6,227,548: 03 6,116,501: 96 16,556, ,113,350: , ,584, ,000, ,000,000 50,000,000 50,000,000.

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "6,227,548: 03 6,116,501: 96 16,556,529 24 19,113,350: 16 609,963-14 2,584,028 61 100,000,000-100,000,000 50,000,000 50,000,000."

Transkriptio

1 12 kan (heinäkuun 15 päivänä) välillä. Vas- Suomen Pankin tilinpäätös. taava käyttämätön setelin anto-oikeus on vaihdellut milj. markan (heinäkuun Suomen Pankin tila vuoden 1924 päät- 8 päivänä) ja milj. markan (joulu- tyessä, verrattuna Pankin asemaan edellikuun 31 päivänä) välillä, ollen 7.67 sen vuoden, oli seuraava: % koko setelinanto-oikeudesta. V arat. Vuoden 1924 Vuoden 1923 Metallikassa: Suomen kultarahaa... 28,957,070: 28,629,230: Ulkomaan kultarahaa... 5,589,620:12 13,632,889:42 Rahaksi lyömätöntä kultaa... 8,738,665:28 442,390:89 Ulkomaiset valuutat: Ulkomaisia kirjeenvaihtajia ,147,152:40 607,232,925:20 Ulkomainen kreditiivi ,800,000: Kuponkeja ja ulkomaisia seteleitä ,152:15 666,520:12 Ulkomaisia vekseleitä ,173,903:01 79,205:94 Obligatsioita ulkomaan rahassa... 3,798,647:50 5,295,327: Suomen hopearahaa ,970: 546,970: Valtion lyhytaikaisia sitoumuksia... 48,000,000: 60,000,000: Valtion obligatsioita Suomen r a h a s s a ,141,806:25 488,132,936: Vekseleitä Suomen rahassa ,580,083:50 701,479,462:66 Hypoteekkilainoja... 4,320,002: 4,587,002: Kassakreditiivejä... 7,211,914:39 10,582,000: Obligatsioita Suomen rahassa... 13,365,884:75 15,893,385: Rahaksi lyömätöntä h op ea a ,571:80 450,571:80 Suomen nikkelirahaa... 10,711,524:75 8,641,861:50 Suomen vaskirahaa ,811:80 488,607:79 Tervakoski Osakeyhtiön osakkeita (Paperitehdas)... 7,160,000: Pankkikiinteistöt... 12,000,000: 12,000,000: Kalusto : 100: Pro testattu ja kotimaisia vekseleitä... 58,553:95 Eri t ile jä... 89,877,056:76 17,398,294:70 Velat. Smk 2,011,697,936:46 1,983,398,233:97 Vuoden 1924 Vuoden 1923 Liikkeessä olevia seteleitä... 1,249,946,139: 1,352,352,107: Pano- ja o tto tili... 45,743,517:60 74,339,725:21 Valtiovaraston pano- ja ottotili ,009,468:96 294,771,115:09 Ulkomainen kreditiivi ,800,000: Postivekseleitä... 8,086,570:02 6,993,110:60 Perittyjä vekseleitä ,710:20 836,013:39 Ulkomaisia kirjeenvaihtajia... 6,642,360:35 17,331,781:03 Vuotuismaksu j a Kasvaneita korkoja, saldo... Kantarahasto... Vararahasto... Vararahasto pankkikiinteistöjä ja kalustoa varten... Varattuja voittovaroja... Käyttämättömiä voittovaroja... 65,373,629 Kultakassa on edelleen kirjattu nimellisarvoonsa. Nykyisen dollarikurssin mukaan olisi sen arvo milj. markkaa. Jollei ulkomaista kreditiiviä oteta lukuun, oli Pankin varsinainen ulkomaisten valuuttain varasto viime vuoden milj. mk eli 58.1 milj. mk pienempi kuin vuotta varemmin. Tätä vähemmyyttä korvaa se seikka, että vientiliikkeillä oli vähemmän ulkomaisia velkoja kuin v. 1923, joten Pankilla todennäköisesti on mahdollisuus vuoden 1925 kuluessa ostaa enempi valuuttoja kuin viime vuonna. Obligatsioiden vähentyminen johtuu osaksi arpomisesta, mutta pääasiassa siitä, että niiden tiliarvoa on, kuten edellä on mainittu, edelleen alennettu. Melkoinen muutos edelliseen vuoteen verraten on tapahtunut vekselisalkussa sekä määrän että kokoonpanon puolesta. Vuoden 1923 rediskontatut vekselit muodostivat vekselisalkusta huomattavasti suuremman osan kuin suoraan diskontatut Tulot. Korkoja kotimaisesta lainausliikkeestä Smk ulkomaisilta kirjeenvaihtajilta...» Korkoja obligatsioista.... Kurssieroa...» Provisioita...» Maksettuja epävarmoja saatavia Vuoden 1924 Vuoden ,227,548: 03 6,116,501: 96 16,556, ,113,350: , ,584, ,000, ,000,000 50,000,000 50,000,000 12,000,100 _ 12,000,100 46,960, ,505, ,373,629 13,455,335.20,011,697, ,983,398,233 : 97 vekselit; v :n 1924 päättyessä suhde oli päinvastainen. Tässä muutoksessa ilmenee rahamarkkinain suhteellisesti helpompi tila verrattuna vuoden 1923 vallinneeseen vaikeaan asemaan. Setelimäärä on noin 100 milj. mk pienempi kuin edellisen vuoden. Suurimman osan vuotta 1924 oli setelimäärä pienempi kuin parina edellisenä vuonna. Myös valtion pano- ja ottotili on viime vuonna yleensä ollut pienempi kuin lähinnä edellisenä vuonna, jolloin se oli normaalia suurempi. Kun ei olisi asianmukaista, että Pankin ulkomainen kreditiivi lisäisi Pankin setelinanto-oikeutta, on se merkitty velaksi vaadittaessa maksettaviin sitoumuksiin, jotka Pankin setelinanto-oikeudesta voimassa olevain säännösten mukaan ovat katettavat samoin kuin setelit. Suomen Pankin voitto- ja tappiotili vuodelta 1924, verrattuna edellisen vuoden vastaavaan tiliin, oli seuraava: V ,202,385:29 12,978,910:72 28,012,635:71 7,477,033:58 2,719,254:22 18,592:18 Smk V ,801,476:27 18,732,162:46 30,517,477:14 824,192:38 7,975:70 Smk 119,408,811:70 Smk 102,883,283:95

