Asetelmaan eivät sisälly pankkien Suomen Pankille termiiniehdoin myymät kassaobligaatiot, joita pankin omistuksessa oli vuoden

Transkriptio

1 10 11 Valtio lunasti maaliskuussa vuoden 1953 vakauttani islainan viimeisen 1250 milj. vmk:n obligaation, jolloin laina tuli koko naisuudessaan loppuun suoritetuksi. Suomen Pankki myönsi samassa kuussa valtiolle uuden :n määräisen varmuusvarastoluoton, jonka valtio nosti kerto musvuoden kuluessa. Kun valtio toisaalta maksoi pankille takaisin aikaisemmasta varmuusvarastoluotosta jäljellä olleen osan, 700, oli tämän luoton nettolisäys Valtion shekkitili kasvoi 440 milj. vmk vientimaksutilin pysyessä muuttumatto mana. Valtion nettovelka Suomen Pankille kasvoi siten 610 ja oli vuoden lopussa Tällöin ei ole otettu huomioon niitä pankin omistamia valtion obligaatioita ja velkakirjoja, jotka ehtojensa puolesta ovat markkinakelpoisia ja jotka pankki on ostanut joko suoraan valtiolta tai rahalaitoksilta. Suoranainen luotonanto ja suhde omiin asiakkaisiin Pankin suhteita sen yksityisiin asiakkai siin valaisee seuraava asetelma. Yksityisten tilit Muutos Markkamääräiset vekselit... Shekkitilit... Ulkomaanrahan määräiset vekselit. Muita saatavia... Vastaavat Shekkitilit... Muita lyhytaikaisia velkoja... Vastattavat Nettoluotonanto yksityisille... Luottoasiakkaille myönnettyjen luottojen määrä supistui vuoden aikana huomattavasti pankin siirtäessä jäljellä olleet pysyvät asiakkaansa muille rahalaitoksille. Markka määräiset vekselit, jotka käsittivät enää eräitä määräaikaisluottoja, olivatkin vuoden lopussa vain Ulkomaanrahan määräiset vekselit, jotka ovat pankin suomalaisille yrityksille välittämien ulko maisten luottojen katevekseleitä, vähenivät lainojen lyhennysten johdosta 1250 milj. vmk. Kokonaisuudessaan pankin luotonanto Rediskonttaukset kasvoivat vuoden aikana Rediskonttausten viikkokeskiarvo, joka vuonna 1961 oli 17.6 mrd vmk, oli kertomusvuonna 41.9 mrd vmk. Kuten edellä s. 5 on selostettu, kassavarantotileille kertyneet varat, yhteensä 5 494, palautettiin rahalaitoksille mar raskuun 20 päivänä. Tästä summasta oli liikepankkien osuus 2 891, Postisäästöpankin 710 milj., Osuuskassojen Kes kus Oy:n 22 milj., säästöpankkien 1203 milj., osuuskassojen 615 milj. ja säästökas sojen 53. Pankkien shekkitilien kasvu :11a johtui yksinomaan siitä, että Postisäästöpankin tili erotettiin toukokuussa valtion shekkitilistä ja sisälly tettiin pankkien shekkitileihin. Asetelmassa mainittu Mortgage Bank of Finland Oy:n Suomen Pankissa pitämä tili on pankin ta seessa kirjattu muihin lyhytaikaisiin vel koihin. Rediskonttausten peruskorko oli kertomus vuoden alussa 6 % % ja vuoden lopussa 7 %. Peruskoron ja lisäkoron muutoksia on selos tettu tarkemmin s. 4. Setelinanto-oikeus Muutos Vastaavat: Rediskontatut vekselit Shekkitilit... Mortgage Bank of Finland Oy... Kassavarantotilit.... Vastattavat... Pankkien nettovelka Setelinanto-oikeus ja sen käyttö Setelinanto-oikeutta ja sen käyttöä valai see seuraava asetelma Ensisijainen kate... Toissijainen kate... isg i Muutos Setelinanto-oikeuden käyttö Liikkeessä olevat setelit... Lyhytaikaiset velat... Shekkiluotoista nostamatta... Setelinantovara... Suhde rahalaitoksiin Pankin ja rahalaitosten välisten tilisuhteiden kehitys ilmenee seuraavasta asetelmasta Setelistä Korkeasuhdanteen aiheuttama maksuväli neiden tarpeen kasvu johti liikkeessä olevan setelistön jatkuvaan lisääntymiseen. Vuoden lopussa setelistö tosin oli pienempi kuin vuoden alussa eli milj. vmk. Vähennys johtui kuitenkin yksinomaan eräistä jo edellä mainituista poikkeustekijöistä (ks. s. 6 ja 7). Setelistön tason nousua kuvaa paremmin setelistön viikkokeskimäärä, joka oli oltuaan edellisenä vuonna. Setelinantotase yksityisille supistui asetelman mukaan :11a eli :aan. Vuoden lopussa Suomen Pankin virallisen diskonttokoron alaraja oli 6 % ja yläraja 71 /2 % (vrt. s. 4). Asiakkaiden vekseleistä veloitettiin käytännössä 6 % 7 % : n korko, lukuun ottamatta vientivekseleitä, joista ve loitettiin 6 %. Pankkien tilit Asetelmaan eivät sisälly pankkien Suomen Pankille termiiniehdoin myymät kassaobligaatiot, joita pankin omistuksessa oli vuoden alussa 800. Kassaobligaatioiden eräännyttyä termiinikauppoja jatkettiin val tion vuoden 1962 ensimmäisen 8 % : n raha laitoslainan obligaatioilla, Niitä oli pankin omistuksessa vuoden lopussa Setelinanto-oikeus supistui 4 582, mikä johtui ensisijaiseksi katteeksi hyväksyt tävien ulkomaisten saatavien vähentymisestä. Setelinanto puolestaan supistui vain Liikkeessä oleva setelistö tosin pieneni huomattavasti enemmän, mutta sa manaikaisesti lisääntyivät muut setelinannoksi luetut lyhytaikaiset velat, ennen kaik kea pankkien shekkitilit. Setelinantovara / vähentyi siten ja oli vuoden lopussa Tilinpäätös Edellä olevan tiliaseman tarkastelun täy dennykseksi esitetään seuraavassa pankin omaisuustase kokonaisuudessaan.

