Setelinanto-oikeus: Setelistä.

Transkriptio

1 17 Setelistä. Liikkeessä oleva setelimäärä, joka vuoden aikana oli kasvanut melkoisesti, väheni tavallisuuden mukaan tammikuun kolmen ensimmäisen viikon aikana, mutta alkoi sit ten, noudattaen tavallista kausivaihtelua, hitaasti lisääntyä pienentyäkseen taas ke väällä. Todennäköisesti myös omaisuudenluovutusveron ensimmäisen erän kanto toi esille jonkin verran piiloitettuja seteleitä. Kesäkuun tapahtumien johdosta setelistö jälleen alkoi lisääntyä., ja tämänsuuntaisena kehitys pienin poikkeuksin jatkui vuoden loppuun saakka. Setelistö, joka kertomus- vuoden alkaessa oli 5,551.0 milj. markkaa, kohosi vuoden viimeisenä päivänä 7,316.9 miljoonaan, joten vuoden varrella tapahtu nut lisäys oli 1,765.9 milj. markkaa eli 31.8 %. Setelistön runsaus saa selityksensä osaksi setelien kiertonopeuden hidastumi sesta, osaksi siitä, että monilla tahoilla vero tuksen välttämiseksi tai omaisuuden pitä miseksi mahdollisimman käyttövalmiina pi dettiin suuria setelimääriä kotona. Seuraavasta yhdistelmästä näkyy, kuinka paljon pankilla oli vuoden päättyessä ja viime vuoden kunkin neljänneksen lo pussa varoja, joita vastaan pankki on oikeu tettu antamaan seteleitä: /18 Kultakassa Ulkomaiset Ulkomaiset Korkoliput Kotimaiset 3 30' ie 1 9 il m ilj. mk 30; kirjeenvaihtajat... vekselit... ja ulkomaiset setelit... vekselit , , 1, , , , , , ,224.9 Yhteensä 1, , ,513,7 9, ,336.9 Suomen Pankin setelinantoon oikeutta vien varojen kokonaismäärä lisääntyi ker tomusvuoden aikana kaikkiaan 6,272.7 milj. markkaa eli 88.8 %. Lisäys johtui koti maisten vekselien lisääntymisestä, sillä niin kuin edellä on osoitettu, sekä kultakassa että valuuttavarasto olivat supistuneet. Se telikatteen kokonaismäärä oli kertomusvuo den alkaessa 92.6 % vaadittaessa maksetta vien sitoumusten määrästä. Kesäkuussa tämä suhdeluku aleni aina 81.6% äin, mutta kohosi vuoden lopussa, kun valtion luotonotossa tehtiin eräitä järjestelyjä, % :iin. Verrattuna vaadittaessa mak settavien sitoumusten tärkeimpään ja her kimpään osaan, so. liikkeessä olevaan setelistöön, setelinantoon oikeuttavien varojen kokonaismäärä oli hyvin runsas, ja suhde vahvistui vuoden varrella entisestään. Se kohosi näet % :sta kertomusvuoden alkaessa aina % :iin sen päättyessä. Setelinantoreservi oli kertomusvuoden al kaessa sangen runsas, 1,234.9 milj. mark kaa eli 16.2 % vaadittaessa maksettavista sitoumuksista. Kun valtio vuoden varrella yhä lisääntyvin määrin ylitti pano- ja ottotiliään, setelinantoreservi kuitenkin su pistui pysyen suurimman osan vuotta melko pienenä. Alin määrä saavutettiin kesäkuun 21 päivänä, jolloin setelinantoreservi oli enää milj. markkaa eli 2.9 % vaadit taessa maksettavien sitoumusten määrästä. Kertomusvuoden lähestyessä loppuaan val tion tilinylitykset selvitettiin, minkä kautta saatiin setelinantoreservi kohoamaan 2,929.7 milj. markkaan vuoden viimeisenä päivänä. Suhteessa vaadittaessa maksettaviin sitou muksiin setelireservi silloin oli 24.0 %. Seuraava asetelma valaisee tarkemmin Suomen Pankin setelinanto-oikeutta ja sen käyttöä viime vuoden viimeisenä päivänä verrattuna vastaavaan tilaan edellisen vuo den päättyessä. Setelinanto-oikeus: _ f Kultakassa ja ulkomaiset valuutat... l,781.o Lain mukaan jouluk. 13 p:ltä ,283.2 Ohjesäännön 6 :n mu kaan... l,800.o Setelinanto-oikeus 8, , ,233.1 l,800.o 15,136.9 Käytetty määrä: /1 2 /1 2 Liikkeessä olevat setelit 5,551.o Muut vaadittaessa makset tavat sitoumukset.... 1,934.8 Myönnetyistä kassakreditiiveistä nostamatta ole va määrä ,316.9 Käytetty setelinanto-oikeus 7, , , Setelinantoreservi: Käytettävissä oleva.... 1, ,929.7 Käytetty määrä ja reservi 8, ,136.9 Pankin suhde valtioon. Suomen Pankki, joka normaalioloissa ei anna luottoa valtiolle, ei talvisodan aikana voinut noudattaa tätä periaatetta, vaan se oli myöntänyt melkoisia luottoja sodan käynnin rahoittamiseksi. Varsinaisesti oli luottoa annettu valtion vekseleitä diskonttaamalla, mutta sen lisäksi valtio oli ylit tänyt pano- ja ottotiliään melkoisin mää rin. Vuoden päättyessä valtion vek seleitä oli Suomen Pankin hallussa 3,900 milj. markan arvosta. Kun äsken mainitun tilin ylitys samaan aikaan oli 1,539.6 mil joonaa, oli valtion keskuspankista saaman luoton kokonaismäärä 5,439.6 milj. mark kaa. Vuoden alkupuolella valtionvekselien määrä pysyi muuttumattomana, mutta linnoitustöiden ym. puolustuksen tehostami seen tähtäävien toimenpiteiden takia valtio vähitellen lisäsi pano- ja ottotilinsä ylitystä, 994/42 niin että se kesäkuun 15 päivänä oli kohon nut 1,896.1 milj. markkaan. Ennen uuden sodan puhkeamista valtion Suomen Pan kista saama luotto siten oli lisääntynyt miljoonaa kohoten kaikkiaan 5,796.l milj. markkaan. Sodankäynnin rahoittami seksi valtion oli pakko lisääntyvässä mää rässä turvautua Suomen Pankin apuun. Valtionvekselien määrä kohosi, samalla kun tilinylitykset kasvoivat. Kun viimeksi mai nitusta syystä Suomen Pankin setelinanto reservi arveluttavasti supistui, järjestettiin asia siten, että valtio marras- ja joulukuussa diskonttasi vekseleitä niin runsaasti, että se voi maksaa pois tilivelkansa. Näin ollen keskuspankin salkussa kertomusvuoden päättyessä oli valtion vekseleitä 10,700.o milj. markan arvosta. Sen sijaan valtion pano- ja ottotilillä oli varoja 37.4 milj. markkaa. Valtion velka keskuspankille oli siten 10,662.6 milj. markkaa, joten se kerto musvuoden aikana oli lisääntynyt 5,223.o milj. markkaa eli 96.o %. Suomen Pankilla oli myös, niinkuin