2 14 Meno t. V V Palkkoja ja palkkioita... Smk 6,495,490 : 63 Smk 6,323,765 : 60 Eläkkeitä ja avustuksia ,589 : 27 j j 275,114 : 28 Pankkivaltuusmiesten palkkioita ja kuluja... > 83,867 : 42 V 88,301:: 53 Setelien valmistus... > 5,123,738 : 64 jy 6,866,777:: 37 Erinäisiä kuluja... 2,467,194:: 90 2,270,104: 92 Kurssieroa...?? 49,327,077: 19 Obligatsioiden ja osakkeiden tiliarvoa alennettu... 18,817,871:: 7 21,259,043: 56 Pankkikiinteistöjen tiliarvoa alennettu >1 373,320: 62 2,548,812: 31 Kaluston n 361,161: ,951: 99 Epävarmoihin saataviin siirretty... > 20,001,949: 20 Pankin puhdas v o itto... > 65,373,629: > 13,455,335: 20 Pankin tulot ovat viime vuonna lisääntyneet milj. markasta milj. markkaan, mikä johtuu osaksi korkotulojen lisääntymisestä, osaksi siitä, että vuoden 1923 agiotappio 49.3 milj. mk on nyt vaihtunut 7.5 milj. markan suuruiseen agiovoittoon. Pankin varsinaiset menot olivat 14.5 milj. mk, joten, jos poistoja ei olisi esiintynyt, ylijäämä olisi ollut milj. mk. Suuret poistot vähensivät voiton 65.4 milj markkaan. Lukuunottamatta tavanmukaisia poistoja kiinteistöistä ja kalustosta, on alennettu obligatsioiden, osakkeiden ja eräiden säätäväin kirjanpitoarvoa. Seurauksena nykyisestä korkeasta korkokannasta on, että 5 ä 6 % obligatsiot markkinoilla noteerataan n % äin nimellisarvostaan. Päästäkseen markkinakurssien mukaisiin kirjanpitoarvoihin on Suomen Pankki viime vuosina jatkuvasti alentanut obligatsiovarastonsa arvoa. Pankin omistamat osakkeet Tervakosken paperitehtaassa, joka valmistaa Pankille setelipaperin, on alennettu 7.2 milj. markasta 1 markkaan. Pankin ohjesäännön mukaan tulee varojen puolella esiintyvää kiinteistöjen arvoa vastata samansuuruiset rahastot velkain puolella. Tämä ei tosin suoranaisesti Smk 119,408,811: 70 Smk 102,883,283: 95 kosike näitä osakkeita, mutta kun ne ovat jossain määrin verrattavat kiinteistöihin, on katsottu oikeimmaksi poistaa puheenaolevat osakkeet varoista. Poistot saatavista ovat Smk 20,001,949: 20. Ne johtuvat melkein kokonaan siitä, että Pankki on halunnut varata itselleen vapaat kädet erään Pankin velallisena olevan teollisuusyrityksen vastaisessa järjestelyssä. Sittenkuin poistot oli tehty, jäi voittoa 65,373,629 markkaa. Kolmena edellisenä vuonna on Eduskunta päättänyt varata Suomen Pankin voiton käytettäväksi Pankin aseman vahvistamiseen. Kun Suomen Pankin varat edelleen välttämättä vaativat lisäämistä, jotta Pankki voisi täyttää tärkeän tehtävänsä maamme taloudessa, ehdottavat Pankkivaltuusmiehet kunnioittaen Eduskunnan päätettäväksi, että Suomen Pankin voitto vuodelta 1924, 65,373,629 markkaa, lisätään niihin varoihin, jotka Eduskunta 18 päivänä joulukuuta 1922, 7 päivänä joulukuuta 1923 ja 26 päivänä marraskuuta 1924 on päättänyt käytettäviksi Suomen Pankin aseman vahvistamiseen. Pankin valuuttapolitiikka ja markan arvo. Samoin kuin edellisinä vuosina on myös vuonna 1924 Pankin valuuttapolitiikassa noudatettavasta menettelystä neuvoteltu ja sovittu Pankkivaltuusmiesten ja Johtokunnan yhteisissä kokouksissa. Vuoden alkupuolella pidettiin tällaisia kokouksia suhteellisen tiheään, jälkipuolella vuotta niihin on harvemmin ollut aihetta. Kaikkien Pankkivaltuusmiesten kokouksissa on valuuttapolitiikkaa käsitelty, kesäkuuta lukuunottamatta, lokakuuhun saakka ainakin kerran kuukaudessa. Pankin valuuttapolitiikan päämääränä on edelleen ollut Suomen rahan arvon vakiinnuttaminen ja Pankkivaltuusmiehet, panevat tyydytyksellä merkille, että Suomen markan kurssi kultavaluuttoihin verrattuna on vuonna 1924 pysynyt melkein täysin vakaana. Dollarin noteeraus on viime vuonna ollut: Keskij Kuukausi määrin Tammikuu... ; Helmikuu...! Maaliskuu Huhtikuu... Toukokuu... Kesäkuu... Heinäkuu... Elokuu... Syyskuu... Lokakuu... Marraskuu... Joulukuu O OM C 4 0 : : :90 39: 71 Ylin 4 0 :4 4 40:01 40: 03 39: :7 5 Alin 40: 05 39: * :7 5 Valuuttasasiat. Poikkeus ylösp. 0: 27 0 :1 6 0 :1 3 0 :0 9 alasp. 1 0 :1 2! 0 :0 7; 0 : 12; 0: 05 0 :0 7 0 :0 4 0: 03 0 :0 1 39: :4 4 :5 8 : 16 Kuinka Pankin valuuttavarasto on vuoden aikana vaihdellut näkyy seuraavasta taulukosta: Päiväys Milj. mk Päiväys Milj. mk 1923 Kesäkuun Joulukuun » Heinäkuun » Tammikuun » » » » Elokuun » » Helmikuun » » » » Syyskuun » » Maaliskuun » » » » Lokakuun » » j Huhtikuun » » » > Marraskuun » » Toukokuun » » » » Joulukuun ! p » ! 1 Kesäkuun » » j» ll Vuoden 1923 lopulla tapahtunut dollarin kurssin nousu oli pysähtynyt marraskuun. Vuoden päättyessä oli tämä kurssi 40:45. Joulukuun 11 päivänä oli Pankkivaltuusmiesten ja Johtokunnan kesken sovittu siitä, että Pankin tuli kohdistaa pyrintönsä silloisen dollarin kurssin säilyttämiseen. Jotta Pankin menettely ei kuitenkaan lukisi spekulatsiota sellaisessa luulossa, että markan arvo alenisi, päätettiin edelleen 2 päivänä tammikuuta antaa dollarin kurssin silloisissa oloissa liikkua jon-