2 13 12 V a sta a v a Kulta... Ulkomaiset valuutat... Ulkomaiset vekselit... Ulkomaiset obligaatiot... Ensisijainen setelinkate Diskontatut kotim. vekselit Ulk. rahan määräiset.. Markkamääräiset... Rediskontatut vekselit.... Valtion vakauttamislaina.. Toissijainen setelinkate Kotimaiset obligaatiot Shekkitilit Vaihtoraha... Muut saatavat Muut v a ra t Pankin näkyvien omien varojen suuruus ilman tilivuoden voittoa oli täten tilinpää töksen mukaan Varat oli vat kasvaneet edellisestä vuodesta milj. vmk eli sen määrän, mikä vuoden 1961 voi V astattava Liikkeessä olevat setelit Ulkomaiset valuuttatilit.. Ulkomaiset markkatilit... Valtion shekkitili... Pankkien shekkitilit... Muut shekkitilit... Muut lyhytaikaiset velat.. Lyhytaikaiset velat Ulkom. pitkäaikaiset velat Kotim. pitkäaikaiset velat Pitkäaikaiset v ela t Arvonjärjestelytilit Kantarahasto... Vararahasto Tulostili Oma pääoma tosta siirrettiin vararahastoon. Näiden varo jen lisäksi pankilla on huomattavia omaisuus eriä, jotka eivät näy pankin omaisuustaseesta. Niihin kuuluvat pääkonttorin vanha toimi talo sekä siihen liittyvä uudisrakennus, 1961 vmk 1962 vmk K u 1il t Palkat ja palkkiot... Eläkkeet ja avustukset... Perhe-eläkkeet... Pankkivaltuusmiesten palkkiot ja kulut.. Haarakonttorien valvojain palkkiot... Lapsilisä- ja kansaneläkemaksuosuudet.. Korot kassavarantotileistä... Setelien valmistus... Poistot... Muut k u lu t... Tilivuoden voitto Tuotot Korot kotimaisesta lainausliikkeestä.. Korot ulkomaisilta kirjeenvaihtajilta Korot obligaatioista... Provisiot... Agiot... Muut tuotot... haarakonttorien toimitalot sekä eräät muut kin pankin tarvitsemat kiinteistöt samoin kuin osakkeet, lähinnä Tervakoski Oy: n osake-enemmistö. Suomen Pankin tulostase ja sen kehitys on esitetty edellisen sivun lopussa olevassa asetelmassa. Pankin kokonaistulot lisääntyivät edelli sestä vuodesta 432. Kasvu johtui lähes kokonaan rediskonttauksista saatujen korkotulojen lisääntymisestä, jota vastoin ulkomaisista sijoituksista saadut korkotulot tuntuvasti supistuivat. Pankin kokonaiskulut olivat 1379 eli 155 suuremmat kuin edellisenä vuonna. Eniten kasvaneita kulueriä olivat korot kassavarantotileistä, palkat ja palkkiot sekä kustannuk set setelien valmistuksesta. Pankin voitto oli Vara rahastoon on nettovoitosta pankin ohje säännön mukaisesti siirretty puolet eli vmk. Voiton toinen puoli on siirretty käyttämättömien voittovarojen ti lille ja sen käytöstä päättää eduskunta. Pankkivaltuusmiehet ehdottavat, että mainittu määrä, vmk, siirrettäisiin valtiovarastoon.