aikai sempinakin vuosina, hallussaan jonkin ver ran valtion obligatioita. Näitä oli kuiten kin hankittu Suomen Pankille lähinnä sijoitustarkoituksessa ja yleisölle myytäväksi, eikä niitä voida katsoa varsinaiseksi luoton annoksi valtiolle. Tällaisten obligatioiden kirjattu arvo oli kertomusvuoden alkaessa milj. markkaa ja sen päättyessä miljoonaa, joten lisäys oli 57.2 milj. mark kaa. Ulkomaiset selvitystila. Samaten kuin vuonna tehtiin myös kertomusvuoden aikana jälleen joukko uusia clearing-sopimuksia sekä muutoksia jo voimassa oleviin sopimuksiin. Espanjan, Kroatian, Portugalin, Banskan ja Unkarin kanssa solmittiin uudet clearing-sopimukset. Jo vuonna Jugoslavian ja Slovakian kanssa solmitut uudet sopimukset julkais tiin sopimussarjassa heti vuoden alussa. Tämän lisäksi on Bulgarian ja Ita lian sopimuksiin tullut muutoksia. Sodan vaikutuksesta ja sen synnyttämien muut3

2 19 tuneiden olojen, pakosta solmittujen sopimusten edellyttämä clearing-liike Jugoslavian, Kreikan,, Latvian, Liettuan, Neuvostoliiton ja Viron kanssa on lakannut toimimasta. Muihin elearing-maihin nähden ovat entiset sopimukset olleet clearing-liikettä määräävinä. Suursodan vähitellen tyrehdyttäessä kaupankäyntiä vapaavaluuttamaiden kanssa on clearing-liike kertomusvuoden aikana edellisenkin vuoden suureen lisääntymiseen verrattuna huomattavasti kasvanut, niin että viejille tilitetty määrä nousi 5,483.9 milj. markkaan vastaten 2,358.2 ja 1,440.3 miljoonaa lähinnä edellisinä vuosina. Suomen Pankin pitämien selvitystilien käytössä tämä nousu on havaittavissa varsinkin Saksan ja Tanskan kohdalta. Vuosien 1939, ja aikana viejille tilitettyjen määrien jakaantuminen vientimaan mukaan oli seuraava: / _ Il Bulgaria... Espanja Italia Jugoslavia l.i Kreikka O.o L a tv ia L iettu a i Neuvostoliitto P ortu gali R anska Romania O.o Saksa , , ,719.i Norja Hollanti B e lg ia... O.i Slovakia i Sveitsi Tanska Turkki Unkari o Viro Yhteensä 1, , ,486.8 Vuoden päättyessä useimmat selvitystilit osoittivat velkaa asianomaisille clearing-maille yhteisen velkasaldon ollessa 1,489.5 milj. markkaa vastaten miljoonaa vuotta aikaisemmin. Nousu oli näin huomattava, kun vienti yleensä oli pieni, mutta tuontitarve sen sijaan entistä paljon suurempi. Huomattavimmat saatavat kohdistuivat Hollantiin, Belgiaan ja Ranskaan. Kun vienti Hollantiin ja Belgiaan maksettiin Saksan selvitystilien kautta, viejät saivat maksunsa näistä maista ilman odotusaikaa., kun sen sijaan Ranskaan viedyistä tavaroista maksuja on ollut odotettava kauan aikaa. Viejillemme edullista on ollut maksujen nopea saaminen muista clearingmaista, joille Suomi yleensä on ollut velkaa. Kompensatiotietä on sitäpaitsi eri maihin viedyistä tavaroista suomalaisille viejille kertomusvuoden aikana tilitetty 57.8 milj, markkaa. Remburssit. Samat asianhaarat, jotka suurvaltain sodan puhjettua johtivat siihen, että Suomen Pankin remburssiliike, joka rauhan aikana oli ollut sangen vähäistä, voimakkaasti lisääntyi, ovat vaikuttaneet myös kertomusvuoden aikana. Kun kuljetusvaikeudet ovat entisestäänkin lisääntyneet ja kun kokemus on osoittanut, että keskuspankin yhä yleisempi asioihin puuttuminen on ollut hyödyksi, ei ole ollut syytä tehdä muutoksia tähän järjestelmään. Vuoden aikana avattiin Suomen Pankissa jonkin verran harvempia tuontirembursseja kuin vuonna, nimittäin 2,865 vastaten 3,014 vuonna, mutta niiden yhteenlaskettu arvo kohosi sen sijaan 1,470 milj. markasta vuonna 1,580 milj. markkaan kertomusvuonna. Sen päättyessä avoinna olevien tuontiremburssien yhteenlaskettu arvo oli milj. markkaa eli pienempi kuin vuotta aikaisemmin, jolloin vastaava arvo oli miljoonaa. Vientiremburssien käyttämisessä tapahtui melkoista vilkastumista. Niitä avattiin kertomusvuoden aikana 224 vastaten 135 edellisenä vuonna, ja niiden yhteisarvo kohosi 73.7 miljoonasta milj. markkaan. Vuoden viimeisenä päivänä niiden saldo oli 61.2 milj. markkaa vastaten 11.4 miljoonaa vuoden päättyessä. Pankin tilinpäätös. Edellä on jo käsitelty useita tärkeitä Varat: kohtia, joissa Suomen Pankin asemassa on viime vuoden aikana tai lopussa tapahtunut muutoksia. Seuraavassa tarkastellaan pankin omaisuus- ja tulostasetta yksityiskohtaisemmin. Omaisuustase. Eroavaisuudet pankin viimevuotisen ja sitä edellisen omaisuustaseen välillä näkyvät seuraavasta yhdistelmästä: /12 / Ulkomaiset valuutat... 1, Ulkomaiset vekselit Ulkomaan rahan määräiset setelit ja korko , ,224.9 Luottolaitoksille myönnetyt hypoteekkilai Muille myönnetyt hypoteekkilainat i Suomen rahan määräiset obligatiot Ulkomaan rahan määräiset obligatiot Pankkiininteistöt. ja kalusto o 12.o 1, Yhteensä 9, ,177.7 Velat: Liikkeessä olevat setelit... 5,551.o 7,316.9 Valtion pano- ja ottotili Muut pano- ja ottotilit ,258.4 Postivekselit Ulkomaiset kirjeenvaihtajat ,046.5 Ulkomaiset selvitystilit ,489.5 Eri tilit Kasvaneita korkoja x Kantarahasto... '.... l,250.o l,250.o Vararahasto Pankkikiinteistöjen ja kaluston arvo o 12.o Pankin voitto Yhteensä 9, ,177.7

