltä, että Suomen Pankin olisi ensimmäisenä ryhdyttävä sano tunlaiseen antolainauskorkojen porrastami seen. Tämä olisi suoritettava siten, että sa malla saavutettaisiin toinenkin tavoite, nimit täin Suomen Pankin ja muiden rahalaitosten myöntämien liikeluottojen korkoerojen aina kin osittainen tasoittaminen. Erotus Suomen Pankin ja yksityisten rahalaitosten sovelta missa koroissa luoton ollessa luonteeltaan molemmissa tapauksissa sama saattaa nykyi sin olla niinkin suuri kuin 21/2 % Tällai seen korkoeroon ei ole useimmiten mitään asiallista syytä vaan se on peräisin luvun loppuvuosilta, jolloin keskuspankki pyrki alentamaan myös muiden pankkien korkokantaa. Suomen Pankin asiakkaiden käyttämä luotto ei ole kuin n. 1/20 kaik kien rahalaitosten antolainauksesta, ja heille annettua huomattavaa korkoetua ei nyky oloissa voida pitää kohtuullisena. Edellä esitetyn perusteella johtokunta eh dotti, että Suomen Pankin soveltama ylin korko korotettaisiin 6 % % : sta 7 % % : iin ja alin korko alennettaisiin 5 % % : sta 5 % : iin ja johtokunnalle jätettäisiin mahdol lisuus soveltaa erilaisia korkoja myöntämiinsä luottoihin näiden rajojen sisällä, kor keinta sellaisiin luottoihin tai siihen osaan jonkin asiakkaan luotosta, jota johtokunnan mielestä olisi supistettava, ja alinta esim. vientivekseleihin sekä määrättyihin raakaainehankintoihin ja yleiseltä kannalta (tär keisiin varastointeihin tms. myönnettäviin luottoihin. Tällainen muutos Suomen Pan kin omassa korkopolitiikassa saattaisi, koska siten avautuisi ehkä mahdollisuus antaa ly hytaikaisia ja halpoja luottoja muillekin kuin niille asiakkaille, jotka nykyisin nautti vat tätä jo vuosia tai vuosikymmeniä sitten saamaansa etuoikeutta, jossain määrin vai kuttaa siihen, että liikepankit ja muut raha laitokset alkaisivat luopua noudattamaltaan yhden koron linjalta. Pankkivaltuusmiehet käsittelivät johtokun nan esitystä kokouksessaan lokakuun 22 päi vänä ja päättivät panna asian silloin pöy dälle. Kysymys otettiin uudelleen käsiteltä väksi marraskuun 24 päivänä, jolloin pankki valtuusmiehet hyväksyivät johtokunnan esi tyksen ja määräsivät, että päätöstä ryhdy tään soveltamaan joulukuun 1 päivästä lähtien. Ehdotus Suomen Pankin ohjesäännön 6 $ :n muuttamisesta Pankkivaltuusmiehet olivat toukokuun 7 päivänä valtioneuvostolle tekemässään esityksessä, joka koski valtion Suomen Pan kista nauttiman vekseliluoton muuttamista pitkäaikaiseksi obligaatiolainaksi ja tätä tar koittavan muutoksen tekemistä pankin ohje säännön 6 :n 2 mom:iin, arvioineet ko. val tion vuoden vakauttamislainan mää räksi riittävän 20 miljardia markkaa. H y väksyessään hallituksen tätä koskeneen laki

5 21 20 esityksen kesäkuun 29 päivänä edus kunta kuitenkin vahvisti lainan määrän enin tään 25 miljardiksi markaksi. Sanotun obligaatiolainan määrästä on kui tenkin viisi miljardia markkaa osoittautunut tarpeettomaksi eikä sitä ole nostettu Suomen Pankista. Sen johdosta, että rahanarvopoliittisten tavoitteiden saavuttamisen kannalta olisi tärkeätä ehkäistä valtion lisäluoton saanti keskuspankista, johtokunta lokakuun 20 päivänä pankkivaltuusmiehille lähet tämässään kirjelmässä ilmoitti pitävänsä tär keänä, ettei jäljellä olevaa viiden miljardin markan määrää vallitsevissa oloissa lainkaan käytettäisi. Koska obligaatiolainan avulla ei myöskään ollut tarkoitusta luoda valtiolle mahdollisuuksia vastaisten vuosien budjettivajausten hoitamiseen, olisi johtokunnan mielestä setelinkatteena olevan valtion vuo den vakauttamislainan enimmäismäärä ollut alennettava 20 miljardiin markkaan. Kun tällainen päätös olisi edellyttänyt muu tosta setelinkatetta koskeviin määräyksiin, johtokunta esitti kirjelmässään, että pankki valtuusmiehet pyytäisivät valtioneuvostoa antamaan eduskunnalle lakiesityksen Suomen Pankin ohjesäännön 6 :n 2 mom:n sana muodon muuttamiseksi vastaavasti. Pankkivaltuusmiehet käsittelivät johtokun nan esitystä lokakuun 22 päivänä mutta tulivat siihen tulokseen, että se ei aiheutta nut toimenpiteitä. Luotto Kansainväliseltä Jälleenrakennus pankilta Lokakuun 22 päivänä pitämässään kokouk sessa pankkivaltuusmiehet hyväksyivät johto kunnan esityksen, että Suomen Pankki ottai si Kansainväliseltä Jälleenrakennuspankilta, Washington D. C., 12 milj. dollarin suurui sen luoton pääasiassa eurooppalaisina valuut toina. Jälleenrakennuspankki oli suostunut myöntämään sen vähintään 15 vuoden ajaksi Suomen valtion takuulla ja enintään 4 % % : n vuotuisella korolla. Luotosta on tarkoitus käyttää n. 8 milj. dollaria puun jalostusteollisuuden ja n. 4 milj. dollaria voimalaitosten konehankintoihin. Uusi kirjeenvaihtajapankki Johtokunnan esityksestä pankkivaltuusmie het päättivät kokouksessaan marraskuun 24 päivänä, että Suomen Pankin kirjeenvaihtajapankiksi otetaan Berliner Bank Aktiengesellsehaft-niminen pankkilaitos Länsi-Berliinistä, joka oli ilmoittanut suostuvansa siihen. Pankin pääkonttorin lisärakennussuunnitelma Kun pankin uusi setelipainorakennus ker tomusvuoden lopulla valmistui ja muutto vanhasta setelipainosta sinne voitiin suorit taa vuoden loppuun mennessä, tuli kysymys vanhan setelipainorakennuksen käyttämisestä ajankohtaiseksi. Johtokunnan tarkoituksena oli alunperin ollut korjauttaa mainittu ra kennus pääkonttorille lisätiloiksi, joita, se välttämättä tarvitsee. Sanottua mahdolli suutta tutkittaessa oli kuitenkin ilmennyt, että rakennuksen tarkoituksenmukaiseen kun toon saattaminen olisi edellyttänyt niin suu ria muutos- ja korjaustöitä, että niiden suo rittaminen olisi tullut suhteellisesti kalliim maksi kuin vanhan rakennuksen purkaminen ja uuden rakentaminen sen tilalle. Lisäksi oli tutkimuksissa todettu, että kysymyksessä olevan rakennustilan tehokkaimman käytön ja pankin tarvitsemien lisätilojen kannalta tar koituksenmukaisin ratkaisu, joka sitäpaitsi olisi arkkitehtonisesti onnistunein, saavutet taisiin, jos paitsi vanhaa setelipainorakennusta myös pankin Kirkkokadun puoleinen siipirakennus purettaisiin, jolloin tontille voitaisiin rakentaa kirkkopuistikkoa vastaan korttelin läpi Kirkkokadulta Rauhankadulle ulottuva erillinen rakennus, joka vain mata lan osan kautta yhdistettäisiin purkamatta jäävään alkuperäiseen pankkirakennukseen. Tämän johdosta johtokunta teki syyskuun 9 päivänä pankkivaltuusmiehille esityksen, että pankki ryhtyisi toteuttamaan edellä esi tettyä tarkoituksenmukaisimmaksi todettua rakennussuunnitelmaa ja samassa yhteydessä teettämään alkuperäisessä pankkirakennuksessa erinäisiä rappeutumisen ja eräiden suunnitteilla olevien uudelleenjärjestelyjen vaatimia korjaus- ja muutostöitä. Pankkivaltuusmiehet käsittelivät asiaa ko kouksessaan syyskuun 17 päivänä ja tutus tuivat tällöin alustavasti rakennussuunnitel miin ja arkkitehti H arry W. Schreckin laa timiin luonnospiirustuksiin. Asia pantiin kuitenkin pöydälle tarkempaa tutustumista varten. Uudelleen johtokunnan esitys otet tiin käsiteltäväksi marraskuun 24 päivänä, jolloin pankkivaltuusmiehet päättivät hyväk syä sen. Saimalla pankkivaltuusmiehet oi keuttivat johtokunnan ryhtymään rakennus töiden aiheuttamiin toimenpiteisiin. Laadittujen suunnitelmien mukaan tulee uuden rakennuksen tilavuus olemaan n m3. Purettavaksi joutuu yhteensä n m3, mutta vaikka uudesta raken nuksesta näin ollen tuleekin kuutiotilavuu deltaan pienempi, saadaan tila huomattavasti tehokkaammin käytetyksi. Uuden rakennuk sen rakennustyöt on suunniteltu suoritetta viksi kahdessa jaksossa, koska koko puretta vaksi aiottua tilaa ei voida tyhjentää yht aikaa, ja kolmannessa jaksossa suoritetaan alkuperäisen pankkirakennuksen muutos- ja korjaustyöt. Eräiden palkkojen ja eläkkeiden korottami nen, kalliinpaikanlisät sekä ylimääräisten toimenhaltijoin palkkaus Kokouksessaan marraskuun 24 päivänä pankkivaltuusmiehet päättivät johtokunnan esityksestä myöntää pankin eräiden vakinais ten toimenhaltijaryhmien peruspalkkoihin korotuksen tammikuun 1 päivästä 1955 lu kien. Korotukset koskivat lähinnä niitä toimenhaltijaryhmiä, jotka olivat jääneet pa himmin jälkeen viimeisissä palkankorotuk sissa, ja korotuksia myönnettäessä noudatet tiin samoja periaatteita, joita valtio oli so veltanut suorittaessaan eräiden viran tai toi men haltijainsa palkkojen kuoppakorotuksen luonteisen tarkistuksen vuosina ja. Pankin palkkojen korotuksista pääsi osalli seksi n. 25 % vakinaisista toimenhaltijoista, korotusprosentin ollessa keskimäärin 7.3. Joulukuun 17 päivänä pitämässään ko kouksessa pankki valtuusmiehet päättivät joh tokunnan esityksen mukaisesti, että pankin maksamat peruseläkkeet niistä toimista, jo i den peruspalkkaa oli edellä kerrotussa palk kojen tarkistuksessa korotettu vuoden 1955 alusta lukien, korotetaan samasta ajankoh dasta lähtien noudattaen samoja periaatteita, joita oli sovellettu valtion varoista suoritet tavia eläkkeitä vastaavissa tapauksissa järjesteltäessä. Korotusten perustana käytettiin samasta tai vastaavasta toimesta, josta eläke oli myönnetty, tammikuun 1 päivästä 1955 lähtien maksettavan peruspalkan ja viiden ikälisän yhteismäärää. Mainittujen perus eläkkeiden korottaminen ei, kuten ei valtion eläkkeiden korottaminenkaan, aiheuttanut muutosta täyden eläkkeen alimpaan ja ylim pään määrään. Joulukuussa johtokunta ehdotti pankkival tuusmiehille, että pankin vakinaisille ja yli määräisille toimenhaltijoille maksettaisiin myös v kalliinpaikanlisää samojen peri aatteiden mukaisesti kuin sitä maksetaan val tion viran tai toimen haltijoille. Pankki valtuusmiehet hyväksyivät ehdotuksen joulu kuun 17 päivänä ja myönsivät tarkoitukseen yhteensä n markan suuruisen määrärahan. Samana joulukuun 17 päivänä pankkival tuusmiehet myönsivät n markkaa käytettäväksi pankin ylimääräisten toimenhaltijain palkkaamiseen v Myönnetyt eläkkeet, perhe-eläkkeet ja avustukset Pankkivaltuusmiehet ovat kuluneen vuo den aikana myöntäneet viisi eläkesäännön mukaista eläkettä, kahdeksan perhe-eläke säännön mukaista perhe-eläkettä ja neljä avustusta. Eläkkeiden yhteinen määrä oli markkaa, perhe-eläkkeiden markkaa ja avustusten markkaa vuo dessa. Johtokunta Pankkivaltuusmiesten esityksestä Tasaval lan presidentti nimitti maaliskuun 5 päi vänä antamallaan avoimella kirjeellä avoinna olleeseen Suomen Pankin johtokunnan jäse nen virkaan johtokunnan vt. jäsenen filoso fian tohtori Klaus Wariksen. Toukokuun 5 päivänä Tasavallan presi dentti nimitti ja määräsi johtokunnan jäse nen lakitieteen tohtori Urho Kekkosen ulko asiainministeriksi sekä hallituksen vaihdut tua lokakuussa saman kuun 20 päivänä uuden hallituksen pääministeriksi. Tämän johdosta pankkivaltuusmiehet myönsivät toh tori Kekkoselle virkavapautta ensin hänen ulkoministerikautensa ja sittemmin hänen pääministerikautensa ajaksi sekä määräsivät johtokunnan vt. jäseneksi virkavapauden ajaksi pankin pääsihteerin lainopin kandi daatti Esko K. Leinosen.