3 14 Pankkivaltuusmiesten käsittelemiä asioita Tilintarkastus Vuoden 1961 valtiopäivillä valitut varsi naiset tilintarkastajat, päätoimittaja Matti Janhunen, talousneuvos Lauri Laine, toimit sija Vilho Turunen, kaupunginjohtaja Arno Tuurna ja toimittaja Impi Lukkarinen toi mittivat viime vuoden helmikuun päivinä panikin vuoden 1961 tilintarkastuk sen. Tilintarkastajain lausunnon mukaisesti pankkivaltuusmiehet myönsivät johtokun nalle vastuuvapauden painikin hallinnosta vuodelta Lainausliikkeen ja valuuttakaupan tarkastus Pankkivaltuusmiehet ovat vuoden aikana toimittaneet johtosääntönsä määräämän pan kin lainausliikkeen ja muiden sijoitusten sekä valuuttakaupan tarkastuksen seuraiavina ai toina: tammikuun 24, helmikuun 23, huhti kuun 27, toukokuun 29, kesäkuun 18, elo kuun 22, lokakuun 24 ja joulukuun 13 päi vänä. Inventtaukset ja haarakonttorien tarkastukset a) Pääkonttorissa Johtosääntönsä 6 :n mukaisesti pankki valtuusmiehet ovalt toimittaneet pääkonttorin kassojen ja kassaholvien sekä laina- ja vakuuskirjojen ynnä panttien ja talletusten inventtauksen. InventtaUksessa ei havaittu aihetta muistutuksiin. h) Haarakonttoreissa Pankkivaltuusmiehet ovat valvoneet, että konttorien valvojat ovat inventoineet haara konttorien käsikassat ja holvit kerran kuu kaudessa sekä vekselit, velkakirjat ja pantit vähintään kolmasti vuodessa. Kaikissa haarakonttoreissa on toimitettu pankin johtosäännön 2 :ssä Säädetty tar kastus. Pankkivaltuusmiesten valvonnan alaiset rahastot Pankkivaltuusmiehet ovat hyväksyneet Längmanin ja Rosenbergin rahastojen tilit vuodelta 1961 ja lähettäneet jäljennökset tileistä pankkivaliokunnalle. Eduskunnan kirjelmässään toukokuun 22 päivältä 1959 antaman määräyksen mukai sesti tuli pankkivaltuusmiesten vuonina 1962 kokoontuvalle eduskunnalle valmistaa ehdo tus niiden korkovarojen jakamisesta, jotka silloin ovat käytettävissä Längmanin testa menttirahastossa Litt. B. Apurahojen oltua haettavina saapui pankkivamuusmiehille 20 anomusta, minkä jälkeen pankkivaltuusmie het pankkivaliokunnalle lähettämässään eh dotuksessa esittivät, että jakoa varten käy tettävissä olleista vmk:sta jaettai siin vmk lähemmin luetelluille yhdistyksille, laitoksille ja seuroille. Sen jälkeen kun eduskunta, pankkivaliokunnan ehdotuksesta, oli tehnyt sanottujen korkovarojen jakamisesta päätöksensä sekä ilmoit tanut siitä pankkivaltuusmi ehil1e, suoritet tiin apurahojen jako. Korkokysymys Maaliskuun 28 päivänä lähettämässään kirjelmässä johtokunta esitti. -_gttä. _yleiejtä korkokantaa olisi' korotettava yhdellä pro- _ senttiyksiköllä. Rahalaitosten keskimääräinen jfnfolainauskorko, joka oli noin 7 %, nou sisi tällöin noin 8 % :ksi. Rahalaitosten tuliisi samalla muuttaa keskinäistä Iprkosopi; mu5taan~~~siteht että myös,, ottolatnauiskorat nousisivat keisikimääriin ainakin viiden pro senttiyksikön. Tällaisen yleisen korkokannan Erottamisen aikaansaamiseksi Olisi Suomen Pankin soveltama rediskonttausten perus korko, joka oli 6 % % dii x/4 prosenttiyksiskköä alempi kuin rediskonttaiavien raha laitosten ikpakirnäji.räiti an antolifliinaniskorko. nostettava 8 % : ksi, minkä lisäksi johtokun nalla olisi oikeus, riippuen rahalaitoksen ve lasta Suomen Pankille, harkintansa mukaan periä rahalaitokselta lisäkorkoa enintään 4 %. Samalla olisi pankin yksityisille asiakkaille myönnettävän diskonttoluoton koron yläraj a nostettava 7 y2 $ fsta 8 y2 % :iin ja alaraja 6% :sta 7%:iim. Tämä ei kuitenkaan koskisi ulkomaanrahan määräisit en sekä yleensä vientikauppoihin liittyvien luottojen korkoa. Kirjelmä esiteltiin samana päivänä pidetyssä kokouksessa pankkivaltuustolle, joka siinsi esityksen 'käsittelyn seuraavana eli maalisr kuun 29 päivänä pidettävään kokoukseen. Tässä