3 20 Kultakassan sekä ulkomaisten saatavien ja velkojen muutoksista, setelistön ja kat teen vaihteluista samaten kuin luotonannon lisääntymisestä on edellä tehty selkoa. vuoden lopussa oli muutettu vekselivelaksi. Velkojen puolella esiintyvistä eristä on mainittava muiden kuin valtion pano- ja Muista varojen puolella olevista tileistä ottotilien tuntuva nousu milj. mar on syytä mainita, että obligatiosalkun koko kalla, mikä kuvastaa rahamarkkinoilla vuo naisarvo pysyi melkein muuttumattomana den varrella tapahtunutta helpottumista. siitä huolimatta, että vuoden varrella ostet Lopuksi on todettava, että kantarahasto tiin uusia obligatioeriä samalla kuin toisia oli muuttumaton, mutta että vararahasto myytiin ja arvottiin. Tilinpäätöksen yhtey kertomusvuoden päättyessä oli milj. dessä alennettiin myös eräiden obligatioiden markkaa suurempi kuin vuotta aikaisem kirjanpitoarvoa. Lopputuloksena oli, että min. Lisäys johtui siitä, että vararahas Suomen rahan määräisten obligatioiden kir toon ohjesäännön mukaisesti oli siirretty janpitoarvo kertomusvuoden päättyessä oli puolet vuoden voitosta, so. mk 7.0 milj. markkaa suurempi kuin sen al 101,319,488: 45, sekä sen lisäksi eduskun kaessa, kun sitä vastoin ulkomaan rahan nan päätöksen mukaisesti se osa voiton määräisten obligatioiden kirjattu arvo oli toisesta puolesta, joka ylitti tuloarvioon merkityn 100 milj. markan erän, siis mk vähentynyt 11.o milj. markkaa. Varojen puolella herättää vielä huomiota 1,319,488: 45. Vuoden päättyessä Suo eri tileillä olevan summan pieneneminen men Pankin omien rahastojen arvo, vuosi1,618.8 milj. markasta miljoonaan. voittoa mukaan lukematta, oli 1,886.9 milj. Tämä muutos johtuu siitä, edellisessä jo markkaa. Tulostase. mainitusta seikasta, että valtio vuoden lopussa oli suuresti ylittänyt pano- ja ottoseuraavasta yhdistelmästä näkyy, millai tiliään ja että tämä ylitys oli kirjattu eri seksi pankin voitto- ja tappiotili muodos tileille, mutta että tämä tilivelka kertomus tui viime vuonna: V. Tulot: Korkoja kotimaisesta lainausliikkeestä Korkoja ulkomaisilta kirjeenvaihtajilta.. Korkoja obligatioista... Agio... Provisioita... Yhteensä V. mk mk ,009, , ,236, ,516,923: ,614,341: ,645, ,357: 48,946,627: 4,385,736: 17,197,640: 33,931,303: 89 Menot : Palkkoja ja palkkioita... Eläkkeitä ja avustuksia... Pankkivaltuusmiesten palkkioita ja kuluja Haarakonttorien valvojien palkkiot... Setelien valmistus... Erinäisiä k u lu ja... Agiotappioita... Poistoja... Kiinteistötili... Kaluston tiliarvoa alennettu... Pankin voitto ,647: ,638,976: 90 13,044,619: 1,186,230: 132,476: 150,200: 4,962,968: 3,659,241: 1,603,761: 465,172: 16,566,089: 462,930: 212,380,651: Yhteensä 230,516,923: ,614,341: 49 10,547,601: 70 1,021,653: ,910: ,280,197: 60 2,881,832: ,501,103: _ Suomen Pankin kokonaistulot, jotka vuonna olivat runsaasti sata miljoo naa markkaa suuremmat kuin lähinnä edel lisinä vuosina, lisääntyivät edelleen kerto musvuonna, joskin hitaammassa tahdissa. Lisäys oli 24. i milj. markkaa eli runsaasti 10 %. Tämä kehitys johtui keskuspankin toiminnan tuntuvasta vilkastumisesta. Luo tonannon laajetessa, niinkuin edellä on mai nittu, kotimaisesta lainausliikkeestä saadut korkotulot lisääntyivät 12.4 milj. markkaa; lisäys olisi ollut vieläkin suurempi, ellei olisi tehty melkoisia varauksia sellaisten odottamattomien tappioiden varalta, jotka sota saattaa aiheuttaa. Provisioista pankki sai 16.7 milj. markkaa enemmän kuin vuonna, mikä oli seurauksena ulkomai sen clearing-liikkeen ja remburssiliikkeen vilkastumisesta. Ulkomaisilta kirjeenvaih tajilta saatu korkotulo oli edelleen mitätön, joskin vähän suurempi kuin vuonna, mutta obligatiokorkoja kerääntyi hiukan vähemmän kuin silloin. Lopuksi on mai nittava, että agiotili jälleen oli tappiolli nen, niinkuin se oli ollut myös vuonna Niinkuin tulot, niin myös menotkin oli vat suuremmat kuin edellisinä vuosina. Eri tyisesti clearing- ja remburssiliikkeen laa jentumisen, mutta myös valuuttakaupan säännöstelyn aiheuttamat uudet valvonta tehtävät olivat vaatineet henkilökunnan lisäämistä. Kun palkkoja samalla makset tiin puolustusvoimain palveluksessa oleville toimihenkilöille ja kun henkilökunnalle on maksettu kalliinajanpalkanlisiä samojen pe rusteiden mukaan kuin valtion viran ja toi men haltijoille, palkkausmenot kohosivat suuremmiksi kuin minään aikaisempana vuonna. Lisäys oli 2.5 milj. markkaa. Eläk keisiin ja avustuksiin käytettiin 0.2 miljoo naa enemmän kuin vuonna. Haara konttorien valvojien palkkiot, jotka aikai semmin sisältyivät yleiseen palkka- ja palk- kiotiliin, on tällä kertaa esitetty erikseen. Tarvikkeiden kallistumisen takia kulungit lisääntyivät 0.8 milj. markkaa. Sitä vastoin setelien valmistus, jota tiliä vuonna oli rasitettu eräillä erikoismenoilla, setelien valmistuksen suuruudesta sekä raaka-ainei den ja työpalkkojen kallistumisesta huoli matta vaati 0,3 milj. markkaa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Tilinpäätöksessä poistettiin kiinteistötililtä Lahdessa hankittu pankkitalo sekä poistojen tililtä eräs pommituksen aiheutta massa laivapalossa tuhoutunut erä ulkomai sia seteleitä samaten kuin pääkonttorissa rakenteilla olevan uuden puhelinkeskuksen siihenastiset kustannukset. Suomen Pankin nettovoitto nousi näin ollen milj. markkaan. Se oli siten 9.8 milj. markkaa suurempi kuin vuonna ja samalla suurempi kuin minään aikaisem pana vuonna. Vuosivoiton viimeaikainen kehitys on ollut seuraava: V miljoonaa markkaa ,380,651 markkaa 94 penniä. Vuoden voitosta on ohjesäännön mu kaan puolet eli 106,190,325 markkaa 97 penniä siirretty vararahastoon, joka siten on kasvanut 731.i milj. markkaan. Valtion tulo- ja menoarvion mukaan käytetään 100.O milj. markkaa valtion yleisiin tarkoi tuksiin. Tästä voiton puoliskosta pankille siten on jäänyt käyttämättömiä voitto varoja 6,190,325 markkaa 97 penniä. Pankkivaltuusmiehet ehdottavat, että nämä vo-ittovarat, 6,190,325 mark kaa 97 penniä, siirretään pankin vararahastoon.