3 16 Dollarin kurssi Suomen markoissa Suonien Pankin päivittäisten noteerausten mukaan vv. 1922, 1923 ja kuun 14 päivänä päätettiin, että dollari oli silloisissa oloissa pidettävä kurssissa 39:90. Toukokuun 6 päivänä pidetyssä kokouksessa sovittiin vuoden aikana tarjottavien termiinavaluuttojen ostosta. Heinäkuun 2 ja elokuun 22 päivänä Pankkivaltuusmiehet yhdessä Johtokunnan kanssa päättivät siitä menettelystä, jota Pankin olisi noudatettava punnan kurssin nousun johdosta. Myöhemmin eivät ne selonteot, joita Johtokunta on Pankkivaltuusmiehille antanut valuuttaasemasta, ole antaneet aihetta päätösten tekoon. Dollarin kurssi, joka huhtikuun 23 päivästä lokakuun 8 päivään oli muuttumattomasti 39:85, alenettiin sen jälkeen muutamia pennejä eli Smkaan 39:70, jossa se, alkaen marraskuun 5 päivästä, oli vuoden loppuun asti ja jossa se edelleen on. Ulkomainen kreditiivi. tossa suoritettujen tilastollisten selvitysten edistymiseen, on sahateollisuuden palkoista nyttemmin julkaistu tiedot vuosilta 1913 ja Rakennusteollisuuden palkoista on käsitelty tiedot vuosilta , mutta tiedot vuodelta 1913 puuttuvat vielä. Puusepänteollisuuden palkoista on tiedot vuosilta kerätty ja niiden käsittely aloitettu, ja maatalouden työpalkoista vuonna 1924 on tiedot kerätty ja käsitelty. Tietoja maataloudessa vuonna 1913 maksetuista työpalkoista ei keräämällä saatu, mutta tehnevät eräät aikaisemmat tilastotiedot mahdolliseksi jonkinlaisen vertauksen mainitun vuoden palkkoihin. Selvitys Suomen maksutaseesta vuodelta 1923 on niinikään valmistunut. 17 Kultakannan voimaanpanon valmistelu. kun verran alaspäin, rajoissa 40:50 ja 4 0 :. Kun sitten valuuttain tarjonta kasvoi, alennettiin tammikuun 12 päivänä edellen sitä rajaa, johon dollarin kurssi voitaisiin laskea, Smkaan 39: 50 ja helmikuun 5 päivänä Smkaan 38: 50. Näiden päätösten johdosta alennettiin Pankin dollarinoteerausta varovaisesti, niin että kurssi helmikuun 22 päivänä oli Smk. Tässä markan kurssi pysyi maaliskuun 10 päivään saakka. Maaliskuun alussa tapahtui valuuttamarkkinoilla sikäli muutos, että valuutan kysyntä alkoi osoittaa vilkastumista, joka näytti olevan yhteydessä kurssispekulatsion kanssa. Valuutan tarvitsijat ja muut ostajat näyttivät katsoneen pohjakurssin nyt saavutetun. Kysynnän rajoittamiseksi Johtokunta näin ollen, neuvoteltuaan Pankkivaltuusmiesten n. s. sisärenkaan kanssa, maaliskuun 11 päivänä korotti dollarin kurssin Smkaan 40:03. Tällöin lakkasi kaikki sellainen valuutan kysyntä, jota saattoi pitää spekulatiivisena. Maaliskuun 20 päivänä pidetyssä kokouksessa ilmoitettiin Johtokunnan olevan sitä mieltä, että vastedes olisi syytä ottaa kurssin määräämisessä jonkun verran enemmän kuin siihen asti lukuun kysynnän ja tarjonnan välinen suhde, ja päätettiin, että dollarin kurssin ylärajana oli pidettävä muutamia pennejä yli 40 markan, jota ylempänä dollari ei ollut helmikuusta lähtien ollut, ja että kurssi voisi jonkun verran vaihdella tämän rajan alapuolella. Sen jälkeen dollarin kurssi vaihteli hyvin vähän. Kokouksessa huhti- Kun se markan arvon tukemiseksi kahden ulkomaisen pankin kanssa tehty luottosopimus, joka mainitaan Pankkivaltuusmiesten kertomuksessa vuodelta 1923, 13 sivulla, päättyi viime vuoden huhtikuun 30 päivänä, katsoi Pankki tarpeelliseksi tehdä ulkomailla uuden sopimuksen, jolla Pankin käytettäväksi varattiin huomattava valuuttamäärä. Tätä luottoa käytettiin ainoastaan kerran. Luottosopimus on kuluvanakin vuonna uudistettu, mikä on voinut tapahtua entistä edullisemmilla ehdoilla. Selvitysten hankkiminen valuuttapolitiikkaa varten. Mitä tulee Pankkivaltuusmiesten toimesta alulle pantujen, Tilastollisessa Päätoimis- Jotta maan rahalaitos jälleen voitaisiin asettaa kultakannalle, niinpiankuin edellytykset siihen ovat olemassa, katsoivat Pankkivaltuusmiehet tarpeelliseksi marraskuun 13 päivänä asettaa komitean valmistamaan tätä toimenpidettä siltä osalta, kuin se koskee Suomen Pankkia. Komitean muodostavat allekirjoittaneet Nevanlinna, Tanner, Vasenius ja Pehkonen, Pankin johtokunnan puheenjohtaja Ryti sekä Kansallis-Osake-Pankin pääjohtaja Paasikivi, Pohjoismaiden Yhdyspankin johtokunnan jäsen J. O. Wasastjerna ja Kymiyhtiön toimeenpaneva johtaja Ahlman. Vuoden päättyessä komitean työ oli vielä kesken