kokouksessa tuli pankkivaltuusmiesten päätökseksi, että Suomen Panikin soveltamat korot korotetaan johtokunnain esityksen mu kaisiksi'. Viimeksi mainitussa kokouksessaan pank kivaltuusmiehet lisäksi päättivät hyväksyä sanamuodon valtioneuvostolle lähetettäväksi kirjelmäksi, jossa 'kiinnitettiin huomiota sii hen, että sen tavoitteen saavuttamiseksi, jo hon korkojen korottamisella pyritään, vaa ditaan myös valtiovallan toimenpiteitä hintaja kustannustason vakauttamiseksi. Huhtikuun 27 päivänä pidetyssä kokouk sessa pankkivaltuusmiehet ilmoittivat johto kunnalle haluavansa uudelleen käsitellä korkoasiaa ia pyysivät johtokunnalta esitystä korkokysymyksestä. Johtokunnan kiirjellmä esiteltiin myöhemmin saunana päivänä pide tyssä kokouksessa pankkivaltuusmiehille. Joh tokunta ilmoitti kirjelmässä esitetyin perus teluin, ettei se pidä asianmukaisena voimassa olevan konkopäätöksen muuttamista. Pankki valtuusmiehet käsittelivät asian samassa kuraisessa ja päättivät, että Suomen Pan kin yksityisille asiakkailleen myöntämien luottojen korkojen alla-- yläraja-alennetaan vjidellä pmsenttiyksiköllä, joten ne tul ovat olemaan 6 ja 7 % %73ä että Suomen Pankki rediskontatessaian rahalaitosten vekseleiltä so veltaa 7 % :n korkoa, minkä lisäksi johto kunnalla on oikeus, riippuen rahalaitoksen velasta Suomen Pankille, harkintansa mu kaan periä rahalaitokselta lisäkorkoa enin tään 4 %. Kassavarantotilien korko Vuonna 1961 solmittu katssavaranltosopimus meni umpeen huhtikuun 30 päivänä Saman kuun 11 päivänä allekirjoitettiin ra halaitosten ja Suomen Pankin välillä uusi sopimus, joka ohi asetettu olemaan voimassa vuodan 1963 huhtikuun loppuun ja asialli sesti merkitsi entisen sopimuksen pidentä mistä vuodella. Uusi kassavarantosopimus ei kuitenkaan koskenut osuuskuntia, mutta nämä olivat suostuneet siihen, että ne varat, jotka ne edellisen sopimuksen mukaan oli vat sijoittaneet kassavarantotileilleen, olisi vat nostettavissa vasta elo- ja marraskuussa 1963 eli samoina ajankohtina, joina muiden kin rahalaitosten sekä edellisen että uuden sopimuksen mukaan fcassavarantotileille ker tyneet varat palautettaisiin. Kun kassavarantosopimuksen solmimisen edellytyksenä oli, että Suomen Pankki mak saa näille tileille sijoitetuille varoille korkoa, johtokunta esitti pankkivattuusmiehille huh tikuun 26 päivänä lähettämässään kirjel mässä, että Suomen Pankki oikeutettaisiin suorittamaan marraskuun 20 päivään 1963 lasti rahalaitosten Suomen Pankkiin kassavarantotileille tallettamille varoille vuotuisen koron, joka olisi Vo prosenttiyksikköä koi? keampi kuin asianomaisten rahalaitosten kes kimääräinen ottolainauskorko. Pankkivaltuus miehet hyväksyivät johtokunnan esityksen huhtikuun 27 päivänä. Kassavarantotileille kertyneiden varojen pa lauttamisesta rahalaitoksille katso s. 5 ja 11. Varmuusvarastohankintojen rahoittamislainan korko Helmikuun 23 päivänä pidetyssä kokouk sessa johtokunta ehdotti, että pankkivaltuus miehet oikeuttaisivat Suomen Patrikin peri mään Suomen valtiolle varmuusvarastohankintojen rahoittamista varten myönnettä västä milj. vm'k:n suuruisesta vekseliluotosta 2 % : n vuotuisen koron. Pankkival tuusmiehet hyväksyivät johtokunnan ehdo tuksen. Uudet 1, 5, 10, 50 ja 100 markan setelit Pankkivaltuusmiehet hyväksyivät touko kuun 30 päivänä 1961 johtokunnan rahan uudistusta silmällä -pitäen laadituttamat