6 22 23 Toukokuun 14 päivänä Tasavallan pre sidentti myönsi johtokunnan jäsenelle filoso fian tohtori K. Kivialholle pyynnöstä eron virastaan heinäkuun 17 päivästä lukien, jo l loin tohtori Kivialho täytti 70 vuotta, mihin ikärajaan saakka p ankkivaltu usmiehet olivat oikeuttaneet hänet pysymään virassaan. Eron johdosta pankkivaltuusmiehet määräsivät joh tokunnan vt. jäseneksi mainitusta heinäkuun 17 päivästä alkaen toistaiseksi, kuitenkin enintään siihen saakka, kunnes avoimeksi tullut johtokunnan jäsenen virka vakinai sesti täytetään, pankin osastopäällikön C. G. Sundmanin. Lokakuun 22 päivänä pankki valtuusmiehet tekivät valtioneuvostolle esi tyksen, että kysymyksessä olevaan virkaan nimitettäisiin valtiovarainministeri Penna Tervo. Pankkivaltuusmiehet määräsivät toukokuun 21 päivänä siksi johtokunnan jäseneksi, joka toimii johtokunnan vt. puheenjohtajana pan kin johtosäännön 1 :n 3 moni:n tarkoitta missa tapauksissa, johtokunnan jäsenen filo sofian tohtori Klaus Wariksen kesäkuun 8 päivästä lukien toistaiseksi, ja syyskuun 17 päivänä johtokunnan jäsenen professori K. T. Jutilan toimimaan niinikään toistai seksi johtokunnain vt. puheenjohtajana vas taavanlaisissa tapauksissa silloin kun tohtori Waris on jäävillinen tai hänellä. 011 muu este. Haarakonttorien valvojat Pankin haarakonttorien valvojina ja hei dän varamiehinään ovat vuonna 1955 pankki valtuusmiesten päätöksen nojalla seuraavat henkilöt: nööri Veikko Johannes Tolamo Toivo Johannes Heinonen; ja johtaja Kotkan konttori: valvojat toimitusjohtaja, kunnallisneuvos Veikko Aleksander Cajander ja kaupunginsihteeri, varatuomari Kustaa Ilmari Laaksonen sekä varamiehet toimitus johtaja Kaarlo Erkki Marjanen ja toimitus johtaja, ekonomi Risto Juhani Holopainen: Kuopion konttori: valvojat pormestari Alvar Hjalmar Mikael Hurtta ja maanvilje lysneuvos Niilo Ilmari Jokinen sekä vara miehet vanhempi oikeusneuvosmies Gunnar Valdemar Helien ja toimistonhoitaja Vilho Ruotsalainen; Lahden konttori: valvojat johtaja Väinö Tuompo ja kaupunginjohtaja Olavi Ilmari Kajala sekä varamiehet toimitusjohtaja, vuori neuvos Torsten Martin Lindroos ja pormes tari, varatuomari Aulis Evald Arjama; Mikkelin konttori: valvojat kihlakunnan tuomari Erkki Veikko Kuokkanen ja kun nallisneuvosmies Otto Kinnunen sekä vala miehet toimitusjohtaja, agronomi Timo Lep pänen ja toimitusjohtaja Lauri Ensio Auvi nen ; Oulun konttori: valvojat toimitusjohtaja Otto Alfons Karhi ja oikeuspomiestari Kaarlo Torsten Reinilä sekä varamiehet joh taja Jalmari Kustaa Korkeakivi ja toimitus johtaja, kauppaneuvos Aarne Toivonen; Porin konttori: valvojat fil. tohtori Frans Vihtori Härmä ja johtaja Y rjö Nurmi sekä varamiehet pormestari, varatuomari Väinö Wilhelm Hahta ja kaupunginjohtaja Martti Johannes Ekblom; Hämeenlinnan konttori: valvojat toimitus johtaja Kaarlo August Noro ja varatuomari Y rjö Jokiranta sekä varamiehet toimitusjoh taja, talousneuvos Aleksi Tandefelt ja joh taja, ekonomi Anders Gustaf Kuusterä; Tampereen konttori: valvojat, toimitusjoh taja, kauppaneuvos A lpo Pesonen ja toimi tusjohtaja, eversti Eric B :son Schauman sekä varamiehet oikeuspormestari, varatuo mari Aarne Erkki Palomäki ja toimitusjoh taja, ekonomi Mauri Albert Zilliacus; Joensuun konttori: valvojat toimitusjoh taja Aleksanteri Vornanen ja; henkikirjoit taja, varatuomari Mauno Moilanen sekä va ramiehet kauppias Aulis Erkki Tahvo Aho ja rehtori, filjmaisteri Aulis Olavi Walde mar Koivusalo; Turun konttori: valvojat maaherra Frans Vilho Kyttä ja johtaja Juho Heikki Kur kela sekä varamiehet johtaja Aarne Laakso nen ja toimitusjohtaja Väinö Jylhä; sekä Jyväskylän konttori: valvojat johtaja Kaarlo Vilhelm Laitila ja poliisimestari, varatuomari Eino Ilmari Karpio sekä vara miehet apulaiskaupunginjohtaja, dipl. insi Va<isan konttori: valvojat johtaja, kauppa neuvos Lauri Aleksander Niinioja ja pormes tari Axel Elias Laxen sekä varamiehet joh taja Juho Viljam Vaahtoniemi ja toimitus johtaja, hovioik. auskultantti Magnus Erik Tuomas-Kettunen. Pankkivaltuusmiehet ja tilintarkastajat Pankkivaltuusmiehinä olivat vuoden alusta huhtikuun 23 päivään saakka seuraavat hen kilöt : Vesterinen, Vihtori, ministeri, Tanner, Väinö, toimitusjohtaja, Ahmavaara, Arvi, laamanni, Eskola, Kusti, maanviljelijä, Peltonen, Onni, veturinkuljettaja, Niukkanen, Juho, maanviljelijä, Söderhjelm, Johan Otto, lakitieteen tohtori, Aaltonen, Aimo, kirvesmies, Murto, Yrjö, toimitsija. Suppeamman valtuuston muodostivat kolme ensinmainittua. Puheenjohtajana toimi pankkivaltuusmies Vesterinen ja varapuheenjohtajana pankki valtuusmies Tanner. Viime maaliskuussa toimitettujen edus kuntavaalien jälkeen kokoontuneen eduskun nan valitsijamiehet valitsivat huhtikuun 23 päivänä pankkivaltuusmieniksi seuraavat henkilöt : Kokouksessaan huhtikuun 27 päivänä pankkivaltuusmiehet valitsivat puheen johta jakseen pankkivaltuusmies Niukkasen ja varapuheenjohtajakseen pankkivaltuusmies Tannerin. Pankkivaltuusmies Niukkasen kuoltua tou kokuun 17 päivänä pyysivät pankkivaltuus miehet eduskunnan toimenpidettä, avoimeksi tulleen pankkivaltuusmiehen toimen täyttä miseksi. Kesäkuun 10 päivänä eduskunnan valitsijamiehet valitsivat kunnallisneuvos Eemil Luukan pankkivaltuusmieheksi jäljellä olevaksi toimiajaksi. Samalla valitsijamiehet määräsivät, että suppeampaan pankkivaltuustoon edesmenneen pankkivaltuusmies Niukkasen sijaan astuu pankkivaltuusmies Eskola. Kokouksessaan heinäkuun 6 päivänä pank kivaltuusmiehet valitsivat puheenjohtajak seen pankkivaltuusmies Eskolan. Pankin tilintarkastajiksi vuoden ti lejä tarkastamaan valitsijamiehet valitsivat seuraavat henkilöt: Soininen, Heikki, kunnallisneuvos, hänen varamiehensä Laine, Lauri, maataloustek nikko; Niukkanen, Juho, maanviljelijä, Tanner, Väinö, toimitusjohtaja, Leikola, Erkki, professori, Aaltonen, Aimo, kirvesmies, Eskola, Kusti, maanviljelijä, Peltonen, Onni, veturinkuljettaja, Korsimo, Arvo, puoluesihteeri, Söderhjebn, Johan Otto, lakitieteen tohtori, Murto, Yrjö, toimitsija. Janhunen, Matti, toimittaja, hänen vara miehensä K\do, Kusti, huoltopäällikkö; sekä Näistä kolme ensinmainittua muodostivat suppeamman valtuuston. Kannisto, Heikki, kunnallispormestari, hä nen varamiehensä Leikola, Aare, dipl. insi nööri. Hiilelä, Kaisa, rahastonhoitaja, hänen va ramiehensä Bryggari, Tuomas, kivityömies; Tuurna, Arno, kaupunginjohtaja, hänen varamiehensä Öhman, Carl Arne, lakitieteen lisensiaatti; Helsingissä maaliskuun 23 päivänä KUSTI ESKOLA Väinö Tanner Aimo Aaltonen Arvo Korsimo Yrjö Murto Erkki Leikola Onni Peltonen J. O. Söderhjelm Eemil Luukka Esko K. Leinonen