4 19 Erinäisiä Pankkivaltuusmiesten käsittelemiä asioita. Pankkiiri- ja pörssitoimintaa koskeva lainsäädäntö. Vaitiovaraiiimird,sf,eriö oli maaliskuun 13 päivänä kehoittanut Suomen Pankin Johtokuntaa antamaan lausuntonsa komiteamietinnöstä, joka sisälsi ehdotuksen lainsäädännöksi pankkiiri- ja pörssitoiminnasta. Kun silloinen valtiovarainministeri oli pyytänyt myöskin Pankkivaltuusmiehiä antamaan asiasta lausuntonsa, oli Johtokunta lähettänyt asiakirjat Pankkivaltuusmiehille. Kokouksissaan tammikuun 12, huhtikuun 14 ja toukokuun 6 päivänä käsittelivät Pankkivaltuusmiehet asiaa sekä antoivat viimeksi mainittuna päivänä siitä lausunnon. Valtion pääomasäästön käyttö. Käsiteltyään asiaa yhdessä Johtokunnan kanssa Pankkivaltuusmiehet, pitäen silmällä niinhyvin maan rahaoloja kuin Suomen Pankin tarpeita, toukokuun 6 päivänä päättivät lähettää Valtioneuvostolle kirjelmän, jossa pyydettiin Hallitusta ryhtymään sellaisiin toimenpiteisiin, että yli säännöllisen kassatarpeen oleva osa valtion pääomasäästöstä käytettäisiin valtion kotimaisen velan lyhentämiseen, lähinnä lunastamalla valtion obligatsioita Suomen Pankista. Samassa kirjelmässä Pankkivaltuusmiehet alistivat Valtioneuvoston harkittavaksi, eikö sen pidättyväisyyden yhteydessä, jonka noudattamista valtion taloudessa maan rahan vakiinnuttaminen vaati, olisi syytä panna lähivuosiksi voimaan sellainen menettely, että mikäli tulos valtion taloudesta, joko tulojen suuremmuuden tai menojen pienemmyyden johdosta, muodostuisi edellytettyä edullisemmaksi, syntyneet ylijäämät automaattisesti käytettäisiin valtion kotimaisen velan lyhentämiseen, jonka kautta maan tuotanto saisi käytettäväkseen lisävaroja asemansa lujittamiseen ja toimintansa laajentamiseen. Niinikään Pankkivaltuusmiehet lausuivat käsityksenään, että myös kuntain rahatarpeiden tyydyttämistä olisi edistettävä ulkomaisin, tarpeen mukaan valtion takaamin lainoin ja että valtion olisi annettava takuu otettaessa ulkomailta lainoja maatalouden ja teollisuuden kehittämiseksi ja vakaannuttamiseksi. Pankin ohjesäännön ja Pankkivaltuusmiesten johtosäännön uudistaminen. Pankkivaltuusmiesten kertomuksessa vuodelta 1923 on mainittu, että Pankkivaltuusmiehet olivat antaneet Pankin Johtokunnan entiselle puheenjohtajalle senaattori Otto Stenrothille tehtäväksi laatia ehdotukset Pankin uudeksi ohjesäännöksi ja Pankkivaltuusmiesten johtosäännöksi. Nämä ehdotukset valmistuivat keväällä, jonka jälkeen Pankkivaltuusmiesten n. s. sisärengas yhdessä Johtokunnan puheenjohtajan ja lainoppineen jäsenen kanssa aloitti niiden käsittelyn. Sen johdosta, että Eduskunta oli joulukuun 7 päivänä 1923 päättänyt kehoittaa, Pankkivaltuusmiehiä kiirehtimään tekeillä olevan ohjesääntöehdotuksen ja johtosääntöehdotuksen valmistamista niin, että ne voitaisiin antaa jo vuoden 1924 valtiopäi ville, Johtokunta toukokuun 14 päivänä Pankkivaltuusmiehille lähettämässään kirjelmässä ilmoitti katsovansa Pankin edun vaativan, että uuden ohjesäännön säätäminen tapahtuisi jonakin myöhempänä ajankohtana, jolloin lopullisesti on känyt selville, mikä Suomen rahan arvo kultaan verraten on oleva. Pankkivaltuusmiehet lähettivät toukokuun 15 päivänä tämän Johtokunnan kirjelmän Pankkivaliokunnalle, ilmoittaen Johtokunnan esittämillä perusteilla, etteivät katsoneet voivansa valmistaa vuoden 1924 valtiopäiville ehdotusta Suomen Pankin ohjesäännön ja Pankkivaltuusmiesten johtosäännön täydellisestä uudistamisesta. Toimenpiteitä, jotka koskevat yksityisten sitoumuksia Pankille. Pankkivaltuusmiehet ovat vuonna 1924 käsitelleet yhden akordia koskevan hakemuksen sekä yhden maksunpidennystä koskevan asian. Molemmat olivat aivan vähäisiä. Johtokunnan esityksestä ovat Pankkivaltuusmiehet määränneet arvottomina tileistä poistettaviksi seuraavat epävarmoihin siirretyt saatavat: vuodelta 1904 peräisin olevan 2,214 markan 26 pennin suuruisen vekselin koron ynnä vuodelta 1915 peräisin olevan 7,595 markan 62 pennin suuruisen vekselin. Ulkomaiset asiamiehet. Johtokunnan esityksestä ovat Pankkivaltuusmiehet ottaneet vuoden 1924 aikana Suomen Pankin uusiksi ulkomaisiksi asiamiehiksi: helmikuun 21 päivänä Lloyds Bank Ltd Lontoossa; elokuun 22 päivänä pankkiiriliike Lee. Higginson & G :o Bostonissa; ja syyskuun 26 päivänä The New York Trust Company New-Yorkissa. Tokukokuun 15 päivänä päättivät Pankkivaltuusmiehet Johtokunnan ehdotuksesta, että Polska Krajova Kasa Pozyczkovalla olleet Suomen Pankin kirjeenvaihtajan tehtävät siirretään sen tilalle perustetulle Puolan valtiopankille. Tilintarkastus. Suomen Pankin ohjesäännössä määrätyn tarkastuksen vuodelta 1923 ovat vuoden 1923 valtiopäivillä valitut tilintarkastajat, opettaja Aleksander Fränti, kansanopiston johtaja Aarno Pesonen ja johtaja Paavo Raittinen sekä tilintarkastajain varamies toimittajaartturi Aalto Pankkivaltuusmiesten kutsusta toimittaneet maaliskuun 17 ja 31 päivän välisenä aikana. Tilintarkastajain puoltosanan mukaisesti ja Pankin ohjesäännön tätä koskevain säännösten nojalla ovat Pankkivaltuusmiehet Eduskunnan puolesta myöntäneet Johtokunnalle vastuuvapauden Pankin hallinnosta vuodelta Lainausliikkeen tarkastus. Pankkivaltuusmiehet ovat Pankin kirjojen nojalla toimittaneet johtosääntönsä 4 :ssä säädetyt Pankin liikkeen ja lainauksen tarkastukset. Katsastukset. a) Pääkonttorissa. Pankin ohjesäännön 40 :n säännöksen mukaisesti ovat Pankkivaltuusmiehet toimittaneet pääkonttorin kassaholvien ja kaikkien rahastojen sekä laina- ja vakuuskirjain ynnä talletusten katsastuksen. Sanotussa katsastuksessa saadut tulokset ovat olleet Pankin kirjain mukaiset.