4 17 16 ttuisien Setelien luonnokset, jotka kooiltaan ja pääpiirteissään kuvia-aihelitaain selkä väri sävyiltään vastasivat käytössä olevia sete leiltä. Huhtikuun 27 päivänä pitämässään kokouksessa pankkivaltuusmiehet päättivät hyväksyä luonnosten perusteella laaditut mallit vuoden , 5, 10, 50 ja 100 mar kan seteleiksi ja pyytää valtioneuvoston toi menpidettä siihen, että setelien paperia, ul konäköä ja tekotapaa koskevalt selitelmät julkaistaan asetuskokoelmassa. Julkaiseminen tapahtui toukokuun 24 päivänä. Suomen Pankin ohjesäännön 8, 9 ja 10 :n kumoaminen ja 17 :n 4 kohdan muutta minen Elokuun 21 päivänä lähettämässään kir jelmässä johtokunta teki pankkivaltuusmiehilile esityksen Suomen Piankin ohjesäännön 8, 9 ja 10 :n kumoamisesta ja 17 :n 4 kohdan muuttamisesta, miltä maaliskuun 30 päivänä 1962 annettu ja tammikuun 1 päi vänä 1963 voimaan tuleva rahalaki edellytti. Pankkivaltuusmiehet käsittelivät esitystä elo kuun 22 päivän ja syyskuun 19 päivän kokouksissaan sekä päättivät pyytää valtio neuvostoa antamaan sen mukaisen lakiesi tyksen eduskunnalle. Ohjesäännön 8, joka sisälsi säännökset pankin velvollisuudesta lunastaa seteliinsä kullalla, oli kumottava sen johdosta, että uuden rahalain mukaan Suomi muodollisesti kin on luopunut kultakannasta, kuten halli tus oli rahalaista antamassaan esityksessä todennut; 9 oli poistettava sen takia, että san säännökset rikkinäisistä seteleistä on oteittu uuden rahalain 6 :ään; 10 :ssä pankkivaltuusmiehille annettu oikeus mää rätä setelien pakollisesta vaihtamisesta mää rätyin edellytyksin oli niin ikään kumottava, koska hallitus ei ollut sisällyttänyt vastaa vanlaista säännöstä rahalaldesitykseensä vaan lausunut perusteluissaan nimenomaan, että rajoitetustakin setelirahojen pakollisesta vaihtamisvelvollisuudesta olisi vastedes säädet tävä erikseen lailla; 10 :n kumoamisesta seurasi myös, että ohjesäännön 17 :n 4 kohdasta oli jätettävä pois määräys siitä, että pankkivaltuusmiesten asiana on päättää setelien liikkeestä poistamisesta. Suomen Pankin ohjesääntö on eräiltä muil takin osiltaan vanhentunut ja jotkut hallin nolliset parannukset olisivalt myös tarpeen. Ohjesäännön tajrkistamista ja uusimista ei kuitenkaan ajan lyhyyden vuoksi olluit mah dollista toteuttaa ennen uuden rahalain voi maantuloa, minkä tähden edellä selostetut korjaukset oli suoritettava erillisellä lailla. Laki vahvistettiin joulukuun 28 päivänä ja tuli voimaan tammikuun 1 päivänä Suostumus ulkomaisen lainan ottamiseen Mortgage Bank of Finland Oy.lle Nojautuen pankkivaltuusmiesten marras kuun 23 päivänä 1955 tekemään päätökseen, jonka mukaan Mortgage Bank of Finland Oy:n obligaatio- ja muiden lainojen otolle on hankittava pankkivaltuusmiesten suostu mus, Suomen Pankin johtokunta pyysi tou kokuun 23:nitena päivätyssä kirjelmässään, että Montgage Bank saisi ottaa Suomen val tion takuulla Kansainväliseltä Jälleenraken nuspankilta voimalaitosten rakentamiseen sekä niihin liittyviin voimajohto- ja -asemaitöihin käytettäväksi noin 25 milj. USA:n dollarin suuruisen lainan. Sen korko olisi Jälleenrakennuspankin käypä korko, noin 6 %, ja laina-aiifca vähintään 15 vuotta.. Pankkivaltuusmiehet antoivait suostumuk sensa saman toukokuun 29 päivänä. Suostumus Teollistamisrahasto Oy:n osak keiden merkitsemiseen Syyskuun 19 päivänä pidetyssä kokouk sessa johtokunta selosti pankkivaltuusmiehiile pyrkivänsä sellaisiin järjestelyihin, joilla maahamme voitaisiin luoda elinvoimai nen ja riittävillä pääomilla varustettu ra hoitusyhtiö pienitä ja keskisuurta (teollisuutta varten. Marraskuun 21 päivänä esiteltiin pankkivaltuusmiehille samana päivänä päivätty johtokunnan kirjelmä, jossa ilmoitettiin rahalaitospiirien kanssa käydyissä neuvotte luissa päädytyn siihen, että tarkoituksen mukaisinta olisi tehdä jo toiminnassa ole vasta Teollistamisrahasto Oy:stä tällainen elin ja suorittaa sen uudelleenjärjestely siten, että laitos täyttäisi ne vaatimukset, jotka Maailmanpankki ja Kansainvälinen Rahoi tusyhtiö asettavait eri maissa toimiville ns. kehityspankeille ollakseen valmiit myöntä mään