4 23 Pankkivaltuusmiesten käsittelemiä asioita. Setelien lunastaminen. Suomen Pankki on vuosittain uudiste tulla asetuksella oikeutettu poikkeamaan ohjesääntönsä 8 :n 1 momentin säännök sistä setelien lunastamiseen nähden. Kun asetuksen voimassaoloaika vuoden lo pussa olisi mennyt umpeen, pankin johto kunta, katsoen, ettei ollut mahdollista pa lata kultaan sidottuun rahakantaan, teki -aloitteen asetuksen voimassaoloajan piden tämiseksi. Yhtyen johtokunnan mielipitee seen pankkivaltuusmiehet pyysivät valtio neuvostolta, että Suomen Pankki asetuk sella oikeutettaisiin vuoden 1942 loppuun saakka edelleen poikkeamaan ohjesäännön 8 :n 1 momentin määräyksistä. Tämä oikeus pankille myönnettiinkin. Tilintarkastus. Vuoden valtiopäivillä valitut tilin tarkastajat, kunnallisneuvos Aleksanteri Fränfci, maanviljelijä Kaapro Huittinen, maanviljelijä August Kuusisto, kunnallis neuvos Kaapro Moilanen ja kauppalanjohtaja Pietari Salmenoja toimittivat viime vuoden helmikuun 17 ja 22 päivien välisenä.aikana pankin vuoden tilintarkastuk sen. Tilintarkastajadn lausunnon mukaisesti ja pankin ohjesäännön tätä koskevain sään nösten nojailla pankkivaltuusmiehet myön sivät johtokunnalle vastuuvapauden pankin hallinnosta vuodelta. Lainausliikkeen ja valuuttakaupan tarkastus. Pankkivaltuusmiehet ovat vuoden aikana toimittaneet johtosäännön määräämän pan kin lainausliikkeen ja muiden sijoitusten sekä valuuttakaupan tarkastuksen seuraavina aikoina: helmikuun 1, huhtikuun 3, kesäkuun 9, elokuun 27, lokakuun 7 ja jou lukuun 22 päivänä. Inventtaukset ja haarakonttorien tarkastus. a) Pääkonttorissa. Johtosääntönsä 6 :n mukaisesti pankki valtuusmiehet ovat toimittaneet pääkontto rin kassaholvien ja rahastojen sekä lainaja vakuuskirjain ynnä panttien ja talle tusten inventtauksen. Inventtauksessa ei havaittu aihetta muistutuksiin. b) Haarakonttoreissa. Pankkivaltuusmiehet ovat valvoneet, että konttorien valvojat ovat inventoineet haara konttorien käsikassat ja holvit kerran kuu kaudessa sekä vekselit, velkakirjat ja pan tit vähintään kolmasti vuodessa. Sitäpaitsi on vuoden varrella kaikki haa rakonttorit tarkastettu. Johtokunta. Pankin johtokunnan puheenjohtajan Risto Rytin tultua joulukuussa vali tuksi Tasavallan presidentiksi pankkival tuusmiehet päättivät kokouksessaan tammi kuun 10 päivänä, ettei johtokunnan puheenjohtajan tointa toistaiseksi vakinai sesti täytetä. Kertomusvuoden aikana toimi johtokunnan v. a. puheenjohtajana tammi kuun 4 päivään saakka johtokunnan jäsen J. W. Rangell, joka myös jo koko vuoden johtokunnan puheenjohtajan Rytin ol lessa pääministerinä oli hoitanut sanottua tointa. V. a. puheenjohtaja Rangellin tul tua viimeksi mainittuna päivänä nimitetyksi pääministeriksi pankkivaltuusmiehet kut suivat johtokunnan v. a. puheenjohtajaksi johtokunnan jäsenen K. Kivialhon. Sa malla pankkivaltuusmiehet määräsivät joh tokunnan apujäseniksi toistaiseksi pankin sihteerin W. Sahlsteinin ja kamreerin C. G. Sundmanin. Pankkivaltuusmiesten valvonnan alaiset rahastot. Pankkivaltuusmiehet ovat hyväksyneet Längmanin ja Rosenbergin rahastojen, Elis Holmin hätäapurahaston sekä 1893 vuoden hätäapurahaston tilit vuodelta sekä lähettäneet jäljennökset tileistä pankkivalio kunnalle. Eduskunnan kirjelmässään huhtikuun 22 päivältä 1938 antaman määräyksen mukai sesti tuli pankkivaltuusmiesten vuonna kokoontuvalle eduskunnalle tehdä ehdotus niiden korkovarojen jakamisesta, jotka sil loin olivat käytettävissä Längmanin rahas tossa Litt. B. Apurahojen oltua haetta vina saapui pankkivaltuusmiehille 42 ano musta, minkä jälkeen pankkivaltuusmiehet pankkivaliokunnalle lähettämässään ehdo tuksessa esittivät, että jakoa varten käytet tävissä olevista 225,215 markasta 65 pen nistä jaettaisiin 225,000 markkaa lähem min luetelluille yhdistyksille, laitoksille, seuroille ja yksityisille henkilöille. Sen jäl keen kun eduskunta, pankkivaliokunnan eh dotuksesta, oli tehnyt sanottujen korkovaro jen jakamisesta päätöksensä sekä ilmoitta nut siitä pankkivaltuusmiehille, suoritettiin apurahojen jako. Eläkkeet ja avustukset. Pankkivaltuusmiehet ovat kuluneen vuo den aikana myöntäneet neljä eläkesäännön mukaista eläkettä, joiden yhteinen vuotui nen määrä on 65,160 markkaa. Lisäksi on myönnetty yksi 3,000 markan suuruinen kertakaikkinen avustus ja yksi 9,000 mar kan suuruinen avustus vuodeksi Poistoja. Johtokunnan esityksestä pankkivaltuus miehet ovat päättäneet, että eräät epävar moiksi merkityt, vuosilta 1913 ja 1931 pe räisin olevat saatavat, yhteensä 129,490 markkaa 50 penniä, poistetaan tileistä koko naan arvottomina. Slovakian valtiopankki Suomen Pankin kirjeenvaihtajaksi. Johtokunnan esityksestä pankkivaltuus miehet päättivät, että Slovakian valtiopankki, Slovenskä Närodnä Banka v Bratislave, joka oli ilmoittanut