5 22 Tampereen konttori: diskonttovaliomiehiksi oikeusneuvosmies Kaarlo Maijala ja kauppias Anton Hahl sekä varamiehiksi tehtailija Johan. Niklas Salminen ja johtaja Pentti Hirvonen. Hämeenlinnan konttori: diskonttovaliomiehiksi kauppaneuvos Anders Gustaf Skogster ja kauppias Johan Werner Fredriksson sekä varamiehiksi lääninsihteeri Toivo Johannes Horelli ja tehtailija Kaarlo Edvard Kauppinen. Jyväskylän konttori: diskonttovaliomiehiksi pormestari Hjalmar Ossian Hollmerus ja johtaja Kaarlo Wilhelm Laitila sekä varamiehiksi apteekkari Eugen Mansnerus ja lehtori Herman Hämäläinen. Kotkan konttori: diskonttovaliomiehiksi kauppias Emil Saxell ja liikemies Arthur Lemke sekä varamiehiksi pormestari Atte Mönkö ja filosofianmaisteri H. L. Wenner- strand. Pankkivaltuusmiehet ja tilintarkastajat. Pankkivaltuusmiehistä olivat vuonna 1924 erovuorossa: niistä kolmesta Pankkivaltuusmiehestä, joiden tulee olla osallisina kaikissa Pankkivaltuusmiesten käsiteltävinä olevissa asioissa, toimitusjohtaja Wilhelm Alexander Lavonius, sekä niistä kolmesta Pankkivaltuusmiehestä, joiden tulee olla osallisina kaikkien Pankkivaltuusmiesten yhteisesti ratkaistavissa asioissa, allekirjoittanut Pehkonen. Toukokuun 21 päivänä 1924 toimitetussa Pankkivaltuusmiesten ja Pankin tilintarkastajain sekä heidän varamiestensä vaalissa valittiin: pankkivaltuusmieheksi olemaan kolmen vuoden aikana osallisena kaikissa Pankkivaltuusmiesten käsiteltävinä olevissa asioissa allekirjoittanut Vasenius; pankkivaltuusmieheksi olemaan, niinikään, kolmen vuoden aikana, osallisena kaikkien Pankkivaltuusmiesten yhteisesti ratkaistavissa asioissa allekirjoittanut Pehkonen; pankkivaltuusmiesten varamiehiksi: ensimmäiseksi agronoomi Eero Hahl, toiseksi filosofianmaisteri Ilmari Auer, kolmanneksi varatuomari Y rjö Rafael Pulkkinen, neljänneksi toimitusjohtaja Kaarlo Richard Heinonen, viidenneksi varatuomari Axel Palmgren, sekä kuudenneksi johtaja Kaarlo Toivo Salmio ; tilintarkastaj iksi: toimitusjohtaja Paavo Nikodemus Raittinen, kansakoulunopettaja Aleksander Fränti, Kauppakorkeakoulun professori Kyösti Järvinen ja pankinjohtaja Tyko Reinikka; tilintarkastajain varamiehiksi: ensimmäiseksi filosofianmaisteri Gösta Söderholm, toiseksi toimittaja Artturi August Aalto, kolmanneksi kansanopistonjohtaja Aarno Fredrik Pesonen, neljänneksi filosofiantohtori Frans Vihtori Härmä. Vaalin tapahduttua kokoontuivat Pankkivaltuusmiehet toukokuun 27 päivänä ja valitsivat puheenjohtajakseen allekirjoittaneen Nevanlinnan ja varapuheenjohtajakseen allekirjoittaneen Tannerin. Kertomusvuoden kuluessa ovat, esteen sattuessa pankkivaltuusmiehelle, varamiehinä toimineet herrat Hahl, Auer, Heinonen ja Salmio. Pankkivaltuusmiehistä ovat vuonna 1925 vuorossa eroamaan: niistä kolmesta pankkivaltuusmiehestä, joiden tulee olla osallisina kivaltuusmiesten yhteisesti ratkaistavissa kaikissa Pankkivaltuusmiesten käsiteltävinä asioissa, allekirjoittanut Wuolijoki. olevissa asioissa, allekirjoittanut Tanner, sekä niistä kolmesta pankkivaltuusmiehestä, Helsingissä, maliskuun 19 päivänä joiden tulee olla osallisina kaikkien Pank- E. Nevanlinna. Väinö Tanner. Hugo Vasenius. E. Y. Pehkonen. Wäinö Wu oli joki. Arthur af Forselles. K. N. Rauhala. 23