7 ' ti{)b7 föifaiit&itiisift-f\ 2bfi?pn r.r tr*;r r* t{ n / r # f n öf f n y # J tx> Vttt r.v/.rrrt t«s*»%y?i *.tr ^ S v * sfcxhtis^ii.'a IVA5a Eduskunnan Eduskunnan pankkivaltuusmiesten kertomus P 0 / $ m** mvmj^ m**mvya > iv lju a s r o tc n r?ff Aiitffv» -iiffettrff (* F n o <r&s ^ >i.! rt j!» ; n : H f,v v* f..f; r>*ty m itö * I JinM. i r :!'6.V.:.;t, >, [. j. ' >., 'm* O. s r ^r v V u&ut...i>..uvfi7- ^'v<rf>.-frftifi/» JJif s.r- ^«vottt^ma^h* ' i «<vvirv li:: fj >,,V«««Vt, k^ trthv i jj^nrkkf^ikjiisnnj),r.'.v \\. f f» i f. r t \ 0 H > < i j i i Ä i i : IJ 'S V '-r r:3aojl9<t iryxq srd isbcs.0.t

47.4 49.3 17.7 12.8 21.9 0.2 10.9 0.8

47.4 49.3 17.7 12.8 21.9 0.2 10.9 0.8 12 16 857 miljoonaa ja joulukuussa 12 719 milj. markkaa. Valtion velka keskuspankille, joka elokuun puolivälissä oli noussut 24 687 milj. markkaan, oli siten, melkoisten vaihteluiden jälkeen, kertomusvuoden

Lisätiedot

Käytetty määrä: Setelinanto vara:

Käytetty määrä: Setelinanto vara: 14 15 aleni siten 7 % : sta 5 % % : iin j a muut ko rot vastaavasti. Vuoden vaihteesta muutkin luottolaitokset noudattivat tätä merkinantoa. Setelistä. Kertomusvuoden aikana liikkeessä oleva setelistö

Lisätiedot

Setelinanto-oikeus ja sen käyttö.

Setelinanto-oikeus ja sen käyttö. 14 15 sui ylittäen elokuun lopussa ensimmäistä ker taa 34 miljardin pyykin. Kertomusvuoden päättyessä seteleitä oli liikkeessä 34 383 milj. markan arvosta eli 4 777 miljoonaa enemmän kuin vuotta aikaisemmin.

Lisätiedot

--- 2 535 190. Suhde rahalaitoksiin

--- 2 535 190. Suhde rahalaitoksiin 10 11 hellivät 596 milj. markkaa luottojen lyhen nysten johdosta. Kun vielä otetaan huomioon eräät muut luotot sekä toisaalta vastattavien puolella esiintyvät velat, voidaan todeta pan kin koko nettoluotonannon

Lisätiedot

Suomen Pankin luotonannon eri lajien kuukautisia vaihteluita valaisevat seuraavan asetelman lukusarjat.

Suomen Pankin luotonannon eri lajien kuukautisia vaihteluita valaisevat seuraavan asetelman lukusarjat. 14 15 lian alimman kohdan elokuussa. Kertomus vuoden päättyessä näiltä tileiltä oli nostettu 394 milj. markkaa eli 162 miljoonaa vähem män Imin vuotta aikaisemmin. Suomen Pankin luotonannon eri lajien

Lisätiedot

Vientiteollisuus.. Kotimarkkinateol lisuus... 23.2 Voimalaitokset.. 7.3 Kauppa... Muu liike-elämä.. 0.3 34,896

Vientiteollisuus.. Kotimarkkinateol lisuus... 23.2 Voimalaitokset.. 7.3 Kauppa... Muu liike-elämä.. 0.3 34,896 14 15 vuoden viimeisenä päivänä. Nämä muu tokset, jotka viikosta viikkoonkin saattoi vat olla huomattavan jyrkät, johtuivat pää asiallisesti kausiluontoisista syistä, mutta ilmeisesti vientisuhdanteiden

Lisätiedot

35,023 34,502 35,409 37,682 37,904 37,225 39,904 39,725 40,569 40,310 40,302

35,023 34,502 35,409 37,682 37,904 37,225 39,904 39,725 40,569 40,310 40,302 14 15 kosta tasapainosta, ja se tapahtui siitä huo limatta, että keskuspankki koetti nousua jarruttaa. Esimerkkinä tästä pyrkimyk sestä mainittakoon, että joulukuun 24 päi vänä pankki nimenomaan ilmoitti,

Lisätiedot

19.975.6 19.022.6 19.160.5 20 212.6 20.709.8 21.049.8 21.183.1 22.584.9 22.852.5 23.966.5 23.229.1 24.270.1 22,397.4