siihen suostu vansa, oli otettava Suomen Pankin kirjeen vaihtajaksi. Ehdotus Suomen Pankin v:n vuosivoiton käyttämisestä. Valtion vuoden 1942 tulo- ja menoarvion järjestelyssä esiintyneiden vaikeuksien vuoksi saada valtion tulot ja menot tasapai noon valtiovarainministeriö katsoi tarpeel liseksi, että Suomen Pankin vuoden vuosivoitto kokonaisuudessaan saataisiin, poiketen voimassa olevan Suomen Pankin ohjesäännön 30 :n määräyksistä, merkitä tuloksi valtion vuoden 1942 tuloarvioon. Tämän johdosta valtiovarainministeriö, val tioneuvoston raha-asiainvaliokunnan pää töksen mukaisesti, pyysi Suomen Pankkia antamaan asiasta lausuntonsa sekä laati maan ehdotuksen mainitun järjestelyn edellyttämäksi lainsäädännöksi. Esittäessään asian pankkivaltuusmiehille pankin johtokunta ilmoitti lausunnossaan pitävänsä tärkeänä, että pankin vararahas toa jatkuvasti kartutetaan mahdollisimman.

5 24 25 suuressa määrässä, ollen kartuttaminen val litsevassa poikkeuksellisessa tilanteessa vie läkin tärkeämpää kuin säännöllisissä oloissa. Ottaen kuitenkin huomioon valtion raha-asiain vaikean tilan ei johtokunta puo lestaan katsonut haluavansa vastustaa eh dotusta, että säännöllistä suurempi osa pan kin vuosivoitosta poikkeuksellisesti luovu tettaisiin valtiolle. Arvioiden puheenalai sen vuoden vuosivoiton noin 200 miljoo naksi markaksi, ja koska vararahaston kar tuttamisesta nykyisenä vaikeana aikana ei kokonaan olisi luovuttava, johtokunta kat soi, että se määrä, minkä voitto ehkä nou see yli mainittujen 200 miljoonan markan, joka tapauksessa olisi siirrettävä vararahas toon. Tämän mukaisesti johtokunta oli laatinut ehdotuksen erikoislaiksi, jonka no jalla Suomen Pankin vuoden voitto voitaisiin kahdensadan miljoonan markan määrään saakka käyttää yleisiin tarkoituk siin sillä tavoin, kuin pankin ohjesäännön 30 :n 1 kohdassa säädetään, ja jäännös käytettäisiin pankin rahastojen kartuttami seen. Pankkivaltuusmiehet yhtyivät johtokun nan asiasta esittämään kantaan sekä hyväk syen johtokunnan laatiman lakiehdotuksen päättivät pyytää valtioneuvostoa antamaan sen mukaisen lakiesityksen eduskunnan hyväksyttäväksi. Koska hallitus kuitenkin sai valtion vuoden 1942 tulo- ja menoarvion tasapainoon ilman, että säännöllistä suu rempaa osaa Suomen Pankin vuoden voitosta merkittiin siihen tuloksi, ei halli tus katsonut olevan syytä tehdä asiasta esi tystä eduskunnalle. Valuuttasäännöstely. Vallinneista poikkeuksellisista olosuh teista johtui, että talouselämän säännöstelemisestä poikkeuksellisissa oloissa touko kuun 6 päivänä annetun lain 2 :n 4 6 kohdissa edellytettyjen, maksuvälinei den, arvopapereiden ja saamisten hankki mista ja käyttämistä koskevien säännöstelymääräysten voimaan saattaminen osoittau tui tarpeelliseksi. Koska Suomen Pankin tehtävänä lokakuun 25 päivänä 1939 anne tun valtioneuvoston päätöksen mukaan on valuuttakaupan valvominen, pankkivaltuus miehet katsoivat, että Suomen Pankki olisi sopivin viranomainen määräämään myös mainittujen lainkohtien edellyttämistä säännöstelytoimenpiteistä. Tämän johdosta ja koska valtuus mää rätä kysymyksessä olevasta säännöstelystä edellytti Suomen Pankin toimivallan ja teh tävien laajentamista, pankkivaltuusmiehet, nojautuen, mainitun lain 5 :ään, tekivät valtioneuvostolle esityksen viitatussa suh teessa annettavaksi valtioneuvoston päätök seksi, jossa päätöksessä Suomen Pankki valtuutettaisiin säännöstelystä määräämään. Valtioneuvosto hyväksyi pankkivaltuusmies ten esityksen ja antoi syyskuun 5 päivänä sen mukaisen päätöksensä maksuväli neiden, arvopapereiden ja saamisten hank kimisesta ja käyttämisestä eräissä tapauk sissa. Valtion vekselien diskonttokorko. Valtiovelan aiheuttamien korkomenojen vähentämiseksi valtiovarainministeriö teki Suomen Pankin johtokunnalle esityksen, että pankin valtiolle myöntämän vekseliluoton korkoa alennettaisiin. Diskontatessaan valtion vekseleitä pankki oli soveltanut alinta eli 4 % :n diskonttokorkoa; valtio varainministeriö esitti harkittavaksi koron alentamista 2 y2 % :iin. Ottaen huomioon vallitsevat poikkeukselliset olosuhteet johto kunta katsoi kohtuulliseksi, että tehtyyn esitykseen suostuttaisiin, ja teki asiasta sen mukaisen ehdotuksen pankkivaltuusmiehille. Hyväksyen johtokunnan ehdotuksen pank kivaltuusmiehet päättivät, että Suomen Pankki marraskuun 26 päivästä läh tien toistaiseksi diskontatessaan ja uudis taessaan valtion asettamia omia vekseleitä, joiden maksupäivään ei ole kolmea kuu kautta pitempää aikaa, soveltaa 2 y2 % :n korkoa. Haarakonttorit ja tilapäiset asioimistot. Moskovan rauhanteon! jälkeen siirrettiin pankin Viipurin haarakonttori Lahden kau punkiin tarkoituksella, että konttori toimisi siellä toistaiseksi, kunnes lopullisesti rat kaistaisiin, onko sen toimintaa jatkettava ja missä