1907. V. M. Postisäästöpankki.

1907. V. M. Postisäästöpankki. 1907. V. M. Postisäästöpankki. Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 1 sen kertomuksen johdosta, joka on Eduskunnalle annettu Suonien postisäästöpankin tilasta ja hoidosta vuosina 1904 ja 1905. Toukokuun

Lisätiedot

N:o 12 Keisarillisen Majesteetin armollisen esityksen johdosta, joka koskee kiilkulaitosrahastoa.

N:o 12 Keisarillisen Majesteetin armollisen esityksen johdosta, joka koskee kiilkulaitosrahastoa. 1907. V. M. Esit. N:o 20. Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 12 Keisarillisen Majesteetin armollisen esityksen johdosta, joka koskee kiilkulaitosrahastoa. Eduskunta on pöytäkirjanotteella viime kesäkuun

Lisätiedot

SISÄLLYS. Mikä on yhdistys?... 10 Yhdistymisvapaus... 11 Rekisteröity ja rekisteriin merkitsemätön yhdistys... 13

SISÄLLYS. Mikä on yhdistys?... 10 Yhdistymisvapaus... 11 Rekisteröity ja rekisteriin merkitsemätön yhdistys... 13 YHDISTYKSEN ABC Kirja on tehty yhteistyössä Suomen Pakolaisavun Järjestöhautomon kanssa. Kari Loimu Into Kustannus Oy Hämeentie 48 00500 Helsinki www.intokustannus.fi ISBN: 978-952-264-263-9 Paino: InPrint,

Lisätiedot

KERAVAN PUDELIN o.y. 1900-1950

KERAVAN PUDELIN o.y. 1900-1950 KERAVAN PUDELIN o.y. 1900-1950 KERAVAN PUHELIN o.y. H istoriikki toiminnasta vuosina 1900-1950 Laatinut FIL.MAIST. OSMO VIITAILA SISALLYS: Sivu Kervo Telefon Ab:n perustaminen 4, Alkuvaiheef vuosina 1900-1907

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys eduskunnalle säätiölaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi säätiölaki, jolla kumotaan vuodelta 1930 oleva

Lisätiedot

Lyhyt johdatus rahaan

Lyhyt johdatus rahaan BoF Online 5 2011 Lyhyt johdatus rahaan Karlo Kauko Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto

Lisätiedot

YHTÄLÖ. Yhdistyksen talous ja verotus. Mitä pienessä yhdistyksessä pitäisi osata? Paula Pylkkänen 2009

YHTÄLÖ. Yhdistyksen talous ja verotus. Mitä pienessä yhdistyksessä pitäisi osata? Paula Pylkkänen 2009 YHTÄLÖ Yhdistyksen talous ja verotus Mitä pienessä yhdistyksessä pitäisi osata? HUOM! Opas on päivitetty 21.1.2014. Päivitykset on merkitty punaisella. Paula Pylkkänen 2009 MAASEUTUPOLITIIKAN YHTEISTYÖRYHMÄN

Lisätiedot

YHTÄLÖ. Yhdistyksen talous ja verotus. Mitä pienessä yhdistyksessä pitäisi osata? Paula Pylkkänen 2009. Kansalaisjärjestöteemaryhmä

YHTÄLÖ. Yhdistyksen talous ja verotus. Mitä pienessä yhdistyksessä pitäisi osata? Paula Pylkkänen 2009. Kansalaisjärjestöteemaryhmä YHTÄLÖ Yhdistyksen talous ja verotus Mitä pienessä yhdistyksessä pitäisi osata? Paula Pylkkänen 2009 Kansalaisjärjestöteemaryhmä MAASEUTUPOLITIIKAN YHTEISTYÖRYHMÄN JULKAISUJA 1/2009 Sivu 1 SISÄLLYS 1 LUKIJALLE...