19.975.6 19.022.6 19.160.5 20 212.6 20.709.8 21.049.8 21.183.1 22.584.9 22.852.5 23.966.5 23.229.1 24.270.1 22,397.4 17 16 elämälle antama luotto siten lisääntyi 1,571.8 milj. markkaa eli lähes 71 %. Suomen Pankin luotonannon pääosana oli kertomusvuonna, niinkuin aikaisemmin kin, vekselien diskonttaaminen. Kertomus vuoden

Lisätiedot

949.5 976.0 1.051.1 1.085.2 1.129.5 1.134.5 1.113.6 1.035.6 985.6 1.013.7 1.015.7 1,019.5 1.079.7

949.5 976.0 1.051.1 1.085.2 1.129.5 1.134.5 1.113.6 1.035.6 985.6 1.013.7 1.015.7 1,019.5 1.079.7 14 15 1936 Suomen Pankin kotimainen luotonanto vuonna 1937. Kuukauden loppu Vekselit Hypot. lainat kreditiivit konttaukset Joulukuu... 823.0 59.8 66.7 Yhteensä 949.5 Kertomusvuoden päättyessä diskontatut

Lisätiedot

Kuntarahoitus 15661/12 2 550 000,00 2 250 000,00 2 250 000,00 2,128 kiinteä, 27.2.2012-23.1.2022

Kuntarahoitus 15661/12 2 550 000,00 2 250 000,00 2 250 000,00 2,128 kiinteä, 27.2.2012-23.1.2022 Kaupunginhallitus 221 25.08.2014 Kaupunginvaltuusto 70 01.09.2014 Kouvolan Vesi Oy:n lainojen takaukset 5700/02.04.07/2014 Kh 25.08.2014 221 Kaupunginvaltuusto päätti 9.6.2014, että Kouvolan Veden toiminnot

Lisätiedot

Asetelmaan eivät sisälly pankkien Suomen Pankille termiiniehdoin myymät kassaobligaatiot, joita pankin omistuksessa oli vuoden

Asetelmaan eivät sisälly pankkien Suomen Pankille termiiniehdoin myymät kassaobligaatiot, joita pankin omistuksessa oli vuoden 10 11 Valtio lunasti maaliskuussa vuoden 1953 vakauttani islainan viimeisen 1250 milj. vmk:n obligaation, jolloin laina tuli koko naisuudessaan loppuun suoritetuksi. Suomen Pankki myönsi samassa kuussa

Lisätiedot

Pankin suhde valtioon.

Pankin suhde valtioon. 13 Vientiteollisuus... Kotimarkkinateollisuus... Kauppaliikkeet... Muut... Korkomäärät. Suomen Pankki ei kertomusvuoden ai kana katsonut olevan syytä muuttaa ylei sessä luotonannossaan soveltamiaan korkomääriä.

Lisätiedot

Valuuttatilanne milj. mk. Yksityisten tilit. milj. mk

Valuuttatilanne milj. mk. Yksityisten tilit. milj. mk 12 13 Valuuttatilanne Yksityisten tilit Varanto 30. 12. 1967 Varanto 31. 12. 1968 Muutos Suomen Muut Suomen Muut Suomen Muut Pankki Pankki Pankki K u lta... 189 189 190 190 + 1 + 1 Vaihdettavat valuutat..

Lisätiedot

1938 J oulukuu 1,042.2 62.8 72.i 1,177.1. 1939 Tammikuu

1938 J oulukuu 1,042.2 62.8 72.i 1,177.1. 1939 Tammikuu 14 senä päivänä ja Reichsmarkka : sta 1,945: :aan 1,982:. Muutokset olivat siten yleensä sangen pienet. Suomen Pankin valuuttavarasto pysyi suurimman osan vuotta sillä korkealla tasolla, jolle se jo vuonna

Lisätiedot

Pankin kotimaisen luotonannon ei i lajien kuukausittaiset vaihtelut vuonna 1940 näkyvät seuraavasta asetelmasta :

Pankin kotimaisen luotonannon ei i lajien kuukausittaiset vaihtelut vuonna 1940 näkyvät seuraavasta asetelmasta : 14 ollen kertomusvuoden päättyessä 5,395.9 milj. markkaa. Pankin kotimaisen luotonannon ei i lajien kuukausittaiset vaihtelut vuonna 1940 näkyvät seuraavasta asetelmasta : Suomen Pankin kotimainen luotonanto

Lisätiedot

Lääketieteen lisensiaatti Herman Frithiof Anteli vain a j an testamenttaamia kokoelmia. kokoelmia hoitamaan asetettu. Valtuuskunnalle.

Lääketieteen lisensiaatti Herman Frithiof Anteli vain a j an testamenttaamia kokoelmia. kokoelmia hoitamaan asetettu. Valtuuskunnalle. 1907. - Edusk. Kirj. - H. F. Antellin kokoelmat. Suomen Eduskunnan kirjelmä sen kertomuksen johdosta, minkä lääketieteen lisensiaatti H. F. Anteli vainajan testamenttaamia kokoelmia hoitamaan asetettu

Lisätiedot

EDUSKUNNAN PANKKIVALTUUSMIESTEN KERTOMUS VUODELTA 1960 EDUSKUNNAN PANKKIVALIOKUNNALLE HELSINKI 1961

EDUSKUNNAN PANKKIVALTUUSMIESTEN KERTOMUS VUODELTA 1960 EDUSKUNNAN PANKKIVALIOKUNNALLE HELSINKI 1961 EDUSKUNNAN PANKKIVALTUUSMIESTEN KERTOMUS VUODELTA 1960 EDUSKUNNAN PANKKIVALIOKUNNALLE HELSINKI 1961 SISÄLTÖ Sivu Suomen Fankin toiminta... 3 Taloudellinen kehitys vuoden 1960 aikana.. 3 Suomen Pankin rahapolitiikka...

Lisätiedot

943.7 1 002.7. Yksityisten tilit. Setelinanto-oikeus ja sen käyttö. miljj. mk

943.7 1 002.7. Yksityisten tilit. Setelinanto-oikeus ja sen käyttö. miljj. mk 10 11 Yksityisten tilit Setelinanto-oikeus ja sen käyttö milj. mk Setelinanto-oikeutta ja sen käyttöä valaisee seuraava asetelma. 31. 12. 1963 31. 12. 1964 Markkamääräiset vekselit... Shekkitilit... Ulkomaanrahan

Lisätiedot

Yksityisten tilit milj. mk. oltuaan edellisenä vuonna 57 437 milj. mark. Setelistä. kaa.

Yksityisten tilit milj. mk. oltuaan edellisenä vuonna 57 437 milj. mark. Setelistä. kaa. 10 11 Yksityisten tilit oltuaan edellisenä vuonna 57 437 milj. mark kaa. Setelistä 81. 12. 58 31. 12. 59 Muutos Markkamääräiset vekselit... Shekkitilit... Ulkomaanrahan määräiset vekselit....... Muita

Lisätiedot

K ä y te tty määrä: Käytetty setelinantooikeus 12,207.2

K ä y te tty määrä: Käytetty setelinantooikeus 12,207.2 14 15 maksettavien sitoumusten määrästä, sen jälkeen tämä suhdeluku vähän aleni saa vuttaen vuoden alimman määrän, 100.1 %, toukokuun päättyessä. Kesällä katesuhde jälleen parani, ja vuoden päättyessä

Lisätiedot

KIERTO KIRJE KOKO E LM A

KIERTO KIRJE KOKO E LM A POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTO KIRJE KOKO E LM A 1953 N:o 42-43 N:o 42. Kiertokirje posti- ja lennätinlaitoksen virkailijain toimeen ottamista ja toimesta eroamista koskevien ohjeiden D-liitteen

Lisätiedot

Suhde yksityisiin asiakkaisiin

Suhde yksityisiin asiakkaisiin 13 12 miinikauppojen johdosta lainan "kotimaisiin obligaatioihin kirjattuja velkakirjoja oli pankin hallussa vuoden päättyessä vain 10 milj. mar kan arvosta. Suhde yksityisiin asiakkaisiin Pankin tilisuhteet

Lisätiedot

VALITUSOSOITUS (maa-ainesluvat) 59

VALITUSOSOITUS (maa-ainesluvat) 59 VALITUSOSOITUS (maa-ainesluvat) 59 Valitusaika Ympäristöteknisen lautakunnan lupajaoston päätökseen saa hakea muu tos ta va littamalla Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen kirjallisella va li tuk sel la.

Lisätiedot

943.7. Vastattava Liikkeessä olevat setelit..

943.7. Vastattava Liikkeessä olevat setelit.. 11 10 Kertomusvuonna jatkettiin rahalaitosten kanssa lyhytaikaisia termiinikauppoja val tion vuoden 1962 ensimmäisen 8 % : n raha laitoslainan obligaatioilla. Niitä oli pankin omistuksessa vuoden lopussa

Lisätiedot

Kunnanhallitus 103 14.03.2011 Kunnanhallitus 398 12.12.2011 Kunnanhallitus 301 23.09.2013 Kunnanhallitus 264 14.09.2015 Valtuusto 78 07.10.