paikassa. Konttorin väliaikainen toiminta Lahdessa jatkui helmikuun 12 päi vään saakka, jolloin se keskeytyi syystä, että pankkivaltuusmiehet sanottuna päivänä perustivat Lahteen pankin vakinai sen haarakonttorin. Viipurin konttoria ei kuitenkaan lakkautettu, ja kun Viipurin kaupunki viime vuoden elokuussa jälleen joutui Suomen haltuun, aloitti konttori siellä syyskuun 30 päivänä entisessä toimi talossaan uudelleen toimintansa, joskin toistaiseksi vain tilanteen edellyttämässä supistetussa muodossa. Pankin Sortavalassa sijainneen haara konttorin olivat pankkivaltuusmiehet talvi sodan päätyttyä lakkauttaneet. Kun Sor tavalan kaupunki viime vuoden elokuussa jälleen liitettiin Suomeen ja koska on tar peellista, että Suomen Pankilla on siellä vakinainen konttori, pankkivaltuusmiehet päättivät johtokunnan esityksestä perustaa pankille Sortavalaan uuden haarakonttorin lakkautetun sijaan. Konttori aloitti toi mintansa syyskuun 12 päivänä sodan hävi tykseltä verrattain hyvin säilyneessä toimi talossaan. Sodan puhjettua kesäkuussa esitet tiin puolustuslaitoksen taholta Suomen Pan kille pyyntö, että pankki avaisi puolustus laitoksen määräämillä paikkakunnilla rinta malinjan läheisyydessä tilapäisiä asioimistoja, joiden toiminta kohdistuisi etupäässä armeijan sekä sitä seuraavien työmuodostelmien rahantarpeen tyydyttämiseen sekä ra 994/42 hanvaihtoon. Johtokunnan esityksestä pankkivaltuusmiehet päättivät suostua pyyntöön ja perustaa kaikkiaan seitsemän määrättyjen pankin vakinaisten haarakont torien valvonnan alaista tilapäistä asioimistoa, niistä kaksi takaisin vallattuun ItäSuomeen, kaksi vanhan valtakunnanrajan itäpuolelle sekä kolme rintamalinjan lähei syyteen maan pohjoisempiin osiin. Takai sin vallattuun Itä-Suomeen perustetut tila päiset asioimistot lakkautettiin sittemmin tarpeettomina vuoden lopussa, jota vastoin vanhan valtakunnanrajan itäpuolelle Au nuksen kaupunkiin ja Äänislinnaan perus tetut tilapäiset asioimistot muodostettiin niiden liikkeen jatkuvan kasvamisen vuoksi kuluvan vuoden alusta lukien tilapäisiksi haarakonttoreiksi. Kiinteistön osto. Päättäessään perustaa pankin vakinaisen haarakonttorin Lahden kaupunkiin pankki valtuusmiehet valtuuttivat johtokunnan ryhtymään toimenpiteisiin tarkoituksenmu kaisen huoneiston hankkimiseksi sanotulle konttorille joko ostamalla tai vuokraamalla. Koska pankinkonttoriksi sopivia vuokratta via huoneistoja ei ollut saatavissa kaupun gin keskustasta, johtokunta ryhtyi toimiin kiinteistön ostamiseksi konttoria varten. Ostettaviksi tarjona olleista kiinteistöistä johtokunta piti sopivimpana O. Y. Toritalon omistamaa taloa Kauppatorin varrella, Rau tatienkadun, Vapaudentien ja Torikadun kulmassa. Yhtiön osakkeet omisti KansallisOsake-Pankki, joka oli halukas myymään koko osakekannan 17 miljoonan markan net tohinnasta. Pankkivaltuusmiehet päättivät johtokunnan esityksestä valtuuttaa johto kunnan mainitusta hinnasta ja laaditussa kauppasopimuskirjassa esitetyillä ehdoilla ostamaan puheenalaisen yhtiön osakekan nan, ja allekirjoitettiin kauppakirja maa liskuun 3 päivänä. 4

6 26 Uusien toimien perustaminen ja eräisiin toi miin tehtyjä muutoksia. Pankkivaltuusmiesten päätettyä perustaa vakinaiset haarakonttorit Sortavalan ja Lahden kaupunkeihin johtokunta teki esi tykset tarpeellisten vakinaisten toimien pe rustamisesta sanottuihin konttoreihin. Hy väksyen johtokunnan esitykset pankkival tuusmiehet päättivät perustaa kumpaankin konttoriin johtajan, kassanhoitajan ja yh den konttoriapulaisen toimet, Sortavalan konttoriin yhden ja Lahden konttoriin kaksi kassa-apulaisen tointa sekä lisäksi molem piin konttoreihin yhden vahtimestarin toi men. Toimista maksettavat peruspalkat pankkivaltuusmiehet vahvistivat Sortavalan konttorissa samoiksi, kuin ne olivat olleet aikaisemmin pankin sikäläisessä konttorissa, ja Lahden konttorissa saman suuruisiksi kuin pankin muissa vastaavan kokoisissa haarakonttoreissa. Pankin pääkonttorin liiketoiminnan viime aikoina tapahtunut suuri 'laajentu minen sekä yhä useampien uusien toiminta muotojen liittyminen pankin toimintapiiriin ovat asettaneet sen henkilökunnalle ja var sinkin suhteellisen vähälukuisille vakinai sille miesvirkailijoille, jotka joutuvat toimi maan joko eri osastojen esimiehinä tai muissa sangen vastuunalaisissa tehtävissä, yhä lisääntyviä vaatimuksia. Jotta sanot tujen pääkonttorin vakinaisten miesvirkailijain asema saatettaisiin mainitun kehityk sen johdosta muuttuneita olosuhteita sekä heidän tehtäviään vastaavaksi, johtokunta teki pankkivaltuusmiehille esityksen pää konttorin kirjanpitäjäntointen uudelleen ryhmittelemisestä toimien kokonaislukua muuttamatta ja huomioonottaen ne tehtä vät, joita toimien haltijat tulevat hoita maan. Johtokunta ehdotti, että sanotut kirjanpitäjäntoimet, lukumäärältään