luottoa tällaiselle laitokselle. Teollista- misrahasito Oy:n pääomien lisäämiseksi ko rottaisivat sen osakkaat sijoituksensa laitok sen osakkeisiin välittömästi 50 :sta 400 :aan, minkä lisäksi myöhem min tarjottaisiin osakepääoman korotuksen yhteydessä lähinnä Kansainväliselle Rahoi tusyhtiölle tai muille ulkomaisille pankeille osakkeita 200 :n arvosta. Edellä mainitut osakkeet kuuluisivat A-sa.rjaan ja niillä olisi täysi äänioikeus ja etuoikeus osin koon. Lisäisi- laskettaisiin liikkeeseen B-sar.iaian kuuluvia osakkeita 9Ul) maili, vmk:n arvosta, jo^ka kaikki Suomen Pankki mer kitsisi. B-osakkeiila olisi 1/10 A-osakkeiden äänioikeudesta ja osinkoa niille jaettaisiin vasta sen jälkeen kun A-osakkeille on Aroitu jalkaa 6%, ja osinko rajoitettaisiin 3 %.-iin. B-sarjan osakkeet Teoliliiatamisrahasto lunas taisi vähitellen itselleen käyttämällä siihen vuosittain bruttotuloksestaan 37Tlmi1i. vmk. Osinkoa jaettaisiin kunakin vuonna sillä edellytyksellä, että lunastus samalta vuodelta on ensin suoritettu. Lisäksi Suomen Pankki ostaisi liikkeelle laskettavaa uutta 550 milj. vmk:n debentuurilainaa 300 :n ar vosta. Nämä debentuurit, joiden korko suun nitelman mukaan riippuisi A-osakkeille jaet tavan osingon suuruudesta, lunastettaisiin Suomen Pankilta takaisin samalla tavoin kuin B-osakkeet, mutta niiden jälkeen. Maailman pankilta yhtiö anoisi noin 7 milj. dollarin määräistä lainaa ja lisäksi hankittaisiin koti maisilta pääomamarkkinoilta ainakin 750. Teollistamisrahaston lainauskapasiteetti nousisi täten uudelleenjärjestelyn jäl keen yli 5 mrd vmk:n. Edellä selostettuun viitaten johtokunta: pyysi Suomen Pankille oikeutta merkitä kir jelmässä mainitut B-sarjan osakkeet, yhteis määrältään 900. Pankkivaltuus miehet antoivat suostumuksensa samassa ko kouksessa. Toimenhaltijain palkkausten korottaminen Eduskunnan joulukuun 30 päivänä 1961 hyväksymän lisämenoarvion perusteella pa rannettiin valtion virkamiesten palkkausta yleisillä työmarkkinoilla sovelletun runkosopimuksen mukaisen 3.5 % :n korotuksen asemesta sijoittamalla virat ja toimet yleensä yhtä palkkaluokkaa korkeampaan palkka luokkaan. Tämä korotus, jonka yhteydessä eräiden virkojen ja tointen osalta samalla toteutettiin palkkaluokkiin sijoittelun tarkis tus, tuli voimaan elokuun 1 päivästä 1961 lukien. Tammikuun 24 päivänä 1962 pank kivaltuusmiehet, johtokunnan tehtyä asiasta esityksen, päättivät että myös Suomen Pan kin vakinaisten ja ylimääräisten itoimenhaltijain palkkausta korotetaan taannehtivasti elokuun 1 päivästä 1961 lukien siten, että korotus kussakin peruspalkkaryhmässä on prosentuaalisesti saman suuruinen kuin se korotus, joka valtion vastaavan tai lähinnä vastaavan peruspalkkaluokan kohdalla ai heutui viran tai toimen sijoittamisesta yhtä palkkaluokkaa korkeammalle. Keskimääräi nen korotusprosentti pankin toimenhaltijoille oli sama kuin valtioua eli 5.2 %. Heinäkuun 27 päivänä 1962 valtion viran toi toimen haltijain palkkauksesta annetun lain muuttamisesta annetuilla kahdella lailla säädettiin, että valtion peruspalkkaiset virat ja toimet määrätään asetuksella A- ja Bpalkkausluokkiin. A-luokkaan kuuluvalle myönnetään samojen perusteiden mukaan kuin siihenkin asti ikä- ja kalliinpaikanlisät, kun sen sijaan B-luokkaan kuuluvalla ei ole oikeutta näihin lisiin. B-luokkiin kuuluvia varten säädettiin erillinen palkka-asteikko, mikä merkitsi sitä, että vanhan asteikon vas taavien palkkaluokkien palkat nousivat %. A-luokki en virkamiesten perus palkkoihin myönnettiin tasokorotus, jonka suuruus Oli %. Korotukset toteu tettiin kahdessa vaiheessa, lokakuun 1 päi vänä 1962 ja tammikuun 1 päivänä Syyskuun 17 päivänä pankkivaltuusmiehille lähettämässään kirjelmässä johtokunta esitti, että