Kunnanhallitus 103 14.03.2011 Kunnanhallitus 398 12.12.2011 Kunnanhallitus 301 23.09.2013 Kunnanhallitus 264 14.09.2015 Valtuusto 78 07.10. Kunnanhallitus 103 14.03.2011 Kunnanhallitus 398 12.12.2011 Kunnanhallitus 301 23.09.2013 Kunnanhallitus 264 14.09.2015 Valtuusto 78 07.10.2015 Kuntatodistusohjelmien enimmäismäärän korottaminen 106/03.035/2007

Lisätiedot

Setelinanto-oikeus: Setelistä.

Setelinanto-oikeus: Setelistä. 17 Setelistä. Liikkeessä oleva setelimäärä, joka vuoden aikana oli kasvanut melkoisesti, väheni tavallisuuden mukaan tammikuun kolmen ensimmäisen viikon aikana, mutta alkoi sit ten, noudattaen tavallista

Lisätiedot

Rakennus- ja ympäristölautakunta 252 16.12.2015 655/11.01.00/2014. Rakennus- ja ympäristölautakunta 16.12.2015 252

Rakennus- ja ympäristölautakunta 252 16.12.2015 655/11.01.00/2014. Rakennus- ja ympäristölautakunta 16.12.2015 252 Rakennus- ja ympäristölautakunta 252 16.12.2015 Päätös / ympäristölupahakemus / Syväsatama, jätteiden loppusijoittaminen ja hyödyntäminen satamakentän rakenteissa, Kokkolan Satama / Länsi- ja Sisä-Suomen

Lisätiedot

Kaupunginhallitus 44 31.01.2011 Kaupunginvaltuusto 14 07.02.2011 Kaupunginhallitus 350 04.11.2013 Kaupunginvaltuusto 92 11.11.2013

Kaupunginhallitus 44 31.01.2011 Kaupunginvaltuusto 14 07.02.2011 Kaupunginhallitus 350 04.11.2013 Kaupunginvaltuusto 92 11.11.2013 Kaupunginhallitus 44 31.01.2011 Kaupunginvaltuusto 14 07.02.2011 Kaupunginhallitus 350 04.11.2013 Kaupunginvaltuusto 92 11.11.2013 Kiinteistö Oy Hopunkallion lainatakaus 640/10.03.02.00/2010 KHALL 31.01.2011

Lisätiedot

KIERTOKIRJE KOKOELMA

KIERTOKIRJE KOKOELMA POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJE KOKOELMA 1954 N:o 29-30 N :o 29. Kiertokirje kovan rahan lähettämisestä Suomen Pankin pää- ja haarakonttoreihin. Tiliohjesäännön 50 :n 2. kohdan määräysten mukaan

Lisätiedot

Paikka P-K:n ammattiopisto Joensuu tekniikka ja kulttuuri, kokoushuone E215, Peltolankatu 4, Joensuunkatu 3. Kärkkäinen Eero jäsen

Paikka P-K:n ammattiopisto Joensuu tekniikka ja kulttuuri, kokoushuone E215, Peltolankatu 4, Joensuunkatu 3. Kärkkäinen Eero jäsen Pöytäkirja 2/2015 1 Hallituksen henkilöstöjaosto Aika 23.09.2015 klo 14:06-14:27 Paikka P-K:n ammattiopisto Joensuu tekniikka ja kulttuuri, kokoushuone E215, Peltolankatu 4, Joensuunkatu 3 Osallistujat

Lisätiedot

VALITUSOSOITUS (Poikkeamisluvat 36)

VALITUSOSOITUS (Poikkeamisluvat 36) VALITUSOSOITUS (Poikkeamisluvat 36) Valitusaika Ympäristöteknisen lautakunnan lupajaoston päätökseen saa hakea muu tos ta va littamalla Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen kirjallisella va li tuk sel la.

Lisätiedot

Kaupunginhallitus 248 02.11.2015 Kaupunginvaltuusto 63 09.11.2015. Tulo- ja kiinteistöveroprosentin määrääminen vuodelle 2016 591/211/2015

Kaupunginhallitus 248 02.11.2015 Kaupunginvaltuusto 63 09.11.2015. Tulo- ja kiinteistöveroprosentin määrääminen vuodelle 2016 591/211/2015 Kaupunginhallitus 248 02.11.2015 Kaupunginvaltuusto 63 09.11.2015 Tulo- ja kiinteistöveroprosentin määrääminen vuodelle 2016 591/211/2015 Kaupunginhallitus 02.11.2015 248 Kuntalain 66 :n mukaan valtuuston

Lisätiedot

POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA

POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA 1955 N:o 88 N:o 88. Kiertokirje Eräiden valtion varoista suoritettavien eläkkeiden järjestelystä on annettu seuraavat säännökset ja määräykset: I. Laki

Lisätiedot

Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös Torsti Patakankaan valituksesta/khall 5.5.2014 162

Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös Torsti Patakankaan valituksesta/khall 5.5.2014 162 Kunnanhallitus 368 10.11.2015 Kunnanhallitus 404 08.12.2015 Kunnanhallitus 414 22.12.2015 Kunnanhallitus 43 09.02.2016 Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös Torsti Patakankaan valituksesta/khall 5.5.2014

Lisätiedot

Arvonjärjestelytilit... Setelinanto-oikeus. Muut varat. Oma pääoma... Setelinanto-oikeuden käyttö. Tilinpäätös. Kulta ja ulkomaiset saatavat

Arvonjärjestelytilit... Setelinanto-oikeus. Muut varat. Oma pääoma... Setelinanto-oikeuden käyttö. Tilinpäätös. Kulta ja ulkomaiset saatavat 14 15 Setelinantotase Kotimaiset obligaatiot.... Metalliraha... Markkaosuus Kansainvälises sä Valuuttarahastossa... Muut saatavat... milj Setelinanto-oikeus 3 1.1 2.1 9 7 0 Ensisijainen k a t e... Toissijainen

Lisätiedot

KIERTOKIRJE KOKOELMA

KIERTOKIRJE KOKOELMA POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJE KOKOELMA 1956 N:o 51 N:o 51. Kiertokirje Eräiden valtion varoista suoritettavien eläkkeiden järjestelystä on annettu seuraavat säännökset: I. Laki Annettu Helsingissä

Lisätiedot

Kaupunginhallitus 44 31.01.2011 Kaupunginvaltuusto 14 07.02.2011 Kaupunginhallitus 350 04.11.2013. Kiinteistö Oy Hopunkallion lainatakaus

Kaupunginhallitus 44 31.01.2011 Kaupunginvaltuusto 14 07.02.2011 Kaupunginhallitus 350 04.11.2013. Kiinteistö Oy Hopunkallion lainatakaus Kaupunginhallitus 44 31.01.2011 Kaupunginvaltuusto 14 07.02.2011 Kaupunginhallitus 350 04.11.2013 Kiinteistö Oy Hopunkallion lainatakaus 640/10.03.02.00/2010 KHALL 31.01.2011 44 Kiinteistö Oy Hopunkallio

Lisätiedot

Lapsiperheiden kotipalveluiden myöntämisperusteet ja asiakasmaksut 1.1.2016 alkaen

Lapsiperheiden kotipalveluiden myöntämisperusteet ja asiakasmaksut 1.1.2016 alkaen Hallitus 267 16.12.2015 Lapsiperheiden kotipalveluiden myöntämisperusteet ja asiakasmaksut 1.1.2016 alkaen H 267 (Valmistelija: perhepalvelujohtaja Matti Heikkinen ja vastuualuepäällikkö Tarja Rossinen)

Lisätiedot

den suurten lyhennysten johdosta muiden vekseliasiakkaiden yhteenlaskettu velka väheni Suhde valtioon

den suurten lyhennysten johdosta muiden vekseliasiakkaiden yhteenlaskettu velka väheni Suhde valtioon 13 12 Suhde valtioon Pankin ja valtion tilisuhteet esitetään seuraavassa asetelmassa. Valtion tilit Vastaavat: IBRD-vekseli... 11.5 8.3 3.2 S h ek k itili... Vientim aksutilit... Vastattavat... 39.8 1.1

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysltk 201 09.12.2014 Sosiaali- ja terveysltk 22 26.01.2016

Sosiaali- ja terveysltk 201 09.12.2014 Sosiaali- ja terveysltk 22 26.01.2016 Sosiaali- ja terveysltk 201 09.12.2014 Sosiaali- ja terveysltk 22 26.01.2016 TILOJEN VUOKRAAMINEN TORNION SAIRASKOTISÄÄTIÖLTÄ PÄIVÄKESKUSTOIMINTAA VARTEN/TILOJEN VUOKRAAMINEN VUODELLE 2014/TILOJEN VUOKRAAMINEN

Lisätiedot

Kalatalouden kehittämisrahaston hallituksen nimeäminen toimikaudeksi 2013-2016 / kunnan edustajien nimeäminen / muut edustajat