kaksikymmentäkaksi jakaantuen viiteen vanhem man, yhdeksään ylemmän palkkaluokan nuoremman sekä kahdeksaan alemman 27 palkkaluokan nuoremman kirjanpitäjän toi meen, ryhmiteltäisiin uudelleen siten, että niistä muodostettaisiin neljä nuoremman kamreerin, kuusi vanhemman kirjanpitäjän, kuusi ylemmän palkkaluokan nuoremman ja kuusi alemman palkkaluokan nuorem man kirjanpitäjän tointa. Pankkivaltuus miehet hyväksyivät johtokunnan mainitun esityksen sekä pysyttäen kirjanpitäjien pe ruspalkat ennallaan vahvistivat nuorem pien kamreerien peruspalkaksi johtokunnan ehdottamat 75,000 markkaa vuodessa. Sa massa yhteydessä pankkivaltuusmiehet päät tivät johtokunnan esityksestä perustaa pan kin pääkonttoriin palkkaussääntöön merki tyin palkkaeduin entisten lisäksi kolme uutta konttoriapulaisen ja kaksi uutta kas sa-apulaisen tointa sekä muuttaa yhden pääkonttorin nuoremman vahtimestarin toi men vanhemman vahtimestarin toimeksi. Kalliista ajasta johtuvat lisäpalkkiot, me netettyjen vuosilomien korvaaminen ja yli määräisten toimihenkilöiden palkkaus. Kokouksessaan joulukuun 16 päivänä pankkivaltuusmiehet olivat myöntä neet johtokunnan käytettäviksi määrärahat erityisen kalliinajanlisän maksamiseksi vuo den aikana pankin pienempipalkkai sille toimihenkilöille ja alempiin palkka ryhmiin kuuluneille eläkkeennauttijoiile, so. niille, joiden eläke oli pienempi kuin 30,000 markkaa vuodessa. Koska kui tenkin pankin myöntämät eläkkeet vallin neissa oloissa myös ylempiin palkkaryhmiin kuuluneiden eläkkeennautti joiden osalta olivat osoittautuneet riittämättömiksi, joh tokunta teki pankkivaltuusmiehille esityk sen määrärahan myöntämisestä kalliinajan lisän maksamiseksi kuluneen vuoden aikana myös sanotuille eläkkeennauttijoiile, mikä tapahtuisi saman periaatteen mukaan, jonka valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta oli hyväksynyt sovellettavaksi valtion eläkkeennauttijoihin nähden. Kokouksessaan loka kuun 7 päivänä pankkivaltuusmiehet hy väksyivät johtokunnan esityksen ja myön s iv ä t johtokunnan käytettäväksi vuo den aikana 38,400 markan suuruisen määrärahan maksettavaksi kuukausittain ja taannehtivasti sanotun vuoden alusta lukien 200 markan suuruisina kalliinajanlisinä niille pankin eläkkeennauttijoiile, joiden eläke oli 30,000 markkaa tai sitä suurempi vuodessa. Lisäksi pankkivaltuus miehet myönsivät johtokunnan esityksestä 9,600 markan suuruisen määrärahan mak settavaksi vuonna kuukausittain ja samoin taannehtivasti sanotun vuoden alusta lukien 200 markan suuruisina kal liina janlisinä Suomen Pankin setelipainon avustuksennauttijoille, jotka avustusten pienuuden johdosta olivat elinkustannusten noustessa joutuneet vaikeaan asemaan. Kuluneen vuoden joulukuussa johtokunta teki pankkivaltuusmiehille esitykset määrä rahojen myöntämisestä elinkustannusten kallistumisen johdosta vuonna 1942 mak settavia väliaikaisia lisäpalkkioita varten. Pankin vakinaiselle ja ylimääräiselle hen kilö- ja palveluskunnalle suoritettavia lisä palkkioita, so. kalliinajanlisiä, kalliinpai kanlisiä ja perhelisiä määrättäessä johto kunta ehdotti sovellettavaksi samoja peri aatteita kuin valtiovarainvaliokunta oli eh dottanut valtion viran- ja toimenhaltijain lisäpalkkioihin nähden. Samoin johtokunta ehdotti pankin eläkkeen- ja avustuksennauttijoille sekä pankin setelipainon avus tuksennautti joille kuluvana vuonna makset taviin väliaikaisiin kalliinajanlisiin sovel lettavaksi valtiovarainvaliokunnan, valtion eläkkeennautti joiden kalliinajanlisiin näh den tekemää ehdotusta, kuitenkin siten muutettuna, että kysymyksessä oleva 300 markan suuruinen kalliinajanlisä kuukau dessa maksettaisiin mainitusta ehdotuk sesta poiketen myös niille eläkkeen- ja avustuksennauttijoille, joiden eläke tai avustus oli 8,000 markkaa tai sitä pienempi vuodessa. Kokouksessaan joulukuun 18 päi vänä pankkivaltuusmiehet hyväksyivät joh tokunnan esitykset sekä myönsivät johto kunnan käytettäväksi vuonna 1942 pankin vakinaisten ja ylimääräisten toimenhalti jain lisäpalkkioihin 2,795,000 markkaa sekä pankin eläkkeen- ja avustuksennauttijain ja pankin setelipainon avustuksennauttijain kalliinajanlisiin 210,000 markkaa. Koska poikkeuksellisten olojen johdosta osalle pankin henkilö- ja palveluskuntaa ei kuluneen vuoden aikana voitu järjestää heille kuuluvia vuosilomia, päättivät pank kivaltuusmiehet kokouksessaan marraskuun 18 päivänä johtokunnan esityksestä myön tää 279,322 markan suuruisen määrärahan käytettäväksi menetettyjen vuosilomien kor vaamiseen siten, että kullekin lomansa tai osan siitä menettäneelle maksettiin hänen peruspalkkaansa vastaava määrä siltä ajalta, minkä hän oli lomastaan menetä tänyt. Kokouksessaan joulukuun 18 päivänä pankkivaltuusmiehet johtokunnan esityk sestä myönsivät 4,900,000 