niitä pankin vakinaisten ja yli määräisten toimenhaltijain palkkoja, jotka vastaavat tai lähinnä vastaavat valtion Aryhmän palkkoja, korotettaisiin % samojen perusteiden mukaan kuin valtiolla. Sen sijaan johtokunta katsoi, että valtion Bryhmän kohdalla esitettyjä korotusperusteluja ei voitaisi samassa laajuudessa soveltaa Suo men Pankissa, ja tästä johtuen ehdotti, että valtion B-ryhmän palkkaluokkia vastaavia tai lähinnä vastaavia pankin toimenhaltijain palkkauksia korotettaisiin kussakin palkka luokassa 13.9 % ja niissä säilytettäisiin oi keus ikä- ja kalliinpaikanlisiin. Pankkivaltuusmiehet käsittelivät tätä esi tystä syyskuun 19 ja 25 päivänä pitämis

5 18 19 sään kokouksissa ja jälkimmäisessä päättivät hyväksyä johtokunnan esityksen selkä mää räsivät, että 'korotetut palkkaukset suorite taan lokakuun 1 päivästä lukien. Muutoksia ja lisäyksiä palkkaussääntöön Kertomusvuoden aikana pankkivaltuusmie het päättivät johtokunnan esityksestä siirtää muutamat pankin toimet ylempään peruspalkkaryhmään, lisätä palkkaussääntöön yh den sihteerin toimen, 29 naispuolisen toimen haltijan tointa ja 13 vahtimestarin ja varti jan tointa sekä ryhmitellä eräät pääkontto rin toimet uudelleen. Myönnetyt eläkkeet, avustukset ja hautausavut Pankkivaltuusmiehet ovat kuluneen vuo den aikana myöntäneet viisi eläkesäännön mukaista eläkettä, kymmenen avustusta ja neljä hautausapua. Eläkkeiden yhteinen määrä oli ja avustusten vmk vuodessa 'sekä hautausapujen määrä vmk. Johtokunta Huhtikuun 13 päivänä tasavallan presi dentti nimitti ja määräsi johtokunnan jäse nen valtiotieteen tohtori Ahti Karjalaisen, joka oli toiminut eronneen hallituksen ulko asiainministerinä, uuden hallituksien päämi nisteriksi. Tämän johdosta pankkivaltuus miehet myönsivät pankinjohtaja Karjalai selle virkavapautta hänen pääiministerikautensa ajaksi ja määräsivät, että pankinjoh taja Karjalaiselle johtokunnan tehtävänjaon mukaan kuuluvait asiat jaetaan virkavapau den ajaksi johtokunnan puheenjohtajan ja toisten jäsenten hoidettaviksi pankkivaltuus miesten päättämällä tavalla. Haarakonttorien valvojat Paaikin haarakonttorien valvojina ja hei dän varamiehinään ovat vuonna 1963 pank kivaltuusmiesten päätöksen nojalla seuraavat henkilöt: Hämeenlinnan konttori: valvojat varatuo mari Yrjö Jokiranta ja toimitusjohtaja, talousneuvos Aleksis Tandefelt sekä vara miehet johtaja, ekonomi Anders Gustaf Kuusterä ja oikeusneuvosmies Osmo Tapio Laakso; Joensuun konttori: valvojat toimitusjoh taja Aleksanteri Vornanen ja henkikirjoit taja, varatuomari Mauno Moilanen sekä va ramiehet kauppias Aulis Erkki Tahvo Aho ja rehtori, filosofian maisteri Aulis Olavi Waldemar Koivusalo; Jyväskylän konttori: valvojat poiiiisimestar.i, varatuomari Eino Ilmari Karpio ja diplomi-insinööri Veikko Johannes Tolamo sekä varamiehet pormestari Aaro Tapio Häk kinen ja johtaja, maatalous- ja metsätietei den kandidaatti Veikko Verner Varesmaa; Kotkan konttori: valvojat kaupunginsih teeri, varatuomari Kustaa Ilmari Laaksonen ja tehtaanjohtaja, diplomi-insinööri Mauno Sopanen sekä varamiehet oikeusneuvosmies Heikki Pajari ja poliisimestari Eero Johan nes Kettunen; Kuopion konttori: valvojat pormestari Al var Hjalmar Mikael Hurtta ja toimiston johtaja Vilho Ruotsalainen sekä varamiehet hovioikeudenneuvos Toimi Tulikoura ja agro nomi Lauri Arvid Pekkarinen; Lahden konttori: valvojat johtaja Väinö Leonard Tuompo ja johtaja Esko Bruno Kunnas sekä varamiehet oikeusneuvosmies Timo Johannes Tuori ja kunnallispormestari, varatuomari Hans-Olof Paul Wallenius; Mikkelin konttori: valvojat hovioikeudenasessori Jaakko Annas Kinnunen ja lääninkamreeri, varatuomari Veikko Armas Jäntti sekä varamiehet rehtori Pauli Veli Vainio ja