Kalatalouden kehittämisrahaston hallituksen nimeäminen toimikaudeksi 2013-2016 / kunnan edustajien nimeäminen / muut edustajat Kunnanhallitus 38 31.01.2013 Kunnanhallitus 144 18.03.2013 Kunnanhallitus 291 03.06.2013 Kunnanhallitus 63 16.02.2015 Kunnanhallitus 132 30.03.2015 Kunnanhallitus 262 06.07.2015 Kunnanhallitus 319 21.09.2015

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto/invalidiliiton Asumispalvelut Oy

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto/invalidiliiton Asumispalvelut Oy Sosiaali- ja terveyslautakunta 208 18.08.2010 Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto/invalidiliiton Asumispalvelut Oy 604/61/616/2010 640/61/616/2010 STLTK 208 Invalidiliiton Asumispalvelut

Lisätiedot

Teknisen sopimuksen (TS) tehtäväkohtaisen palkkojen (TKP) arviointijärjestelmä

Teknisen sopimuksen (TS) tehtäväkohtaisen palkkojen (TKP) arviointijärjestelmä Kunnanhallitus 344 15.09.2014 Kunnanhallitus 31 02.02.2015 Kunnanhallitus 439 21.12.2015 Teknisen sopimuksen (TS) tehtäväkohtaisen palkkojen (TKP) arviointijärjestelmä 375/01.00.01/2014 KHALL 344 Hallintojohtaja

Lisätiedot

Oikaisu päätökseen kiinteistöjen Sirola RN:o 28:6 ja RN:o 28:24 myynnistä Vaarankylän kyläyhdistykselle

Oikaisu päätökseen kiinteistöjen Sirola RN:o 28:6 ja RN:o 28:24 myynnistä Vaarankylän kyläyhdistykselle Kunnanhallitus 46 25.02.2014 Kunnanhallitus 76 24.03.2014 Kunnanhallitus 126 13.05.2014 Oikaisu päätökseen kiinteistöjen Sirola RN:o 28:6 ja RN:o 28:24 myynnistä Vaarankylän kyläyhdistykselle 135/1/2013

Lisätiedot

2. antaa vuokrataloyhtiölle omavelkaisen takauksen 2.596.000 euron osake kau pan ja 75.000 euron tonttikaupan tekemiseen, ja

2. antaa vuokrataloyhtiölle omavelkaisen takauksen 2.596.000 euron osake kau pan ja 75.000 euron tonttikaupan tekemiseen, ja Virolahden kunnanhallitus 50 21.03.2016 Virolahden kunnanhallitus 64 25.04.2016 Kuntalaisaloite Asunto Oy Virolahden Sulkutie 1:n koko osakekannan ja rivitalojen tontin ostamiseksi, takauksen myöntämiseksi

Lisätiedot

- 1 Kokouksen avaaminen. - 3 Pöytäkirjantarkastajien valinta. - 4 Työjärjestyksen hyväksyminen

- 1 Kokouksen avaaminen. - 3 Pöytäkirjantarkastajien valinta. - 4 Työjärjestyksen hyväksyminen Kaupunginhallitus 119 31.03.2014 Kaupunginvaltuuston kokouksen 27.1.2014 päätösten täytäntöönpano 1224/07.02.03/2014 KHALL 119 Kuntalain 23.1 :n mukaan kunnanhallitus vastaa kunnan hal lin nos ta ja taloudenhoidosta

Lisätiedot

KÄRSÄMÄEN KUNTA ESITYSLISTA 18/2015 1

KÄRSÄMÄEN KUNTA ESITYSLISTA 18/2015 1 KÄRSÄMÄEN KUNTA ESITYSLISTA 18/2015 1 AIKA 16.11.2015 klo 17:30 PAIKKA Kärsämäki-sali, Frosteruksenkatu 25 KÄSITELTÄVÄT ASIAT Asia Otsikko Sivu 276 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 243/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain 58 :n sekä kolttalain 68 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen

Lisätiedot

HE 23/2003 vp. 2. Ehdotetut muutokset

HE 23/2003 vp. 2. Ehdotetut muutokset Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi aravalain, aravarajoituslain 23 :n sekä vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain 39 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 181/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi aravalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan omistusaravalainan siirtoa kunnalle koskevaa aravalain säännöstä

Lisätiedot

Päätös osuuskunnan vesijohto- ja viemäriverkostoon liittymisestä / RN:o 529-526-4-18, Heino Mauri kuolinpesä

Päätös osuuskunnan vesijohto- ja viemäriverkostoon liittymisestä / RN:o 529-526-4-18, Heino Mauri kuolinpesä Kaavoitus- ja ympäristölautakunta 84 24.09.2015 Päätös osuuskunnan vesijohto- ja viemäriverkostoon liittymisestä / RN:o 529-526-4-18, Heino Mauri kuolinpesä 599/11.04.02/2014 Kaavoitus- ja ympäristölautakunta

Lisätiedot

Oikeus ylimääräiseen rintamalisään on rintamalisänsaajalla, jolle maksetaan kansaneläkettä.

Oikeus ylimääräiseen rintamalisään on rintamalisänsaajalla, jolle maksetaan kansaneläkettä. 1 of 8 18/04/2011 11:33 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 1977» 28.1.1977/119 28.1.1977/119 Seurattu SDK 293/2011 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Rintamasotilaseläkelaki

Lisätiedot

HE 174/1995 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

HE 174/1995 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT HE 174/1995 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi palkkaturvalain 2 ja :n sekä merimiesten palkkaturvalain 2 ja :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Kunnanhallitus 96 16.03.2015 Kunnanhallitus 106 30.03.2015

Kunnanhallitus 96 16.03.2015 Kunnanhallitus 106 30.03.2015 Kunnanhallitus 96 16.03.2015 Kunnanhallitus 106 30.03.2015 Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Inkeri Yrityksen vaatimus oikeudellinen asiantuntija Pertti Eilavaaran laskussa mainittujen asiakirjojen luovuttamisesta

Lisätiedot

HE 56/2000 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vuokratalolainojen lainaehtojen muuttamisesta annetun lain 5 :n muuttamisesta

HE 56/2000 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vuokratalolainojen lainaehtojen muuttamisesta annetun lain 5 :n muuttamisesta HE 56/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vuokratalolainojen lainaehtojen muuttamisesta annetun lain 5 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että vuokratalolainojen

Lisätiedot

Sosterin kanssa on käyty neuvotteluja 30.1.2015 ja 4.3.2015 sääs töjen saamiseksi. Neuvottelujen tuloksia käsitellään kokouksessa.

Sosterin kanssa on käyty neuvotteluja 30.1.2015 ja 4.3.2015 sääs töjen saamiseksi. Neuvottelujen tuloksia käsitellään kokouksessa. Kunnanhallitus 60 30.03.2015 Kunnanhallitus 68 21.04.2015 Kunnanhallitus 82 11.05.2015 Kunnanhallitus 102 11.06.2015 Kunnanhallitus 107 18.06.2015 Kunnanvaltuusto 27 18.06.2015 Talouden tasapainottamistoimenpiteet

Lisätiedot

Liitteenä on Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymän pe rus ta mis suun ni tel ma liitteineen.

Liitteenä on Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymän pe rus ta mis suun ni tel ma liitteineen. Kunnanhallitus 146 21.09.2015 Kunnanvaltuusto 47 28.09.2015 Kunnanhallitus 7 22.01.2016 Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymän perustaminen 108/010/013/2015 KHALL 146 Selostus: Etelä-Savossa

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Pöytäkirja 3/2016 1/9. Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone, Asikkala

ASIKKALAN KUNTA Pöytäkirja 3/2016 1/9. Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone, Asikkala ASIKKALAN KUNTA Pöytäkirja 3/2016 1/9 Tarkastuslautakunta Aika 18.05.2016 klo 14:00-16:00 Paikka Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone, Asikkala Käsitellyt asiat Asia Sivu 12 Laillisuuden ja päätösvaltaisuuden

Lisätiedot

HE 57/2010 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2010 TOISEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI

HE 57/2010 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2010 TOISEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI HE 57/2010 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2010 TOISEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI Viitaten tämän esityksen yleisperusteluihin ja yksityiskohtaisten perustelujen selvitysosiin ehdotetaan, että Eduskunta

Lisätiedot

Suurivaltaisin, Armollisin Keisari ja Suuriruhtinas!

Suurivaltaisin, Armollisin Keisari ja Suuriruhtinas! 1907. Edusk. Kirj. H. F. Anteilta kokoelmat Suomen Eduskunnan alamainen kirjelmä lääketieteen lisensiaatti H. F. Anteli vainajan testamenttaamien kokoelmain hoidosta. Suurivaltaisin, Armollisin Keisari

Lisätiedot

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia.