markkaa käytet täväksi tarpeen mukaan pankin ylimääräis ten toimihenkilöiden palkkaamiseen vuonna Haarakonttorien valvojat. Pankin haarakonttorien valvojina ja näi den varamiehinä vuonna 1942 tulevat pank kivaltuusmiesten päätöksen nojalla olemaan seuraavat henkilöt: Hämeenlinnan konttori: valvojat kaup paneuvos Anders Gustaf Skogster ja kaup pias Johan Verner Fredriksson sekä vara miehet tehtailija Kaarlo Edvard Kauppi nen ja varatuomari Yrjö Jokiranta; Joensuun konttori: valvojat f il. maisteri Y rjö Antero Kankaanrinta ja asianajaja, varatuomari Mauno Moilanen sekä varamie het kaupunginjohtaja, fil. maisteri Armo Pyhälä ja toimitusjohtaja Juhana Tarma; Jyväskylän konttori: valvojat johtaja Kaarlo Vilhelm Laitila ja apteekkari Eu gen Mansnerus sekä varamiehet lehtori

7 28 Herman Hämäläinen ja pormestari Matti Soini; Kotkan konttori: valvojat toimitusjohtaja Veikko Aleksander Cajander ja toimitusjohtaja, pormestari Hugo Melart sekä varamiehet kauppaoppilaitoksen johtaja, f il. maisteri Hugo Lennart "VVennerstrand ja kaupunginviskaali Niilo Silenti; Kuopion konttori: valvojat pormestari Alvar Hjalmar Mikael Hurtta ja agronoomi Niilo Ilmari Jokinen sekä varamiehet oikeusneuvosmies Gunnar Valdemar Helien ja toimitusjohtaja Pekka Karttunen; Lahden konttori: valvojat kaupunginjohtaja Uuno Kristian Takki ja piiritarkastaja Väinö Tuompo sekä varamiehet lyseon rehtori, fil. maisteri Artturi Aukusti Tähtinen ja toimitusjohtaja Kaarle Ilmari Halme; Mikkelin konttori: valvojat kihlak. tuomari Erkki Veikko Kuokkanen ja kunnallisneuvosmies Otto Kinnunen sekä varamiehet johtaja Valter Pulkkinen ja toimitusjohtaja Asko Savolainen; Oulun konttori: valvojat toimitusjohtaja Otto Alfons Karhi ja oikeuspormestari Karl Torsten Reinilä sekä varamiehet johtaja Jalmari Kustaa Korkeakivi ja toimitusjohtaja Aarne Toivonen ; Porin konttori: valvojat johtaja Toivo Rintala ja kaupunginjohtaja, fil. tohtori Frans* Vihtori Härmä sekä varamiehet kauppias Juho Antti Airio ja johtaja Yrjö Nurmi; Sortavalan konttori: valvojat talousneuvos Sven Holst ja johtaja Robert Valentin Niskanen sekä varamiehet lääninrovasti Oskari Freedrikki Kanervo ja kaupunginjohtaja Arvi Rudolf Häyhä; Tampereen konttori: valvojat oikeusneuvosmies, varatuomari Kaarlo Haijala ja kaupunginjohtaja Kaarle Nordlund sekä varamiehet dipl. insinööri Erkki Niklas Salminen ja konsuli Bruuno Kanto; Turun konttori: valvojat maanviljelysneuvos Arvi Samuli Kontu ja maaherra Frans Vilho Kyttä sekä varamiehet johtajat Juho Heikki Kurkela ja Aarne Laaksonen. Vaasan konttori: valvojat laamanni Ivar Wilhelm Hasselblatt ja johtaja Lauri Aleksander Niinioja sekä varamiehet konsuli Johan Alfred Viklund ja johtaja Juho Viljani Vaahtoniemi; Viipurin konttori: valvojat johtaja Hannes Neuvonen ja insinööri Reino Koivulehto sekä varamiehet toimitusjohtaja Kalle Hyvärinen ja insinööri Taavi Siltanen; Aunuksen tilap. konttori: valvojat luutnantti, varatuomari Mauri Mattila ja luutnantti, opettaja Aleksi Timonen sekä varamiehet lääkintäkapteeni, lääket. lisensiaatti Osmo Kannas ja postinhoitaja Onni Miettinen ; Äänislinnan tilap. konttori: valvojat majuri, poliisimestari Miika Sakari Simojoki ja luutnantti, agronoomi Martti Mustonen sekä varamiehet majuri, intendentti Yrjö Ilmari Kaulio ja sotilasvirkailija, kansakoulunopettaja Frans Oiva Saari. Pankkivaltuusmiehet ja tilintarkastajat. Pankkivalltuuston kokoonpanossa ei ole tapahtunut muutoksia sen jälkeen, kun eduskunnan valitsijamiehet syyskuun 28 päivänä 1939 suorittivat säädetyn vaalin. Pankkivaltuusmiehinä vuonna olivat seuraavat henkilöt: Tanner, Väinö, toimitusjohtaja, Vesterinen, Vihtori, maanviljelijä, Hackzell, Antti, varatuomari, Helo, Johan, filosofiantohtori, Leppälä, Juhani, kunnallisneuvos, Pekkala, Mauno, ylijohtaja, v. Frenckell, Erik, dipl. insinööri, Kilpi, Eino, päätoimittaja, Filppula, J. Eri., kunnallisneuvos. Näistä kolme ensiksi mainittua muodostivat suppeamman pankkivaltuuston. Puheenjohtajana toimi koko vuoden allekir joittanut Tanner ja varapuheenjohtajana allekirjoittanut Vesterinen. Pankin tilintarkastajiksi vuoden tilejä tarkastamaan valitsijamiehet valitsivat seuraavat henkilöt: maanviljelijä August Kuusisto, hänen varamiehensä toimittaja Hugo Aattela, maanviljelijä Kaapro Huittinen, hänen varamiehensä maanviljelijä K. A. Lohi, Helsingissä helmikuun 27 päivänä VÄINÖ TANNER. kunnallisneuvos, toimittaja Kaapro Moilanen, hänen varamiehensä kunnallisneuvos Jalmari Pilkama, kauppalanjohtaja Pietari Salmenoja, hänen varamiehensä maanviljelijä Matti l e pistä, sekä kunnallisneuvos A. Fränti, hänen varamiehensä taloudenhoitaja Paavo Saarinen. Vihtori Vesterinen. Antti Hackzell. Juhani Leppälä Mauno Pekkala. Erik v. Frenckell. Eino Kilpi. J. Eri. Pilppula. Esko K. Leinonen. 29