tuomiokapitulinasessori, varatuomari Mauri Pertti Toiviainen; Oulun konttori: valvojat oikeuspormestari Jyrki Jalo Unto Tuominen ja tullinhoitaja, lainopin kandidaatti Torsten Wilhelm Öberg sekä varamiehet konttorinjohtaja Mauno Ensio Niemistö ja rehtori, kauppatieteiden maisteri Simo Jaakko Peltonen; Murto, Yrjö Aleksanteri, toimitsija, Porin konttori: valvojat, johtaja Yrjö Edvard Nurmi ja pormestari Väinö Wilhelm Hahta sekä varamiehet kaupunginsihteeri, varatuomari Olavi Einar Koivisto ja toimi tusjohtaja Heimo Kalervo Kaitila; Söderhjelm, Johan Otto, molempien oi keuksien tohtori, Rovaniemen konttori: valvojat konttori päällikkö, ekonomi Juho Kalervo Lahtinen ja lääninsihteeri, varatuomari Vilho Johan nes Haataja sekä varamiehet kaupungin sihteeri, varatuomari Aarne Johannes Kopo nen ja verotarkastaja, lainopin kandidaatti Erkki Emanuel Ollila; Suppeamman valtuuston muodostivat kolme ensinmainittua. Puheenjohtajana toimi pankkivaltuusmies Eskola ja varapuheenjohtajana pamkkivaltuusmies Tanner. Tampereen konttori: valvojat kauppaneu vos Alpo Pesonen ja oikeuspormestari Aarne Erkki Palomäki selkä varamiehet konsuli, toi mitusjohtaja, insinööri Lauri Veikko Virk kunen ja kaupunginsihteeri, varatuomari Reino Markus Lindroos; Turun konttori: valvojat toimitusjohtaja Väinö Johannes Jylhä ja lääninneuvos Yrjö Hemminki Ali harmi sekä varamiehet toimi tusjohtaja, maanviljelysneuvos Frans Einari Karvetti ja rehtori, professori Auvo Armo Sänitti; Vaasan konttori: valvojat lääninneuvos Alfred Leskinen ja liikevaihtoverotoimiston johtaja, lainopin kandidaatti Äke Johannes Helanko sekä varamiehet tehtaanjohtaja Ralf-Erik Kloekars ja toimitusjohtaja Jaakko Heimo Laakso. Uoti, Olli Johannes, valtiotieteen kandi daatti. Viime helmikuussa toimitettujen eduskun tavaalien jälkeen kokoontuneen eduskunnan vallitsijamiehet valitsivat maaliskuun 13 päi vänä pankkivattuusmiehiksi seuraavat hen kilöt : Eskola, Kustaa Oskari, maanviljelijä, Aaltonen, Aimo Anselm, puolueen puheen johtaja, Wiherheimo, Toivo Antero, filosofian mais teri, Kokkola, Veikko Johan, kaupunginkam reeri, Kinnunen, Toivo Henrik, kunnallisneuvos, Teir, Grels Olof, varatuomari, Lehto, Oiva, toimitsija, Salo, Tuure Olavi, varatuomari, Paasio, Kustaa Rafael, päätoimittaja. Näistä kolme ensinmainittua muodostavat suppeamman valtuuston. Pankkivaltuusmiehet Pankkivaltuusmiehinä olivat vuoden alusta maaliskuun 13 päivään saakka, seuraavat henkilöt: Eskola, Kustaa Oskari, maanviljelijä, Tanner, tori h.c., Väinö Alfred', lakitieteen toh Aaltonen, Aimo Anselm, puolueen puheen johtaja, Wiherheimo, Toivo Antero, filosofian mais teri, Peltonen, Onni Evert, veturinkuljettaja, Korsimo, Arvo Ilmari, kanslianeuvos. Kokouksessaan maaliskuun 28 päivänä pankkivaltuusmiehet valitsivat puheenjohta jakseen pankkivaltuusmies Eskolan ja vara puheenjohtajakseen pankkivaltuusmies Wiherheimon. Tilintarkastajat Pankin tilintarkastajiksi vuoden 1962 tilejä tarkastamaan valitsijamiehet valitsivat seu raavat henkilöt: Kivimäki, Erkki Antero, taloudenhoitaja, hänen varamiehensä Mäkinen, Kaarlo Au gust, toimitsija;

6 20 Laine, Lauri, agrologi, talousneuvos, hänen varamiehensä Sinkkonen, Yrjö, maanviljelijä; Siltanen, Sylvi Cecilia, kirjanpitäjä, hänen varamiehensä Kalavainen, Meeri Sirkka, opintosihteeri; Helsingissä helmikuun 22 päivänä Huurtamo, Erkki Kalervo, varatuomari, hänen varamiehensä Liinamaa, Tauno Maiti, agrologi; Lauren, Per Fredrik, varatuomari:, hänen varamiehensä Wainio, Weijo Werner, valtiotieteen tohtori1. IVA5a Eduskunnan Eduskunnan pankkivaltuusmiesten kertomus 1962 v /, KUSTI ESKOLA T. A. Wiherheimo Aimo Aaltonen Veikko Kokkola T. H. Kinnunen Grels Teir Oiva Lehto Tuure Salo Rafael Paasio Pertti Tammivuori