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Kansaneläkelaitoksen

Lisätiedot

Lisätietoja tästä asiasta antaa hallituksen puheenjohtaja Elisa

Lisätietoja tästä asiasta antaa hallituksen puheenjohtaja Elisa Hallitus 24 25.02.2016 Hallitus 63 30.03.2016 Hallitus 72 26.04.2016 Valtuusto 19 12.05.2016 Kuntayhtymän johtajan virka 60/31.312/2016 Hallitus 25.02.2016 24 Hallituksen puheenjohtaja: Etelä-Savon sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

6.6 Ulkom. kirjeenvaihtajia.

6.6 Ulkom. kirjeenvaihtajia. 14 15 Setelinanto-oikeus. :il/ 121932 Kultakassa ja ulkomaiset 809.5 valuutat... Setelinanto-oikeus sen li säksi... l,200.o Setelinanto-oikeus... 2,009.5 M/ 1? 1933 1 276.6 1,200.0 2,476.6 Käytetty määrä:

Lisätiedot

Pankkivaltuusmiesten käsittelemiä asioita

Pankkivaltuusmiesten käsittelemiä asioita 14 Suomen Vankin soveltamien korkojen korottaminen Pankkivaltuusmiesten käsittelemiä asioita Tilintarkastus Vuoden 1972 valtiopäivillä valitut tilintar kastajat, kansanedustaja Mikko Kaarna, kan sanedustaja

Lisätiedot

Pankin tilinpäätös. B i 1 a, n s s i. Setelinanto.

Pankin tilinpäätös. B i 1 a, n s s i. Setelinanto. 13 12 Ulkomaiset suhteet. Kun se markan arvon tukemiseksi ulko mailla tehty luottosopimus, joka mainitaan Pankkivaltuusmiesten edellisessä kertomuk sessa, kuluvan vuoden helmikuussa, erääntyi, ei sitä

Lisätiedot

KÄRSÄMÄEN KUNTA ESITYSLISTA 1/2013 1

KÄRSÄMÄEN KUNTA ESITYSLISTA 1/2013 1 KÄRSÄMÄEN KUNTA ESITYSLISTA 1/2013 1 AIKA 16.01.2013 klo 10:00 PAIKKA Kärsämäen kunnanvirasto, Keskuskatu 14 KÄSITELTÄVÄT ASIAT Asia Otsikko Sivu 1 Laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 2 Pöytäkirjan tarkastus

Lisätiedot

Valtiovarainministeriön kysely kuntien lakisääteisistä tehtävistä ja velvoitteista

Valtiovarainministeriön kysely kuntien lakisääteisistä tehtävistä ja velvoitteista Kaupunginhallitus 342 28.09.2015 Valtiovarainministeriön kysely kuntien lakisääteisistä tehtävistä ja velvoitteista 575/00.03.00/2015 Kaupunginhallitus 28.09.2015 342 Kehityspäällikkö Lasse Lehtonen: Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

Valmistelija hallintopäällikkö Marja-Leena Larsson:

Valmistelija hallintopäällikkö Marja-Leena Larsson: Kaupunginhallitus 251 05.10.2015 Kaupunginhallitus 291 09.11.2015 Kaupunginhallitus 305 23.11.2015 Kaupunginhallitus 325 18.12.2015 Kaupunginhallitus 35 01.02.2016 Kaupunginhallitus 53 22.02.2016 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Kokoushuone E227, P-K:n ammattiopisto Joensuu tekniikka ja kulttuuri, Peltolankatu 4, Joensuu. Kärkkäinen Eero jäsen

Kokoushuone E227, P-K:n ammattiopisto Joensuu tekniikka ja kulttuuri, Peltolankatu 4, Joensuu. Kärkkäinen Eero jäsen Esityslista 2/2016 1 Aika 11.04.2016 klo 14:30 Paikka Kokoushuone E227, P-K:n ammattiopisto Joensuu tekniikka ja kulttuuri, Peltolankatu 4, Joensuu Lisätietoja Osallistujat Huusko Anu puheenjohtaja Isoniemi

Lisätiedot

S ÄÄ N N ÖT. Kalastuskunnan osakkaalla on valta luovuttaa toiselle henkilölle oikeutensa kalastaa

S ÄÄ N N ÖT. Kalastuskunnan osakkaalla on valta luovuttaa toiselle henkilölle oikeutensa kalastaa Heinolan maalaiskunnan Siltasen kalastuskunnan S ÄÄ N N ÖT Siltasen jakokunnan yhteinen kalavesi sijaitsee Ala-Rääveli ja Imjärvi-nimisissä järvissä ja on pinta-alaltaan noin 170 hehtaaria. Sanotun kalaveden

Lisätiedot

Laukaan kunnan perusturvalautakunnan selvitys lastensuojelun määräraikojen ylittymisen vuoksi

Laukaan kunnan perusturvalautakunnan selvitys lastensuojelun määräraikojen ylittymisen vuoksi Perusturvalautakunta 30 08.05.2014 Laukaan kunnan perusturvalautakunnan selvitys lastensuojelun määräraikojen ylittymisen vuoksi 89/05.09.00/2013 Perusturvalautakunta 30 Valmistelija: perusturvajohtaja

Lisätiedot

Sosterin kanssa on käyty neuvotteluja 30.1.2015 ja 4.3.2015 sääs töjen saamiseksi. Neuvottelujen tuloksia käsitellään kokouksessa.

Sosterin kanssa on käyty neuvotteluja 30.1.2015 ja 4.3.2015 sääs töjen saamiseksi. Neuvottelujen tuloksia käsitellään kokouksessa. Kunnanhallitus 60 30.03.2015 Kunnanhallitus 68 21.04.2015 Kunnanhallitus 82 11.05.2015 Kunnanhallitus 102 11.06.2015 Kunnanhallitus 107 18.06.2015 Talouden tasapainottamistoimenpiteet vuodelle 2015 KHALL

Lisätiedot

Suomen Pankin tase ja tuloslaskelma

Suomen Pankin tase ja tuloslaskelma 15 jyn maailmanmarkkinahinnan lähes 50 prosentin laskun johdosta Suomen tuonnin arvo Neuvosto liitosta aleni noin kolmanneksen edellisvuotises ta. Vaikka tuonnin arvon aleneminen näkyi jo vuoden 1986 viennin

Lisätiedot

Valmistelija hallintopäällikkö Marja-Leena Larsson:

Valmistelija hallintopäällikkö Marja-Leena Larsson: Kaupunginhallitus 251 05.10.2015 Kaupunginhallitus 291 09.11.2015 Kaupunginhallitus 305 23.11.2015 Kaupunginhallitus 325 18.12.2015 Kaupunginhallitus 35 01.02.2016 SOSIAALITYÖN JOHTAJAN VIRAN TÄYTTÄMINEN

Lisätiedot

(Liikunta- ja nuorisopäällikkö) Esitän, että uimahalli pidetään yleisölle auki 35 h viikossa. Ma-ke 13.00-20.00, to 06.00-14.00 ja su 12.00-18.00.

(Liikunta- ja nuorisopäällikkö) Esitän, että uimahalli pidetään yleisölle auki 35 h viikossa. Ma-ke 13.00-20.00, to 06.00-14.00 ja su 12.00-18.00. Sivistyslautakunta 85 21.10.2014 Sivistyslautakunta 90 12.11.2014 Sivistyslautakunta 103 10.12.2014 Kunnanhallitus 41 16.03.2015 Valtuusto 12 30.03.2015 Uimahallin aukioloajat Sivistyslautakunta 21.10.2014

Lisätiedot

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus Kunnanhallitus 305 27.11.2014 Kunnanhallitus 151 10.06.2015 Kunnanhallitus 19 28.01.2016 Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus 143/00.04.01/2014 KH 27.11.2014 305 Työ-

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1993 vp - HE 229 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi sokerilain 5 :n, kotimaisesta tärkkelystuotannosta annetun lain 3 :n ja kotimaisesta öljykasvituotannosta annetun lain 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN

Lisätiedot

ML 25 Valmistelija ja esittelijä: Marina Bergheim-Ahlqvist, 040 521 8128. Lähi- ja virkistysmetsät 1 496 ha

ML 25 Valmistelija ja esittelijä: Marina Bergheim-Ahlqvist, 040 521 8128. Lähi- ja virkistysmetsät 1 496 ha Maaseutulautakunta 25 08.04.2010 Elinkeino- ja kehittämisjaosto 36 27.04.2010 Tekninen lautakunta 76 25.05.2010 Kaupunginhallitus 313 30.08.2010 Strategiaehdotus kaupungin metsille ja maa-alueille 506/14.03.02/2010

Lisätiedot

Sivistyslautakunta 4 20.02.2013 Sivistyslautakunta 60 16.09.2015. Asiantuntijoiden läsnäolo-oikeus lautakunnan kokouksissa 29/00.

Sivistyslautakunta 4 20.02.2013 Sivistyslautakunta 60 16.09.2015. Asiantuntijoiden läsnäolo-oikeus lautakunnan kokouksissa 29/00. Sivistyslautakunta 4 20.02.2013 Sivistyslautakunta 60 16.09.2015 Asiantuntijoiden läsnäolo-oikeus lautakunnan kokouksissa 29/00.01/2013 SIVLK 4 Hallintosihteeri Kuntalain (365/1995) 57 :n 3 momentin mukaan

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 1996 Julkaistu Helsingissä 14 päivänä elokuuta 1996 N:o 597 602

SÄÄDÖSKOKOELMA. 1996 Julkaistu Helsingissä 14 päivänä elokuuta 1996 N:o 597 602 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1996 Julkaistu Helsingissä 14 päivänä elokuuta 1996 N:o 597 602 SISÄLLYS N:o Sivu 597 Laki Kreikan kanssa lahjana saadun kiinteän omaisuuden vapauttamisesta lahjaverosta eräissä tapauksissa

Lisätiedot

Koulutusjohtaja esitti kokoukselle, että oppilaat tuodaan 8.12. lukien Vääksyyn siksi ajaksi, että ongelmat on selvitetty ja ratkaistu.