Lisätiedot

Kuka oli vastuussa Norjan pankkikriisistä?1

Kuka oli vastuussa Norjan pankkikriisistä?1 Kansantaloudellinen aikakauskirja - 89. vsk. - 1/1993 Kuka oli vastuussa Norjan pankkikriisistä?1 SIGBJ0RN ATLE BERG 1. Johdanto Esitän pääpiirteitä hallituksen komitean laatimasta Norjan pankkikriisiä

Lisätiedot

LAHENTYMISEN EDISTYMINEN 1996

LAHENTYMISEN EDISTYMINEN 1996 EUROOPAN RAHAPOLIITTINEN INSTITUUTTI LAHENTYMISEN EDISTYMINEN 1996 Marraskuu 1996 O Euroopan rahapoliittinen instituutti, 1996 Postfach 10 20 31, D60020 Frankfurt am Main Kaikki oikeudet pidätetään. Tätä

Lisätiedot

CityLink Oy:lle rotta ei koskaan käynyt CityLink Oy:n t iloissa eikä tavannut asiassa V. Kuusistoa

CityLink Oy:lle rotta ei koskaan käynyt CityLink Oy:n t iloissa eikä tavannut asiassa V. Kuusistoa 20. CityLink Oy:n "tarkastuskertomus- kertomukset" ja valitus. Turun lääninveroviraston jälkiveropäätökset. Uudenmaan lääninveroviraston päätökset. Havaintoja sisällöstä. Kausaaliset totuus - liikevaihtoverot

Lisätiedot

MYLLYN PARAS -KONSERNI

MYLLYN PARAS -KONSERNI TASEKIRJA 30.6.2012 Osoite: Verkatehtaankatu 6, Hyvinkää Kotipaikka: Hyvinkää Y-tunnus: 0213815-0 Säilytettävä: 30.6.2021 asti Tilinpäätös ja toimintakertomus tilikaudelta 1.7.2011-30.6.2012 Sisällys Sivu

Lisätiedot

Olga Ruoho. Nakkilan kunnankirjasto 150 vuotta

Olga Ruoho. Nakkilan kunnankirjasto 150 vuotta Olga Ruoho Nakkilan kunnankirjasto 150 vuotta 1 Olga Ruoho Nakkilan kunnankirjasto 150 vuotta 2 Kustantaja Nakkilan kunta / kunnankirjasto Nakkila Painopaikka: Multiprint 2013 ISBN 978-952-68053-0-6 (nid.)

Lisätiedot

Tiedot Paretosta ja sen valvojasta. Pareto Securities Oy Y-tunnus: 2045188-8

Tiedot Paretosta ja sen valvojasta. Pareto Securities Oy Y-tunnus: 2045188-8 1(18) TIETOA Sijoitus- ja oheispalvelujen tarjoajien on annettava asiakkaalle ennen rahoitusvälinettä ja sijoitus- tai oheispalvelua koskevan sopimuksen tekemistä riittävät tiedot itsestään ja tarjoamistaan

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi holhoustoimen edunvalvontapalveluiden järjestämisestä sekä holhoustoimesta annetun lain 8 :n ja valtion oikeusaputoimistoista annetun lain 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN

Lisätiedot

Hallituksen esitys ja eduskunnan lakivaliokunnan mietintö ovat saatavana eduskunnan internetsivuilta (www.eduskunta.fi).

Hallituksen esitys ja eduskunnan lakivaliokunnan mietintö ovat saatavana eduskunnan internetsivuilta (www.eduskunta.fi). Yhdistyslaki muuttui 1.9.2010 uudet säännökset etäosallistumisesta yhdistyksen jäsenten kokoukseen ja jäsenten yksimielisestä päätöksestä ilman kokousta, johdon tehtävistä ja tarkastuksesta Johdannoksi

Lisätiedot

M i t ä a r v o p a p e r e i s t a t u l i s i t i e t ä ä?

M i t ä a r v o p a p e r e i s t a t u l i s i t i e t ä ä? www.porssisaatio.fi M i t ä a r v o p a p e r e i s t a t u l i s i t i e t ä ä? Opettajan opas Sisällys ARVOPAPERIMARKKINOIDEN KEHITYS... 4 Pörssitoiminnan historia... 4 Arvopaperimarkkinoiden merkitys

Lisätiedot

TÄMÄ ON TAMFELT SISÄLLYSLUETTELO KONSERNI LYHYESTI YHTIÖKOKOUS

TÄMÄ ON TAMFELT SISÄLLYSLUETTELO KONSERNI LYHYESTI YHTIÖKOKOUS VUOSIKERTOMUS 1996 TÄMÄ ON TAMFELT SISÄLLYSLUETTELO Tämä on Tamfelt 2 Konserni lyhyesti 2 Yhtiökokous 2 Toimitusjohtajan katsaus 3 Hallituksen puheenjohtajan ja toimitusjohtajan haastattelu 4 Verkatehtaan

Lisätiedot

VAL'TION OPPIKOULUJEN 'OPETTAJIEN PALK- KAUKSEN PÄÄKiOHDIT'TAINEN KEHITYS 1800-LUVULLA.

VAL'TION OPPIKOULUJEN 'OPETTAJIEN PALK- KAUKSEN PÄÄKiOHDIT'TAINEN KEHITYS 1800-LUVULLA. VAL'TION OPPIKOULUJEN 'OPETTAJIEN PALK- KAUKSEN PÄÄKiOHDIT'TAINEN KEHITYS 1800-LUVULLA. J 0 u k 0 P a Lo n,e n. Kun Suomi erotettiin Ruotsista ja liitettiin Venäjän yhteyteen, niin täkäläistbn oppikoulujen

Lisätiedot

Mietintöjä ja lausuntoja. Tuomioistuinmaksulaki

Mietintöjä ja lausuntoja. Tuomioistuinmaksulaki Mietintöjä ja lausuntoja BETÄNKANDEN OCH UTLÅTANDEN 4 2015 Tuomioistuinmaksulaki MIETINTÖJÄ JA LAUSUNTOJA BETÄNKANDEN OCH UTLÅTANDEN 4 2015 Tuomioistuinmaksulaki Oikeusministeriö, Helsinki 2015 KUVAILULEHTI