Koulutusjohtaja esitti kokoukselle, että oppilaat tuodaan 8.12. lukien Vääksyyn siksi ajaksi, että ongelmat on selvitetty ja ratkaistu. Sivistyslautakunta 95 08.12.2014 Kunnanhallitus 248 15.12.2014 Otto-oikeuden käyttäminen / Urajärven koulun sisäilma-asiat SLTK 95 8.12.2014 Urajärven koulun sisäilmaongelmat ovat puhuttaneet syys lu ku

Lisätiedot

vestointivarauksista annetun lain (64 8/64) mukaiset investointitalletukset, jotka taseessa on kirjattu "määräaikaisiin kotimaisiin sitoumuksiin".

vestointivarauksista annetun lain (64 8/64) mukaiset investointitalletukset, jotka taseessa on kirjattu määräaikaisiin kotimaisiin sitoumuksiin. 12 Vaihdettavien valuuttojen nettovähennys oli yh- Suhde valtioon teensä 306 m ilj. mk, kun taas sidottujen va- Pankin ja valtion tilisuhteet esitetään seuraa - luuttojen kohdalla tilanne parani 29. vassa

Lisätiedot

KEURUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/2015 1(9)

KEURUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/2015 1(9) KEURUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/2015 1(9) Tarkastuslautakunta 19.11.2015 AIKA 19.11.2015 klo 15:00-18:00 PAIKKA Kehitysvammaisten asumisyksikkö Runokulma klo 15, ja sen jälkeen kau pun gin ta lo, kokoushuone

Lisätiedot

Parkojan Koulu, Alkutaival 16, Pornainen. Läsnä Kokouksessa oli läsnä 40 osuuskunnan jäsentä, liite 1.

Parkojan Koulu, Alkutaival 16, Pornainen. Läsnä Kokouksessa oli läsnä 40 osuuskunnan jäsentä, liite 1. PÖYTÄKIRJA 1(6) VARSINAINEN KOKOUS V. 2011 Aika 24.5.2011 klo 18.30 19.40 Paikka Parkojan Koulu, Alkutaival 16, Pornainen Läsnä Kokouksessa oli läsnä 40 osuuskunnan jäsentä, liite 1. 1. Kokouksen avaus

Lisätiedot

Maakuntajohtajan virka

Maakuntajohtajan virka Maakuntahallitus 47 25.02.2013 Maakuntahallitus 50 11.03.2013 Maakuntahallitus 63 18.03.2013 Maakuntavaltuusto 23 25.03.2013 Maakuntajohtajan virka MH 47 Hallintopäällikön ehdotus: Maakuntahallitus perusti

Lisätiedot

JOENSUUN KAUPUNKI. / r1. Ko nse rn. Saap. ) / 20 Dno. Kokouskutsu Varsinainen yhtiökokous 22.3.2016. Joensuun

JOENSUUN KAUPUNKI. / r1. Ko nse rn. Saap. ) / 20 Dno. Kokouskutsu Varsinainen yhtiökokous 22.3.2016. Joensuun J Joensuun kaupunki Kaupunginhallitus Kaupungintalo 8000 JOENSUU Kokouskutsu Varsinainen yhtiökokous.3.06 JOENSUUN KAUPUNKI Ko nse rn i hallinto Saap. ) / 0 Dno Aika 0.4.06 klo.00 Paikka Kaupungintalo,

Lisätiedot

Palvelukotien ja kuntoutumiskotien vuokrien tarkistus 1.5.2014 alkaen

Palvelukotien ja kuntoutumiskotien vuokrien tarkistus 1.5.2014 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 176 12.12.2013 Sosiaali- ja terveyslautakunta 14 13.02.2014 Palvelukotien ja kuntoutumiskotien vuokrien tarkistus 1.5.2014 alkaen 288/02.05.00/2013 Sosiaali- ja terveyslautakunta

Lisätiedot

Sivistyslautakunta 38 03.03.2015 Kunnanhallitus 84 30.03.2015 Kunnanhallitus 103 13.04.2015. Varhaiskasvatusjohtajan viran hoito 1.9.

Sivistyslautakunta 38 03.03.2015 Kunnanhallitus 84 30.03.2015 Kunnanhallitus 103 13.04.2015. Varhaiskasvatusjohtajan viran hoito 1.9. Sivistyslautakunta 38 03.03.2015 Kunnanhallitus 84 30.03.2015 Kunnanhallitus 103 13.04.2015 Varhaiskasvatusjohtajan viran hoito 1.9.2015 alkaen 768/01.01.03/2015 SIVLTK 03.03.2015 38 Asian valmistelija:

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN KUNTA ESITYSLISTA 1/2016 1. Asia Otsikko Sivu

LEMPÄÄLÄN KUNTA ESITYSLISTA 1/2016 1. Asia Otsikko Sivu LEMPÄÄLÄN KUNTA ESITYSLISTA 1/2016 1 AIKA klo 17:00 PAIKKA Tekninen 10, Tampereentie 10 KÄSITELTÄVÄT ASIAT Asia Otsikko Sivu 1 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 2 2 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA

Lisätiedot

2 1908. V. M. *) Sulkumerkkien väliösä olevat luvut osottavat vaataavia määriä vuonna 1905.

2 1908. V. M. *) Sulkumerkkien väliösä olevat luvut osottavat vaataavia määriä vuonna 1905. 1908. - V. m. Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 3 Eduskunnalle Suomen postisäästöpankin tilasta ja hoidosta vuonna 1906 annetun kertomuksen johdosta. Eduskunta on Valtiovarainvaliokuntaan valmistelevaa

Lisätiedot

KUNNALLISEN ELÄKELAITOKSEN LISÄELÄKESÄÄNTÖ

KUNNALLISEN ELÄKELAITOKSEN LISÄELÄKESÄÄNTÖ KUNNALLISEN ELÄKELAITOKSEN LISÄELÄKESÄÄNTÖ Kunnallisen eläkelaitoksen valtuuskunnan kunnallisen eläkelain 8 :n nojalla 29. päivänä marraskuuta 2002, 24. päivänä huhtikuuta 2003, 15. päivänä huhtikuuta

Lisätiedot

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan valtion televisio- ja radiorahastosta

Lisätiedot

TALOUSARVION 2015 MUUTOS / HUOVILAN KOULUN ILTAPÄIVÄTOIMINTA / OPETUS- JA VARHAISKASVATUSPALVELUT

TALOUSARVION 2015 MUUTOS / HUOVILAN KOULUN ILTAPÄIVÄTOIMINTA / OPETUS- JA VARHAISKASVATUSPALVELUT Opetus- ja 112 26.08.2015 varhaiskasvatuslautakunta Kunnanhallitus 303 14.09.2015 Valtuusto 64 28.09.2015 TALOUSARVION 2015 MUUTOS / HUOVILAN KOULUN ILTAPÄIVÄTOIMINTA / OPETUS- JA VARHAISKASVATUSPALVELUT

Lisätiedot

Finnish Bone Society. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki

Finnish Bone Society. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki Finnish Bone Society Yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki 3 Yhdistyksen tarkoituksena on toimia yhdyssiteenä luututkimuksesta kiinnostuneiden

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysltk. 96 17.06.2015 LASTENSUOJELUN AVOPALVELUIDEN HANKINTA

Sosiaali- ja terveysltk. 96 17.06.2015 LASTENSUOJELUN AVOPALVELUIDEN HANKINTA Sosiaali- ja terveysltk. 96 17.06.2015 LASTENSUOJELUN AVOPALVELUIDEN HANKINTA SOTEL 17.06.2015 96 Valmistelu: lapsiperhetyön päällikkö Annika Immonen, puh. 0400 126 151, hankintapäällikkö Tuure Marku,

Lisätiedot

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 1.12.2003 1. luku YLEISTÄ 1 Soveltamisala Tätä johtosääntöä sovelletaan Kajaanin kaupungin ylläpitämän, kunnallisena

Lisätiedot

RANTSILAN UUDEN PÄIVÄKODIN TARVESELVITYS JA HANKESUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN. Rantsilan päivähoito toimii nykyisin kahdessa kiinteistössä seuraavas

RANTSILAN UUDEN PÄIVÄKODIN TARVESELVITYS JA HANKESUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN. Rantsilan päivähoito toimii nykyisin kahdessa kiinteistössä seuraavas Koulutuslautakunta 61 22.11.2012 Kunnanhallitus 211 03.12.2012 Kunnanvaltuusto 79 17.12.2012 Tekninen lautakunta 33 06.06.2013 Tekninen lautakunta 74 07.11.2013 Kunnanhallitus 270 18.11.2013 Kunnanvaltuusto

Lisätiedot