Lisätiedot

18-30 vuotiaiden pikavipin käyttö

18-30 vuotiaiden pikavipin käyttö 18-30 vuotiaiden pikavipin käyttö Virtanen, Hanna 2009 Laurea Kerava Laurea-ammattikorkeakoulu Laurea Kerava 18-30 -vuotiaiden pikavipin käyttö Hanna Virtanen Liiketalouden koulutusohjelma Opinnäytetyö

Lisätiedot

SIRKKA HÄMÄLÄINEN Rahoitusmarkkinoiden muutokset ja kotitalouksien säästäminen HEIKKI A. LOIKKANEN Rahoitusmarkkinoiden muutoksen vaikutus

SIRKKA HÄMÄLÄINEN Rahoitusmarkkinoiden muutokset ja kotitalouksien säästäminen HEIKKI A. LOIKKANEN Rahoitusmarkkinoiden muutoksen vaikutus SIRKKA HÄMÄLÄINEN Rahoitusmarkkinoiden muutokset ja kotitalouksien säästäminen HEIKKI A. LOIKKANEN Rahoitusmarkkinoiden muutoksen vaikutus kotitalouksien toimintaedellytyksiin TARJA HEINONEN - ANNE KERTTULA

Lisätiedot

PÄÄSÄÄNTÖ 19.3.2014 hyväksytty edustajistossa: LUKU 1 YLIOPPILASKUNTA JA SEN TARKOITUS

PÄÄSÄÄNTÖ 19.3.2014 hyväksytty edustajistossa: LUKU 1 YLIOPPILASKUNTA JA SEN TARKOITUS PÄÄSÄÄNTÖ 19.3.2014 hyväksytty edustajistossa: LUKU 1 YLIOPPILASKUNTA JA SEN TARKOITUS 1 Ylioppilaskunnan nimi on Tampereen yliopiston ylioppilaskunta, lyhennettynä Tamy. Ylioppilaskunnan nimi ruotsinkielisenä

Lisätiedot

Laman opetukset Suomen 1990-luvun kriisin syyt ja seuraukset

Laman opetukset Suomen 1990-luvun kriisin syyt ja seuraukset VATT-JULKAISUJA 27:5 VATT PUBLICATIONS 1990-luvun talouskriisi Suomen Akatemian tutkimusohjelma: Laman opetukset Suomen 1990-luvun kriisin syyt ja seuraukset Jaakko Kiander VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

YHDISTYSTOIMINNAN OPAS TYÖMINISTERIÖ

YHDISTYSTOIMINNAN OPAS TYÖMINISTERIÖ Selkokieliversio YHDISTYSTOIMINNAN OPAS TYÖMINISTERIÖ YHDISTYS ON YHTEISTOIMINTAA...2 Yhteinen asia, kaikki mukaan!... 2 Jäseneksi liittyminen...3 Tärkeä tiedonkulku... 4 Ero yhdistyksen jäsenyydestä...

Lisätiedot

TLIRUN TUOMIOKIRKKO VV. 1700-1 827. SISALLYS: ... I. Tehtava ja Iahteet... 77. XI11. Suomalainen ja ruotsalainen seurakunta... 337

TLIRUN TUOMIOKIRKKO VV. 1700-1 827. SISALLYS: ... I. Tehtava ja Iahteet... 77. XI11. Suomalainen ja ruotsalainen seurakunta... 337 TLIRUN TUOMIOKIRKKO VV. 1700-1 827. SISALLYS: I. Tehtava ja Iahteet... 77 I1. Tuomiokirkon hallinto... 83 I11. Tuomiokirkon talous... 94 IV. Tuomiokirkon henkilokunta... 132... V. Kirkkomuurin historia

Lisätiedot

Vastuun rajankäyntiä - Sijoituspalveluiden vahingonkorvaustilanteet Arvopaperilautakunnassa

Vastuun rajankäyntiä - Sijoituspalveluiden vahingonkorvaustilanteet Arvopaperilautakunnassa Vastuun rajankäyntiä - Sijoituspalveluiden vahingonkorvaustilanteet Arvopaperilautakunnassa 29.11.2013 Vesa Sainio ja Ville Raulos Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINE Vastuun rajankäyntiä - Sijoituspalveluiden

Lisätiedot

Suomen valtion taloudelliset sitoumukset, vastuut ja saatavat Euroopan talousja velkakriisiin liittyen tilanne 31.12.2014

Suomen valtion taloudelliset sitoumukset, vastuut ja saatavat Euroopan talousja velkakriisiin liittyen tilanne 31.12.2014 VALTIOVARAINMINISTERIÖ MUISTIO 2.2.2015 Suomen valtion taloudelliset sitoumukset, vastuut ja saatavat Euroopan talousja velkakriisiin liittyen tilanne 31.12.2014 Suomen valtio on Euroopan unionin (EU)

Lisätiedot

PERUSTETAAN LIPPUKUNTA

PERUSTETAAN LIPPUKUNTA PERUSTETAAN LIPPUKUNTA SISÄLLYS 1. LUKIJALLE... 3 2. MITÄ PARTIO ON?... 4 3. LIPPUKUNNAN PERUSTAMINEN... 6 4. LIPPUKUNNAN SÄÄNNÖT...17 5. LIPPUKUNNAN TOIMINTA...19 6. TIEDOTETAAN TOIMINNASTA...29 7. EVÄITÄ

Lisätiedot

Mustasta hevosesta mustamaalatuksi? Lauri Kristian Relanderin presidenttikausi (1925 1931) puoluelehdistön kuvaamana

Mustasta hevosesta mustamaalatuksi? Lauri Kristian Relanderin presidenttikausi (1925 1931) puoluelehdistön kuvaamana Mustasta hevosesta mustamaalatuksi? Lauri Kristian Relanderin presidenttikausi (1925 1931) puoluelehdistön kuvaamana Peltola Ville Petteri (149621) Suomen historian Pro gradu- tutkielma Joensuun yliopiston

Lisätiedot